KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖYHDISTYS ry HALLITUKSEN KERTOMUS VUODELTA 2012

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖYHDISTYS ry HALLITUKSEN KERTOMUS VUODELTA 2012 YLEISTÄ Rakentaminen kääntyi vuonna 2012 Rakennusteollisuuden mukaan noin kolmen prosentin laskuun. Asuntoaloitukset supistuivat Suomessa noin kappaleeseen edellisvuoden runsaasta kappaleesta. Vähenemistä on erityisesti ARAtuetussa rakentamisessa. Myös liike- ja toimitilarakentamisessa on tapahtunut supistumista, eritoten liikerakentamisessa. Vuoden aikana korjausrakentaminen jatkui vilkkaana asunto-osakeyhtiöiden ja kuntien omistamien rakennusten osalta. Taloyhtiöiden korjaustoimintaa ovat suosineet viime vuosina myös pankkilainojen alhaiset korot, joskin taloyhtiölainojen marginaalit ovat kasvaneet. Rakennuskustannusten nousu hidastui vuonna 2012 keskimäärin 2,4 prosenttiin. Edellisvuonna nousuvauhti oli 3,3 prosenttia. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin nousuvauhti hidastui selvästi vuonna Vuoden kolmannella neljänneksellä yleisindeksi oli 2,8 prosenttia vuoden takaista korkeammalla tasolla. Asuinkerrostalossa nousu oli 3,4 prosenttia. Koko vuoden osalta keskimääräinen nousuvauhti tulee olemaan ennakkoarvioiden mukaan noin neljä prosenttia, eli noin puolet edellisvuoden nousuvauhdista. Uudisrakentamista koskevat uudet energiatehokkuusmääräykset tulivat voimaan Uusien määräysten keskeinen muutos oli siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun, jossa rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään E-luvulla ilmaistu rakennustyyppikohtainen yläraja. E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Määräysten tiukennus tarkoitti keskimäärin 20 prosentin energiatehokkuuden parannusta edellisistä vuonna 2010 annetuista määräyksistä. Syyskuun alussa tuli voimaan rakentamistoimintaa koskeva tilaajavastuulain muutos, jolla pyritään harmaan talouden torjumiseen rakennusalalla. Muutoksen jälkeen tilaajan selvitysvelvollisuus rakentamistoiminnassa kattaa laissa mainitut selvitykset ja todistukset siitä huolimatta, että sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta tai että tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisempien sopimussuhteiden johdosta. Rakentamistoiminnassa on myös selvitettävä tapaturmavakuutuksen olemassaolo. Vuoden aikana toteutettiin yhdessä Kiinteistöliiton kanssa jäsentyytyväisyystutkimus, johon saatiin 251 vastausta Keski-Suomesta. Jäsenet olivat hyvin tyytyväisiä sekä liiton että kiinteistöyhdistysten toimintaan. Yhdistyksen jäsenet olivat tyytyväisimpiä koulutustilaisuuksiin, viestintään ja neuvontaan sekä Suomen Kiinteistölehteen. Selvästi tärkeimpänä palveluna jäsenet pitivät koulutustilaisuuksia.

2 HALLINTO Yhdistyksen varsinainen kokous Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin ja siihen osallistui 17 henkilöä edustaen yhteensä 167 jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen edellyttämät asiat. Hallituksen kokoonpano ja kokoukset Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Tero Matsinen ja varapuheenjohtajana Tuija Kalliokoski. Vuoden aikana hallitus piti yhteensä kahdeksan kokousta. Tilintarkastajat Työvaliokunta Yhdistyksen toimisto Hallituksen jäsenet: Tero Matsinen pj asianajaja, varatuomari, taloyhtiön hallituksen pj. Jyväskylä Tuija Kalliokoski vpj. toimitusjohtaja, isännöitsijä Jyväskylä Markku Ikkala YTM, isännöitsijä Jyväskylä Raimo Katajamäki kiinteistöpäällikkö Jyväskylä Jenni Kokko suunnittelija Jyväskylä Timo Kovanen toimitusjohtaja, isännöitsijä Saarijärvi Seija Käyhkö toimitusjohtaja, isännöitsijä Äänekoski Raimo Peltovuori rikosylikomisario evp., taloyhtiön hallituksen pj Jyväskylä Ismo Savolainen isännöitsijä Jyväskylä Jussi Särkkä toimitusjohtaja, isännöitsijä Keuruu Leena Tuominen isännöitsijä Jyväskylä Heikki Valkonen isännöitsijä Laukaa Varajäsenet: Jarmo Eräjärvi isännöitsijä Jyväskylä Hannu Karstinen toimitusjohtaja, isännöitsijä Jämsä Varsinaiset tilintarkastajat: HTM Vilho Riuttanen ja KHT Pertti Keskinen Varatilintarkastajat: HTM-yhteisö Tilintarkastus Riuttanen Oy ja KHT-yhteisö KPMG Oy Hallituksen valitsemaan työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Tero Matsinen ja jäseninä Tuija Kalliokoski sekä Paavo Jussila saakka ja hänen jälkeensä Irja Putkuri-Niemistö. Työvaliokunnan tärkeimpinä tehtävinä on ollut asioiden valmistelu hallitukselle. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Keski-Suomen Talossa osoitteessa Sepänkatu 4 C, Jyväskylä. Yhdistyksen toiminnanjohtajana on ollut Paavo Jussila eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Paavon jälkeen toiminnanjohtajana on toiminut Irja Putkuri-Niemistö. Järjestösihteerinä on toiminut Sami Loukkola. JÄSENMÄÄRÄN JA TILAVUUDEN KEHITYS Jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 4,5 prosenttia jäsenestä jäseneen. Jäsenten kiinteistöjen, joiden jäsenmaksu perustuu rakennustilavuuteen, yhteenlaskettu rakennustilavuus oli vuoden päättyessä m³. Asuntoosakeyhtiöiden järjestäytymisaste oli viimeisen käytettävissä olevan tilaston mukaan koko toimialueella 28,5 % ja Jyväskylässä 37,5 %. Yhdistyksen vuokranantajajäsenten yhteenlaskettu asuinhuoneistojen lukumäärä oli vuoden päättyessä

