KIINTEISTÖLIITTO Uusimaa

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010 KIINTEISTÖLIITTO Uusimaa Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistys ry

2 Hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta vuodelta 2010 Sisällysluettelo Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry Toiminnanjohtajan katsaus Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry toimii Kiinteistöliitto Uusimaa nimellä alueellisena palvelukeskuksena vastaten myös Porvoon Kiinteistöyhdistyksen, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen ja Finlands Svenska Fastighetsföreningenin jäsenpalveluista. Vuosi 2010 on ollut yhdistyksen toiminnan kannalta kaksijakoinen. Palvelutoiminnassa on keskitytty pitkälti uuden asunto-osakeyhtiölain voimaantulon aiheuttamiin muutoksiin. Jäsenneuvonta on ollut varsin kuormitettua ja koulutustilaisuudet erinomaisen suosittuja. Yhdistyksen perustoiminta on siis ollut hyvällä mallilla ja kiittävää palautetta on vuoden mittaan tullut runsaasti. Yhdistyksen toiminnan kiistattomana tavoitteena on toimia jäsenyhtiöiden edunvalvojana ja palvelujärjestönä. Tähän päämäärään ja muutoinkin yhdistyksen toimintaan on yhdistyksen koko henkilökunta poikkeuksellisen vahvasti sitoutunut. Yhdistys onkin toimintakelpoisempi ja vahvempi kuin koskaan aikaisemmin. Yhdistys teetti syksyllä laajan tulevaisuustutkimuksen, jossa haluttiin kartoittaa taloyhtiöiden näkemyksiä omasta yhtiöstään ja laajemminkin toimintaympäristöstä. Erityisesti haluttiin selvittää, minkälaisia muutosvoimia taloyhtiöt näkevät omassa toiminnassaan ja laajemmin taloyhtiökentässä. Näitä tutkimustuloksia hyödynnetään yhdistyksen toiminnan ja strategian suunnittelussa. Korjausrakentamispuolella koulutusta ja keskusteltua jatkettiin erityisesti energiansäästön ja korjaushankkeiden energiatehokkuuden osalta. Maa- ja ilmalämpöratkaisut ovat herättäneet runsaasti mielenkiintoa taloyhtiöissä. Hyvän ja perusteellisen suunnittelun merkitystä korostettiin kaikissa yhteyksissä. Lumisen alkutalven seurauksena kunnossapidon osalta suureksi kysymykseksi nousivat katualueiden ja jalkakäytävien auraaminen ja lumenpoisto sekä liukastumisiin tai kattolumien putoamiseen liittyvät korvausvastuut. Erityisen ilahduttavaa oli, että huolimatta negatiivisesta julkisuudesta jäsenkehitys oli jälleen erinomaista ja eroamisprosentti hyvin alhainen. Yhdistykseen liittyi uusia jäseniä 350 kappaletta ja sen lisäksi yhteistoimintayhdistyksiin yhteensä 68 jäsentä. Jäsenmäärä ylitti Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen osalta 8000 jäsenen rajan ja koko Kiinteistöliitto Uusimaan osalta 9000 jäsenen rajan. Kai Haarma, toiminnanjohtaja Toimintaympäristö 4 Kiinteistöliitto-yhteisö 6 Näkyvyys ja vaikuttaminen 6 Jäsenpalvelut 7 Lakineuvonta 8 Rakennus- ja lvi-neuvonta 9 Työmarkkinat ja työsuhdeneuvonta 9 Talous- ja veroneuvonta 9 Yhteistoiminta 10 Tilaisuudet 10 Jäsenistö 12 Viestintä 13 Talous 13 Hallinto 16 Hallitus 16 Tilintarkastajat 16 Henkilökunta 16 Edustukset

3 Kuluttajien luottamus omaan talouteensa vahvistui vuoden kuluessa. TOIMINTAYMPäristö Keväällä 2010 kansantaloutemme kääntyi kasvuun edellisen vuoden noin 8 % laskun jälkeen. Vuoden 2010 kokonaistuotannon kasvun ennustetaan olevan noin 3 %. Näin taloutemme kasvun ennustetaan olevan euroaluetta nopeampaa. Taloutemme elpymistä on tukenut sekä vientikysynnän ja kotimaisen kaupan elpymisen lisäksi kotitalouksien kulutuskäyttäyminen. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa vahvistui vuoden kuluessa. Sen sijaan luottamus Suomen talouteen heikentyi voimakkaasti joulukuussa. Kotitalouksien asuntolainakannan määrä kasvoi vajaat 7 % edellisestä vuodesta ollen vuoden lopussa yli 76 miljardia euroa. Lainakannan keskikorko laski edellisestä vuodesta ollen joulukuussa 2,03 % (12/2009: 2,12 %). Rahoitusmarkkinoiden vakautuminen ja uudelleen kiristynyt kilpailu lainamarkkinoilla laski sekä kotitalouksien että asunto-osakeyhtiöiden lainoista maksamat korkomarginaalit noin 1 %-yksikön tasolle. Sen sijaan asuntolainojen yleisin viitekorko kääntyi keväällä 2010 lievään nousuun ja oli joulukuussa ,526 % (12/2009: 1,248 %). Vanhojen asuntojen hintojen vuoden 2009 toisella neljänneksellä alkanut nousu jatkui hidastuen kuitenkin loppuvuodesta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerrostalojen hinnat nousivat koko maassa vuonna 2010 keskimäärin 9,2 % edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousua oli 11,1 % ja muualla maassa 7,1 %. Vanha kerrostaloneliö maksoi pääkaupunkiseudulla euroa ja muualla Suomessa euroa. Uusien kerrostalojen neliöhinta vuonna 2010 oli pääkaupunkiseudulla euroa, nousua 13,6 % edellisestä vuodesta ja muualla maassa euroa, nousua 8,9 % edellisestä vuodesta. lopussa lähes 3 %. Vuoden 2010 keskimääräinen inflaatio oli 1,2 % (v. 2009: 0 %). Asuntojen rakentaminen vauhdittui reilusti. Vuonna 2010 käynnistettiin yli uuden asunnon rakennustyöt, kun aloituksien määrä v oli asuntoa. Asuntotuotanto vilkastui vuoden aikana kaikissa talotyypeissä: pien-, rivi- ja kerrostaloissa. Volyymin kasvua tuki erityisesti vapaarahoitteisen asuntotuotannon nopea elpyminen. Myös valtion tukemaa ARA -tuotantoa aloitettiin runsaasti eli noin asuntoa eli noin 40 % koko asuntotuotannosta. Alkaneesta ARA -tuotannosta puolet kohdentui pääkaupunkiseudulle. Rakentamisen elpyminen nosti rakennuskustannuksia vuositasolla 2,6 %. Erityisesti nousivat rakennustarvikkeiden hinnat. Asunto-osakeyhtiön remontti kallistui vuodessa 1,9 %. Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2010 keskimäärin 2,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 2,3 %. Kiinteistön ylläpidon kustannuksien vuosinousu oli noin 3 % vuoteen 2009 verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 2,0 % ja muualla maassa 2,4 %. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 1,8 %. Kiinteistön ylläpidon kustannuksien vuosinousu oli n. 3 % vuoteen 2009 verrattuna. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat vesi- ja jätevesikustannukset, 7,2 %, käyttösähkön kustannukset nousivat 7,0 %, lämpökustannukset 3,6 % sekä hoitokustannukset 2,9 %. Vanhojen kerrostaloasuntojen reaalihintaindeksi nousi sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla ennätyskorkealle luvulla palkat ovat nousseet vuosittain asuntojen hintoja hitaammin, mikä on heikentänyt palkkojen ostovoimakykyä asuntomarkkinoilla. Inflaatiovauhti kääntyi vuoden kuluessa nousuun ollen vuoden 4

4 Asiantuntijat apunasi jäsenpalvelut Mia pujals Neuvontatehtävissä oli vuonna 2010 seitsemän omaa toimihenkilöä. Neuvontaa täydensivät Suomen Kiinteistöliiton neuvontapalvelut sekä Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän ja Porvoon seudulla vapaaehtoispohjalta toimivat asiamiehet. Talous- ja veroneuvontaa annettiin ostopalveluna yhteistyössä Suomen Kiinteistöliiton kanssa kahtena iltapäivänä viikossa. Johtava lakimies simo vihemäki Lakimies Puhelinneuvonta-aika oli kello Neuvontaan tuli arviolta yhteydenottoa. Neuvontaa annetaan vain puhelimitse ja jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille. Ei-jäsenet ja osakkaat ohjataan Suomen Kiinteistöliiton maksulliseen puhelinneuvontaan. Marita Lautala Neuvontalakimies KIINTEISTÖLIITTO-yhteisö Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 25 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Liitto edustaa kaikkiaan yli taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Liittoon kuulutaan siis alueyhdistyksen tai toimialajärjestön kautta. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy, Kiinteistö Oy AnnaKaleva ja KTI Kiinteistötieto Oy. Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys on myös suoraan Koulutuskeskuksen, Talokeskuksen ja AnnaKalevan osakkaana. Maksullisia toimeksiantoja, kuten kirjallisia lausuntoja, yhtiöjärjestyksien muutoksia, asiantuntija- ja puheenjohtajapalveluita annettiin aikaisempien vuosien tapaan. Toimitusaika kirjallisissa töissä oli noin 4 viikkoa. Nämä maksulliset palvelut ovat kiinteä osa neuvontatyötä ja ne on suunnattu vain jäsenille. Kirjallisilla lausunnoilla on merkittävä rooli erimielisyyksien ratkaisemisessa. Yhdistyksen asiantuntijat toimivat myös kouluttajina erityisesti Kiinteistöalan Koulutuskeskuksessa. Tämä toiminta on tärkeää sekä yhdistyksen tunnettavuuden että jäsenhankinnan kannalta. Annika Kemppinen Lakimies jaakko Laksola LVI-insinööri Jari HäNNikäinen NÄKYVyys ja VaikUttaminen Rakennusinsinööri Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan Yhdistyksen johtava lakimies on yhteistyössä Suomen Kiinteistöliiton lakimiesten kanssa osallistunut lain valmisteluun ja kommentointiin. Muita vireillä olleita lakihankkeita on seurattu yhteistyössä Kiinteistöliiton kanssa. Maalämpökaivojen poraamisen luvanvaraisuudesta tai jopa kokonaan kieltämisestä käytiin vilkasta keskustelua. Yhdistys oli mukana vaikuttamassa siihen, että kategorista kieltoa ei Helsingissä asetettu. Myös hissien rakentamisen estäminen asemakaavalla sai myönteisen käänteen, kun Helsingin kaupunginhallitus palautti asiaa koskevan kaavan uudelleen valmisteltavaksi. Yhdistyksen lakimiehet ja toiminnanjohtaja ovat toimineet asiantuntijoina Helsingin Sanomien asuntosivujen kysymyspalstalla, mikä on tuonut yhdistykselle hyvää julkisuutta. Sen sijaan useamman vuoden jatkunut yhteistyö MTV3:n Joka Kodin Asuntomarkkinat -ohjelman kanssa päättyi ohjelman lopettaessa. Irmeli Sinisalo Työsuhdeasiamies 6 7

5 Helsingin sanomat LakineUVonta Jäsenmäärän kasvun myötä puhelinneuvonnan määrä on kasvanut olennaisesti. Yhdistyksessä on vuonna 2010 toiminut neljä kokopäiväistä lakimiestä. Lakimiesten keskeisin työtehtävä ja samalla kysytyin juridinen palvelu on puhelinneuvonta. Jäsenmäärän kasvun myötä puhelinneuvonnan määrä on kasvanut olennaisesti. Puhelinneuvonnan ohella lakimiehet ovat laatineet jäsenille kirjallisia lausuntoja, yhtiöjärjestysmuutoksia sekä hoitaneet pienimuotoisia oikeudellisia toimeksiantoja. Lisäksi lakimiehet ovat tarvittaessa osallistuneet jäsenyhtiöiden yhtiökokouksiin asiantuntijoina tai puheenjohtajina sekä hallituksen kokouksiin asiantuntijoina. Sekä suullisessa puhelinneuvonnassa että kirjallisina lausuntoina annetussa neuvonnassa runsaasti kysymyksiä on herättänyt voimaan tullut uusi asunto-osakeyhtiölaki ja sen tulkinnat. Määrällisesti eniten kysymykset ovat koskeneet hallituksen velvollisuutta kunnossapitotarveselvityksen laatimiseen, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valintaa, yhtiökokousmenettelyjä, korjaus- ja kunnossapitovastuuasioita ja yhtiön päätöksentekomenettelyjä yleisesti. Lakimiehet ovat luennoineet uudesta asunto-osakeyhtiölaista ja ajankohtaisista teemoista yhdistyksen jäsentilaisuuksissa sekä toimineet asuntoosakeyhtiölainsäädäntöön liittyvien kurssien kouluttajina ja Suomen Kiinteistölehden lakipalstan kirjoittajina. Kiinteistöliiton ja yhdistyksen lakimiesten yhteistyö on ollut tiivistä ja hedelmällistä. Viikoittaisessa juristipalaverissa on käyty läpi ajankohtaisia kysymyksiä ja