VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

Transkriptio

1 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU Aila Kumpulainen 1

2 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Viiden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2002 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto ja terveysvirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus ja terveysvirasto, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Viisikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 12/2003 Sivumäärä, liitteet 42 sivua +liitteet Osanumero 6/2003 ISSN-numero Kieli Suomi Tiivistelmä Viisikon kunnissa (Espoo, Helsinki, Tampere, Turku ja Vantaa) sai 65 vuotta täyttäneistä 15,4 % ja 75 vuotta täyttäneistä 27,7 % säännöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja joulukuussa Eniten palvelujen piirissä olevia oli Helsingissä ja vähiten Espoossa. Palvelujen kattavuus kääntyi vuonna 2002 laskuun Viisikon kunnissa. Ainoastaan Vantaalla palveluja säännöllisesti käyttävien osuus vanhusväestöstä kasvoi vuonna Helsingissä ja Espoossa palvelujen kattavuus kääntyi laskuun vuonna 2002 ja Turussa ja Tampereella laskua on tapahtunut muutaman vuoden ajan. Neljän vuoden aikana tarkasteltuna säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä kasvoi Espoossa ja Vantaalla ja pysyi entisellä tasolla tai väheni muissa kunnissa. Omaishoidontuen ja tehostetun palveluasumisen asiakasmäärä ovat lisääntynyt ja laitoshoidossa olleiden määrä pysynyt ennallaan. Vanhusikäryhmien erikoissairaanhoidon käyttö on hieman vähentynyt. Viisikon kuntien 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset olivat noin 936 miljoonaa euroa vuonna Kokonaiskustannukset ovat nousseet vuodesta 1999 noin 14,6 % (rahanarvon muutos huomioitu). Eniten kustannukset ovat nousseet Vantaalla, 24 % ja Espoossa, 22 %, joissa myös vanhusväestö on kasvanut eniten. Helsingissä kustannukset ovat nousseet noin 16 %, Tampereella 14 % ja Turussa 7 %. Kustannukset 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vaihtelivat viisikon kunnissa vuonna 2002 välillä euroa/asukas. Turussa kului euroa, Espoossa noin euroa ja Tampereella euroa vanhusasukasta kohti. Vantaan kustannukset olivat euroa ja Helsingin kustannukset euroa vanhusasukasta kohti. Asiasanat Vanhukset, vanhuspalvelut, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 21 Jakelu Työryhmän jäsenet, liite 21

3 Sisällys VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU Johdanto Yleistä Palvelujen ryhmittely Vanhusväestö Yhteenveto Eri ikäryhmien palvelujen käyttö ja kustannukset vuonna vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö ja kustannukset Palvelujen käyttö Kustannukset asukasta kohti vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö ja kustannukset Palvelujen käyttö Kustannukset asukasta kohti vuotta ja 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset toiminnoittain vuonna Palvelujen käyttö ja kustannukset vuosina vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö sekä kustannukset Palvelujen käyttö Ikävakioidut kustannukset Kokonaiskustannukset Kokonaiskustannusten, asukaskohtaisten kustannusten sekä vanhusväestön määrän muutokset vuosina vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö ja kustannukset Palvelujen käyttö ja kustannukset palvelumuodoittain Kotihoito Omaishoidon tuki Palveluasuminen Keskiraskas palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Vanhainkodit ja terveyskeskussairaala Laitoshoito kokonaisuutena Pitkäaikainen laitoshoito Lyhytaikainen laitoshoito Erikoissairaanhoito Havaintoja vanhusten palvelujen käytöstä ja kustannuksista Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Yhteiset hyvät käytännöt

4 Liitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrät ja kustannukset ikäryhmittäin vuonna Terveydenhuollon palvelujen määrät ja kustannukset ikäryhmittäin vuonna Vanhusten käyttämien palvelujen väestösuhteutus vuonna Osuus 65 ja 75 vuotta täyttäneistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piirissä 12/ v käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaiskustannukset v käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaiskustannukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ikävakioidut kustannukset 65 vuotta täyttänyttä kunnan asukasta kohti vuonna B. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ikävakioimattomat kustannukset 75 vuotta täyttänyttä kunnan asukasta kohti vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ikävakioidut kustannukset 65 vuotta täyttänyttä kunnan asukasta kohti vuosina (vuoden 2002 rahan arvossa) vuotta täyttäneiden 10-vuotisikäryhmittäiset kokonaiskustannukset vuonna A. Vanhuspalvelujen piirissä joulukuussa 1999, 2001 ja 2002 olleet 65+v sekä %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä ja muutos vuosien välillä 10 B. Vanhuspalvelujen piirissä joulukuussa 1999, 2001 ja 2002 olleet 75+v. sekä %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä ja muutos vuosien välillä. 10 C. Osuus eri ikäryhmien väestöstä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjinä 12/ vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset toiminnoittain sekä vuoden 2002 arvoon muutetut kustannukset Palvelujen yksikkökustannukset vuonna Vanhusväestö Ikävakioitu ja vakioimaton 65 vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö ja kustannukset 15. Kokonaiskustannusten, asukaskohtaisten kustannusten sekä vanhusväestön määrän muutokset Omaishoidontuen myöntämisperiaatteet kuusikkokunnissa Kevyen ja keskiraskaan palveluasumisen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat ja kustannukset Vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen 65 +v. kustannukset ja 75 vuotta täyttäneiden ympärivuorokautisen hoidon asumispäivät ja hoitovuorokaudet suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön vuosina Tiedonkeruun määritelmät Vanhuspalvelun työryhmän jäsenten yhteystiedot

5 1. Johdanto 1.1 Yleistä Suomen viisi suurinta kaupunkia Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Turku ovat vertailleet 65 vuotta täyttäneen väestön käyttämiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja niiden kustannuksista vuosittain vuodesta 1995 alkaen. Tässä yhdeksännessä raportissa tarkastellaan kahden eri ikäryhmän, 65 vuotta täyttäneiden ja 75 vuotta täyttäneiden palveluja ja niiden kustannuksia. 75 vuotta täyttäneiden palvelut otettiin tarkasteluun sillä kunnat tekevät vanhuspalveluja koskevat suunnitelmat ja seurannat 75 vuotta täyttäneille. Ajallisia vertailuja tehdään vuodesta 1999 vuoteen vuotta täyttäneiden palvelurakenteen tarkastelussa on käytetty ikävakiointia. Kustannustietona käytetään kokonaiskustannuksia 65 ja 75 vuotta täyttäneiden vuosien aikana käyttämistä palveluista. Aiempien vuosien kustannusten muuntamisessa vuoden 2002 arvoon on käytetty julkisten menojen hintaindeksiä sosiaali- ja terveystoimelle. Asukaskohtaiset kustannukset on suhteutettu 65 ja 75 vuotta täyttäneen väestön määrään vuotta täyttäneiden asukaskohtaisten kustannusten vertailussa on käytetty ikävakiointia. 1.2 Palvelujen ryhmittely Kuviossa 1 on ryhmitetty kunnan vanhuksille tarjoamat tärkeimmät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kahdella ulottuvuudella: 1) Palvelut, joilla tuetaan vanhuksen selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja terveyden/sairaanhoidon palvelut. 2) Palvelut annetun avun määrän mukaisesti virkistyspalveluista laitospalveluihin. Kuvio 1. Vanhusten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut A s u m i n e n k o to n a Laitos P a l v e l u a s u m i n e n Virkistystoiminta *palvelukeskukset Kotihoito *Kotipalvelun peruspalvelut *kotipalvelun tukipalvelut Jokapäiväisessä elämässä selviytymistä tukevat palvelut O m a i s h o i d o t u k i Osavuorokautiset palvelut *päivähoito Terveyden/sairaanhoidon palvelut *päiväsairaanhoito *kotisairaanhoito Palveluasuminen Kotisairaala Laitospalvelut *vanhainkoti *terveyskeskuksen vuodeosasto pitkäaikaishoito Avosairaanhoidon palvelut Terveyskeskuksen Erikoissairaanhoidon lyhytaikainen vuodeosastohoito..... avopalvelut Erikoissairaanhoidon vuodeosasto 3

