Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2003

Transkriptio

1 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2003 Lasten sijaishuollon Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen

2 Julkaisija: Kuusikko-työryhmä Teksti: Aila Kumpulainen Kannen suunnittelu: Kati Rosenberg Painopaikka: Edita Oy Ab 2004 ISSN

3 Kuusikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän lasten sijaishuollon asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2003 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 7/2004 Sivumäärä, liitteet 22 s + liitteet Osanumero 1/2004 ISSN-numero Kieli Suomi Tiivistelmä Kuusikon kunnissa (Espoo, Helsinki, Tampere, Turku, Vantaa ja Oulu) oli vuoden 2003 aikana sijoitettuna lasta. Sijoitettuja oli keskimäärin 1,8 % alle 18-vuotiaasta väestöstä. Sijoitettuja suhteessa lapsiväestöön oli eniten Helsingissä (2,2 %) ja vähiten Espoossa (0,9%). Turussa ja Tampereella sijoitettuna oli noin 2 %, Oulussa 1,6 % ja Vantaalla 1,5 % alle 18-vuotiaista. Sijoitettujen osuus kuntien lapsiväestöstä on yleensä noussut Viisikon kunnissa viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2003 sijoitettujen osuus kuitenkin pieneni Helsingissä ja Espoossa. Sijaishuollon hoitovuorokausista tuotettiin Kuusikon kunnissa 44,5 % sijaisperheissä, 24,3 % kunnallisissa lastensuojelulaitoksissa ja 31,2 % ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa. Oulu oli kunnista perhehoitovaltaisin. Kunnallisen laitoshoidon vuorokausi oli kustannuksiltaan 194 euroa, ostopalvelulaitoksen vuorokausi 168 euroa ja ammatillisen perhekodin vuorokausi 129 euroa. Perhehoidon kustannukset hoitovuorokautta kohti olivat keskimäärin 40 euroa. Kuusikon kunnissa kului lasten sijaishuoltoon runsas130 miljoonaa euroa vuonna Euromääräisesti jokaista alle 18-vuotiasta asukasta kohti kului keskimäärin 452 euroa vuodessa. Eniten rahaa lasten sijaishuoltoon yhtä alle 18-vuotiasta kohden käyttivät Helsinki ja Turku ( euroa/alle 18-v). Näissä kaupungeissa oli myös sijoitettuna olleiden lasten osuus alle 18-vuotiaasta väestöstä korkein. Kustannukset olivat Vantaalla 399 euroa, Tampereella 337 euroa, Espoossa 295 euroa ja Oulussa 241 euroa/alle 18- vuotias. Asiasanat Lastensuojelu, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 7 Jakelu

4 2 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu Johdanto Yhteenveto Väestötietoja Kuusikon kaupungeista Lasten sijaishuolto Sijoitetut Sijaishuollon hoitovuorokaudet Sijaishuollon kustannukset Oulu Kuusikon ryhmässä Sijaishuolto hoitomuodoittain Kunnalliset laitokset Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit Sijaisperhehoito Sijaishuollon muutokset Viisikossa kaupungeittain vuodesta Sijaishuollon kehitys Viisikon kunnissa Sijoitetut, hoitovuorokaudet sekä kokonaiskustannukset Miten sijaishuollon painotukset ovat muuttuneet Liitteet: 0. Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät Lasten sijaishuollon toiminta- ja kustannustiedot B. Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset menolajeittain Lasten sijaishuollon vertailutiedot vuosina Sijoitettuna vuonna 2003 olleet ikäryhmittäin sekä uudet sijoitetut vuonna Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleet ja sijoitettuna olleet 2003, osuus vastaavanikäisestä väestöstä Kuusikon kunnissa 5. Viisikon kuntien lasten sijaishuollon hoitovuorokausien muutos Kuvia lasten sijaishuollon hoitojaksoista ja kustannuksista Kuusikon lasten sijaishuollon työryhmän yhteystiedot

5 3 1. Johdanto Tässä raportissa käsitellään Suomen kuuden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Turun ja Oulun eli Kuusikon lasten sijaishuoltoa ja sen kustannuksia vuonna Kuusikko-työryhmä muodostui kun Oulu tuli vuonna 2004 mukaan viiden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon vertailutyöhön, jota on tehty vuodesta 1999 alkaen. Oulun tulo mukaan muutamia vuosia jatkuneeseen yhteistyöhön näkyy raportissa usealla eri tavalla: Kuusikkoryhmä esiintyy yhtenäisenä ensimmäistä vuotta. Viisikolle on vertailutietoja aikaisemmista vuosista. Oulua verrataan sekä Viisikkoon että yksittäisiin kuntiin. Lastensuojelun kokonaisuudesta käsitellään pääosin sijaishuoltoa, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella. Sijaishuolto on rajattu siten, että tarkastellaan kaikkia lastensuojelulain mukaisesti sijoitettuja: huostaanotettuja (myös kiireellisesti huostaanotettuja), avohuollon tukitoimena sijoitettuja sekä jälkihuoltopäätöksellä sijoitettuja (18-20v) lapsia. Ensi- ja turvakotitoimintaa ei lasketa sijaishuollon toiminnaksi muissa kunnissa kuin Helsingissä, joten se on rajattu tarkastelusta pois. Avohuollon työ, joka tehdään kunnallisissa lastensuojelulaitoksissa, on pyritty rajaamaan pois. Sijaishuollon tietojen lisäksi Kuusikon työryhmä on kerännyt tiedot avohuollon tukitoimenpiteiden kohteena olleiden lasten ja nuorten määristä kunnissa. Stakes kerää tämän summatiedon kaikista kunnista sijaishuollon tietojen lisäksi. Vuonna 2003 on aikaisempien vuosien kustannustiedot muunnettu vuoden 2003 tasoon käyttämällä julkisten menojen hintaindeksiä sosiaalitoimelle. Raportin valmisti asiantuntijatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Irma Maikkula Helsingin sosiaalivirastosta ja varapuheenjohtajana Anne Kaatra Vantaalta. Työryhmän sihteerinä ja raportin kirjoittajana toimi Aila Kumpulainen. Työryhmän yhteystiedot kokonaisuudessaan löytyvät liitteestä Yhteenveto Kuusikon kunnissa oli vuoden 2003 aikana sijoitettuna noin lasta. Sijoitettuja oli keskimäärin 1,8 % alle 18-vuotiaasta väestöstä. Sijoitettujen osuus kunnan lapsiväestöstä vuonna 2003 oli suurin Helsingissä, Turussa Tampereella, runsas 2 %. Oulussa oli sijoitettuja 1,6 % lapsiväestöstä, mikä oli hieman enemmän kuin Vantaalla, jossa oli sijoitettuja runsas 1,5 %. Espoossa sijoitettuja oli noin 0,9 % lapsiväestöstä. Sijoitettujen osuus kuntien lapsiväestöstä on yleensä noussut Viisikon kunnissa viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2003 sijoitettujen osuus kuitenkin pieneni Helsingissä ja Espoossa. Viisikon kunnissa yhteensä oli vuonna 2003 noin 60 sijoitettua enemmän kuin vuonna 2002 ja runsas 700 (18 %) sijoitettua enemmän kuin vuonna Vuoden 2003 lopussa oli 0-17-vuotiaita Viisikon kunnissa lähes vähemmän kuin vuonna Espoossa ja Vantaalla lapsiväestön määrä on lisääntynyt ja muissa kunnissa vähentynyt vuosien aikana.

