8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo
|
|
- Juha Laakso
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen valossa neljän ikä- ja asiakasryhmän kautta: lapset ja lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet.. Lapset ja lapsiperheet.. Lapsiperheiden toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on alueen kunnissa -luvulla laskenut samoin kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Hangossa toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä on ollut suhteellisesti selvästi vähemmän kuin ssa, Uudellamaalla tai koko maassa. Vuonna 7 vain, prosenttia Hangon lapsiperheistä sai toimeentulotukea, kun ssa näiden perheiden osuus oli, prosenttia. Vaikka kehityssuunta on tähän asti näyttänyt positiiviselta, talouskriisin myötä lapsiperheiden toimeentulo tulee oletettavasti aiemmasta heikkenemään.
2 Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet Hangossa ja ssa vuosina 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä -7 7 Uusimaa Koko maa Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli noussut Hangossa samoin kuin koko maassa vuodesta 99 vuoteen 7 tultaessa. Tarkastelujakson loppuvuosina pienituloisuusasteen kehitys hidastui koko maan kehitykseen verrattuna. Vuonna 7 pienituloisiin lapsiperheisiin lukeutui Hangossa, prosenttia kunnan lapsiperheistä, mikä oli vähemmän kuin koko maassa (,9 %) keskimäärin. n osalta tietoja lapsiperheiden pienituloisuusasteesta ei ollut saatavilla tarkastelujakson ajalta. Indikaattori kuvaa suhteellista köyhyyttä ja tuloerojen kehitystä. Kuvio.. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Hangossa vuosina Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Koko maa.. Varhaiskasvatus Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden lasten prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut sekä ssa että Hangossa vuodesta vuoteen tultaessa. -vuotiaiden kokopäivähoidossa olleiden osuus oli puolestaan noussut ssa ja laskenut Hangossa vastaavalla ajanjaksolla. Vuonna kokopäivähoidossa
3 olleiden -vuotiaiden osuus oli molemmissa kunnissa suurempi kuin Uudellamaalla ( %) tai koko maassa (7 %) keskimäärin. -vuotiaiden ikäryhmässä kokopäivähoidossa olleiden osuus oli Uudellamaalla selvästi korkeampi (7 %) kuin koko maassa (9 %) keskimäärin, ja ssa vielä Uudenmaan keskiarvoa korkeampi. (SOTKAnet.) Kuvio.. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden lasten prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna laskenut sekä Hangossa että ssa vuodesta. Osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli Hangossa noussut ja ssa laskenut. Molemmissa kunnissa osapäivähoitoon osallistuneiden lasten osuus oli vuonna molemmissa ikäryhmissä suurempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli Uudellamaalla pienempi (, %) kuin koko maassa (, %). Myös -vuotiaiden ikäryhmässä osapäivähoidossa olleiden osuus oli Uudellamaalla (, %) pienempi kuin koko maassa (, %) keskimäärin. (SOTKAnet). Kuvio.. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,, 9,,,,,, - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Osapäivähoidon luvut kattavat päiväkoti- ja perhepäivähoidossa olleet lapset.
4 Lasten päivähoitajien eri ammattiryhmien edustajien määrää tuhatta -vuotiasta kohden tarkasteltaessa huomataan, että Hangossa ja ssa perhepäivähoitajia on runsaasti. Perhepäivähoitajien määrä tuhatta -vuotiasta kohden oli noussut Hangossa vuodesta vuoteen 7 tultaessa, ssa puolestaan pysynyt tasaisena. Ammattiryhmän edustajien suhteellinen määrä oli vuonna 7 molemmissa kunnissa selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin ( / ). (SOTKAnet.) Lastentarhanopettajien määrä tuhatta -vuotiasta kohden oli noussut sekä ssa että Hangossa hieman aikavälillä 7. Kyseinen määrä oli pysynyt molemmissa kunnissa tarkastelujakson ajan suunnilleen samansuuruisena kuin koko maassa keskimäärin ( / ). (SOTKAnet.) Lastenhoitajien ja päiväkotiapulaisten määrä tuhatta -vuotiasta kohden oli puolestaan pysynyt Hangossa aikavälillä 7 ennallaan ja ssa hieman laskenut. Kyseinen määrä oli tarkastelujakson ajan Hangossa lähes samansuuruinen, ssa puolestaan pienempi, kuin koko maassa keskimäärin ( / ). (SOTKAnet.) Kuvio.. Lasten päivähoitajia / -vuotiasta Hangossa ja ssa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Lasten päivähoitajia / - -vuotiasta kohden vuonna Lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia Lastentarhanopettajia Perhepäivähoitajia.. Perusopetus Perusopetuksen opetusryhmien koot.-. luokilla olivat Hangon ja n alueella suhteellisen pieniä muihin tarkasteltaviin alueisiin nähden. Yli oppilaan ryhmien ei ollut kummassakaan kunnassa ja yli oppilaan ryhmiä oli Hangossa vain 7 prosenttia, ssa ei lainkaan.
5 Kuvio.. Perusopetuksen opetusryhmien koot.-. luokilla Hangossa ja ssa vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen opetusryhmät ja niiden kokoluokan osuus ryhmistä vuosiluokilla - vuonna (n=) (n=) 9 Koko maa -9 oppilasta % % - oppilasta % % -9 oppilasta % % - oppilasta % 7 % -9 oppilasta % 9 - % oppilasta % Perusopetuksen aineopetusryhmät vuosiluokilla 7-9 olivat molemmissa kunnissa suurimmaksi osaksi alle oppilaan ryhmiä vuonna. Kuvio.7. Perusopetuksen aineopetusryhmien koot luokilla Hangossa ja ssa vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys Perusopetuksen aineopetusryhmien koot vuosiluokilla 7-9 vuonna (n=9) 7 7 (n=77) Koko maa 9 % % % % % % % 7 % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli noussut ssa hieman vuodesta vuoteen tultaessa, Hangossa puolestaan pysynyt ennallaan. Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli kasvanut Hangossa lukuvuodesta / lukuvuoteen 7/ tultaessa, ssa puolestaan pysynyt lähes ennallaan. Kyseinen osuus oli lukuvuonna 7/ Hangossa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, ssa puolestaan matalampi.
