UUDENMAAN ASUNTOKIINTEISTÖYHDISTYS RY

Transkriptio

1 UUDENMAAN ASUNTOKIINTEISTÖYHDISTYS RY Vuosikertomus 2009

2 Toiminnanjohtajan katsaus Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys toimii Kiinteistöliitto Uusimaa nimellä palvelukeskuksena vastaten myös Porvoon Kiinteistöyhdistyksen, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen ja Finlands Svenska Fastighetsföreningenin jäsenpalveluista. Vuosi 2009 on ollut yhdistyksen toiminnassa jäsenhankinnan ja koulutustoiminnan aikaa. Uutta asuntoosakeyhtiölakia koskeva hallituksen esitys valmistui maaliskuussa ja sen pohjalta käynnistettiin yhteistyössä Suomen Kiinteistöliiton kanssa laaja koulutuskiertue. Yhdistyksen toiminta-alueella järjestetyissä tilaisuuksissa asiantuntijaluennoista vastasivat yhdistyksen omat lakimiehet. Tilaisuudet olivat niin suosittuja, että niitä päätettiin jatkaa isommissa kaupungeissa myös vuoden 2010 puolella. Korjausrakentamispuolella koulutusta ja keskustelua jatkettiin erityisesti uusien putkisaneerausmenetelmien ja toisaalta kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten osalta. Yhdistyksessä suhtaudutaan myönteisesti eri korjausvaihtoehtojen selvittämiseen. Kaikessa koulutustoiminnassa korostettiin hanke- ja muun suunnittelun merkitystä. Oman lisänsä muutenkin vilkkaaseen korjaustoimintaan toi suhdanneluontoinen 10 %:n korjausavustus, jota voitiin vuonna 2009 käyttää kaikkiin taloyhtiön teettämiin yli euron suuruisiin hankkeisiin. Avustuksen käyttö oli hyvin laajaa, mutta onneksi valtiovalta piti lupauksensa ja avustus voitiin myöntää kaikille sitä ajoissa hakeneille. Yhdistyksen toiminnan ja tavoitteiden selkiyttämistyö saatiin toimintavuoden aikana valmiiksi. Yhdistyksen hallitus hyväksyi kokouksessaan strategia-asiakirjan, jossa määritellään toimintaympäristö, mahdollisuuksia, haasteita ja tavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi. Vuosittain laadittava toimintasuunnitelma tarkentaa ja täsmentää kunkin vuoden keskeisiä tavoitteita. Hallitus organisoi muutenkin toimintaansa perustamalla työryhmiä suunnittelemaan ja valmistelemaan yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeitä asioita. Työryhmien nimet ja kokoonpanot ovat tämän vuosikertomuksen lopussa. Yhdistyksen toiminnan keskeisen selkärangan muodostaa asiantunteva henkilöstö. Tästä yhtenä osoituksena ovat hyvät tai erinomaiset arvosanat toimintavuonna tehdyssä asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Jäsenkehitys oli vuonna 2009 erinomaista. Yhdistykseen liittyi uusia jäseniä peräti 399 kappaletta ja sen lisäksi Uusimaan hoitamiin yhteistoimintayhdistyksiin liittyi 113 jäsentä. Jäsenmäärän kasvu lisää yhdistyksen vaikuttavuutta edunvalvontatyössä ja mahdollistaa neuvontatoiminnan lisäresursoinnin. Kai Haarma, toiminnanjohtaja 2

3 Sisällysluettelo Kiinteistöliitto-yhteisö... 4 Yhdistyksen strategia... 4 Näkyvyys ja vaikuttaminen... 6 Jäsenpalvelut... 6 Lakineuvonta... 7 Rakennus- ja lvi-neuvonta... 7 Työmarkkinat ja työsuhdeneuvonta... 7 Talous- ja veroneuvonta... 8 Tiedottaminen... 8 Yhteistoiminta... 8 Tilaisuudet... 9 Jäsenistö Talous Hallinto Hallitus Hallituksen työryhmät Tilintarkastajat Henkilökunta Edustukset

4 Kiinteistöliitto-YHTEISÖ Kiinteistöliittoyhteisö Yksityiset vuokranantajat Suomen Vuokranantajat SVA Kiinteistöliitto on jäsenenä Euroopan Kiinteistöfederaatio Kiinteistötalouden Instituutti KTI Taloyhtiöt Kiinteistöyhdistykset 25 alueellista jäsenyhdistystä Vuokrataloyhteisöt Kiinteistöliitto on osakkaana Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Kiinteistöalan Kustannus Oy Suomen Talokeskus Oy KTI Kiinteistötieto Oy Vuonna 2009 Suomen Kiinteistöliiton muodostivat 25 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Liitto edustaa kaikkiaan yli taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Liittoon kuulutaan siis alueyhdistyksen tai toimialajärjestön kautta. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Suomen Talokeskus Oy ja KTI Kiinteistötieto Oy. Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys on myös suoraan Koulutuskeskuksen ja Talokeskuksen osakkaana. YHDISTYKSEN STRATEGIA Yhdistyksen hallituksen kokouksessa hyväksyttiin lopullisesti pitkään valmisteltu strategia-asiakirja. Siinä määritellään yleisellä tasolla yhdistyksen arvot, tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Strategiaa täydentää vuosittain laadittava toimintasuunnitelma. Yhdistyksen keskeinen tavoite on olla toiminta-alueensa aktiivisin, kiinnostavin ja vaikuttavin kiinteistöalan järjestö. a) Valvomme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti jäsentemme etuja toiminta-alueen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa Edunvalvonnan sisältötavoitteet ja painopisteet määritellään vuosittain yhdistyksen hallituksessa Edunvalvonta kattaa jäsenistön asemaan vaikuttavan alueellisen ja paikallisen yhteiskunnallisen päätöksenteon. 4

5 Ammattitaitoisuus edunvalvonnassa edellyttää, että tiedämme miten päätöksentekoprosessit toimivat, tiedämme ketkä prosesseissa vaikuttavat ja tiedämme miten parhaiten voimme vaikuttaa tavoitteidemme saavuttamiseksi. Luomme verkoston, joka kattaa yhdistyksen toiminta-alueen keskeiset virkamiehet ja poliittiset päättäjät. b) Kehitämme jäsentemme tarpeisiin perustuvia palveluita Palveluiden tulee perustua jäsenistömme tarpeisiin. Jäsenpalveluiden kehittämisen painopisteinä ovat korjausrakennuttamisen liittyvä tekninen ja juridinen neuvonta, koulutus ja viestintä sekä sähköisten viestintä- ja neuvontapalveluiden kehittäminen. Tarjottavien palveluiden tulee hyödyttää laajasti jäsenistöämme ja olla laajasti jäsenistömme käytettävissä. Palveluiden tarpeellisuutta ja laatua mittaamme säännöllisesti toteutettavilla palvelutyytyväisyyskyselyillä sekä mittaamalla palveluiden käyttömääriä. c) Organisoidumme tuottamaan tehokkaasti ja taloudellisesti laadukkaat jäsenpalvelut Toimimme Uudenmaan alueen palvelukeskuksena ja hyödynnämme Kiinteistöliiton ja liittoyhteisöön kuuluvien yhtiöiden tarjoamia palveluita. d) Varmistamme luottamus- ja toimihenkilöidemme osaamisen ja järjestelmiemme toimivuuden Henkilöstön osaaminen varmistetaan jatkuvalla ja pitkäjänteisellä koulutuksella. Luodaan luottamushenkilöille koulutusjärjestelmä. Pidämme huolta siitä, että muut toiminnan kannalta keskeiset järjestelmät (jäsentietojärjestelmä, sisäinen ja ulkoinen viestintäjärjestelmä) ovat tarkoituksenmukaisia ja toimivia. e) Viestimme ja tiedotamme vaikuttavasti ja tehokkaasti Tiedottaminen ja julkinen näkyvyys vahvistavat yhdistyksen painoarvoa ja lisäävät kiinnostusta sen tavoitteita ja toimintaa kohtaan. Jäsenistölle suunnattua viestintää lisätään ja se toteutetaan nykyaikaisia viestintävälineitä hyödyntäen. f ) Pyrimme aktiivisesti kasvattamaan jäsenmääräämme Jäsenhankintaa keskitetään erityisesti suuriin kaupunkeihin, joissa järjestäytymisaste on huono. Jäsenhankinnassa käytetään uusia markkinointikanavia kuten lehtimainontaa. g) Osallistumme aktiivisesti Suomen Kiinteistöliiton toimintaan Osallistumme asioiden valmisteluun ja vaikutamme Kiinteistöliiton hallinnossa ja jaostoissa. h) Yhteistyö alan muiden järjestöjen kanssa Toimimme hyvässä yhteistyössä kiinteistöalan muiden järjestöjen kanssa (Rakli, Isännöintiliitto, Kiinteistöpalvelut) i) Tuemme hyvällä taloudenhoidolla yhdistyksen tavoitteita Yhdistyksen taloussuunnittelun ja taloudenhoidon on oltava ammattimaista ja ajantasaista ja sen on kyettävä turvaamaan yhdistyksen toiminta pääasiassa jäsenmaksutuotoilla. Jäsenmaksutuottojen on seurattava yleistä kustannuskehitystä, ollen kuitenkin kohtuullisella tasolla verrattuna muihin vastaaviin palveluihin. Jäsenmaksujen perinnässä pyritään siirtymään sähköiseen laskutukseen. Omaisuuden ja sijoitusomaisuuden ylläpidon, hallinnan sekä kartuttamisen on oltava pitkäjänteistä, vakaata ja perustuttava matalariskisiin ratkaisuihin. 5