6 4 Kuvio 1. Sijoitettuna olleet lapset, %-osuus kunnan vuotiaasta väestöstä vuosina Viisikon kunnissa sekä 2003 Oulussa 2,5 2,3 2,2 2,1 2,1 2,1 2,0 Sijoitettuna vuoden aikana % 0-17vuotiaista 2,0 1,5 1,0 0,5 0,9 1,0 0,9 0,9 0,9 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,9 1,9 1,8 1,9 1,8 1,4 1,3 1,3 1,6 * 0, HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU *Helsingin vuoden 1999 sijoitettujen määrässä olivat mukana ensi- ja turvakoteihin sijoitetut eikä luku ole vertailukelpoinen myöhempien vuosien kanssa. Viisikko-kuntien yhteinen sijoitettujen määrä lisääntyi keskimäärin 1,4 % edellisestä vuodesta eli vähemmän kuin hoitovuorokaudet, jotka lisääntyivät keskimäärin runsaat 5 %. Hoitovuorokausien lisäys vaihteli 2,2 % (Helsinki) ja 10,8 % (Tampere) välillä. (Liite 2, sivu 1, kohta 1.4 ). Kuusikon kuntien sijaishuollon hoitovuorokausista vajaa puolet eli 46 % kertyi sijaisperheissä. Vastaava osuus hoitovuorokausista tuotettiin kunnallisissa ja ostopalvelulaitoksissa yhteenlaskettuna. Ammatillisten perhekotien osuus oli vajaa 8 % hoitovuorokausista. Oulussa sijaisperhehoidon osuus hoitovuorokausista oli huomattavan suuri verrattuna muihin vertailun kuntiin. Osuus oli lähes 68 % kaikista sijaishuollon hoitovuorokausista. Myös Tampereella sijaisperhehoidon osuus oli korkea, 55 % hoitovuorokausista. Tampereella viiden vuoden aikana tapahtunut sijaishuollon kasvu on suuntautunut ostopalveluina tuotettuun laitosmaiseen hoitoon, joka on pienentänyt sijaisperhehoidon suhteellista osuutta. Oulussa ja Tampereella oli myös vähiten kunnallista laitoshoitoa. Alle 12 % hoitovuorokausista tuotettiin kunnallisissa lastensuojelulaitoksissa, kun keskimääräinen osuus Kuusikon kunnissa oli runsas 23 % hoitovuorokausista. Lasten sijaishuoltoon kului Kuusikon kunnissa runsas 130 miljoonaa euroa vuonna Sijoitettua kohden se tarkoitti runsasta euroa. Sijaishuollon kustannukset kasvoivat kaikissa viisikon kunnassa edellisestä vuodesta.

7 5 Keskimääräinen kustannusten kasvu oli 6,2 % (defl.2003 arvoon). Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta eniten Vantaalla. Lasten sijaishuollon kustannukset Kuusikon kuntien 0-17-vuotiasta asukasta kohti olivat keskimäärin 452 euroa vuonna Kustannukset olivat korkeimmat Helsingissä ja Turussa, joissa myös sijoitettuna olleiden lasten osuus 0-17-vuotiaista oli korkein. Kustannukset olivat alhaisimmat Oulussa. Oulun kustannukset vuonna 2003 olivat alle puolet Helsingin ja Turun lapsiväestöä kohti lasketuista kustannuksista. Myös Espoon kustannukset sijaishuollosta olivat muihin kuntiin verrattuna alhaiset. Espoossa sijoitettujen osuus oli muita kuntia alhaisempi. Kuvio 2. Lasten sijaishuollon kustannukset euroa kunnan 0-17-vuotiasta väestöä kohti (kustannukset vuoden 2003 tasossa) eur/0-17-vuotiaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Lasten sijaishuollon palvelujen käyttö on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän laitoshoidon suuntaan. Samalla sijaisperhehoidon osuus on pienentynyt. (Kaikki vuosia koskevat Viisikon vertailutiedot löytyvät liitteestä 2.) 3. Väestötietoja Kuusikon kaupungeista Kuusikon kaupungeissa asui vuoden 2003 lopussa lähes 1,47 miljoonaa asukasta, joista lähes eli 19,6 % oli iältään 0-17-vuotiaita ja 3,8 % vuotiaita. Oulu sijoittui kyseisenä ajankohtana Kuusikon kuntien joukossa nuoren väestörakenteen kuntien Espoon ja Vantaan sekä vanhemman väestörakenteen kuntien Helsingin, Turun ja Tampereen välimaastoon. Oulussa oli kuuden suurimman kunnan joukossa kolmanneksi eniten 0-17-vuotiaita ja suurin osuus vuotiaita.

8 6 Taulukko 1. Kuusikon kuntien väestö vv.2003/2004 ja 0-17 ja vuotiaat ja heidän osuutensa väestöstä Koko väestö vv.2003/ vuotiaat vuotiaita % vuotiaita % 0-20-vuotiaat % Helsinki ,5 3,4 20,9 Espoo ,3 3,8 28,1 Vantaa ,4 3,7 27,1 Turku ,9 4,0 20,9 Tampere ,0 4,0 22,0 Oulu ,9 4,9 25,8 Kuusikko ,6 3,8 23,4 4. Lasten sijaishuolto 2003 Oulun lapsiväestön määrä vuoden 2003 lopussa suhteutui muihin Kuusikon kuntiin seuraavasti: Oulussa oli 0-17-vuotiaita runsas , joka oli noin 90 % Turun, lähes puolet (48%) Espoon ja neljännes (26%) Helsingin vastaavan ikäisestä väestöstä. 4.1 Sijoitetut Vuoden 2003 aikana oli sijoitettuina lasta, joka oli keskimäärin 1,8 % Kuusikon kuntien vuotiaasta väestöstä. Helsingissä, Turussa ja Tampereella oli vuoden aikana sijoitettuna yli 2 % lapsiväestöstä. Oulussa oli vuoden aikana sijoitettuna 1,6 % lapsiväestöstä, hieman suurempi osuus kuin Vantaalla, jossa osuus oli 1,5 %. Espoossa oli sijoitettuja vähiten Kuusikon kunnissa, alle 1 % lapsista. Viisikon kunnissa tapahtui vuoden 2003 aikana kehitystä eri suuntiin: Helsingissä ja Espoossa vuoden aikana sijoitettuna olleiden määrä pieneni, Helsingissä 74 lapsella ja Espoossa 7 lapsella. Prosentuaalinen muutos oli Helsingissä 4,2 % ja Espoossa 1,3 %. Sekä Helsingissä että Espoossa lasten määrän vähenemisen aiheutti sijaisperhehoidossa olleiden väheneminen. Muissa Viisikon kunnissa sijoitettujen määrä lisääntyi noin lapsella kussakin eli 8-10 % edellisestä vuodesta. Helsingin ja Espoon sijoitettujen vähenemisestä huolimatta sijoitettujen määrä yhteensä lisääntyi Viisikon kunnissa edellisestä vuodesta 1,4 %. Taulukko 2. Sijoitettuna olleet lapset Kuusikon kunnissa vuonna 2003 ja sijoitettujen osuus vuotiaasta väestöstä sekä sijoitettujen määrän muutos vuodesta 2002 Viisikon kunnissa 0-17 v. väestö sijoitettuna joista lyhytaik. vv 2003/2004 olleet 2003 perhehoidossa sijoitettuja 0-17v.väestöstä Muutos % vuodesta 2002 Helsinki ,21-4,2 Espoo ,94-1,3 Vantaa ,52 10,1 Turku ,11 8,1 Tampere ,05 8,4 Viisikko ,80 1,4 Oulu ,62 Kuusikko ,78

