Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet. Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet. Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013"

Transkriptio

1 Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013

2 TERVETULOA KLIINISEN KEMIAN KURSSILLE! Kurssin tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija: hallitsee perusterveydenhuollossa yleisimmin tarvittavien laboratoriotutkimusten tarkoituksenmukaisen käytön ja tulkinnan ymmärtää laboratoriotoiminnan ja vieritestauksen periaatteet osaa ottaa ihopisto- ja laskimoverinäytteen

3 Top20 tutkimukset 2012 HUSLAB - kliininen kemia ja hematologia 2012 kaikkiaan lab.tutkimusta (luku sisältää näytteenotot kpl) Tutkimus Koko vuosi Tutkimus Koko vuosi 1 B -PVKT (2474) P -CRP (4594) P -K (1999) P -Na (3622) P -Krea (4600) P -ALAT (1024) P -INR (4520) P -AFOS (4587) S -TSH (2832) fp-kol-ldl (4599) fp-gluk (1468) Pt-GFRe-MD (6000) B -PVK+TKD (2475) Vekapak1 (20581) fp-kol (4515) fp-trigly (4568) fp-kol-hdl (4516) P -Gluk (1471) B -La (2203) P -Bil (4592)

4 KURSSIN TOTEUTUS Luentoja 28h Näistä tämä vuosikurssi on käynyt 10h kliinisen propedeutiikan yhteydessä. Näitä ei toisteta, mutta niiden sisältö kerrataan tällä luennolla Ryhmäopetuksia 2 x 2h Verinäytteenotto, vieritestaus Potilastapausseminaari 2h Moodle-alue Tentti

5 Ryhmäopetusten paikka: Kliinisen kemian opetushuone, Meilahden sairaalan laboratoriosiipi, 2. krs aula (luentosalien 3 & 4 alla) Kl.op. Päivi Lakkisto

6 KIRJALLISUUS: Niemelä O, Pulkki K (toim.): Laboratoriolääketiede - kliininen kemia ja hematologia (Kandidaattikustannus 2011)

7 Opettajat Professori, ylilääkäri Pirkko Vihko, LKT Kliinisen kemian erikoislääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Teollisuustoksikologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri Hallinnon pätevyys Kliiniset opettajat: Anna Lempiäinen, LT, el Päivi Lakkisto, LT, el Asiantuntijaluennoitsijat Opetushoitaja: Tarja Vartiainen, Laboratoriohoitaja

8 Moodle-alue Kurssilla oma moodle alue, jossa mm. luentotiivistelmät ja taustatietoa eri aiheista Rekisteröidy Moodleen, tarkista tietosi ja tutustu verkko-oppimisympäristöön

9 Rekisteröityminen moodleen Rekisteröidy Moodleen omilla Helsingin yliopiston tunnuksillasi osoitteessa: (Kurssikategoriat Lääketieteellinen tiedekunta Laboratoriolääketiede: kliininen kemia ja hematologia, L3s). Kurssille kirjautumista varten tarvitaan kurssiavain, joka on LabLT2013. Jos kirjautumisessa tai käytössä ilmenee ongelmia, voit ottaa yhteyttä Annaan sähköpostitse tai puhelimitse

10 LUENNON AIHE Kertausta propedeutiikan kurssilla (L1) opitusta Laboratorioanalytiikan järjestäminen Suomessa Näytteet ja preanalytiikka mitä tapahtuu ennen analysointia Analysointi ja laaduntarkkailu mitä tapahtuu laboratoriossa Tuloksen tulkinta mitä hoitavan lääkärin pitäisi huomioida Tulehduksen laboratoriokokeet

11 LUENNON AIHE Kertausta propedeutiikan kurssilla (L1) opitusta Laboratorioanalytiikan järjestäminen Suomessa Näytteet ja preanalytiikka mitä tapahtuu ennen analysointia Analysointi ja laaduntarkkailu mitä tapahtuu laboratoriossa Tuloksen tulkinta mitä hoitavan lääkärin pitäisi huomioida Tulehduksen laboratoriokokeet

12 Laboratoriotutkimukset mukana suurimmassa osassa (n. 70%) kliinisistä päätöksistä kulut vain n. 4% terveydenhuollon kokonaismenoista suuri vaikuttavuus terveydenhuollossa Laboratorioiden rakenteellinen kehittäminen menojen edelleen hillitsemiseksi, esim. keskittäminen entistä isompiin yksiköihin

13 Laboratoriotoiminta Suomessa I tutkimuksia n. 10 kpl / henkilö /v, keskikustannus on n. 50 / v Tutkimuksista perusterveydenhuollossa n. 30% ja erikoissairaanhoidossa n. 55%. Lisäksi yksityisellä sektorilla

14 Laboratoriotoiminta Suomessa II säädellään lailla (terveydenhuoltolaki 2010, laki yksityisistä tutkimus- ja hoitolaitoksista 1990) sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon laboratoriot huolehtivat pienten laboratorioiden laadunvarmistuksesta, kehittämisestä ja ohjauksesta

