1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi"

Transkriptio

1 Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa neljän ikä- ja asiakasryhmän kautta: lapset ja lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet.. Lapset ja Lapsiperheet.. Lapsiperheiden toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on -luvulla toistaiseksi vähentynyt Kirkkonummella ja valtakunnallisesti. Vuonna Kirkkonummella niitä lapsiperheitä, jotka saivat toimeentulotukea, oli suhteessa lapsiperheiden määrään vähemmän (, %) kuin Uudellamaalla ( %) tai koko maassa (, %) keskimäärin. Talouskriisin myötä lapsiperheiden toimeentulo tullee kuitenkin aiempaan nähden heikkenemään. Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet Kirkkonummella vuosina. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä - Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli noussut Kirkkonummella aikavälillä 99 hieman, mutta pysyi koko tarkastelujakson ajan selvästi matalampana kuin koko maassa keskimäärin. Aikavälillä lapsiperheiden pienituloisuusaste kasvoi Kirkkonummella kuitenkin aiempaa jyrkemmin ja oli vuonna noussut, prosenttiin, mikä oli kuitenkin selvästi koko

2 maan keskiarvoa (,9 %) matalampi. Indikaattori kuvaa suhteellista köyhyyttä ja tuloerojen kehitystä. Kuvio.. Lapsiperheiden pientuloisuusaste Kirkkonummella 99. Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Koko maa Kirkkonummi Varhaiskasvatus Kunnan kustantamaan kokopäivähoitoon osallistuvien -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut Kirkkonummella aikavälillä. Kokopäivähoidossa olleiden lasten osuus oli kasvanut sekä -vuotiaiden että -vuotiaiden ikäryhmissä tarkastelujakson aikana. Kasvusta huolimatta kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus jäi molemmissa ikäryhmissä vuonna Kirkkonummella hieman alhaisemmaksi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut - vuotiaiden ikäryhmässä noin 9 ja -vuotiaiden ikäryhmässä noin prosenttiyksikköä aikavälillä.

3 Kunnan kustantamaan osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli pienentynyt Kirkkonummella vuodesta vuoteen tultaessa. Kyseinen osuus oli laskenut myös Uudellamaalla ja koko maassa vastaavalla ajanjaksolla. Osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus pysyi kuitenkin koko tarkastelujakson ajan Kirkkonummella alhaisempana kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet --vuotiaat ja --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,9,,9,,, - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Lastenpäivähoitajien lukumäärä tuhatta -vuotiasta kohden oli noussut Kirkkonummella aikavälillä. Kyseinen lukumäärä oli kasvanut voimakkaimmin lastenhoitajien ja päiväkotiapulaisten ammattiryhmän osalta mutta myös lastentarhanopettajien määrä tuhatta lasta kohden oli noussut kunnassa tarkastelujakson aikana selvästi. Tuhatta -vuotiasta kohden laskettu perhepäivähoitajien lukumäärä oli puolestaan kaventunut Kirkkonummella vuodesta vuoteen tultaessa. Vuonna lastenhoitajien ja päiväkotiapulaisten sekä lastentarhanopettajien määrä tuhatta lasten kohden olikin kunnassa suurempi, perhepäivähoitajien puolestaan pienempi kuin koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Osapäivähoidon luvut kattavat päiväkoti- ja perhepäivähoidossa olleet lapset.

4 Kuvio.. Lastenpäivähoitajia / --vuotiasta Kirkkonummella vuonna. Lähde: SOTKAnet. Lasten päivähoitajia / - -vuotiasta kohden vuonna Kirkkonummi 9 Uusimaa 9 Koko maa 9 Lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia Lastentarhanopettajia Perhepäivähoitajia.. Perusopetus Perusopetuksen opetusryhmien koot.-. luokilla mukailivat Kirkkonummella melko pitkälti koko maan vastaavia. Vuonna yli oppilaan ryhmien osuus kaikista ryhmistä oli Kirkkonummella prosenttia, koko maassa vastaava lukema oli prosenttia. Yli oppilaan ryhmiä oli Kirkkonummella hieman vähemmän kuin koko maassa. Kuvio.. Perusopetuksen opetusryhmien koot.- luokilla Kirkkonummella vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen opetusryhmien koot vuosiluokilla - vuonna Kirkkonummi (n=) Koko maa % % % % % % % % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta Vuosiluokilla -9 Kirkkonummella sen sijaan oli keskimääräistä enemmän yli oppilaan ryhmiä näiden muodostaessa prosenttia aineopetusryhmistä. Koko maan keskiarvo oli tätä puolet pienempi.

5 Kuvio.. Aineopetusryhmien koko vuosilokilla -9 Kirkkonummella. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen aineopetusryhmien koot vuosiluokilla -9 vuonna Kirkkonummi (n=9) Koko maa 9 % % % % % % % % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli noussut Kirkkonummella tasaisesti vuodesta vuoteen tultaessa. Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden absoluuttinen lukumäärä oli niin ikään kasvanut kunnassa tarkastelujakson aikana huomattavasti. Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli puolestaan laskenut Kirkkonummella lukuvuodesta / lukuvuoteen / tultaessa. Myös osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden absoluuttinen lukumäärä oli laskenut vastaavalla ajanjaksolla. (Tilastokeskus.) Kuvio.. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat vuosina ja sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat lukuvuosina / ja /, % kaikista oppilaista Kirkkonummella. Lähde: Tilastokeskus. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat, % kaikista oppilaista 9 9 Koko maa Kirkkonummi / Osa-aikaista erityisopetusta saaneet / Osa-aikaista erityisopetusta saaneet Erityisopetukseen siirretyt Erityisopetukseen siirretyt.. Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Kirkkonummella vuonna suurempi kuin vuonna, mutta Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli noussut Kirkkonummella prosenttiyksikköä vuodesta vuoteen tultaessa.