ratkottu yhteisiä tulkintalinjoja. Rakennustekninen ja LVI-neUVonta Yhdistyksen tekninen neuvonta on pyörinyt pitkälti putkiremonttiaiheessa ja energiatehokkuuskysymyksissä. Myös uuteen asuntoyhtiölakiin liittyvät lausunnot ovat työllistäneet neuvontainsinöörejä. Erilaiset asukas- ja tiedotustilaisuudet taloyhtiöissä ovat lisääntyneet ja niissä ovat insinöörimme myös olleet tärkeässä roolissa, kun asuntoyhtiöt ovat halunneet puolueettoman teknisen näkökulman. Myös yhtiökokouksissa alustaminen on ollut iso osa maksullista palvelutoimintaa. Taloyhtiötä on pyrittävä ohjaamaan oikeaan alkuun suunnittelemissaan korjaustoimessa ja työn edetessä on tarvittaessa annettava oikea-aikaista neuvoa. Uusi asunto-osakeyhtiölaki on muutenkin työllistänyt insinöörejä. He ovat olleet mukana työryhmissä, jotka ovat laatineet vastuunjakotaulukon ja kunnossapito- ja muutostyöoppaan. Lisäksi insinöörit ovat opastaneet jäsenistöä uuden lain teknisissä tehtävissä kuten korjaustarveselvityksen laadinnassa ja osakkaiden muutostöiden ilmoituksessa ja valvonnassa. Yhteistyötä on tehty rakennus- ja LVI-alan järjestöjen ja alalla toimivien kumppaneiden kanssa, erityisesti Suomen Talokeskuksen, Rakennustiedon, RT -Rakennusteollisuuden, Suomen LVIliiton, LVI-talotekniikkateollisuuden, Rakennusinsinööriliiton ja muutamien merkittävien isännöitsijätoimistojen kanssa. Merkittävä panos on ollut yhdistyksellä, kun Ympäristöministeriö on käynnistänyt Vesijohtopinnoitteiden turvallisuus -projektin, jota yhdistyksemme rahoittaa ja toimii ohjausryhmässä. Uusi Asunto-osakeyhtiölaki on työllistänyt insinöörejä. Työmarkkinat ja työsuhdeneuvonta Kiinteistöpalvelut ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry sopivat toukokuussa 2010 Talonmiehen työtä ja siivousta koskevan työehtosopimuksen solmimisesta ajanjaksolle Työehtosopimuksen piirissä olevien palkat nousivat alkaen 0,8 %. Liitot neuvottelivat myös Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevasta työehtosopimuksesta ajalle Palkankorotukset astuivat kuitenkin voimaan alkaen ollen 0,8 %. Yhdistyksen ja Palvelualojen Ammattiliitto PAMin välillä neuvoteltiin toimintavuoden aikana vain yhdestä erimielisyysasiasta, joka koski työajan lyhentämistä eli ns. pekkaspäiviä. Neuvotteluissa yhdistykset eivät päässeet yksimielisyyteen, joten asia alistettiin liittojen käsiteltäväksi. Lopputuloksena yhdistyksen kanta oli oikea. Työsuhdeneuvontaan tulevat yleisemmät kysymykset koskivat työsopimuksen laatimista, palkkahinnoitteluperusteiden mittaamista tai tarkistusta, palkkasaatavia ja lomarahoja sekä työsuhteen irtisanomista. Yhdistyksellä on ollut edustus sekä Kiinteistöpalvelut ry:n hallituksessa, että työmarkkinavaliokunnassa. Talous- ja veroneuvonta Talous- ja veroneuvonnasta tiedusteltiin suurten korjaushankkeiden, esimerkiksi putkiremonttien kirjanpito- ja verokysymyksiä, perinteisiä tilinpäätöksen laadintaan liittyviä asioita sekä uutena asiana toiminnantarkastajan roolia ja vastuita asunto-osakeyhtiössä. Neuvontaa jäsenille antoi ostopalveluna Suomen Kirjurituote Oy. 8 9

6 YHTEISTOIMINTA Yhteistyö eri tahojen kanssa on toiminut hyvin. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Suomen Kiinteistöliiton lisäksi liittokonsernin muut yhtiöt; Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Kiinteistö-alan Kustannus Oy, Suomen Kiinteistölehti ja Suomen Talokeskus Oy. Yhteistyön kautta Talokeskus myönsi jäsenyhtiöille 10 % jatkuvan alennuksen yhtiön Kulunet -palvelusta sekä Koulutuskeskus 10 % alennuksen hallituskursseista. Asiakkuuspäällikkö vastasi Porvoon sekä Hyvinkään Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen juoksevasta toiminnasta että ruotsinkielisen yhdistyksen toiminnanjohtajuudesta. Porvoon Kiinteistöyhdistyksen jo perinteeksi muodostunut korjausrakentamiskilpailu järjestettiin yhdennetoista kerran ja palkintojenjakotilaisuus sai paikallisissa joukkotiedotusvälineissä hyvin näkyvyyttä. Isännöinnin puolella on jonkin verran pidetty yhteyttä Suomen Isännöintiliittoon ja säännöllisesti Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:hyn, joka on aktiivisesti kehittänyt ja uudistanut auktorisointijärjestelmää. Isännöintiliiton Uudellamaalla sijaitsevista paikallisosastoista erityisesti Helsingin Ammatti-isännöitsijöiden kanssa on tehty yhteistyötä lähinnä luentolounaiden ja jokavuotisen HAI -koulutusristeilyn osalta. 10 TILAISUUdet Perinteinen talous- ja tilinpäätöstilaisuus pidettiin Helsingissä. Koulutustilaisuuden aiheina olivat toiminnantarkastus taloyhtiössä ja tilinpäätöksen laatiminen. Vuoden ensimmäinen Taloyhtiön remontti-ilta järjestettiin Konserttitalo Martinuksen tiloissa Vantaalla. Tilaisuuden aiheena oli uusi asunto-osakeyhtiölaki ja korjaushankkeet taloyhtiössä. Tämä tapahtuma järjestettiin ainoastaan luentotilaisuutena ja paikalle saatiin n. 400 kuulijaa. Tilaisuuden tarkoitus oli muun ohella tukea jäsenhankintaa ja tämän vuoksi tilaisuus oli kaikille avoin ja maksuton. Paikallislehtiä käytettiin tilaisuuden ennakkomarkkinointiin. Jokavuotinen seminaari- ja näyttelytilaisuus Taloyhtiötapahtuma järjestettiin huhtikuussa Wanhassa Satamassa. Tilaisuuden yhteistyökumppanit olivat Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Kiinteistöalan Kustannus Oy ja Suomen Kiinteistölehti. Kävijöitä tapahtumassa oli kuten edellisenä vuotena eli noin 1300 ihmistä. Tapahtumassa palkittiin Vuoden Taloyhtiöteot. Ensimmäisen palkinnon voitti riihimäkeläinen As Oy Allinnan Helmi, joka oli panostanut energiatehokkuuteen ja asumisviihtyvyyden parantamiseen. Parhaan putkiremontin puolestaan oli toteuttanut As Oy Nallenpolku. Toinen Taloyhtiön remontti-ilta järjestettiin 1.9. Kongressi- ja koulutuskeskus Meripuistossa, Espoossa. Tilaisuuden aiheina olivat kunnossapidon uudet säännökset, kunnossapitotarveselvitys, kuntoarviot, kuntotutkimukset sekä putkiremontti. Tässä tilaisuudessa oli luento-osuuden lisäksi järjestetty alan näyttely. Näytteilleasettajia oli 19. Tilaisuuden tarkoitus oli muun ohella tukea jäsenhankintaa ja tämän vuoksi tilaisuus oli kaikille avoin ja maksuton. Paikallislehtiä käytettiin tilaisuuden ennakkomarkkinointiin. Koulutustarjontaan otettiin uutuutena Suomen Kiinteistöliiton valmistelema koulutusjärjestelmä taloyhtiön hallituksille. Koulutusjärjestelmä koostuu 2-3 tunnin koulutusjaksoista eri osaalueilta. Ensimmäinen osa Taloyhtiön hallituksen koulutusilloista järjestettiin Helsingissä. Tämän osion aiheina olivat uuden asunto-osakeyhtiölain perusteet ja korjaus- ja kunnossapitovastuut. Taloyhtiön hallituksen koulutusilta, osa II järjestettiin Helsingissä. Tilaisuuden aiheina olivat hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut. Kunnossapitovastuusta ja muutostöistä pidettiin erillinen koulutustilaisuus Helsingissä. Uuteen asunto-osakeyhtiölakiin liittyen järjestettiin seuraavat iltatilaisuudet: 2.3. Espoo Helsinki Helsinki Vantaa Vantaa Yhteistyössä Helsingin Ammatti-isännöitsijät ry:n kanssa järjestettiin 4 luentolounastilaisuutta. Yhdistyksen ajankohtaiskatsauksen jälkeen kaupallinen toimija kertoi tuotteistaan/palveluistaan ja tarjosi lopuksi läsnäolijoille lounaan. Tilaisuuksien aiheina olivat uusi asuntoosakeyhtiölaki ja kunnossapito, putkiremontit, korjausrakentaminen ja julkisivujen korjausvaihtoehdot, osakkaiden muutostyöt sekä kemikaaliton vedenkäsittely. Hyvinkään Riihimäen Mäntsälän Kiinteistöyhdistys järjesti jäsenilleen seuraavat tilaisuudet: yhdistyksen 40-vuotisjuhla Suomen Lasimuseolla Yhtiön kunnossapitotarveselvitys ja osakkaan muutostyöt Porvoon Kiinteistöyhdistys järjesti jäsenilleen seuraavat tilaisuudet Loviisassa Johdatus asunto-osakeyhtiölakiin Osakkaan kunnossapito- ja muutostyöt Finlands Svenska Fastighetsförening järjesti jäsenilleen seuraavat tilaisuudet Tammisaaressa koulutusilta asunto-osakeyhtiölaista Golftapahtuma Porvoon Virvikissä. Kaikkiaan koulutustilaisuuksiin osallistui vuoden aikana noin ihmistä ja Taloyhtiötapahtumaan noin Kaikki tilaisuudet ja tapahtumat olivat jäsenille maksuttomia.

7 jäsenistö Vuoden aikana jäsenhankintaan panostettiin tarjoamalla loppuvuonna liittyneille vapautus jäsenmaksusta. Loppuvuonna 8000 ja 9000 jäsenen rajapyykit saavuttaaksemme toteutettiin kampanja, jossa palkittiin lahjakorteilla ne yhtiöt, jotka tasaluvut täyttäisivät. Kampanja onnistui hyvin ja jäsenmäärän kasvu toimintavuonna ylitti selvästi pidemmän ajan keskiarvon. Jäsenmäärän kasvu toimintavuonna ylitti selvästi pidemmän ajan keskiarvon Viestintä Yhdistys on tiedotuksessaan käyttänyt jäsentiedotetta, Suomen Kiinteistölehteä sekä omia kotisivujaan. Erittäin tärkeä merkitys on myös Suomen Kiinteistöliiton taloyhtiö.net palvelulla, johon on valtakunnallisesti rekisteröitynyt jo n henkilöä (näistä Uudenmaan alueelta n. 7900). Sen kautta on voitu tehokkaasti tiedottaa erityisesti koulutustilaisuuksista. Kiinteistöliitto Uusimaan kokonaisjäsenmäärä (mukaan lukien Porvoon, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistykset ja Finlands Svenska Fastighetsförening) vuoden lopussa oli 9045 kappaletta. Tästä Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen osuus on 8023 jäsentä. Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenistä 97 % oli asunto-osakeyhtiöitä ja 2 % muita kiinteistöyhtiötä. 63 % jäsenistä on kerrostaloyhtiöitä ja 31 % rivi- tai paritaloja. Jäsentyypeittäin vuonna 2010 Asunto-osakeyhtiö Kiinteistöosakeyhtiö Osuuskunta Yksityinen Liikejäsen Muu Kunnallinen vuokrataloyhteisö Yhdistys päätti loppuvuonna aloittaa erityisen viestintäsuunnitelman laatimisen yhteistyössä viestinnän ammattilaisten kanssa. Yhdistyksellä on selvästi tarvetta terävöittää viestintää sekä oman jäsenistön että potentiaalisen jäsenkunnan suuntaan. Paremmalla näkyvyydellä edesautetaan ja tuetaan myös edunvalvontatyötä. TALOUS Jäsenmaksuja korotettiin vuosikokouksessa 4 %. iinteistötyyppi v Kiinteistöliitto Uusimaa is. Uusimaa, HyRiMa, Porvoo, Finlands Svenska Fastighetförening) suinkerrostalo ivitalo suin-liiketalo 255 iike-toimistotalo+muu % 31 % 2 % 3 % 2 % Asuinkerrostalo Rivitalo Asuin-liiketalo Liike-toimistotalo+muu Jäsenmäärän kehitys vuosi kpl Kiinteistötyypit v.2010 Asuinkerrostalo 4739 Rivitalo 2315 Asuin-liiketalo 255 Liike-toimistotalo 53 Muu 120 Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla ja kehittyi myönteisesti. Jäsenmaksutuottojen osuus toiminnasta aivan keskeinen. Jäsenmaksutuotot olivat euroa ja kasvoivat 10 % erityisesti edellisvuoden hyvän jäsenkehityksen ansiosta. Jäsenmaksutuotot kattoivat 85 % ja sijoitustuotot 11 % kuluista ( euroa). Kulut yhteensä lisääntyivät 10 % euroon. Tästä henkilöstökulut olivat euroa ja Kiinteistöliiton jäsenmaksu euroa. Tuotot yhteensä olivat euroa (kasvua 6 % vuodesta 2009). Yhdistyksen tilinpäätös näyttää voittoa euroa, mikä vastaa hyvin talousarviota. Hallitus esittää vuosikokoukselle, että tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen tehdään rahastosiirto taseessa voittovaroista euroa oman vapaan pääoman käyttörahastoon. Yhdistyksen sijoitustoiminta perustuu