- toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja

Transkriptio

1 Kiinteistöliitto Uusimaa ry TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Yhdistys on sääntömuutoksen seurauksena viralliseltakin nimeltään Kiinteistöliitto Uusimaa ry. Se toimii Kiinteistöliitto Uusimaa -nimellä alueellisena palvelukeskuksena vastaten myös Porvoon Kiinteistöyhdistyksen, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen ja Finlands Svenska Fastighetsföreningenin jäsenpalveluista. Sääntöuudistuksessa korostettiin yhdistyksen roolia alueensa asuinkiinteistöalan keskeisenä toimijana. Sääntöjen mukaan yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on - toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja - edistää kiinteistöomaisuuden kunnossapitämisen ja ylläpitämisen sekä hyvän asumisen yleisiä edellytyksiä toimialueellaan. Vuosi 2012 on ollut yhdistyksen toiminnan kannalta hyvä vuosi. Jäsenmäärän kehitys on ollut parempaa kuin kahtena edellisvuonna ja on syytä uskoa, että kasvu jatkuu vähintään samantasoisena myös tulevina vuosina. Yhdistykseen liittyi toimintavuoden aikana yhteensä 308 uutta jäsentä. Tämän lisäksi yhteistoimintayhdistyksiin liittyi yhteensä 60 jäsentä. Jäsenmäärän kasvun myötä yhdistyksellä on selviä tarpeita henkilökunnan lisäämiseen, jotta palvelutaso saadaan turvattua. Samoin toimitilojen laajentaminen on väistämättä edessä vuoden 2013 aikana. Palvelutoiminnan ohella yhdistyksen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu jäsenistön kouluttaminen. Koulutustilaisuuksia järjestettiin runsaasti sekä omin voimin että yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Koulutusten pääkohderyhmä on yhdistyksen toimintasuunnitelman ja strategian mukaisesti jäsenyhtiöiden hallitusten jäsenet. Edunvalvonnassa yhdistys otti kirjallisesti kantaa yksityiseen pysäköinninvalvontaan, jota koskeva lakiesitys ei ole kiinteistöjen kannalta lainkaan sellainen, mitä odotettiin. Jää nähtäväksi, miten taloyhtiöiden mahdollisuudet yksityisten pysäköinninvalvontayritysten tehokkaaseen käyttöön jatkossa säilyvät. Sen lisäksi yhdistys on antanut lausunnon mm Helsingin kaupungin katujen kokonaisvastuuhoidosta sekä osallistunut rakennusurakoinnin yleisten ehtojen uudistamistarvetta koskevaan valmisteluun ja keskusteluun yhdessä Suomen Kiinteistöliiton kanssa. Kai Haarma, toiminnanjohtaja

2 HALLITUKSEN KERTOMUS YHDISTYKSEN TOIMINNASTA VUODELTA 2012 KIINTEISTÖLIITTO -YHTEISÖ Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Liitto edustaa kaikkiaan yli taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Liittoon kuulutaan siis alueyhdistyksen tai toimialajärjestön kautta. Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös liiton osakkuusyhtiöt Kiinteistöalan Kustannus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Suomen Talokeskus Oy, Kiinteistö Oy AnnaKaleva ja KTI Kiinteistötieto Oy. Kiinteistöliitto Uusimaa ry on myös suoraan Koulutuskeskuksen, Talokeskuksen ja Koy AnnaKalevan osakkaana. TALOUSKATSAUS 2012 Rakentaminen kääntyi vuonna 2012 Rakennusteollisuuden mukaan noin kolmen prosentin laskuun. Asuntoaloitukset supistuivat noin kappaleeseen edellisvuoden runsaasta kappaleesta. Vähenemistä on erityisesti ARA -tuetussa rakentamisessa. Myös liike- ja toimitilarakentamisessa on tapahtunut supistumista, eritoten liikerakentamisessa. Korjausrakentamisen arvellaan VTT:n mukaan kasvavan sekä 2012 ja 2013 noin 2,5 prosentin vauhtia. Kotitalouksien ottamien asuntoluottojen kanta kasvoi edelleen runsaan kuuden prosentin vuosivauhtia, vuoden lopun noin 86 mrd. euroon. Asuntoluottojen keskikorko laski vuoden alun 2,50 prosentista vuoden lopun noin 1,70 prosenttiin. Reaalisesti (kuluttajahintainflaatiolla korjattuna) asuntoluottojen korot olivat edelleen negatiiviset. Pankkien varainhankinnan kustannukset olivat nousussa, minkä seurauksena luottomarginaalit olivat jonkinasteisessa nousussa. Viitekorkojen laskun ansiosta kuitenkin toteutuneet asuntoluottojen korot edelleenkin laskivat. Samoin kävi myös taloyhtiöiden korjauslainojen kanssa. Kiinteistöliiton syksyllä 2012 toteuttaman barometrin tulosten mukaan lainaa oli edelleen taloyhtiöille hyvin saatavilla, mutta ehtoihin povattiin kiristymistä. Vanhojen asuntojen hintojen nousu hidastui vuonna 2012, mutta säilyi kuitenkin plusmerkkisenä. Vuosikeskiarvona tarkastellen hinnat nousivat ennakkoarvioiden mukaan noin 1,5 prosenttia. Kuluttajahintaindeksillä korjaten reaalihinnat laskivat toista vuotta peräkkäin. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousu oli edelleen muuta maata nopeampaa. Vuokrien nousuvauhti kiihtyi hieman edellisvuodesta. Tammi-syyskuussa vuokrataso nousi kaikissa sopimuksissa keskimäärin 3,7 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 3 prosenttia. Muualla Suomessa nousuvauhti oli 4 prosentin. Vapaarahoitteisten asuntojen ja ARA-säädeltyjen asuntojen vuokrat nousivat suurin piirtein samaa vauhtia. Rakennuskustannusten nousu hidastui vuonna 2012 keskimäärin 2,4 prosenttiin. Edellisvuonna vauhti oli 3,3 prosenttia. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin nousuvauhti hidastui selvästi vuonna Vuoden kolmannella neljänneksellä yleisindeksi oli edellisvuodesta 2,8 prosenttia vuoden takaista korkeammalla tasolla. Asuinkerrostalossa nousu oli 3,4 prosenttia. Koko vuoden osalta keskimääräinen vauhti tulee olemaan ennakkoarvioiden mukaan noin neljän prosenttia, noin puolet edellisvuoden nousuvauhdista.

3 Energian hintojen nousuvauhti hidastui selvästi vuonna 2012, mutta vaihtelu energiatuotteiden välillä oli suurta. Raakaöljyn markkinahinnat pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla, mutta kevyen polttoöljyn keskihinta oli keskimäärin viisi prosenttia edellisvuotta korkeampi. Kaukolämmön hinta nousi monilla paikkakunnilla voimakkaasti syksyllä 2012 ja vuoden 2013 alussa. Taustalla on mm. huono turvekesä sateista johtuen. Kiinteistöliiton Indeksitalo-aineiston mukaan kaukolämpö oli syyskuussa keskimäärin kuusi prosenttia kalliimpaa, mutta vuoden lopulla hintojen korotukset olivat turvetta polttavien kaupunkien kohdalla jopa 20 prosentin luokkaa. Sähkön hinta laski vuosikeskiarvona tarkastellen lievästi pitkän nousujakson jälkeen, mutta vuoden loppua kohden pohjoismaisten markkinoiden hinnat kääntyivät nousuun. Hintanäkymät ovat vakaat. Hallituksen asuntopoliittista toimenpideohjelmaa valmistellut työryhmä sai esityksensä valmiiksi alkuvuonna Keväällä pääministeri Kataisen hallitus päätti ohjelmasta. Ohjelman jakautui neljään kokonaisuuteen ja 45 toimenpidekohtaan. Osa-alueet ovat: 1) Tonttimaan saatavuuden turvaaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. 2) Asuntomarkkinoiden tasapainon edistäminen valtion tukitoimin. 3) Erityistä tukea tarvitsevien väestöryhmien asumistilanteen edistäminen ja asuinalueiden eheyden parantaminen. 4) Asuinrakentamisen prosessien ja asumisen laadun parantaminen. (Lähde: Valtioneuvosto ) Hallitusohjelman mukaan asuntopolitiikalla pyritään edistämään kohtuuhintaista asumista sekä kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattua vuokra-asuntotuotantoa. Hallituspolitiikan tavoitteiden vastaisesti kuitenkin vuonna 2012 tuettu vuokra-asuntotuotanto pysähtyi miltei täysin pääkaupunkiseudulla. Tämä siitä huolimatta, että näihin kohteisiin myönnettävää korkotukivaltuutta kasvatettiin vuoden 2012 alun päätöksin tuntuvasti. Omistusasumisen tukemista purettiin hallitusohjelman mukaisesti asuntolainojen korkovähennysten osuuden leikkaamisella 85 prosenttiin, josta tullaan vielä alaspäin kahtena seuraavana vuotena. Asunto-osakkeiden varainsiirtoveroa päätettiin korottaa maaliskuun 2013 alusta 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin ja veropohjaa laajentaa yhtiölainojen velkaosuuksiin. Finanssivalvonnalle on lisäksi ehdotettu ns. makrovakausvälineitä, joilla voidaan säädellä tilanteen mukaan enimmäisluototussuhdetta ja pankkien pääomapuskureita. Vuoden 2013 valtion talousarvioesityksissä kiinteistöalaa koskevista päätöksistä tärkeimpiä