Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat Maire Jaakkola Apulaisosastonhoitaja, OYS, Laboratorio

2 Virtsatieinfektiot ja tutkimukset Laadukkaan virtsanäytteen osatekijät Esitietojen tarpeellisuus Lasten näytteet SISÄLTÖ Katetripotilaiden, vanhusten ja poikkeavien tapausten näytteenotto

3 VIRTSATIEINFEKTIOT Suomessa hoidetaan vuosittain avohoidossa noin henkilöä, laitoshoidossa noin VTI-tapausta Perustutkimuksia tehdään arviolta n. 2milj. kpl koko maassa Osatutkimukset kuuluvat lähes kaikkien, pientenkin laitosten perusvalikoimaan Tutkimukset ovat monivaiheisia ja sitovat paljon henkilökuntaa Näytteet ovat vaikeita saada laadukkaina antotavan vuoksi

4 Potilaan ohjaus LAADUKKAAN VIRTSANÄYTTEEN OSATEKIJÄT: Vähäinen virtsaneritys Rakkoaika riittävä mikrobikasvulle Esitietojen kirjaaminen Säilytys ja kuljetus

5 ESITIEDOT Virtsanäytteen antoaika ohjeistaa tutkimuksen tekoaikaa, säilöntäaineelliset putket parantavat partikkelien ja bakteerien säilyvyyttä Näytteen antotapa tärkeä, löydösten tulkinta erilainen. KS, KA, KK, RP, AA,PV, TV, AV, RK, KY Rakkoaika vaikuttaa bakteeriviljelyn tulkintaan Näytteenannon onnistuminen koskee lähinnä keskisuihkunäytteen saantia ohjeiden mukaan Mikrobiologiset esitiedot auttavat bakteeriviljelyn jatkotutkimusten tulkinnassa Tiedot kirjataan ATK:lle

6 KYNNYKSET JATKOTUTKIMUKSIIN LÄHETTÄMISEKSI AIKUISET ( yli 15-v.) Ottotapa Potilas-ryhmä Rakko-aika Ohjeenmukaine n Uropatogeeni -lajeja Jatkoviljely-kynnys KS, AV, AA Tavallinen > 4 h kyllä ei 1-2 J>10E5 KS, AV < 4 h kyllä ei J10E3-4 J 10E5 KS Erityisryhmä > 4 h kyllä ei 1-3 J10E4-5 < 4 h kyllä ei J 10E3-4 J10E4-5 KK 1-2 J>10E5 KA,RK, KY Naiset Miehet J10E4-5 J 10E3-4 RP Kaikki kasvu lähetetään jatkoviljelyyn Ote OYS:n U-BaktVi-työohjeesta

7 LASTEN NÄYTTEET Kouluikäisille lapsille ovat samat ohjeet kuin aikuisille henkilöille Pottaikäisillä käytetään mukin asettamista potan etuosaan keskisuihkun saamiseksi Vauvoilta näytteen keruu tapahtuu joko pussi- tai tyynyvirtsakeräyksenä

8 VAIPPAIKÄISELTÄ NÄYTTEENOTTO Vaihtoehtoina joko pussi- tai tyynyvirtsakeräys Pussikeräystekniikassa ongelmana on kontaminaatioherkkyys sekä limakalvojen ärsytys liimapinnan aiheuttamana Tyynyvirtsakeräys miellyttävämpi lapselle Hoitajan on helpompi toimia tyynyn asettamisessa Huolellinen vesipesu tärkeä juuri ennen keräystyynyn asettamista Pussi- ja tyynyvirtsanäytteet ovat VTI:n poissulkevia tutkimuksia Positiivinen seulontatulos varmistetaan joko rakkopunktio- tai katetrinäytteestä

9 NÄYTTEENOTTOON TARVITTAVAT VÄLINEET Tyynypakkauksen sisältö Muut tarvittavat välineet 2 kpl tyynyjä, ruisku, näyteputki kk-vaippa, pesulaput, kk-maljat, kk-käsineet, ruiskusiirtoadapteri, näyteputket

10 KAHDEN TYYNYVIRTSAKERÄYSTEKNIIKAN VERTAILU Rao, S. et al. An improved urine collection pad method: a randomised clinical trial. Arch Dis Child 2004;89;773-5.

11 KATETRIPORILAAT JA VANHUKSET Paras näyte saadaan kestokatetrin vaihdon yhteydessä Vältytään kolonisoituneen näytteen tutkimiselta Sama koskee myös rakkopistokatetria Virtsankarkailusta kärsivien kroonikkovanhusten luotettavin näyte saadaan kertakatetroinnilla Alusastianäyte toimii seulontatutkimuksena jossa negatiivinen tulos voi olla merkitsevä Avanne- ja kystoskopianäytteisiin sovelletaan yleisiä aseptiikan sääntöjä näytteenoton yhteydessä

12 YHTEENVETO Huolellinen potilaan esivalmistelu sekä näytteen oikea käsittely, kuljetus ja säilytys vähentää turhilta uusinta-, osaja jatkotutkimuksilta ennen kaikkea potilas ei saa väärää diagnoosia ja mahdollista lääkitystä

13 K I I T O S!