6 kehitystrendistä ei voi kuitenkaan sanoa mitään varmaa. Kyseinen osuus pysyi kunnassa kuitenkin koko tarkastelujakson ajan pienempänä kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien -vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli niin ikään kasvanut kunnassa kyseisellä ajanjaksolla. (SOTKAnet.) Kuvio.9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,, Koko maa Uusimaa Kirkkonummi Perheneuvola on perustettu Kirkkonummelle vuonna. Tätä ennen palvelu on järjestetty ostopalveluna. Kasvatus- ja perheneuvontaa vuoden aikana käyttäneiden asiakkaiden määrä tuhatta alle -vuotiasta kohden oli Kirkkonummella vuonna kolmannes koko maan keskiarvosta. Kuvio.. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat / alle -vuotiasta Kirkkonummella vuoden aikana vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle -vuotiasta 99 Kirkkonummi Koko maa Myös huostaan otettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kasvanut Kirkkonummella hieman aikavälillä. Kyseinen osuus oli kunnassa vuonna lähes yhtä suuri (, %) kuin koko maassa (,9 %), mutta pienempi kuin Uudellamaalla (,

7 %) keskimäärin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden prosentuaalisen osuuden kehityksessä ei ole nähtävissä selvää suunta -luvulla. Vuonna sijoitettujen ikäryhmään suhteutettu määrä oli kunnassa pienempi (,9 %) kuin koko maassa (, %) tai Uudellamaalla (, %) keskimäärin. Kuvio.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Länsija Keski-Uudellamaalla vuosina ja. Lähde: SOTKAnet., Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina ja,,,,9,,,9,9,,,, Koko maa Kirkkonummi Kodin ulkopuolelle sijoitetut Kodin ulkopuolelle sijoitetut Huostassa olleet Huostassa olleet Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat kasvaneet Kirkkonummella hieman vuodesta vuoteen tultaessa. Vuonna kustannukset olivat Kirkkonummella hieman korkeammat kuin koko maassa, mutta matalammat kuin Uudellamaalla keskimäärin. Kuvio.. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /asukas Kirkkonummella vuosina ja. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset 9 Poliisin kotihälytysten perheväkivaltatehtävien määrä asukasta kohden vaihteli Kirkkonummella vuosittain mutta oli pysynyt yleisesti melko tasaisena vuodesta vuoteen tultaessa. Yleisesti asukasta kohden laskettu poliisin kotihälytysten perheväkivaltatehtävien määrä oli tarkastelujakson ajan Kirkkonummella pienempi kuin koko maassa keskimäärin.

8 Kuvio.. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta Kirkkonummi Koko maa.. Lasten terveys Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla laskenut Uudellamaalla ja koko maassa. Myös Kirkkonummella trendi on ollut laskeva. Tuhatta kohden laskettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä oli Kirkkonummella koko tarkastelujakson ajan pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Kyseinen määrä lähenteli Kirkkonummella aikavälillä Uudenmaan keskiarvoa ja oli vuonna kunnassa jonkin verran korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaista / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita / vastaavanikäistä Uusimaa Koko maa Kirkkonummi -vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntimäärä lastenpsykiatriassa tuhatta vastaavanikäistä kohden oli noussut Kirkkonummella vuodesta vuoteen tultaessa. Kyseinen määrä pysyi koko tarkastelujakson ajan Kirkkonummella selvästi korkeampana kuin

9 Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Avohoitokäyntien kasvua tarkasteltaessa on huomioitava 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen, mikä liittyy muuttuneisiin hoitokäytäntöihin ja avohoidon asiakasmääriin. Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa -vuotiailla / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa - -vuotiailla / vastaavanikäistä 9 -vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntimäärien kehityksessä nuorisopsykiatriassa ei ole Kirkkonummella nähtävissä selvää trendiä aikavälillä. Mikäli vuoden poikkeuksellisen korkeaa havaintoa ei oteta mukaan tarkasteluun, kehityssuunta näyttäisi olevan laskeva. Uudellamaalla ja koko maassa näiden nuorten suhteellinen määrä oli tarkastelujakson aikana selvästi nousussa. Vuonna tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu -vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntimäärä nuorisopsykiatriassa oli Kirkkonummella pienempi kuin koko maassa keskimäärin, vaikka tilanne oli yleisesti ollut tarkastelujakson aikana päinvastainen. Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa -vuotiailla/ vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa - -vuotiailla / vastaavanikäistä 9 9

10 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden näyttäisi Kirkkonummella pääsääntöisesti laskeneen vuodesta vuoteen tultaessa. Vuonna kyseinen määrä jäi kunnassa pienemmäksi (, %) kuin Uudellamaalla (, %) ja koko maassa (, %) keskimäärin. Kuvio.. Mielenterveyden häiriöihin sairaalanhoitoa saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet - -vuotiaat / vastaavanikäistä,,,,,,,9, Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli laskenut Kirkkonummella aikavälillä. Vuonna kyseinen määrä oli Kirkkonummella pienempi (, %) kuin Uudellamaalla ( %) ja koko maassa ( %) keskimäärin. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen lasten absoluuttinen lukumäärä oli kuitenkin pysynyt Kirkkonummella lähes ennallaan vuodesta vuoteen tultaessa (SOTKAnet). Kuvio.. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut -vuotiaat / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut - -vuotiaat / vastaavanikäistä 9,,,,,,, Kirkkonummi Koko maa Uusimaa

