Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010"

Transkriptio

1 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa

2 Teija Mikkola Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Kaupunkien vertailuun sisältyy terveydenhuollon lisäksi tietoja sosiaalitoimen kotipalvelusta ja ympärivuorokautisesta hoidosta SUOMEN KUNTALIITTO HELSINKI 2011

3 TEKIJÄ Teija Mikkola KANNEN KUVA Tarja Engblom, KHSHP ISBN (pdf) ISBN (nid.) Suomen Kuntaliitto Paino: Kuntatalon paino Helsinki 2011 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200, Helsinki Puh Faksi

4 Lukijalle Tämä on järjestyksessä viidestoista suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailu. Vertailussa on noudatettu aiempien vuosien vakiintunutta käytäntöä tietojen määrittelyssä. Kustannukset on laskettu ikävakioituina euroissa asukasta kohti. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset nousivat vuonna 2010 edellisvuodesta pari prosenttia asukasta kohden. Vuotta aikaisemmin nousu oli 4,3 ja sitä ennen 8,2 prosenttia. Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, kustannukset alenivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Tähän suurten kaupunkien selvitykseen ovat osallistuneet Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa, joiden terveysjohtajat ovat vuodesta 1995 alkaen Suomen Kuntaliiton kanssa yhteistyössä vertailleet, pohtineet ja analysoineet terveydenhuollon ajankohtaisia kysymyksiä. Edellä mainittujen kuntien lisäksi vertailuun osallistui ensimmäistä kertaa Kouvola. Vertailussa aiemmin mukana ollut Kotka jatkaa vastaavassa keskisuurten kuntien vertailussa. Keskisuurten kuntien terveydenhuollon kustannusselvitys ilmestyy nyt yhdettätoista kertaa koskien seitsemättä kertaa koko sosiaali- ja terveystointa. Tähän raporttiin sisältyy myös suurten ja keskisuurten kaupunkien yhteinen vertailu, jossa kustannukset on vakioitu koko maan väestön ikärakenteen mukaan. Ne edustavat yli 2,8 miljoonaa asukasta. Yksityisen terveydenhuollon kustannukset on toimittanut pääsuunnittelija Raija Pajunen Kansaneläkelaitoksesta, joista parhaat kiitokset. Parhaat kiitokset kaikille niille suurten kaupunkien terveydenhuollon ja taloushallinnon ammattilaisille, jotka ovat osallistuneet vertailun suunnitteluun ja toteutukseen. Kuntatalolla Jussi Merikallio Johtaja, sosiaali- ja terveys 3

5 4

6 Sisällysluettelo Lukijalle Johdanto Käsitteet ja menetelmät Tulokset Suurten kaupunkien väestö Pelkkä terveydenhuolto ja lisätty terveydenhuolto Kaupunkien vertailua Kaupunkikohtaiset tulokset Helsinki Oulu Tampere Kuopio Turku Vantaa Pori Jyväskylä Kouvola Espoo Lahti Vuosikohtaiset tulokset Vuosien vertailua Kustannusten muutos vuodesta 2009 vuoteen 2010 toimintamuodoittain Kunnallinen ja yksityinen terveydenhuolto Tarvevakioidut kustannukset Johtopäätökset Liite 1 Tietojen keruu ja luotettavuus Liite 2 Kustannusten jakautuminen perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon Liite 3 Kustannusten jakautuminen perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoitoon Liite 4 Kustannusten jakautuminen erikoissairaanhoidon avo- ja laitoshoitoon Liite 5 Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset... 90

7 6

8 1 Johdanto Tässä selvityksessä vertaillaan suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksia vuonna Koska pelkän terveydenhuollon käsittely sisältäisi paljon eroja, joiden selittämisessä jouduttaisiin huomioimaan osa vanhusten sosiaalitoimen palveluista, on tarkastelun perustana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tietojen lisäksi tiedot sosiaalitoimen puolelta ympärivuorokautisesta hoidosta ja kotipalvelusta. Tätä kokonaisuutta kutsutaan lisätyksi terveydenhuolloksi. Terveydenhuolto on mukana lähes kaikenkattavasti ja se on jaoteltu seuraaviin osiin: perusterveydenhuollon avoterveydenhuolto, hammashuolto, kotihoito ja ympärivuorokautinen hoito (laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen) sekä erikoissairaanhoidon avo- ja laitoshoito jaettuna somaattiseen ja psykiatriseen hoitoon. Selvityksen ulkopuolelle jääviä toimintamuotoja ovat omaishoidon tuki terveydenhuollon asiakkaiden osalta sekä muu kuin ympärivuorokautinen palveluasuminen. Yksityistä toimintaa, silloin kun se ei ole kunnan ostopalvelua, on tarkasteltu erikseen siltä osin kuin tietoja on saatavissa Kansaneläkelaitoksen tiedostoista. Ulkopuolelle jäävät muun muassa yksityinen työterveyshuolto ja yksityisten vanhainkotien itse maksavat asiakkaat. Kuntien välinen kustannusten vertailu on monesta syystä vaikeaa. Myös suoritteet eli niin sanottu tuotos on vaikeasti mitattavissa. Kuntien välisiin eroihin vaikuttavat toimintojen, kuten vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen, kotihoidon sekä psykiatrisen hoidon, erilainen organisointi. Haaste vertailuille on myös eri tahojen tuottamat erilaiset tiedot. Esimerkiksi tilastokeskuksen taloustilaston lukuja ei ole korjattu ikä- tai tarvevakioimalla. Kuitenkin tiedämme, että keskimääräisiin asukaskohtaisiin kustannuksiin verrattuna 85 vuotta täyttäneiden terveydenhuollon kustannukset ovat kuusinkertaiset ja ja vuotiaiden 0,6-kertaiset. Tästä syystä erilaisten tietojen käyttämistä sellaisenaan vertailuihin ilman lukujen sisällön selvittämistä ei voida suositella. Ainakin ikävakiointi tulisi aina tehdä, jos halutaan verrata terveydenhuollon kustannuksia tai suoritteita kaupunkien välillä. Kuntaliitto julkaisee vuosittain raportteja suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksista ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista. Näissä raporteissa on kyseisten kaupunkien vertailukelpoiset tarkastetut tiedot. Kuntaliitto julkaisee säännöllisesti myös raportteja 60 suurimman kunnan talousarvioista ja niiden toteumasta. Raporttien tiedot eivät ole vertailukelpoisia suurten ja keskisuurten kuntien kustannusvertailujen kanssa. 7

9 Suurten kaupunkien kustannusvertailujen tehtävän suunnittelussa ja tietojen keruussa ja tietojen kokoamisessa oli keskeinen osuus seuraavilla osallistuneiden kaupunkien yhdyshenkilöillä: Arpinen Hannele, Talousanalyytikko, Kouvola Hakanen Paula, Avopalvelujen talouspäällikkö, Tampere Kangas Vesa-Matti, Controller, Tampere Komulainen Satu, Taloussihteeri, Lahti Laurikainen Tuomo, Laskentasuunnittelija, Espoo Lehtokangas Tommi, Taloussuunnittelija, Tampere Lehtonen Eliisa, Taloussihteeri, Pori Malmila Mia, Suunnittelija, Vantaa Matsi Arja, Taloussuunnittelija, Kuopio Monto Raili, Tilastoasiantuntija, Espoo Mäkelä Anu, Laskentapäällikkö, Lahti Paatonen Pekka, Controller, Turku Rintamäki Sirpa, Taloussihteeri vs., Lahti Saarinen Marjaleena, Talousasiantuntija, Pori Torkkola Katariina, Taloussuunnittelija, Tampere Tuhkanen Hannu, Talouspäällikkö, Jyväskylä Tynkilä Katri, Laskentasuunnittelija, Oulu Vuokko Iida, Laskenta-asiantuntija, Espoo Väistö Outi, Erityissuunnittelija, Helsinki Ässämäki Silja, Kehittämisjohtaja, Jyväskylä Työtä ohjasivat seuraavat terveysjohtajat: Aronkytö Timo, Terveyspalveluiden johtaja, Vantaa Heinänen Tuula, Terveyspalvelujen johtaja, Espoo Karra Esko, Terveyspalveluiden johtaja, Pori Koski Keijo, Terveysjohtaja, Oulu Lehtomäki Erkki, Vastaava ylilääkäri, tilaajapäällikkö, Tampere Liuksa Riitta, Peruspalvelujohtaja, Turku Myllymäki Kati, Tilaajapäällikkö, johtava ylilääkäri, Kouvola Pietikäinen Matti, Terveysjohtaja, Kuopio Raivio Risto, Terveyspalvelujen johtaja, Lahti Saario Asta, Terveydenhuollon palvelujohtaja, Kouvola Toivola Matti, Toimitusjohtaja, Helsinki Utriainen Pekka, Apulaiskaupunginjohtaja, Jyväskylä Suomen Kuntaliitosta työhön ja sen ohjaukseen ovat osallistuneet: Merikallio Jussi, Sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Mikkola Teija, Erityisasiantuntija Nemlander, Anu, Erityisasiantuntija Tyni Tero, Erityisasiantuntija 8

