1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi"

Transkriptio

1 Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa neljän ikä- ja asiakasryhmän kautta: lapset ja lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet.. Lapset ja Lapsiperheet.. Lapsiperheiden toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on -luvulla toistaiseksi vähentynyt Kirkkonummella ja valtakunnallisesti. Vuonna Kirkkonummella niitä lapsiperheitä, jotka saivat toimeentulotukea, oli suhteessa lapsiperheiden määrään vähemmän (, %) kuin Uudellamaalla ( %) tai koko maassa (, %) keskimäärin. Talouskriisin myötä lapsiperheiden toimeentulo tullee kuitenkin aiempaan nähden heikkenemään. Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet Kirkkonummella vuosina. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä - Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli noussut Kirkkonummella aikavälillä 99 hieman, mutta pysyi koko tarkastelujakson ajan selvästi matalampana kuin koko maassa keskimäärin. Aikavälillä lapsiperheiden pienituloisuusaste kasvoi Kirkkonummella kuitenkin aiempaa jyrkemmin ja oli vuonna noussut, prosenttiin, mikä oli kuitenkin selvästi koko

2 maan keskiarvoa (,9 %) matalampi. Indikaattori kuvaa suhteellista köyhyyttä ja tuloerojen kehitystä. Kuvio.. Lapsiperheiden pientuloisuusaste Kirkkonummella 99. Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Koko maa Kirkkonummi Varhaiskasvatus Kunnan kustantamaan kokopäivähoitoon osallistuvien -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut Kirkkonummella aikavälillä. Kokopäivähoidossa olleiden lasten osuus oli kasvanut sekä -vuotiaiden että -vuotiaiden ikäryhmissä tarkastelujakson aikana. Kasvusta huolimatta kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus jäi molemmissa ikäryhmissä vuonna Kirkkonummella hieman alhaisemmaksi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut - vuotiaiden ikäryhmässä noin 9 ja -vuotiaiden ikäryhmässä noin prosenttiyksikköä aikavälillä.

3 Kunnan kustantamaan osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli pienentynyt Kirkkonummella vuodesta vuoteen tultaessa. Kyseinen osuus oli laskenut myös Uudellamaalla ja koko maassa vastaavalla ajanjaksolla. Osapäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus pysyi kuitenkin koko tarkastelujakson ajan Kirkkonummella alhaisempana kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet --vuotiaat ja --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,9,,9,,, - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Lastenpäivähoitajien lukumäärä tuhatta -vuotiasta kohden oli noussut Kirkkonummella aikavälillä. Kyseinen lukumäärä oli kasvanut voimakkaimmin lastenhoitajien ja päiväkotiapulaisten ammattiryhmän osalta mutta myös lastentarhanopettajien määrä tuhatta lasta kohden oli noussut kunnassa tarkastelujakson aikana selvästi. Tuhatta -vuotiasta kohden laskettu perhepäivähoitajien lukumäärä oli puolestaan kaventunut Kirkkonummella vuodesta vuoteen tultaessa. Vuonna lastenhoitajien ja päiväkotiapulaisten sekä lastentarhanopettajien määrä tuhatta lasten kohden olikin kunnassa suurempi, perhepäivähoitajien puolestaan pienempi kuin koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Osapäivähoidon luvut kattavat päiväkoti- ja perhepäivähoidossa olleet lapset.

4 Kuvio.. Lastenpäivähoitajia / --vuotiasta Kirkkonummella vuonna. Lähde: SOTKAnet. Lasten päivähoitajia / - -vuotiasta kohden vuonna Kirkkonummi 9 Uusimaa 9 Koko maa 9 Lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia Lastentarhanopettajia Perhepäivähoitajia.. Perusopetus Perusopetuksen opetusryhmien koot.-. luokilla mukailivat Kirkkonummella melko pitkälti koko maan vastaavia. Vuonna yli oppilaan ryhmien osuus kaikista ryhmistä oli Kirkkonummella prosenttia, koko maassa vastaava lukema oli prosenttia. Yli oppilaan ryhmiä oli Kirkkonummella hieman vähemmän kuin koko maassa. Kuvio.. Perusopetuksen opetusryhmien koot.- luokilla Kirkkonummella vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen opetusryhmien koot vuosiluokilla - vuonna Kirkkonummi (n=) Koko maa % % % % % % % % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta Vuosiluokilla -9 Kirkkonummella sen sijaan oli keskimääräistä enemmän yli oppilaan ryhmiä näiden muodostaessa prosenttia aineopetusryhmistä. Koko maan keskiarvo oli tätä puolet pienempi.