15 Laboratoriotutkimukset eri hoitoyksiköissä Kliiniset tarpeet ja resurssit ratkaisevat paikallisen valikoiman Terveyskeskus Rajoitettu, päivystyksellinen, valikoima paikallisesti ei-päivystyksellinen valikoima yleensä tukilaboratorion tekemänä Aluesairaala laajempi valikoima päivisin ja päivystysluontoisesti Keskussairaala tai yliopistosairaala laaja päivystysvalikoima, laaja ei-päivystyksellinen valikoima

16 Laboratoriotutkimusten käyttöindikaatiot primaaridiagnostiikka taudin seuranta riskitekijöiden etsiminen seulonta ennusteen arviointi Esim. Retikulosyytit, nuorten punasolujen osuus Plasman vapaa hemoglobiini

17 Tutkimusten tilaus ja tiedonkulku Pyyntö ATK-järjestelmään Muista potilasohjeet --- Välissä laboratorio huolehtii näytteenotosta, näytteenkuljetuksesta, analysoinnista ja laadunvarmennuksesta--- Vastaus hoitavalle lääkärille ATK-järjestelmän kautta, hyvin harvoin paperilla Tekstiviestillä suoraan potilaalle: Veren pitkäaikaissokeri HbA1c / sokeritautilääkitys INR / verenohennuslääkitys ikä- ja sukupuolikohtaiset viitevälit vastauksen mukana

18 HUSLABin palveluprosessi TILAAJA/ TIETOHALLINTO PRE-PRE- ANALYTIIKKA Pyynnön tekeminen Pyynnön välittäminen Potilaan ohjaus ja esivalmistelu LABORATORIO/ TIETOHALLINTO PREANALYTIIKKA ANALYTIIKKA LAADUNOHJAUS POSTANALYTIIKKA Potilaan tunnistaminen Näytteenottotapahtuma Lajittelu, pakkaaminen, kuljetus ja säilytys Näytteen esikäsittely ja tutkiminen Tuloksen verifioiminen/uudelleen analysoiminen Tuloksen/lausunnon vastaaminen Tulosvälitys Näytteiden säilytys/hävittäminen TILAAJA/ TIETOHALLINTO POST-POST- ANALYTIIKKA Laboratorion konsultointi Lisäpyyntöjen tekeminen Solveig Linko

19 Potilaan asema ja tietosuoja Yleensä laboratoriotutkimuksiin vaaditaan potilaan suostumus Poikkeuksena juridiset näytteet, esim. veren alkoholimääritys poliisin virka-apupyynnöstä Hoitavan lääkärin kerrottava otettavista tutkimuksista ja niiden syistä Laboratorio ei saa antaa tietoja, ei edes tutkimuspyynnöstä, eikä edes potilaalle itselleen

20 LUENNON AIHE Kertausta propedeutiikan kurssilla (L1) opitusta Laboratorioanalytiikan järjestäminen Suomessa Näytteet ja preanalytiikka mitä tapahtuu ennen analysointia Analysointi ja laaduntarkkailu mitä tapahtuu laboratoriossa Tuloksen tulkinta mitä hoitavan lääkärin pitäisi huomioida Tulehduksen laboratoriokokeet

21 Yleisimmät näytemuodot Verinäytteet Laskimoverinäyte: Plasma, seerumi, kokoveri Ihopistosverinäyte Valtimoverinäyte Virtsanäytteet PLV, alkuvirtsa, vuorokausivirtsa, valvottu näytteenotto Muita mm. aivoselkäydinneste, luuydin, punktionestenäytteet, eritenäytteet, kudosnäytteet

22 Laskimonäyte Valtimonäyte Ihopistosnäyte Virtsanäyte Luuydinaspiraatti

23 Verinäyte Mitä verinäytteestä voidaan määrittää? sellaisten tekijöiden pitoisuuksia tai ominaisuuksia, joilla on erityinen tehtävä veressä, esim. veren solut, hyytymistekijät sellaisten tekijöiden pitoisuutta, joita kuljetetaan passiivisesti veressä elimistön osasta toiseen, esim. hormonit, kolesterolit, sokeri Verestä määritetään sekä elimistön itsensä tuottamia tekijöitä että elimistöön ulkopuolelta tulleita tekijöitä, esim. myrkyt, taudinaiheuttajat

24 Virtsanäytteet Virtsatutkimusten käyttö: Munuaisten tai virtsateiden sairaus Verenkierrossa olevan aineen virtsapitoisuuden selvittäminen tai osoittaminen, esim. raskaustesti Huumausaineiden osoittaminen Tavallisimmat tutkimukset: Virtsan perustutkimukset: 1881 U-KemSeul, Kemiallinen seulonta ja U-Solut, partikkelien peruslaskenta, koneellinen Virtsan bakteeriviljely: 1155 U-BaktVi, U-Bakteeri, viljely

25 Preanalytiikka Erilaiset analyysiä edeltävät tekijät voivat vaikuttaa saatavaan tulokseen: Paasto Asennon vaikutus Tupakka, alkoholi Lääkkeet Fyysinen rasitus Psyykkinen rasitus, stressi Näytteenottoon sekä näytteen käsittelyyn, kuljetukseen ja säilytykseen liittyvät tekijät Näistä analyyttikohtaista tietoa esim. laboratorioiden ohjekirjoissa