10 2 Käsitteet ja menetelmät Lisätty terveydenhuolto Kustannuksiin on otettu mukaan kunnan järjestämä perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoito erikoissairaanhoidon avo- ja laitoshoito osa sosiaalitoimen kotipalvelusta sosiaalitoimen ympärivuorokautinen hoito; sisältää vanhainkodit ja tehostetun palveluasumisen. Ulkopuolelle jäävät: omaishoidon tuki ja muu kuin ympärivuorokautinen palveluasuminen. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuolto käsittää terveystoimen ja sosiaalitoimen avohoidon ja ympärivuorokautisen hoidon. Avohoitoon on sisällytetty avoterveydenhuolto, kotisairaanhoito, hammashuolto ja sosiaalitoimen kotipalvelu. Vuodesta 2005 lähtien avoterveydenhuoltoon ei ole laskettu kotisairaanhoitoa, vaan kotisairaanhoito on sisällytetty kotihoitoon. Kotisairaanhoito ja kotipalvelu, pois lukien lapsiperheiden kotipalvelu, muodostavat kotihoidon. Ympärivuorokautiseen hoitoon on sisällytetty terveyskeskuksen vuodeosastohoito (laitoshoito) ja sosiaalitoimen vanhainkotihoito (laitoshoito) ja tehostettu palveluasuminen. Vuodesta 2006 tähän on laskettu myös sosiaalitoimen alle 65-vuotiaiden ympärivuorokautinen hoito. Ikävakiointi Menetelmänä on käytetty suoraa ikävakiointia. Perusväestönä vertailussa on selvityksessä mukana olevien suurten kaupunkien yhteinen väestöpohja. Ikävakioinnissa tiedot on vakioitu tulosten esittämistavan mukaisissa ikäluokissa (0 6-vuotiaat, 7 14-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja yli 85-vuotiaat). Ikävakioinnin avulla eri kaupunkien kustannukset saatetaan vertailukelpoisiksi siten, että kunkin kaupungin kustannukset lasketaan olettaen eri ikäryhmissä olevien asukkaiden määrä yhtä suureksi kuin kaupungeissa keskimäärin. Tarvevakiointi Tarvevakiointi ottaa paitsi iän myös sukupuolen ja palvelujen tarpeen 9

11 huomioon. Tässä on esitetty THL:n julkaisemat tarvekertoimet vuodelta Deflatointi Deflatointi on tehty Tilastokeskuksen terveystoimen julkisten menojen (kunnallistalous) hintaindeksillä. (1995 = 1000). Tietojen kerääminen Työskentelymenetelmänä on käytetty verkostotyötä. Tavoitteena on näin ollut saavuttaa yhtenäinen ja luotettava tietosisältö. Raportin laatiminen on edellyttänyt kuntien osallistumista tietojen kokoamiseen. Tietojen keräämisen periaatteet on esitetty liitteessä 1. Käsitteiden käyttö Raportissa tarkoitetaan käsitteellä terveydenhuolto aina, ellei toisin ole mainittu, lisättyä terveydenhuoltoa. Euroa/asukas -luvut kuvaavat resurssien käyttöä, jolloin voidaan olettaa, että mitä suuremmat kustannukset, sitä enemmän palveluja on käytetty. Korkeat kustannukset voivat johtua myös muista syistä esim. palvelujen laadusta, suuremmista yksikkökustannuksista tai korkeammasta ansiotasosta. Erikoissairaanhoidon kustannusten vertailusta Helsinki, Espoo ja Vantaa saavat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä hoidettujen asukkaittensa erikoissairaanhoidon todelliset hinta- ja hoitotiedot ikäryhmittäin suoraan Ecomed-tietojärjestelmästä. Tällöin hoidon kustannukset ovat potilaskohtaisia kohdentuen tuotelaskutuksen tai suoritekohtaisen laskutuksen perusteella. Poikkeuksena on vähäinen määrä kuntien hankkimia palveluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Niiden kustannusten osuus kaikista kunnan erikoissairaanhoidon kustannuksista on kuitenkin vain muutama prosentti. Näiden palvelujen suoritteet saadaan Gentiasta, ja ikäryhmittäiset kustannustiedot ovat laskennallisia. Turussa, Tampereella ja muissa suurissa kaupungeissa ikäryhmien kustannukset on laskettu toisin: yli 65-vuotiaiden käyttämien hoitopäivien määrä on kerrottu keskimääräisellä hoitopäivän hinnalla ja vastaavasti käyntien määrä keskimääräisellä käynnin hinnalla. Kustannusten laskentatapa kahdella eri tavalla voi aiheuttaa tarkkuuseroja yli 65-vuotiaiden erikoissairaanhoidon kustannusten vertailussa. 10

12 3 Tulokset 3.1 Suurten kaupunkien väestö Selvityksessä mukana olleiden 11 kaupungin väestömäärä oli vuoden 2010 lopussa 2,1 miljoonaa. Tämä on runsas kolmannes koko maan väestöstä. Koko maan väestöön verrattuna suurissa kaupungeissa oli keskimääräistä vähemmän yli 50-vuotiaita sekä 0 14-vuotiaita (ks. kuvio 1). Keskimääräistä enemmän oli vuotiaita. Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Ikäryhmät 85+ v. 1,81 2, v v. 5,00 5,98 8,39 9, v. 19,65 21, v. 44,39 49, v. 0-6 v. 7,68 8,72 7,62 7, Prosenttia suurten kaupunkien väestöstä Prosenttia koko maan väestöstä Prosenttia Palvelutarpeiden kannalta suurten kaupunkien väestön ikärakenne on koko maan väestöön verrattuna edullisempi, koska suurten kaupunkien väestössä on keskimääräistä vähemmän yli 65-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden keskimääräinen osuus kaikista asukkaista oli vuonna 2010 suurissa kaupungeissa 15,2 prosenttia, kun koko maassa vastaava luku oli 17,5 prosenttia. Terveydenhuollon palvelutarpeiden kannalta pienempi ikääntyneiden määrä merkitsee pienempää palvelujen tarvetta. Selvityksessä mukana olevien kaupunkien välillä on kuitenkin selkeitä eroja yli 11