9 7 Ikäryhmittäin tarkasteltuna muissa kunnissa paitsi Tampereella oli suurin osuus sijoitettuja vuotiaiden ikäryhmässä. Liitteessä 3 on ikäryhmittäisiä kuvioita vuoden aikana sijoitettuna olleista sekä uusista, vuonna 2003 sijoitetuista. Avohuollon tukitoimien piirissä oli keskimäärin 5,7 % Kuusikon kuntien lapsiväestöstä. Avohuollon tukitoimien piirissä olleiden ja sijoitettuna olleiden osuus lapsiväestöstä on esitetty kuviona liitteessä Sijaishuollon hoitovuorokaudet Lasten sijaishuollon hoitovuorokausien määrä vuonna 2003 oli noin , mikä vastaa noin kokovuotista hoitopaikkaa. Taulukko 3: Lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokaudet vuonna 2003 sekä muutos vuodesta 2002, lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokaudet ja osuus kokonaisvuorokausista Sijaishuollon Muutos % vuodesta Joista lyhytaikaisen kaikki hoitovuorokaudet hoitovuorokaudet 2002 perhehoidon Lyhytaikaisen perhehoidon osuus % hoitovuorokausista Helsinki , ,5 Espoo , ,7 Vantaa , ,8 Turku , ,2 Tampere , ,1 Viisikko , ,5 Oulu ,3 Kuusikko ,3 Kokonaishoitovuorokausiin sisältyvät sekä pitkäaikaisten että lyhytaikaisten sijoitusten vuorokaudet. Kunnat käyttävät lyhytaikaisia perhesijoituksia perheiden tukimuotona. Lähes vastaavaa tukiperhetoimintaa kunnat ostavat mm. Pelastakaa lapset ry:ltä. Kuusikon kunnissa lyhytaikaisen perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista oli vuonna 2003 keskimäärin 3,3 %. Osuus vaihteli 1,3 8.1 % välillä. Yleensä sijoitettuna olevat lapset ovat sijoituspaikoissaan paljon pidemmän ajan kuin raportissa tarkasteltavan kalenterivuoden. Eri hoitomuotojen hoidon jatkuvuuden vertailu on mahdollista jakamalla vuoden hoitovuorokaudet sijoitettuna olleiden lasten määrällä. Pitkäaikaisessa sijaisperhehoidossa oli hoitovuorokausia lasta kohti 351 ja ammatillisissa perhekodeissa 307. Ostopalvelulaitoksissa oli hoitovuorokausia lasta kohti 222 ja kunnallisissa laitoshoidossa 140 hoitovuorokautta. Sijaisperhehoidossa sijoitukset ovat pitkiä, kun taas kunnallisissa laitoksissa hoidettava vastaanottotoiminta ja hoidon tarpeen arviointi aiheuttaa sen, että niissä keskimääräinen hoitovuorokausien määrä lasta kohti on pienempi (Liite 6).

10 8 Kuvio 3. Lasten sijaishuollon hoitovuorokausien osuus eri hoitomuodoissa ,0 90,0 Osuus hoitovuorokausista % 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 45,0 43,5 5,0 9,5 23,1 30,2 38,8 39,2 6,1 13,0 16,7 28,4 55,0 12,8 67,9 4,5 46,3 7,5 23,0 20,0 38,0 20,3 16,4 10,0 26,9 16,8 19,8 11,9 11,3 23,3 0,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % Kuusikon tasolla hoitovuorokaudet jakaantuivat vuonna 2003 eri hoitomuotojen kesken siten, että sijaisperhehoidon ja laitoshoidon osuus oli lähes yhtä suuri, 46 %. Ammatillisten perhekotien osuus oli vajaa 8 %. Oulussa oli sijaisperhehoidon osuus suurempi kuin muissa kunnissa, lähes kaksi kolmannesta hoitovuorokausista. Tampereella oli myös keskimääräistä enemmän sijaisperhehoidon vuorokausia. Perhehoidon vuorokausista oli Tampereella muita vertailun kuntia suurempi osuus lyhytaikaista perhehoitoa, jolla tuetaan apua tarvitsevia perheitä, ettei pidempiaikaisiin sijoituksiin tarvitsisi turvautua. Oulussa lyhytaikaisen perhehoidon vuorokausia oli puolestaan Kuusikon kunnista vähiten. Oulussa käytettiin runsaasti Pelastakaa lapset ry:ltä ostettua tukiperhetoimintaa. Sen piirissä oli noin 70 lasta. Oulussa ja Tampereella oli toinenkin samankaltaisuus: molemmissa oli kunnallisen laitoshoidon osuus pieni hoitovuorokausista. Lasten kanssa sijoitettuna olleiden aikuisten hoitovuorokaudet sisältyvät useimmilla kunnilla hoitovuorokausiin, sillä kaikki kunnat eivät saa perheenjäsenten vuorokausia eroteltua kokonaishoitovuorokausista. Aikuisten hoitovuorokausien osuus on kuitenkin pieni (Vantaalla esim. alle 3 % vuonna 2003). Työryhmässä keskusteltiin runsaasti hoitovuorokausien keruusäännöistä. Hoitovuorokaudet on käytettyjen tiedonkeruuohjeiden mukaan ilmoitettava ilman hoitojakson viimeistä päivää, eli lähtöpäivää. Osoittautui kuitenkin, että kuntien käytännöt tietojen toimittamisessa ovat vaihdelleet. Oulua ja Espoota lukuunottamatta kaikilla muilla kunnilla joidenkin tai kaikkien hoitomuotojen vuorokaudet sisälsivät myös hoidosta lähtöpäivät. Lähtöpäivien mukanaolo hoitovuorokausissa ei juurikaan

11 9 vaikuta suhdelukuihin niissä hoitomuodoissa, joissa hoitojaksot ovat pitkiä. Sen sijaan varsinkin lyhytaikaisessa perhehoidossa ja kunnallisten laitosten osalta jonkin verran eroa syntyy esimerkiksi hoitovuorokauden kustannuksissa riippuen siitä, kumpaa hoitovuorokausien määrää käytetään. 4.3 Sijaishuollon kustannukset Kuusikon kunnissa kului lastensuojelun sijaishuollon toimintaan vajaa 130 miljoonaa euroa vuonna 2003 (Viisikossa 114 milj. euroa 2002 ja 106 milj. euroa 2001). Sijaishuollon kustannukset nousivat Viisikon kunnissa keskimäärin 6,2 % verrattuna vuoteen 2002 ( defl. vuoden 2003 rahan arvoon). Kustannusten nousu vaihteli kunnittain välillä 1,0 %(Turku) 16,7 % (Vantaa).(Liite 2, sivu 1, kohta 1.3) Taulukko 4 : Lasten sijaishuollon kustannukset 2003 sekä muutos vuodesta 2002 Sijaishuollon Muutos % kustannukset, euroa 2003 vuodesta 2002 abs Muutos % vuodesta 2002 defl 1 Helsinki ,9 5,2 Espoo ,6 7,9 Vantaa ,7 16,7 Turku ,6 1,0 Tampere ,5 2,9 Viisikko ,9 6,2 Oulu Kuusikko Vantaan muita kuntia suurempaa kustannusnousua selittävät laitoshoidon hoitovuorokausien runsas lisääntyminen edellisestä vuodesta (ostopalveluissa +18% ja kunnallisissa laitoksissa +16%). Osa lisäyksestä oli kokonaan uutta palvelun ostamista ja osa perhehoidosta laitoksiin siirtymää. Lisäksi omien laitosten kiinteistöjen uusimisesta johtuva kiinteistökustannusten nousu oli huomattava. Turussa kustannukset nousivat edellisestä vuodesta muita kuntia vähemmän, vaikka hoitovuorokaudet lisääntyivät varsinkin kunnallisissa laitoksissa ja sijaisperhehoidossa. Kunnallisten laitosten käyttöaste parani edelliseen vuoteen verrattuna eikä ostopalveluja juurikaan tarvinnut lisätä. 1 Vuoden 2002 kustannukset muutettu vuoden 2002 arvoon julkisten menojen hintaindeksin arvolla sosiaalitoimelle, indeksi vuodelle 2002= 1,