6 NÄKYVYYS JA VAIKUTTAMINEN Uusi asunto-osakeyhtiölaki vahvistettiin Yhdistyksen vastaava lakimies on yhteistyössä Suomen Kiinteistöliiton lakimiesten kanssa osallistunut lain valmisteluun ja kommentointiin. Muita isoja tai merkittäviä lakihankkeita ei toimintavuoden aikana ollut vireillä, mutta esimerkiksi energiatehokkuusdirektiivin mahdollisia vaikutuksia on seurattu aktiivisesti. Yhdistyksen hallituksen asettama kustannusrakennetyöryhmä on aloittanut takaisinmaksuaikoihin perustustuvan korjausrakennushankkeiden priorisoinnin valmistelutyön. Jäsenistön kannalta on tärkeää, että energiatehokkuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ja vaatimukset ovat toteuttamiskelpoisia ja kustannustehokkaita. Yhdistyksen lakimiehet ja toiminnanjohtaja ovat toimineet asiantuntijoina Helsingin Sanomien asuntosivujen kysymyspalstalla, mikä on tuonut yhdistykselle hyvää julkisuutta. Erityisesti LVI-neuvontainsinööri on esiintynyt asiantuntijana useissa lehdissä. Myös useamman vuoden jatkunut yhteistyö MTV3:n Joka Kodin Asuntomarkkinat -ohjelman kanssa jatkui ja yhdistyksen asiantuntijat esiintyivät vuoden aikana ohjelmissa. Rakennusten sisätilojen suojeleminen ase- makaavalla sai jatkoa, kun Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi kaavamuutoksen, joka merkittävästi vaikeuttaa hissien rakentamista ja ullakkorakennushankkeita eräissä helsinkiläisissä taloyhtiöissä. Yhdistys on avustanut kyseisiä taloyhtiötä muistutusten tekemisessä ja on valmis tarvittaessa osallistumaan kaavasta tehtävään valitukseen. JÄSENPALVELUT Neuvontatehtävissä oli vuonna 2009 seitsemän omaa toimihenkilöä. Neuvontaa täydensivät Suomen Kiinteistöliiton neuvontapalvelut sekä Hyvinkään- Riihimäen-Mäntsälän ja Porvoon seudulla vapaaehtoispohjalta toimivat asiamiehet. Talous- ja veroneuvontaa annettiin ostopalveluna yhteistyössä Suomen Kiinteistöliiton kanssa kahtena iltapäivänä viikossa. Puhelinneuvonta-aika oli kello Neuvontaan tuli noin yhteydenottoa. Neuvontaa annetaan vain puhelimitse ja jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille. Ei-jäsenet ja osakkaat ohjataan Suomen Kiinteistöliiton maksulliseen puhelinneuvontaan. Maksullisia toimeksiantoja, kuten kirjallisia lausuntoja, yhtiöjärjestyksien muutoksia, asiantuntija- ja puheenjohtajapalveluita oli jopa 400 kappaletta. Toimitusaika kirjallisissa töissä oli noin 4 viikkoa. Nämä maksulliset palvelut ovat kiinteä osa neuvontatyötä ja ne on suunnattu vain jäsenille. Kirjallisilla lausunnoilla on merkittävä rooli erimielisyyksien ratkaisemisessa. Yhdistyksen asiantuntijat toimivat myös kouluttajina erityisesti Kiinteistöalan Koulutuskeskuksessa. Tämä toiminta on tärkeää sekä yhdistyksen tunnettavuuden että jäsenhankinnan kannalta. 6

7 Lakineuvonta Yhdistyksessä on kolme kokopäiväistä ja yksi osa-aikainen lakimies. Lakimiesten keskeisin työtehtävä ja samalla kysytyin juridinen palvelu on puhelinneuvonta. Jäsenmäärän kasvun myötä puhelinneuvonnan määrä on kasvanut olennaisesti. Puhelinneuvonnan ohella lakimiehet ovat laatineet jäsenille kirjallisia lausuntoja, yhtiöjärjestysmuutoksia sekä hoitaneet pienimuotoisia oikeudellisia toimeksiantoja. Lisäksi lakimiehet ovat tarvittaessa osallistuneet jäsenyhtiöiden yhtiökokouksiin asiantuntijoina tai puheenjohtajina sekä hallituksen kokouksiin asiantuntijoina. Sekä suullisessa puhelinneuvonnassa että kirjallisina lausuntoina annetussa neuvonnassa määrällisesti eniten kysymyksiä ovat herättäneet korjaus- ja kunnossapitovastuuasiat, yhtiön päätöksentekomenettelyt sekä rakennuttajan vastuut. Ajankohtaisista teemoista tärkein oli luonnollisesti uusi asuntoosakeyhtiölaki sekä linjasaneeraushankkeet. Lakimiehet ovat luennoineet ajankohtaisista teemoista yhdistyksen jäsentilaisuuksissa sekä toimineet lähinnä asunto-osakeyhtiölainsäädäntöön liittyvien kurssien kouluttajina ja Suomen Kiinteistölehden lakipalstan kirjoittajina. Kiinteistöliiton ja yhdistyksen lakimiesten yhteistyö on ollut tiivistä ja hedelmällistä. Viikoittaisessa juristipalaverissa on käyty läpi ajankohtaisia kysymyksiä ja ratkottu yhteisiä tulkintalinjoja. Rakennus- ja lvi-neuvonta Yhdistyksen tekninen neuvonta on pyörinyt pitkälti putkiremonttiaiheessa ja energiatehokkuuskysymyksissä, mm. lämpöpumppuratkaisuihin on tutustuttu Tukholman alueella. Myös kiinteistökäynnit ja niihin liittyvät lausunnot ovat työllistäneet neuvontainsinöörejä. Erilaiset asukas- ja tiedotustilaisuudet taloyhtiöissä ovat lisääntyneet ja niissä ovat insinöörimme myös olleet tärkeässä roolissa, kun asuntoyhtiöt ovat halunneet puolueettoman teknisen näkökulman. Myös yhtiökokouksissa alustaminen on ollut iso osa maksullista palvelutoimintaa. Taloyhtiö on ohjattava oikeaan alkuun suunnittelemassaan korjaustoimessa ja työn edetessä on annettava oikea-aikaista neuvoa. Erityisesti valtion korjausavustus toi suunnittelutyöhön ylikuumentumista huonontaen suunnittelun laatua. Näin ollen neuvontainsinöörit ovat tarkastaneet myös taloyhtiöille luovutettuja korjaussuunnitelmia ja urakka-asiakirjoja. Yhteistyötä on tehty rakennus- ja LVI-alan järjestöjen ja alalla toimivien kumppaneiden kanssa, erityisesti Suomen Talokeskuksen, Rakennustiedon, RT-Rakennusteollisuuden, Suomen LVI-liiton, LVI-talotekniikkateollisuuden, Rakennusinsinööriliiton ja muutamien merkittävien isännöitsijätoimistojen kanssa. Merkittävä panos on ollut yhdistyksellä, kun vesi- ja viemärikuntotutkijoille on haettu FISE-pätevyyksiä. Työmarkkinat ja työsuhdeneuvonta Kiinteistöpalvelut ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n kesken vuonna 2007 sovitut Talonmiehen työtä ja siivousta koskeva työehtosopimus ja Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus olivat voimassa koko toimintavuoden. Sopimuskausi päättyy Talonmiesten työehtosopimuksen piirissä olevien palkankorotus oli alkaen 3,1 %. ja kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkantarkistus oli alkaen 3,5 %. Työsuhdeneuvontaan tulevat kysymykset koskivat yleisimmin työsopimuksen laatimis- 7