13 65-vuotiaiden määrissä (ks. kuvio 2). Esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla yli 65-vuotiaita on noin 12 prosenttia, kun taas Kouvolassa ja Porissa yli 65-vuotiaita on 20 prosenttia. Espoossa ja Vantaalla myös yli 85-vuotiaita on keskimääräistä vähemmän (ks. kuvio 3). Keskimääräistä vähemmän yli 65-vuotiaita on myös Oulussa ja Jyväskylässä. Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa prosenttia ,9 20,4 19,0 18, ,3 16,0 15,0 14,4 12,8 12,1 11,5 15, Kouvola Pori Lahti Turku Tampere Kuopio Helsinki Jyväskylä Oulu Vantaa Espoo Kaikki Kuvio 3. Ikäryhmien 65-74, ja yli 85-vuotiaat osuudet (%) prosenttia v v. 85+ v ,5 7,3 2,4 7,1 2,2 6,3 2,6 6,3 2,0 5,6 2,0 5,6 2,0 4,8 1,7 4,8 1,5 4,4 0,9 3,5 1,0 3,4 1,8 5,0 5 11,1 10,9 10,5 9,3 8,6 8,4 8,2 7,9 7,0 7,7 7,0 8,4 0 Kouvola Pori Lahti Turku Tampere Kuopio Helsinki Jyväskylä Oulu Vantaa Espoo Kaikki 12

14 3.2 Pelkkä terveydenhuolto ja lisätty terveydenhuolto Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010 olivat miljoonaa euroa. Kun sosiaalitoimen ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu lasketaan mukaan terveydenhuoltoon, saadaan lisätty terveydenhuolto. Sosiaalitoimen ympärivuorokautisen hoidon ja kotipalvelun kustannukset olivat vuonna miljoonaa euroa, joten suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat edellä mainituilla sosiaalitoimen kustannuksilla lisättynä vuonna 2010 yhteensä miljoonaa euroa. Tässä selvityksessä tarkoitetaan aina, ellei toisin mainita, terveydenhuollon kustannuksilla lisättyä terveydenhuoltoa. Lisätty terveydenhuolto kattaa toimintakokonaisuuden, jonka vertailu on mielekkäämpää kuin jos vertailtaisiin pelkkää terveydenhuoltoa suurten kaupunkien välillä. Kuviosta 4 näkyy, että lisätyn terveydenhuollon vaikutus ikäryhmittäisiin kustannuksiin on suurinta yli 85-vuotiaiden ryhmässä. Kuvio 4. Ikäryhmittäiset pelkän terveydenhuollon ja lisätyn terveydenhuollon kustannukset suurissa kaupungeissa vuonna 2010 Euroa/ ikäryhmän asukas (lisätyssä terveydenhuollossa on mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta) v v v v v v. 85+ v. Yhteensä Pelkkä Lisätty Suurten kaupunkien terveydenhuollon kokonaiskustannuksista reilu puolet (52 %) 13

15 eli miljoonaa euroa käytettiin yli 65-vuotiaiden terveydenhuoltoon (ks. kuvio 5). Hieman vähemmän (40 % eli miljoonaa euroa) meni vuotiaiden terveydenhuoltoon. Tätä nuorempien kustannukset olivat 355 miljoonaa euroa (8 %). Kuvio 5. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset ikäryhmittäin vuonna 2010 (mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta) 4 % 4 % 18 % 20 % 24 % 0-6 v v v v v v. 85+ v. 14 % 16 % Taulukosta 1 näkyy, että eri ikäryhmien palvelurakenteet erosivat huomattavasti toisistaan. Vuosittaiset muutokset eivät ole kovin suuria; vuonna 2010 panostettiin ikäryhmittäin samoihin palveluihin kuin edellisinä vuosina. Lapsilla (0 6 v) korostui erikoissairaanhoidon somaattisen laitoshoidon lisäksi perusterveydenhuollon avoterveydenhuolto. Nuorilla (7 14 v) painopiste oli perusterveydenhuollon hammashuollossa sekä avoterveydenhuollossa vuotiailla painopiste oli erikoissairaanhoidon somaattisessa avo- ja laitoshoidossa. Vanhemmilla työikäisillä (50 64 v) painopiste oli selkeästi erikoissairaanhoidon somaattisessa laitoshoidossa vuotiailla painopiste oli niin ikään erikoissairaanhoidon somaattisessa laitoshoidossa vuotiailla painottui erikoissairaanhoidon somaattisen laitoshoidon lisäksi terveys- ja sosiaalitoimen ympärivuorokautinen hoito. Yli 85-vuotiailla painottui terveys- ja sosiaalitoimen ympärivuorokautinen 14

16 hoito. Taulukko 1. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusten prosentuaalinen jakautuminen toimintamuotoihin ikäryhmän mukaan vuonna * Ikäryhmä (vuotiaat) Yhteensä Perusterveydenhuolto Avohoito Avoterveydenhoito Hammashuolto Kotihoito Ympärivuorokautinen hoito Terveystoimi Sosiaalitoimi Erikoissairaanhoito Avohoito Somaattinen Psykiatrinen Laitoshoito Somaattinen Psykiatrinen Yhteensä * Terveydenhuollon kustannuksissa on mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta Toimintamuodoista suurimmat kustannukset (22 %) tulivat erikoissairaanhoidon somaattisesta laitoshoidosta (ks. kuvio 6). Yhdessä somaattisen avohoidon kanssa somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 38 prosenttia kokonaiskustannuksista. Erikoissairaanhoidon psykiatrisen hoidon (avohoidon ja laitoshoidon) osuus kokonaiskustannuksista oli yhteensä 10 prosenttia. Terveyskeskuksen avohoidon osuus (ilman kotisairaanhoitoa) oli kokonaiskustannuksista 17 prosenttia, laitoshoidon osuus 11 prosenttia. Sosiaalitoimen ympärivuorokautisen hoidon osuus terveydenhuoltokustannuksista oli 16 prosenttia. Terveyskeskuksessa tai sosiaalitoimessa organisoidun kotihoidon (kotisairaanhoito ja yli 65-vuotiaiden kotipalvelun) osuus oli 7 prosenttia. 15

17 Kuvio 6. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset toimintamuodoittain vuonna 2010 (mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta) 5 % 13 % 22 % 4 % 7 % Avoterveydenhuolto Hammashuolto 5 % Kotihoito Terveystoimen ympärivuorokautinen hoito 16 % Sosiaalitoimen ympärivuorokautinen hoito Erikoissairaanhoidon somaattinen avohoito Erikoissairaanhoidon psykiatrinen avohoito Erikoissairaanhoidon somaattinen laitoshoito Erikoissairaanhoidon psykiatrinen laitoshoito 16 % 11 % Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksista perusterveydenhuollon osuus oli 52 prosenttia ja erikoissairaanhoidon osuus 48 prosenttia (ks. liite 2). Erikoissairaanhoidon laitoshoidon osuus kokonaiskustannuksista oli vajaa kolmannes (28 %) ja erikoissairaanhoidon avohoidon osuus oli 20 prosenttia. Terveyskeskuksen avohoidon, johon on laskettu mukaan sosiaalitoimen kotipalvelun kustannuksia, osuus kustannuksista oli neljännes (25 %). Terveyskeskuksen laitoshoidon (mukaan lukien sosiaalitoimen ympärivuorokautinen hoito) osuus oli reilu neljännes (27 %). (Ks. kuvio 7.) Eli terveydenhuollon kokonaiskustannuksista laitoshoidon osuus oli reilu puolet (55 %) ja avohoidon osuus oli 45 prosenttia. Kaupunkien välillä oli selviä eroja siinä, miten ne olivat painottaneet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osuutta tai avo- ja laitoshoidon osuutta (ks. liitteitä 2 4). 16

