Inkoon kunnan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2016

Transkriptio

1 Inkn kunnan Kululaisten aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma www. kululaistentimintaverkk.fi

2 Sisällys 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat Timinta- ajatus Aamu- ja iltapäivätimintaa hjaavat linjaukset Arvphja Aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteet Kdin ja kulun tukeminen Yhteistyö kdin kanssa Yhteistyö varhaiskasvatuksen, esipetuksen ja peruspetuksen kanssa Yhteistyö ppilashulln kanssa Hyvinvinnin, kulunkäynnin ja ssiaalisen kehityksen tukeminen Lunnn ja ympäristön humiiminen timinnassa Eettisen kasvun tukeminen Aamu- ja iltapäivätiminnan ja kulun yhteiset linjaukset Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvn edistäminen sekä ssiaalinen vahvistaminen KIVA- kulu Osallistaminen Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätiminnassa Aamu- ja iltapäivätiminta yleisen, tehstetun ja erityisen tuen aikana Yhteistyö timinnan järjestämisessä Yhteistyö timinnan alkaessa... 4.Aamu- ja iltapäivätiminnan sisältö Timintapaikkakhtainen lukuvusisuunnitelma Malli sisällön vusisuunnitelmasta Malli timipaikkakhtaisesta päivän aikataulusta Timinnan suunnitteluun varattava aika 5. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestäminen Inkn kunnassa Timinnan laajuus ja lapsiryhmien kk Timintaan hakeminen ja valinta Aamu- ja iltapäivätiminnan maksut Kulkeminen ja kuljetukset Välipalan järjestäminen Turvallisuus Vakuutukset Inkn kunnan aamu- ja iltapäivätiminnan vusikell Henkilöstön rakenne ja hjaajien kelpisuus Ohjaajien rikstaustan selvittäminen Ohjaajien perehdyttäminen Lasta kskevien salassa pidettävien tietjen luvuttamiseen liittyvä menettely Timinnan seuranta ja arviinti Aamu- ja iltapäivätiminnan kehittäminen Aamu- ja iltapäivätiminnan kehittäminen Inkssa

3 1. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen lähtökhdat Aamu- ja iltapäivätiminnalla tarkitetaan peruspetuslain (628/1998) 1 8 a luvun mukaista peruspetuksen ppilaille suunnattua hjattua timintaa, jnka kknaisuudesta kunta vastaa. Peruspetuslain mukaisesti Opetushallitus päättää aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteista ja keskeisistä sisällöistä antamalla timintaa varten peruspetuslain (1136/2003) 48 a:n mukaisesti perusteet 2. Aamu- ja iltapäivätiminta tulee järjestää näiden perusteiden mukaisesti. Peruspetuksen aamu- ja iltapäivätiminnan perusteissa käytetään timinnassa levasta peruspetuksen ppilaasta nimitystä lapsi. Timinnassa lapsi ei le ppilaan rlissa. Peruspetuksessa määriteltyyn ppimisen ja kulunkäynnin tukeen liittyen käytetään lapsesta ppilas-nimitystä. Kuntakhtaisessa peruspetuksen aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelmassa käytetyt termit määritellään siten, että timinnan järjestäjällä tarkitetaan kuntaa, palveluntuttajalla tarkitetaan yksityistä tai julkista palveluntuttajaa ja timintapaikalla paikkaa, missä peruspetuksen aamu- ja iltapäivätiminta käytännössä tapahtuu Timinta-ajatus Inkn kunnan aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma n tehty tukemaan peruspetuslain mukaisesti järjestettävää iltapäivätimintaa. Timintasuunnitelmassa määritellään timinnan periaatteet, jnka mukaan timinta järjestetään niin palveluntuttajien kuin kunnan mana timintana järjestettävässä aamu- ja iltapäivätiminnassa. Kunta vastaa timinnasta kknaisuudessaan. Inkn hallintsäännön mukaan sivistyslautakunta hyväksyy kululaisten aamu-ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelman sekä päättää timinnan valinta-ja maksuperusteista. Timinnasta vastaa sivistystimenjhtaja. Aamu- ja iltapäivätiminnan krdinaattri laatii kunnan timintasuunnitelman sekä suunnittelee ja krdini timintaa. Kulujen rehtrit timivat Inkn kunnan timintapaikkjen henkilökunnan lähiesimiehinä. Timintasuunnitelma n työväline hjaajille, palveluntuttajille ja krdinaattrille. Lasten hultajilla n mahdllisuus timintasuunnitelman kautta saada tieta siitä, miten Inkssa aamu- ja iltapäivätiminta järjestetään. Tämä timintasuunnitelma n vimassa alkaen. Timintasuunnitelma päivitetään vusittain ja se hyväksytään Inkn kunnan sivistyslautakunnassa. Timinnan suunnittelussa tetaan humin lasten ja hultajien tiveet ja tarpeet. Aamu-ja iltapäivätiminta n budjetitu saksi peruspetuksen timintaa. Kunta saa aamu-ja iltapäivätimintaan valtinsuutta petus-ja kulttuuritimen rahituksesta annetun lain mukaisesti. 1 Peruspetuslaki 682/1998) 48 a, b, c, d, e, f (Laki peruspetuslain muuttamisesta 1136/2003) 2 Laki peruspetuslain muuttamisesta 48 a 3.mm. 2

4 1.2. Aamu- ja iltapäivätiminnan tehtävä ja timintaa hjaavat linjaukset Aamu- ja iltapäivätiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäla ja hjausta ennen ja jälkeen kulupäivän. Timinnan järjestämiseen liittyvien ratkaisujen, timintatapjen ja timintaympäristön tulee tukea asetettujen tavitteiden saavuttamista. Aamu- ja iltapäivätiminnassa hulehditaan timintaympäristön turvallisuudesta ja siitä, että lapset eivät judu kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan khteiksi. Aamu- ja iltapäivätiminta vahvistaa lasten itseluttamusta ja mnipulisten vurvaikutustaitjen kehittymistä. Se innstaa ja tukee lapsia myös mien vahvuuksien löytämiseen ja man saamisen kehittämiseen. Timinta valmentaa itsestä hulehtimiseen ja antaa mahdllisuuksia luvaan itsensä tteuttamiseen. Hyvin ja laadukkaasti järjestetty aamu- ja iltapäivätiminta hjaa lasten tarpeet ja edellytykset humin ttaen lapsia kasvamaan vähitellen aktiiviseen, terveelliseen ja kestävään elämäntapaan sekä elämään kansainvälistyneessä ja tegnlgisituneessa maailmassa. Timinnan suunnittelussa tetaan humin sekä yksilölliset että yhteisölliset näkökhdat. Aamu- ja iltapäivätiminta n ryhmätimintaa, ja ryhmää hjaavat säännöt ja arvt muvaavat saltaan lasten ssiaalista kasvua. Tavitteena n tarjta lapsille heidän tarpeitansa vastaavaa, mnipulista ja virkistävää timintaa sekä antaa myös mahdllisuus lepn ja itsekseen lemiseen. Kulupäivän aikana tapahtuneet asiat ja lasten mat kkemukset tulee mahdllisuuksien mukaan ttaa timinnassa humin. Aamu- ja iltapäivätiminta tulee rakentaa jatkumna varhaiskasvatuksen ja esipetuksen kasvatustehtävälle. Timintaa hjaavat peruspetuksen yleiset kasvatustavitteet. Timinnalla n ma erityislunteensa, sillä se perustuu vapaaehtisuuteen ja sijittuu lasten vapaa- aikaan. Lasten kknaisvaltaisen hyvinvinnin edistäminen tteutuu parhaiten lunnllisia kasvuympäristöjä ja pedaggista asiantuntemusta hyödyntämällä ja yhdistämällä. Tavitteena n avin, rhkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Lasten itsenäisyys lisääntyy kasvun myötä vähitellen, mutta lapset tarvitsevat vielä aikuisen turvaa, läsnäla ja hjausta. Aamu- ja iltapäivätiminnassa tulee lla riittävä määrä kelpisuuden maavia, saavia ja ammattitaitisia hjaajia. Timinnan suunnittelussa ja tteuttamisessa hyödynnetään eri timijiden välistä mniammatillista yhteistyötä ja yhteistyötä perheiden kanssa. Yhteistyön tarkituksena n lisätä tuntemusta lapsista ja auttaa heidän tarpeidensa tunnistamista sekä parantaa timinnan laatua. Työsuhteiden pitkäkestisuus edistää ihmissuhteiden pysyvyyttä, jka pulestaan lisää lasten turvallisuuden tunnetta ja hjaajan mahdllisuutta tukea lasten kehitystä. On susiteltavaa, että aamu- ja iltapäivätiminta sisältyy kunnalliseen lasten- ja nurten hyvinvintisuunnitelmaan 3. Timintaa järjestettäessä tetaan humin eri kieliryhmien 4 tarpeet sekä eri- ikäisten lasten tarpeet. Myös eri kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten tarpeet samin kuin paikalliset erityispiirteet tetaan humin mahdllisimman hyvin. 3 Lastensujelulaki (417/2007) 12 4 Peruspetuslaki 48 b 3 mm. (1136/2003) 3

5 1.3. Arvphja Aamu- ja iltapäivätiminta phjautuu peruspetuksen arvihin, jita vat ihmisikeudet, tasa-arv, demkratia, lunnn mnimutisuuden ja ympäristön elinkelpisuuden säilyttäminen sekä mnikulttuurisuuden hyväksyminen. Timinta edistää peruspetuksen tavin yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, sekä yksilön ikeuksien ja vapauksien kunniittamista. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen yhteiskunnallisena lähtökhtana n turvallisen kasvuympäristön tarjaminen lapselle. Timinnan keskeisenä tarkituksena n tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea myös perhettä ja kulua niiden kasvatustehtävässä. Aamu- ja iltapäivätiminnan tehtävänä n lapsen kknaisvaltaisen hyvinvinnin edistäminen seuraavista näkökulmista: Lapsen vapaa- ajan timinnan hjaaminen Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen Lapsen kulunkäynnin ja ppimisen tukeminen Varhainen puuttuminen ja ssiaalinen vahvistaminen Inkn kunnan aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelman arvphja määritellään valmisteilla levan uuden petussuunnitelman 2016 mukaiseksi sen valmistuttua. 4

6 2. Aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteet Aamu- ja iltapäivätiminnan yleisenä tavitteena n tukea kdin ja kulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Timinnan tulee lisäksi edistää lasten hyvinvintia ja tasa-arvisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä sallisuutta 5. Tämä tavite velvittaa kaikkia aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisessä ja tteuttamisessa mukana levia. Kunta täsmentää peruspetuslaissa säädetyt ja tässä luvussa kuvattavat yleiset tavitteet ttaen humin paikalliset tarpeet, timintaympäristön ja kunnan mat strategiset linjaukset Kdin ja kulun kasvatustyön tukeminen Ktien työtä tuettaessa lähtökhtana n, että lapsen hultajilla n ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Ohjaajilla n aamu- ja iltapäivätiminnassa ammatillinen vastuu lapsen kasvatuksesta. Ohjaajien työtä hjaavana periaatteena n kasvatuskumppanuus, jlla tarkitetaan ammattikasvattajien situtumista timimaan yhdessä hultajien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja ppimisen tukena. Kdin ja kulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäiseen kunniitukseen ja tasaarvisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Kteja kannustetaan sallistumaan yhteistyöhön ja edistetään hultajien aktiivista rlia. Aamu- ja iltapäivätiminta ja peruspetus timivat yhteistyössä ja kehittävät paikalliseen yhteistyöhön spivia rakenteita ja timintatapja. Aamu- iltapäivätiminta yhdessä ppilashulln palveluita tuttavan henkilöstön kanssa tukee lapsen kknaisvaltaista hyvinvintia ja kulunkäyntiä. Yhteisen päämäärän tulee näkyä myös yksittäistä lasta kskevien asiiden hidssa, tiednsiirrssa ja aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstön sallistumisessa tarpeen mukaan lasta kskeviin neuvtteluihin hultajien luvalla. Avin ja luttamuksellinen vurvaikutus lu phjan hyvälle yhteistyölle ja tiedttamiselle. Aamu- ja iltapäivätiminnassa lapsella vi lla hultajan, pettajan ja hjaajan kesken svittavalla tavalla mahdllisuus läksyjen tekn Yhteistyö kdin kanssa Yhteistyö aamu- ja iltapäivätiminnan ja kdin välillä edellyttää avinta ja luttamuksellista vurvaikutusta. Yhteistyölle tulee timintapaikkakhtaisesti luda selkeät yhteistyömallit ja rakenteet. Tavitteena n, että yhteistyö kdin kanssa n sa aamu- ja iltapäivätiminnan arkea. Perheiden kanssa tulee heti timinnan alkamisen yhteydessä spia kirjallisesti turvallisuus- ja vastuukysymyksistä esim. ktiinlähdön salta. 5 Peruspetuslaki 48 a 1 mm. (1136/2003) 5

7 Aamu- ja iltapäivätiminnanhjaajat sallistuvat mahdllisuuksien mukaan kulun vanhempainiltihin ja tapaavat vanhempia myös aamuisin kun lapsia tudaan timintaan tai kun heidät iltapäivällä haetaan ktiin. Timintapaikka vi halutessaan järjestää myös mia vanhempainiltja, juhlia tai tapahtumia yhdessä perheiden kanssa. Timinnan sisällöistä ja timintaperiaatteista tiedtetaan hultajia timintapaikkakhtaisesti kauden alkaessa vähintään kaksi viikka aikaisemmin. Samalla aamu- ja iltapäivätiminnan hjaajat lähettävät timintapaikkakhtaisen lukuvusisuunnitelman yhdessä esitietjen vahvistuslmakkeen kanssa kteihin. Aamu- ja iltapäivätimintaan haettaessa vanhemmat vivat antaa sustumuksensa tiednsiirtn aamu- ja iltapäivätiminnan, kulun ja ppilashulln välillä. Tällöin aamu- ja iltapäivätiminta vi tukea lapsen kknaisvaltaista hyvinvintia parhaalla mahdllisella tavalla. Lapsilla n mahdllisuus tehdä ktitehtävät iltapäivätiminnassa ja vanhemmat vivat niin halutessaan pyytää hjaajia muistuttamaan, että lapset tekisivät ktitehtävänsä iltapäivätiminnassa. Ktitehtävien tekemiseen varataan timintapaikkakhtaisesti spiva aika. Aamu- ja iltapäivätiminnan hjaajat tukevat ja hjaavat lapsia ktitehtävien tessa ja vanhemmat saltaan seuraavat lapsen työtä ktna. Vanhemmat vat kuitenkin vastuussa lasten ktitehtävien tekemisestä ja niiden läpikäyminen n ensiarvisen tärkeää myös vanhemmille, kska tällöin lapsen ppimista vidaan tarkkailla myös ktna Yhteistyö varhaiskasvatuksen, esipetuksen ja peruspetuksen kanssa Aamu- ja iltapäivätiminta rakennetaan jatkumna varhaiskasvatuksen ja esipetuksen kasvatustehtävälle yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Nivelvaihepalavereita päivähidsta aamu- ja iltapäivätimintaan siirtyvien lasten salta tulee järjestää säännöllisesti vusittain ennen kauden alkua. Jissakin Inkn kunnan timintapaikissa esipetuksen päivähit ja kululaisten aamuja iltapäivätiminta suunnittelee ja tteuttaa timintaa yhteistyössä. Tällöin aamu- ja iltapäivätiminnanhjaajilla n myös mahdllisuus tutustua esipetuksen päivähitn sallistuviin lapsiin ja heidän vanhempiinsa ennen kuin he siirtyvät sitten seuraavana vunna kuluun. Esipetuksen päivähidlle ja aamu- ja iltapäivätiminnalle mudstuu lunteva jatkum jssa tutut aikuiset pysyvät lapsen ympärillä lapsen kasvaessa. Aamu- ja iltapäivätiminta timii yhteistyössä kulun kanssa, tavitteena tiivis ja saumatn yhteistyö lapsen parhaaksi. Aamu- ja iltapäivätiminnanhjaajien, ppilaiden, pettajien sekä kulun muun henkilöstön välisellä yhteistyöllä ludaan rakenteet timivalle ja lapsen edun mukaiselle yhteistyölle sekä yhteiselle timintakulttuurille. Kk kulun henkilökuntaa tulee infrmida kululla järjestettävästä aamu- ja iltapäivätiminnasta. Aamu- ja iltapäivätimintaa kehitetään yhteistyössä sivistystimen, rehtrin, pettajien ja kulunkäynninhjaajien kanssa. Aamu- ja iltapäivätiminnanhjaajat ja kulu tiedttavat tisiaan eri timinnissa tapahtuvista muutksista esim. retkistä, tukipetustunneista jne. On tärkeää, että ppilaan 6

8 kknaispäivän ajan kulun petushenkilöstö, aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstö ja kulun ppilashult timivat keskenään luntevassa vurvaikutuksessa. Inkn kunnassa suuri sa aamu- ja iltapäivätiminnanhjaajista timii kkpäivätyössä myös kulunkäynninhjaajina. Tämä helpttaa kulun ja aamu- ja iltapäivätiminnan välistä yhteistyötä, lisää ppilaantuntemusta ja mahdllistaa sen, että tuttu ja turvallinen aikuinen seuraa lapsen mukana kk päivän ajan. Lapsen tehdessä ktitehtäviään iltapäivätiminnassa hjaajat vat yhteydessä lapsen lukanpettajaan ja ktiin js niitä tehdessä havaitaan, että lapsella ilmenee ppimisen haasteita. Ohjaajat tiedttavat kulua ja ktia myös muista havainnistaan, jtka vivat mahdllisesti vaikuttaa lapsen kasvuun, kehitykseen tai ppimiseen Yhteistyö ppilashulln kanssa Inkn kunnassa tteutettavan ppilashulln tavitteet ja keskeiset periaatteet määritellään ppilashultlaissa, peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa ja Inkn kunnan ppilashultsuunnitelmassa. Olennaisena tavitteena n ppimisen esteiden ja muiden ngelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen. Tavitteena n myös välittämisen, hulenpidn ja myönteisen vurvaikutuksen timintakulttuurin edistäminen kuluyhteisössä. Oppilashulllla edistetään sekä lapsen ja nuren ppimista että tasapainista kasvua ja kehitystä. Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä ppilaan ja hänen hultajiensa kanssa. Oppilashulttyötä hjaavat luttamuksellisuus, kunniittava suhtautuminen ppilaaseen ja hultajaan sekä heidän sallisuutensa tukeminen. Oppilashulttyössä tetaan aina humin lapsen edun ensisijaisuus. Yhteisöllisellä ppilashulllla tarkitetaan niitä timia, jilla kuluyhteisössä edistetään ppilaiden hyvinvintia, terveyttä, ppimista, ssiaalista vastuullisuutta, sallisuutta ja vurvaikutusta sekä piskeluympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä ppilashulta tehdään sekä ennaltaehkäisevänä että krjaavana työnä. Yhteisöllistä ppilashulta tteuttavat kaikki ppilaiden kanssa työskentelevät ja kaikki ppilashulln timijat päivittäin kaikessa työssään. Jkaisessa kulussa timii kulukhtainen yhteisöllinen ppilashultryhmä. Ryhmään kuuluvat rehtri, kulupsyklgi, kulukuraattri, kuluterveydenhitaja ja erityispetuksen edustaja. Ryhmään kutsutaan svitusti pettajia, kasvattajia ja muita asiantuntijita sekä esim. työsujelun, ppilaskunnan ja vanhempien edustajia. Ryhmä kkntuu vähintään kerran kuukaudessa. Ryhmän kknkutsujana ja puheenjhtajana timii rehtri. Yksilökhtaisella piskeluhulllla tarkitetaan yksittäiselle piskelijalle tarjttavia palveluita. Kun ppilaalla havaitaan ppimiseen, kehitykseen, mielenterveyteen tai elämäntilanteeseen liittyviä vaikeuksia, tarjtaan hänelle ppilashulln palvelua. Tärkeää n myös varhainen tuki ja ennaltaehkäisy. Yksittäistä ppilasta tai ppilasryhmää kskevat asiat käsitellään tapauskhtaisissa asiantuntijaryhmissä. Asiantuntijaryhmään valitaan henkilöt, jtka vat vastuullisina timijina ppilaan hyvinvintia tuettaessa. Ryhmän 7

9 kkaa se henkilö, jnka työtehtäviin asian käsittely kuuluu. Asian käsittely ja jäsenten nimeäminen edellyttää ppilaan tai tarvittaessa hultajan sustumusta. Oppilashulln järjestämiseen ja tteuttamiseen sallistuvilla tahilla n salassapitvelvllisuuden estämättä ikeus saada tisiltaan ja luvuttaa tisilleen ja ppilashullsta vastaaville viranmaisille sellaiset tiedt, jtka vat välttämättömiä yksilökhtaisen ppilashulttyön tteuttamiseksi. Ensisijaisesti pyydetään tiednsiirtlupa. Tähän käytetään kunnan yhteistä tiednsiirtlupalmaketta. Aamu- ja iltapäivätiminta yhdessä ppilashulln palveluita tuttavan henkilöstön kanssa tukee lapsen kknaisvaltaista hyvinvintia ja kulunkäyntiä. Ohjaajat sallistuvat kulukhtaisen yhteisöllisen ppilashultryhmän kkuksiin vähintään kerran lukuvuden aikana sekä yksittäistä ppilasta tai ppilasryhmää kskevaa asiaa käsittelevään asiantuntijaryhmään tarvittaessa. Aamu- ja iltapäivätiminta humiidaan myös sana Inkn kunnan ppilashultsuunnitelmaa lasten ja nurten ngelmia ehkäisevänä ja hyvinvintia edistävänä timenpiteenä Hyvinvinnin, tunne-elämän, ja ssiaalisen kehityksen tukeminen Aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteena n lasten hyvinvinnin, tunne-elämän, ja ssiaalisen kehityksen tukeminen. Ohjaajan myönteisellä suhtautumisella ja läsnällla n tässä suuri merkitys. On tärkeää, että jkainen lapsi kkee levansa arvstettu ja hyväksytty. Lapset tarvitsevat myös kaveripiirin hyväksyntää ja tunteen ryhmään kuulumisesta. Yhdessä timimalla pitaan ssiaalisessa vurvaikutuksessa tarvittavia taitja, kuten vasta-vurisuutta ja erimielisyyksien ratkaisua myönteisin keinin. Lapsia hjataan tunnistamaan erilaisia tunteita ja säätelemään maa timintaansa. Lasten rhkaisu ja kannustaminen tukevat itsetunnn kehitystä, ja samalla lapset ppivat luttamaan miin taitihinsa. Osallistumisen ila ja nnistumisen kkemuksia krstetaan. Aamu- ja iltapäivätiminta tukee lasten harrastuneisuutta ja tutustuttaa mahdllisuuksien mukaan erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Aamu- ja iltapäivätiminnan tulee sekä kasvuympäristönä että ilmapiiriltään lla kiireetön ja turvallinen. On tärkeää, että timinnassa lapsilla n mahdllisuus sekä levähtämiseen ja rauhittumiseen että ulkiluun ja fyysiseen aktiivisuuteen. Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvinnin kkemusta. Kulun ja aamu- ja iltapäivätiminnan yhteiset linjaukset tukevat ja vahvistavat lasten hyvinvintia ja ssiaalista kehitystä. Lasten tarpeet huminttava mniammatillinen yhteistyö edesauttaa myös aamu- ja iltapäivätiminnan ryhmien mudstamista ja lasten sijittelua ryhmiin. Tavitteena n mudstaa lasten päivästä ehjä kknaisuus. 8

10 Lunnn ja ympäristön humiiminen timinnassa Inkn kunnan aamu- ja iltapäivätiminta tteutetaan jk kulun tilissa tai kulun lähietäisyydellä. Kulussa tteutettavalla aamu- ja iltapäivätiminnalla n usein mahdllisuus käyttää kulun tait- ja taideaineiden sekä liikuntaan tarkitettuja tilja ja välineitä, jllin erilaisiin vapaa- ajan harrastuksiin tutustuttaminen n luntevaa. Timintaryhmät vivat tutustuttaa lapsia myös erilaisiin vapaa- ajan harrastuksiin lähistöllä tai samissa tilissa timivien yhdistysten kautta. Inkn kunnalla n rikkautenaan lunt, jka ympäröi jkaista timintapaikkaa. Aamu ja iltapäivätimintaa suunniteltaessa humiidaan lunnnläheisyys, tavitteena lunnsta ja ulkilusta nauttiminen kaikkina vudenaikina säästä riippumatta. Aamu- ja iltapäivätiminnalla edistetään lapsen lunnntuntemusta ja syvennetään lapsen ja lunnn välistä suhdetta. Lapsia hjataan maksumaan ympäristövastuullinen sekä lunta kunniittava elämäntapa Eettisen kasvun tukeminen Aamu- ja iltapäivätiminta tukee lasten eettistä kasvua ja käsitystä ihmisten yhdenvertaisuudesta. Timinnan eettisenä lähtökhtana vat Peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa määritelty peruspetuksen arvphja sekä kdin ja kulun kanssa yhdessä svitut kasvatukselliset periaatteet ja käytännöt. Aamu- ja iltapäivätiminnassa krstuu lapsilähtöisyys. Jkainen lapsi nähdään arvkkaana yksilönä. Lapset vat ikä- ja kehitysvaiheensa mukaisesti itsestään ja teistaan vastuullisia. He tarvitsevat eettisessä ajattelussaan ja vurvaikutustaidissaan aikuisten hjausta. Eettisessä kasvatuksessa ja yhdenvertaisuuden tukemisessa n tärkeää erityisesti aikuisten antama malli, ryhmän vurvaikutussuhteet sekä arkipäivän tilanteissa khdattavat eettiset kysymykset. Eettisen kasvun tavitteena n vastuullisuuden ja vastavurisuuden ymmärtäminen. Aamu- ja iltapäivätiminnassa lapsia hjataan kasvamaan vähitellen vastuuseen: masta hyvinvinnista ja terveellisistä elämäntavista tisten hyvinvinnista sekä siihen liittyvistä ikeuksista ja velvllisuuksista man timinnan aiheuttamista tunteista ja seurauksista itselle ja tisille ryhmän timintaan liittyvistä säännöistä ja spimuksista myönteisestä suhtautumisesta ympäristöön, luntn ja kestävään elämäntapaan Yhteisöllinen vastuun, luttamuksen ja hulenpidn ilmapiiri aamu- ja iltapäivätiminnassa edistää eettistä kasvua. Eettisessä kasvatuksessa hyödynnetään ryhmän vurvaikutusta, eri tilanteisiin liittyviä keskusteluja, taiteen, leikin ja liikunnan tarjamia mahdllisuuksia sekä esteettisiä kkemuksia ja timinnallisuutta. Lasta hjataan menettelytapihin, jilla mahdllisia ngelmatilanteita vidaan käsitellä myönteisesti ja ratkaisukeskeisesti. 9

11 Aamu- ja iltapäivätiminnan ja kulun yhteiset linjaukset Aamu- ja iltapäivätiminnan tteutuessa kulun tilissa kulun petussuunnitelmaan kirjattuja järjestyssääntöjä sekä kuluyhteisön spimia yhteisiä muita sääntöjä ja spimuksia nudatetaan myös aamu- ja iltapäivätiminnan aikana. Samat säännöt kk päivän ajan edistävät turvallisuutta ja lapsen turvallisuuden tunnetta. Aamu- ja iltapäivätiminnan timintaa tteutettaessa tetaan humin eri kulujen lukuvusisuunnitelmat, Peruspetuksen petussuunnitelman arvperusta sekä Inkn kunnan yhteiset tavitteet ja linjaukset. Inkn kunnan aamu- ja iltapäivätiminnassa lapset sallistuvat mien timintapaikkjensa sääntöjen ja spimusten laadintaan kauden alkaessa. Arkipäivän tilanteissa khdattavista eettisistä kysymyksistä keskustellaan yhdessä lasten kanssa Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvn edistäminen sekä ssiaalinen vahvistaminen Aamu- ja iltapäivätiminnassa tavitteena n sallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasaarvn edistäminen sekä ssiaalinen vahvistaminen. Timinta tteutetaan niin, että se lisää lasten nnistumisen kkemuksia ja sallisuutta. On tärkeää, että lapset tulevat kuulluksi timinnassa ja vivat sallistua sen suunnitteluun ja tteuttamiseen. Humita kiinnitetään erityistä tukea tarvitsevien ja eri kulttuuritaustaisten lasten sallistumisen edistämiseen. Aamu- ja iltapäivätiminnassa kunniitetaan lasten maa kieli- ja kulttuuritaustaa sekä elämäntapaa ja -arvja. Samalla hulehditaan, että kukaan ei judu muita hunmpaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperänsä, sukupulensa, ikänsä, uskntnsa tai vammansa vuksi. Peruspetuksen tavin tetaan erityisesti humin lapset, jtka vat taustaltaan saamelaisia, rmaneja tai maahanmuuttajia, sekä viittmakieliset lapset. Eri kulttuureihin tutustumalla vidaan mnipulistaa timintaa, lisätä ymmärrystä ja vähentää ennakkluulja sekä rikastuttaa yhdessäla. Aamu- ja iltapäivätiminnalla lisätään lasten tasa-arvisuutta yhteiskunnassa. Tavitteena n, että jkainen lapsi saa man kehitystasnsa ja tarpeidensa mukaista tukea ja hjausta. Suunnittelussa ja tteutuksessa tetaan humin tyttöjen ja pikien kehityksen ert ja erilaiset tarpeet. Lasten tulee ikätasnsa mukaisesti saada itse sallistua yhteisten sääntöjen ja spimusten mutiluun ja saada kkemuksia sallisuudesta. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arv ehkäisevät kiusaamista ja syrjäytymistä. Tavitteena n, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdllisimman varhain ja järjestetään tarvittavaa tukea. Tässä nnistuminen edellyttää mnialaista yhteistyötä aamu- ja iltapäivätiminnan, ssiaali- ja terveydenhulln, varhaiskasvatuksen, esi- ja peruspetuksen ja kdin kesken. 10