26 Ongelmia näytteenotossa tai käsittelyssä Staasin liian pitkä käyttö Hemolyysi (punasolujen hajoaminen), kudosnesteen osuus Kapillaarinäyte puristamalla kudosnestettä Bakteerikontaminaatio ja solukkuus lisääntyvät, kuluttavat happea ja/tai glukoosia, tuottavat B12- vit Sekoittaminen, jäähdytys, kuljetus, sentrifugointi, inhimillinen erhe, esim. putkien nimikoimisvirhe

27 LUENNON AIHE Kertausta propedeutiikan kurssilla (L1) opitusta Laboratorioanalytiikan järjestäminen Suomessa Näytteet ja preanalytiikka mitä tapahtuu ennen analysointia Analysointi ja laaduntarkkailu mitä tapahtuu laboratoriossa Tuloksen tulkinta mitä hoitavan lääkärin pitäisi huomioida Tulehduksen laboratoriokokeet

28 Ongelmat analysoinnissa Epäspesifiset menetelmät Määritys mittaa jotain muutakin kuin analyyttia Samankaltaisia hormoneja Metaboliitteja tai lääkeaineita Häiritsevät tekijät Näytteen sameus, lipemia Immunomäärityksiä häiritseviä vasta-aineita Kalibrointi epäonnistuu Arvon siirto referenssimenetelmästä rutiinimenetelmään Menetelmän uudelleen kalibrointi on kallista (kaupalliset intressit)

29 Normaali kaksoisvasta-ainemääritys Pirjo Tanner

30 Heterofiilinen silta Pirjo Tanner

31 Mittausepävarmuus Yksittäinen mittausarvo on likiarvo oikeasta tuloksesta, ei absoluuttinen totuus! Laboratorio suorittaa jatkuvasti laaduntarkkailua, jotta menetelmät antavat mahdollisimman oikeita tuloksia Karkean analyyttisen virheen mahdollisuus on nykyisin pieni, mutta olemassa mm. yksilöllisten häiriötekijöiden vuoksi Toistotarkkuus: poikkeavatko saman näytteen useat mittaukset toisistaan? CV, coefficient of variation Systemaattinen virhe, bias : antaako menetelmä liian korkeita tai matalia arvoja? Omaa tulostasoa verrataan referenssimateriaaliin eli pitoisuudeltaan tunnettuihin näytteisiin

32 Toistettavuus ja täsmäävyys Reproducibilitet och riktighet Precision and accuracy (trueness) Toistettavuus - huono Täsmäävyys - huono Toistettavuus - huono Täsmäävyys - hyvä Toistettavuus - hyvä Täsmäävyys - huono Toistettavuus - hyvä Täsmäävyys - hyvä

33 Laaduntarkkailu - Quality control (QC) Sisäinen laadunohjaus Joka sarjassa eritasoisia kontrollinäytteitä sarjan alussa ja lopussa Tuloksia ei vastata, jolleivät kontrollit täsmää Tarkoitus varmistaa, että taso säilyy oikeana Ulkoinen laadunarviointi Ulkoisen toimittajan toimittamia sokkonäytteitä, kontrollinäytteitä analysoidaan viikottain/kuukausittain Tulokset ilmoitetaan QC-järjestäjälle Raportit QC-järjestäjältä Osoittaa joka laboratorion ja koko alan laatua Suoriutumista verrataan tavoitteisiin

34 Virheellinen laboratoriotulos Preanalyyttisten tekijöiden vaikutus tuloksiin Analyyttisen virheen mahdollisuus nykyisin pieni, mutta olemassa Postanalytiikka: Tuloksen kirjausvirhe Viitearvojen alkuperä? Iän ja sukupuolen mukaiset viitearvot? Lääkehoidon vaikutus? Raskauden vaikutus? Vuorokaudenaikavaihtelu Tutkimuksen asianmukainen käyttö ja oikea tulkinta Inhimillisiä virheitä, kuten näyteputkien sekaantumista, ei voi täysin estää Jos epäilet virheellistä tulosta, ota yhteys laboratorioon!

35 LUENNON AIHE Kertausta propedeutiikan kurssilla (L1) opitusta Laboratorioanalytiikan järjestäminen Suomessa Näytteet ja preanalytiikka mitä tapahtuu ennen analysointia Analysointi ja laaduntarkkailu mitä tapahtuu laboratoriossa Tuloksen tulkinta mitä hoitavan lääkärin pitäisi huomioida Tulehduksen laboratoriokokeet

36 Viitearvot, Reference values Laboratoriotuloksen tulkintaa helpottaa tieto siitä millainen tulos on odotettavissa terveillä henkilöillä ja miten mahdollinen sairaus vaikuttaa laboratorioanalyyttiin Viitearvot auttavat lääkäriä tunnistamaan poikkeavan laboratoriotuloksen Viitearvokäsite suomalaisten Ralph Gräsbeckin ja Nils- Erik Sariksen keksintö Idea syntyi 1967, saavutti kansainvälisen hyväksynnän 70-luvulla