6 Kuvio.. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat vuosina ja sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat lukuvuosina / ja 7/, % kaikista oppilaista Hangossa ja ssa. Lähde: Tilastokeskus. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat, % kaikista oppilaista Koko maa / Osa-aikaista erityisopetusta saaneet 7/ Osa-aikaista erityisopetusta saaneet Erityisopetukseen siirretyt Erityisopetukseen siirretyt.. Lastensuojelu Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kasvanut sekä ssa että Hangossa tasaisesti aikavälillä 7. Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien ikäryhmän edustajien absoluuttinen lukumäärä oli kuitenkin kasvanut vastaavalla ajanjaksolla vain ssa, Hangossa pysynyt ennallaan. Vuonna 7 yhdeksän prosenttia Hangossa asuvista alaikäisistä oli lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä, mikä oli enemmän kuin Uudellamaalla (, %) tai koko maassa (, %) keskimäärin. ssa tukitoimien piirissä olleiden lasten osuus ikäryhmästä oli vain noin puolet Hangon osuudesta. (SOTKAnet.) Kuvio.9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat 7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. 9 7 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat -7- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,, 9,, Uusimaa,9 7 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaita on tilastoitu Hangossa vuosilta ja 7 ja ssa vuodelta. Kummassakaan kaupungissa ei ole perheneuvolaa.
7 Huostassa olleiden 7-vuotiaiden prosentuaalisen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kasvanut molemmissa alueen kunnissa vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Myös kyseiseen ikäryhmään kuuluvien huostassa olleiden absoluuttinen lukumäärä oli noussut molemmissa kunnissa tarkastelujakson aikana (SOTKAnet). Huostassa olleiden 7-vuotiaiden osuus oli Hangossa koko tarkastelujakson ajan suurempi kuin koko maassa ja pääosin myös suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. ssa huostassa olleiden osuus oli puolestaan pienempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Vuonna 7 Uudellamaalla, prosenttia ja koko maassa,9 prosenttia 7-vuotiaista oli huostassa, kun osuus oli Hangossa, ja ssa, prosenttia. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7-vuotiaiden osuudessa trendi on ollut -luvulla sekä Hangossa että ssa nouseva. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten absoluuttinen lukumäärä oli noussut Hangossa ja laskenut ssa hieman vastaavalla ajanjaksolla (SOTKAnet). Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7-vuotiaiden osuus oli koko tarkastelujakson ajan Hangossa suurempi ja ssa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 7 Hangossa sijoitettuja lapsia oli,7 prosenttia ikäryhmästä, mikä oli enemmän kuin Uudellamaalla (, %) tai koko maassa (, %) keskimäärin. Kuvio.. Huostassa olleet ja kodin ulkopuolelle sijoitetut 7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet.,,,,,,,, Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet -7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,9,,,9,7,7 Koko maa,9,,,7,, Kodin ulkopuolelle sijoitetut 7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut Huostassa olleet 7 Huostassa olleet Poliisin kotihälytysten perheväkivaltatehtävien määrä asukasta kohden vaihteli Hangossa melko paljon vuosittain vuodesta vuoden tultaessa. ssa vastaava määrä oli puolestaan laskenut tarkastelujakson aikana suhteellisen tasaisesti. asukasta kohden laskettu poliisin kotihälytysten perheväkivaltatehtävien määrä oli vuonna molemmissa alueen kunnissa alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin (Poliisin tulostietojärjestelmä). 7
8 Kuvio.. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta Hangossa ja ssa vuosina ja. Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta.. Lasten terveys Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vähentynyt sekä ssa että Hangossa aikavälillä. Trendi on vastannut Uudenmaan ja koko maan kehitystä. Kyseinen määrä jäi molemmissa kunnissa vuonna alhaisemmaksi kuin koko maassa keskimäärin ( / ) (SOTKAnet). ssa tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä oli vuonna kuitenkin suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin ( / ), Hangossa puolestaan pienempi. Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaita/ vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita / vastaavanikäistä Uusimaa -vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä lastenpsykiatriassa tuhatta vastaavanikäistä kohden on vaihdellut kunnissa vuosittain. Kehityssuunta näyttäisi olleen viime
9 vuosina Hangossa nousussa ja ssa laskussa, mutta näin lyhyellä aikavälillä trendistä ei voi sanoa mitään varmaa. Joka tapauksessa lastenpsykiatrian avohoitokäyntejä oli molemmissa kunnissa ikäryhmään suhteutettuna koko tarkastelujakson ajan selvästi enemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Avohoitokäyntien kasvua tarkasteltaessa on huomioitava 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen, mikä liittyy muuttuneisiin hoitokäytäntöihin ja avohoidon asiakasmääriin. Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa -vuotiailla / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa - -vuotiailla / vastaavanikäistä Uusimaa 7-vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä nuorisopsykiatriassa tuhatta vastaavanikäistä kohden oli selvästi kasvanut sekä ssa että Hangossa aikavälillä 7 samoin kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä oli vuonna 7 sekä Hangossa että ssa suurempi kuin koko maassa ( / ) keskimäärin ja Hangossa myös Uudenmaan keskiarvoa (7 / ) suurempi. Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lasten- ja nuorisopsykiatriassa 7-vuotiailla / vastaavanikäistä kohden Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa -7 -vuotiailla / vastaavanikäistä Uusimaa 7 9