11 . Nuoret.. Koulutus ja työllisyys Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla hivenen laskenut koko maassa ja Uudellamaalla puolestaan pysynyt tasaisesti vajaan prosentin tuntumassa. Kirkkonummella trendi on ollut noususuuntainen aikavälillä. Myös koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli kasvanut kunnassa vastaavalla ajanjaksolla (SOTKAnet). Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus oli Kirkkonummella koko tarkastelujakson ajan korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Kaste-ohjelman tavoitteeksi on asetettu koulutuksen ulkopuolelle jääneiden -vuotiaiden osuuden kaventaminen alle prosenttiin. Tämä edellyttää myös Kirkkonummella selviä toimenpiteitä, jotta näiden nuorten osuutta saadaan laskettua seitsemän prosenttiyksikköä. Kuvio.. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömien prosentuaalinen osuus -vuotiaasta työvoimasta oli laskenut niin Uudellamaalla, koko maassa kuin Kirkkonummella aikavälillä. Vauhdikkaimmin nuorisotyöttömien osuus oli kaventunut muiden tarkasteltavien alueiden, Uudenmaan ja koko maan tapaan myös Kirkkonummella 9- luvun loppupuolella (SOTKAnet). Nuorisotyöttömien osuus pysyi koko tarkastelujakson ajan Kirkkonummella matalampana kuin koko maassa keskimäärin. Talouskriisin myötä nuorisotyöttömien määrä on kuitenkin lähtenyt valtakunnallisesti nousuun. Tuoreimman työnvälitystilaston (/9, TEM) mukaan vuonna 9 koko maassa oli työttömiä alle -vuotiaita keskimäärin prosenttia enemmän kuin vuonna.

12 Kuvio.9. Nuorisotyöttömät, % -vuotiaasta työvoimasta Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Nuorisotyöttömät, % - -vuotiaasta työvoimasta,,, 9,,,,, Toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli -luvulla laskenut koko maassa, mutta Uudellamaalla osuus nousi vuosituhannen alussa ja lähti laskuun vasta vuodesta alkaen. Kirkkonummella kasvu taittui vuonna. Myös toimeentulotukea saaneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli kehittynyt edellä esitettyä mukaillen (SOTKAnet). Vuonna näiden nuorten osuus oli Kirkkonummella suurempi kuin Uudellamaalla, mutta matalampi kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut Kirkkonummella aikavälillä. Kyseinen osuus oli kuitenkin laskenut vuodesta vuoteen tultaessa tarkastelujakson alkupuolen vastaavaa osuutta alhaisemmaksi. Myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli kehittynyt edellä esitettyä mukaillen ja noussut tarkastelujakson alkupuolella mutta laskenut uudelleen ajanjaksolla (SOTKAnet). Vuonna toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus olikin Kirkkonummella matalampi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin, vaikka tilanne oli tarkastelujakson aikana yleisesti päinvastainen.

13 Edellä esitetyt tuoreimmat kuntakohtaiset tiedot toimeentulotukea saaneiden ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuuksista ovat vuodelta. Nuorten toimeentulotuen hakijoiden osuus tulee kuitenkin oletettavasti nousemaan nuorisotyöttömyyden myötä. Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,9,,,,,,.. Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla noussut koko maassa ja erityisesti Uudellamaalla. Myös Kirkkonummella trendi on ollut nouseva aikavälillä. Tukitoimien piirissä olleiden nuorten osuus jäi vuonna Kirkkonummella Uudenmaan keskiarvoa (, %) alhaisemmalle tasolle. Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien nuorten osuus oli kyseisenä vuonna Kirkkonummella suunnilleen samansuuruinen kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,9,,,,,,9,9, Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla ollut kasvussa koko maassa, mutta Uudellamaalla sijoitettujen nuorten osuus on pysynyt tasaisesti yhden prosentin tuntumassa. Kirkkonummella trendi on kuitenkin ollut

14 laskeva aikavälillä. Tästä huolimatta vielä vuonna kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten osuus oli Kirkkonummella suurempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin samoin kuin koko tarkastelujakson ajan. Kuvio.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet., Kodin ulkopuolelle sijoitetut - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,,,,,,.. Nuorten terveys Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden - vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla vähentynyt Uudellamaalla, promillesta, promilleen vuoteen tultaessa. Kirkkonummen osalta trendistä ei voi sanoa mitään varmaa, sillä luku vaihteli vuosittain paljon. Vuoden osalta tietoa ei ole julkaistu. Muutoin kehityssuunta näyttäisi olleen noususuuntainen. Tarkastelujakson loppupuolella päihteiden vuoksi vuodeosastoilla hoidettujen nuorten osuus näyttää kuitenkin olleen Kirkkonummella suurempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden - vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden Kirkkonummella. Lähde: SOTKAnet. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidossa olleet --vuotiaat / vastaavanikäistä -,,,,,

15 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla laskenut Uudellamaalla ja koko maassa. Myös Kirkkonummella trendi on ollut laskusuuntainen aikavälillä. Vuonna mielenterveydenhäiriöihin sairaalahoitoa saaneita nuoria oli Kirkkonummella jo vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Mielenterveyden häiriöihin sairaalanhoitoa saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet --vuotiaat / vastaavanikäistä, ja,, 9,, 9,9 9,,, Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden osuus ikäryhmästä on vastaavana ajanjaksona puolestaan noussut voimakkaasti. -luvulla näiden nuorten osuus on kaksinkertaistunut sekä koko maassa että Uudellamaalla. Kasvuvauhti on ollut yhtä nopea myös Kirkkonummella. Vuonna depressiolääkkeistä korvausta saaneita nuoria oli Kirkkonummella vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuonna. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, ja,,,,,,9,9,, Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla noussut Uudellamaalla ja koko maassa. Kirkkonummella selvää trendiä ei ole nähtävissä. Kyseinen osuus pysyi kunnassa koko tarkastelujakson ajan pienempänä kuin koko maassa keskimäärin ja suunnilleen samansuuruisena kuin Uudellamaalla keskimäärin.

