KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009

Transkriptio

1 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen

2 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN Edita Oy Ab 2010 Helsinki

3 Kuusikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän lastensuojelun asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelu Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Turun sosiaali- ja terveystoimi, Tampereen hyvinvointipalvelut, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 6/2010 Sivumäärä, liitteet 21 s + liitteet Osanumero 2/2010 ISSN-numero Kieli Suomi Tiivistelmä Vuosi oli lastensuojelulain (417/) toinen toteuttamisvuosi. Lain asettamat määräajat ovat nousseet korostetusti esiin lastensuojelutyössä. Tämä on lisännyt lastensuojelutyön suunnitelmallisuutta ja painottanut dokumentoinnin tärkeyttä. Kuusikon kunnissa käsiteltiin lastensuojeluilmoituksista määrätyn seitsemän arkipäivän kuluessa valtaosa, mutta keskimääräinen lastensuojelutarpeen selvityksen kesto oli kuntien arvion mukaan vuoden lopulla noin puoli vuotta. Kuusikon kunnissa oli vuoden aikana lastensuojelun asiakkaina 8,1 % ( lasta) alle 18-vuotiaasta väestöstä. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta lapsella. Uusia avohuollon asiakkaita tuli lastensuojeluun runsas lasta. Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin valmiiksi lapselle, mikä oli noin 74 % uusista asiakkaista. Lastensuojelun asiakkuus päättyi lastensuojelutarpeen selvityksen teon jälkeen noin lapsella ja asiakkuus jatkui lastensuojelutarpeen selvityksen valmistuttua lapsella. Avohuollon asiakkuudesta poistui vuoden aikana noin lasta. Vuoden aikana sijoitettuna oli alle 18-vuotiasta lasta (1,6 %) ja avohuollon asiakkaana (6,4 %) lasta/nuorta. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin kappaletta yhteensä lapsesta tai nuoresta. Lastensuojeluilmoituksen kohteena oli 6,2 % alle 18-vuotiaasta väestöstä. Lastensuojelun kustannukset olivat 281miljoonaa euroa Kuusikon kunnissa vuonna. Summasta 78 % (220 miljoonaa euroa) käytettiin sijoituksiin ja 22 % (60 miljoonaa euroa) avohuollon palveluihin. Lastensuojelun kokonaiskustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta noin 3 %. Sijaisperhehoidon lisääntyminen merkitsi sijoitusten kustannusten kasvun hidastumista muutamaan aikaisempaan vuoteen verrattuna. Kuusikon kuntien vastuusosiaalityöntekijöiden määrä oli 424 työntekijää (marraskuussa ). Jokaista vastuusosiaalityöntekijää kohti oli keskimäärin 61 lastensuojelun asiakasta. Avohuollon vastuusosiaalityöntekijät tekivät keskimäärin 21 lastensuojelutarpeen selvitystä vuoden aikana. Asiasanat Lastensuojelu, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 7 Jakelu

4 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU Johdanto Lastensuojelun kokonaisuus Lastensuojelulain (417/) toinen toteuttamisvuosi Lastensuojelun asiakkaana olleet lapset Lastensuojelun kokonaiskustannukset Lastensuojelun henkilöstö Avohuollon tiedot Avohuollon asiakkaat Lastensuojelulain määräaikojan toteutuminen Avohuollon kustannukset Sijoitukset Sijoitetut lapset ja sijoitusten kustannukset Huostaanotot Sijoitusten hoitomuotojen kehitys 2000-luvulla Eri sijoitusmuotojen käyttö Kuusikon kunnissa Sijoitusten kustannukset väestöön suhteutettuna vuosina Yhteenveto...21 Liitteet: 1. Lastensuojelun tiedonkeruun määritelmät 2. Lastensuojelun kokonaisuus 2B. Lastensuojelun avohuollon kustannukset toiminnoittain 2C. Lastensuojelun asiakkaat ja kustannukset - 2D. Lastensuojelun kunnallinen henkilöstö E. Lastensuojelun henkilöstön suhteutus asiakasmäärään 3. Lastensuojelun avohuollon tiedot 3B. Lastensuojelun avohuollon tietoja - 4. Rekisteröidyt lastensuojeluilmoitukset ilmoituksen tekijän mukaan 4B. Lastensuojeluilmoituksen kohteena olleiden lasten ikä 5. Sijoitusten asiakkaat ja kustannukset 5A. Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset menolajeittain 5B. Sijoitusten tietoja - 5C Sijoitusten hoitovuorokausista laskettujen kokovuotisten hoitopaikkojen määrän muutos ja suhteutus alle 18 v. väestöön Kuusikon kunnissa - 5D. Perhehoidon, laitoshoidon ja ostopalvelujen hoitovuorokausien osuudet - 6A. Sijoitusten kustannukset alle 18-vuotiasta kohti B. Sijoitetun lapsen kustannukset - 7. Lastensuojelun työryhmä

5 1. Johdanto Kuusikon kunnat (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu) yhdistivät vuoden alussa aiemmin erillisinä toimineet lastensuojelun avohuollon 1 ) ja sijaishuollon työryhmät. Yhdistämisellä valmistauduttiin vuoden alussa voimaan tulleen uuden lastensuojelulain (417 /) mukanaan tuomiin toiminnallisiin ja tiedonkeruun muutoksiin. Vuodesta alkaen avohuollon tiedot on koottu pääasiassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisesti kokoamien avohuollon tietojen mukaisina. Tämän lisäksi ryhmä on koonnut lastensuojelun kokonaiskustannukset ja tietoja henkilöstöstä (mm. lapsen asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden määrän). Sijoituksista koottavia tietoja ei tässä yhteydessä muutettu. Helsingissä ja Turussa otettiin uusi asiakastietojärjestelmä (YPH-Effica) lastensuojelussa käyttöön vuonna. Samaa tietojärjestelmää käyttivät jo aiemmin Espoo, Tampere ja Oulu. Sekä Helsingillä että Turulla on ollut ongelmia lastensuojelutietojen tuottamisessa vuodelta uuden tietojärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Lastensuojelun asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi Siskomaija Pirilä Oulusta ja raportin on kirjoittanut Aila Kumpulainen. Henkilöstötiedot on koonnut ja tekstin kappaleessa 3 laatinut Marja- Riitta Kilponen. Työryhmän yhteystiedot löytyvät liitteestä Lastensuojelun kokonaisuus 2.1 Lastensuojelulain (417/) toinen toteuttamisvuosi Vuosi oli uuden lastensuojelulain (417/) toinen voimassaolovuosi. Lain asettamat määräajat ovat nousseet korostetusti esiin lastensuojelutyössä. Lastensuojelulain mukaisesti asiakkaalla on subjektiivinen oikeus määräaikojen toteutumiseen, mikä vahvistaa asiakkaan oikeusturvaa. Kunnille voi tulla sanktioita määräaikojen ylityksistä. Tämä on korostanut lastensuojelutyön suunnitelmallisuutta ja lisännyt oikea-aikaisen ja nopean intervention merkitystä sekä dokumentoinnin tärkeyttä. Oikeaaikaisen intervention koetaan vaikuttavan kriisitilanteissa perheisiin ja vähentävän pitkäaikaista lastensuojelun tarvetta. Lapsen läheisverkoston nostaminen esiin on tuonut lastensuojelun sosiaalityöhön haasteita ja mahdollisuuksia. Sukulais- ja lähiverkostosijoitukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Myös monikulttuurisuuteen liittyvät haasteet ovat nousseet esiin ja niihin kiinnitetään enemmän huomiota kuin ennen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat eri kunnissa korostavat muiden hallintokuntien osuutta lapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä, ongelmien varhaisessa havaitsemisessa ja niihin puuttumisessa. Yhteistyö eri hallintokuntien kanssa on lisääntynyt. 2.2 Lastensuojelun asiakkaana olleet lapset Kuusikon kunnissa oli lastensuojelun asiakkaana joko avohuollossa tai sijoitettuna alle 18- vuotiasta lasta vuonna. Lukumäärä sisältää kaikki lastensuojelun asiakkaana vuonna olleet eli avohuollon asiakkaana olleet ja sijaishuollon asiakkaana olleet. Lisäksi täysi - ikäistä ( vuotiasta) nuorta oli jälkihuollon asiakkaina. Lastensuojelun asiakkaina olleiden lasten määrä kasvoi lapsella eli runsaat 10 % edellisestä vuodesta. 1 osana sosiaalityön työryhmää vuosina

6 Taulukko 1. Lastensuojelun asiakkaina olleet 0-17-vuotiaat lapset ja heidän osuutensa vastaavanikäisestä väestöstä, jälkihuollossa olleet sekä lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus vuonna 0-17 v. väestö Muutos % v Lastensuojelun asiakkaana olleet 0-17v.lapset Muutos % v Sijoitetut 0-17v. vuonna * Muutos % v Avohuollon asiakkaana olleet 0-17v.lapset(sis jälkihuollon) Muutos % v Jälkihuollossa olleet 0-20v Lapset, joista tehty lastensuojeluil moitus Kunta Helsinki , , , , ,9 Espoo , , , , ,3 Vantaa , , , , ,6 Turku , , , , ,5 Tampere , , , , ,7 Oulu , , , , ,6 Kuusikko , , , , ,8 Kunta % vastaavanikäisestä (0-17v) väestöstä osuus 0-17v väestöstä 18-20v. Helsinki 8,1 2,0 6,1 3,6 6,6 Espoo 5,5 1,1 4,5 2,8 4,3 Vantaa 10,9 1,4 9,5 3,6 8,0 Turku 8,4 1,7 6,7 3,6 9,1 Tampere 8,1 1,8 6,3 1,7 3,8 Oulu 8,8 1,6 7,2 1,8 5,6 Kuusikko 8,1 1,6 6,5 3,0 6,2 Kuusikon kuntien alle 18-vuotiaasta väestöstä oli keskimäärin 8,1 % (7,4 % v ) lastensuojelun asiakkaina vuonna. Sijoitettuna olleiden määrä kasvoi alle 100 lapsella (4 639 lasta vuonna ) ja sijoitettujen osuus väestöstä pysyi lähes ennallaan. Ainoastaan Tampereella ja Oulussa sijoitettuna olleiden määrä kasvoi yli 10 %. Sen sijaan avohuollon asiakkaiden määrä kasvoi lähes kaikissa kunnissa, yhteensä lapsella. Vantaalla asiakasmäärän kasvu oli suurin. Kuvio 1. Vuosina - lastensuojelun asiakkaina olleiden alle 18-vuotiaiden lasten osuus vastaavasta väestöstä jaoteltuna avohuollon asiakkaana olleisiin ja sijoitettuna olleisiin 12 Muutos % v 10 1,4 % 0-17v. väestöstä 8 6 2,1 2,1 2,0 1,4 1,3 1,8 1,7 1,7 1,6 1,5 1,8 1,5 1,5 1,6 1,6 1,6 1, ,9 5,3 6,1 1,0 3,9 1,1 4,1 1,1 4,4 6,3 7,5 9,5 5,5 6,1 6,7 6,0 6,4 6,3 6,0 7,1 7,2 5,2 5,8 6,5 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Avohuollon asiakkaana vuoden aikana % 0-17v Sijoitettuna vuoden aikana % 0-17v. Avohuollon asiakkaina olleiden osuus alle 18-vuotiaasta väestöstä on noussut koko tarkastelu- jakson ajan. Avohuollon asiakkaiden väestöosuus on lisääntynyt yli prosenttiyksikön ikäryhmästä Espoota ja Tamperetta lukuun ottamatta kaikissa Kuusikko-kunnissa. 4

7 2.3 Lastensuojelun kokonaiskustannukset Lastensuojelun kokonaiskustannukset olivat Kuusikon kunnissa runsaat 281 miljoonaa euroa vuonna. Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta 3,1 %. Summasta kului sijoituksiin noin 78 % ja avohuollon toimintoihin 22 %. Taulukko 2. Lastensuojelun kokonaiskustannukset ja kustannusten muutos vuodesta (kustannukset korotettu vuoden arvoon julkisten menojen hintaindeksillä) 2. Lastensuojelun kokonaiskustannukset Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Muutos % Muutos % Muutos % Yhteensä , , , , , , ,1 Avohuolto , , , , , , ,2 Sijoitukset , , , , , , ,0 Muutos % Muutos % Muutos % Muutos % Lastensuojelun avohuollon kustannukset pysyivät Kuusikon kunnissa kokonaisuutena lähes vuoden tasolla. Joidenkin kuntien kustannusten laskuun vaikutti mm. se, että kunnan jälkihuoltonuorille toimeentulotukena maksettava taloudellinen tuki ei enää vuonna sisälly avohuollon kustannuksiin. Espoon ja Tampereen avohuollon kustannusten nousu oli kuitenkin yli 10 % edellisestä vuodesta. Turun huomattava avohuollon kustannusten lasku johtui aikuissosiaalityöhön kuuluvan sosiaalityön osuuden poistosta avohuollon kustannuksista Sijoitusten kustannukset nousivat edellisestä vuodesta keskimäärin 4 %. Kustannusten nousu oli suurin Oulussa ja Helsingissä (7-10 %). Turussa sijoitusten kustannukset laskivat henkilömenojen laskun johdosta. 3. Lastensuojelun henkilöstö Kuusikon kuntien lastensuojelun henkilöstö selvitettiin kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa vuodelta. Aiemmin on selvitetty lastensuojelun avo- ja sijaishuollon henkilöstöä ja erikseen sijaishuollon laitoshuollon henkilöstöä. Tähän raporttiin yhdistettiin koko lastensuojelun henkilöstö sekä avo- että sijaishuollossa tilanteessa Henkilöstömäärät selvitettiin vain kunnallisen palvelun osalta eli esimerkiksi ostopalvelulaitosten henkilöstömääriä ei ole selvitetty (Liite 2D). Taulukko 3. Kuusikko-kuntien kunnallinen lastensuojelun henkilöstö Perhekuntoutus Nimikkeet Avohuolto Koti palvelu Sijais huolto avo huolto sijais huolto Muu toiminta Edelliset yhteensä Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Stt-pätevyyttä edellyttävät muut nimikkeet 5 5 Kunnallisten laitosten henkilöstö KAIKKI YHTEENS Ä Sosiaalityöntekijät yhteensä Vastuusosiaali työntekijät Sosiaaliohjaaja ja perhettyöntekijä Lähityöntekijä 1 1 Muu nimike Lastensuojelun johtaminen, yli 50% YHTEENSÄ

8 Henkilöstön vertailu on helpointa tehdä kokonaislukuna, koska vertailussa on vaikeinta määritellä, miten henkilöstö sijoittuu eri sektoreihin. Kunnissa on esim. yleistynyt laitoksista annettava avohuollon palvelu lapsille, nuorille ja perheille heidän kodeissaan. Hallinnollisesti nämä työntekijät voivat kuulua sijaishuoltoon, mutta he työskentelevät pääosin virka-aikana ja arkipäivisin eli toimivat avohuollon palveluna. Myös jälkihuollon henkilöstön sijoittuminen vaihtelee kunnittain; osassa he kuuluvat avohuollon ja osassa sijaishuollon henkilöstöön. Tämän vuoksi henkilöstön vertailu on paras tehdä vuosittain siten, että verrataan henkilöstön kokonaislukua. Vertailukohtana voidaan käyttää myös vastuusosiaalityöntekijöiden määrää. Se selvitettiin uuden lastensuojelulain muutoksen vuoksi ensimmäistä kertaa tilanteessa Lastensuojelulain mukaan jokaiselle lapselle ja nuorelle tulee nimetä oma vastuusosiaalityöntekijä, kun hän on lastensuojelun avo- tai sijaishuollon asiakkaana. Vastuusosiaalityöntekijöiden määrä on noussut ja oli yhteensä 424 (407)työntekijää. Työntekijöiden määrä on pysynyt samana Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Se on noussut Helsingissä, Espoossa ja Oulussa. Helsingissä ja Espoossa ovat nousseet sijaishuollon vastuusosiaalityöntekijöiden määrä, Oulussa lisäystä on ollut sekä avo- että sijaishuollossa verrattuna tilanteeseen Suhdeluku = lastensuojelun asiakkaita yhtä vastuusosiaali- työntekijää kohti nousi vuonna lähes kaikissa kunnissa (kuvio 2). Asiakassuhteutusten lisäksi suhteutettiin valmiiksi tehtyjen lastensuojelutarpeen selvitysten määrää avohuollon vastuusosiaalityöntekijöiden määrään. Jokainen avohuollon vastuusosiaalityöntekijä laati keskimäärin 21 lastensuojelutarpeen selvitystä vuonna. Vaihteluväli oli selvitystä /työntekijä. (liite 2E). Kuvio 2. Lastensuojelun (0-20v)asiakkaat vastuusosiaalityöntekijää kohti Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Turun ja Tampereen vastuusosiaalityöntekijöiden määrä on otettu vakanssilukuna, vaikka näissä kunnissa lastensuojelua tekevät sosiaalityöntekijät tekevät osan työajastaan aikuisten sosiaalityötä. Selvitykseen päätettiin olla huomioimatta työpanoksen osuutta, koska kun lasketaan kuinka monta asiakasta yhdellä vastuusosiaalityöntekijällä on, ei työpanoksen huomioiminen anna oikeaa vertailulukua. Samalla tavoin Turun ja Tampereen vertailuluvut eivät ole täsmälleen oikeat, kun verrataan avohuollon sosiaalityöntekijöiden lukumäärää tehtyjen lastensuojelutarpeen selvitysten määrään. Myöskään Helsingin osalta tämä vertailu ei anna täysin oikeaa kuvaa, sillä Helsingissä avohuollon sosiaalityöntekijät vastasivat vuonna myös laitoksiin sijoitettujen lasten ja nuorten sosiaalityöstä. Ei-kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden määrää ei saatu kaikista kunnista. Helsingissä ja Espoossa tilanne on pysynyt lähes ennallaan vuodesta vuoteen ja on 38 %. Vantaalla luku on noussut 50 % (40 %). Oulussa tilanne on hieman parantunut 30 % (35 %). 6

9 Lastensuojelun kotipalvelua tekevien vakanssien määrä on laskenut huomattavasti vuodesta, jolloin niiden määrää selvitettiin viimeksi. Onko niin, että koska uusi lastensuojelulaki korostaa varhaisen ja ehkäisevän tuen merkitystä, niin kotipalvelun resursseja on suunnattu enemmän perheille, jotka eivät ole vielä lastensuojelun asiakkuudessa? Vai onko palvelumuotoa vähennetty kokonaisuudessaan? Lastensuojeluperheiden kotipalvelua tarjotaan kunnallisena palveluna Helsingissä (25 vuonna / 40 vuonna ) ja Tampereella (21 / 50). Vantaalla ei ole enää tätä palvelua (vuonna oli 4 vakanssia). Perhekuntoutuksen määrittelyn ja hallinnollisen sijoittumisen vaihtelun vuoksi sen henkilöstö- lukuja ei saada vielä selkeästi esiin. 4. Avohuollon tiedot 4.1 Avohuollon asiakkaat Lastensuojelulain (417/) tultua voimaan vuoden alussa muuttui myös valtakunnallinen tiedonkeruu avohuollosta. Tiedonkeruu laajeni huomattavasti ja kuntien tietojärjestelmillä on ollut vaikeuksia vastata muuttuneisiin tiedonkeruutarpeisiin. Vuoden osalta tilanne on jo paran- tunut sen verran, että useimmat kootuista tiedoista saatiin tuotettua (liite 3). Taulukoissa suluissa olevat numerot viittaavat lastensuojelun avohuollon toimintaa kuvaavan tilaston tietoihin. ( \tilastot\ lastensuojelu) Taulukko 4. Tietoja lastensuojeluilmoituksista ja avo- sekä jälkihuollon asiakkaista - Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Lastensuojeluilmoitukset(1) Muutos % - -11,4 8,0 23,8-16,2-20,9 7,8-3,6 Lastensuojeluilmoituksen kohteena olleet lapset (2) Muutos % - -5,9 15,3 26,6 3,5-9,7 14,6 4,8 Lastensuojeluilmoitusten määrä väheni edellisestä vuodesta noin ilmoituksella. Kehitys oli eri kunnissa erilainen; kun Helsingissä, Turussa ja Tampereella lastensuojeluilmoitusten määrä väheni, ilmoitusten määrä jatkoi kasvuaan Espoossa, Vantaalla ja Oulussa. Helsingissä ilmoitusten vähenemiseen vaikutti se, että vuonna lastensuojeluilmoituksiin rekisteröitiin ilmoitukset alaikäisten päihteidenkäytöstä ja rikoksesta epäilystä. Vuonna nämä ilmoitukset tilastoitiin erikseen (n ). Helsingissä ja Tampereella väheni myös ilmoitusten kohteena olleiden lasten määrä kun muissa kunnissa lapsimäärä kasvoi. Samalla lasta kohti tehtyjen ilmoitusten määrä laski 1,6:een lasta kohti. Yksityisten henkilöt tekivät lastensuojeluilmoituksista noin neljänneksen. Yksityisten osuus ilmoituksista vähentyi hieman vuodesta ja viranomaisten osuus kasvoi. Viranomaisista suurimman osan ilmoituksista teki poliisi (29 %). Valtaosa lastensuojeluilmoituksista kohdistui kouluikäisiin lapsiin. Lapsista 7-12-vuotiaita oli lähes 28 % ja 13 vuotta täyttäneitä yli 40 % (liitteet 4 ja 4B). 7

10 Taulukko 5. Lastensuojelun asiakkaana olleet sekä avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret vuosina. Uudet avohuollon asiakkaat, %-osuus kaikista avohuollon asiakkaista ja kaikista lastensuojelun asiakkaista. Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Vuoden aikana lastensuojelun asiakkaana olleet Muutos % - 8,9-2,8 14,1 9,9 3,5 6,9 7,4 Vuoden aikana avohuollon asiakkaana olleet (7) Muutos % - 5,8 5,4 23,7 1,9 4,2 8,0 8,7 Vuoden aikana alkaneet avohuollon asiakkuudet (3) Vuoden aikana alkaneiden uusien asiakkuuksien (3) osuus kaikista avohuollon asiakkaista(7) 33,4 45,3 44,7 61,7 39,1 41,6 41,6 Vuoden aikana alkaneet uudet lastensuojelun asiakkuudet (3) osuus kaikista lastensuojelun asiakkaista 26,7 38,7 42,1 46,7 37,7 36,2 35,6 Taulukkoon 5 on otettu mukaan myös kaikkien lastensuojelun asiakkaina olevien määrä vuosina ja. Tätä tietoa ei ole THL:n keräämissä tiedoissa vaan sen on kerännyt Kuusikko-työryhmä. Avohuollon asiakasmäärässä (7) ovat mukana myös avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetut, jotka lasketaan tässä selvityksessä myös sijoitettuna olleiden määrään. Avohuollon asiakkaiden määrä kasvoi useimmissa kunnissa vuodesta. Keskimääräinen kasvu oli lähes 9 %. Erityisen suurta kasvu oli Vantaalla (+24 %). Vuoden aikana alkaneiden uusien avohuollon asiakkuuksien määrä oli noin kolmannes kaikista lastensuojelun asiakkaista ja runsas 40 % kaikista avohuollon asiakkaista. Taulukko 6. Vuoden aikana valmiiksi tehdyt lastensuojelutarpeen selvitykset vuonna. Lastensuojelutarpeen selvitykseen päättyneet asiakkuudet sekä valmiiksi tehtyjen lastensuojeluselvitysten %-osuus uusista avohuollon asiakkuuksista. Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Vuoden aikana valmiiksi tehdyt lastensuojelutarpeen selvitykset(4) Joista asiakkuus päättyy selvitykseen Selvitykset % selvityksistä 38,9 52,1 50,4 38,6 32,0 42,1 Vuoden aikana valmiiksi tehtyjen lastensuojelutarpeen selvitysten (4) osuus uusista avohuollon asiakkuuksista(3) 90,6 80,8 45,9 71,2 71,5 87,5 73,6 Vuoden aikana valmiiksi tehtyjen lastensuojelutarpeen selvitysten määrä pitää sisältää myös ne tapaukset, joissa lastensuojelun asiakkuus päättyy selvitykseen. Oulussa tällaisten selvitysten määrä oli vuonna noin 30 % tehdyistä selvityksistä. Helsingissä ja Tampereella selvitykseen päättyi noin 40 % uusista asiakkuuksista ja Espoossa ja Vantaalla noin puolet uusista asiakkuuksista. Valmiiksi tehtyjen lastensuojelutarpeen selvitysten osuus uusista avohuollon asiakkuuksista vaihteli kunnittain %:n välillä. Keskimäärin osuus oli 74 % uusista asiakkuuksista. 8

11 Lastensuojelutarpeen selvitysten jälkeen tehtyjen uusien asiakassuunnitelmien määrä (5) ja vuoden aikana tarkistettujen avo- tai jälkihuollon asiakassuunnitelmien määrä (6) on tällä hetkellä hyvin vaikea saada kuntien käyttämistä asiakastietojärjestelmistä. Luotettavan tiedon saamiseksi on kehitettävä sekä määrämuotoisia asiakaskassuunnitelmalomakkeita että tapoja, joilla suunnitelman teko tai päivitys kirjaantuu aukottomasti tietojärjestelmään. Avohuollon tilastotiedot ovat jo tarkempia kuin lastensuojelulain (417/) ensimmäisenä toteuttamisvuonna. Silti täysin kattavien tietojen saanti tietojärjestelmistä teettää vielä töitä. Kuviossa 3 on hahmoteltu karkeasti Kuusikon kuntien vuodelta koottujen lastensuojelun asiakasja toimintatietojen pohjalta kokonaiskuva lastensuojelun asiakasmäärästä ja siinä tapahtuvista muutoksista vuoden aikana. Kuvion avulla yritetään hahmottaa lastensuojelu prosessin kokonaisuus ja asiakasvirrat. Lastensuojelun asiakkaaksi tulevalle tehdään lastensuojelutarpeen selvitys ja sen jälkeen asiakkaaksi jäävälle laaditaan asiakassuunnitelma. Sijoitettuna tai avohuollon asiakkaana vuodesta toiseen jatkavan asiakassuunnitelma tarkistetaan ja saatetaan ajan tasalle vuosittain. Kuvio 3. Lastensuojelun tilastojen antama kuva lastensuojelun asiakkaiden määrästä ja asiakaskunnan muutoksesta vuoden aikana Kuusikon kunnissa Lastensuojelun asiakkaina lasta Avohuollon asiakkaat Uudet lastensuojelun asiakkaat lasta Uusia lastensuojelutarpeen selvityksiä ja uusia asiakassuunnitelmia Lastensuojeluilmoituksen kohteena lasta (osa jo lastensuojelun asiakkaana) jää asiakkaaksi lasta avohuollon asiakkaina jo ennen vuotta eikä poistu vuonna Tarkistettavia asiakassuunnitelmia Poistuu avohuollon asiakkuudesta (lakkautetut) lasta (30%) Poistuu selvityksen jälkeen lasta Sijoitetut (20%) Tarkistettavia asiakassuunnitelmia v. Lapset ja muoret 0-20v % Lastensuojelun asiakkaina Sijoitettuna ,8 Avohuollon asiakkaina ,3 Jälkihuollon asiakkaina ,3 Vuoden aikana alkaneet uudet avohuollon asiakkuudet ,5 Vuoden aikana valmiiksi tehdyt lastensuojeluselvitykset ,9 alkaneista asiakkuuksista Vuoden aikana lakkautetut avohuollon asiakkuudet ,1 Poistuu selvityksen jälkeen asiakkuudesta ,6 alkaneista asiakkuuksista Kuusikkokunnissa oli vuoden aikana lähes lastensuojelun asiakasta. Heistä viidennes oli vuoden aikana sijoitettuna. Avohuollon asiakkaina oli noin lasta, joista uusina asiakkaina tuli lastensuojeluun runsas lasta. Uusia asiakkaita oli runsas kolmannes kaikista lastensuojelun asiakkaista. Uusille asiakkaille tehtävän lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen asiakkuus päättyi noin lapsella (kolmannes uusista asiakkuuksista). Vuoden aikana lakkautettuja avohuollon asiakkuuksia oli 8 000, joista 3000 lastensuojelutarpeen selvitykseen loppunutta asiakkuutta ja avo- tai jälkihuollon asiakkaana aikaisemmin ollutta. Vuoden aikana asiakkaiksi tulleiden ja vuoden aikana lakkautettujen asiakkuuksien lisäksi avohuollon asiakkaina oli lasta, jotka olivat vuoden alkaessa avohuollon asiakkaina eikä asiakkuus loppunut vuoden aikana. Lastensuojelutarpeen selvityksiä olisi tullut tehdä runsas vuoden aikana ja tilastojen mukaan niitä tehtiin vajaa (74 %:lle uusista asiakkaista). Uusia asiakassuunnitelmia tuli vuoden aikana tehtäväksi 6000 lapselle ja suunnitelman tarkistus ja päivittäminen oli tehtävä sijoitettuna tai avohuollon asiakkaana olleelle lapselle. 9

12 4.2 Lastensuojelulain määräaikojan toteutuminen Lastensuojelulaki säätää määräajat vireille tulleen lastensuojeluasian käsittelylle sekä lastensuojelu tarpeen selvityksen tekemiselle: 1) Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko asian vireille tulon johdosta ryhdyttävä 27 :ssä tarkoitetun lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen vai onko asia selvästi luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin (LsL 26 ). 2) Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta (LsL 27 ). Aluehallintovirastot suorittivat keväällä 2010 kunnille kyselyn lastensuojelulain määräaikojen toteutumisesta. Kuusikon kuntien antamien vastausten perusteella % lastensuojeluilmoituksista käsiteltiin määrätyn seitsemän arkipäivän kuluessa. Lastensuojelutarpeen selvityksistä kunnat pystyivät käsittelemään vuonna lain määräajassa korkeintaan puolet. Keskimääräinen lastensuojelutarpeen selvityksen kesto oli kuntien arvion mukaan vuoden lopulla noin puoli vuotta. Kunnat ovat alkaneet toimenpiteisiin saadakseen tilanteen lain mukaiselle tasolle. Tällaisia toimenpiteitä olivat mm. erillisten selvitystiimien perustaminen ja uusien sosiaalityöntekijöiden palkkaaminen. Lisäksi kunnat ovat pyrkineet ohjeistamaan seikkaperäisemmin selvitysten tekoa ja määrittämään riittävän tason lastensuojelutarpeen toteamiselle. 4.3 Avohuollon kustannukset Avohuollon kustannukset koostuvat lastensuojelun avohuollon sosiaalityöstä, jälkihuollon toiminnoista, perhetyön, tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan, sosiaalipäivystyksen, ensikotien ja lastensuojelun taloudellinen tuen/ostopalvelujen ( 35 ja 36) kokonaisuudesta. Lastensuojelun johtamisen ja asiantuntijatehtävien kustannuksia täsmennettiin siten, että yli 50% työajastaan lastensuojeluun tekevien kustannukset tulivat mukaan vertailuun. Taulukko 7. Lastensuojelun avohuollon kustannukset kaupungeittain ja toiminnoittain ja Kuusikon tasolla LASTENSUOJELUN AVOHUOLTO VUONNA Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Kuusikko Lastensuojelun avohuollon kustannukset Lastensuojelun yhteiset palvelut Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö Jälkihuolto ja nuorten tukiasuminen Lastensuojelun perhetyö Tukiperhetoiminta/tukihenkilötyö/lomatoiminta Sosiaali- ja kriisipäivystys (Lastensuojelu) Ensikotien toiminta Lastensuojelun taloudelliset tukitoimet/ostopalvelut ( 35, 36)) Muut lastensuojelun kustannuserät Avohuollon kustannukset laskivat noin 0,2 prosenttia vuodesta. Osa muutoksista johtui toimintojen sisällön täsmentymisestä. Muutos oli suurin Turussa, jossa kustannuksista poistettiin yhdennetyn sosiaalityön vuoksi aikuissosiaalityöhön kuluva osa avohuollon sosiaalityöstä. Tämä vaikutti Turun avohuollon kustannusten alenemiseen noin miljoonalla eurolla. Toinen useampaan kuntaan vaikuttava muutos oli se, että toimeentulotukena maksettava jälkihuollon taloudellinen avustaminen jäi pois kustannuksista. Tämä vaikutti erityisesti Helsingin ja Turun kustannuksiin. 10

13 Kuvio 4. Lastensuojelun avohuollon eri toimintojen % -osuudet avohuollon kustannuksista 100,0 80,0 3,0 3,0 7,3 10,0 3,7 8,0 2,0 4,3 6,6 32,4 7,8 23,9 13,1 4,0 9,7 3,9 1,2 5,4 18,4 5,7 4,5 6,5 3,6 4,9 30,5 60,0 30,7 57,9 20,5 40,0 72,3 20,0 55,9 56,7 42,4 31,6 50,8 53,4 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Lastensuojelun avohuolto ja jälkihuolto+yhteiset Sosiaali- ja kriisipäivystys(lastensuojelu) Lastensuojelun taloudelliset tukitoimet ( 35 ja 36) Lastensuojelun perhetyö/tukihenkilötoiminta/lomatoiminta Ensikotien toiminta Muut lastensuojelun kustannuserät Kustannuksista 32 miljoonaa euroa (53 %) oli avo- ja jälkihuollon osuutta. Perhetyön, tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan kustannukset olivat 18 miljoonaa euroa (31 %). Kustannusten jakaantuminen eri kokonaisuuksiin vaihtelee kaupungeittain toiminnan organisoinnin mukaan. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen lastensuojelun osuus oli vajaa 3 miljoonaa euroa vuonna Ensikotien avopalveluihin kunnat käyttivät noin 2,1 miljoonaa euroa. Ensikoteja käytetään jonkin verran myös sijoituksiin. Tämä toiminta on useimmilla kunnilla sijoitusten kustannuksissa ja lapsimäärissä mukana. Lastensuojelulain taloudellisten tukitoimien kustannukset vähenivät runsaalla 2 miljoonalla eurolla vuoteen verrattuna kun toimeentulotukena maksettava taloudellinen tuki ei enää ole mukana lastensuojelun kustannuksissa. 11

14 5. Sijoitukset 5.1 Sijoitetut lapset ja sijoitusten kustannukset Kuusikon kunnissa alle 18-vuotiaista lapsista oli keskimäärin 1,6 % vuoden aikana sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Muita suurempi osuus sijoitettuja oli Helsingissä (2 % ikäryhmästä) ja vähiten heitä oli Espoossa (1,1 % ikäryhmästä). Sijoitettuja oli Kuusikon kunnissa yhteensä lasta. Heistä alle kouluikäisiä oli noin viidesosa ja 18 vuotta täyttäneitä 12 %. Sijoitettuja lapsia oli Kuusikon kunnissa vuonna yhteensä 388 lasta enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Suhteellisesti eniten sijoitettujen määrä on lisääntynyt Oulussa ja lähes yhtä paljon Espoossa. Kuitenkin Espoossa oli yhä vuonna kaikista pienin osuus sijoitettuja lapsia väestöön suhteutettuna. Espoon alle 18-vuotiaan väestön määrä on vastaavana aikana lisääntynyt noin lapsella. Helsingissä, Turussa ja Tampereella alle 18-vuotiaan väestön määrä on vuodesta vähentynyt yhteensä lapsella. Kuvio 5. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden lasten määrä ja muutos vuosina -. Sijoitettujen lasten määrän muutos - Lapsia Muutos % + 6 % +22 % -1% -6% +12% +28% HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Vuonna Helsingin, Turun 2 ja Espoon sijoitettujen määrä oli edellisvuotta hieman pienempi. Näin siitäkin huolimatta, että vuonna ensikoteihin sijoitetut otettiin mukaan lapsimäärään. Helsingin ja Espoon kohdalla tämä merkitsi vuosia jatkuneen sijoitettujen määrän kasvun taittumista. Muiden Kuusikko kuntien sijoitettujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta, mikä näkyi myös sijoitettuna olleiden väestöosuuden kasvuna. 2 Helsinki ja Turku ottivat käyttöön uuden tietojärjestelmän, josta asiakasmäärän muutos voi osittain johtua. 12

15 Kuvio 6. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden alle 18-vuotiaiden %-osuus kunnan alle 18 -vuotiaasta väestöstä vuosina -. 2,5 2,0 2,0 2,0 2,1 2,1 2,0 Sijoitettuna vuoden aikana % 0-17vuotiaista 1,5 1,0 0,5 0,9 0,9 1,0 1,1 1,1 1,4 1,4 1,4 1,3 1,4 1,8 1,7 1,8 1,7 1,7 1,5 1,4 1,6 1,5 1,8 1,4 1,5 1,5 1,5 1,6 1,5 1,6 1,6 1,6 1,6 0,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Lasten sijoitusten kustannukset Kuusikon kunnissa vuonna olivat 220 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannusten nousu oli muutamaa aikaisempaa vuotta maltillisempi, noin 4 %. Ainoastaan Oulussa ja Helsingissä kokonaiskustannusten kasvu oli keskimääräistä suurempi. Yhden sijoitetun lapsen kustannukset kunnalle olivat keskimäärin euroa vuonna. Sijoitettua lasta kohti lasketut kustannukset nousivat 3 % koko Kuusikon tasolla. Tässä vertailussa suhteutetaan lastensuojelun kokonaiskustannuksia alle 18 -vuotiaaseen väestöön. Sijoitusten kustannukset kunnan lapsiväestöön suhteutettuna olivat keskimäärin 759 euroa jokaista alle 18-vuotiasta kuntalaista kohti vuonna. Kustannukset suhteutettuna lapsiväestöön kertovat suurelta osin kunnassa tarvittavan sijaishuollon määrästä. Kuviossa 8 on lastensuojelun hoitovuorokaudet muutettu kokovuotisiksi hoitopaikoiksi (perhehoidossa ainoastaan pitkäaikaiset) ja suhteutettu alle 18-vuotiaiden määrään. 13

16 Kuvio 7. Sijoitusten kustannukset kunnan alle 18-vuotiasta asukasta kohti vuosina - (vuoden hintatasossa) 1200,0 Kustannukset vuoden aikana 0-17vuotiasta asukasta kohti 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0, HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Kuusikko Helsingissä ja Turussa käytettiin hoitovuorokausista laskien eniten kokovuotisia hoitopaikkoja suhteessa lapsiväestöön. Näissä kunnissa lapsiväestöön suhteutetut kustannuksetkin olivat suurimmat. Ainoastaan Oulu, joka on pystynyt järjestämään edullista perhehoitoa muita kuntia suuremmalle osalle sijoitetuista, pääsi kustannuksissa alle vähemmän lastensuojelua (suhteessa lapsiväestöön) käyttävän Espoon. Kuvio 8. Hoitovuorokausista laskettujen kokovuotisten lastensuojelun hoitopaikkojen määrä 1000 alle 18-vuotiasta kohti Kuusikon kunnissa. 20,0 16,0 16,6 17,0 16,9 15,0 15,0 14,3 7,6 7,6 14,3 14,7 9,7 10,0 7,7 8,1 8,1 11,7 11,8 13,1 13,4 10,0 10,3 10,0 10,1 10,1 10,3 10,7 9,8 10,0 10,5 10,7 9,7 5,0 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kokovuotisia hoitopaikkoja/1000 alle 18-vuotiasta 14

17 5.2 Huostaanotot Uusia huostaanottoja toteutui vuoden aikana 619 (475 vuonna ). Hallinto-oikeuksien ratkaisemien tahdonvastaisten huostaanottojen määrä 183 oli edellistä vuotta (101) huomattavasti suurempi. Tahdonvastaisten huostaanottojen osuus oli useissa kunnissa alle 30 %, mutta Tampereella se oli runsas puolet kaikista huostaanotoista Huostaanotot Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Suostumukseen perustuvat huostaanotot Hallinto-oikeuden päättämät huostaanotot HAO hylännyt hakemuksia vuonna Kaikki huostaanotot Joista suostumukseen perustuvia % 73,0 75,0 79,8 70,6 49,3 61,4 70,4 Joista hallinto-oikeuden päättämiä % 26,5 25,0 20,2 29,4 50,7 38,6 29,6 Kuvio 9. Huostaanotoista suostumukseen perustuvien ja hallinto-oikeuksien päättämien %-osuus Huostaanottoja % 80 % 26,5 25,0 20,2 29,4 50,7 38,6 60 % 40 % 20 % 73,0 75,0 79,8 70,6 49,3 61,4 0 % Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Suostumukseen perustuvat % Hallinto-oikeuden ratkaisemat % 5.3 Sijoitusten hoitomuotojen kehitys 2000-luvulla Sijoitusten hoitovuorokaudet ovat vuosittain lisääntyneet 1-4 % Kuusikon tasolla. Vuonna 2003 koko Kuusikon sijaishuollon (pitkäaikaisen hoidon) vuorokaudet muutettuna ympärivuotisiksi hoitopaikoiksi vastasivat kokovuotista paikkaa. Vuonna hoitovuorokaudet vastasivat jo kokovuotista paikkaa. Hoitomuodoittain tarkasteltuna Viisikon kunnissa sijaisperhehoidon hoitovuorokaudet olivat lähes puolet kaikista hoitovuorokausista vuonna Kunnallisten laitosten ja ostopalvelun hoitovuorokaudet olivat molemmat runsas neljännes (26 % )vuorokausista. 15

18 Kuvio 10. Eri hoitomuotojen osuus sijaishuollon hoitovuorokausista Viisikon/Kuusikon kunnissa Viisikko 100 % Kuusikko 80 % 60 % 47,5 46,8 45,0 44,5 43,1 41,6 40,5 41,7 41,3 42,4 40 % 26,4 28,9 30,1 31,3 31,9 34,7 36,7 36,8 37,5 37,1 20 % 0 % 26,1 24,3 24,9 24,3 25,1 23,7 22,7 21,5 21,2 20, Kunnalliset laitokset % Ostopalvelut yhteensä % Perhehoito(sijaisperheet) % Vuonna vastaavat osuudet Kuusikon kunnissa olivat: sijaisperhehoito runsas 42 % vuorokausista, kunnallinen laitoshoito runsas 20 % ja ostopalvelut 37 % hoitovuorokausista. Liitteessä 5D on esitetty kuntakohtaisesti eri hoitomuotojen hoitopäivien osuuksien kehitys luvulla. Vuodesta 2003 lähtien syntyneistä uusista kokovuotisista sijoituspaikoista valtaosa, 451 paikkaa, on syntynyt ostopalveluihin. Kunnallisten laitosten kapasiteettia on lisätty 25 paikkaa ja 122 kokovuotista pitkäaikaista sijoituspaikkaa on saatu sijaisperheisiin. Pitkäaikainen perhehoito väheni aina vuoteen asti, jolloin monissa kunnissa tapahtui käänne ja pitkäaikaisen perhehoidon osuus hoitovuorokausista alkoi kasvaa. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet kääntyivät vuonna nousuun. Kuvio 11. Kokovuotisiksi hoitopaikoiksi muutetut lastensuojelun hoitovuorokaudet 2000 ja paikkojen lisäys Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Pa-perhehoito Kunnal linen laitoshoito Ostopalvelut 16

19 Perhehoidon hienoisen kasvun lisäksi kuviosta 11 on nähtävissä ostopalvelujen osalta sekä kasvua että vähenemistä eri kunnissa. Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella on kaikissa tarvittu lastensuojelun sijoituksiin runsas 400 kokovuotista sijoituspaikkaa vuodessa. Tampereella ja Espoossa sijoituspaikkojen määrä on lisääntynyt vuodesta noin 50 paikan verran. Kuvio12. Sijaishuollon hoitovuorokauden kustannukset eri hoitomuodoissa 400 EUR / hoitovrk kunnallinen laitos EUR /hoitovrk ostopalvelut EUR / hoitovrk sijaisperhehoito Euroa/vrk HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Sijoitettuna ollutta lasta kohti lasketut sijoitusten kustannukset olivat euroa vuonna. Oulun kustannukset ovat koko tarkastelujakson olleet huomattavan alhaiset sijoitettuna ollutta kohti eivätkä ole nousseet kuten muissa kunnissa on tapahtunut. Oulun edullisuutta selittää suuri perhehoidon osuus, kunnallisen laitoksen edullisin hoitovuorokauden kustannus sekä ostopalvelujen pienenevä käyttö tarkastelujakson aikana. Sijoitetun lapsen kustannukset Sijoitetun lapsen vuosikustannusten kehitys vuodesta 2001 Eur/sijoitettu Muutos % vuoteen on esitetty kuviossa 13. Tässä raportissa Helsinki ,7 sijoituksiin lasketaan mukaan myös avohuollon Espoo ,3 tukitoimisijoitukset. Vuoden 2001 keskimääräinen sijoituksen kustannus (Viisikon kunnissa) on merkitty arvolla Vantaa ,4 1 ja kustannusten kehitystä seuraavina vuosina on suhteutettu Turku ,9 siihen. Kuviossa käytetyt sijoitettua kohti lasketut Tampere ,9 kustannukset löytyvät liitteestä 6B. Oulu ,5 Kuusikko ,0 17

20 Kuvio 13. Sijoitettuna ollutta lasta kohti laskettujen vuosikustannusten kehitys Kuusikon kunnissa vuosina 2001 (Viisikon keskiarvo v = 1, kustannukset v. arvossa) 1,70 1,50 Keskiarvo Viisikon kunnissa Keskiarvo Kuusikon kunnissa 1,52 1,44 1=Viisikon keskiarvo ,30 1,10 0,90 1,14 1,04 1,03 1,00 0,93 0,78 0,97 0,98 1,03 1,11 1,15 1,18 1,23 1,31 1,28 1,27 1,18 0,70 0,70 0,50 0, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Kustannukset sijoitettua lasta kohti ovat Viisikon/Kuusikon kunnissa kohonneet vuodesta 2001 keskimäärin 27 %. Oulun muita kuntia edullisempia sijoitusten kustannuksia selittävät suurin osuus (72 % hoitovuorokausista) edullista perhehoitoa ja pienin osuus kunnallista sekä ostopalvelulaitoshoitoa. 5.4 Eri sijoitusmuotojen käyttö Kuusikon kunnissa Perhehoitoa oli vuonna hoitovuorokausina mitaten eniten Oulussa (72 %), Tampereella (48 %) ja Helsingissä (43 %). Muissa vertailun kunnissa perhehoidon osuus hoitovuorokausista oli %. Perhehoidon osuus hoitovuorokausista kasvoi kaikissa kunnissa edellisestä vuodesta. Perhehoidossa oli Kuusikon kunnissa lasta vuoden aikana. Perhehoidossa olleiden lasten määrä kasvoi 9 % edellisestä vuodesta. Perhehoidossa olleista lapsista (1 570) oli pitkäaikaisessa ja 666 (547) lyhytaikaisessa perhehoidossa. Pitkäaikaisessa perhehoidossa tuotettiin hoitovuorokausia ( ) ja lyhytaikaisessa (24 936). Kunnat lisäsivät lyhytaikaisen perhehoidon käyttöä Turkua lukuun ottamatta. Kokovuotisiksi hoitopaikoiksi muutettuna perhehoidossa oli (+68) hoitopaikkaa. 18

21 Kuvio 14. Eri hoitomuotojen osuudet sijoitusten hoitovuorokausista Kuusikon kunnissa ,2 32,6 36,3 30,4 47,7 42,4 Osuus hoitovuorokausista % ,8 28,5 17,5 8,0 34,1 40,4 5,9 30,5 6,8 33,2 72,1 2,0 6,9 30, ,3 33,2 23,5 20,5 15,8 15,3 12,3 12,6 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % Ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa hoidettiin lasta vuonna. Ostopalvelulaitoksissa hoidettujen lasten määrä väheni 45 lapsella edellisestä vuodesta. Ostopalvelulaitosten ja ammatillisten perhekotien hoitovuorokaudet kuitenkin lisääntyivät noin vuorokaudella ( > ) eli 0,6 % edellisestä vuodesta. Oulussa, Tampereella ja Vantaalla ostopalveluvuorokaudet vähenivät. Hoitovuorokausien määrä vastasi (1 387) kokovuotista hoitopaikkaa. Kunnallisissa lastensuojelulaitoksissa hoidettiin vuoden aikana lasta, joiden keskimääräinen hoitoaika vuoden aikana oli 148 vrk/lapsi (151vrk/lapsi). Kunnallisissa laitoksissa tuotettujen hoitovuorokausien määrä väheni runsaalla vuorokaudella ( > ). 3 Laitosten hoitopäivien määrä vastasi 769 (784) kokovuotista hoitopaikkaa. Kunnallisissa lastensuojelu- laitoksissa oli työntekijää. Kuvio 15. Eri hoitomuotojen %-osuudet sijoitusten kustannuksista Kuusikon kunnissa ,9 5,1 9,7 12,8 15,3 7,6 8,9 7,4 16,7 6,5 38,4 15,9 7,3 Osuus kustannuksista % ,4 48,2 55,1 39,7 52,3 4,4 28,7 43, ,4 26,8 24,4 43,9 24,4 28,5 33,1 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % 3 Uuden tietojärjestelmän käyttöönoton vuoksi Helsingissä hoitovuorokausien määrä on jäänyt todellista pienemmäksi. Tietoja on kirjattu liian vähän Effican näyttöön, josta poimitaan viralliset tilastot 19

22 Sijoituksiin kului yhteensä 220 miljoonaa euroa vuonna. Perhehoidon osuus summasta oli 35 miljoonaa euroa ja osuus 15,9 % kokonaiskustannuksista. Perhehoidon kustannukset kasvoivat toiminnan lisääntymisen myötä runsaat 10 % edellisestä vuodesta. Kunnalliseen laitoshoitoon käytettiin 72 miljoonaa euroa (33 % kokonaiskustannuksista) ja ostopalvelulaitosten sekä ammatillisten perhekotien palveluihin 111miljoonaa euroa (50,9 % kokonaiskustannuksista). Laitoshoidon kustannusten kasvu oli vajaat 4 % edellisestä vuodesta. 5.5 Sijoitusten kustannukset väestöön suhteutettuna vuosina - Lastensuojelun sijoituksiin käytetyt kustannukset on kuviossa 16 suhteutettu kunkin kunnan alle 18- vuotiaan väestön määrään. Vuoden 2001 keskimääräinen kustannus asukasta kohti on merkitty arvolla 1 ja myöhempien vuosien kustannusten kehitystä on verrattu siihen. Kuvion pohjana käytetyt kustannustiedot löytyvät liitteestä 6A. Kuvio 16. Sijoitusten kustannukset kunnan alle 18-vuotiasta asukasta kohti Kustannusten kehitys Kuusikon kunnissa vuosina (Viisikon ka v.2001 = 1, kustannukset v. arvossa) 2,10 1,90 Keskiarvo Viisikon kunnissa Keskiarvo Kuusikon kunnissa 1,92 1,84 1,70 1=Viisikon keskiarvo ,50 1,30 1,10 1,36 1,19 1,00 1,05 1,06 1,12 1,19 1,26 1,33 1,41 1,45 1,34 1,19 1,07 0,90 0,70 0,50 0,74 0,77 0,68 0,66 0, HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE Kuusikko OULU Sijoitusten kustannukset suhteutettuna alle 18-vuotiaaseen väestöön ovat kasvaneet keskimäärin 45 % verrattuna vuoden 2001 tilanteeseen. Kustannusten kasvuun on monta eri syytä, joista tärkeimmät ovat: *sijoitettujen lasten määrä on kasvanut 15 % vuodesta 2001 Viisikon kunnissa (Oulussa 19 % vuodesta 2003) lapsiväestön määrän pysyessä lähes ennallaan *sijoitusjaksot ovat pidentyneet (237 -> 260 vrk/sijoitettuna ollut) * sijoitusten määrän kasvu on kohdistunut pääasiassa vaativahoitoisten lasten ostopalveluihin ja perhehoidon osuus on vähentynyt lähes kaikissa kunnissa vuoteen, jonka jälkeen perhehoidon osuutta on hieman saatu lisättyä 20

23 6. Yhteenveto Uusi lastensuojelulaki (417 /) tuli voimaan vuoden alussa. Vuosi oli siten uuden lain toinen kokonainen toimintavuosi. Avohuollon toimintoja kuvaavat tilastotiedot saatiin tuotettua edellisvuotta paremmin ja niiden avulla oli mahdollista tarkastella asiakasvirtoja lastensuojelussa. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin noin ja ne kohdistuivat lapseen. Lasten määrä kasvoi 800 lapsella edellisestä vuodesta. Alle 18-vuotiaasta Kuusikon väestöstä oli 8,1 % ( lasta) lastensuojelun asiakkaina vuonna. Lisäksi täysi-ikäistä (18-20-vuotiasta) nuorta oli jälkihuollon asiakkaina. Lastensuojelun asiakkaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta lapsella. Kaikista lastensuojelun asiakkaista oli avohuollon asiakkaina runsas 80 % ja sijoitettuna 20 % lapsista. Uusia avohuollon asiakkaita tuli vuoden aikana lastensuojeluun runsas lasta. Lastensuojelutarpeen selvitys tehtiin valmiiksi 74 %:lle uusista asiakkaista. Lastensuojelun asiakkuus päättyi lastensuojelutarpeen selvityksen tekoon %:ssa selvityksistä. Kuusikon kuntien vastuusosiaalityöntekijöiden määrä oli 424 työntekijää (marraskuussa ). Jokaista vastuusosiaalityöntekijää kohti oli keskimäärin 61 lastensuojelun asiakasta. Avohuollon vastuusosiaalityöntekijät tekivät keskimäärin 21 lastensuojelutarpeen selvitystä vuoden aikana. Kuusikon kuntien alle 18-vuotiaasta väestöstä oli vuoden aikana sijoitettuna 1,6 % (4 732 lasta) Sijoitettuna olleiden määrä kasvoi 100 lapsella edellisestä vuodesta. Pitkäaikaisen perhehoidon osuus pitkäaikaisista sijoituksista kasvoi hieman kaikissa kunnissa. Lastensuojelun kustannukset Kuusikon kunnissa olivat 281 miljoonaa euroa. Tästä sijoitusten osuus oli 78 % ja avohuollon osuus 22 %. Kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 3 %. Edullisen perhehoidon lisääntyminen merkitsi sijoitusten kustannusten kasvun hidastumista muutamaan aikaisempaan vuoteen verrattuna. 21