5 Kuvio.. Aineopetusryhmien koko vuosilokilla -9 Kirkkonummella. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen aineopetusryhmien koot vuosiluokilla -9 vuonna Kirkkonummi (n=9) Koko maa 9 % % % % % % % % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli noussut Kirkkonummella tasaisesti vuodesta vuoteen tultaessa. Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden absoluuttinen lukumäärä oli niin ikään kasvanut kunnassa tarkastelujakson aikana huomattavasti. Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli puolestaan laskenut Kirkkonummella lukuvuodesta / lukuvuoteen / tultaessa. Myös osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden absoluuttinen lukumäärä oli laskenut vastaavalla ajanjaksolla. (Tilastokeskus.) Kuvio.. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat vuosina ja sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat lukuvuosina / ja /, % kaikista oppilaista Kirkkonummella. Lähde: Tilastokeskus. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat, % kaikista oppilaista 9 9 Koko maa Kirkkonummi / Osa-aikaista erityisopetusta saaneet / Osa-aikaista erityisopetusta saaneet Erityisopetukseen siirretyt Erityisopetukseen siirretyt.. Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Kirkkonummella vuonna suurempi kuin vuonna, mutta Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli noussut Kirkkonummella prosenttiyksikköä vuodesta vuoteen tultaessa.

6 kehitystrendistä ei voi kuitenkaan sanoa mitään varmaa. Kyseinen osuus pysyi kunnassa kuitenkin koko tarkastelujakson ajan pienempänä kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien -vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli niin ikään kasvanut kunnassa kyseisellä ajanjaksolla. (SOTKAnet.) Kuvio.9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,, Koko maa Uusimaa Kirkkonummi Perheneuvola on perustettu Kirkkonummelle vuonna. Tätä ennen palvelu on järjestetty ostopalveluna. Kasvatus- ja perheneuvontaa vuoden aikana käyttäneiden asiakkaiden määrä tuhatta alle -vuotiasta kohden oli Kirkkonummella vuonna kolmannes koko maan keskiarvosta. Kuvio.. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat / alle -vuotiasta Kirkkonummella vuoden aikana vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle -vuotiasta 99 Kirkkonummi Koko maa Myös huostaan otettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kasvanut Kirkkonummella hieman aikavälillä. Kyseinen osuus oli kunnassa vuonna lähes yhtä suuri (, %) kuin koko maassa (,9 %), mutta pienempi kuin Uudellamaalla (,

7 %) keskimäärin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden prosentuaalisen osuuden kehityksessä ei ole nähtävissä selvää suunta -luvulla. Vuonna sijoitettujen ikäryhmään suhteutettu määrä oli kunnassa pienempi (,9 %) kuin koko maassa (, %) tai Uudellamaalla (, %) keskimäärin. Kuvio.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Länsija Keski-Uudellamaalla vuosina ja. Lähde: SOTKAnet., Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina ja,,,,9,,,9,9,,,, Koko maa Kirkkonummi Kodin ulkopuolelle sijoitetut Kodin ulkopuolelle sijoitetut Huostassa olleet Huostassa olleet Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat kasvaneet Kirkkonummella hieman vuodesta vuoteen tultaessa. Vuonna kustannukset olivat Kirkkonummella hieman korkeammat kuin koko maassa, mutta matalammat kuin Uudellamaalla keskimäärin. Kuvio.. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /asukas Kirkkonummella vuosina ja. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset 9 Poliisin kotihälytysten perheväkivaltatehtävien määrä asukasta kohden vaihteli Kirkkonummella vuosittain mutta oli pysynyt yleisesti melko tasaisena vuodesta vuoteen tultaessa. Yleisesti asukasta kohden laskettu poliisin kotihälytysten perheväkivaltatehtävien määrä oli tarkastelujakson ajan Kirkkonummella pienempi kuin koko maassa keskimäärin.

8 Kuvio.. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta Kirkkonummi Koko maa.. Lasten terveys Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla laskenut Uudellamaalla ja koko maassa. Myös Kirkkonummella trendi on ollut laskeva. Tuhatta kohden laskettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä oli Kirkkonummella koko tarkastelujakson ajan pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Kyseinen määrä lähenteli Kirkkonummella aikavälillä Uudenmaan keskiarvoa ja oli vuonna kunnassa jonkin verran korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaista / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita / vastaavanikäistä Uusimaa Koko maa Kirkkonummi -vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntimäärä lastenpsykiatriassa tuhatta vastaavanikäistä kohden oli noussut Kirkkonummella vuodesta vuoteen tultaessa. Kyseinen määrä pysyi koko tarkastelujakson ajan Kirkkonummella selvästi korkeampana kuin

9 Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Avohoitokäyntien kasvua tarkasteltaessa on huomioitava 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen, mikä liittyy muuttuneisiin hoitokäytäntöihin ja avohoidon asiakasmääriin. Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa -vuotiailla / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa - -vuotiailla / vastaavanikäistä 9 -vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntimäärien kehityksessä nuorisopsykiatriassa ei ole Kirkkonummella nähtävissä selvää trendiä aikavälillä. Mikäli vuoden poikkeuksellisen korkeaa havaintoa ei oteta mukaan tarkasteluun, kehityssuunta näyttäisi olevan laskeva. Uudellamaalla ja koko maassa näiden nuorten suhteellinen määrä oli tarkastelujakson aikana selvästi nousussa. Vuonna tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu -vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntimäärä nuorisopsykiatriassa oli Kirkkonummella pienempi kuin koko maassa keskimäärin, vaikka tilanne oli yleisesti ollut tarkastelujakson aikana päinvastainen. Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa -vuotiailla/ vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa - -vuotiailla / vastaavanikäistä 9 9

10 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden näyttäisi Kirkkonummella pääsääntöisesti laskeneen vuodesta vuoteen tultaessa. Vuonna kyseinen määrä jäi kunnassa pienemmäksi (, %) kuin Uudellamaalla (, %) ja koko maassa (, %) keskimäärin. Kuvio.. Mielenterveyden häiriöihin sairaalanhoitoa saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet - -vuotiaat / vastaavanikäistä,,,,,,,9, Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli laskenut Kirkkonummella aikavälillä. Vuonna kyseinen määrä oli Kirkkonummella pienempi (, %) kuin Uudellamaalla ( %) ja koko maassa ( %) keskimäärin. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen lasten absoluuttinen lukumäärä oli kuitenkin pysynyt Kirkkonummella lähes ennallaan vuodesta vuoteen tultaessa (SOTKAnet). Kuvio.. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut -vuotiaat / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut - -vuotiaat / vastaavanikäistä 9,,,,,,, Kirkkonummi Koko maa Uusimaa

11 . Nuoret.. Koulutus ja työllisyys Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla hivenen laskenut koko maassa ja Uudellamaalla puolestaan pysynyt tasaisesti vajaan prosentin tuntumassa. Kirkkonummella trendi on ollut noususuuntainen aikavälillä. Myös koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli kasvanut kunnassa vastaavalla ajanjaksolla (SOTKAnet). Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus oli Kirkkonummella koko tarkastelujakson ajan korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Kaste-ohjelman tavoitteeksi on asetettu koulutuksen ulkopuolelle jääneiden -vuotiaiden osuuden kaventaminen alle prosenttiin. Tämä edellyttää myös Kirkkonummella selviä toimenpiteitä, jotta näiden nuorten osuutta saadaan laskettua seitsemän prosenttiyksikköä. Kuvio.. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömien prosentuaalinen osuus -vuotiaasta työvoimasta oli laskenut niin Uudellamaalla, koko maassa kuin Kirkkonummella aikavälillä. Vauhdikkaimmin nuorisotyöttömien osuus oli kaventunut muiden tarkasteltavien alueiden, Uudenmaan ja koko maan tapaan myös Kirkkonummella 9- luvun loppupuolella (SOTKAnet). Nuorisotyöttömien osuus pysyi koko tarkastelujakson ajan Kirkkonummella matalampana kuin koko maassa keskimäärin. Talouskriisin myötä nuorisotyöttömien määrä on kuitenkin lähtenyt valtakunnallisesti nousuun. Tuoreimman työnvälitystilaston (/9, TEM) mukaan vuonna 9 koko maassa oli työttömiä alle -vuotiaita keskimäärin prosenttia enemmän kuin vuonna.

12 Kuvio.9. Nuorisotyöttömät, % -vuotiaasta työvoimasta Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Nuorisotyöttömät, % - -vuotiaasta työvoimasta,,, 9,,,,, Toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli -luvulla laskenut koko maassa, mutta Uudellamaalla osuus nousi vuosituhannen alussa ja lähti laskuun vasta vuodesta alkaen. Kirkkonummella kasvu taittui vuonna. Myös toimeentulotukea saaneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli kehittynyt edellä esitettyä mukaillen (SOTKAnet). Vuonna näiden nuorten osuus oli Kirkkonummella suurempi kuin Uudellamaalla, mutta matalampi kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut Kirkkonummella aikavälillä. Kyseinen osuus oli kuitenkin laskenut vuodesta vuoteen tultaessa tarkastelujakson alkupuolen vastaavaa osuutta alhaisemmaksi. Myös toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli kehittynyt edellä esitettyä mukaillen ja noussut tarkastelujakson alkupuolella mutta laskenut uudelleen ajanjaksolla (SOTKAnet). Vuonna toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus olikin Kirkkonummella matalampi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin, vaikka tilanne oli tarkastelujakson aikana yleisesti päinvastainen.

13 Edellä esitetyt tuoreimmat kuntakohtaiset tiedot toimeentulotukea saaneiden ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuuksista ovat vuodelta. Nuorten toimeentulotuen hakijoiden osuus tulee kuitenkin oletettavasti nousemaan nuorisotyöttömyyden myötä. Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,9,,,,,,.. Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla noussut koko maassa ja erityisesti Uudellamaalla. Myös Kirkkonummella trendi on ollut nouseva aikavälillä. Tukitoimien piirissä olleiden nuorten osuus jäi vuonna Kirkkonummella Uudenmaan keskiarvoa (, %) alhaisemmalle tasolle. Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien nuorten osuus oli kyseisenä vuonna Kirkkonummella suunnilleen samansuuruinen kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,9,,,,,,9,9, Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla ollut kasvussa koko maassa, mutta Uudellamaalla sijoitettujen nuorten osuus on pysynyt tasaisesti yhden prosentin tuntumassa. Kirkkonummella trendi on kuitenkin ollut

14 laskeva aikavälillä. Tästä huolimatta vielä vuonna kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten osuus oli Kirkkonummella suurempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin samoin kuin koko tarkastelujakson ajan. Kuvio.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet., Kodin ulkopuolelle sijoitetut - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,,,,,,.. Nuorten terveys Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden - vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla vähentynyt Uudellamaalla, promillesta, promilleen vuoteen tultaessa. Kirkkonummen osalta trendistä ei voi sanoa mitään varmaa, sillä luku vaihteli vuosittain paljon. Vuoden osalta tietoa ei ole julkaistu. Muutoin kehityssuunta näyttäisi olleen noususuuntainen. Tarkastelujakson loppupuolella päihteiden vuoksi vuodeosastoilla hoidettujen nuorten osuus näyttää kuitenkin olleen Kirkkonummella suurempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden - vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden Kirkkonummella. Lähde: SOTKAnet. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidossa olleet --vuotiaat / vastaavanikäistä -,,,,,

15 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla laskenut Uudellamaalla ja koko maassa. Myös Kirkkonummella trendi on ollut laskusuuntainen aikavälillä. Vuonna mielenterveydenhäiriöihin sairaalahoitoa saaneita nuoria oli Kirkkonummella jo vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Mielenterveyden häiriöihin sairaalanhoitoa saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet --vuotiaat / vastaavanikäistä, ja,, 9,, 9,9 9,,, Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden osuus ikäryhmästä on vastaavana ajanjaksona puolestaan noussut voimakkaasti. -luvulla näiden nuorten osuus on kaksinkertaistunut sekä koko maassa että Uudellamaalla. Kasvuvauhti on ollut yhtä nopea myös Kirkkonummella. Vuonna depressiolääkkeistä korvausta saaneita nuoria oli Kirkkonummella vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuonna. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, ja,,,,,,9,9,, Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla noussut Uudellamaalla ja koko maassa. Kirkkonummella selvää trendiä ei ole nähtävissä. Kyseinen osuus pysyi kunnassa koko tarkastelujakson ajan pienempänä kuin koko maassa keskimäärin ja suunnilleen samansuuruisena kuin Uudellamaalla keskimäärin.

16 Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella, ja. Lähde: SOTKAnet. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,,.. Rikollisuus Rikoksia, joissa syylliseksi epäilty oli -vuotias, oli tehty vuonna Uudellamaalla (/) hieman vähemmän kuin koko maassa (/). Rikoksista syylliseksi epäiltyjen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli pysynyt Kirkkonummella melko tasaisena vuodesta vuoteen tultaessa. Vuonna tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu rikoksista syylliseksi epäiltyjen -vuotiaiden määrä oli Kirkkonummella suunnilleen samansuuruinen kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Koska sama henkilö tilastoidaan useampaan kertaan, mikäli hän on epäiltynä syylliseksi eri rikoksista, tilasto kertoo ennemminkin tehtyjen rikosten määrästä kuin rikoksia tehneiden nuorten määrästä. Kuvio.. Rikoksista syylliseksi epäillyt -vuotiaat / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: Tilastokeskus & SOTKAnet. Rikoksista syylliseksi epäillyt - -vuotiaat / vastaavanikäistä Kirkkonummi Koko maa Uusimaa

17 . Työikäiset.. Työikäisen väestönkehitys Kirkkonummella -vuotiaiden osuus väestöstä oli pysynyt muiden alueiden tapaan melko tasaisena aikavälillä mutta laskee ennusteen mukaan huomattavasti vuoteen mennessä. Ikäryhmän väestöosuus näyttäisi Kirkkonummella laskevan hieman vähemmän kuin koko maassa, mutta enemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. -vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli lisääntynyt Kirkkonummella vuodesta vuoteen mennessä ja määrän ennustetaan myös jatkavan kasvuaan tultaessa (Kunnat.net/Tilastot). Kuvio.9. -vuotiaat, % väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja (väestöennuste ). Lähde: Kunnat.net/Tilastot. - -vuotiaat, % väestöstä vuonna, vuonna ja vuonna (väestöennuste ) Työikäisten toimeentulo -vuotiaiden toimeentulotukea saaneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Kirkkonummella,9 % vuonna. Osuus oli kaventunut lähes viidellä prosenttiyksiköllä vuodesta 99 ja oli pienempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Myös toimeentulotukea saaneiden työikäisten absoluuttinen lukumäärä oli vähentynyt kunnassa tarkastelujakson aikana lähes kolmanneksella (SOTKAnet).