6 1.3 Vanhusväestö Taulukko 1. Kuntien väestö ja vanhusikäryhmien osuus väestöstä vuodenvaihteessa 2002/2003 (poikkileikkaustieto) Kaupunki Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko KOKO VÄESTÖ vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotta täyttäneet Vanhusikäryhmien osuus (%) koko väestöstä Koko väestö vuotta täyttäneet 13,5 8,9 8,8 16,5 14,7 12,6 75 vuotta täyttäneet 6,4 3,5 3,0 7,9 6,6 5,7 85 vuotta täyttäneet 4,7 2,7 2,4 6,0 5,1 4,3 Vuoden 2002 lopussa asui Viisikon kunnissa (12,6 %) 65 vuotta täyttänyttä ja (5,7%) 75 vuotta täyttänyttä. Viisikon kunnista Turussa on suhteellisesti eniten vanhusasukkaita. Espoossa ja Vantaalla on puolestaan vähiten vanhusikäryhmiin kuuluvia. 65 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä on viimeisenä kolmena vuonna ( ) kasvanut Viisikon kunnissa runsaat henkilöä. Kasvusta runsas puolet eli lähes asukasta on tullut Espooseen ja Vantaalle. Kun 65 vuotta täyttäneiden määrä on Helsingissä, Turussa ja Tampereella lisääntynyt kyseisenä aikana 2-3 %, on heidän määränsä kasvanut Espoossa ja Vantaalla runsaat 10 %. 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä on viimeisenä kolmena vuonna ( ) kasvanut Viisikon kunnissa noin henkilöä. 75 vuotta täyttäneiden määrä on absoluuttisesti lisääntynyt eniten Helsingissä ja Espoossa, kummassakin lähes henkilöllä. Muissa Viisikon kaupungeissa 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi runsaalla 700 henkilöllä. Prosentuaalisesti suurin lisäys 75 vuotta täyttäneisiin on tullut Vantaalle ja Espooseen, joissa kummassakin 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi kolmen vuoden aikana noin 15 %. Turussa ja Tampereella 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi runsaat 5 % ja Helsingissä vajaat 3 % vuoden 2000 alusta vuoteen

7 2. Yhteenveto Viisikon kunnissa oli vuoden 2002 lopussa noin asukasta, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta. Heistä henkilöä oli täyttänyt 75 vuotta. 65 vuotta täyttäneistä 15,4 % ja 75 vuotta täyttäneistä 27,7 % (runsas henkilöä) sai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja säännöllisesti eli (vähintään) viikoittain. Raportissa käsitellään rinnakkain sekä 65 vuotta täyttäneiden että 75 vuotta täyttäneiden palveluja. Yhteenvedossa on valittu vuonna 2002 tarkasteltavaksi 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenne ja kustannukset. Ajanjaksoa tarkasteltaessa on näkökulmana 65 vuotta täyttäneiden palvelut. 75 vuotta täyttäneiden palvelut ja kustannukset vuonna vuotta täyttäneistä asukkaista oli eniten säännöllisesti palveluja saavia Helsingissä (29,5%) ja vähiten Espoossa (24 %) joulukuussa Helsingissä, Turussa ja Tampereella laitoshoidolla oli suuri osuus 75 vuotta täyttäneiden palveluissa. Espoossa ja Vantaalla ympärivuorokautisesta hoidosta suuri osuus tapahtui tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Säännöllistä kotihoitoa saavia oli runsaimmin Helsingissä ja Turussa ja vähiten Tampereella. Kuvio 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja säännöllisesti saaneet 75 vuotta täyttäneet, %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) Kuvio vuotta täyttäneiden käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset asukasta (75+v) kohti vuonna 2002 (koko vuoden tieto, ikävakioimaton) % 75 vuotta täyttäneistä(ikävakioimaton) ,0 25,5 27,5 27,6 29,5 27,7 Eur/75v. asukas(ikävakioimaton) Espoo Tampere Turku Kotihoito(+0maishoidontuki) Vantaa Helsinki Viisikko Palveluasuminen Avopalvelut Laitoshoito Palveluasuminen Perusth avosairaanhoito Laitoshoito Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito 75 vuotta täyttäneiden käyttämiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kului vuonna 2002 koko Viisikossa runsaat 677 miljoonaa euroa (taulukko 5 s.14). Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta noin 5,5 % (vuoden 2002 rahan arvossa). 5

