Mikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Taina Vierunketo Laboratoriohoitaja EPSHP Ähtärin sairaalan laboratorio

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Taina Vierunketo Laboratoriohoitaja EPSHP Ähtärin sairaalan laboratorio 7.2.14"

Reino Jurkka
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Taina Vierunketo Laboratoriohoitaja EPSHP Ähtärin sairaalan laboratorio

2 Luotettavan laboratoriotutkimuksen tuloksen perusedellytys on oikein otettu näyte Jopa 80 % potilaan hoitopäätöksistä tai diagnoosista pohjautuu laboratoriotuloksiin. Laboratoriotutkimuksilla on siis hyvin merkittävä vaikutus kliiniseen päätöksentekoon potilaan hoidossa. Kansainvälisillä laatuvaatimuksilla ja suosituksilla sekä niihin perustuvilla ohjeistuksilla luodaan näytteenotolle ja näytteiden käsittelylle toimivat ja vakioidut käytännöt, joiden avulla minimoidaan eri tekijöiden vaikutukset ja varmistetaan näytteiden säilyvyys analysointiin saakka.

Kansainvälisillä laatuvaatimuksilla ja suosituksilla sekä niihin perustuvilla ohjeistuksilla luodaan näytteenotolle ja näytteiden

3 Väärin ja osaamattomasti toteutettu näytteenotto johtaa uusintatutkimusten tekemiseen, joka aiheuttaa terveydenhuollolle ja potilaalle mittavia lisäkustannuksia. Se myös kuormittaa eri osapuolia turhaan ja lisää palkkakustannuksia. viivästyttää diagnoosia tai hoidon selvittämistä. voi johtaa virheelliseen hoitopäätökseen ja aiheuttaa potilaalle kohtalokkaita seuraamuksia.

Se myös kuormittaa eri osapuolia turhaan ja lisää palkkakustannuksia.

4 Preanalyyttinen vaihe Suurin osa laboratoriotutkimuksiin vaihtelua aiheuttavista tekijöistä ja virheistä tapahtuu tutkimuksen preanalyyttisessa vaiheessa 46-68% (Plebani M, 2006; Wallin O, 2008), ennen näytteen saapumista laboratorioon: tutkimuksen tilaus potilaan valmistelu näytteenottoon potilaan tunnistaminen näytteen ottaminen näytteen käsittely, säilytys ja lähetys Näytteenoton hajauttamisen seurauksena eri ammattiryhmien suorittamaksi preanalyysivaiheen virheet ovat lisääntyneet.

tutkimuksen tilaus potilaan valmistelu näytteenottoon potilaan tunnistaminen näytteen ottaminen näytteen käsittely,

5 Miksi preanalyyttisten tekijöiden vaikutus on minimoitava? Saadaksemme eri kerroilla otetut potilaan näytteet vertailukelpoisiksi keskenään sekä saadaksemme laadukas potilaan tilaa edustava näyte. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrittelee oikeuden potilaalle saada laadultaan hyvää ja asiantuntevaa terveyden- ja sairaanhoitoa terveydenhuollon ammattihenkilöiden suorittamana. Potilasturvallisuutta ja tietosuojaa emme saa vaarantaa. Preanalyysivaiheen virheet aiheuttavat mittavia lisäkustannuksia. Uudelleen otetut näytteet kuluttavat näytteenottajan työaikaa, potilaan aikaa sekä materiaalia, lisäävät laboratorion ja hoitoyksikön henkilökunnan työtehtäviä.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrittelee oikeuden potilaalle saada laadultaan hyvää ja asiantuntevaa terveyden- ja sairaanhoitoa terveydenhuollon

6 Miten voimme vähentää preanalyyttisten tekijöiden vaikutusta? Koulutuksella Perehdytyksellä, osaamisen ylläpitomenettelyistä sopimalla. Näytteenottotoimintaa sääteleviä ohjeistuksia sekä suosituksia noudattamalla. Potilasohjauksella ja potilasohjeistuksella. Dokumentoinnilla turvataan näytteen laatu. Kirjataan näytteenotto, - käsittely ja säilytysvaiheet ja niissä todetut poikkeamat. Auditoinneilla Näytteenottotoimintaa kehittämällä.

Näytteenottotoimintaa sääteleviä ohjeistuksia sekä suosituksia noudattamalla.

7 Miten arvioimme riskit ja virhetilanteet preanalytiikassa Preanalytiikan onnistumista voidaan arvioida tilastoihin perustuvilla laatumittareilla: näytepoikkeamien kirjaamisilla analysaattoreiden hemolyysi-indeksillä virtsanäytteiden sekafloora kasvuna kuljetuslämpötilojen seurantana ym. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida myös näytteenottajien koulutuksen tarpeellissuutta.

analysaattoreiden hemolyysi-indeksillä virtsanäytteiden sekafloora kasvuna kuljetuslämpötilojen

8 Onko näissä näytepoikkeamissa koulutuksen puute, kiire, tietämättömyys, näytteenoton hajauttaminen... näyte otettu väärään aikaan (vuorokausivaihtelut) tarrat päällekkäin - alimmainen jäänyt tekemättä puutteellinen lähete nimetön putki näyte ollut takin taskussa yön yli virheellinen tilaus jäätynyt näyte hyytynyt näyte väärä pyyntö näyte säilytetty väärin vajaa putki hemolyysi näytettä liian vähän tilattu väärälle henkilölle näyte hukassa väärä putki näyte otettu väärältä potilaalta putket nimetty virheellisesti, toisen potilaan näytetarra

näyte ollut takin taskussa yön yli virheellinen tilaus jäätynyt näyte hyytynyt näyte väärä pyyntö näyte säilytetty väärin vajaa putki

9 Mietittävää Kuka on vastuussa näytteiden otosta, jos meillä on monen ammattiryhmän edustajia ottamassa näytteitä, miten vastuu näkyy palkkauksessa? Onko uhka potilasturvallisuudelle se, että näytteenottotoimintaa toteuttavat muut kuin siihen ydintehtävään koulutetut terveydenhuollon ammattilaiset? Mitä maksaa "villin ja vapaan" väen ylläpitokoulutus ja perehdytys? Entä seikkaperäisten ohjeiden tekeminen? Näytteiden ottaminen on vaativaa esimerkiksi lähihoitajalle työnä, mutta ei laboratoriohoitajalle/bioanalyytikolle. Maksetaanko muille ammattiryhmille kuin laboratoriohoitajille/bioanalyytikoille työn vaativuudesta johtuvaa lisää? Olisi hyvä saada ulkoinen laadunarviointi toteutettua läpi koko prosessin. Tulisiko mitata suoriutumista kaikissa laboratorioprosessin vaiheissa myös preanalytiikassa? Miten varmistetaan yhtenäinen laatutaso, kun näytteitä otetaan erilaisissa työpisteissä?

Mitä maksaa "villin ja vapaan" väen ylläpitokoulutus ja perehdytys? Entä seikkaperäisten ohjeiden tekeminen?

10 Tulevaisuutta ja haasteita... Uhkaako työvoimapula? Vähennetäänkö Bioanalyytikkokoulutuksen aloituspaikkoja? Lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä yhtenä tavoitteena on varmistaa, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus ja riittävä ammatillinen pätevyys - miten varmistetaan potilasturvallisuus ja palvelujen laatu, jos koulutusvaatimuksista tingitään? Lisääntyykö kouluttamattoman henkilöstön käyttö? Kuka voi toimia perehdyttäjänä? Teorian puutteellinen opetus näytteenottajille johtaa siihen, että myös seuraavan perehdytettävän näytteenottotaito tulee olemaan puutteellinen. Pyritäänkö palkkakustannusten säästöön, joka menetetään moninkertaisesti näytteenoton poikkeamien lisääntyessä. Uhkaavatko säästöt näytteenottoa? Saavutetaanko nykyisillä toimenpiteillä säästöjä vai lisäkustannuksia?

varmistetaan potilasturvallisuus ja palvelujen laatu, jos koulutusvaatimuksista tingitään? Lisääntyykö kouluttamattoman henkilöstön käyttö? Kuka voi toimia perehdyttäjänä?