16 Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella, ja. Lähde: SOTKAnet. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,,.. Rikollisuus Rikoksia, joissa syylliseksi epäilty oli -vuotias, oli tehty vuonna Uudellamaalla (/) hieman vähemmän kuin koko maassa (/). Rikoksista syylliseksi epäiltyjen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli pysynyt Kirkkonummella melko tasaisena vuodesta vuoteen tultaessa. Vuonna tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu rikoksista syylliseksi epäiltyjen -vuotiaiden määrä oli Kirkkonummella suunnilleen samansuuruinen kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Koska sama henkilö tilastoidaan useampaan kertaan, mikäli hän on epäiltynä syylliseksi eri rikoksista, tilasto kertoo ennemminkin tehtyjen rikosten määrästä kuin rikoksia tehneiden nuorten määrästä. Kuvio.. Rikoksista syylliseksi epäillyt -vuotiaat / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: Tilastokeskus & SOTKAnet. Rikoksista syylliseksi epäillyt - -vuotiaat / vastaavanikäistä Kirkkonummi Koko maa Uusimaa

17 . Työikäiset.. Työikäisen väestönkehitys Kirkkonummella -vuotiaiden osuus väestöstä oli pysynyt muiden alueiden tapaan melko tasaisena aikavälillä mutta laskee ennusteen mukaan huomattavasti vuoteen mennessä. Ikäryhmän väestöosuus näyttäisi Kirkkonummella laskevan hieman vähemmän kuin koko maassa, mutta enemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. -vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli lisääntynyt Kirkkonummella vuodesta vuoteen mennessä ja määrän ennustetaan myös jatkavan kasvuaan tultaessa (Kunnat.net/Tilastot). Kuvio.9. -vuotiaat, % väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja (väestöennuste ). Lähde: Kunnat.net/Tilastot. - -vuotiaat, % väestöstä vuonna, vuonna ja vuonna (väestöennuste ) Työikäisten toimeentulo -vuotiaiden toimeentulotukea saaneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Kirkkonummella,9 % vuonna. Osuus oli kaventunut lähes viidellä prosenttiyksiköllä vuodesta 99 ja oli pienempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Myös toimeentulotukea saaneiden työikäisten absoluuttinen lukumäärä oli vähentynyt kunnassa tarkastelujakson aikana lähes kolmanneksella (SOTKAnet).

18 Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9,,,,,,9 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla ollut koko maassa ja Uudellamaalla laskussa. Kirkkonummella osuus oli pysynyt tasaisesti kahden prosentin tuntumassa, mutta vuonna osuus oli aiempiin vuosiin nähden poikkeuksellisesti laskenut,9 prosenttiin. Pitkäaikaisasiakkaiden suhteellinen määrä on -luvulla ollut Kirkkonummella Uudenmaan keskiarvoa hieman pienempi. (SOTKAnet.) Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,9,.. Terveys Kirkkonummella väestö keskimääräistä terveempää Kirkkonummen ikävakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna. Väestö oli siis indeksin mukaan Kirkkonummella terveempää kuin koko maassa keskimäärin ja lisäksi terveempää kuin muissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa. Sairastavuusindeksi oli laskenut Kirkkonummella

19 vuodesta 99 vuoteen tultaessa :stä :een, väestö on siis koko maan keskiarvoon nähden aiempaa terveempää. (SOTKAnet.) Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna Kirkkonummella pienin Keski- ja Länsi-Uudenmaan muihin kuntiin nähden. Osuus oli myös huomattavasti pienempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus oli laskenut Kirkkonummella tasaisesti vuodesta 99 vuoteen tultaessa, kaikkiaan prosenttiyksiköllä kyseisen ajanjakson kuluessa. Kehitys on näin ollen ollut samansuuntainen kuin Uudellamaalla keskimäärin. -vuotiaiden työkyvyttömyyseläkettä saaneiden absoluuttinen lukumäärä oli sen sijaan noussut kunnassa hieman tarkastelujakson aikana. (SOTKAnet.) Kuvio.. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 9,,9,,, Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien ja depressiolääkkeistä korvausta saaneiden määrät nousseet Samaan aikaan kun työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suhteellinen määrä on yleisesti ollut laskussa, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Kirkkonummella kuitenkin noussut. Kyseinen osuus pysyi kuitenkin kunnassa koko tarkastelujakson ajan matalana sekä muihin tarkasteltaviin alueisiin että Uuteenmaahan ja koko maahan nähden. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien -vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli kuitenkin noussut kunnassa tarkastelujakson aikana huomattavasti (SOTKAnet). Kun vuonna Kirkkonummella työkyvyttömyyseläkettä saavista prosenttia sai eläkettä mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden vuoksi, vuonna tämä osuus oli noussu jo prosenttiin (ks. kuvio s. ). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien -vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli Kirkkonummella vuonna 99 ja 9 vuonna 9

20 Kuvio.. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,9,,,,9 99,,,, Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on kasvanut nopeasti koko maassa, Uudellamaalla ja Kirkkonummella. Koko maassa ja Uudellamaalla osuus on yli kaksinkertaistunut 9-luvun puolivälistä vuoteen tultaessa. Kirkkonummella kasvuvauhti oli vielä tätäkin nopeampi. Tästä huolimatta vielä vuonna korvausta saaneita oli kunnassa vähemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Määrä oli kuitenkin huomattava lähes yhdeksän prosenttia työikäisistä sai korvausta depressiolääkkeistä. Kuvio.. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet - -vuotiaat, vastaavanikäistä kohti 9 Koko maa Uusimaa Kirkkonummi 9 Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaiden potilaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohti on -luvulla laskenut koko maassa (,9, / ) ja Uudellamaalla (,, / ), mihin on vaikuttanut myös 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen. Myös Kirkkonummella trendi on ollut hienoisesti laskeva. Laitoshoidon potilaita on kuitenkin ollut