muutoksia olivat arvonlisäverokantojen korottaminen prosenttiyksikön verran, varainsiirtoveron ja energiaverotuksen kiristäminen. Kotitalousvähennyksen ja korkojen verovähennysmahdollisuuksien leikkaukset jatkuvat hallitusohjelman mukaisella kaavalla asteittain kasvavasti. Verotus on kiristymässä kauttaaltaan. Ansiotuloissa ei toteuteta vuonna 2013 indeksikorotuksia taulukoihin. Kunnallisissa veroissa nousu jatkui. Kunnallisveroprosentti nousi vuodeksi 2013 keskimäärin 0,14 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveroprosenttien korotukset jäivät tätä vähäisemmiksi, mutta noin sata kuntaa kuitenkin kiristi kiinteistöverotustaan. Kiinteistöverotuksen kehittämistä pohtii hallitusohjelman mukaisesti verohallinnon, kuntien ja valtiovarainministeriön työryhmä.

4 NÄKYVYYS JA VAIKUTTAMINEN Yhdistyksen asiantuntijat ovat olleet esillä sanomalehdistössä erityisesti putkiremontteihin liittyen ja toiminnanjohtajaa on julkisuudessa haastateltu esimerkiksi lumenpudotuksiin ja talviturvallisuuteen liittyen. Yhdistyksen nimissä julkaistiin Helsingin Sanomissa kaksi tärkeää mielipidekirjoitusta. Toinen käsitteli yksityistä pysäköinninvalvontaa otsikolla Saako sinun pihallesi pysäköidä? ja toinen rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja otsikolla Rakennusurakoiden takuuajat liian lyhyitä. Yhdistys on antanut kirjalliset lausunnot yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ja Helsingin kaupungin kantakaupungin katujen kokonaisvastuuhoidosta. Yhdistys korosti lausunnossaan vastuusuhteiden selkiyttämistä ja edellytti, että katujen hoidon laatu saadaan nostettua nykyistä selvästi korkeammalle tasolle. Katujen kunnossapidon vastuunjako kiinteistöjen ja kunnan välillä on ollut monimutkainen kokonaisuus. Jaettu vastuu niin tehtävien kuin rahoituksen osalta - on aiheuttanut jatkuvia ongelmia. Kiinteistöissä ei aina tiedetä, kenen vastuulle kuuluu mikäkin toimenpide. Käyttäjien näkökulmasta suurin pulma on usein, että hoidon taso on voinut vaihdella liikaa kiinteistöstä toiseen. Toisaalta kaupungin hoitoonsa ottamilla alueilla on ollut kiistattomia laatuongelmia myös tavanomaisempina talvina. Sen vuoksi laatutasoa ja sen parantamista täytyy merkittävästi painottaa. Yhdistyksen edustajat ovat lisäksi olleet Kiinteistöliiton hallintoelimissä vaikuttamassa taloyhtiöiden ja sen osakkaiden edunvalvontaan mm. varainsiirtoverotuksen uudistamisessa sekä korkovähennyksen ja kotitalousvähennyksen leikkaamisen estämisessä. JÄSENPALVELUT Neuvontatehtävissä oli vuonna 2012 seitsemän omaa toimihenkilöä. Neuvontaa täydensivät Suomen Kiinteistöliiton neuvontapalvelut sekä Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän ja Porvoon yhdistysten vapaaehtoispohjalta toimivat asiamiehet. Talous- ja veroneuvontaa annettiin ostopalveluna yhteistyössä Suomen Kiinteistöliiton kanssa kahtena iltapäivänä viikossa. Puhelinneuvonta-aika oli kello Neuvontaan tuli arviolta yhteydenottoa vuodessa. Neuvontaa annettiin vain puhelimitse jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille. Eijäsenet ja osakkaat ohjattiin Suomen Kiinteistöliiton maksulliseen puhelinneuvontaan. Maksullisia toimeksiantoja, kuten kirjallisia lausuntoja, yhtiöjärjestyksien muutoksia, asiantuntijaja puheenjohtajapalveluita annettiin aikaisempien vuosien tapaan. Toimitusaika kirjallisissa lausunnoissa oli noin 4 viikkoa. Nämä maksulliset palvelut ovat kiinteä osa neuvontatyötä ja ne on suunnattu vain jäsenille. Kirjallisilla lausunnoilla on merkittävä rooli erimielisyyksien ratkaisemisessa. Yhdistyksen asiantuntijat toimivat myös kouluttajina erityisesti Kiinteistöalan Koulutuskeskuksessa. Tämä toiminta on tärkeää sekä yhdistyksen tunnettavuuden että jäsenhankinnan kannalta. Lakineuvonta Yhdistyksessä on toiminut neljä kokopäiväistä lakimiestä ja yksi osa-aikainen lakimies. Lakimiesten keskeinen työtehtävä ja samalla kysytyin juridinen palvelu on puhelinneuvonta. Jäsenmäärän tasaisen kasvun myötä myös puhelinneuvonnan kysyntä on kasvanut.