8 ta, palkkahinnoitteluperusteiden tarkistuksia, työsuhteen irtisanomista pitkän sairauden ja töiden laiminlyönnin johdosta sekä irtisanomista siirryttäessä kiinteistönhoidossa alihankintaan. Työntekijäpuolen kanssa neuvoteltiin työsuhteen ehdoista yleensä palkan tarkistusmittausten yhteydessä, joten varsinaisilta erimielisyyksiltä vältyttiin kokonaan. Yhdistyksellä on ollut edustus, sekä Kiinteistöpalvelut ry:n hallituksessa, että työmarkkinavaliokunnassa. Talous- ja veroneuvonta Talous- ja veroneuvonnasta tiedusteltiin suurten korjaushankkeiden, esimerkiksi putkiremonttien kirjanpito- ja verokysymyksiä, perinteisiä tilinpäätöksen laadintaan liittyviä asioita sekä uutena asiana toiminnantarkastajan roolia ja vastuita asunto-osakeyhtiössä. Neuvontaa jäsenille antoi ostopalveluna Suomen Kirjurituote Oy. TIEDOTTAMINEN Yhdistys on tiedotuksessaan käyttänyt jäsentiedotetta (kuusi numeroa), Suomen Kiinteistölehteä (kymmenen numeroa) sekä omia kotisivujaan. Erittäin tärkeä merkitys on myös Suomen Kiinteistöliiton taloyhtiö.net palvelulla, jonka kautta on tiedotettu erityisesti koulutustilaisuuksista. Jäsenille ei ole aktiivisesti markkinoitu mahdollisuutta vain sähköisen tiedotteeseen, koska kiinnostuksen määrä on toistaiseksi ollut kohtuullisen vähäistä. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin tarpeen siirtyä mahdollisimman pitkälle sähköiseen tiedottamiseen, sillä tiedotteen kopioinnista ja lähettämisestä aiheutui vuonna 2009 lähes euron kulut. YHTEISTOIMINTA Yhteistyö eri tahojen kanssa on toiminut hyvin. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Suomen Kiinteistöliiton lisäksi liittokonsernin muut yhtiöt; Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Kiinteistöalan Kustannus Oy, Suomen Kiinteistölehti ja Suomen Talokeskus Oy. Yhteistyön kautta Talokeskus myönsi jäsenyhtiöille 10 % jatkuvan alennuksen yhtiön Kulunet-palvelusta sekä Koulutuskeskus 10 % alennuksen hallituskursseista. Asiakkuuspäällikkö vastasi Porvoon sekä Hyvinkään Riihimäen Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen juoksevasta toiminnasta että ruotsinkielisen yhdistyksen toiminnanjohtajuudesta kesään asti. Jäätyään vuorotteluvapaalle jatkoi tehtävissä sijainen markkinointiassistentti -nimikkeellä. Porvoon Kiinteistöyhdistyksen jo perinteeksi muodostunut korjausrakentamiskilpailu järjestettiin kymmenennen kerran ja palkintojenjakotilaisuus sai joukkotiedotusvälineissä näkyvyyttä. Isännöinnin puolella jatkuvaa yhteyttä on pidetty Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistykseen (ISA) ja Suomen Isännöintiliittoon. Tärkeitä mielipiteiden vaihtamisen kohteita ovat olleet auktorisointijärjestelmän kehittäminen ja isännöitsijöiden rooli Kiinteistöliitossa. Isännöintiliiton Uudellamaalla sijaitsevista paikallisosastoista erityisesti Helsingin Ammatti-isännöitsijöihin on pidetty tiiviit suhteet. Myös yhteistyöhön muiden paikallisyhdistyksien kanssa tullaan jatkossa panostamaan. 8

9 TILAISUUDET Perinteinen talous- ja tilinpäätöstilaisuus pidettiin Helsingissä. Vuoden 2008 tilinpäätöksen laadinnan ohella aiheina olivat korjausavustukset, kotitalousvähennys ja tilintarkastus/toiminnantarkastus. Putkiremonttikoulutusilta järjestettiin 2. helmikuuta Hotelli Presidentissä. Aiheina olivat erityisesti hankesuunnittelu, eri korjausmenetelmät, viestintä ja päätöksenteko. Tilaisuudessa oli myös 14 näytteilleasettajaa, jotka omalta osaltaan vastasivat tilaisuuden kustannuksista. Jokavuotinen seminaari- ja näyttelytilaisuus Taloyhtiötapahtuma järjestettiin huhtikuussa Wanhassa Satamassa. Tilaisuuden yhteistyökumppanit olivat Kiinteistöalan Koulutuskeskus ja Kiinteistöalan Kustannus Oy. Kävijämääräksi vahvistui noin 1300 ihmistä. Tapahtumassa palkittiin Vuoden Taloyhtiöteot. Ensimmäisen palkinnon voitti taloyhtiö, joka oli siirtynyt öljylämmityksestä pellettilämmitykseen, jota täydennetään aurinkoenergialla. Vantaan Heurekassa järjestettiin 28. syyskuuta iso putkiremonttitilaisuus, jossa myös paikallinen rakennusvalvonta oli mukana luennoimassa. Tilaisuuden tarkoitus oli muun ohella tukea jäsenhankintaa ja sen vuoksi se oli avoin ja maksuton kaikille. Tapahtumaa myös mainostettiin paikallislehdissä ja näytteilleasettajia oli 18 kappaletta. Kiinteistömessut pidettiin Messukeskuksessa lokakuuta. Yhdistyksellä oli yhteinen osasto sekä Kiinteistöplaza- luentoaukio Suomen Kiinteistöliiton kanssa. Yhteistyössä Helsingin Ammatti-isännöitsijät ry:n kanssa järjestettiin vuoden aikana kaksi luentolounasta. Yhdistyksen ajankohtaiskatsauksen jälkeen kaupallinen toimija kertoi tuotteistaan/palveluistaan ja tarjosi lopuksi läsnäolijoille lounaan. Aiheina olivat energiatehokkuus talotekniikassa ja elektroniset lukitusjärjestelmät. Uudistuvaan asunto-osakeyhtiölakiin liittyen järjestettiin seuraavat tilaisuudet: Kerava (iltapäivä- ja iltatilaisuus) Helsinki (iltapäivä- ja iltatilaisuus) 6.4. Kirkkonummi (iltatilaisuus) Vantaa (iltapäivä- ja iltatilaisuus) 2.6. Lohja (iltatilaisuus) 3.9. Espoo (iltapäivä- ja iltatilaisuus) Hyvinkää (iltatilaisuus) Porvoo (iltatilaisuus) Hyvinkään Riihimäen Mäntsälän Kiinteistöyhdistys järjesti yhteistyössä paikallisen isännöintiyhdistyksen kanssa syksyllä kaksi isoa koulutustilaisuutta hallituksen ja puheenjohtajan tehtävistä ja vastuista. Pelkästään asunto-osakeyhtiölakitilaisuuksissa oli noin osallistujaa ja muissa tilaisuuksissa Taloyhtiötapahtuman lisäksi yhteensä noin osallistujaa. Lisäys edelliseen vuoteen oli merkittävä. Kaikki tilaisuudet ja tapahtumat olivat jäsenille maksuttomia. 9