pitkäjänteisyyteen ja matalaan riskitasoon. Jäsenmaksuja korotettiin vuosikokouksessa 4 %. Jäsenmaksujen suhteellisen pienuuden vuoksi euromääräiset korotukset jäivät jäsenten kan- nalta kuitenkin hyvin kohtuullisiksi ja yhdistyksen jäsenmaksut ovat kilpailukykyisiä muihin kiinteistöyhdistyksiin verrattuna. Yhdistyksen sijoitukset käsittävät pörssiosakkeiden lisäksi osakkeita Kiinteistöliittoyhteisön yhtiöissä: Kiinteistö Oy AnnaKaleva, Suomen Talokeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy. Pörssiosakkeiden käyvät arvot kasvoivat euroa vuonna 2010 ja olivat euroa kirjanpitoarvoja suuremmat. Pörssiosakkeita voidaan realisoida tarvittaessa yllättäviä ja suurehkoja menoja varten. Koy AnnaKalevassa sattui alkuvuonna vesivahinko, joka aiheutti yhdistyksen toimitiloissa tuntuvaa häiriötä ja jonkin verran vuokratappioita, joita pienensi AnnaKalevan vuokrapooli. Yhdistyksen kiinteistö-osakeomistusten vuokraus hoidetaan kaikkien Anna Kalevan osakkeenomistajien poolissa, jonka tarkoituksena on yhtenäistää vuokrauspolitiikkaa ja kantaa yhdessä vuokrausriskiä. Yhdistyksen henkilöstö-, omaisuus- ja vastuuvakuutukset ovat IF:ssä ja Varmassa

8 TUloslaskelma TASE VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT , ,32 KULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,84 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,95 Muut henkilösivukulut , ,28 Henkilöstökulut yhteensä , ,07 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,48 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä , ,48 Muut kulut , ,13 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ , ,68 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,36 VARAINHANKINTA TUOTOT , ,00 KULUT ,69 0,00 VARAINHANKINTA YHTEENSÄ , ,00 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,36 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT , ,25 KULUT , ,29 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ , ,96 TILIKAUDEN TULOS , ,60 TULOVEROT , ,42 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , ,18 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 647, ,54 Muut pitkävaikutteiset menot , ,98 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,52 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,99 Muut aineelliset hyödykkeet 1 685, ,57 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,56 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,16 Sijoitukset yhteensä , ,16 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,24 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,43 Muut lyhytaikaiset saamiset ,62 0,00 Siirtosaamiset , ,48 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,91 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset , ,81 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,72 Vastaavaa yhteensä , ,96 TASE Vastattavaa OMA PÄÄOMA Tukirahaston oma pääoma , ,33 Muut rahastot Käyttörahasto , ,58 Muut rahastot yhteensä , ,58 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,02 Tilikauden voitto (tappio) , ,18 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,11 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,17 Muut velat , ,13 Siirtovelat , ,55 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,85 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,85 Vastattavaa yhteensä , ,

