KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO Koulutusohjelman vastuuhenkilö on Helsingin yliopiston kliinisen kemian professori. Kliinisen kemian valtakunnallisesti sovittu verensiirtolääketieteen lisäkoulutusohjelma kestää kaksi vuotta ja koulutuksen lopussa järjestetään kuulustelu. Lisäkoulutus on UEMS:n (Laboratory Medicine/ Clinical and Laboratory Haematology and Transfusion Medicine) suositusten mukainen koulutusohjelma. Koulutettavan tulee olla kliinisen kemian erikoislääkäri. Lisäkoulutus on katsottu tarpeelliseksi turvaamaan verensiirtolääketieteen riittävä osaaminen Suomessa. Ervaalueilla yliopistosairaaloiden verikeskusten tehtävät ja rooli kasvat kustannusten säästämiseksi. On todennäköistä, että keskussairaaloiden elektiivisiin toimenpiteisiin liittyvät verensiirtoserologiset tutkimukset tehdään yliopistosairaaloiden verikeskuksissa ja alue- ja paikallissairaaloiden koko verikeskustoiminta siirretään yliopistosairaaloihin. Suuret näytemäärät mahdollistavat automaation ja toimintaa ohjaavien tietojärjestelmien tehokkaamman hyödyntämisen. Verensiirtoserologisten tutkimusten automaatio ja veriryhmä- ja seulontakäytännön käyttöönotto vähentävät henkilökunnan tarvetta ja pidemmällä aikavälillä myös henkilökunnan osaamista. Osaamisvajeen paikkaamisessa verikeskuksen vastuulääkärin rooli ja osaaminen korostuvat. Sairaanhoitopiirien taloudelliset paineet korostavat tarvetta käyttää verivalmisteita optimaalisesti ja hallita verivalmisteiden varastoa asianmukaisesti. Väestön ikärakenteen muutos voi johtaa verenluovuttajien ja verivalmisteiden pulaan. Tällöin yliopistosairaalan verikeskuksen vastuulääkärin rooli verikeskuksen johtamisessa ja Erva-alueiden sairaaloiden verensiirtotoiminnan koordinoinnissa ja tukemisessa korostuvat. Kaikki edellä mainitut tehtävät edellyttävät vastuulääkäriltä verensiirtolääketieteen laaja-alaista osaamista. 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET Verensiirtolääketieteen lisäkoulutusohjelman tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen koulutettava tuntee verivalmisteet, niiden valmistuksen ja käyttöindikaatiot sekä verenkulutuksen seurannan; hallitsee verensiirtoimmunologian perusteet ja menetelmät, pystyy ylläpitämään verikeskuksen tutkimusvalikoimaa ja työ- ja toimintaohjeita; osallistuu tietojärjestelmien ylläpitoon, lausuntotoimintaan ja veriturvatoimintaan; tuntee Veripalvelun ja sairaalan verikeskuksen tehtävät verensiirtoketjussa ja hallitsee niitä säätelevän lainsäädännön, viranomaismääräykset ja kansalliset ohjeet sekä pystyy antamaan konsultaatioapua potilaskohtaisissa erikoisverivalmisteita koskevissa kysymyksissä. 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ Käytännön palvelun kesto on 2 vuotta, josta vähintään 1 vuosi suoritetaan SPR Veripalvelussa ja vähintään 1 vuosi yliopistosairaalan kliinisen kemian laboratoriossa ja verikeskuksessa. Koulutettavalle laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Koulutuksen toteutumista seurataan lokikirjan avulla. 3.1 KÄYTÄNNÖN TYÖPAIKKAKOULUTUS (2 v) Verenluovutus valinnan periaatteet, luovutusprosessi ja sen vaikutus valmisteiden laatuun luovuttajien infektiotutkimukset

2 Veri-, plasma- ja kantasoluvalmisteet Veripalvelu: o verivalmisteet ja niiden valmistus o tuotannon laadunvalvonta o jakelu Verikeskus (sekä yliopistosairaalan että pienempien sairaaloiden verikeskustoiminta) o verivaraston ylläpito, verivalmisteen valinta o toimittaminen hoitoyksikköön o potilaskohtaiset verensiirto-ohjeet ja niiden ylläpito plasmavalmisteet ja hyytymistekijäkorvausvalmisteet luuydinluovuttajarekisteri, istukkaveripankki Verensiirtoserologiset ja muut verensiirtotoimintaan liittyvät laboratoriotutkimukset preanalytiikka, analytiikka, postanalytiikka sopivuustutkimukset verensiirtoon varautuminen tukilaboratoriotutkimukset, alihankintatutkimukset verensiirron haittavaikutusten tutkimukset raskaudenaikaiset immunisaatiot IgA-puutos trombosyytti-immunologiset tutkimukset hemostaasitutkimukset verenkuva- ja hemolyysitutkimukset leikkauksen ja verenvuodon aikaiset tutkimukset verensiirtoihin liittyvät kudossopeutuvuustutkimukset Verensiirtoketju osapuolet, työnjako, ohjeistukset, yhteistyön ja työnjaon muodot eri hoitoyksiköiden ja erikoisalojen erityistarpeet verivalmisteiden saatavuus ja poikkeusolot Lausunto- ja konsultaatiotoiminta potilastutkimusten vastaaminen: mm. punasoluvasta-aineiden tunnistus, epäselvät veriryhmät, kantasolujen siirtopotilaat, elinsiirtopotilaat, vastasyntyneen hemolyyttinen tauti, väärät verensiirrot ja haittavaikutukset potilaskohtaiset verensiirto-ohjeet erikoisverivalmisteista ja ongelmatilanteissa Veriturvatoiminta riskien tunnistaminen ja hallinta verensiirron haittavaikutukset, väärät verensiirrot ja vaaratilanteet: välittömät toimenpiteet ja toimintaohjeet, poikkeamien käsittely, korjaavat toimenpiteet kehitystyö verensiirtojen turvallisuuden takaamiseksi Verenkulutuksen seuranta verenkulutuksen seurannan menetelmät ja niiden käyttö ja kehittäminen Tieto- ja laatujärjestelmät hoitoyksiköiden, verikeskuksen ja Veripalvelun tietojärjestelmät, ovt-yhteydet laatujärjestelmät, sisäinen laadunvarmistus, ulkoinen laaduntarkkailu, auditoinnit, akkreditointi, laatustandardit

3 3.2 TEOREETTINEN KOULUTUS (vähintään 60 h) Teoreettista kurssimuotoista koulutusta vähintään 60 h. Koulutus voi olla alueellista, valtakunnallista tai kansainvälistä (enintään 15 h yhdestä kansainvälisestä kongressista). Koulutustilaisuuden hyväksymisestä päättää koulutusohjelman vastuuhenkilö. 3.3 KUULUSTELU Kirjallinen kuulustelu suoritetaan viimeisen koulutusvuoden aikana valtakunnallisen erikoislääkärikuulustelun yhteydessä. Kuulustelun järjestämisestä vastaa koulutusohjelman vastuuhenkilö. Kuulustelijoina toimivat: dosentti Sanna Siitonen (HUSLAB) ja dosentti Martti Syrjälä (Veripalvelu). KUULUSTELUVAATIMUKSET: Kirjallisuus (viimeisin painos, ellei toisin ole mainittu): Verensiirto-opas (Kuntaliitto) Verivalmisteiden käytön opas (SPR Veripalvelu) Veripalvelulaki (2005) Veripalveluasetus (2006) Essential Guide to Blood Groups. Daniels & Bromilow (Blackwell) The Guide to the Preparation, Use and Quality Assurance of Blood Components (the Directorate for the Quality of Medicines & HealthCare of the Council of Europe (EDQM)) Seuraavat kirjat soveltuvin osin: Veritaudit (Duodecim) Mollison s Blood Transfusion in Clinical Medicine (Wiley Blackwell) Technical Manual; AABB (American Association of Blood Banks) Transfusion Medicine; Jeffrey McGullough, 3rd edition (Wiley Blackwell) Lehdet (kolme viimeisintä vuosikertaa, soveltuvin osin) Blood Vox Sanguinis British Journal of Haematology Transfusion

4 HELSINGIN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE LOKIKIRJA Koulutettavan nimi Kliinisen kemian erikoislääkäri: Yliopisto Syntymäaika Päivämäärä Koulutuksen alkamisaika Käytännön koulutus Verenluovutus valinnan periaatteet, luovutusprosessi ja sen vaikutus valmisteiden laatuun luovuttajien infektiotutkimukset Päivämäärä Kouluttajien allekirjoitukset Veri-, plasma- ja kantasoluvalmisteet Veripalvelu: o verivalmisteet ja niiden valmistus o tuotannon laadunvalvonta o jakelu Verikeskus (sekä yliopistosairaalan että pienempien sairaaloiden verikeskustoiminta) o verivaraston ylläpito, verivalmisteen valinta o toimittaminen hoitoyksikköön o potilaskohtaiset verensiirto-ohjeet ja niiden ylläpito plasmavalmisteet ja hyytymistekijäkorvausvalmisteet luuydinluovuttajarekisteri, istukkaveripankki Verensiirtoserologiset ja muut verensiirtotoimintaan liittyvät laboratoriotutkimukset preanalytiikka, analytiikka, postanalytiikka sopivuustutkimukset verensiirtoon varautuminen tukilaboratoriotutkimukset, alihankintatutkimukset verensiirron haittavaikutusten tutkimukset raskaudenaikaiset immunisaatiot

5 IgA-puutos Päivämäärä Kouluttajien allekirjoitukset trombosyytti-immunologiset tutkimukset hemostaasitutkimukset verenkuva- ja hemolyysitutkimukset leikkauksen ja verenvuodon aikaiset tutkimukset verensiirtoihin liittyvät kudossopeutuvuustutkimukset Verensiirtoketju osapuolet, työnjako, ohjeistukset, yhteistyön ja työnjaon muodot eri hoitoyksiköiden ja erikoisalojen erityistarpeet verivalmisteiden saatavuus ja poikkeusolot Lausunto- ja konsultaatiotoiminta potilastutkimusten vastaaminen: mm. punasoluvasta-aineiden tunnistus, epäselvät veriryhmät, kantasolujen siirtopotilaat, elinsiirtopotilaat, vastasyntyneen hemolyyttinen tauti, väärät verensiirrot ja haittavaikutukset potilaskohtaiset verensiirto-ohjeet erikoisverivalmisteista ja ongelmatilanteissa Veriturvatoiminta riskien tunnistaminen ja hallinta verensiirron haittavaikutukset, väärät verensiirrot ja vaaratilanteet: välittömät toimenpiteet ja toimintaohjeet, poikkeamien käsittely, korjaavat toimenpiteet kehitystyö verensiirtojen turvallisuuden takaamiseksi Verenkulutuksen seuranta verenkulutuksen seurannan menetelmät ja niiden käyttö ja kehittäminen Tieto- ja laatujärjestelmät hoitoyksiköiden, verikeskuksen ja Veripalvelun tietojärjestelmät, ovt-yhteydet laatujärjestelmät, sisäinen laadunvarmistus, ulkoinen laaduntarkkailu, auditoinnit, akkreditointi, laatustandardit

6 Käytännön koulutus yliopistosairaalan kliinisen kemian laboratoriossa ja verikeskuksessa (paikka, aika): Käytännön koulutus SPR Veripalvelussa (aika): Teoreettinen koulutus (60 tuntia) Koulutuksen päättymisaika Valtakunnallinen kuulustelu (hyväksymispäivämäärä) Koulutus hyväksytty: paikka ja aika Koulutusohjelman vastuuhenkilö