8 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset olivat Viisikon kunnissa vuonna 2002 keskimäärin euroa jokaista 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Espoo ja Turku tuottivat palvelut alle eurolla. Tampere ja Vantaa käyttivät euroa 75 vuotta täyttänyttä kohti ja Helsinki kulutti lähes euroa 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Helsingin kustannukset olivat 11 % suuremmat kuin Viisikon keskimääräiset kustannukset ja noin vajaan kolmanneksen suuremmat kuin halvimmalla palvelut tuottavan Espoon kustannukset. Vantaan ja Tampereen asukaskohtaiset kustannukset olivat % Viisikon keskimääräisistä kustannuksista. Espoon ja Turun kustannukset olivat % Viisikon keskimääräisistä kustannuksista. 75 vuotta täyttäneiden kustannuksista lähes puolet (47,5 %) kului laitoshoitoon. Helsingissä ja Tampereella laitoshoidon osuus kokonaiskustannuksista oli suurin, %. Muissa vertailun kunnissa laitoshoidon kustannusosuus oli %. Helsingissä ja Vantaalla avopalvelujen osuus kokonaiskustannuksista oli lähes viidesosa (19,5-19,7 %). Muissa kunnissa avopalvelujen kustannusosuus jäi alle18 %. Palveluasumisen kustannusosuus oli suuri Vantaalla ja Espoossa, noin 13 % kokonaiskustannuksista. Muissa kunnissa palveluasumisen kustannusosuus jäi huomattavasti pienemmäksi ollen 4,3 5,5 %. Erikoissairaanhoidon osuus kustannuksista oli erityisen suuri Turussa (31 % ) ja Tampereella (27%). Muissa kunnissa erikoissairaanhoidon osuus oli noin 20 % tasolla. Helsingissä erikoissairaanhoidon kustannusosuus oli pienin (19,7 %). 65 vuotta täyttäneiden palvelujen ja kustannusten kehitys Koko 1990 luvun ajan ikääntyneiden palveluissa on puhuttu rakennemuutoksesta, jossa tavoitteena on pidetty laitoshoidon vähentämistä ja kotiin annettavien palvelujen lisäämistä. Samalla on pyritty alentamaan kustannuksia. Viisikon kunnissa voidaan peilata miten erilaisen väestörakenteen ja erilaisen historian omaavat kunnat ovat toteuttaneet koko maata koskevaa ikääntyneiden palvelujen strategiaa tarkasteltavana ajanjaksona Viisikon tarkasteluissa on seurattu palveluja, joita vanhukset iän karttuessa käyttävät selviytyäkseen jokapäiväisen elämän toiminnoista sekä vanhusikäryhmien käyttämiä terveydenhuollon lyhytaikaisia palveluja. Säännöllisesti eri palveluja käyttävät vanhukset on suhteutettu vastaavan ikäryhmän asukasmäärään ja täten muodostettu kunkin kunnan palvelurakenne. Vuodesta 1999 vuoteen 2002 vanhusten palvelurakenne on pysynyt kussakin Viisikon kunnassa suhteellisen samanlaisena. Suuria käänteitä ei ole tapahtunut missään kunnassa. Säännöllisesti käytettävien palvelujen kattavuus on vähitellen laskenut Turussa ja Tampereella jo usean vuoden ajan. Vuonna 2002 kattavuus kääntyi laskuun myös Helsingissä ja Espoossa. Vantaalla kattavuus nousi yhä vuonna Viisikon tasolla palvelujen kattavuuden lasku on kuitenkin ollut melko vähäistä. (65 vuotta täyttäneet: 15,5 -> 15,4 ja 75 vuotta täyttäneet: 28,1 >27,7). Tämä kertoo myös sen, että nopean vanhusikäryhmien kasvun kunnat Espoo ja Vantaa ovat pystyneet lisäämään resursseja vanhusmäärän kasvun tahdissa. 6

9 Palvelurakenteen muutosta on tapahtunut kaikissa kaupungeissa kuluneina neljänä vuonna, hitaasti ja kunkin kaupungin omiin periteisiin nojaten. Kaupungit, joilla on paljon laitoskapasiteettia ovat säilyttäneet laitokset ja pyrkineet sisäisesti mukauttamaan niiden toimintaa. Kaupungit, joilla ei ole laitoskapasiteettia, ovat lisänneet ympärivuorokautista hoitoa tehostetun palveluasumisen muodossa. Laitoshoidossa olevien osuus on laskenut vanhusten määrän kasvun takia ja laitoshoidon supistuminen on korvattu tehostetun palveluasumisen lisäämisellä. 75 vuotta täyttäneistä runsas 10 % on viime vuosien aikana ollut pitkäaikaisen laitoshoidon tai tehostetun palveluasumisen asiakkaina. Turkua lukuun ottamatta kunnat ovat lisänneet kotihoitoa, jonka käyntimäärä on neljässä vuodessa kasvanut noin 15 %. Asiakasmäärä on kuitenkin noussut vain Espoossa ja Vantaalla. Kotihoidon asiakkaissa on enemmän paljon apua saavia. Kuitenkin yli puolet säännöllistä kotihoitoa saavista sai vuonna 2002 alle 10 kotihoitotuntia kuukaudessa. Kotihoidon kustannukset ovat kasvaneet lähes 30 % neljän vuoden aikana. Omaishoidontukea on lisätty erityisesti pääkaupunkiseudun kunnissa, joissa asiakasmäärä on lähes kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Turussa ja Tampereella omaishoidontuen saajien määrä on pysynyt ennallaan vuodesta Omaishoidontuen kustannukset ovat kasvaneet 37 % neljässä vuodessa. Keskiraskas ja kevyt palveluasuminen ovat vähentyneet jonkin verran vuodesta 1999 vuoteen 2002 muissa kunnissa paitsi Tampereella, jossa keskiraskasta palveluasumista on lisätty myös neljän viime vuoden aikana. Tehostetun palveluasumisen asiakkaat ja kustannukset ovat lisääntynyt runsaasti neljän vuoden aikana (asiakkaat +35% ja kustannukset +58 %). Asiakasmäärä on kasvanut eniten Espoossa ja Tampereella. Vantaalla tehostettua palveluasumista oli runsaimmin vuonna 2002, mutta siellä sitä on kehitetty jo tarkasteltavana olevaa ajanjaksoa aikaisemmin. Hoitopäivinä tarkasteltuna laitoshoito (vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosastot) on pysynyt lähes ennallaan koko ajanjakson ajan. Kustannukset ovat kasvaneet 12 %. Vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen suhde on pysynyt Tamperetta lukuun ottamatta ennallaan. Tampereella terveyskeskusosastoja on muutettu vanhainkodeiksi. Terveyskeskusten vuodeosastoilla lyhytaikaishoidon osuus on kaiken aikaa kasvanut. 65 vuotta täyttäneiden erikoissairaanhoidon hoitopäivät ja käynnit ovat vähentyneet osassa kuntia (Helsinki, Tampere) ja lisääntyneet muissa kunnissa neljän vuoden aikana. Kustannukset ovat kasvaneet keskimäärin 10 %. Kustannuspanostukset Asukaskohtaisesti 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset ovat kasvaneet Viisikon kunnissa vuodesta 1999 vuoteen 2002 noin 11,8 % (defl.). Kunnista Helsinki ja Vantaa ovat koko ajanjakson kuluttaneet palveluihin asukaskohtaisesti eniten ja ne ovat kasvattaneet eroa muihin vertailun kuntiin. Turku, Tampere ja Espoo ovat koko tarkastelujakson kulkeneet asukaskohtaisissa 7