5 Puhelinneuvonnan määrää onkin lisätty ja neuvonnassa on ollut noin puolet viikosta kolme lakimiestä yhtä aikaa klo 9-15 välisen ajan. Muutoin neuvontaa ovat hoitaneet kaksi lakimiestä yhtä aikaa. Yhdistyksen ohella puhelinneuvontaa ovat antaneet Kiinteistöliiton toimiston lakimiehet. Maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi lakimiehet ovat hoitaneet lukuisia maksullisia jäsenpalveluja. Lakimiehet ovat laatineet jäsenille kirjallisia lausuntoja ja yhtiöjärjestysmuutoksia sekä hoitaneet muita pienimuotoisia toimeksiantoja. Lisäksi lakimiehet ovat tarvittaessa osallistuneet jäsenyhtiöiden yhtiökokouksiin asiantuntijoina tai puheenjohtajina sekä hallituksen kokouksiin asiantuntijoina sekä osallistuneet neuvotteluun jäsenyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kanssa joko yhdistyksen toimistolla tai sen ulkopuolella. Sekä suullisessa puhelinneuvonnassa että kirjallisina lausuntoina annetussa neuvonnassa kysymykset ovat koskeneet pääasiallisesti asunto-osakeyhtiölain tulkintaa erilaisissa tilanteissa. Määrällisesti eniten kysymykset ovat koskeneet muun muassa hallituksen velvollisuutta kunnossapitotarveselvityksen laatimiseen, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valintaa, yhtiökokousmenettelyjä, korjaus- ja kunnossapitovastuuasioita, rakennusvirhevastuita ja yhtiön päätöksentekomenettelyjä yleisesti. Runsaslumiset talvet ovat olleet talvikunnossapidon näkökulmasta haasteellisia ja aiheuttaneet kysymyksiä liittyen kattolumien ja jäiden pudotukseen, liukkaudentorjuntaan, parvekelumien poistoon ja näihin liittyviin vahinkoihin ja vastuisiin. Lakimiehet ovat luennoineet uudesta asunto-osakeyhtiölaista ja ajankohtaisista teemoista yhdistyksen jäsentilaisuuksissa sekä toimineet kouluttajina Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n ja Kiinteistöalan Koulutussäätiön järjestämillä, pääasiassa isännöintiin ja asumiseen liittyvillä kursseilla. Yhdistyksen lakimiehet ovat myös osallistuneet Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisujen kirjoittamiseen sekä toimineet Suomen Kiinteistölehden lakipalstan kirjoittajina. Kiinteistöliiton ja yhdistyksen lakimiesten yhteistyö on ollut tiivistä ja hedelmällistä. Viikoittaisessa juristipalaverissa on käyty läpi ajankohtaisia kysymyksiä ja ratkottu yhteisiä tulkintalinjoja. Rakennustekninen ja LVI-neuvonta Yhdistyksen tekninen neuvonta on pyörinyt yhä enenevässä määrin putkiremonttiaiheessa ja energiatehokkuuskysymyksissä. Myös Etelä-Suomessa poikkeuksellinen pitkä, kylmä ja erittäin runsaslukuinen talvi työllisti neuvontainsinöörejä. Lisäksi kiinteistökäynnit ovat lisääntyneet. Erilaiset asukas- ja tiedotustilaisuudet taloyhtiöissä ovat lisääntyneet ja niissä ovat insinöörimme myös olleet tärkeässä roolissa, kun asuntoyhtiön hallitus ja osakkaat ovat halunneet puolueettoman teknisen näkökulman. Myös yhtiökokouksissa alustaminen on ollut iso osa maksullista palvelutoimintaa. Taloyhtiötä on pyrittävä ohjaamaan oikeaan alkuun suunnittelemissaan korjaustoimessa ja työn edetessä on tarvittaessa annettava oikea-aikaista neuvoa ja projektin ohjausta. Yhteistyötä on tehty rakennus- ja LVI-alan järjestöjen ja alalla toimivien kumppaneiden kanssa, erityisesti Rakennustiedon, RT -rakennusteollisuuden, Suomen LVI-liiton, LVItalotekniikkateollisuuden, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n ja muutamien merkittävien isännöitsijätoimistojen kanssa.

