1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen"

Transkriptio

1 Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti tilastojen valossa neljän ikä- ja asiakasryhmän kautta: lapset ja lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet.. Lapset ja lapsiperheet.. Lapsiperheiden toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on -luvulla laskenut Uudellamaalla, koko maassa ja kaikissa Karviaisen kunnissa. Nummi-Pusulassa osuus kävi melko matalalla vuosina, jonka jälkeen se nousi vuosituhannen alun tasolle, ja lähti jälleen seuraavana vuonna laskuun. Vihdissä ja Karkkilassa toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä on viime vuosina ollut vähemmän kuin Uudellamaalla ( % vuonna 7) tai koko maassa (, % vuonna 7) keskimäärin. Vuonna 7 Vihdissä toimeentulotukea sai, prosenttia, Karkkilassa 7, prosenttia ja Nummi-Pusulassa, prosenttia lapsiperheistä. Talouskriisin myötä on kuitenkin oletettavaa, että lapsiperheiden toimeentulo tulee aiempaan nähden heikkenemään. Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet Karviaisessa 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä -7 7 Uusimaa Koko maa

2 Lapsiperheiden pienituloisuusaste kasvanut voimakkaimmin Nummi-Pusulassa Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli noussut koko maassa vuodesta 99 vuoteen 7 tultaessa. Karviaisen kunnissa trendi on ollut voimakkaan noususuuntainen Nummi-Pusulassa ja Vihdissä, sen sijaan Karkkilassa osuus on lähtenyt -luvun alusta alkaen selvään laskuun. Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli vuonna 7 Karkkilassa (, %), Nummi-Pusulassa (, %) ja Vihdissä (,7 %) koko maan keskiarvoa (,9 %) pienempi ja myös yleisesti lähes koko tarkastelujakson ajan. Pienituloisuusaste kuvaa suhteellista köyhyyttä ja tuloerojen kasvua. Kuvio.. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Karviaisessa vuosina Lähde: SOTKAnet. Lapsiperheiden pienituloisuusaste Karviaisissa vuosina 99-7 Koko maa Karkkila Nummi-Pusula Vihti Varhaiskasvatus Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olevien -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kaikissa Karviaisen alueen kunnissa aikavälillä alhaisempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Kyseinen osuus oli kasvanut tarkastelujakson aikana Vihdissä ja Karkkilassa, Nummi-Pusulassa puolestaan laskenut. Voimakkainta kasvu oli ollut Vihdissä. Vuonna kunnan kustantamaan kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli suurin Vihdissä, pienin puolestaan Karkkilassa. (SOTKAnet.) Vuonna kokopäivähoidossa olleiden -vuotiaiden osuus oli Uudellamaalla ( %) hieman suurempi kuin koko massa (7 %) keskimäärin. --vuotiaiden ikäryhmässä kokopäivähoidossa olleiden osuus oli Uudellamaalla selvästi korkeampi (7 %) kuin koko maassa (9 %) keskimäärin (SOTKAnet).

3 Kuvio.. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuotiaat vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olevien -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli aikavälillä Karviaisen alueella Karkkilassa suurempi kuin muissa alueen kunnissa ja Uudellamaalla keskimäärin. Muissa Karviaisen kunnissa osapäivähoidossa olleiden osuus pysyi tarkastelujakson ajan lähellä koko Uudenmaan vastaavaa osuutta. Osapäivähoidossa olevien -vuotiaiden osuus oli vuonna alueen suurin Karkkilassa, pienin puolestaan Vihdissä. (SOTKAnet.) Kuvio.. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet -vuotiaat ja -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kunnan kustantamassa osapäivähoidossa olleet - -vuotiaat ja - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,7,,,7,,, - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat Lastenhoitajien, päiväkotiapulaisten ja lastentarhaopettajien määrä tuhatta -vuotiasta kohden oli kasvanut kaikissa Karviaisen alueen kunnissa aikavälillä 7. Samalla perhepäivähoitajien määrä tuhatta -vuotiasta kohden oli vähentynyt Karviaisen kunnissa lukuun ottamatta Karkkilaa, missä kyseinen määrä oli kasvanut. Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa lastentarhaopettajia tuhatta -vuotiasta kohden oli koko tarkastelujakson ajan vähemmän, perhepäivähoitajia puolestaan enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vihdissä tilanne oli

4 päinvastainen ja lastentarhaopettajia tuhatta -vuotiasta kohden oli enemmän, perhepäivähoitajia puolestaan vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.. Lastenpäivähoitajat / -vuotiasta Karviaisessa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Lasten päivähoitajia / - -vuotiasta kohden vuonna 7 Vihti Nummi-Pusula Karkkila 7 Perhepäivähoitajia Lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia Lastentarhanopettajia.. Perusopetus Perusopetuksen opetusryhmien koot.-. luokilla olivat Karviaisen kunnista suurimmat Vihdissä, missä 9 prosenttia opetusryhmistä oli tai useamman oppilaan ryhmiä. Myös Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa tällaisia ryhmiä oli muutama. Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa noin kolmasosa ryhmistä oli pieniä, alle oppilaan ryhmiä. Näissä kunnissa perusopetuksen ryhmiä oli huomattavasti vähemmän kuin Vihdissä. Kuvio.. Perusopetuksen opetusryhmien koot.-. luokilla Karviaisessa vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen opetusryhmät ja niiden kokoluokan osuus ryhmistä vuosiluokilla - vuonna Karkkila (n=) Nummi-Pusula (n=) Vihti (n=) 7 Koko maa % % % % % % % 7 % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta Perusopetuksen opetusryhmien koot luokilla ovat pienempiä kuin ala-asteella johtuen opetuksen jakautumisesta aineopetusryhmiin. Koko maassa noin neljännes aineopetusryhmistä oli

5 vuonna alle oppilaan ryhmiä. Karkkilassa tällaisia pieniä opetusryhmiä oli 7 prosenttia ja Vihdissä prosenttia ryhmistä. Nummi-Pusulassa näin pieniä ryhmiä ei ollut lainkaan, mutta kunnassa yläasteen aineopetusryhmiä oli ylipäänsä hyvin vähän, mikä vaikeuttaa kuntien välistä vertailua. Kuvio.7. Perusopetuksen aineopetusryhmien koot luokilla Karviaisessa vuonna. Lähde: OPM, Ryhmäkokoselvitys. Perusopetuksen aineopetusryhmien koot vuosiluokilla 7-9 vuonna Karkkila (n=7) Nummi-Pusula (n=) 7 Vihti (n=97) 9 7 Koko maa 9 % % % % % % % 7 % % 9 % % -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta - oppilasta -9 oppilasta Kokoaikaiseen erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli noussut Vihdissä ja Nummi-Pusulassa aikavälillä. Karkkilassa kyseinen osuus oli pysynyt tarkastelujakson ajan lähes ennallaan. Kokoaikaiseen erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden absoluuttinen lukumäärä oli puolestaan noussut kaikissa alueen kunnissa vuodesta vuoteen tultaessa (SOTKAnet). Vuonna alueen kunnat eivät juuri poikenneet toisistaan kokoaikaiseen erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden osuuden suhteen. Osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden prosentuaalinen osuus kaikista oppilaista oli lukuvuonna 7/ Nummi-Pusulassa Karviaisen kuntien suurin. Kyseinen osuus oli laskenut hieman Karkkilassa, noussut Vihdissä ja pysynyt lähes ennallaan Nummi-Pusulassa lukuvuodesta / lukuvuoteen 7/ tultaessa. Kuvio.. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat vuosina ja sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat lukuvuosina / ja 7/, % kaikista oppilaista Karviaisessa. Lähde: Tilastokeskus. Erityisopetukseen siirretyt oppilaat sekä osa-aikaista erityisopetusta saaneet oppilaat, % kaikista oppilaista 9 Koko maa / Osa-aikaista erityisopetusta saaneet 7/ Osa-aikaista erityisopetusta saaneet Erityisopetukseen siirretyt Erityisopetukseen siirretyt

6 .. Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli trendinomaisesti kasvanut Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa aikavälillä 7 samoin kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vihdin osalta selvää trendiä ei ole havaittavissa. Eniten kyseinen osuus oli kasvanut Karkkilassa. Vuonna 7 lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien osuus oli noussut Karkkilassa samalle tasolle kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Muissa Karviaisen kunnissa kyseinen osuus pysyi koko tarkastelujakson selvästi alhaisempana kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Myös lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 7-vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli kasvanut kaikissa alueen kunnissa tarkastelujakson aikana. (SOTKAnet.) Kuvio.9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat -7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevat -7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,7, 7 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä tuhatta alle -vuotiasta kohden oli noussut Karkkilassa vuodesta 99 vuoteen tultaessa. Nummi-Pusulassa ja Vihdissä vastaava osuus oli vähentynyt kyseisellä ajanjaksolla. Vuonna tuhatta alle -vuotiasta kohden laskettu kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasmäärä oli kaikissa Karviaisen alueen kunnissa alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Korkein vastaava määrä oli kyseisenä vuonna Karkkilassa (/), pienin puolestaan Nummi-Pusulassa (/).

7 Kuvio.. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle -vuotiasta Karviaisessa vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle -vuotiasta Koko maa Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostassa olleiden osuus kasvanut Nummi-Pusulassa Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli trendinomaisesti noussut vuodesta vuoteen 7 tultaessa Nummi-Pusulassa, Karkkilassa puolestaan laskenut. Vihdin osalta selvää trendiä ei ole havaittavissa Nummi-Pusulan osalta kyseistä tietoa ei ole julkaistu vuosilta ja. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 7- vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli laskenut -luvulla Karkkilassa ja noussut Vihdissä. Vuonna 7 kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus oli suurin Nummi-Pusulassa. Kyseinen osuus jäi kaikissa Karviaisen alueen kunnissa kuitenkin matalammaksi kuin Uudellamaalla (,) ja koko maassa (,) keskimäärin. (SOTKAnet.) Huostassa olleiden -7-vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli kasvanut Vihdissä trendinomaisesti aikavälillä 7. Karkkilassa trendi oli vastaavalla ajanjaksolla laskeva. Nummi-Pusulan osalta kyseistä tietoa ei ole julkaistu kuin vuosilta, ja 7. Vuonna 7 huostassa olleiden osuus oli kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuuden tapaan suurin Nummi-Pusulassa mutta jäi kaikissa alueen kunnissa matalammaksi kuin koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Lastensuojelurekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja julkisteta. Lastensuojelurekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja julkisteta. 7

8 Kuvio.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet 7-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet.,,,, Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostassa olleet -7-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina ja 7,,,7,,,,,,,, Karkkila Vihti Nummi-Pusula Kodin ulkopuolelle sijoitetut 7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut Huostassa olleet 7 Huostassa olleet Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat kasvaneet Vihdissä ja Nummi-Pusulassa vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Karkkilassa kustannukset olivat pysyneet vastaavalla ajanjaksolla lähes ennallaan. Vuonna 7 lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat suurimmat Nummi-Pusulassa, pienimmät puolestaan Vihdissä. Kuvio.. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /asukas Karviaisessa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset nettokustannukset Poliisihälytysten perheväkivaltatehtävien määrä asukasta kohden vaihteli Karviaisen alueen kunnissa vuosittain mutta oli pysynyt kuitenkin melko tasaisena vuodesta vuoteen tultaessa. Nummi-Pusulassa kyseinen määrä oli jonkin verran muita kuntia pienempi. asukasta kohden laskettu perheväkivaltatehtävien määrä jäi vuonna kaikissa Karviaisen alueen kunnissa pienemmäksi kuin koko maassa keskimäärin. (Poliisin tulostietojärjestelmä.)

9 Kuvio.. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta Karviaisessa vuosina ja. Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä. Poliisin kotihälytys: perheväkivaltatehtävät / asukasta.. Lasten terveys Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli laskenut -luvulla Uudellamaalla ja koko maassa. Trendi oli laskeva myös Vihdissä. Sen sijaan Karviaisen kunnista Karkkilassa kehitys on ollut noususuuntainen. Nummi-Pusulassa osuus oli -luvun alkupuolella laskussa, mutta kääntyi nousuun vuonna. Vuonna erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli kaikissa Karviaisen alueen kunnissa suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Nummi-Pusulaa lukuun ottamatta kyseinen määrä jäi kuitenkin alueen kunnissa pienemmäksi kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaista / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita / vastaavanikäistä 9 9 Uusimaa Koko maa -vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä lastenpsykiatriassa tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla noussut koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Karviaisen kunnissa määrä on ollut noususuuntainen vuodesta alkaen Karkkilassa ja Vihdissä. Nummi-Pusulassa trendi on ollut vastaavana ajanjaksona laskeva. Vuonna 7 tuhatta lasta 9