10 Mielenterveydenhäiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli laskenut ssa vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Hangossa näiden lasten suhteellisessa määrässä on kuitenkin nähtävissä selvä nouseva trendi. Mielenterveydenhäiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden suhteellinen määrä oli vuonna 7 ssa pienempi kuin Uudellamaalla (, / ) ja koko maassa (, / ) keskimäärin, mutta Hangossa osuus oli selvästi näitä lukuja korkeampi. Kuvio.. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 7-vuotiaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. 9 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -7- vuotiaat / vastaavanikäistä 7, 7, 7,,,,,, 7 Uusimaa Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli kasvanut sekä ssa että Hangossa aikavälillä mutta kääntynyt vuodesta vuoteen 7 tultaessa uudelleen laskuun. Kyseinen määrä oli vuonna 7 Hangossa ja ssa suunnilleen samansuuruinen kuin koko maassa, mutta hieman suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin (SOTKAnet). Kuvio.. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut -vuotiaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut - -vuotiaat / vastaavanikäistä 7, 9, 9,,9,, 7, 7, 7 7 Uusimaa
11 . Nuoret.. Koulutus ja työllisyys Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 7 -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli koko maassa hieman laskenut -luvulla. Trendi on ollut laskeva myös ssa. Hangon osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa, mutta koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on Hangossa ollut koko -luvun huomattavan korkea. Vuonna 7 jopa useampi kuin joka neljän Hangossa asuvista 7 -vuotiaista kuului tähän ryhmään. (SOTKAnet). Kuvio vuotiaat koulutuksen ulkopuolelle jääneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 7- -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 7 Uusimaa On kuitenkin huomattava, että koulutuksen ulkopuolelle jääneisiin lasketaan mukaan kaikki sellaiset nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta tai jotka eivät ole opiskelijoita. Mukana ovat siis myös työelämään suoraan peruskoulusta siirtyneet nuoret. Hangon hyvä työllisyystilanne vaikuttanee siihen, että osa nuorista työllistyy välittömästi peruskoulun päätettyään ilman muuta koulutusta. Kaste-ohjelman tavoitteeksi on asetettu koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 7 -vuotiaiden osuuden kaventaminen alle prosenttiin. Nuorisotyöttömyysaste Uudenmaan keskiarvoa korkeampi Nuorisotyöttömien prosentuaalinen osuus -vuotiaasta työvoimasta oli pienentynyt sekä ssa että Hangossa aikavälillä. Muiden tarkasteltavien alueiden, Uudenmaan ja koko maan tapaan kyseinen osuus laski molemmissa kunnissa vauhdikkaimmin 9-luvun loppupuolella. Sekä nuorisotyöttömien osuuden että absoluuttisen lukumäärän lasku on kuitenkin jatkunut sekä ssa että Hangossa myös -luvun aikana. Vuonna nuorisotyöttömien osuus jäi molemmissa kunnissa koko maan vastaavaa osuutta (, %) pienemmäksi. (SOTKAnet.) Osuus oli kuitenkin kyseisenä vuonna molemmissa kunnissa suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Talouskriisin myötä nuorisotyöttömien määrä on lähtenyt valtakunnallisesti voimakkaaseen nousuun. Tuoreimman työnvälitystilaston (/9, TEM) mukaan vuonna 9 koko maassa oli työttömiä alle -vuotiaita keskimäärin prosenttia enemmän kuin vuonna.
12 Kuvio.. Nuorisotyöttömät, % -vuotiaasta työvoimasta Hangossa ja ssa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Nuorisotyöttömät, % - vuotiaasta työvoimasta,,,7, 7,,,,, Uusimaa Toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla laskenut koko maassa. Uudellamaalla osuus on noussut -luvun alussa, mutta kääntynyt laskuun vuodesta alkaen. ssa ja Hangossa trendi on -luvulla ollut laskeva. Myös toimeentulotukea saaneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli vähentynyt kunnissa tarkastelujakson aikana. Toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus oli vuonna 7 molemmissa kunnissa matalampi kuin koko maassa (, %) keskimäärin. (SOTKAnet.) ssa vastaava osuus oli kyseisenä vuonna samaa luokkaa kuin Uudellamaalla keskimäärin, Hangossa puolestaan matalampi. Kuvio.9. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Uusimaa Myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli pienentynyt molemmissa kunnissa aikavälillä 7. Kyseinen osuus oli vuonna 7 Hangossa matalampi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin (, %), ssa puolestaan korkeampi. Myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli vähentynyt molemmissa kunnissa tarkastelujakson aikana. (SOTKAnet.)