6 Yhdistyksellä on ollut merkittävä panos, kun ympäristöministeriössä on työstetty Vesijohtopinnoitteiden turvallisuus -projektia. Sen lisäksi yhdistys on ollut mukana kehittämässä putkistojen kuntotutkijoiden koulutuksen tehostamista Suomen LVI-liitossa osana valtakunnallisia Kosteus- ja hometalkoita. Yhdistyksen edustaja on osallistunut myös sosiaali- ja terveysministeriön Talousveden turvallisuussuunnitelman johtoryhmän kokouksiin. Työmarkkinat ja työsuhdeneuvonta Jäsenkiinteistöjen työsuhdeneuvonnasta vastaa Kiinteistöpalvelut ry, jonka jäsen yhdistys on. Työsuhdeasiat koskevat lähinnä taloyhtiöiden palkkalistoilla olevia talonmiehiä ja siivoojia. Talonmiesten työtä ja siivousta koskeva erillinen työehtosopimus jäi historiaan kun Kiinteistöpalvelut ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry sopivat sen lakkauttamisesta ja talonmiesten työehtojen yhdistämisestä osaksi Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Talonmiehen työtä koskevat erityisehdot liitettiin työehtosopimukseen erillispöytäkirjalla alkaen. Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus on voimassa Palkkoja korotettiin alkaen raamiratkaisun mukaisella 2,4 %:n yleiskorotuksella. Samana ajankohtana toteutetaan myös noin 3 %:n suuruinen vähimmäispalkkojen korotus. Lisäksi kiinteistöpalvelualan työnantajille tuli raamisopimuksen mukaisesti maksettavaksi 150 euron kertakorvaus. Sen kustannusvaikutus on työvoimavaltaisella kiinteistöpalvelualalla keskimäärin kaksinkertaisesti muita aloja suurempi. Työvoimakustannusten osuus toimialalla on noin 80 %. Kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus on voimassa alkaen saakka. Talous- ja veroneuvonta Talous- ja veroneuvonnasta kyseltiin erityisesti suuriin korjaushankkeisiin, esimerkiksi putki- ja julkisivuremontteihin liittyviä rahoitus-, kirjanpito- ja verotuskysymyksiä, muita tilinpäätöksen suunnitteluun ja sisältöön liittyviä asioita sekä toiminnantarkastajan toimintaa asunto-osakeyhtiössä. Neuvontaa jäsenille antoi ostopalveluna Kirjurituote Oy. VIESTINTÄ Yhdistys on jäsentiedottamisessa käyttänyt sähköistä jäsentiedotetta, uutiskirjeitä, Suomen Kiinteistölehteä sekä yhdistyksen kotisivuja. Suomen Kiinteistöliiton taloyhtiö.net palvelun kautta on tehokkaasti tiedotettu tulevista tapahtumista. Vuoden aikana julkaistiin kaksi numeroa Kiinteistöliiton kanssa yhteistyössä toimitettua Taloyhtiö.nyt -liitettä Helsingin Sanomien välissä. Kyseisen liitteen tulevaisuus on taloudellisista tekijöistä johtuen epävarmaa. Keskeinen ja jatkuva ongelma kustannustehokkaassa viestinnässä on jäsentietojen ajantasaisuus ja se, että kolmasosa jäsenistä ei ole ilmoittanut sähköpostiosoitettaan rekisteriin. Asiaa pyritään korjaamaan aktiivisella viestinnällä siten, että lähes kaikissa yhdistyksen lähettämissä viesteissä ja tiedotteissa on maininta ajantasaisten ja täydellisten yhteystietojen tärkeydestä. Yhdistyksen markkinointimateriaalin uudistustyö on käynnistetty loppuvuodesta.

7 YHTEISTOIMINTA Yhteistyö eri tahojen kanssa on toiminut hyvin. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Suomen Kiinteistöliiton lisäksi liittokonsernin muut yhtiöt: Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Kiinteistöalan Kustannus Oy, Suomen Kiinteistölehti ja Suomen Talokeskus Oy. Yhteistyön kautta Talokeskus myönsi jäsenyhtiöille jatkuvan alennuksen yhtiön Kulunet -palvelusta sekä Koulutuskeskus 10 % alennuksen hallituskursseista. Asiakkuuspäällikkö vastasi yhteistoimintayhdistysten, Porvoon ja Hyvinkään Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistys sekä ruotsinkielinen yhdistys, toiminnanjohtajuudesta. Uudenmaan yhteistoimintasopimukset uudistettiin kaikkein kolmen kanssa toimintavuoden aikana. Porvoon Kiinteistöyhdistyksen jo perinteeksi muodostunut korjausrakentamiskilpailu järjestettiin kolmannentoista kerran ja palkintojenjakotilaisuus sai paikallisissa joukkotiedotusvälineissä hyvin näkyvyyttä. Hyvinkään Riihimäen - Mäntsälän Kiinteistöyhdistys jatkoi jo seitsemättä vuotta alueellaan ilmestyvän Kiinteistöviesti- lehden julkaisemista. Yhdistykset ovat saaneet näkyvyyttä myös vakituisen Kiinteistövinkki- palstan kautta Uusimaa ja Aamuposti lehdissä. Isännöintiyhteistyön puolella on jonkin verran pidetty yhteyttä Suomen Isännöintiliittoon ja säännöllisesti Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:hyn, joka on aktiivisesti kehittänyt ja uudistanut auktorisointijärjestelmää. Isännöintiliiton Uudellamaalla sijaitsevista paikallisosastoista erityisesti Helsingin Ammatti-isännöitsijöiden kanssa on tehty yhteistyötä lähinnä luentolounaiden ja jokavuotisen HAI -koulutusristeilyn osalta. Tämän lisäksi yhdistyksen hallituksen yhteistoimintatyöryhmä on vuoden aikana tavannut kaksi kertaa Uudenmaan alueen paikallisten isännöitsijäyhdistysten edustajia. Tätä yhteistyötä jatketaan edelleen. TILAISUUDET Perinteinen talous- ja tilinpäätöstilaisuus pidettiin Helsingissä. Koulutustilaisuuden aiheina olivat tilinpäätöksen laatiminen, arvonlisäverovastike sekä talouden näkymät taloyhtiöiden kannalta. Yhdistys järjesti Consti Yhtiöiden kanssa Korjausrakentamisen koulutusillan Hyvinkäällä Hallitse REMonttisi -koulutusilta järjestettiin 7.3. Helsingissä yhteistyössä Danfossin, DNA:n, Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen, Skaalan, Suomen Talokeskuksen ja Tilaajavastuu.fi:n kanssa. Tilaisuudessa oli myös teemaan liittyvä näyttely, johon osallistui järjestäjätahot mukaan lukien 11 näytteilleasettajaa. Kevätkauden Taloyhtiön remontti-ilta pidettiin 9.5. Marina Congress Centerin tiloissa Helsingissä. Tilaisuuden aiheena oli korjaushankkeeseen valmistautuminen ja korjaushankkeen läpivienti. Luento-osuuden rinnalle oli järjestetty myös alan näyttely. Näytteilleasettajia oli tilaisuudessa mukana yhteensä 13 kpl. Tapahtuman tarkoitus oli muun ohella tukea jäsenhankintaa ja tämän vuoksi se oli kaikille avoin ja maksuton. Paikallislehtiä käytettiin tilaisuuden ennakkomarkkinointiin. Jokavuotinen Taloyhtiötapahtuma, seminaari- ja näyttelytilaisuus, järjestettiin Finlandiatalolla Helsingissä. Tapahtuman teema oli Onnistunut remontti! Tilaisuuden yhteistyökumppanit

8 olivat Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Kiinteistöalan Kustannus Oy ja Suomen Kiinteistölehti. Kävijöitä tapahtumassa oli noin Tapahtumassa palkittiin Vuoden Taloyhtiöteot sekä Vuoden putkiremonttikilpailun voittaja. Kiinteistön huolto- ja isännöintisopimuksiin keskittyvä Kiinteistöpalvelujen tilaaminen koulutusilta pidettiin Vantaalla. Vuoden toinen Taloyhtiön remontti-ilta järjestettiin Sellosalissa Espoossa. Remontti-ilta järjestettiin luentotilaisuutena ilman näyttelyä. Tilaisuuden aiheina olivat korjaushankkeeseen valmistautuminen sekä taloyhtiön energian hallinta. Tilaisuuden tarkoitus oli muun ohella tukea jäsenhankintaa ja tämän vuoksi tilaisuus oli kaikille avoin ja maksuton. Paikallislehtiä käytettiin tilaisuuden ennakkomarkkinointiin. Vuoden 2012 aikana järjestettiin kaksi asunto-osakeyhtiölaki -koulutusiltaa Vantaalla, aiheena varsinainen yhtiökokous ja vastuut talvikunnossapidosta Espoossa, aiheena kunnossapito- ja muutostyöoikeus Syyskaudella 2012 järjestettiin kaksi Taloyhtiön hallituksen koulutusiltaa Helsingissä, aiheena hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut Helsingissä, aiheena taloyhtiön kokoukset Yhteistyössä Helsingin Ammatti-isännöitsijät ry:n kanssa järjestettiin luentolounastilaisuus 7.3. Yhdistyksen ajankohtaiskatsauksen jälkeen kaupallinen toimija kertoi tuotteistaan/palveluistaan ja tarjosi lopuksi läsnäolijoille lounaan. Tilaisuuden aiheena oli LED-valaistuksen nykyhetki ja tulevaisuus. Yhdistys järjesti asuntopoliittisen vaalipaneelin, jonka alusti ja juonsi hallituksen pj Pekka Kouri. Panelisteina oli helsinkiläisiä kuntavaaliehdokkaita eri puolueista. Hyvinkään Riihimäen Mäntsälän Kiinteistöyhdistys järjesti jäsenilleen bussimatkan Taloyhtiötapahtumaan ja koulutusillan energian hallinnasta ja osakkaan huoltotoimista. Porvoon Kiinteistöyhdistys järjesti jäsenilleen asunto-osakeyhtiölakikoulutusillan 6.3., bussimatkan taloyhtiötapahtumaan ja Taloyhtiön turvallisuusillan Lisäksi yhdistys järjesti jäsenhankinnan tueksi kaikille avoimen infotilaisuuden, jossa mm. esiteltiin yhdistyksen toimintaa. Finlands Svenska Fastighetsförening järjesti golftapahtuman Porvoossa ja koulutus- ja jäsenhankintaillan asunto-osakeyhtiölaista Maarianhaminassa Lisäksi yhdistys järjesti 80- vuotisjuhlavuoden kunniaksi juhla- ja koulutusillan Helsingissä Kaikkiaan koulutustilaisuuksiin osallistui vuoden aikana vajaa ihmistä ja Taloyhtiötapahtumaan noin Kaikki tilaisuudet ja tapahtumat olivat jäsenille maksuttomia. JÄSENISTÖ Vuoden aikana jäsenhankintaan panostettiin tarjoamalla loppuvuonna liittyneille vapautus jäsenmaksusta. Kiinteistöliitto Uusimaan kokonaisjäsenmäärä (mukaan lukien Porvoon ja Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistykset sekä Finlands Svenska Fastighetsförening)

9 oli vuoden lopussa 9620 kappaletta. Tästä Kiinteistöliitto Uusimaa ry:n osuus oli 8523 jäsentä. Uusimaan alueen asuntokuntien keskikoko on 2,1 henkeä ja yhdistyksen jäsentaloissa on arvion mukaan keskimäärin 35 huoneistoa. Jäsentaloissa asuu siten yli asukasta. Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenistä 97 % oli asunto-osakeyhtiöitä ja 2 % muita kiinteistöyhtiötä. 63 % jäsenistä on kerrostaloyhtiöitä ja 31 % rivi- tai paritaloja. TALOUS Jäsenmaksutuottojen osuus yhdistyksen toiminnasta aivan keskeinen. Jäsenmaksutuotot olivat euroa, kasvua edellisvuodesta euroa. Jäsenmaksu- ja toimeksiantotuotot kattoivat lähes kaikki yhdistyksen kulut, sijoitustoiminnalla jäi katettavaksi kulujäämää vain euroa. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan kokonaiskulut lisääntyivät 5,8 % edellisvuoteen verrattuna ollen euroa. Tästä henkilöstökulut olivat euroa ja Suomen Kiinteistöliiton jäsenmaksu euroa. Yhdistyksen tilinpäätös näyttää voittoa ennen veroja euroa, mikä on selvästi enemmän talousarvioon verrattuna. Keskeisenä syynä tähän olivat lisääntyneet toimeksiantotuotot. Ylijäämää käytetään mm. tilojen laajentamisesta aiheutuviin remonttikustannuksiin sekä tuleviin investointitarpeisiin varautumiseen. Yhdistyksen sijoitustoiminta perustuu hallituksen hyväksymiin omaisuudenhoito- ja sijoitusperiaatteisiin. Jäsenmaksuja korotettiin vuosikokouksessa 2,5 %. Jäsenmaksujen suhteellisen pienuuden vuoksi euromääräiset korotukset jäivät jäsenten kannalta hyvin kohtuullisiksi ja yhdistyksen jäsenmaksut ovat kilpailukykyisiä muihin kiinteistöyhdistyksiin verrattuna. Yhdistyksen sijoitukset