3 Jäsenmäärän kehitys Jäsenjakauma kunnittain oli seuraavanlainen: Hankasalmi 7 kpl Joutsa 5 kpl Jyväskylä 844 kpl Jämsä 89 kpl Karstula 12 kpl Keuruu 42 kpl Konnevesi 6 kpl Kuhmoinen 3 kpl Kyyjärvi 1 kpl Laukaa 28 kpl Multia 7 kpl Muurame 19 kpl Petäjävesi 2 kpl Pihtipudas 8 kpl Saarijärvi 38 kpl Toivakka 6 kpl Uurainen 2 kpl Viitasaari 24 kpl Äänekoski 72 kpl EDUNVALVONTA Suomen Kiinteistöliiton kanssa yhteistyössä toteutettiin jälleen valtakunnallinen indeksitalovertailu, jossa kymmenen Suomen suurimman kaupungin joukossa Jyväskylä sijoittui toiseksi kalleimmaksi. Vertailussa mukana olivat kiinteistöverot ja kaukolämpö-, vesi-, sähkö- ja jätemaksut. Jyväskylän vesi ja -jätevesi maksut osoittautuivat vertailussa selvästi muita kalliimmiksi. Jyväskylässä vesi- ja jätevesi maksut olivat 41 prosenttia korkeammat suurimpien kaupunkien keskiarvoon verrattuna. Yhdistyksen hallitus käynnisti toimenpidepyynnön valmistelun Kilpailuvirastolle vedenhinnoittelusta. Vuoden aikana toteutettiin myös Keski-Suomen indeksitalovertailu, jossa vertailtiin keskikokoisen kerrostalon kiinteistöveroja ja kunnallisia maksuja kahdeksassa kunnassa. Kalleimmaksi kunnaksi osoittautui Keuruu ja seuraavaksi kalleimmat olivat Jyväskylän keskusta ja Vaajakoski, Laukaa ja Saarijärvi. Jämsä osoittautui vertailussa jälleen edullisimmaksi. Keskimäärin vertaillut asumiskustannukset ovat nousseet vuodessa vertailukunnissa 5,4 prosenttia. Eniten kustannukset nousivat vuoden aikana Saarijärvellä, jossa nousu oli 7,7 prosenttia. Yhdistys osallistui valtakunnalliseen edunvalvontaan Suomen Kiinteistöliiton kautta tuomalla esiin näkökohtia. Merkittävimpiä edunvalvonta-asioita vuoden aikana olivat lainsäädäntöhanke yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, energiatodistusuudistus ja tulevat korjausrakentamista koskevat energiatehokkuusmääräykset. Näitä on nostettu esille myös yhdistyksen viestinnässä. Yhdistyksen ja Jyväskylän Energia Oy:n välillä alkaen voimassa ollut yhteistyösopimus on jatkunut toistaiseksi. Sopimus koskee yhdistyksen jäsenkiinteistöjen ja niiden asukkaiden sekä kiinteistöissä toimivien yritysten saamia alennuksia Jyväskylän Energian sähköenergian myyntihinnasta ja palveluista.

4 KOULUTUS Yhdistyksen järjestämiä koulutustilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana yhteensä 13. Koulutusten osallistujamäärä oli 965. Koulutustyöryhmään ovat kuuluneet Tuija Kalliokoski, Heikki Valkonen, Ari Viinikainen ja Paavo Jussila. Tilaisuuden aihe: paikka ja aika osallistujia Toiminnantarkastajana taloyhtiössä, 1. osa Jyväskylä, Toiminnantarkastajana taloyhtiössä, 2. osa Jyväskylä, Vahinkoja sattuu korvaako vakuutus? Jyväskylä, Riskit ja vakuutusturva taloyhtiössä Jyväskylä, Uudistaloiltapäivä ammattilaisille Jyväskylä, Uudistaloilta Jyväskylä, Taloyhtiön hallituksen iltakoulu Äänekoski, Taloyhtiö harmaan talouden torjujana ja tuleva energiatodistusuudistus Jyväskylä, Taloyhtiön hallituksen iltakoulu, 1. osa Jyväskylä, Taloyhtiön hallituksen iltakoulu, 2. osa Jyväskylä, Ongelmatilanteet yhtiökokouksissa Jyväskylä, Taloyhtiöilta Saarijärvi, Turvallisuusjohtaminen taloyhtiössä Jyväskylä, Yhdistys jakoi vuoden aikana juhlarahastostaan stipendin ammatti-isännöitsijätutkinnon (AIT) suorittaneelle Katri Wahlbergille. TIEDOTUSTOIMINTA Keski-Suomen Kiinteistöviesti -jäsenlehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa ja sen painosmäärä oli kpl. Lehden jakelussa ovat jäsenyhtiöiden hallitusten jäsenet ja isännöitsijät sekä yhdistyksen ja lehden yhteistyökumppanit. Yhdistys toimi lehden julkaisijana ja yhdistyksen omistama KKY-Palvelu Oy kustantajana. Yhdistyksen jäsenet ovat saaneet myös Suomen Kiinteistölehden vuosikerran perustuen yhdistyksen jäsenyyteen Suomen Kiinteistöliitossa. Suomen Kiinteistölehti ilmestyi vuoden aikana kymmenen kertaa. Yhdistyksen sähköinen uutiskirje ilmestyi vuoden aikana kuusi kertaa ja kirjeen jakelussa oli mukana noin jäsenyhtiöiden hallitusten jäsentä ja kiinteistöalan ammattilaista. Vuoden aikana yhdistys antoi neuvontaa noin kertaa puhelimessa tai yhdistyksen toimistolla. Merkittävä osa neuvonnasta koski kosteusvauriokysymyksiä ja taloyhtiön hallintoon liittyviä asioita. Neuvontaa on annettu myös sähköpostitse. Yhdistyksen oman neuvonnan lisäksi yhdistyksen jäsenillä on ollut käytettävissään Suomen Kiinteistöliiton neuvontapalvelut. TYÖSUHDETOIMINTA Kiinteistötyönantajien työsuhdeasiamiehenä Keski-Suomen alueella on toiminut toiminnanjohtaja Paavo Jussila saakka ja hänen jälkeensä Irja Putkuri- Niemistö. Toiminta on käsittänyt kiinteistökohtaisia palkanmäärityksiä, neuvontaa sekä työsuhdeneuvotteluja työntekijäjärjestön edustajan kanssa. Yhdistys on Kiinteistöpalvelut ry:n jäsen, joka kuuluu Elinkeinoelämän keskusliittoon EK:hon.

5 OSALLISTUMINEN SUOMEN KIINTEISTÖLIITON TOIMINTAAN Valtakunnallisesti yhdistys on järjestäytynyt Suomen Kiinteistöliittoon. Suomen Kiinteistöliiton liittokokouksessa Seinäjoella yhdistystä edustivat puheenjohtaja Tero Matsinen, Raimo Peltovuori, Heikki Valkonen ja Sami Loukkola. Suomen Kiinteistöliiton liittohallituksessa ja työvaliokunnassa yhdistystä on edustanut Tero Matsinen. Yhdistystä Kiinteistöliiton toimikunnissa ovat edustaneet Raimo Peltovuori asunto-osakeyhtiötoimikunnassa, Juha Wennström vuokratalovaliokunnassa ja Paavo Jussila järjestötoimikunnassa. KKY-PALVELU OY:N TOIMINTA Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen omistaman KKY-Palvelu Oy:n hallitukseen ovat kuuluneet puheenjohtajana Tero Matsinen sekä varsinaisina jäseninä Tuija Kalliokoski ja Paavo Jussila saakka ja hänen jälkeensä Irja Putkuri- Niemistö. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Paavo Jussila saakka ja hänen jälkeensä Irja Putkuri-Niemistö. Yhtiön liikevaihto oli ,63 euroa ja tulos osoittaa 1.734,43 euron tappiota tilikaudelta OSALLISTUMINEN MUUHUN TOIMINTAAN Jyväskylän Elävä kaupunkikeskusta ry:n toimintaan ovat osallistuneet Reijo Aalto, Ismo Savolainen ja Paavo Jussila hallituksen jäseninä. Paavo Jussila on toiminut myös työvaliokunnan jäsenenä. Yhdistys on osallistunut Ydin-Suomen yhdistysten eli Pohjois-Suomen, Keski- Suomen, Päijät-Hämeen ja Vaasan Kiinteistöyhdistysten yhteistyöryhmän toimintaan. Yhdistykset järjestävät palavereja, joissa jaetaan ideoita ja ajatuksia jäsenpalveluiden kehittämisestä, tiedotuksesta ja koulutustilaisuuksista. Keski-Suomen Energiatoimiston energianeuvonnan ohjausryhmässä on yhdistystä edustanut Sami Loukkola. TALOUS Yhdistyksen taloudellinen tilanne käy ilmi oheisesta tuloslaskelmasta, joka osoittaa ,01 euroa ylijäämää ja taseesta, joka on loppusummaltaan ,27 euroa. Jyväskylässä, helmikuun 11. päivänä 2013 KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖYHDISTYS ry Hallitus