13 Edellä esitetyt tuoreimmat kuntakohtaiset tiedot toimeentulotukea saaneiden ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuuksista ovat vuodelta 7. Nuorten toimeentulotuen hakijoiden osuus tulee oletettavasti kuitenkin nousemaan nuorisotyöttömyyden mukana. Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,7,,,,9,, 7,, Uusimaa.. Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla noussut koko maassa ja erityisesti Uudellamaalla. Myös ssa trendi on ollut selvästi nouseva. Hangossa näiden nuorten osuus vaihteli vuosittain siten, ettei selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Myös lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien nuorten absoluuttinen lukumäärä oli kehittynyt kunnissa edellä esitettyä mukaillen (SOTKAnet). Hangossa oli vuosina suhteessa ikäryhmään enemmän tukitoimien piirissä olleita nuoria kuin Uudellamaalla keskimäärin. Vuoden 7 osalta tietoja ei ole julkaistu. ssa näiden nuorten osuus on sen sijaan ollut koko -luvun pienempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana - - vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä,,9,7,, 7,,, Uusimaa
14 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla noussut koko maassa, mutta Uudellamaalla pysynyt tasaisesti yhden prosentin tuntumassa. Hangossa kehitys on ollut vaihtelevaa eikä selvää trendiä ole havaittavissa. Vuosina kyseinen osuus vaihteli Hangossa, % ja % välillä. Tarkastelujakson alkuja loppupuolen osalta tietoja kunnan osuudesta ei ollut julkaistu. ssa näiden nuorten osuus on vaihdellut, ja, prosentin välillä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten osuus pysyi tarkastelujakson ajan ssa matalampana kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin, Hangossa puolestaan korkeampana niinä vuosina joilta tiedot oli julkaistu. Edellä esitettyä tarkasteltaessa on kuitenkin pidettävä sekä n että Hangon osalta mielessä kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten pieni absoluuttinen lukumäärä. (SOTKAnet.) Kuvio.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Kodin ulkopuolellesijoitetut - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,,,,, 7 Uusimaa Koko maa.. Terveys Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden - vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli Uudellamaalla vähentynyt, promillesta, promilleen -luvun aikana. Hangossa trendi on kuitenkin ollut noususuuntainen. n osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Hangon osalta tietoja ei ole julkaistu vuosilta, ja, n osalta taas vuosilta ja. Vuonna tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden -vuotiaiden määrä oli Hangossa a suurempi ja molemmissa kunnissa korkeampi kuin Uudellamaalla (, / ) keskimäärin (SOTKAnet).
15 Kuvio.. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet -vuotiaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidossa olleet --vuotiaat / vastaavanikäistä Uusimaa Koko maa Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vähentynyt Uudellamaalla ja koko maassa -luvulla. Hangossa ja ssa havainnot vaihtelevat siten, ettei selvää trendiä ole -luvulta havaittavissa. Tätä selittää osaltaan se, että mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden absoluuttinen määrä on kunnissa hyvin pieni. Hangossa näyttäisi kuitenkin olleen -luvulla pääsääntöisesti enemmän mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneita -vuotiaita tuhatta vastaavanikäistä kohden kuin ssa, Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet --vuotiaat / vastaavanikäistä - 7 Uusimaa Koko maa Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden osuus ikäryhmästä on vastaavana ajanjaksona puolestaan noussut voimakkaasti. -luvulla näiden nuorten osuus on
16 kaksinkertaistunut sekä koko maassa että Uudellamaalla. Myös Hangossa ja ssa kasvuvauhti on ollut yhtä nopea. Depressiolääkkeistä korvausta saaneita nuoria on molemmissa kunnissa kuitenkin ollut vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, ja 7,,,,,,9,,9,,, Uusimaa Koko maa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli -luvulla noussut koko maassa ja Uudellamaalla. Trendi on ollut nouseva myös Hangossa. n osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Kyseinen osuus pysyi koko tarkastelujakson ajan ssa a korkeampana. Vuonna erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden osuus oli ssa koko maan vastaavan osuuden (, %) suuruinen, Hangossa puolestaan matalampi (SOTKAnet). Kyseinen osuus pysyi lisäksi koko tarkastelujakson ajan Hangossa matalampana ja ssa korkeampana kuin Uudellamaalla keskimäärin. Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,9,,, Uusimaa
17 .. Rikollisuus Rikoksia, joissa syylliseksi epäilty oli 7-vuotias, oli tehty vuonna Uudellamaalla (/) hieman vähemmän kuin koko maassa (7/). Rikoksista syylliseksi epäiltyjen 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli n ja Hangon alueella vuonna suhteellisen pieni muihin tarkasteltaviin alueisiin nähden. Kyseinen määrä oli laskenut ssa vuodesta vuoteen tultaessa. Vuonna tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu rikoksista syylliseksi epäiltyjen 7-vuotiaiden määrä jäi molemmissa kunnissa matalammaksi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. (Tilastokeskus & SOTKAnet.) Koska sama henkilö tilastoidaan useampaan kertaan, mikäli hän on epäiltynä syylliseksi eri rikoksista, tilasto kertoo ennemminkin tehtyjen rikosten määrästä kuin rikoksia tehneiden nuorten määrästä. Kuvio.7. Rikoksista syylliseksi epäillyt 7-vuotiaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina, ja. Lähde: Tilastokeskus. Rikoksista syylliseksi epäillyt -7 -vuotiaat / vastaavanikäistä Koko maa. Työikäiset.. Työikäisen väestönkehitys -vuotiaiden osuus väestöstä oli pysynyt myös ssa ja Hangossa suhteellisen tasaisena aikavälillä. Työikäisen väestön osuuden ennustetaan kuitenkin muiden alueiden kuntien tapaan laskevan vuoteen tultaessa, Hangossa jonkin verran a enemmän. Myös -vuotiaiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan laskevan molemmissa kunnissa vuoteen tultaessa. Hangon ja n alue poikkeaa muista tarkasteltavista alueista sikäli, että siellä -vuotiaiden lukumäärä oli vähentynyt myös aikavälillä, siinä missä se on muilla tarkasteltavilla alueilla kasvanut. (Kunnat.net/Tilastot.) 7