9 HALLINTO Yhdistyksen vuosikokous pidettiin maaliskuun 24. päivänä Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Pitkään valmisteltua sääntöuudistusta ei kokouksessa hyväksytty vaan se palautettiin uudelleen valmisteluun. Seuraavassa vuosikokouksessa on käytössä Kiinteistöliiton suositus jäsenyhtiöiden edustautumisesta ja valtuutusmenettelystä. Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 7 kertaa. Suluissa on hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin toimintavuoden aikana. Hallitus kiittää jäsenyhtiöitään hyvästä yhteistyöstä ja henkilöstöä tuloksellisesta ja asiantuntevasta työskentelystä sekä poisjääneitä hallituksen jäseniään heidän yhdistykselle antamastaan pitkäaikaisesta panoksestaan. Hallitus Hallituksen puheenjohtaja Järjestöneuvos Risto Kosonen (1/1) Varapuheenjohtaja Asumisasioiden johtaja Teija Ojankoski (0/1) Hallituksen jäsenet Toimitusjohtaja Antti Arjanne (0/1) Toimitusjohtaja Johan Holmström (1/1) Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila (1/1) Asianajaja Timo Järvinen (0/1) Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri (1/1) Kiinteistöneuvos Pentti Laitinen (0/1) Hallituksen puheenjohtaja Ulla Maija Lehtonen (1/1) Toimitusjohtaja Sisko Marjamaa (0/1) Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto (1/1) Hallituksen puheenjohtaja Hannu Niemenoja (1/1) Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus (1/1) Hallituksen puheenjohtaja Raimo Vaherno (1/1) Hallitus Hallituksen puheenjohtaja Asianajaja Timo A. Järvinen (6/6) Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Johan Holmström (6/6) Hallituksen jäsenet Toimitusjohtaja Mikko Elosuo (5/6) Hallituksen puheenjohtaja Kari Iho (4/6) Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila (2/6) Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri (6/6) Toimitusjohtaja Jouko Lahti (6/6) Hallituksen puheenjohtaja Ulla Maija Lehtonen (6/6) Toimitusjohtaja Sisko Marjamaa (1/6) Hallituksen puheenjohtaja Hannu Niemenoja (6/6) Toimitusjohtaja Jarmo Rantamäki (6/6) Hallituksen puheenjohtaja Raimo Vaherno (6/6) Hallintojohtaja Pekka Viranko (5/6) OTK, yrittäjä Mikko Virkamäki (6/6) Tilintarkastajat Varsinaiset: KHT Reijo Peltola & KHT André Kumlander Varalla: KHT Pertti Hiltunen &toimitusjohtaja Veikko Kivi HeNKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Kai Haarma (järjestötoimikunta) Asiakkuuspäällikkö Marika Sipilä vuorotteluvapaalla asti (järjestötoimikunta) Markkinointiassistentti Leena Malkavaara asti Johdon assistentti Marja Tirronen Jäsensihteeri Ritva Erbismann Johtava lakimies Mia Pujals Lakimies Simo Vihemäki Lakimies Annika Kemppinen Neuvontalakimies Maria Lautala Neuvontainsinööri Jaakko Laksola (korjausrakentamistoimikunta) Neuvontainsinööri Jari Hännikäinen (korjausrakentamistoimikunta) Työsuhdeasiamies Irmeli Sinisalo osa-aik.3 päivää viikossa (suluissa jäsenyydet Kiinteistöliiton toimikunnissa) Edustukset Suomen Kiinteistöliiton liittohallituksen jäsen Asianajaja Timo A. Järvinen Järjestöneuvos Risto Kosonen Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Toimitusjohtaja Jouko Lahti Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Hallituksen puheenjohtaja Hannu Niemenoja Hallituksen puheenjohtaja Raimo Vaherno Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Suomen Kiinteistöliiton työvaliokunta Asianajaja Timo A. Järvinen Suomen Kiinteistöliiton Asunto-osakeyhtiötoimikunta Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Hallituksen puheenjohtaja Timo Pokela Hallituksen puheenjohtaja Riina Turunen Suomen Kiinteistöliiton vuokratalovaliokunta Asumisasioiden johtaja Teija Ojankoski Suomen Kiinteistöliiton vaalitoimikunta Toimitusjohtaja Juhani Ruskeepää Toimitusjohtaja Johan Holmström Kiinteistöalan Kustannus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Järjestöneuvos Risto Kosonen Kiinteistö Oy Anna-Kalevan hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Helsingissä HALLITUS Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistys ry Annankatu 24, Helsinki p f