12 10 Kuvio 4. Lasten sijaishuollon kustannukset 2003 suhteutettuna 0-17-vuotiaiden määrään Kuusikon kunnissa Euroa/alle 18 vuotiaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Sijaishuollon kustannukset 2002/0-17 v. väestö Sijaishuollon kustannukset suhteutettuna 0-17-vuotiaiden määrään vaihtelivat euron välillä Kuusikon kunnissa. Kustannukset olivat Helsingissä korkeimmat ja Oulussa alhaisimmat (Kuvio2). Kustannustasoon vaikuttaa paljon se, miten paljon sijaisperhehoitoa kunnan sijaishuollossa pystytään käyttämään. Toisaalta vaikuttaa myös se, miten suuri osuus lapsiväestöstä on palvelujen piirissä. Helsingissä ja Turussa ja Tampereella oli sijaishuollon piirissä olevien lasten osuus suurempi kuin muissa vertailun kunnissa, yli 2 % lapsiväestöstä. Tampereen kustannukset eivät kuitenkaan nousseet Helsingin ja Turun tasolle. Vantaalla ja Oulussa oli lähes sama osuus lapsiväestöstä sijaishuollon piirissä, mutta Oulussa valtaosa hoidosta tapahtui sijaisperheissä, jonka vuoksi kustannukset jäivät Vantaata huomattavasti pienemmiksi. Espoossa oli pienin osuus lapsiväestöstä sijaishuollossa, mutta palvelut tuotettiin kalliimmilla hoitomuodoilla kuin Oulussa, joten kustannukset olivat korkeammat kuin Oulussa.

13 11 Kuvio 5. Lasten sijaishuollon kustannusten jakaantuminen eri hoitomuodoille ,0 90,0 80,0 13,2 16,2 14,5 14,1 5,3 10,3 7,4 12,7 24,5 28,9 16,7 8,6 Osuus kustannuksista % 70,0 60,0 50,0 40,0 33,9 45,4 40,8 21,7 18,5 9,0 30,9 35,1 34,4 30,0 56,8 20,0 10,0 44,5 31,2 31,9 26,2 27,1 40,2 0,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % 4.4 Oulu Kuusikon ryhmässä Lasten sijaishuollon kustannukset Kuusikon kunnissa jakaantuivat vuonna 2003 siten, että kunnallisen laitoshoidon osuus oli runsas 40 %, ostopalvelujen yhdistetty osuus 43 % ja perhehoidon osuus vajaa 17 % kustannuksista. Helsingissä ja Turussa kunnallisen laitoshoidon osuus kustannuksista oli keskimääräistä suurempi ja ostopalvelujen osuus (varsinkin Turussa) keskimääräistä pienempi. Espoossa ja Vantaalla ostopalvelujen osuus kustannuksista oli keskimääräistä suurempi ja kunnallisen laitoshoidon osuus pienempi kuin Helsingissä ja Turussa. Kaikissa muissa kunnissa paitsi Oulussa ja Tampereella perhehoidon kustannusosuus oli alle 20 %. Oulussa ja Tampereella perhehoidon kustannusosuus oli selvästi suurempi kuin muissa Kuusikon kunnissa. Molemmissa oli myös muita kuntia pienempi osuus kustannuksista kunnallisessa laitoshoidossa. Ostopalvelujen kustannusosuus oli Tampereella suurempi kuin Oulussa. Oulu tuli mukaan Viisikon yhteistyöhön lasten sijaishuollon vertailuun vuoden 2003 tiedoilla. Oulun mukaantulo lisäsi lapsimäärää, sijoitettujen määrää, sijaishuollon hoitopäiviä sekä kustannuksia seuraavasti: Kuusikon 0-17-vuotiaista 9,1 % asui Oulussa. Kuusikon kunnissa vuonna 2003 sijoitettuna olleista runsas 8,1 % asui Oulussa. Sijaishuollon hoitovuorokausista Oulussa toteutui 7,6 % ja sijaishuollon kustannuksista 4,7 %.

14 12 Oulussa oli sijoitettuja lähes sama osuus lapsista kuin Viisikon kunnissa keskimäärin. Hoitovuorokausia Oulun sijoitetuille kertyi hieman vähemmän kuin muiden kuntien sijoitetuille. Sijaishuollon kustannukset olivat alhaiset verrattuna Viisikon keskimääräisiin kustannuksiin. 5. Sijaishuolto hoitomuodoittain Kunnalliset laitokset Laitospaikat Kuusikon kunnissa oli vuoden 2003 lopussa käytössä 765 kunnallista laitospaikkaa. Lapsiväestöön verrattuna määrä oli noin 2,7 paikkaa tuhatta lasta kohti. (Liite 1, sivu 3, kohta 2.6) Oulussa oli vuonna 2003 kunnallisia lastensuojelun hoitopaikkoja 30. Oulun kunnallisten laitospaikkojen määrä oli 1,1 paikkaa tuhatta 0-17-vuotiasta kohti, joka oli alhainen määrä verrattuna muihin Kuusikon kuntiin. Espoossa oli Oulun jälkeen vähiten kunnallisia laitospaikkoja, 1,3 paikkaa / 0-17-vuotiaat. Kuntien lastensuojelun laitospaikoista keskimäärin 30 % oli vastaanottopaikkoja vuonna Vastaanottopaikkojen osuus vaihteli suuresti eri kunnissa. Oulussa ja Tampereella omista laitospaikoista oli lähes puolet vastaanottotoiminnan käytössä. Helsingissä ja Turussa oli vastaanottotoiminnassa neljännes laitospaikoista ja suurta osaa omista laitospaikoista käytettiin pitkäaikaisiin sijoituksiin. Taulukko 5. Kunnallisten lastensuojelulaitosten käytettävissä olleet paikat (sisältäen koko perheen hoitoon tarkoitetut paikat) sekä vastaanottopaikat Käytettävissä olevat Vastaanottopaikat laitospaikat Kpl %-osuus paikoista Helsinki ,3 Espoo ,1 Vantaa ,4 Turku ,3 Tampere ,1 Viisikko ,7 Oulu ,7 Kuusikko ,3 Koko perheen hoitoon tarkoitetut ympärivuorokautiset hoitopaikat sisältyvät taulukon 5 laitospaikkoihin. Koko perheen hoitopaikkoja oli Kuusikon kunnilla vuoden lopussa 35. Helsingissä paikkoja oli 8, Espoossa ja Turussa kummassakin 1, Vantaalla 4 ja Tampereella 13. Oulussa ei ollut v käytössä kunnallisia koko perheen hoitoon tarkoitettuja ympärivuorokautisia hoitopaikkoja, vaan ko. palvelu(t) hankittiin ostopalveluina. (v palvelua ostettiin 9 perheelle, joissa oli yht.13 lasta). Muutkin kaupungit käyttivät omien ympärivuorokautisten palvelujen lisäksi osto palveluja. Sijoitetut Kunnallisissa laitoksissa oli vuoden 2003 aikana sijoitettuna lasta. Lapsen hoidon tarpeen ja sijoituspaikan arviointi tehdään yleensä vastaanottokoteina

15 13 toimivissa kunnallisissa laitoksissa tai erillisissä osastoissa. Lähes jokaista ammatillisen perhekodin tai ostopalvelulaitokseen sijoitusta edeltää arviointijakso kunnallisissa vastaanottoyksiköissä. Osittain tästä syystä keskimääräiset hoitoajat kunnallisissa laitoksissa jäävät muita hoitomuotoja lyhyemmiksi. Vuonna 2003 lapsi oli kunnallisessa laitoksessa keskimäärin 140 vuorokautta. Oulussa ja Tampereella, joissa muita suurempi osuus kunnallisten laitosten toiminnasta keskittyy vastaanottotoimintaan jakson pituus oli puolet lyhyempi. Oulussa ammatillisiin perhekoteihin ja ostopalvelulaitoksiin jouduttiin sijoittamaan lapsia /nuoria myös suoraan ilman kunnallisen vastaanottoyksikön arviointijaksoa johtuen oman laitoskapasiteetin vähyydestä. Kunnallisissa laitoksissa oli vuoden 2003 lopussa sijoitettuna 756 lasta. Laitoksissa oleva lapsimäärä vastasi Helsingissä, Espoossa ja Turussa paikkamäärää. Vantaalla vuodenvaihteessa laitoksissa oleva lapsimäärä oli paikkamäärään nähden suuri: 83 lasta vaikka paikkamäärä oli alle 70. Tampereella (77 %) ja Oulussa (66%) lapsia oli vuoden lopussa paikkamäärää vähemmän, johtuen suuresta vastaanottopaikkojen osuudesta. Hoitovuorokaudet Kunnalliset laitokset tuottivat vuonna 2003 noin neljänneksen kaikista sijaishuollon hoitovuorokausista, vrk. Kunnallisten laitosten hoitovuorokausien määrä lisääntyi yhteensä Viisikon kunnissa 2,6 % edellisestä vuodesta. Kunnallisten laitosten tuottama osuus lastensuojelun hoitovuorokausista oli pienimmillään noin 12 % (Oulussa ja Tampereella) ja suurimmillaan lähes 40% (Turussa) kaikista hoitovuorokausista. Vantaalla ja Turussa kunnallisten laitosten vuorokaudet lisääntyivät eniten edellisestä vuodesta. Vantaalla lisäys oli +16 % ja Turussa +10 %. Vantaalla otettiin vuonna 2003 käyttöön peruskorjattuja yksikköjä: Viertolan vastaanottokodin laajennus valmistui toukokuussa 2003 ja Kuuselan uudisrakennus marraskuussa Vantaan omien laitosten paikkamäärä lisääntyi 2 paikalla, sillä yksiköt toimivat koko vuoden tilapäisissä tiloissa. Turussa hoitovuorokausien määrä laski vuonna 2002 organisaatiomuutoksen takia tilapäisesti ja palautui vuonna 2003 jälkeen aikaisemmalle tasolle. Espoossa ja Tampereella kunnallisten laitosten hoitovuorokaudet vähenivät 4-6 % edellisestä vuodesta. Helsingin kunnallisten laitosten hoitovuorokaudet pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kunnallisissa laitoksissa tehdään avohuollon työtä, joka voi olla sijoitusta ehkäisevää työtä sekä sijoitettuna olleille sijoituksen jälkeistä tukea. Laitoksissa tehtävä avohuollon työ ja sen kustannukset on pyritty poistamaan laitosten tiedoista. Kaikilta osin se ei ole mahdollista, sillä samalla osastolla voidaan laitoshoidon lisäksi tehdä avohuollon työtä eikä kustannuksia ole voitu tarkkaan erotella. Kustannukset Kunnallisten lastensuojelulaitosten kustannukset Kuusikon kunnissa olivat runsaat 52 miljoonaa euroa vuonna Sijaishuollon kustannuksista kunnallisen laitoshoidon osuus oli runsas 40 %. Pienimmillään kunnallisen laitoshoidon kustannukset olivat

16 14 runsas neljännes, Tampereella ja Oulussa ja suurimmillaan 57 % sijaishuollon kustannuksista Turussa. Kunnallisten laitosten kustannukset nousivat Viisikon kunnissa keskimäärin 2,4 % vuodesta 2002 (defl. vuoden 2003 arvoon). Kunnallisen laitoksen hoitovuorokauden kustannukset olivat keskimäärin 194 euroa hoitovuorokautta kohti. Kunnallisten laitosten kustannuksista valtaosa, lähes 82 %, oli henkilöstökustannuksia. Kuvio 6: Kunnallisen laitoshoidon hoitovuorokauden kustannukset Euroa/vrk HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO EUR / hoitovrk kunnallinen laitos Henkilöstö Kuusikon kuntien omissa lastensuojelulaitoksissa oli vuoden 2003 lopussa työntekijää, joista ns. erityishenkilöstöä 61 henkilöä. (psykologeja, lääkäreitä, erikoissairaanhoitajia, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä) Erityishenkilöstön osuus oli keskimäärin 5,6 % koko henkilöstöstä. Oulun laitoksissa ei vuoden 2003 lopussa työskennellyt lainkaan erityishenkilöstöä. Osuudet muissa kaupungeissa olivat: Helsinki 4,0 %, Espoo 9,1%, Vantaa 6,9%, Turku 7,7 % ja Tampere 8,0 %. (Liite 1, kohta 2.5) Lähes kaikissa kunnissa Vantaata lukuun ottamatta laitoksissa työskenteli myös työllistettyjä. Heidän osuutensa vaihteli 1 4 % välillä henkilöstömäärästä. Työntekijöitä verrattuna hoidettavien lasten määrään on paljon, koska työ on kolmivuorotyötä. Työntekijöitä oli vuoden 2003 lopussa keskimäärin 1,5 työntekijää lasta kohti. Henkilöstömitoitus riippuu laitoksen luonteesta. Erityisyksiköissä, mm. päihdehuollon laitoksissa ja vastaanottoyksiköissä, mitoitus on normaalia korkeampi.

17 Ostopalvelulaitokset ja ammatilliset perhekodit Vuoden 2003 aikana oli lapsia ostopalvelulaitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa heitä oli 277. Lisäksi Helsingin kunnallisissa ammatillisissa perhekodeissa oli sijoitettuna 6 lasta. Vuonna 2003 sijaishuollon hoitovuorokausista 23,1 % toteutui ostopalvelulaitoksissa ja 7,5 % ammatillisissa perhekodeissa. Yhteensä ostopalvelujen osuus oli 30,6 % hoitovuorokausista. Ostopalvelulaitosten ja ammatillisten perhekotien ryhmittelyä työstettiin lasten sijaishuollon ryhmässä tälläkin kierroksella. Monia aikaisemmin ammatillisen perhekodin ryhmässä olleita yksikköjä siirrettiin laitosten ryhmään. Ryhmittelystä huolimatta yksiköiden luokittelu on kunnissa jossakin määrin erilainen. Eniten ostopalveluyksikköjä kunnilla on Stakesin ryhmissä 04.Lastenkodit ja 03. Ammatilliset perhekodit. Molemmissa ryhmissä kukin kaupunki käytti vuonna 2003 noin eri yksikköä. Keskimääräistä enemmän lastensuojelun hoitovuorokausista ostivat Vantaa (41% kaikista hoitovuorokausista) ja Espoo (39%). Vähän ostopalveluja käyttivät Oulu (20%) ja Turku (24%). Helsingissä ostopalvelujen osuus oli 28 % ja Tampereella 34 % sijaishuollon hoitovuorokausista. Lastensuojelun ostopalvelulaitosten hoitovuorokauden kustannukset olivat keskimäärin 168 euroa ja ammatillisten perhekotien hoitovuorokauden kustannukset noin 129 euroa vuonna Kuvio 7. Hoitovuorokauden kustannus ostopalvelulaitoksissa sekä ammatillisissa perhekodeissa vuonna Euroa/vrk HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO EUR / hoitovrk ostopalvelulaitos EUR / hoitovrk ammatillinen perhekoti

18 Sijaisperhehoito Sijaisperheissä oli lasta sijoitettuna vuonna 2003, joista kolmannes eli 770 lasta oli lyhytaikaisessa perhehoidossa. Sijaisperhehoidon sijoitukset ovat pitkiä, kun sijaisperhehoidosta poistetaan lyhytaikainen perhehoito, jota kunnat käyttävät perheiden avohuollon tukimuotona. (Liite 7) Sijaisperhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista Kuusikon kunnissa vaihteli vuonna 2003 Turun 36,9 % - Oulun 68,8 % välillä. Keskimäärin 46,2 % Kuusikon sijaishuollon hoitovuorokausista toteutui sijaisperheissä. Oulu oli kunnista sijaisperhehoitovaltaisin. Oulussa valtaosa sijaisperhehoidosta oli pitkäaikaista perhehoitoa ja vain runsas 1 % lyhytaikaista perhehoitoa. Tampereella, jossa sijaisperhehoidon osuus oli toiseksi korkein sijaishuollon hoitovuorokausista, oli lyhytaikaisen perhehoidon hoitovuorokausia runsaasti, lähes 14 % sijaisperhehoidon hoitovuorokausista. Kuvio 8: Lyhytaikaisen perhehoidon osuus perhehoidon asiakkaista ja hoitovuorokausista ,0 45,0 45,4 40,0 35,0 38,3 39,1 36,7 35,1 Osuus sijaisperhehoidosta 30,0 25,0 20,0 15,0 13,7 14,7 17,6 10,0 5,0 0,0 7,9 7,1 4,0 4,7 5,4 1,3 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO -Lyhytaikaisessa hoidossa olleet % sijaisperheasiakkaista -Lyhytaikaisen perhehoidon vuorokaudet % Helsingissä, Vantaalla, Turussa ja Tampereella perhehoidon asiakkaista yli kolmannes oli lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaita. Espoossa ja Oulussa lyhytaikaisen perhehoidon asiakasmäärä oli huomattavasti pienempi. Perhehoidossa hoitovuorokauden kustannus oli keskimäärin 40 euroa/vrk. Perhehoidon vuorokauden kustannus muodostuu kaikista perheille maksettavista korvauksista ja palkkioista sekä kunnan perhehoitoon kohdistuvista sosiaalityön kustannuksista.

19 17 Kuvio 9. Sijaisperhehoidon hoitovuorokauden kustannus vuonna eur/vrk HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO EUR / hoitovrk sijaisperhehoidossa Sijaisperhehoidon kustannukset hoitovuorokautta kohti olivat Espoossa ja varsinkin Oulussa edullisemmat kuin muissa vertailun kunnissa. Erot vuorokausikustannuksissa voivat johtua sekä perheille maksettavien korvausten erilaisuudesta, että siitä mitä muita kustannuksia kirjautuu perhehoidon kustannuksiin kunnissa. Esimerkiksi sijoituspaikkana olevien kuntien sijoittavalta kunnalta perimiä kustannuksia päivähoidosta, terveydenhuollosta ja terapioista sisältyy perhehoidon kustannuksiin kunnilla eri tavoin. Perhehoitoon ulkopuolisiin kuntiin sijoitettujen lasten päivähoitokustannukset sisältyvät Vantaan, Tampereen ja Turun perhehoidon kustannuksiin. Vastaavia muitakin kustannuksia (terveydenhoito, terapia jne.) sisältyy perhehoidon kustannuksiin eri tavoin eri kunnilla. Perhehoidon kustannukset hoitovuorokautta kohti ovat edulliset verrattuna muihin sijoitusmuotoihin. Vuorokauden kustannukset perhehoidossa ovat kunnille korkeimmillaankin vain kolmannes muiden hoitomuotojen kustannuksista. 5.4 Sijaishuollon muutokset Viisikossa kaupungeittain vuodesta 2002 Tähän kappaleeseen on koottu Viisikon kuntien sijaishuollon tunnusluvuissa tapahtuneet muutokset kaupungeittain vuodesta Helsinki: Helsingin lasten sijaishuollon kustannukset nousivat edellisestä vuodesta +5,2 % ja sijaishuollon hoitovuorokaudet lisääntyivät 2,2 %. Kustannukset nousivat eniten ostopalveluissa, +7,8 %, jossa myös hoitovuorokaudet lisääntyivät eniten (+5,1%). Sijaisperhetoiminnan kustannukset nousivat 5,9 % ja kunnallisten laitosten kustannukset 3,5%. Espoo: Espoon sijaishuollon kustannukset nousivat 7,9 % edellisestä vuodesta ja hoitovuorokaudet lisääntyivät 7,6 %. Espoossa lisäys kohdistui ostopalveluihin,

20 18 joiden kustannukset nousivat 17,9 % ja hoitovuorokausien määrä lisääntyi +20,5%. Kunnallisen laitoshoidon ja sijaisperhehoidon kustannukset laskivat kummatkin edellisestä vuodesta noin 2 %. Kunnallisten laitosten hoitovuorokaudet vähenivät -5,8 %. Sijaisperhehoidon vuorokaudet lisääntyivät 3,2%. Vantaa: Vantaan sijaishuollon kustannus nousi vuonna 2003 vertailun kunnista voimakkaimmin. Muutos oli +16,7 % edellisestä vuodesta. Kustannusten nousuun vaikutti mm. uusiin, huomattavasti kalliimpiin tiloihin muutto ja tilapäisen henkilöstön käyttö ylipaikkatilanteissa kunnallisissa yksiköissä. Lisäksi ostopalveluja lisättiin voimakkaasti. Ostopalvelujen kustannukset kasvoivat 25,3 % ja hoitovuorokaudet lisääntyivät 17,8 %. Kunnallisten laitosten kustannukset nousivat 10,9 % ja hoitovuorokaudet lisääntyivät 15,8 %. Sijaisperhetoiminnan kustannukset nousivat 5,2 %. Hoitovuorokaudet sen sijaan vähenivät 2,2 %. Turku: Turun lasten sijaishuollon kustannusten nousu oli vertailun kuntien maltillisin +1,0 %. Sijaisperhetoiminnan kustannusten nousu oli 3,8 % ja sijaisperhehoidon hoitovuorokaudet lisääntyivät 11 % edellisestä vuodesta. Kunnallisten laitosten kustannukset pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla (+0,9 %) mutta hoitovuorokaudet lisääntyivät 9,5 %. Ostopalvelujen kustannukset nousivat 1,2 % ja hoitovuorokaudet lisääntyivät 0,2 %. Tampere: Tampereen sijaishuollon kustannukset nousivat +2,9 % edellisestä vuodesta. Hoitovuorokausien määrä kasvoi yhteensä +10,8 %. Kustannukset nousivat ainoastaan ostopalveluissa +13,1%, joissa myös hoitovuorokaudet lisääntyivät +10%. Kunnallisten laitosten sekä sijaisperhehoidon kustannukset laskivat edellisestä vuodesta (-6,7% ja 1,8%). Kunnallisten laitosten hoitovuorokaudet vähenivät 4,9% mutta sijaisperhehoidon vuorokaudet lisääntyivät +15,3% lyhytaikaisen perhehoidon laajentumisen johdosta.

21 19 6. Sijaishuollon kehitys Viisikon kunnissa 6.1 Sijoitetut, hoitovuorokaudet sekä kokonaiskustannukset Viisikon kunnat ovat vertailleet sijaishuollon tietoja viiden vuoden ajan. Seuraavissa kuvioissa on esitetty viiden vuoden vertailutiedot vuoden aikana sijoitettujen, hoitovuorokausien ja kustannusten määrästä ja muutoksesta. Oulu ei ole kuvioissa mukana, sillä se tuli mukaan vertailuun vuonna Osassa tarkasteltavista tiedoista on voinut tapahtua matkan varrella sisällöllisiä muutoksia, joita ei jälkikäteen ole mahdollista jäljittää. Tällainen muutos on esimerkiksi Tampereen sijoitettujen määrän keruutavassa tapahtunut muutos, joka nosti Tampereen sijoitettujen määrää merkittävästi parina viime vuonna. Kuvio 10. Vuoden aikana sijoitettuna olleiden määrän kehitys Viisikon kunnissa (lyhytaikaisen perhehoidon lapset ovat mukana sijoitettujen määrässä) Sijoitettujen lasten määrän muutos % +15 % +37% +12% +59 % HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE Vuonna 1999 Viisikon kunnissa oli sijoitettua lasta (Helsingin ensi- ja turvakodissa olleet poistettu arviona) ja vuonna 2003 heitä oli Sijoitettuja oli 713 lasta, eli 18 % enemmän vuonna Lapsiväestön määrä oli vuonna 1999 Viisikon kunnissa ja viisi vuotta myöhemmin lasta, eli 961 lasta vähemmän. Espoossa ja Vantaalla lapsiväestön määrä lisääntyi (Espoossa lasta ja Vantaalla +240 lasta) mutta Helsingissä (-1 600), Turussa (-1 000) ja Tampereella(-700 lasta) lasten määrä vähentyi kyseisenä ajanjaksona. Sijoitettuna olleiden lasten määrä lisääntyi kaikissa kunnissa tarkastelujakson aikana. Lapsiväestön määrän väheneminen kolmessa kunnassa vaikutti osaltaan siihen, että sijaishuollossa olleiden osuus kasvoi voimakkaammin kuin olisi tapahtunut, jos lapsiväestön määrä olisi pysynyt ennallaan.

22 20 Kuvio 11. Lasten sijaishuollon hoitovuorokausien määrän kehitys Viisikon kunnissa Vuorokausien lisäys % +16 % +31% -0,2% +17 % Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikon kunnissa oli vuonna 1999 lasten sijaishuollon hoitovuorokausia ja viittä vuotta myöhemmin vuorokautta. Hoitovuorokausien lisäys oli noin 14 %. Hoitovuorokaudet lisääntyivät tarkasteluajanjaksona muissa kunnissa paitsi Turussa. Lisäys oli suurinta Vantaalla. Kuvio 12. Lasten sijaishuollon kokonaiskustannusten kehitys (kustannukset defl. vuoden 2003 arvoon) Viisikon kunnissa Kustannukset 1000 euroa Kustannusten reaalinen nousu % +27% +59% +12% +46% Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere

23 21 Lasten sijaishuollon kokonaiskustannukset olivat Viisikon kunnissa vuonna 1999 noin 85,3 miljoonaa euroa. Sijaishuollon kustannukset kasvoivat viidessä vuodessa vajaan kolmanneksen, noin 31 % (kustannukset korotettu vuoden 2003 tasoon julkisten menojen hintaindeksillä sosiaalitoimelle). Kustannukset kasvoivat tarkasteluajanjaksona Vantaalla ja Tampereella eniten ja Turussa vähiten. 6.2 Miten sijaishuollon painotukset ovat muuttuneet Sijoitettujen määrä lisääntyi Viisikon kunnissa viime vuosina aina vuoteen 2003 asti, jolloin sijoitettujen määrä väheni hieman Helsingissä ja Espoossa. Hoitovuorokausien määrä ja kustannukset jatkoivat kasvuaan. Muutokset niin kustannuksissa kuin lasten ja hoitovuorokausien määrissä olivat erityisen suuria Vantaalla. Vantaalla lisääntyivät sekä kunnallisen laitoshoidon että varsinkin ostopalvelujen vuorokaudet. Myös Espoossa ja Tampereella hoitovuorokaudet lisääntyivät lähes viidenneksen. Tampereella sijaishuollon laajentuminen tapahtui lähes kokonaan ostopalvelujen kautta. Ostopalveluhoitovuorokausien määrä lähes kaksinkertaistui Tampereella viiden vuoden aikana. Myös Helsingissä ostopalvelujen määrä lisääntyi tarkastelujakson aikana. Espoossa lisääntyivät sekä ostopalvelun että kunnallisen laitoshoidon vuorokaudet, mutta myös sijaisperhehoito. Espoo onkin ainoa, jolla sijaisperhehoidon vuorokausien määrä lisääntyi tarkasteluajanjaksona. Yleisesti sijaisperhehoidon hoitovuorokausien määrä on pysynyt ennallaan tai jopa vähentynyt kunnissa. Turussa sijaishuollon hoitovuorokausissa ei ole juurikaan tapahtunut muita muutoksia kuin sijaisperhehoidon väheneminen.(liite 5). Jos sijaishuollon hoitovuorokausien lisäyksen muuntaa kokovuotisiksi hoitopaikoiksi, oli lisäys noin 350 hoitopaikan verran tarkasteluajanjaksona. Vuonna 1999 kokovuorokautisia hoitopaikkoja oli ja vuonna 2003 jo paikkaa. Paikkalisäyksestä noin 280 paikkaa tuli ostopalvelujen piiriin, vajaa 30 paikkaa kunnallisiin laitoksiin ja saman verran perhehoitoon. Koko Viisikon tasolla lasten sijaishuollon hoitovuorokausien ja kustannusten jakautuminen eri hoitomuotojen kesken on esitetty kuvioissa 13 ja 14. Ammatillisten perhekotien ja ostopalvelulaitosten välillä on siirretty yksikköjä ryhmästä toiseen, joka on vaikuttanut ostopalvelulaitosten osuuden kasvuun. Kaikissa Viisikon kunnissa on havaittu sama kehityksen suunta vuosina : Ostopalvelujen käyttö on lisääntynyt. Siihen on vaikuttanut mm. se, että omia laitospaikkoja ei ole saatu lisättyä tarvetta vastaavasti. Perhehoidon osuus on puolestaan pienentynyt.

24 22 Kuvio 13. Lasten sijaishuollon hoitovuorokausien %-osuus eri hoitomuodoissa Viisikon kunnissa Osuus hoitovuorokausista ,0 47,5 46,8 45,0 44,5 8,5 9,5 9,9 9,7 16,0 16,9 19,0 20,4 23,5 26,5 26,1 24,3 24,9 24, Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) % 7,7 Kuvio 14. Lasten sijaishuollon kustannusten %-osuus eri hoitomuodoissa Viisikon kunnissa ,8 17,9 17,0 16,5 16,1 Osuus hoitovuorokausista ,1 11,1 11,9 12,4 8,6 25,3 26,4 29,1 28,7 34,4 46,8 44,6 42,0 42,4 41, Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Ammatilliset perhekodit % Perhehoito(sijaisperheet) %

25 Liite 0(1) Kuusikko Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät vuoden 2003 tiedoille Tiedonkeruussa otetaan mukaan alla olevien rajausten mukainen lasten sijaishuollon toiminta, henkilöstö, joka tuottaa kyseisen toiminnan sekä tarkasteltavaa toimintaa vastaavat kustannukset. Yleisiä käsitteitä Taulukoissa käytetyt Viisikon keskiarvotiedot ovat aritmeettisia keskiarvoja, jolloin kaupunkien suuruus vaikuttaa suoraan Viisikon keskiarvoihin. Lasten sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella (Lastensuojelulaki 22). Tässä selvityksessä lasten sijaishuollon asiakkaiksi lasketaan kaikki lastensuojelulain mukaisesti sijoitetut lapset ottaen mukaan huostaanotetut ( 16), myös kiireellisesti huostaanotetut ( 18), avohuollon tukitoimena sijoitetut ( 14), vastoin tahtoa huostaanotetut ( 17) sekä jälkihuoltopäätöksellä sijoitetut (alle 21v). Asiakkaat Asiakkaiksi lasketaan ainoastaan lapset/nuoret, ei lapsen mukana olevia sijoitettuja aikuisia. Lastensuojelulaki 3 : Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulaitos Lastensuojeluasetuksen ( /1010) 8 : Lastensuojelulaitoksessa on yksi tai useampi asuinyksikkö. Useampiyksikköisen laitoksen osastot voivat toimia erillisinä. Asuinyksikössä saadaan hoitaa yhdessä enintään kahdeksaa lasta tai nuorta ja samaan rakennusryhmään sijoitettuna enintään 24:ää lasta tai nuorta. Kiireellisissä tapauksissa asuinyksiköissä tai laitoksessa voidaan lyhytaikaisesti sekä äiti- ja lapsikodissa myös muutoin hoitaa useampaakin lasta tai nuorta. Lastensuojelulaitoksessa tulee asuinyksikköä kohden olla lasten ja nuorten tarvitsemaan huoltoon sekä hoitoon nähden riittävä henkilökunta, kuitenkin vähintään viisi hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Lastensuojelulaitoksella tulee olla lastensuojelulain mukainen laitoslupa. Perhekoti (ammatillinen perhekoti) Sosiaalihuoltolain ( /311) 26 : Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, voidaan perhekodissa hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista toisella on perhehoitajalain 1 :n 3 momentissa ja toisella sanotun pykälän 2 momentissa säädetty pätevyys. Hoidon vuorokausihinta on määritelty. Perhehoito, sijaisperheet Perhehoitajalaki ( /312): Perhehoitajalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton kanssa tekemänsä toimeksiantajasopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain (710/82) 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Mukaan lasketaan hoito varakodeissa, päivystys- ja kriisihoito perheissä sekä muu lyhytaikainen perheissä tapahtuva hoito.

26 Liite 0(2) Hoitovuorokausi Kerättävät tiedot Hoitovuorokausiin lasketaan mukaan laitokseen/perhekotiin tulopäivä ja läsnäolovuorokaudet mutta laitoksesta/perhekodista lähtöpäivää ei lasketa mukaan. (HUOM. eroaa laskutuksessa käytettävästä hoitovuorokausien laskennasta, jossa myös lähtöpäivästä maksetaan) Hoitovuorokausia ovat ne kirjoillaolopäivät, jotka lapsi/nuori/perhe on ollut laitoksessa/perhehoidossa kirjoilla, vaikka olisikin tilapäisesti poissa laitoksesta esimerkiksi loman, karkumatkan tai muun tilapäisen poissaolon vuoksi, koska hoitovastuu on laitoksella, hoitopaikka on varattuna ja laitokselle syntyy kustannuksia. Hoitovuorokaudet voivat sisältää myös sijoitettuna olleiden perheenjäsenten hoitovuorokaudet. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet lapset ja nuoret vuoden 2003 aikana (tieto toimitetaan mennessä Stakesiin) Kuinka monta lasta tai nuorta on vuonna 2003 aikana ollut avohuollollisten tukitoimien piirissä lastensuojelullisin perustein: lapsi/nuori tai hänen perheensä on ollut lastensuojeluilmoituksen johdosta yksilöllisen tutkimuksen, ohjauksen tai neuvonnan piirissä. lapselle/nuorelle tai hänen perheenjäsenelleen on järjestetty LsL 13 :n mukaisia tukitoimia (taloudellinen tuki, asumisolojen järjestäminen, tukihenkilötoiminta, terapiapalvelut, loma- ja virkistyspalvelut, koulunkäynnin, ammatin- ja asunnonhankinnan ja harrastustoiminnan tukeminen tai muu lapsen henkilökohtainen tukeminen). Näitä tukitoimia järjestetään avohuoltona LsL 12 :n perusteella (jos kasvuolot tai lapsen oma käytös vaarantavat lapsen terveyttä ja kehitystä) tai jälkihuoltona LsL 34 :n perusteella, kun lapsi/nuori huostaanoton päättymisen jälkeen on edelleen tuen tarpeessa. HUOM: kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia/nuoria ei ilmoiteta tällä lomakkeella, poikkeuksena ovat ne lapset/nuoret, joiden sijoitusta on edeltänyt avohuollon asiakkuus. 1. Lasten sijaishuolto yhteensä 1.1 Lasten sijaishuollon asiakkaat yhteensä vuoden aikana Tässä selvityksessä lasten sijaishuollon asiakkaiksi lasketaan kaikki lastensuojelulain mukaisesti sijoitetut lapset ottaen mukaan huostaanotetut ( 16), myös kiireellisesti huostaanotetut( 18), avohuollon tukitoimena sijoitetut ( 14) ), vastoin tahtoa huostaanotetut ( 17) sekä jälkihuoltopäätöksellä sijoitetut (alle 21v). Jos sama lapsi/nuori on ollut useassa eri hoitomuodossa vuoden aikana, hän on lastensuojelun sijaishoidon asiakasmäärässä ainoastaan yhteen kertaan. Sen sijaan hän voi olla asiakkaana jokaisessa hoitomuodossa, jossa on ollut vuoden aikana. Ikäryhmittäisissä tarkasteluissa lapsen ikä on hänen ikänsä tarkasteltavan vuoden lopussa. Erityistapauksia; Mikäli lapsi on sijoitettuna kotiin ns. koesijoituksena harjoittelemassa kotiinpaluuta ja lapsella on jäljellä paikka lastensuojelulaitoksessa tai perhekodissa lasketaan lapsi (kustannuksineen) sijaishuollon asiakasmäärään mukaan. Jos lapsi on sijaishuollon muutospäätöksellä sijoitettuna kotiin eikä hänellä ole muuta sijoituspaikkaa taustalla, hänestä ei kerry sijaishuollon hoitovuorokausia tai sijaishuollon kustannuksia eivätkä tällaiset lapset niin ollen kuulu sijaishuollon asiakasmäärään.

27 Liite 0(3) 1.1B Vuoden 2003 aikana uudet sijoitetut Uusiksi sijoitetuiksi lasketaan ne lapset, joilla ei kyseisenä tilastovuonna ole aikaisempaa sijoitusta. Tällöin aikaisempia sijoituksia on voinut olla aikaisempina vuosina, mutta ne ovat päättyneet ennen vuotta Lasten sijaishuollon asiakkaat poikkileikkausajankohtana Asiakkaita lasten sijaishuollossa yhtenä päivänä keskimäärin. Käytetään hoitosuhteessa olleiden lasten määrää. 1.3 Lasten sijaishuollon kustannukset 2003 Sisältää lastensuojelun laitoshoidon, ammatillisten perhekotien sekä sijaisperhetoiminnan kustannukset kunkin osakokonaisuuden kohdalla yksilöidyllä tavalla koottuna. Koko perheen ympärivuorokautisen hoidon kustannukset sisältyvät sijaishuollon kustannuksiin. Oman toiminnan (esim. keskitetyn lasten sijaishuoltotoimiston) hallintohenkilöstön kustannuksia ei oteta mukaan (kanslistit, toimistopäällikkö, ym.) 1.4 Lasten sijaishuollon hoitovuorokaudet 2003 yhteensä Sisältää kunnallisen ja ostopalveluna hankittavan lastensuojelun laitoshoidon, ammatillisten perhekotien sekä sijaisperhetoiminnan hoitovuorokaudet yhteensä. 2.0 Laitoshoito, yleistä Jako lastensuojelulaitoksiin ja ammatillisiin perhekoteihin on liukuva. Samat yksiköt voivat esiintyä sekä laitoksena, että perhekotina eri kunnissa. Ensi- ja turvakotiin tehtyjä lastensuojelulain mukaisia sijoituksia ei lasketa mukaan lastensuojelun sijaishuollon tietoihin. (ei asiakkaita, vuorokausia eikä kustannuksia) SPR:n (tai muiden vastaavien) turvatalojen toimintaa ei sisällytetä laitoshoitoon. Lastensuojelulain mukaisesti annettu huume- tai päihdehoito sisältyy laitoshoitoon, mutta sitä ei erotella. Pelkkää avohoitoa antavat osastot otetaan pois laitoshoidosta (henkilöstö ja kustannukset) mutta osittain avotyötä tekevät ovat mukana lastensuojelun sijaishuollon sisällä erittelemättöminä. 2. Lastensuojelun laitoshoito 2.1 Asiakkaat (henkilötunnus kertaalleen) lastensuojelulaitoksissa vuoden 2003 aikana Asiakkaat omissa lastensuojelulaitoksissa 2003 Asiakkaat ostopalvelulaitoksissa Laitoksen kirjoilla olevat asiakkaat Asiakkaat omissa lastensuojelulaitoksissa Asiakkaat ostopalvelulastensuojelulaitoksissa Hoitovuorokaudet vuonna 2003 (ks. hoitovuorokausien määritelmä) Omien lastensuojelulaitosten hoitovuorokaudet Ostopalvelu lastensuojelulaitosten hoitovuorokaudet Kustannukset vuonna 2003 Omien lastensuojelulaitosten kustannukset 2003