18 Kuvio.. -vuotiaat, % väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja (väestöennuste 7). Lähde: Kunnat.net/Tilastot. - -vuotiaat, % väestöstä vuonna, vuonna ja vuonna (väestöennuste 7) 7.. Työikäisten toimeentulo -vuotiaiden toimeentulotukea saaneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 7 ssa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnista korkein. Toimeentulotukea saaneita oli kunnassa suhteessa ikäryhmään enemmän kuin koko maassa (, %) ja Uudellamaalla (, %) keskimäärin. Toimeentulotukea saaneiden työikäisten osuus on -luvulla kuitenkin laskenut molemmissa kunnissa samoin kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.9. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 7, 7,,9 7 Myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 7 ssa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnista korkein,,9 prosenttia ikäryhmästä. Tämä oli kuitenkin vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin (, %). Hangossa pitkäaikaisia toimeentulotukiasiakkaita sen sijaan oli vähemmän kuin
19 ssa, koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin. Trendi on -luvulla ollut laskeva niin Hangossa, ssa, Uudellamaalla kuin koko maassa. (SOTKAnet.) Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,9,9,,,,,, 7.. Terveys Hangossa väestö sairaampaa kuin koko maassa keskimäärin Sairastavuusindeksi oli vuonna Hangossa () a (9) korkeampi. Hangossa väestö oli siis kyseisenä vuonna indeksin mukaan sairaampaa kuin koko maassa keskimäärin. Hangon sairastavuusindeksi oli vuonna 7 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnista ainoa, joka ylitti koko maan keskiarvon. Sairastavuusindeksi on ollut Hangossa vuodesta 99 vuoteen suhteellisen korkea ja sijoittunut tarkastelujakson jokaisena vuonna 9 välille. n osalta sairastavuusindeksi on saatavilla vasta vuodesta lähtien. (SOTKAnet.) Vuonna työkyvyttömyyseläkettä saaneiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Hangossa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnista korkein,, prosenttia ikäryhmästä. Osuus oli Hangossa myös korkeampi kuin koko maassa (,9 %) ja selvästi korkeampi kuin Uudellamaalla (, %) keskimäärin. Lisäksi trendi on kunnassa ollut -luvulla hienoisessa nousussa toisin kuin Uudellamaalla keskimäärin. ssa kehitys on ollut vaihtelevampi, vuosituhannen alussa laskusuuntainen mutta viimevuosina jälleen noususuuntainen. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus -vuotiaista on Hangossa ollut koko -luvun ajan korkeampi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) 9
20 Kuvio.. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Työkyvyttömyyseläkettä saavat --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina - 7 Uusimaa Koko maa Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien - vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla kuitenkin ollut nousussa koko maassa ja Uudellamaalla. Myös ssa trendi on ollut nouseva. Hangossa osuus näyttää -luvun alussa nousseen ja vuodesta lähtien jälleen kääntyneen laskuun. Sekä Hangossa että ssa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saaneita on vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna ollut -luvulla enemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. Vuonna Hangossa heidän osuutensa oli, ja ssa, prosenttia ikäryhmästä. (SOTKAnet). ssa vuonna jo prosenttia työkyvyttömyyseläkettä saaneista sai sitä mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Hangossa sen sijaan tämä oli perusteena vain kolmannekseen työkyvyttömyyseläkkeistä. Tarkasteltaessa kehitystä -luvulla havaitaan, että ssa vuonna yhä useampi saa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden häiriöiden perusteella verrattuna vuoteen, mutta Hangossa aiempaa harvempi (ks. taulukko s. ).
21 Kuvio.. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina. Lähde: SOTKAnet.,,,,, Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina - 7 Uusimaa Koko maa Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden määrä vastaavanikäistä kohden on 9-luvun puolivälistä vuoteen tultaessa yli kaksinkertaistunut koko maassa ja Uudellamaalla. Kasvuvauhti on ollut Hangossa ja ssa yhtä nopeaa. Vuonna korvausta saaneita oli Hangossa ja ssa kuitenkin vähemmän kuin Uudellamaalla (, %) tai koko maassa (9, %) keskimäärin. (SOTKAnet). Kuvio.. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet - -vuotiaat, vastaavanikäistä kohti Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaiden potilaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohti on -luvulla laskenut koko maassa (7,9 7, / ) ja Uudellamaalla (7,, / ). Myös ssa osuus on -luvulla ollut laskussa. Hangossa trendi on kuitenkin ollut nouseva. Vuonna Hangossa oli muihin Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntiin nähden eniten psykiatrian laitoshoidon -vuotiaita potilaita vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna,, prosenttia
22 ikäryhmästä. ssa (7, / ) potilaita oli selvästi tätä vähemmän, mutta kuitenkin enemmän kuin Uudellamaalla (, / ) tai koko maassa (7, / ) keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.. Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Psykiatrian laitoshoidon --vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä vuosina - 7 Uusimaa Koko maa.. Päihteet ja rikollisuus Alkoholijuomien myynti prosentin alkoholina asukasta kohden oli lisääntynyt muiden alueiden tapaan myös n ja Hangon muodostamalla alueella vuodesta 99 vuoteen tultaessa. Myyntilukemat olivat olleet n ja Hangon alueella sekä muita tarkasteltavia alueita että Uuttamaata ja koko maata korkeammat koko tarkastelujakson ajan (SOTKAnet). Tarkastelujakson alkuvuosina alkoholijuomien myynti oli kunnissa samalla tasolla, mutta tarkastelujakson aikana kehitys on lähtenyt eriytymään myyntilukujen kasvaessa Hangossa a enemmän. Molemmissa kunnissa myytiin vuonna alkoholia enemmän kuin Uudellamaalla (,7 l /asukas) tai koko maassa (, l / asukas) keskimäärin. Kuvio.. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Hangossa ja ssa vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa, 7,9 9, 9,, 99 9, 7,
23 Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuonna 7 ssa alhaisemmat kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Hangossa kustannukset ylittivät koko maan keskiarvon, mutta jäivät kuitenkin alhaisemmiksi kuin Uudellamaalla keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.. Päihdehuollon nettokustannukset /asukas Hangossa ja ssa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset, vuonna 7 Uusimaa, 9 Koko maa,, Päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden määrä tuhatta asukasta kohden on - luvulla ollut koko maassa nousussa, mutta Uudellamaalla laskussa. Uudellamaalla asiakkaita oli vuonna väkilukuun suhteutettuna silti enemmän (, / ) kuin koko maassa keskimäärin ( / ). Hangossa ja ssa asiakasmäärien kehitys on ollut niin vaihtelevaa, ettei selvää trendiä ole havaittavissa. Päihdehuollon avopalvelun asiakasmäärät olivat asukaslukuun suhteutettuina sekä ssa että Hangossa pääsääntöisesti alhaisemmat kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vuonna päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden määrä oli ssa 7/ asukasta kohden ja Hangossa 9/ asukasta kohden. (SOTKAnet.) Kuvio.7. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / asukasta Hangossa ja ssa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita asukasta kohti vuosina -,,9 7 Uusimaa Koko maa 7 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden -vuotiaiden asiakkaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohti pysyi n ja Hangon alueella muihin tarkasteltaviin alueisiin ja Uudenmaan keskiarvoon nähden suhteellisen matalana aikavälillä -luvulla. Asiakkaiden
24 suhteellinen määrä on -luvulla pysynyt Uudellamaalla ja koko maassa suhteellisen tasaisena. Hangossa trendi on kuitenkin ollut nouseva. Vuonna ssa oli päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleita -vuotiaita potilaita,7 ja Hangossa, tuhatta vastaavanikäistä kohden. (SOTKAnet) Kuvio.. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet -vuotiaat asiakkaat / vastaavanikäistä Hangossa ja ssa vuosina 7. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet - vuotiaat / vastaavanikäistä vuosina -7 7 Uusimaa Koko maa Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä tuhatta asukasta kohti oli noussut sekä ssa että Hangossa aikavälillä 99, Hangossa a nopeammin. Kehitys on ollut noususuuntainen myös koko maassa ja Uudellamaalla. Näiden rikosten absoluuttinen lukumäärä oli myös kasvanut molemmissa kunnissa kyseisellä ajanjaksolla. Vuonna Hangossa oli tuhatta henkeä kohti laskettuna poliisin tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia eniten Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnista ja myös enemmän kuin Uudellamaalla (, / ) tai koko maassa (7, / ) keskimäärin. ssa näitä rikoksia oli asukaslukuun suhteutettuna puolet vähemmän,,/. (SOTKAnet.) Kuvio.9. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta Hangossa ja ssa vuosina 99. Lähde: SOTKAnet. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta vuosina Uusimaa Koko maa
25 . Ikääntyneet.. Ikääntyneen väestönkehitys 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä oli vuonna Hangossa a suurempi, 7 vuotta täyttäneiden osalta tilanne oli päinvastainen. 7 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä oli noussut molemmissa kunnissa hieman vuodesta 99 vuoteen tultaessa. 7-vuotiaiden osuus oli puolestaan noussut tarkastelujakson aikana Hangossa noin neljä prosenttiyksikköä, ssa puolestaan pysynyt lähes ennallaan. Kyseisen ikäryhmän edustajien absoluuttinen lukumäärä oli kasvanut Hangossa yli kolmanneksen vuoden 99 lukemista. (SOTKAnet.) Kuvio.. 7-vuotiaat, % väestöstä ja 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä Hangossa ja ssa vuonna. Lähde: SOTKAnet. -7-vuotiaat ja 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna, 7,9, 9,9-7- vuotiaat, % väestöstä 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä Ikääntyneiden väestöosuus kasvaa Hangossa voimakkaasti Väestöennusteen mukaan vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa vuoteen mennessä ssa ja Hangossa. ssa eläkeikäisten osuuden kasvu on muihin tarkasteltaviin kuntiin nähden suhteellisen maltillista kun taas Hangossa prosentuaalinen kasvu on voimakkainta kaikkiin Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntiin nähden. Vuonna eläkeikäisten osuus väestöstä oli ssa a suurempi. Vuoteen mennessä näyttäisi kuitenkin ohittavan n ja yli prosenttia Hangon asukkaista olisi tuolloin vuotta täyttäneitä. Kaikkiin tarkasteltaviin kuntiin nähden eläkeikäisten prosentuaalinen osuus väestöstä oli vuonna suurin Karjalohjalla, toiseksi suurin ssa ja kolmanneksi suurin Hangossa. Vuoteen mennessä tilanne näyttäisi muuttuvan siten, että vastaava järjestys olisi tuolloin, Karjalohja ja. (Kunnat.net/Tilastot.) Vuonna 7 annetun väestöennusteen mukaan myös vuotta täyttäneiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kasvavan n ja Hangon alueella vuoteen mennessä. Ikääntyneiden absoluuttinen määrä näyttäisi kasvavan kyseisellä aikavälillä niin 7-vuotiaiden, 7 -vuotiaiden kuin vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. 7-vuotiaiden absoluuttisen vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli vuonna Karjalohjalla % ssa % ja Hangossa 9 %. Vuoden väestöennusteen mukaiset osuudet ovat %, Karjalohja 9 % ja %.