18 Kuvio 7. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset avo- ja laitoshoidossa vuonna 2010 (mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta) 28 % 25 % 20 % Perusterveydenhuollon avohoito Perusterveydenhuollon laitoshoito Erikoissairaanhoidon avohoito Erikoissairaanhoidon laitoshoito 27 % 3.3 Kaupunkien vertailua Vuonna 2010 vertailussa mukana olleista kaupungeista kustannuksiltaan suurimmat olivat Helsinki, Oulu, Tampere, Kuopio ja Turku. Kolmen kustannuksiltaan suurimman kunnan kustannukset olivat samalla tasolla. Helsingin terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset olivat edelleen kaikkein suurimmat (2 156 euroa asukasta kohti). Helsingin kustannukset ovat kuitenkin lähenneet viime vuosina muiden suurten kaupunkien kustannuksia ja olivat edellisvuoden kustannuksia alhaisemmat. Toiseksi korkeimmat ikävakioidut kustannukset olivat Oulussa (2 153 euroa/asukas) ja kolmanneksi korkeimmat Tampereella (2 151 euroa/asukas). Seuraavaksi korkeimmat ikävakioidut kustannukset olivat Kuopiossa (2 115 euroa/asukas) ja Turussa (2 070 euroa/asukas). Vertailukaupungeista pienimmillä kustannuksilla terveydenhuoltonsa vuonna 2010 järjesti Lahti (1 879 euroa/asukas ikävakioituna). Kaikkien vertailussa mukana olleiden kaupunkien kokonaiskustannuksilla painotetut keskimääräiset kustannukset olivat euroa asukasta kohti ja ikävakioitu mediaani oli euroa/asukas. (Tarkkuustason voidaan olettaa näin laaja-alaisessa selvityksessä liikkuvan kunkin kaupungin kohdalla noin euron marginaalilla asukaskohtaisissa kokonaiskustannuksissa. Luotettavuutta ja selvityksen laatimisperiaatteita on käsitelty tämän raportin liitteessä 1. Tietojen luotettavuutta lisää se, että tietojen antajat ovat sopineet 17

19 yhdessä tietosisällöstä.) Kuvio 8. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas vuonna 2010 Euroa/asukas 2500 (mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta) Ikävakioitu Vakioimaton Helsinki Oulu Tampere Kuopio Turku Vantaa Pori Jyväskylä Kouvola Espoo Lahti Kaikki Mediaani Edelliseen vuoteen verrattuna suurten kaupunkien väliset erot terveydenhuollon kustannuksissa kapenivat edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2010 kustannuksiltaan suurimman ja pienimmän kaupungin välinen ero oli 277 euroa/asukas. Vuonna 2009 kustannuksiltaan suurimman ja pienimmän kaupungin välinen ero oli 326 euroa/asukas, vuonna euroa/asukas. Kustannusindeksi vaihteli vuonna 2010 välillä 1,05 ja 0,91, kun kaikkien vertailussa mukana olleiden kaupunkien yhteinen arvo oli 1 (ks. taulukko 2). Vuonna 2002 kustannuksiltaan suurimman ja pienimmän kaupungin välinen ero oli 428 euroa/asukas, ja kustannusindeksi vaihteli välillä 1,15 ja 0,85. Pääkaupunkiseutu ei ole suurten ja keskisuurten kaupunkien kustannusvertailujen kärjessä (ks. liite 5, jossa kustannukset ovat vakioitu koko maan väestön ikärakenteeseen). 18

20 Taulukko 2. Terveydenhuollon kustannusindeksi ikävakioituna vuonna 2010 suurissa kaupungeissa* Perusterveydenhuolto Avohoito Avoterveydenhuolto Hammashuolto Kotihoito Ympärivuorokautinen hoito Terveystoimi Sosiaalitoimi Erikoissairaanhoito Avohoito Somaattinen Psykiatrinen Laitoshoito Somaattinen Psykiatrinen Kokonaisindeksi Helsinki 1,09 1,05 0,98 1,11 1,16 1,12 1,00 1,20 1,00 1,08 1,04 1,21 0,94 0,89 1,17 1,05 Oulu 1,04 1,07 1,04 1,05 1,15 1,01 0,93 1,06 1,05 1,08 1,17 0,79 1,03 1,06 0,92 1,04 Tampere 0,99 1,07 1,10 0,95 1,09 0,91 1,06 0,82 1,10 1,03 1,06 0,92 1,16 1,22 0,90 1,04 Kuopio 0,90 0,89 0,99 0,88 0,71 0,91 1,24 0,68 1,16 0,88 0,83 1,05 1,37 1,36 1,41 1,03 Turku 0,95 0,94 0,94 1,02 0,90 0,97 1,10 0,88 1,06 1,06 1,14 0,77 1,06 1,10 0,90 1,00 Vantaa 1,02 1,00 1,01 1,12 0,91 1,04 0,68 1,29 0,95 0,95 1,04 0,67 0,95 0,98 0,82 0,99 Pori 0,95 0,88 0,96 0,92 0,70 1,03 1,17 0,93 1,01 1,04 1,05 1,02 0,99 0,98 1,01 0,98 Jyväskylä 1,00 1,03 1,09 0,79 1,07 0,97 0,92 1,01 0,93 0,89 0,80 1,18 0,95 0,96 0,94 0,96 Kouvola 0,91 1,00 1,01 1,02 0,97 0,83 0,38 1,13 0,99 0,96 0,90 1,16 1,02 1,00 1,09 0,95 Espoo 0,95 0,97 1,04 0,95 0,87 0,93 0,76 1,04 0,91 0,90 0,93 0,81 0,92 0,94 0,86 0,93 Lahti 0,92 0,89 0,91 0,81 0,91 0,95 1,79 0,37 0,90 0,99 0,86 1,41 0,84 0,83 0,89 0,91 Kaikki 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Min. 0,90 0,88 0,91 0,79 0,70 0,83 0,38 0,37 0,90 0,88 0,80 0,67 0,84 0,83 0,82 0,91 Max. 1,09 1,07 1,10 1,12 1,16 1,12 1,79 1,29 1,16 1,08 1,17 1,41 1,37 1,36 1,41 1,05 * Terveydenhuollon kustannuksissa on mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen huollon kustannuksia sosiaalitoimesta 19

21 Kun tarkastellaan suurten kaupunkien eri ikäryhmien kustannuksia suhteessa ikäryhmän suuruuteen, havaitaan että vuonna 2010 korkeimmat keskimääräiset kustannukset ( euroa/ikäryhmän asukas) olivat yli 85-vuotiaiden ikäryhmässä. Ikäryhmän vuotiaat kustannukset olivat alhaisimmat (1 009 euroa/ikäryhmän asukas). Kaikkien ikäryhmien keskimääräiset kustannukset olivat euroa vuodessa. Mediaanikustannukset olivat euroa. (Ks. kuvio 4 ja taulukko 3.) Eri ikäryhmistä 0 6-vuotiaiden kustannukset olivat suurimmat Kuopiossa, 7 14-vuotiaiden kustannukset Helsingissä vuotiaiden kustannukset olivat suurimmat Kuopiossa, vuotiaiden Tampereella. Yli 85 vuotiaiden kustannukset olivat suurimmat Vantaalla. 0 6-vuotiaiden kustannukset olivat pienimmillään Kouvolassa, 7 14-vuotiaiden Jyväskylässä vuotiaiden kustannukset olivat pienimmät Espoossa. Yli 50-vuotiaiden kustannukset olivat pienimmät Lahdessa. Taulukko 3. Terveydenhuollon ikäryhmittäiset kustannukset (euroa/ikäryhmän asukas) suurissa kaupungeissa vuonna * Yhteensä Espoo Helsinki Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Vantaa Pori Kouvola Kaikki Mediaani Min Max * Kustannuksissa on mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta Eri toimintamuodoista suurimmat kustannukset vuonna 2010 olivat somaattisessa laitoshoidossa. Suurimmat somaattisen laitoshoidon kustannukset olivat Kuopiossa (622 euroa/asukas ikävakioituna), pienimmät Lahdessa (379 euroa/asukas ikävakioituna). Pienimmät kustannukset eri toimintamuodoista olivat hammashuollossa. Suurten kaupunkien väliset kustannuserot eri toimintamuotojen järjestämisessä olivat suurimmillaan ympärivuorokautisen 20