10 JÄSENISTÖ Vuoden aikana jäsenhankintaan panostettiin merkittävästi osana Suomen Kiinteistöliiton jäsenen tavoitetta. Määräaikainen markkinointiassistentti oli yhteydessä lukuisiin isännöitsijätoimistoihin markkinoiden jäsenyyttä. Jäsenhankintakampanjaan kuului ilmainen jäsenyys liittymisvuodelta. Jäsenhankinta onnistuikin hyvin ja liittyneitä yhtiöitä oli ennätysmäärä. ti-isännöitsijä 6631 inen isännöitsij 1378 nnöinti 680 Isännöintimuodot 2009 (Kiinteistöliitto Uusimaa, HyRiMa, Porvoo, Finlands Asuinkerrostalo 5598 Rivitalo 2540 Uudenmaan yhdistykseen liittyneistä jäsenistä Asuin-liiketalo peräti 21 %. 341 Liike-toimistotalo 51 9 (Kiinteistöliitto Uusimaa, HyRiMa, Porvoo, Finlands Kiinteistötyyppi v Kiinteistöliitto Uusimaa Muu (sis. Uusimaa, HyRiMa, Porvoo, Finlands 163 Svenska Fas i 16 % Asuinkerrostalo 5598 Rivitalo 2540 Asuin-liiketalo8 % 341 Liike-toimistotalo 51 Muu % 1 % Muu isännöinti 2 % Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys 76 % Jäsenten isännöintimuoto 29 % Ammatti-isännöitsijä Sivutoiminen isännöitsijä Muu isännöinti 76 % Kiinteistötyyppi v Kiinteistöliitto Uusimaa (sis. Uusimaa, HyRiMa, Porvoo, Fin nmäärän kehitys vuosina Uusimaa, Porvoo, Hy-Ri-Ma Kpl 64 % 29 % Jäsenten kiinteistötyyppi 4 % 1 % 2 % Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys 389 oli asunto-osakeyhtiöitä ja 10 muita kiinteistöyhtiötä. Kiinteistöliitto Uusimaan kokonaisjäsenmäärä (mukaan lukien Porvoon, Hyvinkään- Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistykset ja Finlands Svenska Fastighetsförening) vuoden lopussa oli kappaletta. Tästä Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen osuus on jäsentä. Suhteellisesti merkittävintä kasvu oli Hyvinkään Riihimäen Mänt- Jäsenmäärän kehitys sälän alueella, jossa uusien jäsenten osuus oli Ammatti-isännöitsijä Sivutoiminen isännöitsijä Asuinkerrostalo Rivitalo Asuin-liiketalo Liike-toimistotalo Muu 64 % Asu Rivi Asu Liike Muu

11 TALOUS Yhdistyksen talous on vakaalla pohjalla ja jäsenmaksutuottojen osuus toiminnasta aivan keskeinen. Yhdistyksen tilinpäätös näyttää noin euron ylijäämää, mikä on budjetoitua parempi tulos. Keskeinen syy tähän on Koy Anna-Kalevan vuokratuottojen selkeä nousu edellisvuodesta. Yhdistyksen taloustyöryhmä on valmistellut sijoitusperiaatteita yhdistykselle. Sijoitustoiminta perustuu pitkäjänteisyyteen ja matalaan riskitasoon. Jäsenmaksuja korotettiin vuosikokouksessa 5 %. Jäsenmaksujen suhteellisen pienuuden vuoksi euromääräiset korotukset jäivät jäsenten kannalta kuitenkin hyvin kohtuullisiksi ja yhdistyksen jäsenmaksut ovat kilpailukykyisiä muihin kiinteistöyhdistyksiin verrattuna. Vuosikokouksen jälkeen liittyneiden jäsenten jäsenmaksutuotot näkyvät vasta vuoden 2010 tilinpäätöksessä johtuen ensimmäisen vuoden jäsenmaksuvapautuksesta. 11

12 TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT , ,70 KULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,36 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,60 Muut henkilösivukulut , ,77 Henkilöstökulut yhteensä , ,73 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,47 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä , ,47 Muut kulut , ,62 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ , ,82 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,12 VARAINHANKINTA TUOTOT , ,31 KULUT 0,00-28,00 VARAINHANKINTA YHTEENSÄ , ,31 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,81 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT , ,67 KULUT , ,42 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ , ,25 TILIKAUDEN TULOS , ,44 TULOVEROT , ,28 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , ,84 12

13 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 3 295, ,32 Muut pitkävaikutteiset menot , ,35 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,96 Muut aineelliset hyödykkeet 1 685, ,57 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,53 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,63 Sijoitukset yhteensä , ,63 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,83 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,18 Muut lyhytaikaiset saamiset 0, ,24 Siirtosaamiset , ,31 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,73 Rahat ja pankkisaamiset , ,39 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,12 Vastaavaa yhteensä , ,95 TASE Vastattavaa OMA PÄÄOMA Tukirahaston oma pääoma , ,33 Muut rahastot Käyttörahasto , ,58 Muut rahastot yhteensä , ,58 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,86 Tilikauden voitto (tappio) , ,84 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,93 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,26 Muut velat , ,79 Siirtovelat , ,97 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,02 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,02 Vastattavaa yhteensä , ,95 13

14 HALLINTO Yhdistyksen vuosikokous pidettiin maaliskuun 25. päivänä Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Sääntöuudistushankkeen käsittely jäi seuraavaan yhdistyksen kokoukseen, joka käytännössä tarkoittaa kevään 2010 yhdistyksen kokousta. Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 7 kertaa. Hallitus Hallituksen puheenjohtaja Järjestöneuvos Risto Kosonen Varapuheenjohtaja Asumisasioiden johtaja Teija Ojankoski Hallituksen jäsenet Toimitusjohtaja Antti Arjanne Toimitusjohtaja Johan Holmström Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila Asianajaja Timo Järvinen Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Kiinteistöneuvos Pentti Laitinen Hallituksen puheenjohtaja Ulla Maija Lehtonen Toimitusjohtaja Sisko Marjamaa Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Hallituksen puheenjohtaja Hannu Niemenoja Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Hallituksen puheenjohtaja Raimo Vaherno Hallituksen työryhmät 1. Talous- ja verotyöryhmä Raimo Vaherno pj., Risto Kosonen, Ulla Maija Lehtonen ja Pekka Kouri Jäsenhankintatyöryhmä Pentti Vähäkuopus pj., Sisko Marjamaa, ja Hannu Niemenoja. 3. Edunvalvonnassa tarvittavien kontaktien kartoitustyöryhmä (kertaluonteinen) Seppo Junttila pj., Olavi Merikanto ja Teija Ojankoski 4. Edunvalvonnan seurantaryhmä Teija Ojankoski pj., Timo Järvinen, Antti Arjanne, Seppo Junttila 5. Kustannusrakennetyöryhmä Antti Arjanne pj., Pentti Laitinen, Olavi Merikanto, Timo Järvinen ja Johan Holmström Tilintarkastajat Varsinaiset: KHT Reijo Peltola ja KHT André Kumlander Varalla: KHT Pertti Hiltunen ja toimitusjohtaja Veikko Kivi Henkilökunta (suluissa jäsenyydet liiton jaostoissa) Toiminnanjohtaja Kai Haarma (järjestöjaosto) Asiakkuuspäällikkö Marika Sipilä, vuorotteluvapaalla lähtien (järjestöjaosto) Markkinointiassistentti Leena Malkavaara, lähtien Johdon assistentti Marja Tirronen Jäsensihteeri Ritva Erbismann Vastaava lakimies Mia Pujals Lakimies Simo Vihemäki Lakimies Annika Kemppinen, äitiyslomalla asti Neuvontalakimies Maria Lautala, osa-aik. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola (liiton tekninen jaosto) Neuvontainsinööri Jari Hännikäinen (liiton tekninen jaosto, korjausrakentamisen työryhmä)