26 lukumäärän ennustetaan kuitenkin kääntyvän aikavälillä laskuun molemmissa alueen kunnissa. (Kunnat.net/Tilastot.) Kuvio.. vuotta täyttäneet, % väestöstä Hangossa ja ssa vuonna sekä väestöennusteen (7) mukaan vuonna. Lähde: Kunnat.net/Tilastot. vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna ja vuonna (ennuste 7) 9.. Ikääntyneiden kotona asuminen ja yksin asuminen ssa ja Hangossa 7 vuotta täyttäneistä 9 prosenttia asui vuonna 7 kotona. Ikääntyneiden kotona asuminen on -luvulla vähentynyt hieman koko maassa. Trendi on ollut laskeva myös Hangossa. n osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Kotona asuvien vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on myös laskenut Hangossa. Sen sijaan ssa kotona asuminen on tässä ikäryhmässä -luvulla yleistynyt. (SOTKAnet.) Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi lasketaan muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Kuvio.. Kotona asuvat 7 vuotta täyttäneet ja vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. 9 Kotona asuvat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 9 9,9 9,, 9, 7 7,9 77, 7, 7,7 7 Uusimaa Koko maa 7 vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet
27 Yksin asuvien osuus Hangossa aiempaa pienempi Yksinasuvien 7 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla pienentynyt koko maassa ja Uudellamaalla. Trendi on ollut laskeva myös Hangossa ja ssa. Vuonna 7 yksinasuvien 7 vuotta täyttäneiden osuus oli ssa sama kuin koko maassa keskimäärin ( %) ja Hangossa hieman korkeampi (7 %). Molemmissa kunnissa yksinasuvia ikääntyneitä oli kuitenkin vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin (9 %). (SOTKAnet.).. Ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut Kodinhoitoapua saaneita ssa a enemmän Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden 7 vuotta täyttäneiden kotitalouksien osuus vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna oli laskenut koko maassa ja Uudellamaalla -luvun alkuvuosina, mutta kääntyi nousuun vuodesta alkaen. Kehitys oli samankaltainen ssa. Hangossa selvää trendiä ei ole havaittavissa. Vuonna ssa kodinhoitoapua saaneita oli enemmän kuin Uudellamaalla ( %) tai koko maassa (9 %) keskimäärin. Hangossa osuus oli tätä pienempi. (SOTKAnet.) Kuvio.. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 7 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 7 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus ikäryhmästä oli vuonna 7 Hangossa ja ssa suunnilleen yhtä suuri kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin ( %). Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden osuus näyttää molemmissa kunnissa -luvulla laskeneen samoin kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. (SOTKAnet.) Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 7 vuotta täyttäneet on tilastoitu -luvulla vain joka toinen vuosi vuoteen 7 asti. 7
28 Kuvio.. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 7 vuotta täyttäneet asiakkaat.., % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 7 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 Omaishoidon tuen saajien osuus laskenut Hangossa 7 vuotta täyttäneiden omaishoidon tuen saajien osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli - luvulla noussut koko maassa ja Uudellamaalla. Hangossa trendi on kuitenkin ollut laskeva. n osalta selvää trendiä ei ole havaittavissa. Lähes koko tarkastelujakson ajan ja vuonna molemmissa kunnissa omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneitä asiakkaita oli suhteellisesti vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa (SOTKAnet). Kuvio.. Omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina -,,,, Uusimaa Koko maa 7.. Ikääntyneiden palveluasuminen ja laitoshoito Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien osuus kasvussa Tehostetun palveluasumisen 7 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli sekä ssa että Hangossa noin prosenttia vuonna 7, mikä oli vähemmän kuin Uudellamaalla (,9 %) tai koko maassa (, %) keskimäärin. Koko maassa ja Uudellamaalla
29 asiakkaiden osuus on yli kaksinkertaistunut vuosituhannen alkuun verrattuna. Trendi on ollut samankaltainen ssa. Hangossa osuus on kääntynyt kasvuun vasta vuodesta lähtien. (SOTKAnet). Kuvio.. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä.. Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,7,, 7,, ssa ja Hangossa laitoshoidossa keskimääräistä enemmän ikääntyneitä Sekä pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla olevien 7 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä että vanhusten laitospalveluista aiheutuvat asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuonna 7 n ja Hangon muodostamalla alueella suuremmat kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla olevien 7 vuotta täyttäneiden suhteellinen määrä oli ssa samoin kuin Uudellamaalla ja koko maassa vähentynyt vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Hangossa trendi on kuitenkin ollut päinvastoin nouseva. Vuonna 7 molemmissa kunnissa pitkäaikaisessa hoidossa olleita oli ikäryhmään suhteutettuna lähes yhtä paljon ja enemmän kuin Uudellamaalla (, %) tai koko maassa (, %) keskimäärin. (SOTKAnet.) 9
30 Kuvio.7. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olevat 7 vuotta täyttäneet.., % vastaavanikäisestä väestöstä Hangossa ja ssa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla olevat 7 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä,, 7,,, 7 7 Myös vanhusten laitospalvelun asukaskohtaiset nettokustannukset olivat molemmissa kunnissa korkeammat kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. ssa kustannukset olivat vielä selvästi korkeammat kuin Hangossa. Vanhusten laitospalveluiden kustannuksissa ei ole huomioitu terveyskeskusten vuodeosastohoidosta syntyneitä kustannuksia. (SOTKAnet.) Kuvio.. Vanhusten laitospalveluiden nettokustannukset /asukas Hangossa ja ssa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Vanhusten laitospalveluiden nettokustannukset, /asukas vuonna 7 Koko maa Uusimaa Hangossa vähemmän hoitopäiviä ympärivuorokautisessa hoidossa sosiaalitoimen yksiköissä Hoitopäiviä ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä tuhatta vastaavanikäistä kohti oli 7 vuotta täyttäneillä kertynyt ssa enemmän kuin Hangossa. Hangossa hoitopäiviä oli myös suhteellisesti selvästi vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Hoitopäivien määrä on Uudellamaalla ja koko maassa pysynyt -luvulla samalla tasolla. Hangossa trendi on kuitenkin ollut laskeva koko -luvun ajan ja ssa vuosituhannen puolivälistä alkaen.