18 Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9,,,,,,9 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla ollut koko maassa ja Uudellamaalla laskussa. Kirkkonummella osuus oli pysynyt tasaisesti kahden prosentin tuntumassa, mutta vuonna osuus oli aiempiin vuosiin nähden poikkeuksellisesti laskenut,9 prosenttiin. Pitkäaikaisasiakkaiden suhteellinen määrä on -luvulla ollut Kirkkonummella Uudenmaan keskiarvoa hieman pienempi. (SOTKAnet.) Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,9,.. Terveys Kirkkonummella väestö keskimääräistä terveempää Kirkkonummen ikävakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna. Väestö oli siis indeksin mukaan Kirkkonummella terveempää kuin koko maassa keskimäärin ja lisäksi terveempää kuin muissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa. Sairastavuusindeksi oli laskenut Kirkkonummella

19 vuodesta 99 vuoteen tultaessa :stä :een, väestö on siis koko maan keskiarvoon nähden aiempaa terveempää. (SOTKAnet.) Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna Kirkkonummella pienin Keski- ja Länsi-Uudenmaan muihin kuntiin nähden. Osuus oli myös huomattavasti pienempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus oli laskenut Kirkkonummella tasaisesti vuodesta 99 vuoteen tultaessa, kaikkiaan prosenttiyksiköllä kyseisen ajanjakson kuluessa. Kehitys on näin ollen ollut samansuuntainen kuin Uudellamaalla keskimäärin. -vuotiaiden työkyvyttömyyseläkettä saaneiden absoluuttinen lukumäärä oli sen sijaan noussut kunnassa hieman tarkastelujakson aikana. (SOTKAnet.) Kuvio.. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 9,,9,,, Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien ja depressiolääkkeistä korvausta saaneiden määrät nousseet Samaan aikaan kun työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suhteellinen määrä on yleisesti ollut laskussa, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Kirkkonummella kuitenkin noussut. Kyseinen osuus pysyi kuitenkin kunnassa koko tarkastelujakson ajan matalana sekä muihin tarkasteltaviin alueisiin että Uuteenmaahan ja koko maahan nähden. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien -vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli kuitenkin noussut kunnassa tarkastelujakson aikana huomattavasti (SOTKAnet). Kun vuonna Kirkkonummella työkyvyttömyyseläkettä saavista prosenttia sai eläkettä mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden vuoksi, vuonna tämä osuus oli noussu jo prosenttiin (ks. kuvio s. ). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien -vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli Kirkkonummella vuonna 99 ja 9 vuonna 9

20 Kuvio.. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,9,,,,9 99,,,, Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on kasvanut nopeasti koko maassa, Uudellamaalla ja Kirkkonummella. Koko maassa ja Uudellamaalla osuus on yli kaksinkertaistunut 9-luvun puolivälistä vuoteen tultaessa. Kirkkonummella kasvuvauhti oli vielä tätäkin nopeampi. Tästä huolimatta vielä vuonna korvausta saaneita oli kunnassa vähemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Määrä oli kuitenkin huomattava lähes yhdeksän prosenttia työikäisistä sai korvausta depressiolääkkeistä. Kuvio.. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet - -vuotiaat, vastaavanikäistä kohti 9 Koko maa Uusimaa Kirkkonummi 9 Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaiden potilaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohti on -luvulla laskenut koko maassa (,9, / ) ja Uudellamaalla (,, / ), mihin on vaikuttanut myös 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen. Myös Kirkkonummella trendi on ollut hienoisesti laskeva. Laitoshoidon potilaita on kuitenkin ollut

21 kunnassa selvästi vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Vuonna psykiatrian laitoshoidossa -vuotiaita potilaita oli,9 tuhatta vastaavanikäistä kohden. Kuvio.. Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina. Lähde: SOTKAnet. 9 Psykiatrian laitoshoidon --vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä vuosina -.. Päihteet ja rikollisuus Kirkkonummella alkoholia myyty vähemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa Kirkkonummella alkoholijuomien myynti asukasta kohden oli muiden tarkasteltavien alueiden tapaan kasvanut aikavälillä 99. Myyntiluvut kasvoivat tarkastelujakson aikana kunnassa huomattavimmin vuodesta 99 vuoteen tultaessa, tämän jälkeen kasvu oli tasoittunut. Kirkkonummella alkoholia myytiin jokaisena tarkastelujakson vuonna vähemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Kirkkonummella vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa, Koko maa,, Uusimaa,,9,, 99 Kirkkonummi,,9, 9

22 Päihdehuollon asiakasmäärät nousussa Kirkkonummella päihdehuollon nettokustannukset olivat euroa asukasta kohden vuonna. Päihdehuollon nettokustannukset olivat kyseisenä vuonna korkeimmat kaikkiin muihin Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntiin nähden ( /asukas), mutta silti pienemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. (SOTKAnet). Kuvio.. Päihdehuollon nettokustannukset /asukas Kirkkonummella vuonna. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset, vuonna Uusimaa, Kirkkonummi, Koko maa, Päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden määrä tuhatta asukasta kohden on - luvulla ollut koko maassa nousussa, mutta Uudellamaalla laskussa. Uudellamaalla asiakkaita oli vuonna väkilukuun suhteutettuna silti enemmän (, / ) kuin koko maassa keskimäärin ( / ). Päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden määrä tuhatta asukasta kohden oli kuitenkin Kirkkonummella tarkastelujakson aikana pääosin alhaisempi kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Kirkkonummella trendi on ollut -luvulla nouseva. Vuonna päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden määrä oli kunnassa asiakasta tuhatta asukasta kohden. Kuvio.. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / asukasta Kirkkonummella vuosina. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita asukasta kohti vuosina -

23 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden -vuotiaiden asiakkaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on koko maassa ja Uudellamaalla pysynyt -luvulla tasaisena. Kirkkonummella trendi on kuitenkin ollut nouseva. Vuonna Kirkkonummella oli ikäryhmään suhteutettuna eniten päihdehuollon -vuotiaita asiakkaita laitoshoidossa muihin Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntiin verrattuna. Asiakasmäärä oli myös hieman korkeampi (, / ) kuin Uudellamaalla (,9 / ) keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.9. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / vastaavanikäistä Kirkkonummella vuosina. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet --vuotiaat / vastaavanikäistä vuosina - Kirkkonummella keskimääräistä vähemmän henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä tuhatta asukasta kohti vaihteli Kirkkonummella jonkin verran aikavälillä 99, mutta pysyi keskimäärin viiden prosentin tuntumassa. Uudellamaalla ja koko maassa trendi on ollut vastaavana aikana nouseva. Kirkkonummella näitä rikoksia oli koko tarkastelujakson ajan vähemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet). Kuvio.. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta Kirkkonummella vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. 9 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta vuosina

24 . Ikääntyneet.. Ikääntyneen väestönkehitys Sekä -vuotiaiden että vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä oli noussut Kirkkonummella tasaisesti vuodesta 99 vuoteen tultaessa. vuotta täyttäneiden osuus oli noussut aikavälillä noin yhdellä, -vuotiaiden osuus puolestaan kahdella prosenttiyksiköllä. Ikäryhmien absoluuttiset määrät olivat kasvaneet kunnassa voimakkaasti. vuotta täyttäneiden absoluuttinen määrä oli yli kaksinkertaistunut ja -vuotiaiden lähes kaksinkertaistunut tarkastelujakson aikana. vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli kuitenkin Kirkkonummella vuonna pienin ja -vuotiaiden osuuskin toiseksi pienin kaikkien tarkasteltavien alueiden yksittäisiin kuntiin nähden. (SOTKAnet.) Kuvio.. -vuotiaat, % väestöstä ja vuotta täyttäneet, % väestöstä Kirkkonummella vuonna. Lähde: SOTKAnet. - -vuotiaat, % väestöstä ja vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna 9,9,,,,9 - -vuotiaat, % väestöstä vuonna, vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna Ikääntyneen väestön osuus kasvaa Kirkkonummella muita alueita hitaammin Ikääntyneiden osuus oli Kirkkonummella tarkasteltavien alueiden pienin vuonna ja vuotta täyttäneiden osuus väestöstä näyttäisi väestöennusteen mukaan myös kasvavan vuoteen mennessä muita alueita hitaammin. Kirkkonummella oli vuonna myös pienin eläkeikäisten osuus kaikkien tarkasteltavien alueiden yksittäisiin kuntiin nähden. Tämä järjestys näyttäisi ennusteen mukaan muuttuvan vuoteen mennessä siten, että Pornainen Kirkkonummen paikan kuntana, jossa eläkeikäisten osuus on tässä selvityksessä tarkasteltavien kuntien pienin. Eläkeikäisten osuus olisi kuitenkin Kirkkonummella vielä tuolloinkin selkeästi pienempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. (Kunnat.net/Tilastot.) vuotta täyttäneiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kasvavan vuonna annetun väestöennusteen myös Kirkkonummella vuoteen mennessä. Ikääntyneiden absoluuttinen määrä näyttäisi kasvavan kyseisellä aikavälillä niin -vuotiaiden, -vuotiaiden kuin vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. -vuotiaiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kuitenkin kääntyvän kunnassa laskuun aikavälillä. (Kunnat.net/Tilastot.)

25 Kuvio.. vuotta täyttäneet, % väestöstä Kirkkonummella vuonna sekä väestöennusteen () mukaan vuonna. Lähde: Kunnat.net/Tilastot. vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna ja vuonna (väestöennuste ) 9.. Ikääntyneiden kotona asuminen ja yksin asuminen Sekä ikääntyneiden kotona asuminen että yksin asuminen Kirkkonummella suhteellisen harvinaista Kirkkonummella vuotta täyttäneistä 9 prosenttia asui vuonna kotona, mikä oli enemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. vuotta täyttäneistä kotona asui sen sijaan suhteellisesti harvempi, kuin Uudellamaalla tai koko maassa. Kotona asuvien ikääntyneiden osuus on -luvulla molemmissa ikäryhmissä Kirkkonummella vähentynyt. Vuonna kotona asuvien ikääntyneiden osuus oli Kirkkonummella vielä valtakunnalliseen tasoon nähden selvästi korkeampi. (SOTKAnet.) Kuvio.. Kotona asuvat vuotta täyttäneet ja vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuonna. Lähde: SOTKAnet. Kotona asuvat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 9 9,, 9,,,, vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi lasketaan muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet.

26 Kirkkonummella yksinasuvien vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna suhteellisen pieni (9 %) muihin tarkasteltaviin alueisiin, Uuteenmaahan (9 %) ja koko maahan ( %) nähden. Trendi on -luvulla ollut Kirkkonummella laskeva samoin kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. (SOTKAnet.).. Ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut Kodinhoito avun ja säännöllisen kotihoidon saanti Kirkkonummella melko harvinaista Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden vuotta täyttäneiden kotitalouksien prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Kirkkonummella vuonna huomattavasti muita tarkasteltavia kuntia alhaisempi. Myös säännöllisen kotihoidon piirissä olevien vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisistä oli vuonna kunnassa alhainen. Kuvio.. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden vuotta täyttäneiden kotitalouksien osuus oli Kirkkonummella nousussa vuoteen asti, minkä jälkeen osuus laski nopeasti vuosituhannen alkua alemmalle tasolle. Kehitys on ollut päinvastainen kuin koko maassa ja Uudellamaalla, missä osuus on vuosituhannen alussa laskenut, mutta kääntynyt nousuun vuodesta alkaen. Vuonna kodinhoitoapua saaneita vuotta täyttäneiden kotitalouksia oli Kirkkonummella huomattavasti vähemmän vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet). Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien vuotta täyttäneiden osuus näyttää olleen -luvulla laskussa koko maassa, Uudellamaalla ja Kirkkonummella. Osuus oli Kirkkonummella vuosituhannen alussa vielä selvästi korkeampi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin, mutta vuoteen tultaessa enää 9 prosenttia vuotta täyttäneistä oli kunnassa säännöllisen kotihoidon piirissä. (SOTKAnet.)

27 Kuvio.. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet vuotta täyttäneet asiakkaat.., % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 Omaishoidon tuen asiakkaiden osuus Kirkkonummella suhteellisen korkea vuotta täyttäneiden omaishoidon tuen saajien prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla ollut kasvussa koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Kirkkonummella selvää trendiä ei kuitenkaan ole havaittavissa. Pääsääntöisesti omaishoidon tuen vuotta täyttäneitä asiakkaita on Kirkkonummella kuitenkin -luvulla ollut suhteellisesti enemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet). Kuvio.. Omaishoidon tuen vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Omaishoidon tuen vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina -,,.. Ikääntyneiden palveluasuminen ja laitoshoito Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien osuus kasvanut Kirkkonummella nopeasti Tehostetun palveluasumisen vuotta täyttäneiden asiakkaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna Kirkkonummella korkeampi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Asiakkaiden suhteellinen määrä on -luvulla yli kaksinkertaistunut sekä koko maassa että Uudellamaalla. Kirkkonummella kasvu on ollut vielä tätäkin nopeampaa. (SOTKAnet.)

28 Kuvio.. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen vuotta täyttäneet asiakkaat.., % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,9, Laitoshoidossa olevien osuus laskenut Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevien vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli -luvulla laskenut Kirkkonummella samoin kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vuonna Kirkkonummella pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli hieman vähemmän vuotta täyttäneitä kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevien vuotta täyttäneiden absoluuttinen lukumäärä oli kasvanut kunnassa tarkastelujakson aikana jonkin verran. (SOTKAnet.) Kuvio.. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olevat vuotta täyttäneet.., % vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummella vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla olevat vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 9,,,,,9,,,,

29 Myös vanhusten laitospalveluiden asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuonna Kirkkonummella Uudenmaan ja koko maan keskiarvoja alhaisemmat. SOTKAnetistä saataviin tietoihin vanhusten laitospalveluiden kustannuksista ei kuitenkaan lasketa terveyskeskuksen vuodeosastohoidosta syntyneitä kustannuksia. Kuvio.9. Vanhusten laitospalveluiden nettokustannukset /asukas Kirkkonummella vuonna. Lähde: SOTKAnet. Vanhusten laitospalveluiden nettokustannukset, /asukas vuonna Koko maa Uusimaa Kirkkonummi Hoitopäivien suhteellinen määrä nousussa Kirkkonummella vuotta täyttäneille kertyi vuonna hoitopäiviä ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä tuhatta vastaavanikäistä kohti enemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Trendi on ollut kunnassa -luvulla nouseva. Sosiaalitoimen yksikössä ympärivuorokautisessa hoidossa olleiden potilaiden määrä kuvaa ikäluokan pitkäaikaissairastavuuteen, kehitysvammaisuuteen ja päihdeongelmiin liittyvää avun ja palvelun tarvetta. Kuvio.. Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä vuosina. Lähde: SOTKAnet. Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä vuosina

30 Palvelurakenne ja peittävyys Koska eri kunnissa ikääntyneiden palvelurakenne on muodostunut eri tavoin, kokonaiskuvan hahmottamiseksi seuraavassa tarkastellaan vielä edellä käsiteltyjä palveluita yhdessä. Kuviossa on esitelty kunnittain kuinka monta prosenttia vuotta täyttäneistä on omaishoidon tuen, säännöllisen kotihoidon, palveluasumisen (tavallisen tai tehostetun) ja pitkäaikaishoidon (vanhainkodit ja terveyskeskukset) asiakkaita. Näiden palveluiden piirissä oli vuonna koko maassa ja Uudellamaalla noin prosenttia vuotta täyttäneistä. Myös Kirkkonummella mainitut palvelut kattoivat prosenttia ikäryhmästä. Kuvio.. Ikääntyneiden palvelurakenne ja vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus ikäryhmästä palveluittain Kirkkonummella. Lähde: SOTKAnet. Palvelujen piirissä olevien vuotta täyttäneiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä Kirkkonummi,9 9,,, Uusimaa,,,,9,, Koko maa,9,,,, Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana Säännöllisen kotihoidon piirissä.. Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen asiakkaat.. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat.. Vanhainkotien asiakkaat.. Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat..

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS

LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS Sosiaalitaito Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Tässä luvussa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia tarkastellaan kokonaisuutena, jolloin yksittäisiä kuntia on mahdollista verrata paitsi toisiinsa,

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009 Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 9 Sisällys 1 JOHDANTO... LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VÄLINEN VERTAILU... 6.1 ALUEEN KUNNAT ELINYMPÄRISTÖNÄ... 6.1.1 Väestön kehitys...

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina Maija Kortteinen Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina 2009-2016 Raportti Kevät 2017 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomin Tutkinto-ohjelma 1(47) SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 214 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 47 653 4 37 996 38 215 41 584 35 331 3 25 769 28 73 2 19 58 1 9 28 75 vuotta täyttäneiden määrä kunnittain / sote-alueittain

Lisätiedot

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 215 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 46 463 47 353 4 4 9 37 888 35 293 41 897 3 25 81 2 19683 1 8 864 5 541 Hanko Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karviainen Kerava Lohja

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,

Lisätiedot

6. Päihteet. 6.1Johdanto

6. Päihteet. 6.1Johdanto 6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT 23.5.2011 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT Lasten ja nuorten ohjelma Turusta parempi kasvukaupunki Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 24.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Petäjävesi Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011 2011 ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointikatsaus 2011 Sisältö 1. Tausta, tarkoitus ja tavoitteet...1 2. Arvio vuoden 2010 hyvinvointikatsauksessa esitettyjen toimenpide ehdotusten toteutumisesta...2

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala yhdessä 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 19.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2014. Yhteensä 46

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2016 mukaan Kuopion terveydenhuollon ikävakioidut reaalikustannukset olivat 2467 e/ asukas.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 Vanhuspalvelun Viisikko-työryhmä Aila Kumpulainen 22.11.2004 Viisikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Käsiteltävät muuttujat

Käsiteltävät muuttujat Käsiteltävät muuttujat Lapset ja nuoret Lastensuojelun laitos- ja perhehoito ( / 0-17 v as.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylä Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Jyväskylä Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joutsa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joutsa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero ja nimi

SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero ja nimi SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero ja nimi 1 Länsi-Pohjan ikäihmisten määrä vuonna 27 ja ennuste vuoteen 22 (Lähde: Tilastokeskus) 2 Länsi-Pohjan 75-84 vuotiaat kunnittain vuonna 27 ja ennuste vuoteen 22

Lisätiedot