21 kunnassa selvästi vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Vuonna psykiatrian laitoshoidossa -vuotiaita potilaita oli,9 tuhatta vastaavanikäistä kohden. Kuvio.. Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina. Lähde: SOTKAnet. 9 Psykiatrian laitoshoidon --vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä vuosina -.. Päihteet ja rikollisuus Kirkkonummella alkoholia myyty vähemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa Kirkkonummella alkoholijuomien myynti asukasta kohden oli muiden tarkasteltavien alueiden tapaan kasvanut aikavälillä 99. Myyntiluvut kasvoivat tarkastelujakson aikana kunnassa huomattavimmin vuodesta 99 vuoteen tultaessa, tämän jälkeen kasvu oli tasoittunut. Kirkkonummella alkoholia myytiin jokaisena tarkastelujakson vuonna vähemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Kirkkonummella vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa, Koko maa,, Uusimaa,,9,, 99 Kirkkonummi,,9, 9

22 Päihdehuollon asiakasmäärät nousussa Kirkkonummella päihdehuollon nettokustannukset olivat euroa asukasta kohden vuonna. Päihdehuollon nettokustannukset olivat kyseisenä vuonna korkeimmat kaikkiin muihin Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntiin nähden ( /asukas), mutta silti pienemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. (SOTKAnet). Kuvio.. Päihdehuollon nettokustannukset /asukas Kirkkonummella vuonna. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset, vuonna Uusimaa, Kirkkonummi, Koko maa, Päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden määrä tuhatta asukasta kohden on - luvulla ollut koko maassa nousussa, mutta Uudellamaalla laskussa. Uudellamaalla asiakkaita oli vuonna väkilukuun suhteutettuna silti enemmän (, / ) kuin koko maassa keskimäärin ( / ). Päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden määrä tuhatta asukasta kohden oli kuitenkin Kirkkonummella tarkastelujakson aikana pääosin alhaisempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Kirkkonummella trendi on ollut -luvulla nouseva. Vuonna päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden määrä oli kunnassa asiakasta tuhatta asukasta kohden. Kuvio.. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / asukasta Kirkkonummella vuosina. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita asukasta kohti vuosina -

23 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden -vuotiaiden asiakkaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on koko maassa ja Uudellamaalla pysynyt -luvulla tasaisena. Kirkkonummella trendi on kuitenkin ollut nouseva. Vuonna Kirkkonummella oli ikäryhmään suhteutettuna eniten päihdehuollon -vuotiaita asiakkaita laitoshoidossa muihin Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntiin verrattuna. Asiakasmäärä oli myös hieman korkeampi (, / ) kuin Uudellamaalla (,9 / ) keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.9. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet --vuotiaat / vastaavanikäistä vuosina - Kirkkonummella keskimääräistä vähemmän henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä tuhatta asukasta kohti vaihteli Kirkkonummella jonkin verran aikavälillä 99, mutta pysyi keskimäärin viiden prosentin tuntumassa. Uudellamaalla ja koko maassa trendi on ollut vastaavana aikana nouseva. Kirkkonummella näitä rikoksia oli koko tarkastelujakson ajan vähemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet). Kuvio.. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta Kirkkonummella vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. 9 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta vuosina

24 . Ikääntyneet.. Ikääntyneen väestönkehitys Sekä -vuotiaiden että vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä oli noussut Kirkkonummella tasaisesti vuodesta 99 vuoteen tultaessa. vuotta täyttäneiden osuus oli noussut aikavälillä noin yhdellä, -vuotiaiden osuus puolestaan kahdella prosenttiyksiköllä. Ikäryhmien absoluuttiset määrät olivat kasvaneet kunnassa voimakkaasti. vuotta täyttäneiden absoluuttinen määrä oli yli kaksinkertaistunut ja -vuotiaiden lähes kaksinkertaistunut tarkastelujakson aikana. vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli kuitenkin Kirkkonummella vuonna pienin ja -vuotiaiden osuuskin toiseksi pienin kaikkien tarkasteltavien alueiden yksittäisiin kuntiin nähden. (SOTKAnet.) Kuvio.. -vuotiaat, % väestöstä ja vuotta täyttäneet, % väestöstä Kirkkonummella vuonna. Lähde: SOTKAnet. - -vuotiaat, % väestöstä ja vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna 9,9,,,,9 - -vuotiaat, % väestöstä vuonna, vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna Ikääntyneen väestön osuus kasvaa Kirkkonummella muita alueita hitaammin Ikääntyneiden osuus oli Kirkkonummella tarkasteltavien alueiden pienin vuonna ja vuotta täyttäneiden osuus väestöstä näyttäisi väestöennusteen mukaan myös kasvavan vuoteen mennessä muita alueita hitaammin. Kirkkonummella oli vuonna myös pienin eläkeikäisten osuus kaikkien tarkasteltavien alueiden yksittäisiin kuntiin nähden. Tämä järjestys näyttäisi ennusteen mukaan muuttuvan vuoteen mennessä siten, että Pornainen Kirkkonummen paikan kuntana, jossa eläkeikäisten osuus on tässä selvityksessä tarkasteltavien kuntien pienin. Eläkeikäisten osuus olisi kuitenkin Kirkkonummella vielä tuolloinkin selkeästi pienempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. (Kunnat.net/Tilastot.) vuotta täyttäneiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kasvavan vuonna annetun väestöennusteen myös Kirkkonummella vuoteen mennessä. Ikääntyneiden absoluuttinen määrä näyttäisi kasvavan kyseisellä aikavälillä niin -vuotiaiden, -vuotiaiden kuin vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. -vuotiaiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kuitenkin kääntyvän kunnassa laskuun aikavälillä. (Kunnat.net/Tilastot.)

25 Kuvio.. vuotta täyttäneet, % väestöstä Kirkkonummella vuonna sekä väestöennusteen () mukaan vuonna. Lähde: Kunnat.net/Tilastot. vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna ja vuonna (väestöennuste ) 9.. Ikääntyneiden kotona asuminen ja yksin asuminen Sekä ikääntyneiden kotona asuminen että yksin asuminen Kirkkonummella suhteellisen harvinaista Kirkkonummella vuotta täyttäneistä 9 prosenttia asui vuonna kotona, mikä oli enemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. vuotta täyttäneistä kotona asui sen sijaan suhteellisesti harvempi, kuin Uudellamaalla tai koko maassa. Kotona asuvien ikääntyneiden osuus on -luvulla molemmissa ikäryhmissä Kirkkonummella vähentynyt. Vuonna kotona asuvien ikääntyneiden osuus oli Kirkkonummella vielä valtakunnalliseen tasoon nähden selvästi korkeampi. (SOTKAnet.) Kuvio.. Kotona asuvat vuotta täyttäneet ja vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuonna. Lähde: SOTKAnet. Kotona asuvat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 9 9,, 9,,,, vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi lasketaan muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet.

26 Kirkkonummella yksinasuvien vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna suhteellisen pieni (9 %) muihin tarkasteltaviin alueisiin, Uuteenmaahan (9 %) ja koko maahan ( %) nähden. Trendi on -luvulla ollut Kirkkonummella laskeva samoin kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. (SOTKAnet.).. Ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut Kodinhoito avun ja säännöllisen kotihoidon saanti Kirkkonummella melko harvinaista Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden vuotta täyttäneiden kotitalouksien prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Kirkkonummella vuonna huomattavasti muita tarkasteltavia kuntia alhaisempi. Myös säännöllisen kotihoidon piirissä olevien vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisistä oli vuonna kunnassa alhainen. Kuvio.. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden vuotta täyttäneiden kotitalouksien osuus oli Kirkkonummella nousussa vuoteen asti, minkä jälkeen osuus laski nopeasti vuosituhannen alkua alemmalle tasolle. Kehitys on ollut päinvastainen kuin koko maassa ja Uudellamaalla, missä osuus on vuosituhannen alussa laskenut, mutta kääntynyt nousuun vuodesta alkaen. Vuonna kodinhoitoapua saaneita vuotta täyttäneiden kotitalouksia oli Kirkkonummella huomattavasti vähemmän vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet). Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien vuotta täyttäneiden osuus näyttää olleen -luvulla laskussa koko maassa, Uudellamaalla ja Kirkkonummella. Osuus oli Kirkkonummella vuosituhannen alussa vielä selvästi korkeampi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin, mutta vuoteen tultaessa enää 9 prosenttia vuotta täyttäneistä oli kunnassa säännöllisen kotihoidon piirissä. (SOTKAnet.)

27 Kuvio.. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet vuotta täyttäneet asiakkaat.., % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 Omaishoidon tuen asiakkaiden osuus Kirkkonummella suhteellisen korkea vuotta täyttäneiden omaishoidon tuen saajien prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla ollut kasvussa koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Kirkkonummella selvää trendiä ei kuitenkaan ole havaittavissa. Pääsääntöisesti omaishoidon tuen vuotta täyttäneitä asiakkaita on Kirkkonummella kuitenkin -luvulla ollut suhteellisesti enemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet). Kuvio.. Omaishoidon tuen vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Omaishoidon tuen vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina -,,.. Ikääntyneiden palveluasuminen ja laitoshoito Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien osuus kasvanut Kirkkonummella nopeasti Tehostetun palveluasumisen vuotta täyttäneiden asiakkaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna Kirkkonummella korkeampi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Asiakkaiden suhteellinen määrä on -luvulla yli kaksinkertaistunut sekä koko maassa että Uudellamaalla. Kirkkonummella kasvu on ollut vielä tätäkin nopeampaa. (SOTKAnet.)

28 Kuvio.. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen vuotta täyttäneet asiakkaat.., % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,9, Laitoshoidossa olevien osuus laskenut Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevien vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli -luvulla laskenut Kirkkonummella samoin kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vuonna Kirkkonummella pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli hieman vähemmän vuotta täyttäneitä kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevien vuotta täyttäneiden absoluuttinen lukumäärä oli kasvanut kunnassa tarkastelujakson aikana jonkin verran. (SOTKAnet.) Kuvio.. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olevat vuotta täyttäneet.., % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla olevat vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 9,,,,,9,,,,