10 kustannuksissa alempana kuin Helsinki ja Vantaa. Näiden kuntien paikka kalleusjärjestyksessä on vaihdellut vuosien myötä. Kokonaiskustannusten lisäys (deflatoituna ) vuodesta 1999 vuoteen 2002 on ollut noin 15 % koko Viisikossa. Kokonaiskustannukset ovat eniten kasvaneet Vantaalla (+24%) ja Espoossa (+22%), joissa myös vanhusväestön kasvu on ollut suurinta. Helsingin kokonaiskustannusten kasvu on ollut kolmanneksi suurin +16% ja Tampereen +14 %. Turku on lisännyt vähiten kustannuksiaan +7 %. 3. Eri ikäryhmien palvelujen käyttö ja kustannukset vuonna vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö ja kustannukset Palvelujen käyttö Viisikon kunnissa keskimäärin 15,4 % 65 vuotta täyttäneestä väestöstä sai säännöllisesti (vähintään kerran viikossa)sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai oli lyhytaikaisessa laitoshoidossa joulukuussa Helsingissä oli palvelujen piirissä suurin osuus ikäryhmästä (16,3 %) ja Vantaalla toiseksi eniten (16,2%). Turussa palvelujen piirissä oli Viisikon keskimääräinen osuus 65 vuotta täyttäneitä (15,4 %). Tampereella palvelujen samanaikaisia käyttäjiä oli 14,1 % ikäryhmästä ja Espoossa 13,7%. Vertailussa on käytetty ikävakioituja osuuksia. Kuvio 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saaneet 65 vuotta täyttäneet, %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002 (poikkileikkaustieto, ikävakioitu) % 65 vuotta täyttäneistä(ikävakioitu) ,3 13,7 16,2 15,4 14,1 15,4 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Kotihoito Omaish.tuki Keskiraskas palv.as. Tehostettu palv.as. Vanhainkodit Tk-pitkäaikainen Tk-lyhytaikainen Erikoissh 65 vuotta täyttäneiden suurin yksittäinen palvelu oli säännöllinen kotihoito, jota sai kunnasta riippuen 5,1 7,6 % ikäryhmästä. Vanhainkotihoidossa oli lähes 3 % ikäryhmästä, osuus vaihteli 1,3 3,7 % välillä. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa oli1,6 % 65 vuotta täyttäneistä. ( Taulukko 2 ) 8

11 Taulukko 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) Kaupunki HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO 1. PALVELUJEN KATTAVUUS 17,1 12,2 13,0 16,1 13,9 15,4 1.1 VANHUKSEN JOKAPÄIVÄISTÄ ELÄMÄÄ 15,6 10,9 11,6 14,7 11,9 13,9 TUKEVAT PALVELUT AVOPALVELUT YHTEENSÄ(ilman tehostettua palveluasumista) 9,1 6,7 7,1 8,4 6,6 8,1 Säännöllinen kotihoito 7,6 5,3 5,1 7,0 5,2 6,6 Omaishoidontuki 1,3 0,7 2,0 0,9 0,8 1,1 Keskiraskas palveluasuminen (0,2-0,395) 1,4 0,9 1,1 0,5 0,6 1,0 Joista kunnan keskiraskaissa palvelutaloissa säännöllisen kotihoidon asiakkaina(vähennetään edellisestä) -1,2-0,2-1,1 0,0 0,0-0, YMPÄRIVUOROKAUTISET PALVELUT 6,5 4,1 4,5 6,3 5,3 5,8 Tehostettu palveluasuminen(>=0,4) 1,5 1,5 2,0 1,2 0,9 1,4 Vanhainkoti 3,2 1,3 2,3 2,8 3,7 2,9 Terveyskeskuksen pitkäaikainen vuodeosastohoito 1,8 1,3 0,3 2,3 0,8 1,5 1.2 TERVEYSKESKUKSEN LYHYTAIKAINEN 1,6 1,4 1,4 1,4 2,0 1,6 VUODEOSASTOHOITO JA ERIKOISSAIRAANHOIDON VUODEOSASTOHOITO Terveyskeskuksen lyhytaikainen vuodeosastohoito 1,0 0,7 0,5 0,0 0,9 0,7 Erikoissairaanhoito 0,6 0,6 0,8 1,4 1,1 0, Kustannukset asukasta kohti Kuvio vuotta täyttäneiden käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset asukasta (65+v) kohti vuonna 2002 (koko vuoden tieto, ikävakioitu) eur/ 65 vuotta täyttänyt Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Avopalvelut Palveluasuminen (0,2-0,4) Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen vuodeosastohoito Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito 9

12 Helsingissä olivat vuonna 2002 korkeimmat asukaskohtaiset kustannukset euroa 65 vuotta täyttänyttä kohti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Helsingin kustannukset olivat 11% korkeammat kuin Viisikon keskimääräiset kustannukset ja 27 % korkeammat kuin halvimmalla palvelut tuottavan Turun kustannukset. Turun kustannukset olivat euroa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Turun kustannukset olivat 88% Viisikon keskimääräisistä kustannuksista. 65 vuotta täyttäneiden palveluista suurimman yksittäisen osuuden vei erikoissairaanhoito, jonka osuus asukaskohtaisista kustannuksista oli 28 % (Helsinki) 39 % (Turku). Laitospalvelujen (vanhainkoti ja terveyskeskuksen vuodeosasto yhteensä) osuus oli runsas 40 %. Pienimmillään laitoshoidon osuus oli 35 %( Vantaa ) ja suurimmillaan 43% (Helsinki) kustannuksista. Avopalvelujen kustannusten osuus 65 vuotta täyttäneillä oli vajaa 17%. 65 vuotta täyttäneiden ikävakioidut kustannukset on esitetty tarkemmin liitteessä 7. Taulukko vuotta täyttäneiden palvelujen kokonaiskustannukset (1000 eur) ja toimintojen kustannusosuus kokonaiskustannuksista Kustannuslisäys % vuodesta (koko vuoden tieto) Kaupunki HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO KUSTANNUKSET YHTEENSÄ %-osuus AVOPALVELUT(kotipalvelu, kotisairaanhoito,omaishoidontuki ja osavuorok. hoito) %-osuus 17,8 15,1 16,4 15,6 15,1 16,7 PALVELUASUMINEN (kevyt, keskiraskas, tehostettu) %-osuus 4,8 9,7 10,8 4,0 3,7 5,4 VANHAINKODIT JA TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOT %-osuus 43,9 34,4 31,6 35,2 41,2 40,3 VANHAINKODIT %-osuus 26,2 21,6 13,1 16,2 14,6 21,4 TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOT %-osuus 17,7 12,8 18,5 19,0 26,6 18,9 PERUSTERVEYDENHUOLLON VASTAANOTTO PERUSTERVEYDENHUOLLON KOTISAIRAALA %-osuus 6,1 8,0 8,3 6,4 5,8 6,5 ERIKOISSAIRAANHOITO (poliklinikat, vuodeosastot sekä erikoissairaanhoidon kotisairaala) %-osuus 27,3 32,8 32,9 38,7 34,2 31,1 Kustannuslisäys vuodesta 2001 % Nimellisarvossa 8,6 8,4 11,0 5,7 6,7 8,0 Deflatoitu 6,4 6,2 8,7 3,6 4,6 5,8 10

13 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vuonna 2002 olivat 936 miljoonaa euroa. Helsingin kustannukset summasta olivat noin puolet. Vanhusten käyttämiin palveluihin kului vuonna 2002 noin 51,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin (2001 kustannukset deflatoitu). Pääkaupunkiseudun kunnissa 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset kasvoivat 6,2 8,7 %. Turussa kustannukset kasvoivat 3,6 % ja Tampereella 4,6 %. 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset on esitetty tarkemmin liitteessä vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö ja kustannukset Palvelujen käyttö Viisikon kunnissa sai runsas vuotta täyttänyttä henkilöä, 27,7 % kyseisestä ikäryhmästä säännöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai oli lyhytaikaisessa laitoshoidossa joulukuussa Helsingissä (29,5%), Vantaalla (27,6%) ja Turussa (27,5%) oli runsaimmin säännöllistä palvelua tai lyhytaikaista laitoshoitoa saavia. Avopalvelut sekä kevyt ja keskiraskas palveluasuminen Avopalvelujen käyttäjinä oli yhteensä henkilöä, jotka olivat täyttäneet 75 vuotta. Säännöllistä kotihoitoa sai yhteensä henkilöä, 11,9 % 75 vuotta täyttäneistä. Eniten säännöllisen kotihoidon palveluja saavia oli Helsingissä (13,1 % ikäryhmästä) ja Turussa (12,3 %). Omaishoidontuen avulla hoidettiin 1300 henkilöä, 1,7 % ikäryhmästä. Vantaalla omaishoidontuensaajien osuus oli korkein 3,4 % ikäryhmästä. Muissa kunnissa osuus vaihteli 1,2 1,9 % välillä. Keskiraskaan palveluasumisen palvelutaloissa oli asukkaita 1366, 1,8 % ikäryhmästä. Näistä 841 (1,1 %) henkilöä asui kunnallisissa palvelutaloissa ja sai palvelut kunnan kotihoidolta. Keskiraskaan palveluasumisen piirissä olevia oli runsaimmin Vantaalla ( 2,5 % ikäryhmästä). Ympärivuorokautiset palvelut Ympärivuorokautisten palvelujen piirissä oli runsas vuotta täyttänyttä eli noin 11 % ikäryhmästä. Ympärivuorokautisten palvelujen käyttäjiä oli Espoota lukuun ottamatta yli 10% 75 vuotta täyttäneistä. Espoossa vastaava osuus oli 8,6 %. Tehostetun palveluasumisen palvelutaloissa asui noin henkilöä, 2,6 % ikäryhmästä. Tehostetuissa palveluasunnoissa asuvia oli runsaimmin Vantaalla (4,6%) ja Espoossa (3,3%). 11

14 Vanhainkodissa hoidettiin henkilöä, 5,6 % ikäryhmästä. Terveyskeskussairaaloissa oli hoidossa henkilöä, 4,1 % 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmästä. Terveyskeskussairaaloissa hoidossa olevista lähes oli lyhytaikaisessa hoidossa. Vanhainkodeissa oli erityisen runsaasti tamperelaisia (7,4 % ikäryhmästä) ja terveyskeskussairaaloissa helsinkiläisiä ( 5% ikäryhmästä). Helsingissä terveyskeskussairaalan lyhytaikaishoidossa olevia oli 1,7 % ikäryhmästä kun osuus oli 1,3% Viisikossa keskimäärin. Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli joulukuussa 2002 runsas 850 henkilöä, eli 1,1 % 75 vuotta täyttäneistä. Osuus oli suurin Turussa ( 1,9 %) ja Tampereella (1,6%) ja pienin Helsingissä (0,7%). Kuvio 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saaneet 75 vuotta täyttäneet, %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) %-osuus ikäryhmän väestöstä 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 29,5 24,0 27,6 27,5 25,5 27,7 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Säännöllinen kotihoito Omaishoidontuki Palveluasuminen(>0,2) Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Erikoissairaanhoito(laskettu hp:) Kaupunkien 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteissa vuonna 2002 oli seuraavia ominaispiirteitä: Helsinki: Eniten vanhuksia sekä avopalvelujen, että ympärivuorokautisten palvelujen piirissä. Ympärivuorokautisia palveluja leimasi suuri laitoshoidon osuus, jossa korostui terveyskeskuksen vuodeosastohoito. Erikoissairaanhoidon osuus lyhytaikaishoidossa pienin vertailun kunnissa. Osuus kuitenkin nousi vuonna Espoo: Vähiten vanhuksia palvelujen piirissä sekä avopalveluissa että ympärivuorokautisessa hoidossa. Vähän vanhainkotihoitoa, keskimääristä enemmän terveyskeskuksen vuodeosastohoitoa. Ympärivuorokautisissa palveluissa tehostetulla palveluasumisella suuri osuus. Vantaa: Runsaasti avopalvelujen piirissä olevia. Avopalveluissa korostui runsas omaishoidontuki sekä kunnallinen palveluasuminen. Vanhainkotihoitoa keskimääräi- 12

15 sesti mutta terveyskeskussairaalahoitoa erityisen vähän, sekin lähes kokonaan lyhytaikaista hoitoa. Vähäistä laitoshoitoa kompensoi suurin tehostetun palveluasumisen käyttö. Erikoissairaanhoidon käyttöä enemmän kuin Espoossa. Turku: Avopalveluissa korostui laaja kotihoito. Keskiraskasta palveluasumista vähiten Viisikon piirissä ja omaishoidontuensaajiakin keskimääräistä vähemmän. Laitoshoidossa korostui pitkäaikaisen terveyskeskushoidon suuri osuus sekä keskimääräinen vanhainkodin käyttö. Lyhytaikaisessa vuodeosastohoidossa vähemmän vanhuksia kuin muilla kunnilla. Tampere: Laitosvaltaisin palvelurakenne, jossa varsinkin vanhainkotihoito korostui. Ohuin kotihoito ja melko vähäinen keskiraskas palveluasuminen sekä vähäisin omaishoidontuen käyttö. Terveyskeskushoitoa keskimääräistä vähemmän ja siitä suuri osuus lyhytaikaista hoitoa. Erikoissairaanhoidon suuri käyttö nosti lyhytaikaishoidossa olevien osuuden suuremmaksi kuin muissa kaupungeissa. Taulukko 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) Kaupunki HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO 1. PALVELUJEN KATTAVUUS 29,5 24,0 27,6 27,5 25,5 27,7 1.1 VANHUKSEN JOKAPÄIVÄISTÄ ELÄMÄÄ TUKEVAT PALVELUT 27,1 21,7 25,2 25,7 22,3 25, AVOPALVELUT YHTEENSÄ (ilman tehostettua 15,4 13,1 14,6 14,2 11,8 14,3 palveluasumista) Säännöllinen kotihoito 13,1 10,2 11,0 12,3 9,6 11,9 Omaishoidontuki 1,9 1,2 3,4 1,2 1,2 1,7 Keskiraskas palveluasuminen (0,2-0,395) 2,3 2,1 2,5 0,7 1,1 1,8 Joista kunnan keskiraskaissa palvelutaloissa säännöllisen kotihoidon asiakkaina (vähennetään edellisestä) -1,9-0,4-2,3-0,1 0,0-1, YMPÄRIVUOROKAUTISET PALVELUT 11,7 8,6 10,7 11,5 10,4 11,0 Tehostettu palveluasuminen (>=0,4) 2,7 3,3 4,6 2,1 1,7 2,6 Vanhainkoti 5,8 2,5 5,5 5,4 7,4 5,6 Terveyskeskuksen pitkäaikainen vuodeosastohoito 3,2 2,8 0,6 4,0 1,4 2,8 1.2 TERVEYSKESKUKSEN LYHYTAIKAINEN VUODEOSASTOHOITO JA ERIKOISSAIRAANHOIDON VUODEOSASTOHOITO 2,4 2,3 2,4 1,9 3,2 2,4 Terveyskeskuksen lyhytaikainen vuodeosastohoito 1,7 1,5 1,1 0,0 1,6 1,3 Erikoissairaanhoito 0,7 0,9 1,2 1,9 1,6 1, Kustannukset asukasta kohti Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti olivat keskimäärin euroa vuonna 2002 Viisikon kunnissa. Avopalvelujen (kotihoito, omaishoidontuki ja osavuorokautinen hoito) osuus kustannuksista oli vajaa viidennes (18,7 %), laitoshoidon osuus lähes puolet (47,5%) ja erikoissairaanhoidon osuus vajaa neljännes (23 %). 13

16 Kuvio vuotta täyttäneiden käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset asukasta (75+v) kohti vuonna 2002 (koko vuoden tieto, ikävakioimaton) eur/75v asukas (ikävakioimaton) Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Avopalvelut Keskiraskas+kevyt palv.as. Tehostettu palv.as. Vanhainkodit Terveyskeskussairaalat Perusth vastaanotto Erikoissairaanhoito Helsingin kustannukset, lähes euroa asukasta kohti, olivat myös 75 vuotta täyttäneiden osalta korkeimmat. Helsingin kustannukset olivat noin 11 % Viisikon keskimääräisiä kustannuksia korkeammat ja kolmanneksen korkeammat kuin Espoon ja Turun alhaisimmat asukaskohtaiset kustannukset (vajaa euroa/asukas). Vantaan kustannukset olivat noin euroa 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti, noin 95 % Viisikon keskimääräisistä kustannuksista ja 11 % korkeammat kuin Espoon kustannukset. Tampereen kustannukset olivat noin euroa, noin 93 % Viisikon keskimääräisistä kustannuksista ja 9 % Espoota korkeammat. Taulukko vuotta täyttäneiden palvelujen kokonaiskustannukset (1000eur) ja toimintojen kustannusosuus kokonaiskustannuksista 2002.Kustannuslisäys % vuodesta 2001.(koko v. tieto) Kaupunki HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO KUSTANNUKSET YHTEENSÄ %-osuus AVOPALVELUT(kotipalvelu, kotisairaanhoito,omaishoidontuki ja osavuorok. hoito) %-osuus 19,7 17,7 19,5 17,5 17,0 18,7 PALVELUASUMINEN (kevyt, keskiraskas, tehostettu) %-osuus 5,5 12,7 13,4 4,4 4,3 6,3 VANHAINKODIT JA TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOT %-osuus 50,8 41,9 40,1 42,1 47,6 47,4 VANHAINKODIT %-osuus 20,8 14,4 24,4 23,3 32,1 22,7 14

17 TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOT %-osuus 29,9 27,6 15,8 18,8 15,5 24,7 PERUSTERVEYDENHUOLLON VASTAANOTTO PERUSTERVEYDENHUOLLON KOTISAIRAALA %-osuus 4,4 5,4 5,5 5,0 3,8 4,5 ERIKOISSAIRAANHOITO (poliklinikat, vuodeosastot sekä erikoissairaanhoidon kotisairaala) %-osuus 19,7 22,3 21,5 31,0 27,3 23,1 Kustannuslisäys vuodesta 2001 % Nimellisarvossa 7,5 7,4 11,7 6,2 8,0 7,7 Deflatoitu 5,4 5,2 9,5 4,0 5,8 5,5 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset olivat 677 miljoonaa euroa vuonna Tämä oli noin 72 % 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannuksista. (Liite 6) Kustannusten nousu vuodesta 2001 oli noin 5,5 % (defl) vuotta ja 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset toiminnoittain vuonna vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista lähes kolmannes (31 %) kului erikoissairaanhoitoon. 75 vuotta täyttäneiden kustannuksista erikoissairaanhoitoon kului vajaa neljännes (23%). Myös perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan ja kotisairaalan kustannuksista 65-vuotta täyttäneiden osuus oli suurempi kuin 75-vuotta täyttäneillä. 75 vuotta täyttäneillä vanhainkodin ja terveyskeskuksen vuodeosastohoidon kustannusten osuus oli lähes 50 % kokonaiskustannuksista. 65 vuotta täyttäneillä osuus oli runsas 40 %. Myös avopalvelujen ja palveluasumisen kustannusosuus oli 75 vuotta täyttäneillä suurempi kuin 65 vuotta täyttäneillä. Kokonaiskustannusten jakaantuminen 10-vuotisikäryhmittäin eri toiminnoille on esitetty liitteessä 9. 15

18 Kuvio ja 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten %-osuudet toiminnoittain 2002 (koko vuoden tieto) %-osuus kustannuksista Helsinki ,8 4,8 43,9 6,1 27, ,7 5,5 50,8 4,4 19,7 Espoo ,1 17,7 9,7 12,7 34,4 41,9 8,0 5,4 32,8 22,3 Vantaa ,8 10,6 31,1 8,2 32, ,2 13,1 39,4 5,2 21,1 Turku ,6 17,6 4,0 4,4 35,2 42,3 6,4 4,4 38,7 31,2 Tampere ,1 17,0 3,7 4,3 41,2 47,6 5,8 3,8 34,2 27,3 Viisikko ,8 18,9 5,4 6,3 40,2 47,4 6,5 4,4 31,1 23,1 Avopalvelut Vanhainkoti+terveyskeskus Erikoissairaanhoito ja erik.sh.kotisairaala Palveluasuminen Perustervh vastaanotto+kotisairaala 16

19 4. Palvelujen käyttö ja kustannukset vuosina vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö sekä kustannukset Palvelujen käyttö Kuvio 9. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja säännöllisesti saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) ,9 17,1 17,5 17,1 11,6 12,6 12,3 12,2 12,8 12,4 12,9 13,0 16,8 16,2 16,1 16,1 14,1 14,1 14,2 13, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Säännöllinen kotihoito Omaish.tuki Palveluasuminen(>0,2) Tehostettu palv.as. Vanhainkoti Tk- pitkäaikaishoito Tk-lyhytaikaishoito Erikoissairaanhoito(laskettu hp:) Kuvio 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja säännöllisesti saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (poikkileikkaustieto, ikävakioitu) ,1 16,1 16,6 16,3 13,1 13,9 14,2 13,7 16,0 15,5 16,2 16,2 16,3 15,7 15,5 15,4 14,5 14,4 14,4 14, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Säännöllinen kotihoito Omaish.tuki Keskiraskas palv.as. Tehostettu palv.as. Vanhainkodit Tk-pitkäaikainen Tk-lyhytaikainen Erikoissh Vuonna 2002 joulukuussa sai vuotta täyttänyttä säännöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai oli lyhytaikaisessa laitoshoidossa. Säännöllisesti pal- 17

20 veluja saavien osuus vastaavanikäisestä väestöstä kääntyi 2002 laskuun lähes kaikissa Viisikon kunnissa. Ainoastaan Vantaalla palveluja käyttävien osuus nousi hieman. Helsingissä, Espoossa ja varsinkin Tampereella säännöllisessä kotihoidossa olleiden määrä laski verrattuna edelliseen vuoteen. Turussa säännöllistä kotihoitoa saavien määrän lasku pysähtyi monen vuoden laskun jälkeen. Keskiraskaan palveluasumisen palvelutaloissa asuvien määrä väheni Helsingissä, Espoossa ja Turussa. Tampereella keskiraskaan palveluasumisen palvelutaloissa asuvien määrä lisääntyi myös vuonna Avopalveluista ainoastaan omaishoidontuen asiakasmäärä kasvoi kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Turussa ja Tampereella omaishoidontuella hoidettavien määrä pieneni Tehostetun palveluasumisen asiakasmäärä kasvoi kaikissa kunnissa. Tästä johtuen ympärivuorokautisten palvelujen asiakasmäärä kokonaisuudessaan kasvoi muissa kunnissa paitsi Helsingissä, jossa avopalvelujen lisäksi myös ympärivuorokautisten palvelujen asiakasmäärä väheni. Helsingissä vähentyi sekä vanhainkodeissa että terveyskeskusten vuodeosastohoidossa olleiden määrä. Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla hoidettujen määrä sen sijaan oli suurempi kuin edellisenä vuonna (Liite 10) Ikävakioidut kustannukset Kuvio vuotta täyttäneiden käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset asukasta (65+v) kohti vuosina vuoden 2002 rahan arvoon muutettuna (koko v. tieto, ikävakioitu) Eur/65 vuotta täyttänyt asukas(ikävakioitu,vuoden 2002 rahanarvoon muutettu) Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Avopalvelut Keskiraskas palv.asuminen Tehostettu palv.as. Vanhainkodit Terveyskes kussairaalat Perusth vastaanotto Erikoissairaanhoito Asukaskohtaiset (ikävakioidut) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset nousivat vuodesta 2001 runsaat 4 % (defl). Kustannusten kasvu oli suurin Helsingissä 6 %.Vantaan ja Tampereen kustannukset kasvoivat 3-4 % ja Turun vajaat 3 %. Espoossa kustannusten kasvu oli pienin, vajaa 2 %. 18

21 Kuviossa 12 on esitetty asukaskohtaisten (ikävakioitujen) kustannusten kehitys kussakin kunnassa suhteutettuna vuoden 1998 tilanteeseen. Vuonna 1998 on Viisikon kuntien keskiarvo merkitty yhdeksi ja kuntien kustannusten kehitystä on suhteutettu silloiseen Viisikon keskiarvoon. Kuvio vuotta täyttäneiden asukaskohtaisten kustannusten kehitys kunnittain Viisikon keskiarvo vuonna 1998 =1, kustannukset ikävakioitu ja deflatoitu 1,3 1,2 1,1 1 0,9 1,06 1 0,96 0,95 0,91 1,25 1,12 1,09 1,01 1,00 0,98 0, Viisikko Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Vuonna 1998 Viisikon kunnat asettuivat kustannuksissa Viisikon keskiarvon ympärille siten, että Helsingin kustannukset olivat 6 % Viisikon keskiarvon yläpuolella. Halvimmalla palvelut tuottaneen kunnan Espoon kustannukset olivat noin 9 % keskiarvon alapuolella. Muut kunnat olivat noin 4-5 % Viisikon keskiarvon alapuolella. Vuonna 2002 Helsingin ja Vantaan kustannukset asukasta kohti olivat yhä muiden kuntien yläpuolella ja ne olivat etääntyneet muista kunnista. Helsinki on kahtena viime vuonna kasvattanut kustannuksiaan muita kuntia voimakkaammin. Turku, Tampere ja Espoo ovat vuonna 2002 saavuttaneet Viisikon vuoden 1998 keskimääräisen tason. Näiden kuntien keskinäinen sijoitus kuntien kalleusjärjestyksessä on vaihdellut vuosien aikana. Kuviossa käytetyt asukaskohtaiset kustannukset on esitetty liitteessä 8. 19

22 4.1.3 Kokonaiskustannukset vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vuonna 2002 olivat 936 miljoonaa euroa. Palveluihin kului vuonna 2002 noin 51,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin(2001 kustannukset deflatoitu). Keskimääräinen kustannusten nousu oli 5,8 %.Pääkaupunkiseudun kunnissa 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset kasvoivat 6,2 8,7 %. Turussa kustannukset kasvoivat 3,6 % ja Tampereella 4,6 %. Toimintokohtaisesti kustannukset nousivat eniten avopalveluissa noin 7,7 %. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vastaanoton sekä kotisairaalan kustannukset nousivat noin 7,5 % edellisestä vuodesta. Palveluasumisen kustannukset nousivat 5,3 % ja vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen kustannukset 3,4 %. (Liite 11) Kuviossa 13 tarkastellaan vuoden 2002 kustannuslisäyksen eli vuoteen 2001 verraten kulutettujen lisäeurojen jakaantumista päätoimintojen kesken. Kuvio vuotta täyttäneiden palvelujen reaalinen kustannusten lisäys (%) vuodesta 2001 vuoteen 2002 jaettuna niille toiminnoille, joihin kustannuslisäys kohdistui (koko vuoden tieto) 10 8,7 Reaalinen kustannusten lisäys %-yksikköä ,4 6,2 5,8 3,6 4,6 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko 28,9 5,2 5,9 5,0 6,3 51,3 milj e Avopalvelut Palveluasuminen Laitoshoito Terveydenhuolto Kustannusten reaalinen kasvu vuodesta 2001 oli noin 51,3 miljoonaa euroa. Kuviossa tämä summa on jaettu neljälle päätoiminnolle: avopalveluihin, palveluasumiseen, laitoshoitoon(vanhainkodit ja terveyskeskuksen vuodeosastohoito) sekä terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon palveluihin (erikoissairaanhoitoon, perusterveydenhuollon vastaanottoon ja kotisairaalaan) kului kustannusten lisäyksestä noin 48 % eli 24,4 miljoonaa euroa. Vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastohoitoon kului 12,5 miljoonaa euroa (24 %). Avopalveluihin (kotipalvelu, kotisairaanhoito, osavuorokautinen hoito ja omaishoidontuki) kului 11,2 miljoonaa euroa (22 %) ja palveluasumiseen 2,6 miljoonaa euroa (5 %). 20

23 Terveydenhuollon palveluihin on kahtena viime vuonna käytetty noin puolet palvelujen lisärahoituksesta. Terveydenhuollon kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on siten kääntynyt nousuun parin viime vuoden aikana Kokonaiskustannusten, asukaskohtaisten kustannusten sekä vanhusväestön määrän muutokset vuosina vuotta täyttäneiden kokonaiskustannusten ja asukaskohtaisten kustannusten kasvua sekä vanhusväestön (65+v) vuosittaisen määrän kasvua on kuvattu kunnittain vuodesta 1998 vuoteen 2002 liitteessä 15. Helsingissä vanhusväestön määrä on kasvanut vuosina vuosittain noin 0,5 %. Vuosina 1999 ja 2000 vanhusten palvelujen kustannukset kasvoivat vuosittain alle 3 %. Vuosina 2001 ja 2002 kustannusten kasvu oli 6-7 %. Espoossa vanhusväestön määrän kasvu vuosittain on ollut tarkasteluajanjaksona 3-4 %. Kokonaiskustannusten kasvu on vaihdellut 4-10 % välillä ja asukaskohtaiset kustannukset ovat kasvaneet vuosittain 1-2 %, yhtenä vuonna jopa lähes4 %. Vantaalla vanhusväestön määrän kasvu on ollut tarkasteluajanjaksona voimakkainta, vuosittain 4 5 %. Vantaan vanhusten palvelujen kokonaiskustannusten kasvu on vaihdellut 6-9 % välillä ja asukaskohtaiset ikävakioidut kustannukset ovat kasvaneet vuosittain 3-4 %, yhtenä vuonna lisäys oli alle 1%. Turussa vanhusväestön määrä on kasvanut tarkasteluajanjaksona vuodessa noin 0,6 % suunnilleen samoin kuin Helsingissä. Vanhusten palvelujen kokonaiskustannusten kasvu on ollut alle 2 % luokkaa vuosina Vuonna 2002 kokonaiskustannukset kasvoivat 4 %. Asukaskohtainen ikävakioitujen kustannusten kasvu oli tarkastelujakson alkuvuosina alle 1 % ja vuonna 2002 se oli 2,5 %. Turku on käytännössä pitänyt vanhusten käyttämien palvelujen kustannukset vuotta 2002 lukuun ottamatta lähes ennallaan. Tampereen vanhusväestön määrän kasvu vuosittain on ollut tarkasteluajanjaksona noin 1 %. Kokonaiskustannusten kasvu on vuoden 1999 jälkeen ollut noin 4 % luokkaa ja asukaskohtaiset ikävakioidut kustannukset ovat nekin kasvaneet vuosittain 3-4 %. Viisikon kunnista nuoret kunnat Espoo ja Vantaa ovat panostaneet vanhusten palveluihin runsaimmin vanhusväestön kasvun takia. Silti niiden asukaskohtaiset lisäpanostukset ovat samaa luokkaa kuin vanhemman väestörakenteen kunnissa. 21

24 vuotta täyttäneiden palvelujen käyttö ja kustannukset Kuvio 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja säännöllisesti saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) 35,0 %-osuus ikäryhmän väestöstä 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 29,3 29,4 30,1 29,5 22,8 24,4 24,8 24,0 29,6 27,7 27,6 26,4 27,1 28,1 27,8 27,5 26,1 25,7 25,7 25,5 5,0 0, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Säännöllinen kotihoito Omaishoidontuki Palveluasuminen(>0,2) Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito Terveyskeskuksen lyhytaikaishoito Erikoissairaanhoito(laskettu hp:) 75 vuotta täyttäneiden palveluja säännöllisesti saaneiden määrässä on tapahtunut vastaava muutos kuin 65 vuotta täyttäneiden osalta. Säännöllisesti palveluja saaneiden osuus kääntyi laskuun Helsingissä ja Espoossa. Turussa ja Tampereella palveluja käyttäneiden osuus on laskenut jo aikaisempina vuosina. Vantaalla palveluja saaneiden osuus ikäryhmästä kasvoi myös vuonna vuotta täyttäneiden asukaskohtaisia kustannuksia ei ole aikaisempina vuosina vertailtu. Vuoden 2002 asukaskohtaiset kustannukset on esitetty kappaleessa sekä liitteessä 7B. 5. Palvelujen käyttö ja kustannukset palvelumuodoittain Kotihoito Kotihoidon kehitys viime vuosina on ollut kahtalainen: käyntimäärä on lisääntynyt mutta asiakasmäärä pienentynyt asiakkaiden tullessa raskashoitoisemmiksi. Vantaata ja Turkua lukuun ottamatta kotihoidon asiakasmäärä laski vuodesta 2001 vuoteen Turku, jossa asiakasmäärä on laskenut jo useita vuosia sai vuonna 2002 asiakasmäärän laskun pysähtymään ulkoistettuaan koko kauppapalvelun ja siirrettyään näin vapautuneet resurssit peruspalveluun. Vantaalla ainoana vertailun kuntana kotihoidon asiakasmäärä kasvoi vuonna

25 Taulukko 6. Säännöllisen kotihoidon 65 vuotta täyttäneet asiakkaat joulukuussa (poikkileikkaustieto) sekä muutos -% ja Muutos % Helsinki ,8 0,0 Espoo ,6 17,1 Vantaa ,7 9,9 Turku ,3-5,9 Tampere ,6-2,1 Viisikko ,0 0,6 Muutos % Kotihoidon käyntimäärän kasvu on ollut tarkastelujaksona koko Viisikossa runsas 5 7 % luokkaa vuositasolla. Turkua lukuun ottamatta käyntimäärä on kasvanut koko tarkastelujakson ajan vuosittain. Turun käyntimäärä laski vuodesta 1999 vuoteen 2001 mutta kääntyi nousuun vuonna Tampereen käyntimäärän lasku vuonna 2002 johtui tiimityön lisääntymisestä kotihoidosta. Taulukko 7. Kotihoidon 65 vuotta täyttäneiden asiakaskäynnit vuosina (koko vuoden tieto) sekä muutos -% ja Muutos % Helsinki ,6 19,5 Espoo ,1 27,6 Vantaa ,5 15,1 Turku ,2-4,8 Tampere * ,1 20,4 Viisikko ,0 14,6 *Tilastointitavan muutos selittää käyntimäärän kasvua Tampereella Muutos % Vanhusikäryhmien kotihoitoon kului vuonna 2002 runsaat 137 miljoonaa euroa. Summa oli vajaat 30 % korkeampi kuin vuonna 1999 (kustannukset korotettu julkisten menojen hintaindeksillä v arvoon). Vuotuinen kustannusten lisäys kotihoitoon on ollut vajaa 10% koko Viisikon tasolla. Pääkaupunkiseudun kunnissa kotihoidon kustannukset ovat kasvaneet keskimääräistä enemmän. Turussa kotihoidon kustannusten kehitys on ollut laskeva. Tämä johtuu osittain siitä, että kotisairaanhoidon kustannukset lasketaan Turussa osana alueellisen perusterveydenhuollon kustannuksia ja laskentaperusteet ovat vaikuttaneet siihen, että kotisairaanhoidon kustannusosuus kokonaisuudesta on pienentynyt itse toiminnasta riippumattomista syistä. Kotipalvelun kustannukset Turussa ovat pysyneet suunnilleen samoina koko tarkasteluajanjakson ajan. Taulukko 8. Kotihoidon 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kustannukset euroa vuosina (koko vuoden tieto) sekä muutos -% Muutos % (abs.) Helsinki ,4 36,8 Espoo ,0 35,5 Vantaa ,5 41,5 Turku ,2-6,7 Tampere ,5 21,2 Viisikko ,0 27,2 Muutos % (defl.)ks.määr 23