37 Kansainvälisten suositusten mukainen viiterajojen muodostaminen Kuva 3.1 Laboratoriolääketiede kliininen kemia ja hematologia 2010 Esimerkissä terveiden miesten B-Hb viitevälin tuottaminen Otos: osa viiteväestöstä (vähintään 120 henkilöä) Viitearvot = Viiteryhmän arvot Viiterajat Määritellään viitearvojen perusteella Yleensä viiterajat ovat tulosten 2.5%:n ja 97.5%:n rajat, jolloin terveillä on 95%:n todennäköisyys saada viitevälille jäävä tulos Vastaa keskiarvo ± 2 SD Edellyttää, että arvojen jakauma on Gaussinen

38 Viiterajojen tuottaminen Analyysien valmistajat tuottavat viiterajoja Kliinisiin tutkimuksiin perustuvia viiterajoja Laboratoriot pyrkivät varmistamaan analysaattori- ja reagenssivalmistajien tai kirjallisuuden ilmoittamat viiterajat paikallisessa väestössä Yhtenäiset ohjeet näytteenotossa ja näytteenottoon valmistautumisessa (paasto, ei fyysistä rasitusta, näytteenotto aamulla, näyte ilman staasia tai hyvin lyhytaikainen staasin käyttö) Mitä suurempi viiteotos, sitä tarkemmat viitearvot Mikäli ikä ja sukupuoli vaikuttavat analyytin tasoon, erilliset viiterajat eri ikäryhmille ja sukupuolille

39 Viitearvot ja päätösrajat - Kliininen päätösraja: lab.tuloksen raja-arvo, jonka ylittäminen tai alittaminen ohjaa kliinistä päätöksentekoa -esim. kolesterolin viitearvot päätöksentekorajat - Päätösrajat syntyvät useimmiten kliinisissä tutkimuksissa -Kuvassa esimerkki päätösrajan sijainnista jos tutkimukselta edellytetään 100%:n herkkyyttä (= kaikki sairaat saavat positiivisen tuloksen) Kuva 3.3 Laboratoriolääketiede kliininen kemia ja hematologia 2010

40 Viitearvot ja päätösrajat -Kliininen herkkyys eli sensitiivisyys = kuinka hyvin testi tunnistaa sairaat -kliininen tarkkuus eli spesifisyys = kuinka hyvin tunnistaa vain sairaat eli miten vähän tulee vääriä positiivisia -Päätösraja vaikuttaa spesifisyyteen ja sensitiivisyyteen Sensitiivisyys = OP / (OP + VN) Spesifisyys = ON / (ON + VP) O = oikea, V = väärä, P = positiivinen, N = negatiivinen Kuva 3.3 Laboratoriolääketiede kliininen kemia ja hematologia 2010

41 Yksilön sisäinen vaihtelu tuloksissa Muistettava ottaa biologinen vaihtelu huomioon: Eri ihmisten välillä Samalla ihmisellä eri aikojen välillä Biologinen variaatio usein sidoksissa kronobiologisiin rytmeihin (esim. kuukautisrytmi ja sukuhormonit) Biologinen variaatio erisuuruista eri analyyteillä Kuvassa P-AFOS vaihtelu muutaman viikon ajanjaksolla eri potilailla Hyvä verrokki olisi potilaan aiempi arvo ennen sairauden alkamista! Kuva 3.2 Laboratoriolääketiede kliininen kemia ja hematologia 2010

42 LUENNON AIHE Kertausta propedeutiikan kurssilla (L1) opitusta Laboratorioanalytiikan järjestäminen Suomessa Näytteet ja preanalytiikka mitä tapahtuu ennen analysointia Analysointi ja laaduntarkkailu mitä tapahtuu laboratoriossa Tuloksen tulkinta mitä hoitavan lääkärin pitäisi huomioida Tulehduksen laboratoriokokeet

43 Akuutti tulehdus Reaktio kudosvaurioon, jonka syynä - mikrobi-infektio (virus, bakteeri, sieni) - fysikaaliset tekijät (säteily, kylmyys, lämpö) - kemialliset tekijät (hapot emäkset, toksiinit) - trauma tai iskemia - maligni sairaus - autoimmuunisairaus

44 Tulehduksen laboratoriotutkimukset kliinisen kemian laboratoriossa Perustutkimukset CRP (tärkein akuutin tulehduksen merkkiaine, muuttuu 6-12 tunnissa) La (muuttuu viikkojen kuluessa) Leukosyytit (tulehduksessa vapautuu nopeasti verenkiertoon, määrä nousee) Prokalsitoniini (uusi tutkimus) Sytokiinit (IL-6, TNF-, IL-8) Muut akuutin faasin proteiinit Immunoglobuliinit

45 Kliininen laboratorio ja tulehdusmittarit Päivystystutkimus eli kiireellinen, jos kiireellistä hoitoa tai hoitopaikan valintaa vaativa Krooninen tulehdus = ei-kiireellinen POC (point-of-care eli vieritesti) Mikrobiologiset näytteet Tulehduksen vaikeusasteen käytetyin laboratoriokoe on CRP