15 Työsuhdeasiamies Irmeli Sinisalo, osa-aik.3 päivää viikossa Edustukset Suomen Kiinteistöliiton liittohallituksen jäsen Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila Kiinteistöneuvos Seppo Käkelä Järjestöneuvos Risto Kosonen Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Hallituksen puheenjohtaja Hannu Niemenoja Asumisasioiden johtaja Teija Ojankoski Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Suomen Kiinteistöliiton työvaliokunta Järjestöneuvos Risto Kosonen Suomen Kiinteistöliiton toinen varatilintarkastaja KHT Reijo Peltola Suomen Kiinteistöliiton Asunto-osakeyhtiötyöryhmä Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Suomen Kiinteistöliiton vuokratalovaliokunta Asumisasioiden johtaja Teija Ojankoski Suomen Kiinteistöliiton vaalityöryhmä Toimitusjohtaja Juhani Ruskeepää Kiinteistöalan Kustannus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Järjestöneuvos Risto Kosonen Kiinteistö Oy Anna-Kalevan hallituksen puheenjohtaja Järjestöneuvos Risto Kosonen Kiinteistöpalvelut ry:n hallitus Toiminnanjohtaja Kai Haarma Kiinteistöpalvelut ry:n työmarkkinavaliokunta Työsuhdeasiamies Irmeli Sinisalo ISA ry:n auktorisointitoimikunta Toiminnanjohtaja Kai Haarma Yhteiskuntasuhteiden jaosto Tatu Rauhamäki Hannu Penttilä Jan D Oker-Blom Tapani Mäkinen Otto Lehtipuu Risto Kosonen Marjo Matikainen-Kallström Jukka Peltomäki Teija Ojankoski Helsingissä, HALLITUS 15

16 Neuvontapalvelut Koulutustilaisuudet ja Kiinteistöliiton muut tapahtumat jäsentyytyväisyyskysely Kyselyyn vastasi henkilöä ja kyselyn vastausprosentti oli noin 34 %. Suomen Kiinteistölehti Vastaajien Kuinka tyytyväisyyttä hyvin Kiinteistöliiton kartoitettiin ja sen jäsenjärjestöjen asteikolla 1 7. palvelut ovat vastanneet odotuksianne? Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys 2009 Kiinteistöyhdistykset 2009 YHTEENVETO KIINTEISTÖYHDISTYSKOHTAISISTA TULOKSISTA 50 Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys KOKONAISTYYTYVÄISYYS 40 Vastaajien 40 tyytyväisyyttä kartoitettiin asteikolla 1-7, 1=erittäin tyytymätön, 7=erittäin tyytyväinen. Vastaajien tyytyväisyys Vastaajien tyytyväisyys Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten Kiinteistöliiton ja sen tarjoamiin palveluihin jäsenyhdistysten tarjoamiin palveluihin (ka) Mitkä 3 palvelua ovat juuri teille tärkeimmät/hyödyllisimmät? % ,1 Edunvalvonta 3 2 5, ,1 Edunvalvonta 10 Erittäin hyvin 6 5 Ei hyvin, ei 3 5,5 2 Erittäin Viestintä ja tiedottaminen huonosti 13 huonosti 19 Viestintä ja 4,9 Tutkimus- tiedottaminen Mihin ja suuntaan Kiinteistöliiton ja sen jäsenjärjestöjen palvelut ovat 20 kehittyneet 5,0 kehitystoiminta viimeisen kolmen vuoden aikana? 4, Neuvontapalvelut Tutkimus- ja kehitystoiminta 5, ,5 Koulutustilaisuudet ja 23 muut tapahtumat ,2 Neuvontapalvelut Suomen Kiinteistölehti 8 5, Koulutustilaisuudet 2 Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ja 2009 Kiinteistöyhdistykset muut tapahtumat Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys 2006 Parempaan 6 5 Ennallaan Huonompaan Vastaajien tyytyväisyyttä kartoitettiin asteikolla 1-7, 1=erittäin tyytymätön, 7=erittäin tyytyväinen. % % 20 Suomen Kiinteistölehti 18 Pidättekö jäsenmaksua suhteessa saataviin palveluihin edullisena vaiko korkeana? 21 Mitkä 3 palvelua Pidättekö ovat juuri jäsenmaksua teille tärkeimmät/hyödyllisimmät? suhteessa saataviin % 0 palveluihin 10 edullisena vaiko 20 korkeana? Uudenmaan 80 Asuntokiinteistöyhdistys ry 2009 Kiinteistöyhdistykset 2009 Edunvalvonta Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys 13ry Viestintä ja Yllä tiedottaminen olevassa kuvassa on esitetty vastausten prosentuaalinen 20 jakauma Tutkimus- ja Kiinteistöliiton 5 kehitystoiminta jäsentyytyväisyyskysely Neuvontapalvelut 0 26 Edullinen 6 5 Sopiva Korkea % Koulutustilaisuudet ja muut tapahtumat Suomen Kiinteistölehti Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys 11 ry 2009 Kiinteistöyhdistykset 2009 Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry 2009 Kiinteistöyhdistykset 2009 Kiinteistöliiton Uudenmaan jäsentyytyväisyyskysely Asuntokiinteistöyhdistys 2009 ry Annankatu 24, Helsinki puhelin (09) , faksi (09) Yllä olevassa kuvassa on esitetty vastausten prosentuaalinen jakauma. Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskysely ,2 5,7 5,5 5,7 Suomen Graafiset Palvelut Oy 2010