29 Myös vanhusten laitospalveluiden asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuonna Kirkkonummella Uudenmaan ja koko maan keskiarvoja alhaisemmat. SOTKAnetistä saataviin tietoihin vanhusten laitospalveluiden kustannuksista ei kuitenkaan lasketa terveyskeskuksen vuodeosastohoidosta syntyneitä kustannuksia. Kuvio.9. Vanhusten laitospalveluiden nettokustannukset /asukas Kirkkonummella vuonna. Lähde: SOTKAnet. Vanhusten laitospalveluiden nettokustannukset, /asukas vuonna Koko maa Uusimaa Kirkkonummi Hoitopäivien suhteellinen määrä nousussa Kirkkonummella vuotta täyttäneille kertyi vuonna hoitopäiviä ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä tuhatta vastaavanikäistä kohti enemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Trendi on ollut kunnassa -luvulla nouseva. Sosiaalitoimen yksikössä ympärivuorokautisessa hoidossa olleiden potilaiden määrä kuvaa ikäluokan pitkäaikaissairastavuuteen, kehitysvammaisuuteen ja päihdeongelmiin liittyvää avun ja palvelun tarvetta. Kuvio.. Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä vuosina. Lähde: SOTKAnet. Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä vuosina

30 Palvelurakenne ja peittävyys Koska eri kunnissa ikääntyneiden palvelurakenne on muodostunut eri tavoin, kokonaiskuvan hahmottamiseksi seuraavassa tarkastellaan vielä edellä käsiteltyjä palveluita yhdessä. Kuviossa on esitelty kunnittain kuinka monta prosenttia vuotta täyttäneistä on omaishoidon tuen, säännöllisen kotihoidon, palveluasumisen (tavallisen tai tehostetun) ja pitkäaikaishoidon (vanhainkodit ja terveyskeskukset) asiakkaita. Näiden palveluiden piirissä oli vuonna koko maassa ja Uudellamaalla noin prosenttia vuotta täyttäneistä. Myös Kirkkonummella mainitut palvelut kattoivat prosenttia ikäryhmästä. Kuvio.. Ikääntyneiden palvelurakenne ja vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus ikäryhmästä palveluittain Kirkkonummella. Lähde: SOTKAnet. Palvelujen piirissä olevien vuotta täyttäneiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummi,9 9,,, Uusimaa,,,,9,, Koko maa,9,,,, Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana Säännöllisen kotihoidon piirissä.. Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen asiakkaat.. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat.. Vanhainkotien asiakkaat.. Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat..

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 Vanhuspalvelun Viisikko-työryhmä Aila Kumpulainen 22.11.2004 Viisikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010 5 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010. SISÄLTÖ ALKUSANAT... 1 1. JOHDANTO... 2 1.1 Ikääntynyt väestö Länsi- ja Keski-Uudellamaalla... 4 2. 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT 2010...

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 12.10.07 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ

VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ LAATIJAT: TIMO ARO (TOIM.) SIRPA KYNÄSLAHTI MARKO LUNDENIUS TIMO WIDBOM PORIN KAUPUNKI, JOULUKUU 214 SATAKUNNAN KUNTIEN PROFIILIKUVAUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005

Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005 Sivu 1/11 Olet täällä» Etusivu» Tilastot ja rekisterit» Tilastojulkaisut Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005 Stakes julkaisee vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 30.11.06 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2014

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2014 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2014 Anssi Vartiainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 7/2015 Esipuhe Kuutoskaupungit, kuutoset tai Kuusikko

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006 Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006 Kehitysvammahuollon työryhmä 15.11.2007 Aila Kumpulainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus

Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus = eri hallinnonalojen yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Kertomuksen laadinnan tarkoitus: Kertomuksen

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

SALON HYVINVOINTITILINPITO 2010. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1

SALON HYVINVOINTITILINPITO 2010. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 1(5) SALON HYVINVOINTITILINPITO 1 n kaupunki Tehdaskatu 1, 1 SALO PL 77, 11 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 139533-1 (5) SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...3. SALON KAUPUNGIN STRATEGISET LINJAUKSET... 3. SALON

Lisätiedot

TILASTOSELVITYS PIETARSAAREN SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKAN POHJAKSI

TILASTOSELVITYS PIETARSAAREN SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKAN POHJAKSI TILASTOSELVITYS PIETARSAAREN SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKAN POHJAKSI Simo Kokko Stakes Kuopio 2006 1. Selvitystyön tehtävä 2 Pietarsaaren seudun kunnat tilasivat Stakesilta hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2011 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2011 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS 2014

HYVINVOINTIKERTOMUS 2014 HYVINVOINTIKERTOMUS 2014 2 HYVINVOINTIKERTOMUS 1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valkeakoskella... 3 2 Valkeakosken kaupungin terveydenedistämisaktiivisuus... 3 3 Valkeakosken väestö ja elinolot...

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Hyvinvointikertomus Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Johdanto Kouvolan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus on luotu 2010 ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.3.2011.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) 5 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 HEL 2014-009072 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Aineisto päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Kotipalvelun ja tukipalvelun tilanne Suomessa. Aila Puustinen-Korhonen Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysyksikkö

Kotipalvelun ja tukipalvelun tilanne Suomessa. Aila Puustinen-Korhonen Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysyksikkö Kotipalvelun ja tukipalvelun tilanne Suomessa Aila Puustinen-Korhonen Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysyksikkö Tarkasteltavat asiat Tässä selvityksessä tarkastellaan kotipalvelun nykytilaa:» palvelun

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VUODEN 2008 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT 5 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä 10.3.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 27.3.2015 USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Valtakunnalliset ja lainsäädäntöön perustuvat

Lisätiedot

Sisällys. Indikaattoriluettelo... 69 Lähteet... 71

Sisällys. Indikaattoriluettelo... 69 Lähteet... 71 AKAAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 Sisällys Yhteenveto... 3 Vahvuudet ja kehittämiskohteet... 4 1. Akaan kaupungin hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat... 5 2. Strategiat, ohjelmat

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Vanhuspalvelulain seurantaindikaattoreiden toteutuminen Keski-Suomessa 2013 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 Suluissa

Lisätiedot

Menot jaettava tehtäville 253-256 menolajille asiakaspalveluiden ostot kuntayhtymiltä.

Menot jaettava tehtäville 253-256 menolajille asiakaspalveluiden ostot kuntayhtymiltä. 1. Perusteet 1.1 - Kunta ostaa perusterveydenhoidon palvelut kuntayhtymältä (avohoito, vuodeosasto ja hammashoito). Miten kustannukset ilmoitetaan käyttötaloudessa (taulukko 01)? Menot jaettava tehtäville

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 4.6.2008 1 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut HOITO- JA HOIVAPALVELUT 5 400 KOTIHOITO: HOITOSUUNNITELMAN PIIRISSÄ OLEVAT Puumala Panostukset kokonaisuutena melko korkeat, mutta asiakasta kohden matalat Panostukset sekä kokonaisuutena

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA 2010 2015

HEINÄVEDEN KUNTA IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA 2010 2015 Perusturvalautakunta 27.1.2010: Esityslistan liite no 1 HEINÄVEDEN KUNTA IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA 2010 2015 Kysykää neuvoa vanhuksilta, sillä heidän silmänsä

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

TOIMINNALLISET TUNNUSLUVUT JA -TAVOITTEET (mittarit) Toiminta ympäristön muutos, toiminnan painopistealueet:

TOIMINNALLISET TUNNUSLUVUT JA -TAVOITTEET (mittarit) Toiminta ympäristön muutos, toiminnan painopistealueet: Peruspalveluiden hallinto Vastaa sosiaali- ja terveystoimen lakisääteisten palvelujen järjestämisestä kuntalaisille. Peruspalveluiden halllinto, projektit ja vanhusneuvosto. Tehtäväalueeseen kuuluu myös

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Terveyskeskussairaaloiden benchmarking. 2010-syksy 2011 JYTA 18.4.2012

Terveyskeskussairaaloiden benchmarking. 2010-syksy 2011 JYTA 18.4.2012 1 Terveyskeskussairaaloiden benchmarking 2010-syksy 2011 JYTA 18.4.2012 NHG Benchmarking NHG Benchmarking on osa Nordic Healthcare Groupia, joka on Suomen johtava sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannon

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007. Vakka-Suomen seutukunta

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007. Vakka-Suomen seutukunta HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaali- ja terveysjaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2007 Vakka-Suomen seutukunta Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Vuoden 2007 Hyvinvointitilinpäätöksen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKORTTI

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKORTTI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKORTTI NÄKÖKULMA: Sujuva arki. Kriittinen menestystekijä (missä on onnistuttava) 1. Nuoren ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja turvallisuuden tunteen lisääminen.

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Siikalatvan Kunta. Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015

Siikalatvan Kunta. Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Siikalatvan Kunta Hyvinvoinnin tilan raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 1 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä RAI- seminaari.9. Paasitorni, Helsinki Rauha Heikkilä 5.. Esityksen nimi / Tekijä 1 sisältö Kunta -vertailutietokanta

Lisätiedot

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Nettokustannusten vertailu 22.1.2009 PALVELUJEN NETTOKUSTANNUSTEN VERTAILU. Kouvola

Nettokustannusten vertailu 22.1.2009 PALVELUJEN NETTOKUSTANNUSTEN VERTAILU. Kouvola PALVELUJEN NETTOKUSTANNUSTEN VERTAILU PALVELUJEN NETTOKUSTANNUSTEN VERTAILU LÄHTÖTIEDOT Väestötiedot 31.12 27 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 27 (Tilastokeskus) (tehtäväluokitukset http://tilastokeskus.fi/keruu/kutall/lisaohjeita6.pdf

Lisätiedot

Kuusjoen hyvinvointikertomus 2003 2005

Kuusjoen hyvinvointikertomus 2003 2005 Kuusjoen hyvinvointikertomus 23 25 2 Sisällys 1. Johdanto 2. Terveys 215-ohjelman tavoitteet ja Kuusjoen kunnan hyvinvointitavoitteet 25 3. Hyvinvoinnin ilmeneminen 3.1 Väestökuvaus 3.2 Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Porvoon palvelurakenteen kustannus HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Toimeksianto Tarkastella Porvoon kaupungin toimintoja yleisten tilastojen perusteella, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä

Lisätiedot

Havaintoja määräaikaisten hoitajien määristä kunta-alalla 2000- luvulla

Havaintoja määräaikaisten hoitajien määristä kunta-alalla 2000- luvulla Havaintoja määräaikaisten hoitajien määristä kunta-alalla 2000- luvulla SuPer Ry Terttu Kullas 15.4.2009 terttu.kullas@superliitto.fi 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 Sisältö 4 Käsitteet 5 Hoitajat 6 Uudet

Lisätiedot

30.6.2014. Käyttötaloustiedot tulee jakaa seuraaville tehtäville. Tehtäväkohtaisesti kerättävät kulu- ja tuottolajit näkyvät alla.

30.6.2014. Käyttötaloustiedot tulee jakaa seuraaville tehtäville. Tehtäväkohtaisesti kerättävät kulu- ja tuottolajit näkyvät alla. 1(8) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tiedonkeruun muuttujat tilastovuodesta/tilikaudesta 2015 alkaen (tiedonkeruu keväällä 2016). Käyttötaloustiedot Käyttötaloustiedot kerätään kolmessa kokonaisuudessa;

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

INFO KEMPELE 16.6.2015:15.00. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

INFO KEMPELE 16.6.2015:15.00. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT INFO KEMPELE 16.6.2015:15.00 Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote-kustannusten, bkt:n ja inflaation muutos 2000-2013, (2000=100) Lähde: SOTKAnet 2014 ja Tilastokeskus 2014 Pasi Parkkila 2015

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA III neljännes (heinäkuu-syyskuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot