- toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja

Transkriptio

1 1 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Kiinteistöliitto Uusimaa ry toimii Kiinteistöliitto Uusimaa -nimellä alueellisena palvelukeskuksena vastaten myös Porvoon Kiinteistöyhdistyksen, Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen ja Finlands Svenska Fastighetsföreningenin jäsenpalveluista. Sääntöjen mukaan yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on - toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja - edistää kiinteistöomaisuuden kunnossapitämisen ja ylläpitämisen sekä hyvän asumisen yleisiä edellytyksiä toimialueellaan. Vuosi 2013 oli yhdistyksen kannalta toiminnantäyteinen. Jäsenmäärän kehitys tosin oli hienoinen pettymys, ottaen huomioon mittavat markkinointitoimenpiteet ja jäsenetujen parannukset. Lisäksi yhdistys antoi 80-vuotisen taipaleensa kunniaksi ilmaisen jäsenyyden uusille jäsenille liittymisvuodelta. Yhdistykseen liittyi toimintavuoden aikana yhteensä 304 uutta jäsentä. Tämän lisäksi yhteistoimintayhdistyksiin liittyi yhteensä 60 jäsentä. Yhdistys panosti viestintään ja markkinointiin myös kehittämällä asiakkuuspäällikön työnkuvaa ja palkkaamalla osa-aikaisen markkinointiassistentin. Samalla yhdistys laajensi toimitilojaan. Yhdistyksen pitkäaikainen vuokralainen Kiinteistöalan Kustannus Oy muutti uusiin tiloihin Malmille ja tilalle tulivat Suomen Vuokranantajat SVA ry ja Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto SKVL ry. Palvelutoiminnan ohella yhdistyksen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu jäsenistön kouluttaminen. Koulutustilaisuuksia järjestettiin runsaasti sekä omin voimin että yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Koulutusten pääkohderyhmä on yhdistyksen toimintasuunnitelman ja strategian mukaisesti jäsenyhtiöiden hallitusten jäsenet. Edunvalvonnassa yhdistys otti kantaa muun muassa asukaspysäköintiin, Uudenmaan liiton laatimaan Uusimaa-ohjelmaan sekä laati korjausrakentamisen muistilistan taloyhtiöiden hallituksille. Kai Haarma, toiminnanjohtaja

2 2 HALLITUKSEN KERTOMUS YHDISTYKSEN TOIMINNASTA VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO Talouskatsaus Kiinteistöliitto-yhteisö 5 Vaikuttaminen ja viestintä 5 Jäsenpalvelut 6 Lakineuvonta Rakennustekninen ja LVI-neuvonta Talous- ja veroneuvonta Työmarkkinat ja työsuhdeneuvonta Tilaisuudet 8 Jäsenistö 9 Yhteistoiminta 10 Talous 11 Hallinto 11 Hallitus Tilintarkastajat Henkilökunta Edustukset

3 3 HALLITUKSEN KERTOMUS YHDISTYKSEN TOIMINNASTA VUODELTA 2013 TALOUSKATSAUS 2013 Maailmalla kasvua EU:ssa ja Suomessa nihkeää Suomen kannalta tärkeän Euroopan unionin talous supistui toisena vuonna peräkkäin. Maailman muut keskeiset taloudet sen sijaan kasvoivat, joskin edellisvuotta hitaammin. Myös Venäjän talouden kasvu hidastui selvästi. Suomen talous supistui noin prosentin verran. Maailmankaupan kasvu hidastui jonkin verran edellisvuodesta, vajaaseen kolmeen prosenttiin. Suomen vientiosuuksilla painotettu maailmankauppa kasvoi vain alle 1,5 prosenttia. Positiivista maailmantalouden kannalta oli se, että Euroopan unionin velkakriisissä vallitsi tyyni vaihe ja rahoitusmarkkinat olivat vakaat keskuspankkien tarjottua rahoitusjärjestelmään käytännössä rajoittamattoman määrän likviditeettiä ja laskettua ohjauskorkonsa miltei nollaan. Keskustelua käytiin jopa negatiivisen koron käyttöönotosta talletuksissa keskuspankkeihin. Edelleen vallitsee epävarmuutta pankkijärjestelmän kyvystä rahoittaa asiakkaitaan. Pankkien omia pääomia on kyllä lisätty, mutta monissa euroalueen maissa pankkien järjestelemättömien luottojen kanta on edelleen jatkanut kasvuaan. Suurimpien pankkien valvonta on siirtymässä Euroopan keskuspankkiin. Siinä yhteydessä pankkien taseet tullaan arvioimaan kattavasti. Myös Yhdysvaltain budjetti- ja velkakattoa koskeneessa poliittisessa väännössä saatiin ainakin väliaikainen ratkaisu aikaiseksi vuoden lopulla, mikä esti