11 ...Tulevaisuutta ja haasteita Näytteenoton organisointi ja laatujärjestelmien luominen kattavasti, hyvien käytäntöjen saaminen näytteenottoon ja niiden valvominen auditoinneilla. Laboratoriohoitaja/Bioanalyytikon työssä jaksaminen ja työnkuvan muuttuminen. Voitaisiinko toimintaprosessia ja tehtäväkuvia ennakkoluuttomasti kehittää löytämällä uudenlaisia ja houkuttelevia tehtäväkokonaisuuksia, joilla varmistetaan motivoituneen, osaavan näytteenottohenkilökunnan saatavuus ja pysyvyys? Vieritestausten lisääntyminen asettaa vaatimuksia vieritutkimusvastuuhoitajien koulutukselle ja perehdytykselle.

Voitaisiinko toimintaprosessia ja tehtäväkuvia ennakkoluuttomasti kehittää löytämällä uudenlaisia ja houkuttelevia tehtäväkokonaisuuksia, joilla

12 Bioanalyytikkotutkinnon antama osaaminen näytteenottotoimintaan Laadukas näytteenottotoiminta turvataan koulutuksella. Laboratoriotutkimusprosessin kokonaisvaltainen hallinta ja siihen liittyvä tutkimusten preanalyysivaiheen syvällinen ymmärtäminen, osaaminen, arviointi, kehittäminen ja laadunhallinta muodostavat bioanalyytikon asiantuntemuksen perustan ja erottavat bioanalyytikon ammatin muista terveydenhuollon ammateista. Bioanalyytikkokoulutuksen tavoitteena on antaa näihin vahvat teoreettiset perusteet ja osaamisen.

osaaminen, arviointi, kehittäminen ja laadunhallinta muodostavat bioanalyytikon asiantuntemuksen perustan ja erottavat

13 Laboratoriohoitaja/Bioanalyytikko on terveydenhuollon ammattihenkilö näytteenotossa: 1. Jonka ammattitaito täyttää lain säätämät vaatimukset potilaan asemasta ja oikeuksista. 2. Joka on saanut kokonaisvaltaisen koulutuksen, osaa arvioida näytteenottoprosessin toteutuksen laadullisesti oikein ja jolla on valmiudet tehdä päätökset ongelmatilanteissa. Koulutuksensa perusteella laboratoriohoitaja/bioanalyytikko pystyy arvioimaan tutkimustulosten luotettavuutta heikentävät tekijät ja päättää otetaanko näyte ja onko se tutkimuskelpoinen. 3. Jolla on oikeus päästä tarvittaessa potilasasiakirjoihin näytteenoton osalta. 4. Joka on kliinisten laboratorioiden akkreditoitujen menetelmien edellyttämä koulutettu ja osaavaa henkilö näytteenotossa.

Koulutuksensa perusteella laboratoriohoitaja/bioanalyytikko pystyy arvioimaan tutkimustulosten luotettavuutta heikentävät tekijät ja päättää otetaanko näyte ja onko se tutkimuskelpoinen.

14 Laboratoriohoitajalla/Bioanalyytikolla on vahvuutena ja ammattiylpeytenä laadukkaan laboratorioprosessin kokonaisuuden hallinta. Siihen perustuu ammatin olemassaolo sekä kuuluminen laillistettujen ammattihenkilöiden joukkoon. Analysointitaito opettaa myös laadukkaaseen näytteenottotaitoon.

Siihen perustuu ammatin olemassaolo sekä kuuluminen laillistettujen

Samankaltaiset tiedostot

Mitä on preanalytiikka ja miksi siitä puhumme?

Mitä on preanalytiikka ja miksi siitä puhumme? Ulla Dunder, FT Koulutuspäällikkö, preanalytiikan koordinaattori 24.10.2017 1 Mitä on preanalytiikka ja miksi siitä puhumme? Mitä on preanalytiikka? Miksi