käsittävät pörssiosakkeiden ja -sijoitusten lisäksi osakkeita Kiinteistöliittoyhteisön yhtiöissä: Kiinteistö Oy AnnaKaleva, Suomen Talokeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy. Toimintavuoden aikana yhdistys osti kaksi Suomen Talokeskus Oy:n osaketta. Yhdistyksen henkilöstö-, omaisuus- ja vastuuvakuutukset ovat IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmassa. HALLINTO Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat ja hyväksyttiin yhdistykselle uudet säännöt. Yhdistyksen hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 9 kertaa. Hallitus kiittää jäsenyhtiöitään ja yhteistyökumppaneita yhteistyöstä ja henkilöstöä tuloksellisesta ja asiantuntevasta työskentelystä. HALLITUS Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Varapuheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Hallituksen jäsenet Toimitusjohtaja Mikko Elosuo

10 Hallituksen puheenjohtaja Kari Iho Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila Hallituksen puheenjohtaja Paula Koski Toimitusjohtaja Jouko Lahti Hallituksen puheenjohtaja Ulla Maija Lehtonen Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Hallituksen puheenjohtaja Hannu Niemenoja Hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro Hallintojohtaja Pekka Viranko HALLITUS Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Varapuheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Hallituksen jäsenet Hallituksen puheenjohtaja Juhana Heikonen Hallituksen puheenjohtaja Kari Iho Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila Hallituksen puheenjohtaja Paula Koski Hallituksen puheenjohtaja Laine Petri Hallituksen puheenjohtaja Ulla Maija Lehtonen Hallituksen puheenjohtaja Esa Markkanen Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Hallituksen puheenjohtaja Asko Mäkelä Hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro Hallituksen puheenjohtaja Hannu Sjöblom Hallituksen puheenjohtaja Mika Vesterinen Lisäksi hallituksessa on yhteistoimintasopimuksen perusteella toiminut asiantuntijajäsenenä Fred Packálen (Finlands Svenska Fastighetsförening). TILINTARKASTAJAT Varsinaiset: KHT Tilintarkastusyhteisö BDO ja KHT André Kumlander Varalla: BDO Oy:n nimeämä tilintarkastaja ja KHT Hannele Korhonen HENKILÖKUNTA (suluissa jäsenyydet Kiinteistöliiton toimikunnissa) Toiminnanjohtaja Kai Haarma (järjestötoimikunta) Asiakkuuspäällikkö Marika Sipilä (järjestötoimikunta) Johdon assistentti Marja Tirronen Jäsensihteeri Ritva Erbismann Johtava lakimies Mia Pujals Lakimies Annika Kemppinen Neuvontalakimies Maria Lautala Lakimies Kirsi Ruutu Lakimies Simo Vihemäki

11 Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Neuvontainsinööri Jari Hännikäinen (korjausrakentamistoimikunta) EDUSTUKSET Suomen Kiinteistöliiton liittohallitus Hallituksen puheenjohtaja Kari Iho Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri, liiton vpj. Hallituksen puheenjohtaja Ulla Maija Lehtonen Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Suomen Kiinteistöliiton työvaliokunta Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Suomen Kiinteistöliiton Asunto-osakeyhtiötoimikunta Hallituksen puheenjohtaja Seppo Junttila Hallituksen puheenjohtaja Esa Markkanen Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Suomen Kiinteistöliiton vaalitoimikunta Hallituksen puheenjohtaja Paul Nouro Kiinteistö Oy AnnaKalevan hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri Isännöinnin Auktorisointi ISA ry hallitus Hallituksen puheenjohtaja Pentti Vähäkuopus Isännöinnin Auktorisointi ISA ry auktorisointitoimikunta Toiminnanjohtaja Kai Haarma Kiinteistöalan Koulutuskeskus/säätiö hallitus Hallituksen puheenjohtaja Pekka Kouri (pj) Suomen Talokeskus Oy hallitus Hallituksen puheenjohtaja Olavi Merikanto Helsingissä Kiinteistöliitto Uusimaa ry Hallitus