46 Take home messages Laboratoriotutkimukset mukana valtaosassa kliinisistä päätöksistä, mutta laboratorion osuus kokonaiskustannuksista pieni Monet tekijät voivat vaikuttaa laboratoriotulokseen mm. lääkitys, paasto, voimakas liikunta... Vertaa tulosta viitearvoihin ja löydä päätösrajat Opi tulkitsemaan usean tuloksen yhteisvaikutusta diagnoosin todennäköisyyteen Tarkista yllättävät tulokset Ota biologinen (ja menetelmä-) variaatio huomioon

47 Hyödyllisiä linkkejä HUSLABin ohjekirja Potilasohjeet hjeet/index.html TK-lääkärin laboratorio-ohjeisto (Vantaa) sto/index.html

Näytteet, viitearvot ja laboratoriotulosten tulkinta, laadunvarmennus

Näytteet, viitearvot ja laboratoriotulosten tulkinta, laadunvarmennus Näytteet, viitearvot ja laboratoriotulosten tulkinta, laadunvarmennus Pirkko Vihko, LKT Kliinisen kemian professori, ylilääkäri Kliinisen kemian ja hematologian yksikkö HUSLAB Biomedicum Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015 Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö johtava lääkäri 26.3.2015 1 Laboratoriotutkimus on osa potilaan hoitoprosessia 2 Tavoitteenamme on taata kliinikkolääkärille laboratoriotutkimusten tulokset oikea-aikaisesti,

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Preanalytiikan poikkeamat laatuketjussa

Preanalytiikan poikkeamat laatuketjussa Preanalytiikan poikkeamat laatuketjussa apulaisylikemisti, dosentti HUSLAB LABORATORION LAATUKETJU Preanalyyttisen laboratoriovaiheen osaprosessit - Tilaaja-lääkäri -vaihe - Potilaan esivalmistelu - Näytteenotto

Lisätiedot

Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys

Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys Johdatus kliiniseen tutkimukseen 25.8.2011 Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys Susanna Luukkonen kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, tutkimuskoordinaattori, Islab

Lisätiedot

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä

Lisätiedot

Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka

Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka Riitta Vanharanta Sairaalakemisti Laboratoriolääketiedepäivät 2014 1 Johdanto Kansainvälisten tutkimusten perusteella laboratoriotutkimusten virheistä yli 50%

Lisätiedot

Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua

Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua Preanalytiikka Preanalyyttinen vaihe SFS-EN ISO 15189: 3.10 Tutkimusta edeltävät toimenpiteet Preanalyyttinen vaihe Kliinikon pyynnöstä käynnistetyt toimenpiteet/vaiheet

Lisätiedot

Mitä on preanalytiikka ja miksi siitä puhumme?

Mitä on preanalytiikka ja miksi siitä puhumme? Mitä on preanalytiikka ja miksi siitä puhumme? Ulla Dunder, FT Koulutuspäällikkö, preanalytiikan koordinaattori 24.10.2017 1 Mitä on preanalytiikka ja miksi siitä puhumme? Mitä on preanalytiikka? Miksi

Lisätiedot

Geeliputkien lähetys ja säilyttäminen

Geeliputkien lähetys ja säilyttäminen Geeliputkien lähetys ja säilyttäminen Laboratoriolääketiede 2014 Riitta Tähtelä, FT, sairaalakemisti Mehiläinen Oy Laboratoriopalvelut 1 Verinäytteiden käsittely Suositusten mukaan Näytteet otetaan lisäaineelliseen

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta. Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen

Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta. Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen Vieritestit Vieritesteillä tarkoitetaan sairauksien diagnostiikkaan tai hoidon

Lisätiedot

KOLARIN TK LABORATORIO. Outi Rowe Laboratoriohoitaja, FIBMS, MSc

KOLARIN TK LABORATORIO. Outi Rowe Laboratoriohoitaja, FIBMS, MSc KOLARIN TK LABORATORIO Outi Rowe Laboratoriohoitaja, FIBMS, MSc TILAT JA TYÖNTEKIJÄT Kaksi laboratoriohoitajaa Yksi näytteenottopiste Näytteenotto sähköisellä ajanvarauksella Potilastietojärjestelmät:

Lisätiedot

Lasten verinäytteenotto - onko se vakioitavissa? Marja Nikiforow HUSLAB

Lasten verinäytteenotto - onko se vakioitavissa? Marja Nikiforow HUSLAB Lasten verinäytteenotto - onko se vakioitavissa? Marja Nikiforow HUSLAB 12.2.2004 Hyvä verinäytteenotto Suunnittelu Vakioitu esivalmistelu Vakioidut näytteenottoolosuhteet Hallittu tekniikka Epävarmuustekijöiden

Lisätiedot

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa. ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu 11.2.2016

Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa. ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu 11.2.2016 Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu 11.2.2016 KUOPIO KYS Iisalmen aluesairaala Pieksämäen aluesairaala Varkauden aluesairaala Harjulan sairaala JOENSUU Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008 Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008 Linnéa Linko linnea.linko@utu.fi Sisäinen ja ulkoinen laadunvarmistus Sisäinen laadunvarmistus toistuvin välein tehtävät kontrollinäytteet (päivittäin,

Lisätiedot

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Päivi Rauvo EQA-koordinaattori 11.2.2014 1 Taustaa Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu että preanalyyttisessä vaiheessa tapahtuu jopa yli 50 % kaikista

Lisätiedot

Mikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Taina Vierunketo Laboratoriohoitaja EPSHP Ähtärin sairaalan laboratorio 7.2.14

Mikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Taina Vierunketo Laboratoriohoitaja EPSHP Ähtärin sairaalan laboratorio 7.2.14 Mikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Taina Vierunketo Laboratoriohoitaja EPSHP Ähtärin sairaalan laboratorio 7.2.14 Luotettavan laboratoriotutkimuksen tuloksen perusedellytys on oikein otettu näyte

Lisätiedot

Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa

Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa Yhteystiedot Islab, Mikkelin aluelaboratorio c/o Mikkelin keskussairaala Porrassalmenkatu 35 37 50100 Mikkeli Opiskelijavastaavat:

Lisätiedot

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Vierianalytiikka Määritelmä Point-of-care testing: vieritesti, vieritestaus, vieritutkimus,

Lisätiedot

Vieritestauksen laadunvarmistus ja kalibroinnin jäljitettävyys

Vieritestauksen laadunvarmistus ja kalibroinnin jäljitettävyys Vieritestauksen laadunvarmistus ja kalibroinnin jäljitettävyys Hannele Kangas Sairaalakemisti, FT, dosentti, hannele.kangas(at)hus.fi HUSLAB FINAS-päivät 22.1.2013 Vieritestauksen määritelmä Vieritestaus

Lisätiedot

Annika Rökman. sovellusasiantuntija, FT, sairaalegeneetikko, datanomi

Annika Rökman. sovellusasiantuntija, FT, sairaalegeneetikko, datanomi Annika Rökman sovellusasiantuntija, FT, sairaalegeneetikko, datanomi Oma taustani FM genetiikka 1998 sairaalageneetikko 2004 FT Perinnöllisestä eturauhassyövästä 2004 Finaksen teknisenä arvioijana vuodesta

Lisätiedot

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri Analyysijärjestelmien valmistaja vastaa myös viitearvojen

Lisätiedot

MITÄ VIRHEITÄ TEHDÄÄN VIERIANALYTIIKASSA

MITÄ VIRHEITÄ TEHDÄÄN VIERIANALYTIIKASSA MITÄ VIRHEITÄ TEHDÄÄN VIERIANALYTIIKASSA Kerttu Irjala 10.10.2014 LÄHTÖKOHTAVIRHEET Ryhdytään tekemään testiä, jonka tuloksia ei hyödynnetä/ymmärretä Valitaan väärä laite ja/tai pakkauskoko, huono testi

Lisätiedot

Vieritestaus Satu Nokelainen Vieritestauksen vastuukemisti HUSLAB Laadukas vieritestaus 19.11.2012

Vieritestaus Satu Nokelainen Vieritestauksen vastuukemisti HUSLAB Laadukas vieritestaus 19.11.2012 Vieritestaus Satu Nokelainen Vieritestauksen vastuukemisti HUSLAB Laadukas vieritestaus 19.11.2012 1 Mikä on vieritesti? Vieritestin määritelmä: Laboratoriotesti jonka vastaus saadaan nopeasti (usein välittömästi)

Lisätiedot

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010. Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät 16.4.2010 Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE Yleistä Aiheen laajuuden vuoksi esitetään lähinnä yleisiä periaatteita ja muutamia

Lisätiedot

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT Raisa Loginov Dosentti, sairaalamikrobiologi HUSLAB / Kliininen mikrobiologia Mitä kaikkea tulee huomioida otettaessa käyttöön näitä testejä? Kliinisen mikrobiologian toimilupa

Lisätiedot

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus Laboratorioprosessin i laatu; mistä elementeistä laatu koostuu Labquality-päivät 5.2.2010 Oili Liimatainen PSHP Laboratoriokeskus Laadussa huomioitava Preanalytiikka Analytiikka Postanalytiikka Kansainvälisiin

Lisätiedot

Miksi hormonitulos on harhaanjohtava, vaikka analyysimenetelmä toimii moitteettomasti

Miksi hormonitulos on harhaanjohtava, vaikka analyysimenetelmä toimii moitteettomasti Miksi hormonitulos on harhaanjohtava, vaikka analyysimenetelmä toimii moitteettomasti Kerttu Irjala prof, Mehiläinen Oyj Keskeiset tulosten modifioijat Vuorokaudenaika, erityksen pulsointi Vuodenaika (

Lisätiedot

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.

(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo. TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1

Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1 Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1 Suosituksen tavoitteet Huumetestaus järjestetään ja toteutetaan oikein, ja se on osa päihdepotilaan hyvää hoitoa Päihdehuollossa työskentelevät ammattilaiset

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

1. Preanalytiikan merkitys laboratoriotutkimusten luotettavuuden kannalta

1. Preanalytiikan merkitys laboratoriotutkimusten luotettavuuden kannalta Sivu 1 (5) VERINÄYTTEIDEN OTTO LABORATORIOTUTKIMUKSIA VARTEN 1. Preanalytiikan merkitys laboratoriotutkimusten luotettavuuden kannalta Preanalyyttisellä vaiheella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin:

Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin: PPSHP:n KUNTAYHTYMÄ OYS, Laboratorio ohje LAB_H001 Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin: Tutkimuspyyntö: U-KemSeul 1881 U-Solut 1940 U-Diffi 1941 U-BaktVi 1155 U-BaktLVi 8030 Tilaavan

Lisätiedot

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen Näytteenotto luotettavan tuloksen saaminen edellyttää asianmukaista valmistautumista ja huolellista näytteenottoa ja näytteen oikeaa säilytystä aamuvirtsa soveltuu

Lisätiedot

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen

Lisätiedot

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Johtaja Dos. Raili Kauppinen, sisätautien erikoislääkäri Sähköposti: raili.kauppinen@hus.fi Puh. (09) 471 71910 Laboratorio tarjoaa analytiikka-

Lisätiedot

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu 09.02.2017 Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Laboratorion laadukkaan toiminnan edellytykset Henkilöstön ammatillinen koulutus Sisäinen

Lisätiedot

Teemu Näykki ENVICAL SYKE

Teemu Näykki ENVICAL SYKE Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys, toteamisraja vaatimukset ja vinkkejä laskemiseen Teemu Näykki ENVICAL SYKE AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA 2.10.2014 Sosiaali-

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CRP-VIERITUTKIMUSLAITTEIDEN LAADUNARVIOINTI

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CRP-VIERITUTKIMUSLAITTEIDEN LAADUNARVIOINTI POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CRP-VIERITUTKIMUSLAITTEIDEN LAADUNARVIOINTI Liisa Lehto Vieritutkimuskoordinaattori TtM, Lh Oys/Laboratorio LABQUALITY- päivät 7.-8.008 Käsiteltävät asiat

Lisätiedot

Labqualityn suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Mitä uutta?

Labqualityn suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Mitä uutta? Labqualityn suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Mitä uutta? apulaisylikemisti, dosentti HUSLAB Moodi 3/1990: Hajautettu ja keskitetty analytiikka Labqualityn Tekninen valiokunta 09/2007: Päätös

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan

Lisätiedot

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen PREANALYTIIKKA Sivu 1(5) Versio:17.10.2013 Laatija: Hannele Kangas, Teija Kaukosalmi-Virtanen Marja-Liisa Kallio-Hägg 17.10.2013 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela

Lisätiedot

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat.

2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat. ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 12/2010 1(6) LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kuopion aluelaboratorio Kliininen mikrobiologia 31.5.2010 Muutoksia natiivi-dna-vasta-ainetutkimuksissa: 1.

Lisätiedot

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa..

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa.. Labquality-päivät 7.2.2008 Anri Tienhaara TYKSLAB Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa.. Verensiirtohoito.. Punaisen Ristin Veripalvelu verivalmisteet laboratoriopalvelut

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON YLEISIMMISTÄ TUOTTEISTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.4.2015 alkaen

TYÖTERVEYSHUOLLON YLEISIMMISTÄ TUOTTEISTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.4.2015 alkaen 1 Salon terveyskeskus Työterveyshuolto Vilhonkatu 25, 24240 Salo Puh. (02) 772 3767 TYÖTERVEYSHUOLLON YLEISIMMISTÄ TUOTTEISTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.4.2015 alkaen I. LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu

Lisätiedot

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Anu Korhonen, FM, SPR Veripalvelu Laboratoriolääketiede 2014 ja näyttely 1 1 1 1 1 Veren sopivuustutkimukset Ennen verensiirtoa punasoluvalmisteiden

Lisätiedot

Näytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa

Näytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa Näytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa ISLAB/Joensuu Kaija Leisma Labquality-päivät 10.2.2012 PINTA ALA 16% KOKO MAAN PINTA ALASTA VÄESTÖ 10% KOKO MAAN VÄESTÖSTÄ islab UUSIMAA 2,7,% KOKO MAAN

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Preanalyyttisiä poikkeamia pitää seurata. Kerttu Irjala

Preanalyyttisiä poikkeamia pitää seurata. Kerttu Irjala Preanalyyttisiä poikkeamia pitää seurata Kerttu Irjala 18.11.2016 Virhekohtia Post Analytical Pre Analytical 19% 68% Analytical 13% Unnecessary Further Procedures 19% Patient Therapy Mismanaged 6% Patient

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen

Näytteenotto-ohje alkuraskauden seulontanäytteiden (B -VRAb-Gr, S -ÄITSEUL, S -Tr1Seul) ottamiseen PREANALYTIIKKA Sivu 1(6) Versio:19.8.2016 Laatija: Hannele Kangas, Marja-Liisa Kallio-Hägg 19.8.2016 Tarkastaja: Helene Markkanen Anne Lindqvist, Maija Lappalainen, Katja Salmela 22.8.2016 Hyväksyjä: Tiina

Lisätiedot

Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista

Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista 1 Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista Vasta-aineseulonta tehdään aina ensin kahden ELISA-testin avulla, eli S-Borr C6 (2001) ja S- Borr IgG (2004). Jos tulokset eriävät, tai jos jompikumpi tai

Lisätiedot

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla. 18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella KUVA 18B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella 4.4

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

NÄYTTEIDEN KÄSITTELY JA LÄHETYS NÄYTTEENOTTOLABORATORIOSSA

NÄYTTEIDEN KÄSITTELY JA LÄHETYS NÄYTTEENOTTOLABORATORIOSSA NÄYTTEIDEN KÄSITTELY JA LÄHETYS NÄYTTEENOTTOLABORATORIOSSA Riikka Mäkelä, el, LT Fimlab Laboratoriot Oy LABORATORIOLÄÄKETIEDE JA NÄYTTELY 2014, MARINA CONGRESS CENTER, HELSINKI 9.10.2014 LABORATORIOTUTKIMUSPROSESSI

Lisätiedot

Opiskelijoiden harjoittelupaikat. Kuopion aluelaboratorion alueella

Opiskelijoiden harjoittelupaikat. Kuopion aluelaboratorion alueella Opiskelijoiden harjoittelupaikat Kuopion aluelaboratorion alueella Preanalytiikan ja näytteenoton harjoittelupaikat bioanalyytikko- ja lähihoitajaopiskelijoille Kuopio- Koillis-Savo: Savotalo, Juankoski,

Lisätiedot

Poimintoja preanalytiikan pätevyyskriteereistä. Solveig Linko Ylikemisti HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia

Poimintoja preanalytiikan pätevyyskriteereistä. Solveig Linko Ylikemisti HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia Poimintoja preanalytiikan pätevyyskriteereistä Solveig Linko Ylikemisti HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia Sisältö Taustaa Asiakkaan odotukset Kansainväliset erityisvaatimukset Pätevyyskriteereitä Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNAN LAATUVAATIMUKSET

KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNAN LAATUVAATIMUKSET KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN SEULONNAN LAATUVAATIMUKSET Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti OYS, Laboratorio SEULONTA STM:n seulontatyöryhmän periaatteet 14 kriteeriä Loogisesti etenevä ja käsitteiltään

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

CRP-vieritestien laatu. Paula Pohja-Nylander

CRP-vieritestien laatu. Paula Pohja-Nylander CRP-vieritestien laatu HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaala Kellokosken sairaala Lohjan sairaanhoitoalue Nummi- Pusula Karkkila Vihti Hyvinkää Mäntsälä Järvenpää

Lisätiedot

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ HELSINGIN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO Koulutusohjelman vastuuhenkilö on Helsingin yliopiston kliinisen kemian professori.

Lisätiedot

Geenimonistus -ongelmia

Geenimonistus -ongelmia Geenimonistus -etuja nopeus spesifisyys herkkyys ei tarvitse elävää virusta tunnistetaan viruksia, joita ei voida viljellä hitaasti kasvavien virusten tunnistus nopeutuu kvantitaatio, genotyypitys Geenimonistus

Lisätiedot

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD 788 N:o 258 1. ILMOITUS VERIVALMISTEEN SIIRRON AIHEUTTAMASTA VAKAVASTA HAITTA- VAIKUTUKSESTA JA VÄÄRÄN VERIVALMISTEEN SIIRROSTA (terveydenhuollon toimintayksikkö) Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Pori)

Palvelutasovaihtoehdot (Pori) Palvelutasovaihtoehdot (Pori) 1. lakisääteinen + kattavan tason sairaanhoito 2. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 3. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 1. Lakisääteinen, kattavan

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Hematologia Solulaskennan autovalidointi. Virva Huotari erikoislääkäri OYS/Laboratorio

Hematologia Solulaskennan autovalidointi. Virva Huotari erikoislääkäri OYS/Laboratorio Hematologia Solulaskennan autovalidointi Virva Huotari erikoislääkäri OYS/Laboratorio Autovalidointi mitä se on? manuaalinen validointi autovalidointi autoverification = automated result verification validoinnin

Lisätiedot

Varhainen Raskaustesti Tikku

Varhainen Raskaustesti Tikku FI Varhainen Raskaustesti Tikku Käyttöopas Kotikäyttöön. Version 1.0 FI 17012017 Cat.No. W1-S 10mIU Babyplan varhainen raskaustestin voit helposti suorittaa itse. Se havaitsee virtsasta ihmisen koriongonadotropiinin

Lisätiedot

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus 22.3.2013 Anestesiakurssi 2013 Anri Tienhaara, verikeskuslääkäri Vsshp-Sapa, Tykslab Verensiirron tarpeellisuuden arviointi verensiirtohoito

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA, KYRÖN VANHA KOULU TILASTOVERTAILU DNA-ANALYYSEISTÄ

PÖYTYÄN KUNTA, KYRÖN VANHA KOULU TILASTOVERTAILU DNA-ANALYYSEISTÄ PÖYTYÄN KUNTA, KYRÖN VANHA KOULU TILASTOVERTAILU DNA-ANALYYSEISTÄ Projekti 1787715 23.1.2015 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4 2.3

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKASMAKSUT

TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1 Säkylän kunta 1.1.2018 Sosiaali- ja terveystoimi Työterveyshuolto Välskärinte 5 27800 Säkylä TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKASMAKSUT TYÖTERVEYSHUOLLON YLEISMAKSU Yleismaksu/työntekijä 24 ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖTERVEYSHUOLTO

Lisätiedot