10 kohden lasketut lastenpsykiatrian avohoitokäyntimäärät jäivät kuitenkin kaikissa alueen kunnissa pienemmiksi kuin Uudellamaalla ( / ) tai koko maassa ( / ) keskimäärin (SOTKAnet). Avohoitokäyntien kasvua tarkasteltaessa on huomioitava 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen, mikä liittyy muuttuneisiin hoitokäytäntöihin ja avohoidon asiakasmääriin. Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa -vuotiailla / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa - -vuotiailla / vastaavanikäistä vuotiaiden erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä nuorisopsykiatriassa tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla ollut nousussa kaikissa alueen kunnissa samoin kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Vuonna 7 7-vuotiailla ikäryhmään suhteutetut käyntimäärät ylittivät Vihdissä ja Nummi-Pusulassa koko maan ( / ) keskiarvon. Karkkilassa kyseinen määrä jäi puolestaan hieman pienemmäksi. Kaikissa kunnissa käyntejä oli kuitenkin vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin (7 / ). (SOTKAnet.) Kuvio.. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa 7-vuotiailla / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. 7 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa -7 -vuotiailla / vastaavanikäistä

11 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vähentynyt vuodesta vuoteen 7 tultaessa Uudellamaalla. Karviaisen kunnissa selvää trendiä ei ole nähtävillä. Karkkilassa mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden absoluuttinen lukumäärä oli puolittunut vastaavalla ajanjaksolla. Nummi-Pusulassa ikäryhmään suhteutettu määrä oli vaihdellut vuosittain melko paljon. Vuoden osalta kunnan tietoja ei ole julkaistu. Vuonna 7 mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli kaikissa Karviaisen alueen kunnissa matalampi kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Kuvio.7. Mielenterveyden häiriöihin sairaalanhoitoa saaneet 7-vuotiaat / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet -7- vuotiaat / vastaavanikäistä 7 7,,,,,,,,9,,, 7, Koko maa Uusimaa Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden vaihteli Karviaisen alueen kunnissa vuosittain, eikä selkeää kehityssuuntaa ollut nähtävissä vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Kyseinen määrä oli vuonna 7 Karviaisen alueen kunnissa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Vihtiä lukuun ottamatta määrä jäi myös pienemmäksi kuin Uudellamaalla keskimäärin (SOTKAnet). Hoitoilmoitusrekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja julkisteta tietosuojan vuoksi

12 Kuvio.. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut -vuotiaat / vastaavanikäistä Karviaisessa alueella vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. 9 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut - -vuotiaat / vastaavanikäistä 7,7,7,9,, 7,9, 7, 7, 7, 7 Koko maa. Nuoret.. Koulutus ja työllisyys Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 7 -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on valtakunnan tasolla hieman laskenut -luvulla. Karviaisen kunnista trendi on kuitenkin ollut noususuuntainen Karkkilassa ja Vihdissä. Nummi-Pusulan osalta kehityssuunnasta ei voida sanoa mitään varmaa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten absoluuttinen lukumäärä oli noussut Karviaisen kunnissa vastaavalla ajanjaksolla. Kuvio.9. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 7 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 7- -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus oli pysynyt alueen kunnissa koko tarkastelujakson ajan korkeampana kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 7 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus oli huolestuttavan korkea Karkkilassa, missä useampi kuin joka viides nuori lukeutui tähän ryhmän. (SOTKAnet.)

13 Kaste-ohjelman tavoitteeksi on asetettu koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 7 -vuotiaiden osuuden kaventaminen alle prosenttiin. Tämä edellyttää Karviaisen kunnissa selviä toimenpiteitä, jotta näiden nuorten osuutta saadaan laskettua useita prosenttiyksiköitä. Nuorisotyöttömien osuus Karviaisen kunnissa koko maan vastaavaa matalampi Nuorisotyöttömien prosentuaalinen osuus -vuotiaasta työvoimasta oli laskenut kaikissa Karviaisen kunnissa aikavälillä. Muiden tarkasteltavien alueiden, koko maan ja Uudenmaan tapaan kyseinen osuus laski myös Karviaisen alueen kunnissa huomattavimmin 9- luvun loppupuolella. Vuonna nuorisotyöttömien osuus jäi kaikissa alueen kunnissa koko maan vastaavaa lukemaa (, %) matalammaksi ja oli alueen suurin Nummi-Pusulassa, pienin puolestaan Karkkilassa. (SOTKAnet.) Talouskriisin myötä nuorisotyöttömien määrä on kuitenkin lähtenyt valtakunnallisesti nopeaan nousuun. Tuoreimman työnvälitystilaston (/9, TEM) mukaan vuonna 9 koko maassa oli työttömiä alle -vuotiaita keskimäärin prosenttia enemmän kuin vuonna. Kuvio.. Nuorisotyöttömät, % -vuotiaasta työvoimasta Karviaisessa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Nuoristyöttömät, % - -vuotiaasta työvoimasta 7 7, 7,,,,,,,, Toimeentulotukea saaneiden nuorten määrä laskenut Toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli laskenut koko maassa -luvulla. Karviaisessa trendi on ollut laskeva Karkkilassa ja Vihdissä. Nummi-Pusulan osalta selvää kehityssuuntaa ei ole -luvulla nähtävissä. Vuonna 7 toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus oli kaikissa alueen kunnissa yhtä suuri tai suurempi kuin Uudellamaalla ( %) keskimäärin. Karkkilassa osuus oli myös hieman suurempi kuin koko maassa (, %) keskimäärin, muissa alueen kunnissa puolestaan matalampi. (SOTKAnet.)

14 Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli valtakunnallisesti laskenut koko -luvun ajan. Uudellamaalla osuus nousi vuoteen asti, jonka jälkeen kehitys on ollut laskusuuntainen. Vihdissä trendi on kuitenkin ollut noususuuntainen. Karkkilan ja Nummi-Pusulan osalta selvää kehityssuuntaa ei -luvulla ole nähtävissä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuus oli vuonna 7 Vihdissä samansuuruinen kuin Uudellamaalla ja koko maassa (, %) keskimäärin, Karkkilassa ja Nummi- Pusulassa puolestaan matalampi. (SOTKAnet.) Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,9,,,7, 7, Tietoa toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden osuudesta ei Nummi-Pusulan osalta julkaistu vuodelta.

15 .. Lastensuojelu Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla kasvanut koko maassa ja erityisesti Uudellamaalla, missä vuonna 7 tukitoimien piirissä oli,7 prosenttia ikäryhmästä. Karviaisen kunnista trendi on ollut selvästi nouseva Vihdissä vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Kyseinen osuus pysyi kuitenkin Vihdissä koko tarkastelujakson ajan selvästi matalampana kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Nummi-Pusulan osalta tietoja lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien nuorten osuudesta ei ollut julkaistu tarkasteluvuosilta lainkaan, Karkkilassa ainoastaan vuoden 7 osalta. Kyseinen osuus oli Karkkilassa, % vuonna 7. Kuvio.. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuoden aikana - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,9,7,9,, 7,,7,,9 Vihti Uusimaa Koko maa Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on ollut hienoisesti nousussa koko maassa, mutta Uudellamaalla osuus on pysynyt tasaisesti yhden prosentin tuntumassa. Karviaisen kuntien osalta selvää trendiä ei ole -luvulla nähtävissä. Tietoja kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten osuudesta ei ollut julkaistu Karkkilan ja Vihdin osalta vuodelta. Nummi-Pusulassa kyseinen osuus oli vuonna olematon, muiden vuosien osalta kunnan tietoja ei ollut julkaistu lainkaan. Vihdissä osuus on muutoin vaihdellut, ja, prosentin välillä ja Karkkilassa ja,9 prosentin välillä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten absoluuttinen lukumäärä oli vähentynyt kunnissa kyseisellä ajanjaksolla. (SOTKAnet.) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen -vuotiaiden osuus oli vuonna 7 Vihdissä koko maan ja Uudenmaan vastaavaa osuutta matalampi, Karkkilassa puolestaan korkeampi.

16 Kuvio.. Kodin ulkopuolelle sijoitetut -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Kodin ulkopuolelle sijoitetut - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,,,,,,,, Karkkila Vihti Uusimaa Koko maa 7.. Terveys Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden - vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli laskenut Uudellamaalla, promillesta, promilleen aikavälillä. Vihdissä trendi on sen sijaan ollut noususuuntainen. Nummi- Pusulan ja Karkkilan osalta tietoja kyseisestä määrästä ei ollut tarkastelujakson ajalta pääosin julkaistu. Vaikka päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden nuorten määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden olikin kasvanut Vihdissä, ei kyseisen ryhmän edustajien absoluuttinen lukumäärä ollut kuitenkaan noussut kunnassa tarkastelujakson aikana. (SOTKAnet.) Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli Karkkilassa,/ vuonna ja,/ vuonna. Nummi-Pusulassa kyseinen määrä oli vuonna ja olematon. Muiden vuosien osalta kuntien tietoja ei oltu julkaistu.

17 Kuvio.. Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olleet -vuotiaat / vastaavanikäistä vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet - -vuotiaat / vastaavanikäistä,,7,,,,,,7,,,9 7, Koko maa Uusimaa Vihti Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vähentynyt Uudellamaalla ja koko maassa -luvulla. Karkkilan ja Vihdin osalta havainnot kuitenkin vaihtelevat vuosittain siten, ettei selvää kehityssuuntaa ole nähtävissä. Nummi-Pusulassa mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneista nuorista oli tilastohavainto vain yhtenä vuotena -luvun aikana. Vuonna tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden nuorten määrä oli Vihdissä suurempi kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio.. Mielenterveyden häiriöihin sairaalanhoitoa saaneet -vuotiaat/ vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet --vuotiaat / vastaavanikäistä, ja,,, 7,9,, 9,9 9,,,7 Karkkila Vihti Uusimaa Koko maa Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden osuus ikäryhmästä on vastaavana ajanjaksona puolestaan noussut voimakkaasti. -luvulla näiden nuorten osuus on kaksinkertaistunut sekä koko maassa että Uudellamaalla. Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa kasvuvauhti on ollut yhtä nopea, Vihdissä osuus on yli puolitoistakertaistunut. Vuonna Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli vuonna Nummi-Pusulassa, /. Muiden tarkastelujakson vuosien osalta kunnan tietoja ei oltu julkaistu. 7

18 depressiolääkkeistä korvausta saaneita nuoria oli Karviaisen kunnissa vähemmän kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. Kuvio.7. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet --vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, ja 7,,,,,,,7,9,9,,,9,, Uusimaa Koko maa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden oli noussut -luvulla koko maassa ja Uudellamaalla. Trendi on ollut nouseva myös Karkkilassa. Sen sijaan Vihdissä kehityssuunta on ollut laskeva. Nummi-Pusulan osalta selvää trendiä ei ole nähtävissä. Vuonna tuhatta vastaavanikäistä kohden laskettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen -vuotiaiden määrä oli Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa suurempi, Vihdissä puolestaan pienempi kuin koko maassa (, %) keskimäärin (SOTKAnet). Kuvio.. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja. Lähde: SOTKAnet. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja - -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 7,7, 7,,,,.. Rikollisuus Rikoksista syylliseksi epäiltyjen 7-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden vaihteli muiden alueiden tapaan myös Karviaisen kunnissa melko paljon vuosittain aikavälillä.

19 Koska sama henkilö tilastoidaan useampaan kertaan, mikäli hän on epäiltynä syylliseksi eri rikoksista, tilasto kertoo ennemminkin tehtyjen rikosten määrästä kuin rikoksia tehneiden nuorten määrästä. Rikoksia, joissa syylliseksi epäilty oli 7-vuotias, oli tehty vuonna Uudellamaalla (/) hieman vähemmän kuin koko maassa (7/). Karviaisen kunnissa kyseinen määrä pysyi koko tarkastelujakson ajan korkeimpana Karkkilassa, missä näiden rikosten määrä ylitti myös Uudenmaan ja koko maan keskiarvon. (Tilastokeskus & SOTKAnet.) Kuvio.9. Rikoksista syylliseksi epäillyt 7-vuotiaat / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina, ja. Lähde: Tilastokeskus. Rikoksista syylliseksi epäillyt -7 -vuotiaat / vastaavanikäistä 7. Työikäiset.. Työikäisen väestönkehitys Työikäisten väestön osuus laskee Karviaisen kunnissa Karviaisen kunnissa -vuotiaiden osuus väestöstä oli pysynyt muiden alueiden kuntien tapaan suhteellisen tasaisena aikavälillä. Työikäisten väestöosuuden ennustetaan kuitenkin kaventuvan kaikissa alueen kunnissa huomattavasti vuoteen mennessä. -vuotiaiden osuus väestöstä näyttäisi laskevan eniten Vihdissä ja Karkkilassa, jonkin verran vähemmän puolestaan Nummi-Pusulassa. Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa myös kyseisen ikäryhmän edustajien absoluuttinen lukumäärä näyttäisi laskevan vuoteen mennessä, Vihdissä lukumäärän ennustetaan puolestaan nousevan vastaavalla ajanjaksolla (Kunnat.net/Tilastot). 9

20 Kuvio.. -vuotiaat, % väestöstä Karviaisessa vuosina, ja (väestöennuste 7). Lähde: Kunnat.net/Tilastot. - -vuotiaat, % väestöstä vuonna, vuonna ja vuonna (väestöennuste 7) Työikäisten toimeentulo Vuonna 7 toimeentulotukea saaneiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Karviaisen alueen suurin Nummi-Pusulassa (, %), missä heidän osuutensa oli suhteellisesti suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin (, %). Toimeentulotukea saaneiden työikäisten osuus on ollut -luvulla laskussa koko maassa, Uudellamaalla ja Karviaisessa Nummi-Pusulaa lukuun ottamatta. Nummi-Pusulassa selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Työikäisten toimeentuloasiakkaiden absoluuttinen lukumäärä oli laskenut kaikissa alueen kunnissa. Vihdissä lukumäärä oli vähentynyt lähes puolella, Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa vajaalla kolmanneksella (SOTKAnet). Kuvio.. Toimeentulotukea saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 7,9 7,7,7,, 7 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on -luvulla laskenut koko maassa ja Uudellamaalla. Trendi on ollut laskeva myös Vihdissä, mutta Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa poikkeuksellisesti nouseva.

21 Kuvio.. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,,,,,9,7,, 7,,, Vuonna 7 pitkäaikaisasiakkaita oli kaikissa Karviaisen kunnissa kuitenkin vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin (, %). Nummi-Pusulassa asiakkaita oli ikäryhmään suhteutettuna yhtä paljon kuin koko maassa (, %). -vuotiaiden toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden absoluuttinen lukumäärä oli laskenut kaikissa alueen kunnissa aikavälillä Suhteessa merkittävintä lasku oli ollut Nummi-Pusulassa, jossa lukumäärä oli lähes puolittunut tarkastelujakson aikana. (SOTKAnet.).. Terveys Ikävakioidun sairastavuusindeksin mukaan väestö oli vuonna Karviaisen kunnista terveintä Vihdissä. Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa indeksi oli lähellä koko maan väestön keskiarvoa. Vihdin asukkaat ovat aikavälillä 99 olleet sairastavuusindeksillä mitattuna ylipäänsä terveempiä kuin muiden Karviaisen kuntien asukkaat. Karkkilassa sairastavuusindeksi oli lähes jokaisena tarkastelujakson vuotena koko maan keskiarvoa korkeampi. Myös Nummi-Pusulassa sairastavuusindeksi ylitti maan keskiarvon muutamina vuosina kyseisen ajanjakson kuluessa.

22 Kuvio.. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Karviaisessa vuosina 99, ja. Lähde: SOTKAnet. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus laskussa Vuonna työkyvyttömyyseläkettä saaneiden -vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Nummi-Pusulassa (9, %) ja Karkkilassa (,9 %) korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (,9 %). Vihdissä vastaava osuus oli huomattavasti pienempi (, %), mutta silti korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin (, %). Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus on Uudellamaalla laskenut muutaman prosentin kymmenyksen -luvun alusta. Koko maassa osuus on pysynyt tasaisesti yhdeksän prosentin tuntumassa. Karkkilassa ja Vihdissä trendi on ollut -luvulla laskeva. Nummi-Pusulan osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. (SOTKAnet). Kuvio.. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet - -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,9 9, 9, 7,, Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien - vuotiaiden prosentuaalinen osuus on ollut -luvulla laskussa Vihdissä. Sen sijaan Karkkilan ja Nummi-Pusulan osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Koko maassa ja Uudellamaalla

23 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on kuitenkin -luvulla lineaarisesti hieman kasvanut. Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa osuus oli vuonna Uudenmaan keskiarvoa ( %) korkeampi, mutta koko maan keskiarvoa (,9 %) matalampi. (SOTKAnet.) Vaikka mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden prosentuaalinen osuus ikäryhmästä ei olekaan Karviaisen kunnissa noussut, tällä perusteella työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkettä saaneista on noussut. (ks. taulukko s. ). Toisin sanoen, yhä useampi saa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden häiriöiden perusteella. Kuvio.. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat - - vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä,,,,7,,,,,,, 99,, Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden määrä kasvussa Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden -vuotiaiden määrä vastaavanikäistä kohden on 9-luvun puolivälistä vuoteen tultaessa yli kaksinkertaistunut koko maassa ja Uudellamaalla sekä kaikissa Karviaisen kunnissa. Vuonna joka kymmenes uusimaalainen -vuotias sai korvausta depressiolääkkeistä. Karviaisessa korvausta saaneiden osuus vaihteli, ja 9, prosentin välillä.

24 Kuvio.. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet -vuotiaat / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet - -vuotiaat, vastaavanikäistä kohti 9 Vihti 7 Nummi-Pusula 9 99 Karkkila Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaiden potilaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohti on vuosina laskenut koko maassa (7,9 7, / ) ja Uudellamaalla (7,, / ), mihin on vaikuttanut myös 99-luvulla toteutettu mielenterveystyön laitoshoidon purkaminen. Karviaisen kunnissa selvää trendiä ei ole -luvulla havaittavissa. Karkkilassa ja Nummi- Pusulassa potilaita näyttää olleen pääsääntöisesti ikäryhmän kokoon suhteutettuna enemmän kuin koko maassa tai Uudellamaalla keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.7. Psykiatrian laitoshoidon -vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Psykiatrian laitoshoidon --vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä vuosina - 7 Uusimaa Koko maa

25 .. Päihteet ja rikollisuus Alkoholijuomien myyntilukemat korkeimmat Karkkilassa Alkoholijuomien myynti prosentin alkoholina asukasta kohden oli kasvanut koko maassa, Uudellamaalla ja Karviaisessa huomattavasti vuodesta 99 vuoteen tultaessa. Alkoholijuomien asukaskohtainen myynti oli kaikkina tarkastelujakson vuosina huomattavasti muita alueen kuntia vähäisempää Nummi-Pusulassa 7. Asukasta kohti laskettuna alkoholia myytiin eniten Karkkilassa jokaisena tarkastelujakson vuonna. Karkkilassa alkoholijuomia myytiin jokaisena tarkastelujakson vuonna myös enemmän kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin, Nummi-Pusulassa puolestaan vähemmän. Vihdissä myynti oli koko tarkastelujakson ajan suunnilleen samansuuruista kuin koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Kuvio.. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Karviaisessa vuosina 99,, ja. Lähde: SOTKAnet. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti %:n alkoholina, litraa Vihti, 7,,, Nummi-Pusula,,,, 99, Karkkila, 9, Nummi-Pusulassa matalimmat päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuonna 7 Karviaisen kunnista suurimmat Karkkilassa. Nummi-Pusulassa kustannukset olivat selvästi muita kuntia alhaisemmat. Kustannukset jäivät kuitenkin kaikissa alueen kunnissa alhaisemmiksi kuin Uudellamaalla keskimäärin (SOTKAnet). 7 Nummi-Pusulassa ei ole Alkon myymälää mutta kunnassa on Alkon luovutuspaikka

26 Kuvio.9. Päihdehuollon nettokustannukset /asukas Karviaisessa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon asukaskohtaiset nettokustannukset, vuonna 7 Uusimaa, Karkkila, Vihti, Koko maa, Nummi-Pusula, Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita eniten Vihdissä Päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden määrä tuhatta asukasta kohden on - luvulla ollut koko maassa nousussa, mutta Uudellamaalla laskussa. Uudellamaalla asiakkaita oli vuonna väkilukuun suhteutettuna silti enemmän (, / ) kuin koko maassa keskimäärin ( / ). Karviaisessa trendi on ollut noususuuntainen Vihdissä. Nummi-Pusulassa trendi on sen sijaan ollut laskeva. Karkkilan osalta kehityssuunnasta ei voi -luvulla sanoa mitään varmaa. Karkkilassa päihdehuollon avopalveluita käyttäneiden asiakkaiden suhteellinen määrä oli poikkeuksellisen korkea vuosina, minkä jälkeen asiakasmäärä palasi piikkiä edeltävälle tasolle. Vuonna eniten päihdehuollon avopalveluiden asiakkaita tuhatta asukasta kohden oli Vihdissä (/ asukasta), missä asiakkaiden suhteellinen määrä on -luvulla muutoinkin ollut Uudenmaan ja koko maan tasoa korkeampi. Kuvio.. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / asukasta Karviaisessa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita asukasta kohti vuosina -... Uusimaa Koko maa 7

27 Laitoksissa hoidossa olleiden määrä laskussa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden -vuotiaiden asiakkaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on -luvulla pysynyt tasaisena koko maassa ja Uudellamaalla. Karviaisen kunnissa trendi on kuitenkin ollut laskeva. Kaikissa Karviaisen kunnissa on - luvulla hoidettu asukaslukuun suhteutettuna päihdehuollon asiakkaita vähemmän laitoksissa kuin Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin. (SOTKAnet.) Yleisestä tasosta tosin poikkeaa Karkkilan osuus vuonna, mikä näyttää 9-luvun loppupuolen havaintojen valossa kuitenkin vain tilapäiseltä heilahdukselta. Kuvio.. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet -vuotiaat asiakkaat / vastaavanikäistä Karviaisessa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet --vuotiaat / vastaavanikäistä vuosina Uusimaa Koko maa 7 Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä tuhatta asukasta kohti oli noussut koko maassa ja Uudellamaalla aikavälillä 99. Karviaisen kunnista vain Karkkilassa trendi on tällä ajanjaksolla ollut nouseva. Vihdissä trendi on ollut nouseva vuoteen asti, minkä jälkeen kehitys on ollut laskusuuntainen. Nummi-Pusulan osalta selvää trendiä ei ole havaittavissa. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten absoluuttinen määrä oli kasvanut kaikissa alueen kunnissa jonkin verran kyseisellä ajanjaksolla (SOTKAnet). Vuonna tuhatta asukasta kohti laskettu henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä oli suurin Karkkilassa (,7/), mikä jäi kuitenkin Uudenmaan (,) ja koko maan (7,) keskiarvon alapuolelle. 7

28 Kuvio.. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta Karviaisessa vuosina 99. Lähde: SOTKAnet. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta vuosina Uusimaa Koko maa

29 . Ikääntyneet.. Ikääntyneen väestönkehitys Sekä 7-vuotiaiden ja 7 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä että kyseisten ikäryhmien edustajien absoluuttinen lukumäärä oli kasvanut Nummi-Pusulassa ja Vihdissä ajalla 99. Karkkilassa sekä 7-vuotiaiden osuus että absoluuttinen määrä oli sen sijaan laskenut kyseisellä aikavälillä. 7-vuotiaiden osuus väestöstä oli vuonna suurin Nummi- Pusulassa, 7 vuotta täyttäneiden puolestaan Karkkilassa. Molempien ikäryhmien osuus väestöstä oli pienin Vihdissä, missä kyseisten ikäryhmien edustajien absoluuttinen lukumäärä oli tarkastelujakson aikana kuitenkin kasvanut selvästi muita alueen kuntia voimakkaammin. (SOTKAnet.) Kuvio.. 7-vuotiaat, % väestöstä ja 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä Karviaisessa vuonna. Lähde: SOTKAnet. -7 -vuotiaat, % väestöstä ja 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna,,7 9,,,9-7 -vuotiaat, % väestöstä vuonna, 7 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa vuonna 7 annetun väestöennusteen perusteella vuoteen mennessä myös Karviaisessa. Eläkeikäisten osuus kasvaa alueen kunnissa prosenttia nykyisestä. Kunnat näyttäisivät myös säilyttävän nykyisen järjestyksensä ikääntyneiden prosentuaalinen osuuden pohjalta vertailtaessa myös vuonna. Myös vuotta täyttäneiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kasvavan vuonna 7 annetun väestöennusteen mukaan Karviaisen kunnissa vuoteen mennessä. Ikääntyneiden absoluuttinen määrä näyttäisi kasvavan kyseisellä aikavälillä niin 7-vuotiaiden, 7 -vuotiaiden kuin vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. 7-vuotiaiden absoluuttisen lukumäärän ennustetaan kuitenkin kääntyvän alueen kunnissa laskuun aikavälillä. (Kunnat.net/Tilastot.) 9

30 Kuvio.. vuotta täyttäneet, % väestöstä Karviaisessa vuonna sekä väestöennusteen (7) mukaan vuonna. Lähde: Kunnat.net/Tilastot. vuotta täyttäneet, % väestöstä vuonna ja vuonna (väestöennuste 7) 9.. Ikääntyneiden kotona asuminen ja yksin asuminen Karkkilassa eniten sekä kotona asuvia että yksin asuvia ikääntyneitä Kotona asuvien 7 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä näyttää pienentyneen hieman mutta tasaisesti koko maassa. Uudellamaalla selvää trendiä ei ole nähtävissä. Karkkilassa ikäryhmän kotona asuminen oli vähentynyt. Nummi-Pusulassa kehitys oli laskusuuntainen vuosituhannen alkuvuosina, mutta kääntyi hitaaseen nousuun vuonna. Vihdissä trendi on ollut nouseva koko -luvun ajan. Osuuden laskusta huolimatta 7 vuotta täyttäneiden kotona asuminen oli koko tarkastelujakson ajan yleisintä Karkkilassa. Vuonna yli 9 prosenttia 7 vuotta täyttäneistä asui Karkkilassa kotona. (SOTKAnet.) vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus on -luvulla laskenut Karkkilassa ja Nummi- Pusulassa. Vihdin osalta selvää kehityssuuntaa ei ole nähtävissä. Vuonna kotona asuvia vuotta täyttäneitä oli eniten Karkkilassa, missä heidän osuutensa oli myös koko maan ja Uudenmaan keskiarvoa korkeampi. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi lasketaan muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet.

31 Kuvio.. Kotona asuvat 7 vuotta täyttäneet ja vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuonna. Lähde: SOTKAnet. Kotona asuvat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 9 7 9,,,, 9, 7 7, 7,7 7, 7,7 Uusimaa Koko maa 7 vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet Yksinasuvien 7 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli vuonna 7 Karviaisen alueen suurin Karkkilassa ( %), missä heitä oli lähes yhtä paljon kuin Uudellamaalla (9 %) keskimäärin, mutta kuitenkin enemmän kuin koko maassa ( %) keskimäärin. Vihdissä ( %) ja Nummi-Pusulassa (9 %) yksin asui tätä harvempi 7 vuotta täyttänyt. Yksinasuvien osuus on -luvulla pienentynyt koko maassa, Uudellamaalla ja Karviaisen alueella Vihdissä. Sen sijaan Karkkilassa trendi on ollut nouseva. (SOTKAnet.).. Ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut Kodinhoitoavun saaminen harvinaisinta Vihdissä Vuoden aikana kodinhoitoapua saaneiden 7 vuotta täyttäneiden kotitalouksien prosentuaalinen osuus 7 vuotta täyttäneistä oli -luvun alkuvuosina laskenut koko maassa ja Uudellamaalla, mutta kääntyi nousuun vuodesta lähtien. Nummi-Pusulassa trendi on ollut nouseva koko -luvun ajan. Vihdissä trendi on kuitenkin ollut laskeva. Karkkilan osalta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa.

32 Kuvio.. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 7 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja. Lähde: SOTKAnet. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 7 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 Vuonna noin joka viides 7 vuotta täyttänyt oli saanut kodinhoitoapua Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa. Osuus oli näissä kunnissa lähellä koko maan keskiarvoa (9 %) ja jonkin verran pienempi kuin Uudellamaalla keskimäärin ( %). Vihdissä kodinhoitoapua saaneiden ikääntyneiden osuus oli puolestaan huomattavasti Nummi-Pusulaa ja Karkkilaa pienempi. (SOTKAnet). Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus näyttää olleen -luvulla laskussa koko maassa ja Uudellamaalla. Kuitenkin Karviaisen kunnissa trendi on ollut nouseva. Vuonna 7 säännöllisesti kotihoitoa saavia ikääntyneitä oli suhteellisesti eniten Karkkilassa, vähiten puolestaan Vihdissä. Koko maassa ja Uudellamaalla säännöllisen kotihoidon piirissä vuonna 7 oli prosenttia 7 vuotta täyttäneistä. Karkkilassa osuus oli lähes kaksi kertaa tätä suurempi. (SOTKAnet). Kuvio.7. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 7 vuotta täyttäneet asiakkaat.., % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina ja 7. Lähde: SOTKAnet. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 7 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 9 7

33 Omaishoidon tuen saajien osuus noussut kaikissa kunnissa 7 vuotta täyttäneiden omaishoidon tuen saajien prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noussut -luvulla koko maassa ja Uudellamaalla sekä Karkkilassa. Nummi- Pusulassa trendi on kuitenkin ollut selvästi laskeva. Vihdin osalta selvää kehityssuuntaa ei ole nähtävillä. Kuvio.. Omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina -,,,,,,,,, Uusimaa Koko maa, 7 Vuonna Vihdissä oli hieman enemmän omaishoidon tuen 7 vuotta täyttäneitä asiakkaita kuin Uudellamaalla vastaavanikäiseen väestöön suhteutettuna. Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa osuus oli kuitenkin selvästi Uudenmaan ja koko maan keskiarvon alapuolella. (SOTKAnet.).. Ikääntyneiden palveluasuminen ja laitoshoito Vihdissä ikääntyneitä poikkeuksellisen paljon tehostetun palveluasumisen piirissä Tehostetun palveluasumisen 7 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on koko maassa ja Uudellamaalla yli kaksinkertaistunut vuosituhannen alkuun verrattuna. Kehitys on ollut samansuuntainen myös Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa. Vihdissä tehostetun palveluasumisen piirissä olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus on kuitenkin ollut jo vuosituhannen alussa poikkeuksellisen korkea, lähes 9 prosenttia ikäryhmästä eikä osuus ole -luvun aikana juuri pienentynyt. (SOTKAnet.)

34 Kuvio.9. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat.., % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina, ja 7. Lähde: SOTKAnet. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 7 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9, 9, 7,,7,, 7 Nummi-Pusulassa eniten ikääntyneitä pitkäaikaisessa laitoshoidossa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus on laskenut koko maassa, Uudellamaalla ja Vihdissä vuodesta vuoteen 7 tultaessa. Sen sijaan Karkkilassa trendi on ollut poikkeuksellisesti nouseva. Nummi-Pusulan osalta selvää kehityssuuntaa ei ole nähtävissä. Nummi-Pusulassa pitkäaikaisessa laitoshoidossa on kuitenkin ollut suhteellisesti enemmän ikääntyneitä kuin muissa Karviaisen kunnissa ja Uudellamaalla tai koko maassa keskimäärin koko -luvun ajan. Vuonna 7 lähes joka kymmenes Nummi-Pusulassa asuvista 7 vuotta täyttäneistä oli vanhainkodissa tai pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla. (SOTKAnet.) Kuvio.7. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olevat 7 vuotta täyttäneet.., % vastaavanikäisestä väestöstä Karviaisessa vuosina 7. Lähde: SOTKAnet. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä, % vuosina -7 9,,,,,7 Uusimaa Koko maa 7 Laitoshoidossa olevien osuutta mukaillen myös vanhusten laitospalveluiden asukaskohtaiset nettokustannukset olivat Nummi-Pusulassa selvästi muita alueen kuntia korkeammalla tasolla. Karkkilassa vastaavia kustannuksia ei ollut lainkaan, vaikka kunnassa on kuitenkin ollut vuonna 7 asiakkaita pitkäaikaisessa laitoshoidossa. SOTKAnetistä saataviin tietoihin vanhusten

35 laitospalveluiden kustannuksista ei kuitenkaan lasketa terveyskeskuksen vuodeosastohoidosta syntyneitä kustannuksia, mikä selittänee Karkkilan puuttuvia kustannuksia. Myös Vihdissä vanhusten laitospalveluiden kustannukset olivat hyvin pienet. (SOTKAnet.) Kuvio.7. Vanhusten laitospalveluiden asukaskohtaiset nettokustannukset Karviaisessa vuonna 7. Lähde: SOTKAnet. Vanhusten laitospalveluiden nettokustannukset, /asukas vuonna 7 Nummi-Pusula Koko maa Uusimaa Vihti Karkkila Myös hoitopäiviä kertynyt suhteellisesti eniten Nummi-Pusulassa Nummi-Pusulassa 7 vuotta täyttäneillä oli myös kertynyt eniten hoitopäiviä ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä tuhatta vastaavanikäistä kohti Sen sijaan Karkkilassa hoitopäiviä oli suhteellisesti poikkeuksellisen vähän muihin Karviaisen kuntiin, Uuteenmaahan ja koko maahan verrattuna. -luvulla hoitopäivien ikäryhmään suhteutettu määrä on koko maassa ja Uudellamaalla pienen nousun jälkeen laskenut jälleen vuosituhannen alun tasolle. Nummi- Pusulassa trendi on kuitenkin ollut jatkuvasti nouseva. Vihdissä trendi on päinvastoin ollut laskeva. Karkkilan osalta kehitys on ollut siinä määrin vaihteleva, ettei selvää trendiä ole havaittavissa. (SOTKAnet.) Sosiaalitoimen yksikössä ympärivuorokautisessa hoidossa olleiden potilaiden määrä kuvaa ikäluokan pitkäaikaissairastavuuteen, kehitysvammaisuuteen ja päihdeongelmiin liittyvää avun ja palvelun tarvetta.

36 Kuvio.7. Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 7 vuotta täyttäneillä Karviaisen kunnissa vuosina. Lähde: SOTKAnet. Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 7 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä vuosina Uusimaa Koko maa 7 Koska eri kunnissa ikääntyneiden palvelurakenne on muodostunut eri tavoin, kokonaiskuvan hahmottamiseksi seuraavassa tarkastellaan vielä edellä käsiteltyjä palveluita yhdessä. Kuviossa on esitelty kunnittain kuinka monta prosenttia 7 vuotta täyttäneistä on omaishoidon tuen, säännöllisen kotihoidon, palveluasumisen (tavallisen tai tehostetun) ja pitkäaikaishoidon (vanhainkodit ja terveyskeskukset) asiakkaita. Näiden palveluiden piirissä oli vuonna 7 koko maassa ja Uudellamaalla noin 7 prosenttia 7 vuotta täyttäneistä. Karviaisen kunnissa mainitut palvelut kattoivat Nummi-Pusulassa prosenttia, Vihdissä 7 prosenttia ja Karkkilassa prosenttia ikäryhmästä. Kuvio.7. Ikääntyneiden palvelurakenne ja 7 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus ikäryhmästä palveluittain Karviaisen kunnissa 7. Lähde: SOTKAnet. Palvelujen piirissä olevien 7 vuotta täyttäneiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä 7 Vihti,,,,,7 Nummi-Pusula,,,,, Karkkila, 9,7,,7 Uusimaa,,,,9,, Koko maa,9,,,, Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana Säännöllisen kotihoidon piirissä.. Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen asiakkaat.. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat.. Vanhainkotien asiakkaat.. Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat..

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009 Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 9 Sisällys 1 JOHDANTO... LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VÄLINEN VERTAILU... 6.1 ALUEEN KUNNAT ELINYMPÄRISTÖNÄ... 6.1.1 Väestön kehitys...

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS

LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS Sosiaalitaito Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Tässä luvussa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia tarkastellaan kokonaisuutena, jolloin yksittäisiä kuntia on mahdollista verrata paitsi toisiinsa,

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina Maija Kortteinen Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina 2009-2016 Raportti Kevät 2017 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomin Tutkinto-ohjelma 1(47) SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2014 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 214 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 47 653 4 37 996 38 215 41 584 35 331 3 25 769 28 73 2 19 58 1 9 28 75 vuotta täyttäneiden määrä kunnittain / sote-alueittain

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 215 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 46 463 47 353 4 4 9 37 888 35 293 41 897 3 25 81 2 19683 1 8 864 5 541 Hanko Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karviainen Kerava Lohja

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2003 Vanhuspalvelun Viisikko-työryhmä Aila Kumpulainen 22.11.2004 Viisikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 12.10.07 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010 5 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010. SISÄLTÖ ALKUSANAT... 1 1. JOHDANTO... 2 1.1 Ikääntynyt väestö Länsi- ja Keski-Uudellamaalla... 4 2. 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT 2010...

Lisätiedot

täyttäneitä... 47 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,... 48 Lonkkamurtumat 65 vuotta

täyttäneitä... 47 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,... 48 Lonkkamurtumat 65 vuotta Sisällys 1. Taustatietoja... 3 Kelan sairastavuusindeksi... 4 Tuloerot... 5 PYLL-indeksi 2012... 6 Ikärakenne... 10 Huoltosuhde, demografinen 2013... 13 Verotulot... 14 Valtionosuudet yhteensä euroa /

Lisätiedot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot

Kaupunkistrategia 2012-2020. Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot Kaupunkistrategia 2012-2020 Toimintaympäristöanalyysi Väestö ja elinolot Sisältö 1. Väestötilastot... 2 2. Työnvälitystilastot... 10 3. SOTKAnet -hyvinvointi-indikaattorit... 11 22.3.2011 Talouden asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2016 mukaan Kuopion terveydenhuollon ikävakioidut reaalikustannukset olivat 2467 e/ asukas.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005

Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005 Sivu 1/11 Olet täällä» Etusivu» Tilastot ja rekisterit» Tilastojulkaisut Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2005 Stakes julkaisee vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2012 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 2 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Kunnan itse tuottamat palvelut Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 30.11.06 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ

VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ LAATIJAT: TIMO ARO (TOIM.) SIRPA KYNÄSLAHTI MARKO LUNDENIUS TIMO WIDBOM PORIN KAUPUNKI, JOULUKUU 214 SATAKUNNAN KUNTIEN PROFIILIKUVAUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Käsiteltävät muuttujat

Käsiteltävät muuttujat Käsiteltävät muuttujat Lapset ja nuoret Lastensuojelun laitos- ja perhehoito ( / 0-17 v as.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Mulla on asiaa hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot

Mulla on asiaa hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot Mulla on asiaa hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan osaamiskeskittymän Juvenian hallinnoimassa Mulla on asiaa hankkeessa on kerätty tietoa 7-13-vuotiaiden hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2010

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2010 Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 21 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1 JOHDANTO... 3 1.1Selvityksen kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet... 5 2 LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT... 9 2.1 Lastensuojeluilmoitukset...

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 19.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2014. Yhteensä 46

Lisätiedot