pahimpien kriisiskenaarioiden laukeamisen Yhdysvalloista. Suomen talous supistui loppuvuonna pientä valoa odotuksiin Suomessa teollisuuden luottamus oli alkuvuonna noususuunnassa, mutta vuoden loppupuolella näkymät heikentyivät uudelleen. Suomen teollisuuden luottamusindikaattori olikin vuoden lopulla EU-maiden vertailun kolmanneksi heikoimmalla tasolla. Aivan vuoden lopussa talousnäkymissä nähtiin varovaista kirkastumista. Rakentaminen supistui Rakennusteollisuuden lokakuun ennusteen mukaan noin kolme prosenttia vuonna Talojen uudisrakentamisen arvioidaan vähentyneen seitsemän prosenttia, mutta korjausrakentamisen arvioidaan kasvaneen edelleen runsaat kaksi prosenttia. Supistumista oli sekä asunto- että liikerakentamisen puolella. Asuntojen rakentaminen supistui noin kappaleeseen edellisvuoden noin kappaleesta. Vähenemistä on erityisesti vapaarahoitteisessa rakentamisessa. Miinusmerkkisen kasvun seurauksena työllisten määrä supistui runsaan prosentin ja työttömien määrä runsaat neljä prosenttia. Työttömyysaste kasvoi noin puoli prosenttiyksikköä, hieman runsaaseen kahdeksaan prosenttiin. Kuluttajahintainflaatio hidastui 1,5 prosenttiin edellisvuoden 2,8 prosentista. Tämä siitä huolimatta, että arvonlisäverokanta nousi prosenttiyksikön 24 prosenttiin. Erityisesti luottokorkojen lasku selitti kuluttajahintaindeksin hidastunutta nousua. Euroalueen yhdenmukaistettu hintaindeksi nousi Suomessa 2,2 prosenttia. Luottokorot eivät kuulu yhdenmukaistetun indeksin kaavaan. Euroalueen vertailukelpoinen inflaatio oli noin prosenttiyksikön hitaampaa.

4 4 Asuntomarkkinoilla sulatteluvaihe pienten asuntojen kauppa muita vilkkaampaa Kotitalouksien ottamien asuntoluottojen kannan kasvu miltei puolittui edellisvuoteen verrattuna. Vuoden lopulla vuotuinen kasvu oli 3,5 prosentin luokkaa. Kannan koko oli 88 miljardia euroa. Asuntolainojen keskikorko laski lainamarginaalin lievästä noususta huolimatta vuoden alun runsaasta 1,6 prosentista vuoden lopun hieman alle 1,5 prosenttiin. Reaalisesti (kuluttajahintainflaatiolla korjattuna) asuntoluottojen keskikorko oli edelleen lievästi negatiivinen. Pankkien luottomarginaalit asuntoihin ja korjaamiseen olivat vuonna 2013 nousussa, joka kuitenkin hidastui vuoden kuluessa. Kiinteistöliiton syksyn 2013 korjausrakentamisbarometrin tulosten mukaan lainaa oli edelleen taloyhtiöille saatavilla, mutta ehtoihin povattiin edelleen kiristymistä. Keskimääräinen korjauslainojen marginaali syksyn barometrissa oli 1,7 prosenttiyksikköä. Nousua vuodessa 0,5 prosenttiyksikköä. Suomen Pankin tilastojen mukaan asunto-osakeyhtiöiden luottokanta oli syksyllä 2013 noin 9,2 mrd. euroa. Kasvu on Suomen Pankin mukaan ollut viime aikoina täällä nopeampaa kuin asuntoluotoissa. Vanhojen asuntojen hintojen nousu pysyi hitaana vuonna Vuosikeskiarvona tarkastellen hinnat nousivat ennakkoarvioiden mukaan noin 1,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousu oli edelleen muuta maata nopeampaa. Asuntomarkkinoiden erityispiirteenä oli kauppamäärän voimakas kutistuminen. Asuntokaupan välitysketju muodosti aiempaa enemmän pullonkaulaa. Talouden epävarmuus näkyi ostajien käyttäytymisessä ja pankit kiristivät ns. välirahoituksen tarjontaa. Pääkaupunkiseudulla pienet asunnot menivät hyvillä hinnoilla kaupaksi, mutta isojen asuntojen kauppa kävi nihkeästi. Vuokrien nousuvauhti pysyi edellisvuoden, noin 3,5 prosentin tasolla, tammi-syyskuun tilastojen mukaan. Vapaarahoitteisen kannan vauhti oli tätä hivenen nopeampaa ja ARA -kannan hivenen tätä hitaampaa. Pääkaupunkiseudulla vuokrat nousivat marginaalisesti muuta Suomea enemmän. Kustannusnousu hidastunut Rakennuskustannusten nousu hidastui vuonna 2013 edelleen. Rakennuskustannusindeksin vuosinousu jäi yhteen prosenttiin, kun vuotta aiemmin lukema oli 2,4 prosenttia. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin nousuvauhti hidastui lievästi vuonna Vuoden kolmannella neljänneksellä yleisindeksi oli edellisvuodesta 2,9 prosenttia vuoden takaista korkeammalla tasolla. Asuinkerrostalossa nousu oli 3,4 prosenttia. Koko vuoden osalta keskimääräiset vauhdit tulevat olemaan ennakkoarvioiden perusteella edellisen suuruisia. Kaukolämmön hinta oli Kiinteistöliiton Indeksitalo-aineiston mukaan syyskuussa keskimäärin seitsemän prosenttia edellisvuotta kalliimpaa, mutta vuoden lopulla saatu informaatio osoittaa vuodelle 2014 jopa hienoisia hinnanlaskuja joissakin kaupungeissa. Sähkön markkinahinta oli vakaa vuonna Nousua oli edellisvuoden loppuun nähden vain lievästi. Vuoden 2014 alusta alkaen voimaan tuleva sähköveron korotus nostanee markkinahintaa runsaan prosentin. Valtion budjetti tasapainottuu vain hitaasti kunnat kiristävät veroruuvia Vuoden 2014 valtion talousarviossa suurimpia päätöksiä olivat yhteisöverokannan lasku 20 prosenttiin (aiemmin 24,5 %) ja osinkoverotuksen uudistaminen. Kuntien valtionosuuksia leikattiin, monia verotukia leikattiin ja veroja kiristettiin. Kiinteistöalaa koskevia tärkeitä päätöksiä olivat mm. kotitalousvähennyksen nosto euroon (vuonna 2013: euroa) ja väliaikaisen

5 5 korjausavustuksen tuominen perusparantamiseen (15 meur loppuvuonna 2013 ja 100 meur vuonna 2014). Lisäksi budjetissa oli koko joukko asuntotuotannon tukien lisäyksiä ja julkisten tilojen korjaamisen tukirahoitusta. Kunnallisten verojen nousu jatkuu vuonna Miltei puolet kunnista nosti tuloveroprosenttiaan. Keskimääräinen veroprosentin nousu oli 0,36 prosenttiyksikköä. Noin sata kuntaa nosti kiinteistöveroprosenttejaan, minkä lisäksi verotusarvojen muutoksilla kiristetään sekä tonttien että rakennusten verotusarvoja. Keskimääräinen kiinteistöveron kiristys on runsaat 10 prosenttia, mutta kovimmillaan jopa reilusti yli 50 prosenttia. Asunto-osakkeiden varainsiirtovero nousi maaliskuun 2013 alusta alkaen 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin ja veropohjaa laajennettiin yhtiölainojen velkaosuuksiin. Asuntolainojen korkovähennyksen osuus pieneni 80 prosenttiin, ja vuonna 2014 osuus on 75 prosenttia, josta siirrytään 70 prosenttiin vuonna Hallituksen laatimassa rakennepaketissa on myös erityisesti kiinteistö- ja rakennusalaa koskevia elementtejä. Näistä keskeisimpiä olivat metropolialueen asuntotuotannon voimistaminen yhteistyössä kaupunkien kanssa. Tässä työssä kiinnitetään erityistä huomiota vuokraasuntotuotannon edellytysten parantamiseen ja kaavoituksen tehostamiseen. Kuntien tulee edistää nykyisten asuinalueiden täydentämistä ja tiivistämistä. KIINTEISTÖLIITTO -YHTEISÖ Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Liitto edustaa kaikkiaan yli taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Liittoon kuulutaan siis alueyhdistyksen tai toimialajärjestön kautta. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy, Kiinteistö Oy AnnaKaleva ja KTI Kiinteistötieto Oy. Kiinteistöliitto Uusimaa ry on myös suoraan Koulutuskeskuksen, Talokeskuksen ja AnnaKalevan osakkaana. VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ Yhdistys on antanut kirjalliset lausunnot muun muassa Helsingin kaavailluista pysäköintitaksoista ja Uudenmaan liiton laatimasta Uusimaa-ohjelmasta. Yhdistys vastustaa jyrkästi esitettyjä pysäköintimaksujen korotuksia. Keskusta-alueen taloyhtiöillä on mahdotonta järjestää pysäköintipaikkoja taloyhtiöiden omille piha-alueille. Taloyhtiöitä on kannustettu ja velvoitettu käyttämään sisäpihoja asumisviihtyisyyttä edistävällä tavalla, mikä tarkoittaa sitä, että autopaikkojen määrä ei ole lähimainkaan riittävä. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää pysäköinti katujen varsille, mikä ei saa muodostua kohtuuttoman kalliiksi. Myös kantakaupungin ulkopuolella kadunvarsipysäköinnillä on keskeinen merkitys. Kiinteistöliitto Uusimaan näkemyksen mukaan asukaspysäköinnin tulee olla etusijalla pysäköintipaikkaresursseja jaettaessa. Uusimaa-ohjelmasta oli asunto-osakeyhtiönäkökulma jäänyt lähes kokonaan pois, mihin yhdistys lausunnossaan kiinnitti huomiota.