22 hoidon ja psykiatrisen avohoidon järjestämisessä (ks. taulukko 4). Sosiaalitoimen ympärivuorokautisen hoidon kustannukset olivat suurimmillaan Vantaalla (430 euroa/asukas ikävakioituna), pienimmillään Lahdessa (123 euroa/asukas ikävakioituna). Vastaavasti Lahden ikävakioidut kustannukset olivat terveystoimen ympärivuorokautisessa hoidossa suurimmat, Vantaan toiseksi pienimmät. 21

23 Taulukko 4. Terveydenhuollon kustannukset euroa/asukas ikävakioituna vuonna 2010 suurissa kaupungeissa Helsinki Oulu Tampere Kuopio Turku Vantaa Pori Jyväskylä Kouvola Espoo Lahti Kaikki Mediaani Min. Max. Perusterveydenhuolto Avohoito Avoterveydenhuolto Hammashuolto Kotihoito Ympärivuorokautinen hoito Terveystoimi Sosiaalitoimi Erikoissairaanhoito Avohoito Somaattinen Psykiatrinen Laitoshoito Somaattinen Psykiatrinen Yhteensä Yhteensä ikävakioimaton Väestö * Terveydenhuollon kustannuksissa on mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen huollon kustannuksia sosiaalitoimesta 22

24 3.4 Kaupunkikohtaiset tulokset Tässä luvussa esitellään vertailukaupunkien eri toimintamuotojen ikävakioitujen kustannusten ja eri ikäryhmien kustannusten (= kustannukset euroa/ikäryhmän asukas) eroa kaupunkien mediaanikustannuksiin. Kaupunkikohtaiset taulukot ja kuviot noudattavat järjestystä, jossa kunkin kaupungin kohdalta esitetään aluksi tiivistetysti lisätyn terveydenhuollon kustannusten jakautuminen perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon sekä näiden jakautuminen avo- ja laitoshoitoon. Seuraavassa taulukossa esitetään eri toimintamuotojen kustannukset ikäryhmän asukasta kohti. Alla on esitetty kaikkien kaupunkien ikäryhmittäiset kustannukset yhteensä. Ikäryhmä (vuotiaat) Kaikki Yhteensä Perusterveydenhuolto Avohoito Avoterveydenhoito Hammashuolto Kotihoito Ympärivuorokautinen hoito Terveystoimi Sosiaalitoimi Erikoissairaanhoito Avohoito Somaattinen Psykiatrinen Laitoshoito Somaattinen Psykiatrinen Yhteensä Väestö * Terveydenhuollon kustannuksissa on mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta Tämän jälkeen esitetään graafisesti kaupunkien lisätyn terveydenhuollon eri toimintamuotojen ja ikäryhmien kustannusten ero mediaanikustannuksiin. Ero esitetään prosenteissa ja euroissa. Eurotarkastelu osoittaa, kuinka paljon prosentuaalinen ero olisi euroissa toimintamuodoittain kunnan asukasluvun perusteella ja toisaalta ikäryhmän asukasmäärän mukaan. Kaupunkien tulokset raportoidaan ikävakioitujen kustannusten suuruusjärjestyksessä. Kaupunkien terveydenhuollon kokonaiskustannusten jakautumista perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon tarkastellaan tässä raportissa ikävakioitujen kustannusten pohjalta. Kaupunkien edustajien yksityiskohtaiset kommentit omasta toiminnastaan ja siinä tapahtuneista muutoksista on painettu kunkin kaupungin kohdalle kursiivilla. 23

25 3.4.1 Helsinki Helsingin terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset (2 156 euroa/asukas) olivat vertailukuntien suurimmat. Kustannukset olivat 4,3 prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat ja 5,8 prosenttia mediaania suuremmat. Kustannukset jakaantuivat alla olevan taulukon mukaisesti. /asukas Ero mediaaniin Osuus kokonaisuudesta Painottuneisuus verrattuna keskimäärään* Lisätty ,8 % Perusterveydenhuolto ,1 % 54,0 % Perusterveydenhuoltopainotteinen Erikoissairaanhoito 992 0,0 % 46,0 % Perusterveydenhuolto Avohoito 537 5,1 % 46,1 % Laitoshoitopainotteinen Ympärivuorokautinen ,0 % 53,9 % Erikoissairaanhoito Avohoito 454 9,2 % 45,8 % Avohoitopainotteinen Laitoshoito 538-4,6 % 54,2 % * painottunneisuutta tulkitaan olevan, jos ero on suurempi kuin 2% suurten kaupunkien keskiarvoon Perusterveydenhuolto Helsingin perusterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset (1 165 euroa/asukas) olivat vertailukuntien suurimmat. Kustannukset olivat 14,1 prosenttia mediaania suuremmat. Avohoidon kustannukset olivat vertailukuntien kolmanneksi suurimmat, ympärivuorokautisen hoidon kustannukset suurimmat. Perusterveydenhuollon avohoidossa Helsingin avoterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset, 267 euroa/asukas, olivat vertailukaupunkien neljänneksi pienimmät. Kustannukset olivat 3,6 prosenttia mediaania pienemmät. Hammashuollon kustannukset, 98 euroa/asukas, olivat vertailukuntien toiseksi suurimmat ja kotihoidon kustannukset, 172 euroa/asukas, olivat vertailukuntien suurimmat. Helsingin hammashuollon kustannukset olivat 17,1 prosenttia mediaania suuremmat. Kotihoidon kustannukset olivat 26,9 prosenttia mediaania suuremmat. Erikoissairaanhoito Helsingin erikoissairaanhoidon ikävakioidut kustannukset (992 euroa/asukas) olivat vertailukuntien kuudenneksi pienimmät. Kustannukset olivat mediaanissa. Erikoissairaanhoidon avohoidon kustannukset, 454 euroa/asukas ikävakioituna, olivat vertailukuntien toiseksi suurimmat. Laitoshoidon kustannukset, 538 euroa/asukas, olivat vertailukuntien kolmanneksi pienimmät. Helsingin erikoissairaanhoidossa avohoidon somaattisen hoidon ikävakioidut 24

26 kustannukset, 333 euroa/asukas, olivat vertailukuntien kuudenneksi pienimmät. Kustannukset olivat mediaanissa. Psykiatrisen avohoidon kustannukset, 121 euroa/asukas, olivat vertailukuntien toiseksi suurimmat. Somaattisen laitoshoidon kustannukset, 406 euroa/asukas ikävakioituna, olivat vertailukuntien toiseksi pienimmät ollen 9,8 prosenttia mediaania pienemmät. Helsingin psykiatrisen laitoshoidon kustannukset olivat 27,6 prosenttia mediaania suuremmat. Kustannukset olivat 132 euroa asukasta kohden ikävakioituina. Ikäryhmittäiset kustannukset Helsingissä minkään ikäryhmän terveydenhuollon kustannukset eivät olleet alle vertailukaupunkien mediaanikustannusten, ja 7-14-vuotiaiden kustannukset olivat vetailukaupunkien suurimmat vuotiaiden kustannukset olivat 38,2 prosenttia keskimääräistä suuremmat. Seuraavassa taulukossa on esitetty kustannukset toimintamuodoittain ikäryhmän asukasta kohti. Ikäryhmä (vuotiaat) Helsinki Yhteensä Perusterveydenhuolto Avohoito Avoterveydenhoito Hammashuolto Kotihoito Ympärivuorokautinen Terveystoimi Sosiaalitoimi Erikoissairaanhoito Avohoito Somaattinen Psykiatrinen Laitoshoito Somaattinen Psykiatrinen Yhteensä Väestö * Terveydenhuollon kustannuksissa on mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta Terveyskeskuksesta siirtyi vuoden 2010 alussa kolme pitkäaikaissairaalaa sosiaalitoimeen, siksi sosiaali- ja terveystoimen kustannusten välillä muutoksia. 25