31 Ympärivuorokautisessa hoidossa sosiaalitoimen yksikössä kertyneiden hoitopäivien määrä kuvaa ikäluokan pitkäaikaissairastavuuteen, kehitysvammaisuuteen ja päihdeongelmiin liittyvää avun ja palvelun tarvetta. (SOTKAnet.) Kuvio.9. Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 7 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä vuosina. Lähde: SOTKAnet. Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 7 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä vuosina Uusimaa Koko maa 7 Koska eri kunnissa ikääntyneiden palvelurakenne on muodostunut eri tavoin, kokonaiskuvan hahmottamiseksi seuraavassa tarkastellaan vielä edellä käsiteltyjä palveluita yhdessä. Kuviossa on esitelty kunnittain kuinka monta prosenttia 7 vuotta täyttäneistä on omaishoidon tuen, säännöllisen kotihoidon, palveluasumisen (tavallisen tai tehostetun) ja pitkäaikaishoidon (vanhainkodit ja terveyskeskukset) asiakkaita. Näiden palveluiden piirissä oli vuonna 7 koko maassa ja Uudellamaalla noin 7 prosenttia 7 vuotta täyttäneistä. Hangossa mainittujen palvelujen piirissä oli ja ssa prosenttia ikäryhmästä. Kuvio.. Ikääntyneiden palvelurakenne ja 7 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus ikäryhmästä palveluittain Hangossa ja ssa 7. Lähde: SOTKAnet. Palvelujen piirissä olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä 7,,9,,,,,,, Uusimaa,,,,9,, Koko maa,9,,,, Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana Säännöllisen kotihoidon piirissä.. Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen asiakkaat.. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat.. Vanhainkotien asiakkaat.. Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat..
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,
LisätiedotKuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET
LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotAktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille
1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Tässä luvussa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia tarkastellaan kokonaisuutena, jolloin yksittäisiä kuntia on mahdollista verrata paitsi toisiinsa,
LisätiedotLänsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa
Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...
LisätiedotSOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen
SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden
LisätiedotLÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS
LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS Sosiaalitaito Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotLänsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys
Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta
Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2
LisätiedotSOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi
SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotHuono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotTilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009
Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 9 Sisällys 1 JOHDANTO... LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VÄLINEN VERTAILU... 6.1 ALUEEN KUNNAT ELINYMPÄRISTÖNÄ... 6.1.1 Väestön kehitys...
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015
LisätiedotYmpärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotTILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen
TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin Jutta Koskinen 26.9.2019 SISÄLTÖ Johdanto 1. ISOn toiminta-alueen tuntomerkkejä 1.1 Työ, koulutus ja toimeentulo
LisätiedotHUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v
HUS SAIRAANHOITOALUEIDEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAT v. 2018 2020 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. JOHDANTO... 3 2. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA...
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2012
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 212 Väestömäärät kunnittain/sote-alueittain (Väestörekisterikeskus, rekisteritilanne 31.12.212) 6 5 4 3 2 1 927 45619 39647 43984 37583 34499 5375 25618 4729 28851 18751 37942
LisätiedotTYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA
TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotHyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)
Kaupunginhallitus 3.6.2019 liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto 10.6.2019 liite nro 5 (1/71) Hyvinvointikertomus OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotSelvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015
LisätiedotLaaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)
Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset
LisätiedotTietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 4: Ikäihmiset Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut ja väestöennusteet eri ikäryhmittelyillä 65 vuotta täyttäneet,
LisätiedotSosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015
Sosiaalipalvelujen toimintatilasto 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastaa Sosiaalipalvelujen toimintatilaston tiedonkeruusta vuodesta 2016 lähtien. Tiedonkeruu koskee toimintavuotta 2015. Tiedonkeruu
LisätiedotSeinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina
Maija Kortteinen Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina 2009-2016 Raportti Kevät 2017 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomin Tutkinto-ohjelma 1(47) SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1
LisätiedotLohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
LisätiedotVanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET
1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...
LisätiedotUlvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotB. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan
LisätiedotLapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020
Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero
LisätiedotTaustaa. Valtuustokausi
Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotIntegraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke
Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen
LisätiedotPohjois-Savon väestöennuste
Pohjois-Savon väestöennuste 260000 MDI:n ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Savon maakunnan asukasluku vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 159 asukkaalla -7 prosentilla 250000 240000 MDI:n ennusteen
LisätiedotPori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64
LisätiedotMarko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva
Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 214 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 47 653 4 37 996 38 215 41 584 35 331 3 25 769 28 73 2 19 58 1 9 28 75 vuotta täyttäneiden määrä kunnittain / sote-alueittain
LisätiedotHyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen
Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAPROFIILI Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O-kärkihanke) 21.6.2018 1 1. PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI 21.6.2018 2 PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 215 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 46 463 47 353 4 4 9 37 888 35 293 41 897 3 25 81 2 19683 1 8 864 5 541 Hanko Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karviainen Kerava Lohja
LisätiedotHyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön
Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI
KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O-kärkihanke) 3.8.2018 1 1. PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI 3.8.2018 2 PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI
LisätiedotIkäjakauma kunnittain, Eksoten alue
Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk
Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE
HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotVIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002
VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen
LisätiedotDokumentin sisältö. Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68)
Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2017...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotLasten päiväkotihoito
Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa
LisätiedotKuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue
1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotLastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
LisätiedotMerikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus
LisätiedotTILASTOKATSAUS 8:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 24.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
Lisätiedot