6 6 Yhdistyksen edustajat ovat lisäksi olleet Kiinteistöliiton hallintoelimissä vaikuttamassa taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden edunvalvontaan. Aiheina ovat olleet mm. rakennusurakan yleisten sopimusehtojen päivitystarve ja selvitys asunto-osakeyhtiölain toimivuudesta. Yhdistyksen asiantuntijat ovat vastanneet Helsingin Sanomien Ongelmia kotona -palstan lukijakysymyksiin. Loppusyksystä Kiinteistöalan Kustannus julkaisi pääkaupunkiseudulla Taloyhtiö.nyt -liitteen Helsingin Sanomien välissä. Yhdistys näkyi lehdessä sekä artikkelein että mainoksella. Yhdistys on jäsentiedottamisessa käyttänyt sähköistä jäsentiedotetta, uutiskirjeitä, Suomen Kiinteistölehteä sekä yhdistyksen kotisivuja. Suomen Kiinteistöliiton taloyhtiö.net -palvelun kautta on tehokkaasti tiedotettu tulevista tapahtumista. Keskeinen ja jatkuva ongelma kustannustehokkaassa viestinnässä on jäsentietojen ajantasaisuus ja se, että kolmasosa jäsenistä ei ole ilmoittanut sähköpostiosoitettaan rekisteriin. Asiaa pyritään korjaamaan aktiivisella viestinnällä siten, että lähes kaikissa yhdistyksen lähettämissä viesteissä ja tiedotteissa on maininta ajantasaisten ja täydellisten yhteystietojen tärkeydestä. JÄSENPALVELUT Neuvontatehtävissä oli vuonna 2013 seitsemän omaa toimihenkilöä. Neuvontaa täydensivät Suomen Kiinteistöliiton neuvontapalvelut sekä Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän ja Porvoon yhdistysten vapaaehtoispohjalta toimivat asiamiehet. Talous- ja veroneuvontaa annettiin ostopalveluna yhteistyössä Suomen Kiinteistöliiton kanssa kahtena iltapäivänä viikossa. Puhelinneuvonta-aika oli kello Neuvontaan tuli arviolta yhteydenottoa vuodessa. Neuvontaa annettiin vain puhelimitse jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille. Eijäsenet ja osakkaat ohjattiin Suomen Kiinteistöliiton maksulliseen puhelinneuvontaan. Maksullisia toimeksiantoja, kuten kirjallisia lausuntoja, yhtiöjärjestyksien muutoksia, asiantuntijaja puheenjohtajapalveluita annettiin aikaisempien vuosien tapaan. Toimitusaika kirjallisissa lausunnoissa oli noin viisi viikkoa. Nämä maksulliset palvelut ovat kiinteä osa neuvontatyötä ja ne on suunnattu vain jäsenille. Kirjallisilla lausunnoilla on merkittävä rooli erimielisyyksien ratkaisemisessa. Lakineuvonta Yhdistyksessä on vuonna 2013 toiminut neljä kokopäiväistä lakimiestä ja yksi osa-aikainen lakimies. Lakimiesten keskeinen työtehtävä ja samalla kysytyin juridinen palvelu on ollut puhelinneuvonta. Jäsenmäärän tasaisen kasvun myötä puhelinneuvonnan kysyntä on kasvanut. Puhelinneuvonnassa on ollut noin puolet viikosta kolme lakimiestä ja muutoin kaksi lakimiestä yhtä aikaa. Yhdistyksen lakimiesten lisäksi puhelinneuvontaa ovat antaneet Kiinteistöliiton toimiston lakimiehet. Maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi lakimiehet ovat luennoineet asunto-osakeyhtiölaista ja ajankohtaisista teemoista yhdistyksen jäsentilaisuuksissa sekä hoitaneet lukuisia maksullisia jäsenpalveluja. Lakimiehet ovat laatineet jäsenille kirjallisia lausuntoja ja yhtiöjärjestysmuutoksia sekä hoitaneet muita pienimuotoisia toimeksiantoja. Lisäksi lakimiehet ovat mahdollisuuksiensa mukaan osallistuneet jäsenyhtiöiden yhtiökokouksiin asiantuntijoina tai puheenjohtajina,

7 7 hallituksen kokouksiin asiantuntijoina ja neuvottelutilaisuuksiin jäsenyhtiön hallituksen ja isännöitsijän toimeksiannosta, joko yhdistyksen toimistolla tai sen ulkopuolella. Sekä puhelinneuvonnassa että kirjallisina lausuntoina annetussa neuvonnassa kysymykset ovat koskeneet pääasiallisesti asunto-osakeyhtiölain tulkintaa erilaisissa tilanteissa. Määrällisesti eniten kysymykset ovat koskeneet taloyhtiön ja osakkeenomistajan välistä korjaus- ja kunnossapitovastuun jakoa, vahingonkorvausvastuita, osakkeenomistajan kunnossapito- ja muutostöitä, urakoitsijan ja rakennuttajan vastuita, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valintaa sekä yhtiökokousmenettelyjä ja yhtiön päätöksentekomenettelyä yleisesti. Vuoden alussa runsasluminen talvi oli kunnossapidon näkökulmasta haasteellinen. Kysymyksiä tuli paljon kattolumien ja jäiden pudotukseen, liukkaudentorjuntaan, parvekelumien poistoon liittyvistä vahingoista ja vastuista. Kiinteistöliiton ja yhdistyksen lakimiesten yhteistyö on ollut tiivistä ja hedelmällistä. Viikoittaisessa juristipalaverissa on käyty läpi ajankohtaisia kysymyksiä ja ratkottu yhteisiä tulkintalinjoja. Rakennustekninen ja LVI-neuvonta Yhdistyksen LVI-tekninen neuvonta on pyörinyt suurelta osin putkiremonttiaiheessa ja energiatehokkuuskysymyksissä. Myös Etelä-Suomessa poikkeuksellinen pitkä, kylmä ja erittäin runsasluminen talvi työllisti neuvontainsinöörejä. Lisäksi käynnit kentällä ovat lisääntyneet. Erilaiset asukas- ja tiedotustilaisuudet taloyhtiöissä ovat lisääntyneet ja niissä ovat insinöörimme myös olleet tärkeässä roolissa, kun asuntoyhtiön hallitus ja osakkaat ovat halunneet puolueettoman teknisen näkökulman. Myös yhtiökokouksissa ja taloyhtiön asukasremonttien tiedotustilaisuuksissa alustaminen on ollut iso osa maksullista palvelutoimintaa. Taloyhtiötä on pyrittävä ohjaamaan oikeaan alkuun suunnittelemissaan korjaustoimessa ja työn edetessä on tarvittaessa annettava oikeaaikaista neuvoa ja projektin sekä suunnittelun ohjausta. Talous- ja veroneuvonta Talous- ja veroneuvonnasta kyseltiin erityisesti suuriin korjaushankkeisiin, esimerkiksi putki- ja julkisivuremontteihin liittyviä rahoitus-, kirjanpito- ja verotuskysymyksiä, muita tilinpäätöksen suunnitteluun ja sisältöön liittyviä asioita sekä toiminnantarkastajan toimintaa asunto-osakeyhtiössä. Neuvontaa jäsenille antoi Suomen Kiinteistöliiton kustantamana ostopalveluna Kirjurituote Oy. Työmarkkinat ja työsuhdeneuvonta Jäsenkiinteistöjen työsuhdeneuvonnasta vastaa Kiinteistöpalvelut ry, jonka jäsen yhdistys on. Työsuhdeasiat koskevat lähinnä taloyhtiöiden palkkalistoilla olevia talonmiehiä ja siivoojia. Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus uusittiin raamisopimuksen mukaisesti ja se on voimassa alkaen. Jo aikaisemmin solmittu ansiokehitysohjelma vaikuttaa huomattavasti voimakkaammin alan työvoimakustannuksiin henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 20 / 0,12 senttiä - iltalisiä 0,01 senttiä ja yölisiä 0,02 senttiä - luottamushenkilöiden korvauksia 5 ja - talonmiehen työtä ja siivousta koskevan liitteen piirisää olevien työntekijöiden palkkoja yleiskorotuksella 20.

8 taulukkopalkkoja ja henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 0,4 % ja talonmiehen työtä ja siivousta koskevan liitteen piirissä olevien työntekijöiden palkkoja yleiskorotuksella 0,4 %. Ansiokehitysohjelma pidennettiin vuoteen Sen mukaiset vuosittaiset korotukset taulukkopalkkoihin ovat: ,0 % ,5 % ,5 % ,25 % Kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus on voimassa TILAISUUDET Perinteinen talous- ja tilinpäätöstilaisuus Helsingissä. Koulutustilaisuuden aiheina olivat tilinpäätöksen laatiminen, varainsiirtoverolain uudistus sekä talouden näkymät taloyhtiöiden kannalta. Kiinteistön huolto- ja isännöintisopimuksiin keskittyvä Kiinteistöpalvelujen tilaaminen - koulutusilta Espoossa. Taloyhtiön remontti-ilta Konserttitalo Martinuksen tiloissa Vantaalla. Tilaisuuden aiheina olivat korjaushankkeeseen valmistautuminen ja korjaushankkeen läpivienti. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin puheenvuoro taloyhtiöiden ryhmäkorjausten hyödyistä. Jokavuotinen Taloyhtiötapahtuma, seminaari- ja näyttelytilaisuus, Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä. Vuoden 2013 tapahtumassa yhdistettiin kaksi tilaisuutta, perinteinen Taloyhtiötapahtuma ja Kiinteistöliiton Hallitusforum. Uudistettu tapahtumakokonaisuus keräsi yhteensä noin kävijää. Tilaisuuden yhteistyökumppanit olivat Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Kiinteistöalan Kustannus, Suomen Kiinteistölehti ja Hallitus- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA. Tapahtumassa palkittiin Vuoden Taloyhtiöteko. Taloyhtiön putkiremontti-ilta Tiedekeskus Heurekan tiloissa Vantaalla. Koulutusillan aiheena oli uudenaikaiset putkisaneerausmenetelmät. Luento-osuuden rinnalle oli järjestetty myös alan näyttely, jossa näytteilleasettajia oli yhteensä 14. Heistä puheenvuoron pitivät Picote, NewLiner, Uponor Suomi ja Consti. Tapahtuman tarkoitus oli myös tukea jäsenhankintaa ja se oli kaikille avoin ja maksuton. Helsingin rakennusvalvonnan kanssa Asunto-osakeyhtiöiden korjaushankkeet -seminaarija näyttelytapahtuma Helsingissä. Joka toinen vuosi järjestettävät Kiinteistömessut Helsingin Messukeskuksessa Kävijöitä messukokonaisuudessa (yhdessä FinnSec, Julkisivu, ViherTek, Väri ja Pinta kanssa) oli vajaat Yhdistys vastasi tapahtumalava Plazan ohjelmasta yhdessä Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton kanssa.

9 9 Vuoden aikana järjestettiin neljä Taloyhtiön hallituksen koulutusiltaa Helsingissä; kunnossapitovastuut ja muutostyöt Järvenpäässä; hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut Helsingissä; hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut Helsingissä; korjaus- ja kunnossapitovastuut taloyhtiössä. Yhteistyössä Soneran kanssa järjestettiin neljä Taloyhtiön koulutusiltaa ja Helsingissä Espoossa Vantaalla. Kaikissa aiheina olivat korjaus- ja kunnossapitovastuut taloyhtiössä sekä nykyaikaisen tietoliikenneyhteyden hyödyt taloyhtiölle ja asukkaille. Yhteistyössä Suomen Hypoteekkiyhdistyksen kanssa järjestettiin kaksi Taloyhtiön korjausrakentaminen -tilaisuutta, 6.3. ja , molemmat Hypoteekkiyhdistyksen tiloissa Helsingissä. Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistys järjesti jäsenilleen bussimatkan Taloyhtiötapahtumaan ja koulutusillan taloyhtiön turvallisuus- ja energiansäästöasioista Porvoon Kiinteistöyhdistys järjesti avoimen Taloyhtiön energiaillan sekä jäsenille suunnatun laajakaistaillan Finlands Svenska Fastighetsförening järjesti 6.2. Helsingissä seminaari- ja näyttelytapahtuman (aiheena energiaviisas asuintalo), perinteisen golfkisan Porvoossa 20.8., koulutus- ja jäsenhankintaillan korjaushankkeista Maarianhaminassa ja jäsenillan Helsingin kiinteistösuunnitelmista ja Forum kiinteistöjen uudistumisesta Lisäksi järjestettiin Maarianhaminassa erillinen jäsentilaisuus suurimman paikallisen isännöitsijätoimiston kanssa. Kaikkiaan koulutustilaisuuksissa oli osallistujia reilut Taloyhtiötapahtumassa oli kävijöitä noin ja pelkästään Kiinteistömessuille rekisteröityneitä kävijöitä reilut Kaikki tilaisuudet ja tapahtumat olivat jäsenille maksuttomia. JÄSENISTÖ Jäsenhankintaan panostettiin tarjoamalla kaikille vuoden aikana liittyneille jäsenille vapautus jäsenmaksusta. Kiinteistöliitto Uusimaan kokonaisjäsenmäärä (mukaan lukien Porvoon ja Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistykset sekä Finlands Svenska Fastighetsförening) oli vuoden lopussa kappaletta. Tästä Kiinteistöliitto Uusimaan osuus oli jäsentä. Uusimaan alueen asuntokuntien keskikoko on 2,1 henkeä ja yhdistyksen jäsentaloissa on arvion mukaan keskimäärin 35 huoneistoa. Jäsentaloissa asuu siten yli asukasta. Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenistä 97 % oli asunto-osakeyhtiöitä ja 2 % muita kiinteistöyhtiötä. 63 % jäsenistä on kerrostaloyhtiöitä ja 31 % rivi- tai paritaloja.

10 10 YHTEISTOIMINTA Yhteistyö eri tahojen kanssa on toiminut hyvin. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Suomen Kiinteistöliiton lisäksi liittokonsernin muut yhtiöt: Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Kiinteistöalan Kustannus Oy, Suomen Kiinteistölehti ja Suomen Talokeskus Oy. Yhteistyön kautta Talokeskus myönsi jäsenyhtiöille jatkuvan alennuksen yhtiön Kulunet -palvelusta sekä Koulutuskeskus 10 % alennuksen hallituskursseista. Yhdistyksen lakimiehet ja insinöörit ovat toimineet kouluttajina Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n ja Kiinteistöalan Koulutussäätiön järjestämillä, pääasiassa isännöintiin ja asumiseen liittyvillä kursseilla. Asiantuntijoina he ovat myös osallistuneet Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisujen kirjoittamiseen, avustamiseen sekä toimineet Suomen Kiinteistölehden kirjoittajina. Asiakkuuspäällikkö vastasi yhteistoimintayhdistysten, Porvoon ja Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistys sekä ruotsinkielinen yhdistys, toiminnanjohtajuudesta. Porvoon Kiinteistöyhdistyksen perinteinen korjausrakentamiskilpailu järjestettiin neljännentoista kerran ja palkintojenjakotilaisuus sai paikallisissa joukkotiedotusvälineissä hyvin näkyvyyttä. Hyvinkään - Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistys jatkoi jo kahdeksatta vuotta alueellaan kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Kiinteistöviesti -lehden julkaisemista. Yhdistykset ovat saaneet näkyvyyttä myös vakituisen Kiinteistövinkki -palstan kautta Uusimaa ja Aamuposti -lehdissä. Yhdistyksellä on ollut merkittävä panos, kun ympäristöministeriössä on työstetty Viemäripinnoitus -projektia. Sen lisäksi yhdistys on ollut mukana kehittämässä putkistojen kuntotutkijoiden koulutuksen tehostamista Suomen LVI-liitossa osana valtakunnallisia Kosteus- ja hometalkoita. Projektin osana laadittiin myös LVV-Kuntotutkijoiden opaskirja. Olemme osallistuneet myös sosiaali- ja terveysministeriön Talousveden turvallisuussuunnitelman- johtoryhmän kokouksiin. Yhteistyö muiden rakennus- ja LVI-alan järjestöjen ja alalla toimivien kumppaneiden kanssa, erityisesti Rakennustiedon, Rakennusteollisuus RT:n, Suomen LVI-liiton, LVItalotekniikkateollisuuden, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILlin kanssa on vähentynyt. Syynä on ollut kasvava neuvontatarve jäsenistön suunnalta. Isännöintiyhteistyön puolella on jonkin verran pidetty yhteyttä Suomen Isännöintiliittoon ja säännöllisesti Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:hyn, joka on aktiivisesti kehittänyt ja uudistanut auktorisointijärjestelmää. Isännöintiliiton Uudellamaalla sijaitsevista paikallisosastoista erityisesti Helsingin Ammatti-isännöitsijöiden kanssa on tehty yhteistyötä lähinnä jokavuotisen HAI - koulutusristeilyn osalta. Tämän lisäksi yhdistyksen hallituksen yhteistoimintatyöryhmä on vuoden aikana tavannut kaksi kertaa Uudenmaan alueen paikallisten isännöitsijäyhdistysten edustajia. Tätä yhteistyötä jatketaan edelleen. TALOUS Jäsenmaksutuottojen osuus yhdistyksen toiminnasta oli aivan keskeinen. Jäsenmaksutuotot kasvoivat edellisvuodesta 5,6 % yhteensä euroon. Jäsenmaksu- ja toimeksiantotuotot kattoivat lähes kaikki yhdistyksen kulut, sijoitustoiminnalla jäi katettavaksi kulujäämää vain euroa. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan kokonaiskulut lisääntyivät 5,4 % edellisvuoteen

11 11 verrattuna, ollen euroa. Tästä henkilöstökulut olivat euroa ja Suomen Kiinteistöliiton jäsenmaksu euroa. Kiinteistöliiton jäsenmaksu sisältää Suomen Kiinteistölehden tilausmaksun. Yhdistyksen tilinpäätös näyttää voittoa ennen veroja euroa, mikä on selvästi enemmän kuin talousarviossa. Keskeisenä syynä tähän ovat osakkeiden kertaluontoiset myyntivoitot euroa sekä rekrytointien lykkääntyminen. Jäsenmaksuja korotettiin vuosikokouksen päätöksen mukaisesti 5 %. Jäsenmaksujen suhteellisen pienuuden vuoksi euromääräiset korotukset jäivät jäsenten kannalta hyvin kohtuullisiksi ja yhdistyksen jäsenmaksut ovat kilpailukykyisiä muihin kiinteistöyhdistyksiin verrattuna. Yhdistyksen sijoitustoiminta perustuu hallituksen hyväksymiin omaisuudenhoito- ja sijoitusperiaatteisiin. Yhdistyksen sijoitukset käsittävät pörssiosakkeiden ja -sijoitusten lisäksi osakkeita Kiinteistöliittoyhteisön yhtiöissä: Kiinteistö Oy AnnaKaleva, Suomen Talokeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy. Toimintavuoden aikana yhdistys osti kaksi Suomen Talokeskus Oy:n osaketta. Yhdistyksen henkilöstö-, omaisuus- ja vastuuvakuutukset ovat IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmassa. HALLINTO Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallitus kiittää jäsenyhtiöitään ja yhteistyökumppaneita yhteistyöstä ja henkilöstöä tuloksellisesta ja asiantuntevasta työskentelystä. Halitus Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Varapuheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Hallituksen jäsenet Hallituksen puheenjohtaja Juhana Heikonen Hallituksen puheenjohtaja Kari Iho Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila Hallituksen puheenjohtaja Paula Koski Hallituksen puheenjohtaja Petri Laine Hallituksen puheenjohtaja Ulla Maija Lehtonen Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Hallituksen puheenjohtaja Asko Mäkelä Hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro Hallituksen puheenjohtaja Hannu Sjöblom Hallituksen puheenjohtaja Mika Vesterinen Halitus

12 12 Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Varapuheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Hallituksen jäsenet Hallituksen puheenjohtaja Juhana Heikonen Hallituksen puheenjohtaja Kari Iho Hallituksen puheenjohtaja Matti Koivisto Hallituksen puheenjohtaja Paula Koski Hallituksen puheenjohtaja Petri Laine Hallituksen puheenjohtaja Ulla Maija Lehtonen Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Hallituksen puheenjohtaja Asko Mäkelä Hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro Hallituksen puheenjohtaja Hannu Sjöblom Hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesanto Hallituksen puheenjohtaja Mika Vesterinen Lisäksi hallituksessa on yhteistoimintasopimuksen perusteella toiminut asiantuntijajäsenenä Fred Packalén (Finlands Svenska Fastighetsförening). Tilintarkastajat Tilintarkastusyhteisö BDO Henkilökunta (suluissa jäsenyydet Kiinteistöliiton toimikunnissa) Toiminnanjohtaja Kai Haarma (järjestötoimikunta) Asiakkuuspäällikkö Marika Sipilä (järjestötoimikunta) Johdon assistentti Marja Tirronen Jäsensihteeri Ritva Erbismann Markkinointiassistentti Paula Hellman Johtava lakimies Mia Pujals Neuvontalakimies Maria Lautala Lakimies Kirsi Ruutu Lakimies Katriina Sarekoski Lakimies Simo Vihemäki Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Neuvontainsinööri Jari Hännikäinen (korjausrakentamistoimikunta) Edustukset Suomen Kiinteistöliiton liittohallitus Hallituksen puheenjohtaja Kari Iho Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri, liiton vpj. Hallituksen puheenjohtaja Ulla Maija Lehtonen Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus

13 13 Suomen Kiinteistöliiton työvaliokunta Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Suomen Kiinteistöliiton Asunto-osakeyhtiötoimikunta Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesanto Suomen Kiinteistöliiton vaalitoimikunta Hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro Kiinteistö Oy AnnaKalevan hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Isännöinnin Auktorisointi ISA ry hallitus Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Isännöinnin Auktorisointi ISA ry auktorisointitoimikunta Toiminnanjohtaja Kai Haarma Kiinteistöalan Koulutuskeskus/säätiö hallitus Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri (pj) Suomen Talokeskus Oy hallitus Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Helsingissä Kiinteistoliitto Uusimaa ry HALLITUS