27 Kuvio 9. Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ja ikäryhmän asukasta kohti laskettujen kustannusten prosentuaalinen ero vertailukuntien mediaaniin Helsinki % IKÄVAKIOIDUT Yhteensä 5,8 PERUSTERVEYDENHUOLTO 14,1 Avohoito 5,1 Avoterveydenhuolto -3,6 Hammashuolto 17,1 Kotihoito 26,9 Ympärivuorokautinen hoito 16,0 Terveystoimi 0,0 Sosiaalitoimi 19,5 ERIKOISSAIRAANHOITO 0,0 Avohoito 9,2 Somaattinen 0,0 Psykiatrinen 19,3 Laitoshoito -4,6 Somaattinen -9,8 Psykiatrinen 27,6 Ikäluokittain 0-6 v. 2, v. 38, v. -0, v. 8, v. 15, v. 13,4 85+ v. 5,2 IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä 0,0 26

28 Kuvio 10. Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ja ikäryhmän asukasta kohti laskettujen kustannusten vertailukuntien mediaaniin suhteutetut erot euroina Helsinki milj. euroa IKÄVAKIOIDUT Yhteensä 69,5 PERUSTERVEYDENHUOLTO 84,9 Avohoito 15,4 Avoterveydenhuolto -5,8 Hammashuolto 8,5 Kotihoito 21,4 Ympärivuorokautinen hoito 51,1 Terveystoimi 0,0 Sosiaalitoimi 38,6 ERIKOISSAIRAANHOITO 0,0 Avohoito 22,4 Somaattinen 0,0 Psykiatrinen 11,5 Laitoshoito -15,3 Somaattinen -25,9 Psykiatrinen 16,8 Ikäluokittain 0-6 v 1, v 14, v -2, v 14, v 24, v 29,6 85+ v 11,9 IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä 0,0 27

29 3.4.2 Oulu Oulun terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset (2 153 euroa/asukas) olivat vertailukuntien toiseksi suurimmat. Kustannukset olivat 4,1 prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat ja 5,6 prosenttia mediaania suuremmat. Kustannukset jakaantuivat alla olevan taulukon mukaisesti. /asukas Ero mediaaniin Lisätty ,6 % Perusterveydenhuolto ,7 % Osuus kokonaisuudesta 51,5 % Erikoissairaanhoito ,2 % 48,5 % Painottuneisuus verrattuna keskimäärään* Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon suhde samankaltainen kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin Perusterveydenhuolto Avohoito 545 6,8 % 49,2 % Ympärivuorokautinen 564 4,3 % 50,8 % Avohoidon ja laitoshoidon suhde samankaltainen kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin Erikoissairaanhoito Avohoidon ja laitoshoidon Avohoito 456 9,6 % 43,7 % suhde samankaltainen kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin Laitoshoito 588 4,2 % 56,3 % * painottunneisuutta tulkitaan olevan, jos ero on suurempi kuin 2% suurten kaupunkien keskiarvoon Perusterveydenhuolto Oulun perusterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset (1 110 euroa/asukas) olivat vertailukuntien toiseksi suurimmat. Kustannukset olivat 8,7 prosenttia mediaania suuremmat. Avohoidon kustannukset olivat vertailukuntien toiseksi suurimmat, ympärivuorokautisen hoidon kustannukset neljänneksi suurimmat. Perusterveydenhuollon avohoidossa Oulun avoterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset, 283 euroa/asukas, olivat vertailukaupunkien neljänneksi suurimmat. Kustannukset olivat 2,3 prosenttia mediaania suuremmat. Hammashuollon kustannukset, 93 euroa/asukas, olivat vertailukuntien kolmanneksi suurimmat ja kotihoidon kustannukset, 170 euroa/asukas, olivat vertailukuntien toiseksi suurimmat. Oulun hammashuollon kustannukset olivat 10,2 prosenttia mediaania suuremmat. Kotihoidon kustannukset olivat 25,7 prosenttia mediaania suuremmat. Erikoissairaanhoito Oulun erikoissairaanhoidon ikävakioidut kustannukset (1 043 euroa/asukas) olivat vertailukuntien neljänneksi suurimmat. Kustannukset olivat 5,2 prosenttia mediaania suuremmat. Erikoissairaanhoidon avohoidon kustannukset, 456 euroa/asukas ikävakioituna, olivat vertailukuntien suurimmat. Laitoshoidon kustannukset, 588 euroa/asukas, olivat vertailukuntien neljänneksi suurimmat. Oulun erikoissairaanhoidossa avohoidon somaattisen hoidon ikävakioidut 28

30 kustannukset, 377 euroa/asukas, olivat vertailukuntien suurimmat. Kustannukset olivat 13,3 prosenttia mediaania suuremmat. Psykiatrisen avohoidon kustannukset, 79 euroa/asukas, olivat vertailukuntien kolmanneksi pienimmät. Somaattisen laitoshoidon kustannukset, 484 euroa/asukas ikävakioituna, olivat vertailukuntien neljänneksi suurimmat ollen 7,5 prosenttia mediaania suuremmat. Oulun psykiatrisen laitoshoidon kustannukset olivat mediaanissa. Kustannukset olivat 103 euroa asukasta kohden ikävakioituina. Ikäryhmittäiset kustannukset Ikäryhmittäisistä kustannuksista eniten yli keskimääräisten kustannusten olivat vuotiaiden kustannukset, jotka olivat 16,4 prosenttia mediaanikustannuksia suuremmat. Seuraavassa taulukossa on esitetty kustannukset toimintamuodoittain ikäryhmän asukasta kohti. Ikäryhmä (vuotiaat) Oulu Yhteensä Perusterveydenhuolto Avohoito Avoterveydenhoito Hammashuolto Kotihoito Ympärivuorokautinen Terveystoimi Sosiaalitoimi Erikoissairaanhoito Avohoito Somaattinen Psykiatrinen Laitoshoito Somaattinen Psykiatrinen Yhteensä Väestö * Terveydenhuollon kustannuksissa on mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta 29

31 Kuvio 11. Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ja ikäryhmän asukasta kohti laskettujen kustannusten prosentuaalinen ero vertailukuntien mediaaniin Oulu % IKÄVAKIOIDUT Yhteensä 5,6 PERUSTERVEYDENHUOLTO 8,7 Avohoito 6,8 Avoterveydenhuolto 2,3 Hammashuolto 10,2 Kotihoito 25,7 Ympärivuorokautinen hoito 4,3 Terveystoimi -7,3 Sosiaalitoimi 5,5 ERIKOISSAIRAANHOITO 5,2 Avohoito 9,6 Somaattinen 13,3 Psykiatrinen -22,2 Laitoshoito 4,2 Somaattinen 7,5 Psykiatrinen 0,0 Ikäluokittain 0-6 v. -2, v. 10, v. 3, v. 16, v. 7, v. 13,5 85+ v. 4,1 IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -7,7 30

32 Kuvio 12. Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ja ikäryhmän asukasta kohti laskettujen kustannusten vertailukuntien mediaaniin suhteutetut erot euroina Oulu milj. euroa IKÄVAKIOIDUT Yhteensä 16,2 PERUSTERVEYDENHUOLTO 12,6 Avohoito 4,9 Avoterveydenhuolto 0,9 Hammashuolto 1,2 Kotihoito 4,9 Ympärivuorokautinen hoito 3,3 Terveystoimi -2,3 Sosiaalitoimi 2,6 ERIKOISSAIRAANHOITO 7,3 Avohoito 5,7 Somaattinen 6,3 Psykiatrinen -3,2 Laitoshoito 3,3 Somaattinen 4,8 Psykiatrinen 0,0 Ikäluokittain 0-6 v -0, v 1, v 2, v 6, v 2, v 6,5 85+ v 1,7 IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -23,5 31