12 KiVa-Kulu KiVa Kulu 6 n kiusaamisen vastainen timenpidehjelma, jka n kehitetty Turun ylipistn psyklgian ppiaineen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä petusja kulttuuriministeriön rahituksella ( ; ; ). KiVa-lyhenne mudstuu sanista Kiusaamisen Vastainen tai Kiusaamista Vastustava. KiVa Kulu n petusministeriön rahituksella Turun ylipistssa kehitetty timenpidehjelma kulukiusaamisen vähentämiseksi. KiVa Kulun n tdettu vähentävän kiusaamista ja lisäävän kuluhyvinvintia. Inkn kunta n llut mukana KiVa Kulu- hankkeessa syksystä 2010 lähtien. Hankkeen tavitteena n vähentää ja ennaltaehkäistä kulukiusaamista sekä minimida kiusaamisesta aiheutuvia seurauksia. Aamu- ja iltapäivätiminta timii yhteistyössä kdin ja kulun kanssa KiVa- hankkeen tteutumiseksi Osallistaminen Lapsen sallisuus kstuu ikeudesta saada tieta itseä kskevista suunnitelmista, päätöksistä, ratkaisuista, timenpiteistä ja niiden perusteluista sekä mahdllisuuksista ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa näihin asiihin. Vastavurisuus n lennaista: vaikuttaminen ei le mahdllista, js ei pääse mukaan asiiden käsittelyyn eikä saa niistä tieta. Osallistuminen n timintaa, jssa sallisuus usein knkretisituu. Lapsen sallistamisen kannalta n tärkeää, että lapsi näkee man sallistumisen vaikutuksen ja tulksen. Aamu- ja iltapäivätiminnassa lapsella n mahdllisuus tulla kuulluksi jkapäiväisissä askareissa ja leikeissä. Olennaista n, että lapsi kkee levansa man ryhmänsä hyväksytty ja tärkeä jäsen. Aamu- ja iltapäivätiminnassa lapset sallistuvat timinnan suunnitteluun timipaikkakhtaisesti jk suunnittelemalla viikksisällön hjaajien päättämän teeman mukaisesti ja/ tai vaikuttamalla siihen mitä saman päivän aikana tehdään ja missä. Usein timinnan suunnittelu vidaan järjestää äänestämällä tai yhteisissä keskusteluissa enemmistön mielipiteen mukaan. Tämä mahdllistaa sen, että sekä yksittäisten lasten kuten myös ryhmän tiveet ja tarpeet tulevat esille ja ne vidaan ttaa humin timintaa järjestettäessä. Kaikki aamu- ja iltapäivätimintaan sallistuvat lapset vat ryhmän yhdenvertaisia jäseniä ja timinta tulee suunnitella siten, että kaikilla ryhmän jäsenillä n erityisen tuen tarpeesta hulimatta, n mahdllisuus sallistua kaikkeen timintaan mien taitjensa mukaisesti yhdessä ryhmän kanssa

13 3. Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätiminnassa Aamu- ja iltapäivätiminta vahvistaa lasten kknaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Sillinkin, kun kyse n tukea tarvitsevista lapsista, timinnan järjestämisen ja tteuttamisen lähtökhtana vat aamu- ja iltapäivätiminnan yleiset tavitteet ja sisällöt. Työskentelytapjen ja timintaympäristön suunnittelussa tulee ttaa humin lasten ikä ja kehitysvaihe sekä yksilölliset tarpeet. Timinnan tulee tukea itsetunnn ja matimisuuden kehitystä, ssiaalista kasvua sekä itsenäistymistä lasten mien edellytysten mukaisesti. Lapsia kannustetaan alitteellisuuteen ja aktiivisuuteen. Heille tarjtaan mahdllisuuksia nnistumisen kkemuksiin ja yhdessä timimiseen. Timinnan ja ajankäytön suunnittelu ja selkeys sekä tilanteiden ennakinti vat erityisen tärkeitä kehityksessään tukea tarvitseville lapsille. Leikin merkitys krstuu varsinkin nurimpien salta. Mnipulinen timinta ja timinnalliset työtavat edistävät lasten kehitystä. Liikunta, pelit ja leikit vat hyviä välineitä myös sääntöjen nudattamisen ja itsesäätelyn harjaannuttamiseen. Yhdessä timimisen taitihin ja myönteisen vurvaikutuksen edistämiseen kiinnitetään erityistä humita. Tiljen ja välineiden tulee lla myös tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin spivia. Humita kiinnitetään muun muassa tiljen kkn, muunneltavuuteen ja esteettömyyteen sekä kulkureittien timivuuteen. Oikein suunnitelluilla ratkaisuilla tuetaan lasten matimista ja helppa liikkumista ja timimista tilissa. Värienkäytöllä ja valaistuksella vidaan vaikuttaa ympäristön hahmttamiseen ja antaa virikkeitä. Timinnassa hulehditaan aina lasten psyykkisestä, fyysisestä ja ssiaalisesta turvallisuudesta. Ohjaajien ammatillista saamista työskentelyssä tukea tarvitsevien lasten kanssa vahvistetaan mm. perehdytyksen avulla. Ohjaajien työtä vidaan tukea myös erityispettajien tai ppilashulthenkilöstön antaman knsultaatin avulla. Yhteistyö kulun kanssa lisää ppilaantuntemusta ja täydennyskulutus varmistaa saamista Aamu- ja iltapäivätiminta yleisen, tehstetun ja erityisen tuen aikana Peruspetuslain mukaan petukseen sallistuvalla n ikeus saada riittävää kasvun ja ppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 7. Lain ja Opetushallituksen laatimien peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden mukaisesti ppilaan saama tuki vidaan jakaa yleiseen, tehstettuun ja erityiseen tukeen. 8 Ne vat laajuudeltaan ja kestltaan erilaisia tukiratkaisuja. Aamu- ja iltapäivätiminta vi tarvittaessa lla sa peruspetuksessa ppilaalle annettavaa ppimisen ja kulunkäynnin tukea. Peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa tuen tast määritellään seuraavasti: Yleinen tuki n sa kaikkea ppilaan kasvatusta, petusta ja hjausta. Tuen tarve n sillin lunteeltaan yleensä lyhytaikaista, ppilas vi tarvita vain yhtä tukimuta, kuten tukipetusta tai sa-aikaista erityispetusta. 7 Peruspetuslaki 30 1 mm. (642/2010) 8 Peruspetuksen petussuunnitelman perusteiden muuttaminen ja täydentäminen, MÄÄRÄYS 50/01/

14 Oppilaalle, jka tarvitsee ppimisessaan tai kulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimutja, annetaan tehstettua tukea hänelle laaditun, pedaggiseen arvin perustuvan kirjallisen ppimissuunnitelman mukaisesti. Tehstettu tuki n lunteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Erityistä tukea annetaan niille ppilaille, jiden kasvun, kehityksen tai ppimisen tavitteiden saavuttaminen ei tteudu riittävästi muilla tukitimilla. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintpäätös, jka perustuu pedaggiseen selvitykseen. Oppilaalle laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS), jsta n käytävä ilmi erityistä tukea kskevan päätöksen mukaisen petuksen ja muun tuen antaminen. Oppilaat, jille n tehty erityistä tukea kskeva päätös, vat ikeutettuja hakemaan aamuja iltapäivätimintaan kk peruspetuksen ajan. Kunta päättää timinnan laajuudesta. Mikäli mahdllista, erityistä tukea saavien ppilaiden aamu- ja iltapäivätiminta järjestetään muun aamu- ja iltapäivätiminnan yhteydessä. Js ppilaiden tarpeet sitä edellyttävät, vidaan timinta järjestää myös missa ryhmissä. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestäminen mahdllisuuksien mukaan man ikäkauden mukaisissa ryhmissä tukee erityistä tukea saavien ppilaiden kehitystä. Kun tehstettua tai erityistä tukea saava ppilas sallistuu aamu- ja iltapäivätimintaan, n tärkeää että aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstö ttaa lapsen tuen tarpeet humin. Yhtä tärkeää n, että kulussa nähdään aamu- ja iltapäivätiminnan tarjamat mahdllisuudet ppilaan kulunkäynnin ja ppimisen tukemiseen Yhteistyö timinnan järjestämisessä Timinnan järjestelyjä suunniteltaessa yhteistyö hultajan, kulun ja aamu- ja iltapäivätiminnan kesken n erityisen tärkeää. Hultajan ja mahdllisesti kulun henkilöstön kanssa svitaan, miten tehstettua tai erityistä tukea saavan ppilaan tarpeet sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvät tavitteet tetaan humin aamu- ja iltapäivätiminnassa. Mniammatillinen yhteistyö lisää edellytyksiä ppilaan riittävään tukemiseen. Tehstetun tuen aikana käytettävä ppimissuunnitelma sekä erityiseen tukeen kuuluva henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS) vivat tarvittaessa sisältää kuvaukset ppilaan sallistumisesta aamu- ja iltapäivätimintaan sekä yhteistyöstä timinnan järjestäjän kanssa. Niissä vidaan kuvata, miten aamu- ja iltapäivätiminnan tavitteet ja timintamallit tukevat ppilaan kehitystä. Tällä tavin ppilaan päivästä mudstuu kasvatuksellinen kknaisuus. Tiedt tehstetun ja erityisen tuen antamisesta, näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjihin sisältyvät tiedt vat salassa pidettäviä. Oppilasta kskevien salassa pidettävien tietjen luvuttaminen aamu- ja iltapäivätiminnan henkilöstölle edellyttää hultajan antamaa yksilöityä tiednsiirtlupaa. Aamu- ja iltapäivätiminnan hjaaja vi sallistua ppilaan tehstettuun tukeen kuuluvan ppimissuunnitelman tai erityiseen tukeen kuuluvan henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan hultajan luvalla. Timinnan järjestäjänä kunnan tulee hulehtia siitä, että aamu- ja iltapäivätiminnan tehtävissä timivat henkilöt perehdytetään henkilötietjen käsittelyyn, salassapitn ja vaitilvelvllisuuteen liittyviin säädöksiin sekä lastensujelulainvelvitteisiin 9 9 Lastensujelulaki /

15 Tehstettua tai erityistä tukea saavilla ppilailla vi kunnan päätösten mukaisesti lla ikeus maksuttmaan kulukuljetukseen. Sekä näiden että muiden kuljetukseen ikeutettujen ppilaiden salta tulisi myös aamu- ja iltapäivätimintaa järjestettäessä pyrkiä siihen, että k. ppilailla n mahdllisuus käyttää kulukuljetusetuutta 10. Sillin kun kuljetukset järjestetään, tulee hulehtia turvallisuudesta, vastuunjasta ja kaikkien timijiden riittävästä hjeistuksesta Yhteistyö timinnan alkaessa Lapsen siirtyessä esipetuksesta kuluun ja aamu- ja iltapäivätimintaan tai lapsen sallistuessa timintaan j kulussa lleena, tärkeää n riittävän tiedn saaminen tarpeeksi ajissa erityispetukseen tetuista tai siirretyistä ppilaista ja heidän haasteistaan. Tiednkulku n tärkeää erityisen tuen tarpeen määrittelyn kannalta. Timintaan sijitettaessa tarvitaan tarpeeksi yksityiskhtainen tiet siitä, mikä n llut erityispetuksen päätöksen peruste ja millaista tukea ppilas tarvitsee. Lisäksi tulisi tietää, millaisia vaatimuksia lapsen yksilölliset tarpeet asettavat aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämiselle, henkilöstölle ja timintaympäristölle. Hakuvaiheessa vanhemmat täyttävät tiedn erityisen tuen tarpeesta hakulmakkeeseen ja antavat sustumuksensa sille, että aamu- ja iltapäivätiminta saa kululta tarvittavan tiedn. 10 Peruspetuslaki 48 b 3 mm. 1136/

16 4. Aamu- ja iltapäivätiminnan sisältö Timinnan sisällön tulee tukea timinnalle asetettujen peruspetuksen aamuja iltapäivätiminnan perusteiden ja kuntakhtaisen timintasuunnitelman mukaisten tavitteiden saavuttamista. Timinnan järjestäjä ja tteuttaja vastaavat timintapaikkakhtaisesta sisällön ja sen tteutuksen suunnittelusta. Sisällön suunnittelussa ja tteutuksessa tetaan humin näiden perusteiden määräykset, timinnassa mukana levien lasten määrä, timinnan mnipulisuus sekä mahdllisuus timintjen eriyttämiseen ja pienryhmätyöskentelyyn. Hultajille tarjtaan mahdllisuus sallistua timinnan suunnitteluun. Timintasuunnitelmasta ja timinnan sisällöstä tiedtetaan hultajille. Aamu- ja iltapäivätiminnassa krstuu lasten ikeus turvalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön. Timinnan sisällön suunnittelussa tetaan humin lasten tarpeet ja mat tiveet. Lapsen, hultajan ja hjaajan keskustelu ja tiednvaiht siitä, millainen timinta lasta kiinnstaa ja mikä tuttaa hänelle ila ja virkistystä, vaikuttaa timinnan sisällön käytännön tteutukseen. Sisältöön vaikuttavat myös paikalliset lsuhteet ja kulttuuritekijät, eri vudenaikjen tarjamat ja muut käytännön mahdllisuudet, yhteistyö kunnan muiden timijiden kanssa, hjaajien mat vahvuudet sekä tteuttajien paintukset. Laadukas aamu- ja iltapäivätiminnan sisältö mudstuu lasten kannalta ehyeksi ja mnipuliseksi kknaisuudeksi. Sen avulla vahvistetaan lasten sallisuutta ja timinnan yhteisöllisyyttä. Timinta tarjaa kasvua ja kehitystä tukevaa ssiaalista vurvaikutusta, iln ja virkistyksen kkemuksia, esteettisiä kkemuksia ja mahdllisuuden kehittää erilaista saamista. Sisältöjä valittaessa n erityisesti kiinnitettävä humita lasten ikätasn mukaiseen kasvua ja kehitystä tukevaan leikkiin, luvaan timintaan ja myönteisiin elämyksiin. Liikkuminen ja ulkilu sekä rentutuminen ja levähtäminen vat timinnassa tärkeitä. Myös välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista hjausta. Lapsia hjataan tarkituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin rukavalintihin ja rukailutapihin kiireettömässä ympäristössä. Mnipulisella sisältötarjnnalla vahvistetaan lasten kulttuurista identiteettiä. Sumalaiseen ja muihin, lasten eri kulttuuritaustihin liittyviin perinteisiin tutustutaan mm. laulujen, leikkien ja juhlien avulla. Sisältö vi liittyä erilaisiin tavitteellisiin harrastuksiin ja muuhun kehitystä tukevaan timintaan. Timinta vi tarjta lapsille mahdllisuuden myös man harrastuksen löytämiseen. Kulun kerhtimintaan ja taiteen peruspetukseen sallistuminen vi lla sa lapsen aamu- ja iltapäivätimintaa. Aamu- ja iltapäivätiminta ktaan seuraavista sisällöllisistä kknaisuuksista: eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus leikki ja vurvaikutus liikunta ja ulkilu rukailu ja lep kulttuuri ja perinteet käden taidt ja askartelu kuvallinen, musiikillinen, kehllinen ja kielellinen ilmaisu mediataidt arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa erilaiset tiedlliset ja taidlliset aihepiirit 15

17 4.1. Timintapaikkakhtainen lukuvusisuunnitelma Palveluntuttaja vastaa siitä, että timipaikka laatii timintapaikkakhtaisen lukuvusisuunnitelman Inkn aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelmaa nudattaen tukkuun lppuun mennessä. Lukuvusisuunnitelma jaetaan kteihin yhdessä esitietjen vahvistuslmakkeen kanssa kesän aikana ennen seuraavan timintakauden alkamista. Timintapaikkakhtaiseen lukuvusisuunnitelmaan kirjataan mm.: Timinnan sisältö ja sisällön vusisuunnitelma Päivän aikataulu Timintapaikan ja palveluntuttajan yhteystiedt, lukuvunna timivat hjaajat Timinta- ajat ja maksut Lapsiryhmän kk ja ryhmien määrä Yhteistyökumppanit Ktitehtävien tekemiseen liittyvät asiat Timinnasta lähteminen, turvallisuus ja vakuutukset Malli timinnan sisällön vusisuunnitelmasta Kuukausi Kädentaidt ja kuukauden teemat Liikkuminen Elkuu Vapaata askartelua Me llaan me - tutustumis- ja ryhmäytymisleikkejä Syyskuu Askartelemme lunnnmateriaaleista Silkkaa satua -retkeillään kirjastn, luetaan tarinita ym. Lkakuu Hallween- askarteluja Leipmista mahd. mukaan Marraskuu Isänpäivä Leipmista mahd. mukaan Julukuu Juluaskarteluja Jululeivnnaisia/ makeisia Tammikuu Talvisia askarteluja Leipmista mahd. mukaan Helmikuu Ystävänpäivä Kaverin kanssa n kivaa -mitä kaikkea vimmekaan tehdä yhdessä Leipmista mahd. mukaan Maaliskuu Leipmista mahd. mukaan Keväistä askartelua Hei pe! - avimet vat peille ja ehkä jillekuille muillekin Huhtikuu Pääsiäis- ja vappuaskarteluja Leipmista mahd. mukaan Tukkuu Äitienpäivä Leipmista mahd. mukaan Kevät n yhtä juhlaa - lapsilta ideat ja perheet mukaan kevätkarkelihin Luntretki lähimetsään Liikuntaa ja leikkejä ulkna Luntretki Liikuntaa ja leikkejä ulkna Luntretki Ulkliikuntaa Luntretki Sisäleikkejä ja pelejä Ulkilua Luntretki Ulkilua Talviurheilua Luntretki Luntretki Talviurheilua Luntretki Sisäleikkejä ja pelejä Ulkilua Luntretki Liikuntaa ja leikkejä ulkna Luntretki Liikuntaa ja leikkejä ulkna 16

18 Timinnan sisällön vusisuunnitelman runk n suunniteltu Inkn kunnassa työskentelevien aamu- ja iltapäivätiminnanhjaajien kesken. Sitä vidaan käyttää timintapaikkakhtaisissa lukuvusisuunnitelmissa. Vusisuunnitelmaan vidaan lisätä Inkn kunnan yhteisiä tai aamu- ja iltapäivätiminnan valtakunnallisen kehittämisverkstn spimia teemja. Jkaisen timintapaikan laatiman vusisuunnitelman sisältöön vaikuttavat myös lapsiryhmäkhtainen kiinnstus, hjaajien ja timipaikan vahvuudet sekä käytännön mahdllisuudet. Timintaryhmät tiedttavat kteja ja kulua timintansa sisällöstä kuukausittain. Kuukausisuunnitelmasta selviää kunkin aamu- ja iltapäivätimintapaikan lpullinen viikkhjelma ja mahdlliset tapahtumat Malli timintapaikkakhtaisesta päivän aikataulusta Aamupäivä: Leikkiä timinnan tilissa Aamiainen kulun rukasalissa (aamiaiselle tultava viimeistään kl) Ulkilua kulun pihalla. Kulupäivä Iltapäivä: Ulkilua kulun pihalla Välipala kulun rukasalissa Ktitehtävien tek / vapaata leikkiä / vapaaehtista hjattua timintaa halukkaille ulkna/ sisällä Vapaa leikki/ hjattu timinta/ ulkilua Oma pikkuvälipala vanhempien niin tivessa Ulkilua kulun pihalla Kukin timintapaikka päättää itse timintansa aikataulun siten, että timinnasta tulisi mahdllisimman sujuvaa ja turhat siirtymätilanteet saadaan minimitua. Aikataulu antaa vanhemmille selkeän kuvan päivänkulusta ja helpttaa lapsen timintaan tumista ja timinnasta hakemista Timinnan suunnitteluun varattava aika Timintapaikkakhtaiseen suunnitteluun n varattava riittävästi aikaa. Ohjaajat pitävät man timintapaikkansa timinnan suunnitteluun liittyviä kkuksia vähintään kerran kuukaudessa. Timintapaikkakhtaiseen tiedtukseen sekä muuhun tietjen käsittelyyn nimetään vastuuhjaaja, jlle varataan aikaa työn surittamiseen vähintään kaksi tuntia kuukaudessa. 17

19 5. Aamu- ja iltapäivätiminnan järjestäminen Inkn kunnassa Kunta vi järjestää timintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelun stpalveluna muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuttajalta tai antamalla avustusta palvelujen tuttajalle 11. Kunta vi käyttää edellä mainittuja timinnan järjestämistapja myös samanaikaisesti. Julkisia palvelujen tuttajia vat kunnat, kuntayhtymät sekä seurakunnat ja seurakuntayhtymät. Yksityisiä palvelujen tuttajia vat esimerkiksi järjestöt, yhdistykset, yhtiöt ja muut palvelujen tuttajat. Kunnan ja palveluntuttajan välille laaditaan spimus. Lapsen sallistuminen aamu- ja iltapäivätimintaan n hultajalle vapaaehtista. Timintaa tulee tarjta jk 570 tai 760 tuntia kulun työvuden aikana kullekin timintaan sallistuvalle lapselle 12. Perheet hyödyntävät tarjlla levan timinta-ajan tarpeidensa mukaisesti. Inkn kunnassa peruspetuksen aamu- ja iltapäivätimintaa järjestetään peruspetuslain mukaisesti ainastaan kulun työpäivinä pääsääntöisesti kl Kunta vi tarjta timintaa myös aamuisin alkaen kl 6.30 tai iltapäivisin kl asti, js perheillä ilmenee siihen tarvetta haun yhteydessä tteutetun kyselyn perusteella. Timintaa ei järjestetä kulujen lma-aikina, lauantaityöpäivinä eikä sellaisina arkipäivinä, jllin kululla n iltajuhla päivällä tapahtuvan petuksen sijasta Timinnan laajuus ja lapsiryhmien kk Inkn kunta tarjaa aamu-ja iltapäivätimintaa kulujen 1. ja 2.vusilukan, pidennetyn ppivelvllisuuden piiriin siirretyille sekä muiden vusilukkien erityisen tuen päätöksen saaneille ppilaille. Osallistuminen n lapselle vapaaehtista. Timintaa järjestettäessä n humiitava eri kieliryhmien tarpeet. Lapsilukumäärän ylittäessä 15 ryhmään susitellaan kahta hjaajaa ja yli 25 ppilaan ryhmässä hjaajia tarvitaan klme. Henkilökhtaisia avustajia ei lasketa hjaajien lukumäärään. Lapsiryhmän suuruus n kuitenkin riippuvainen käytössä levista tilista. Lapsilukumäärä päätetään timinnan järjestäjän ja tteuttajien kesken ennen avustusspimusten tekemistä. Lapsilukumäärään vaikuttaa kyseisen lukukauden timintatilat, erityistä tukea saavien lasten määrä, sekä muut humiitavat asiat kuten pitkäaikaissairaiden lasten määrä. 11 Peruspetuslaki 48 b 3 mm. 1136/2003) 12 Peruspetuslaki 48 b 4 mm. (1081/2006) 18

20 5.2. Timintaan hakeminen ja valinta Timinnasta ja timintaan hakemisesta tiedtetaan tulevien 1.- lukkalaisten hultajia kuluun ilmittautumisen yhteydessä jkaisen vuden tammi- helmikuussa. Samassa yhteydessä kunta tiedttaa aamu- ja iltapäivätiminnan hausta myös tulevien 2.- lukkalaisten hultajia sekä erityistä tukea saavien lukkalaisten hultajia. Haku aamu- ja iltapäivätimintaan tapahtuu WILMA:n kautta. Otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätimintaan heihin svelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita. Aamu- ja iltapäivätimintaan ttamisesta tehdään hallinnllinen päätös, jnka tekee kulun rehtri. Aamu- ja iltapäivätimintapaikka myönnetään kk lukuvudeksi. Hakemuksella perheet situtuvat timintamaksujen maksamiseen. Päätös paikasta annetaan ennen kevätlukukauden päättymistä Aamu- ja iltapäivätiminnan maksut Hultaja situtuu varaamaansa timinta-aikaan ja maksuun vähintään lukukaudeksi. Palvelun tarvetta ei muuteta kuukausittain eikä takautuvasti. Maksut vat samat kaikissa timintapaikissa. Kunta maksaa palveluntuttajalle lukukausittain lapsimäärään perustuvan spimuksessa määrätyn krvauksen. Kunta nudattaa maksujen suuruutta määritellessään valtin hjeistusta, jnka mukaisesti maksut tarkistetaan vusittain. (Päätös maksujen suuruudesta tehdään myöhemmin keväällä.) Sisaralennus 20 % em. maksuista kskee kuluikäisiä sisaruksia, jtka vat samaan aikaan kunnallisessa aamu- ja iltapäivätiminnassa. Js timintaa järjestetään enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään vain pulet maksusta. Tämä tarkittaa niitä kuukausia, jllin lapsella ei le mahdllista sallistua timintaan kulujen lma- aikina. Elkuussa peritään pulet maksusta. Js lapsi ei sairautensa vuksi vi sallistua timintaan kalenterikuukauden aikana yli 10 päivänä, peritään maksusta pulet. Tarkittaen, että lapsi n kaksi viikka sairaana ja sairastuminen n ilmitettu aamu- ja iltapäivätimintaan. Js lapsi n sairautensa vuksi pissa kknaisen kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Js lapsi ei muusta syystä sallistu timintaan kk kalenterikuukautena, peritään kuukausimaksusta pulet js pissal n ilmitettu ennakkn aamu- ja iltapäivätimintaan. Timinta-ajan muuts ja paikan irtisanminen n tehtävä kirjallisesti maan aamu- ja iltapäivätimintaan, jsta henkilökunta tiedttaa sivistystimista. 19

21 5.4. Kulkeminen ja kuljetukset Kunnalla ei le lakisääteistä velvllisuutta järjestää kuljetusta aamu- ja iltapäivätimintaan tai sieltä ktiin. Js lapsi sallistuu aamu- tai iltapäivätimintaan tai kerhtimintaan, kunta ei järjestä näistä jhtuvia erillisiä kuljetuksia eikä vastaa kuljetuskustannuksista, ellei lapselle le myönnetty kulukuljetusetuutta. Kulukuljetuspäätöksen tekee Inkn kunnan sivistystimenjhtaja. Matkasta aamutimintaan ja iltapäivätiminnasta ktiin vastaa hultaja. Pääsääntöisesti aamu-ja iltapäivätiminta tapahtuu kululla tai kulun välittömässä läheisyydessä. Js timintapiste ei le kululla, n sen kuitenkin ltava kävelyetäisyydellä. Lapset siirtyvät iltapäivätimintaan heti kulupäivän lputtua. Kulun tilissa järjestetyssä timinnassa, n hjaaja lapsia vastassa heidän kulupäivänsä lputtua. Mikäli timintaa ei järjestetä kulun tilissa, turvallisuuden varmistamiseksi lapset hjataan timintapaikkaan jk aamu- ja iltapäivätiminnanhjaajien tai kulun henkilöstön timesta. Lapset vivat lähteä ryhmästä kulun kerhn, ktiin tai jäädä dttamaan hultajia timinnan päätyttyä. Tällöin hultajan n annettava kirjallisesti sustumus lapsen yksin timinnasta lähtemiseen, jtta vastuu lapsesta siirtyy vanhemmille Välipalan järjestäminen Aamu- ja iltapäivätimintaan sallistuvalle lapselle n peruspetuslain mukaan tarjttava välipala. Välipala ja aamutiminnassa tarjttava aamupala sisältyvät timintamaksuun. Välipala suunnitellaan kansallisia ravitsemussusituksia nudattaen, mnipuliseksi ja vaihtelevaksi. Välipalan suunnittelusta ja tteutuksesta vastaa Inkn kunnan mien timipaikkjen salta kunnan kanssa spimuksen tehnyt ruka- ja siivuspalvelututtaja, jka tuttaa rukailu- ja siivuspalveluita kaikkiaan nin kymmenessä kunnan eri timipisteessä. Välipala nautitaan kiireettömästi rukailuun sveltuvassa tilassa hyviä tapja nudattaen. Mikäli palveluntuttaja tekee itse välipalan, nudatetaan terveystarkastajan hjeita mavalvntasuunnitelman tteuttamisessa. Lisäksi hjaajilla tulee lla vimassa leva hygieniapassi Turvallisuus Jkaisessa aamu- ja Iltapäivätimintapaikassa tulee lla vimassa leva timintapaikkakhtainen turvallisuus-ja pelastussuunnitelma. Inkn kunnan kuluilla järjestettävässä aamu- ja iltapäivätiminnassa nudatetaan kulun ja rakennuksen turvallisuus- ja pelastautumissuunnitelmaa. Timinnan tteuttajat timittavat vimassalevat ja tarkastetut suunnitelmat sivistystimenjhtajalle. 20

22 Lain mukaan aamu-ja iltapäivätimintaan sallistuvalla lapsella n ikeus turvalliseen timintaympäristöön. Timitilat ja välineet tulee lla turvallisia ja tarkituksenmukaisia. Jkaisella ryhmällä tulee lla käytössään sekä sisä- että ulktilat. Periaatteena n, että timitilat pitää löytyä kululta tai kulun välittömästä läheisyydestä. Kulujen muut tilat vat vajaakäytöllä usein kl jälkeen, jten näitä tilja tulee hyödyntää. Tiljen käytöstä timinnan järjestäjät spivat kulun rehtrin kanssa. Tavitteena n, että kaikkien timintapaikkjen tilat saadaan timiviksi ja mahdllisimman viihtyisiksi. Timintapaikkakhtainen turvallisuussuunnitelma päivitetään vusittain ja se käydään läpi hjaajien kanssa. Ohjaaja tutustuu man timintatilansa pelastussuunnitelmaan ja varmistaa, että se n näkyvillä. Timintapaikalla n ltava nimetty turvallisuusvastaava Vakuutusasiat Palveluntuttaja vastaa lasten ja työntekijöiden vakuuttamisesta timinta-ajalla ja hjeistaa hjaajat tapaturmatilanteita varten. Vastuut ja vakuutukset kirjataan palveluntuttajien kanssa tehtäviin spimuksiin. Aamu- ja iltapäivätiminnassa sattuneen tapaturman hit n lapselle maksutn. Vakuutus n vimassa myös välittömästi aamu- ja iltapäivätiminnan aikana tapahtuvilla siirtymämatkilla sekä retkillä. Vakuuttaminen sisältyy timintamaksuun. 21

23 5.8. Inkn kunnan aamu- ja iltapäivätiminnan järjestämisen vusikell 2016 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Inkn kunnan APIP-esitteen tarkistaminen APIP- palveluntuttajien valinta/valmistelu APIP- hakuhjeistus henkilökunnalle ja kuluille Hausta tiedttaminen kuluun ilmittautumisen yhteydessä ja wilman kautta. Sähköinen haku wilmassa alkaa. Krdinaattri kiertää timintapaikissa Laadun arviinti; lapset, hjaajat, hultajat Ohjaajien kulutuspäivä; timintasuunnitelma Huhtikuu 1.-lukkalaisten kuluun tutustuminen, hjaajat sallistuvat vanhempainiltaan. Päätös timintapaikasta hultajille Tukkuu Kesäkuu Heinäkuu Elkuu Nivelpalaverit esipetuksen kanssa Ohjaajat laativat timintapaikkakhtaisen lukuvusisuunnitelman ja timittavat sen krdinaattrille Lukuvusisuunnitelmien hyväksyminen Kuukauden lpussa vahvistus timintapaikasta hultajille+ timintapaikkakhtainen lukuvusisuunnitelma ja esitietlmake, tiet ensimmäisistä sallistumispäivistä. Ohjaajien perehdytys/kulutuspäivä, kunnan yhteinen Syyskuu Lkakuu Marraskuu Julukuu Krdinaattri sallistuu rehtri,- OHR:n ja rukapalvelupalavereihin tarvittaessa Ohjaajien palaveri Krdinaattri kiertää timintapaikissa Aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelman päivitys Kunnan APIP- timintasuunnitelman ja maksujen tarkastus Päätös valtin rahituksesta saapuu kuntaan Sivistyslautakunta hyväksyy APIP-timintasuunnitelman 22