33 3.4.3 Tampere Tampereen terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset (2 151 euroa/asukas) olivat vertailukuntien kolmanneksi suurimmat. Kustannukset olivat 4,0 prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat ja 5,5 prosenttia mediaania suuremmat. Kustannukset jakaantuivat alla olevan taulukon mukaisesti. /asukas Ero mediaaniin Osuus kokonaisuudesta Painottuneisuus verrattuna keskimäärään* Lisätty ,5 % Perusterveydenhuolto ,6 % 49,2 % Erikoisairaanhoitopainotteinen Erikoissairaanhoito ,2 % 50,8 % Perusterveydenhuolto Avohoito 546 6,9 % 51,6 % Avohoitopainotteinen Ympärivuorokautinen 512-5,4 % 48,4 % Erikoissairaanhoito Avohoito 432 4,0 % 39,5 % Laitoshoitopainotteinen Laitoshoito ,2 % 60,5 % * painottunneisuutta tulkitaan olevan, jos ero on suurempi kuin 2% suurten kaupunkien keskiarvoon Perusterveydenhuolto Tampereen perusterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset (1 057 euroa/asukas) olivat vertailukuntien viidenneksi suurimmat. Kustannukset olivat 3,6 prosenttia mediaania suuremmat. Avohoidon kustannukset olivat vertailukuntien suurimmat, ympärivuorokautisen hoidon kustannukset kolmanneksi pienimmät. Perusterveydenhuollon avohoidossa Tampereen avoterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset, 300 euroa/asukas, olivat vertailukaupunkien suurimmat. Kustannukset olivat 8,7 prosenttia mediaania suuremmat. Hammashuollon kustannukset, 84 euroa/asukas, olivat vertailukuntien viidenneksi pienimmät ja kotihoidon kustannukset, 162 euroa/asukas, olivat vertailukuntien kolmanneksi suurimmat. Tampereen hammashuollon kustannukset olivat 0,2 prosenttia mediaania pienemmät. Kotihoidon kustannukset olivat 19,5 prosenttia mediaania suuremmat. Erikoissairaanhoito Tampereen erikoissairaanhoidon ikävakioidut kustannukset (1 093 euroa/asukas) olivat vertailukuntien toiseksi suurimmat. Kustannukset olivat 10,2 prosenttia mediaania suuremmat. Erikoissairaanhoidon avohoidon kustannukset, 432 euroa/asukas ikävakioituna, olivat vertailukuntien viidenneksi suurimmat. Laitoshoidon kustannukset, 661 euroa/asukas, olivat vertailukuntien toiseksi 32

34 suurimmat. Tampereen erikoissairaanhoidossa avohoidon somaattisen hoidon ikävakioidut kustannukset, 341 euroa/asukas, olivat vertailukuntien kolmanneksi suurimmat. Kustannukset olivat 2,4 prosenttia mediaania suuremmat. Psykiatrisen avohoidon kustannukset, 92 euroa/asukas, olivat vertailukuntien viidenneksi pienimmät. Somaattisen laitoshoidon kustannukset, 560 euroa/asukas ikävakioituna, olivat vertailukuntien toiseksi suurimmat ollen 24,2 prosenttia mediaania suuremmat. Tampereen psykiatrisen laitoshoidon kustannukset olivat 1,7 prosenttia mediaania pienemmät. Kustannukset olivat 102 euroa asukasta kohden ikävakioituina. Ikäryhmittäiset kustannukset Ikäryhmittäisistä kustannuksista vuotiaiden kustannukset olivat Tampereella vertailukaupunkien suurimmat. Eniten yli keskimääräisten kustannusten olivat vuotiaiden kustannukset, 22,9 prosenttia. Seuraavassa taulukossa on esitetty kustannukset toimintamuodoittain ikäryhmän asukasta kohti. Ikäryhmä (vuotiaat) Tampere Yhteensä Perusterveydenhuolto Avohoito Avoterveydenhoito Hammashuolto Kotihoito Ympärivuorokautinen Terveystoimi Sosiaalitoimi Erikoissairaanhoito Avohoito Somaattinen Psykiatrinen Laitoshoito Somaattinen Psykiatrinen Yhteensä Väestö * Terveydenhuollon kustannuksissa on mukana kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia sosiaalitoimesta 33

35 Kuvio 13. Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ja ikäryhmän asukasta kohti laskettujen kustannusten prosentuaalinen ero vertailukuntien mediaaniin Tampere % IKÄVAKIOIDUT Yhteensä 5,5 PERUSTERVEYDENHUOLTO 3,6 Avohoito 6,9 Avoterveydenhuolto 8,7 Hammashuolto -0,2 Kotihoito 19,5 Ympärivuorokautinen hoito -5,4 Terveystoimi 5,4 Sosiaalitoimi -18,7 ERIKOISSAIRAANHOITO 10,2 Avohoito 4,0 Somaattinen 2,4 Psykiatrinen -9,8 Laitoshoito 17,2 Somaattinen 24,2 Psykiatrinen -1,7 Ikäluokittain 0-6 v. 8, v. -2, v. -5, v. 18, v. 22, v. 15,4 85+ v. 1,6 IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä 3,8 34

36 Kuvio 14. Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ja ikäryhmän asukasta kohti laskettujen kustannusten vertailukuntien mediaaniin suhteutetut erot euroina Tampere milj. euroa IKÄVAKIOIDUT Yhteensä 24,0 PERUSTERVEYDENHUOLTO 7,9 Avohoito 7,5 Avoterveydenhuolto 5,1 Hammashuolto -0,0 Kotihoito 5,6 Ympärivuorokautinen hoito -6,3 Terveystoimi 2,6 Sosiaalitoimi -13,4 ERIKOISSAIRAANHOITO 21,6 Avohoito 3,5 Somaattinen 1,7 Psykiatrinen -2,1 Laitoshoito 20,7 Somaattinen 23,3 Psykiatrinen -0,4 Ikäluokittain 0-6 v 1, v -0, v -6, v 11, v 13, v 14,4 85+ v 1,4 IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä 17,5 35

37 3.4.4 Kuopio Kuopion terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset (2 115 euroa/asukas) olivat vertailukuntien neljänneksi suurimmat. Kustannukset olivat 2,2 prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat ja 3,7 prosenttia mediaania suuremmat. Kustannukset jakaantuivat alla olevan taulukon mukaisesti. /asukas Ero mediaaniin Osuus kokonaisuudesta Painottuneisuus verrattuna keskimäärään* Lisätty ,7 % Perusterveydenhuolto 962-5,8 % 45,5 % Erikoisairaanhoitopainotteinen Erikoissairaanhoito ,2 % 54,5 % Perusterveydenhuolto Avohoito ,3 % 47,1 % Ympärivuorokautinen 509-6,0 % 52,9 % Avohoidon ja laitoshoidon suhde samankaltainen kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin Erikoissairaanhoito Avohoito ,4 % 32,3 % Laitoshoitopainotteinen Laitoshoito ,3 % 67,7 % * painottunneisuutta tulkitaan olevan, jos ero on suurempi kuin 2% suurten kaupunkien keskiarvoon Perusterveydenhuolto Kuopion perusterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset (962 euroa/asukas) olivat vertailukuntien pienimmät. Kustannukset olivat 5,8 prosenttia mediaania pienemmät. Avohoidon kustannukset olivat vertailukuntien toiseksi pienimmät, ympärivuorokautisen hoidon kustannukset toiseksi pienimmät. Perusterveydenhuollon avohoidossa Kuopion avoterveydenhuollon ikävakioidut kustannukset, 270 euroa/asukas, olivat vertailukaupunkien viidenneksi pienimmät. Kustannukset olivat 2,2 prosenttia mediaania pienemmät. Hammashuollon kustannukset, 78 euroa/asukas, olivat vertailukuntien kolmanneksi pienimmät ja kotihoidon kustannukset, 105 euroa/asukas, olivat vertailukuntien toiseksi pienimmät. Kuopion hammashuollon kustannukset olivat 7,5 prosenttia mediaania pienemmät. Kotihoidon kustannukset olivat 22,5 prosenttia mediaania pienemmät. Erikoissairaanhoito Kuopion erikoissairaanhoidon ikävakioidut kustannukset (1 153 euroa/asukas) olivat vertailukuntien suurimmat. Kustannukset olivat 16,2 prosenttia mediaania suuremmat. Erikoissairaanhoidon avohoidon kustannukset, 373 euroa/asukas ikävakioituna, olivat vertailukuntien pienimmät. Laitoshoidon kustannukset, 780 euroa/asukas, olivat vertailukuntien suurimmat. Kuopion erikoissairaanhoidossa avohoidon somaattisen hoidon ikävakioidut kustannukset, 268 euroa/asukas, olivat vertailukuntien toiseksi pienimmät. 36

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Kaupunkien vertailuun

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Kaupunkien vertailuun

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2014. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2014. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2014 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2016 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Kaupunkien vertailuun

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ). Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31.12.24). Ikäryhmät 85 + v. 1,43 1,59 %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75-84 v. 4,74 5,68 65-74 v. 7,41 8,6

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2012

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2012 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2012 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli,

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2013

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2013 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2013 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli,

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2011

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2011 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2011 Hyvinkää, Imatra, Joensuu, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka,

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015 Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Mustijoki, Porvoo, Rauma, Rovaniemi,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijä Kustannusvertailun sisältö päättänee

Lisätiedot

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat. ..8 n sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2014

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2014 Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2014 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Mustijoki, Porvoo, Rauma, Rovaniemi,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) 5 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 HEL 2014-009072 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Aineisto päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016

Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016 Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016 Taustatilaisuus medialle 30.5.2017 Teija Mikkola erityisasiantuntija Esityksen sisältö Mitä ja miten tutkittu? Keskeisiä

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015 Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Mustijoki, Porvoo, Rauma, Rovaniemi,

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016 Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016 Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mustijoki, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Saarikka,

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli,

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2015

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2015 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2015 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Kustannusvertailujen tulokset II

Kustannusvertailujen tulokset II Kustannusvertailujen tulokset II Kuntaliitto 28.6.2011 Toimialajohtaja Mikko Komulainen Yleistä avoterveydenhuollon toimintoja ulkoistettu (monituottajamalli) teknologisten ratkaisujen käyttö ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 215 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 46 463 47 353 4 4 9 37 888 35 293 41 897 3 25 81 2 19683 1 8 864 5 541 Hanko Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karviainen Kerava Lohja

Lisätiedot

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012 Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin

Lisätiedot

Koukkuniemen vanhainkoti, Varpula-talo kerhohuone

Koukkuniemen vanhainkoti, Varpula-talo kerhohuone Tampere Pöytäkirja 2/2016 1 (12) Aika 20.10.2016, klo 16:00-18:08 Paikka Koukkuniemen vanhainkoti, Varpula-talo kerhohuone Käsitellyt asiat 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 11 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Teija Mikkola, erityisasiantuntija VTT, FL, KTM Sosiaalialan ajankohtaisfoorumi 14.4.2016 Esityksen rakenne Taustasta Kustannusten alueellisessa

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 12.10.07 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys

Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Sivistystoimen palvelut: perusopetus, lukiot, varhaiskasvatus Konserniesikunta, Strategiayksikkö

Lisätiedot

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Henkilökohtainen budjetointi sosiaalialalla - Palvelujen kustannukset ja kustannusvaikuttavuus seminaari Esityksen sisältö Kustannukset

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 Vanhuspalvelun Viisikko-työryhmä Aila Kumpulainen 22.11.2004 Viisikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.11.05 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 30.11.06 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012 Kuntamarkkinat 2012 Sisällys Yleistä Tiedonkeruun tulokset» Lasten päivähoito» Vanhainkotihoito» Tk pitkäaikaishoito»

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014 Tasovertailut Vuosi 2013 120 Kotihoito, kunnallinen 4,00 100 3,50 3,00 80 ka. 76 2,50 60 2,00 40 1,50 1,00 20 0,50 0

Lisätiedot

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8.

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8. Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus Tuloksellisuuskampanjan Kuntatalo 17.8. Kestävyysvajeesta Kestävyysvaje vs. julkisen talouden alijäämä?» Alijäämä = euromäärä tai BKT osuus, jota

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2014

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2014 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2014 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli,

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2014

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2014 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2014 Anssi Vartiainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 7/2015 Esipuhe Kuutoskaupungit, kuutoset tai Kuusikko

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2015 Anssi Vartiainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 4/2016 Esipuhe Kuusikko-työssä vertaillaan kuutoskaupunkien

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011

Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011 Satu Kapiainen Janne Eskelinen Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011 RAPORTTI 17/2014 Raportti 17/2014 Satu Kapiainen & Janne Eskelinen Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011 Kirjoittajat

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 14.9.08 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2013

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2013 Kuusikkotyöryhmä Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu vuonna 2013 Anssi Vartiainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 7/2014 Kuutostyöskentelyn historia

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0

Lisätiedot

Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002

Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002 Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Markku Pekurinen, Unto Häkkinen, Eija Teitto Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002 Aiheita 24/2004 ISBN 951-33-1600-9 ISSN 1236-9845 Stakesin monistamo,

Lisätiedot

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta SOTE Ennakointikamari 30.3.2017 Olli Tolkki olli.tolkki@nhg.fi 0400 339 195 100% Suomen sote-markkina on kokonaisuudessaan ~31 mrd., josta palvelut kattavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Hilmo-tietoa tiedontuottajille

Hilmo-tietoa tiedontuottajille Hilmo-tietoa tiedontuottajille Riikka Väyrynen 25.11.2014 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä 25.11.2014 2 1 TIETO-osasto Vastaa Lakisääteisestä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010 5 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010. SISÄLTÖ ALKUSANAT... 1 1. JOHDANTO... 2 1.1 Ikääntynyt väestö Länsi- ja Keski-Uudellamaalla... 4 2. 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT 2010...

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaalija terveystoimen kustannukset vuonna 2007

Keskisuurten kuntien sosiaalija terveystoimen kustannukset vuonna 2007 Yrjö Lahtinen, Teija Mikkola Keskisuurten kuntien sosiaalija terveystoimen kustannukset vuonna 2007 Joensuu, Järvenpää, Kainuu, Kemi, Kerava, Kotka, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Porvoo, Raisio, Rauma,

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012 Kuusikkotyöryhmä Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012 Anssi Vartiainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 4/2013 Kuusikko-työskentelyn

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 31.10.2012 30.10.2012 Päivi Tossavainen/THL 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta. Kuntamarkkinat, 14.9.2011

Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta. Kuntamarkkinat, 14.9.2011 Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta Kuntamarkkinat, 14.9.2011 Luennon sisältö Yleistä Vanhustenhuollon tuottavuusmittaushanke 20 suurimman kaupungin tuottavuusmittaushanke 15.9.2011 Kuntamarkkinat,

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

TR2: Sosiaali- ja terveyspalvelut. Informaatiotilaisuus valtuustoille 4.11.2010 Akj Jukka T. Salminen Stj Paula Kokkonen

TR2: Sosiaali- ja terveyspalvelut. Informaatiotilaisuus valtuustoille 4.11.2010 Akj Jukka T. Salminen Stj Paula Kokkonen TR2: Sosiaali- ja terveyspalvelut Informaatiotilaisuus valtuustoille 4.11.2010 Akj Jukka T. Salminen Stj Paula Kokkonen Työryhmä Vantaa: apulaiskaupunginjohtaja i j Jukka T. Salminen (Soster), pj terveyspalvelujen

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot