ASEMAKAAVASELOSTUS MYLLYKALLIONKATU 3-7 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS

ASEMAKAAVASELOSTUS MYLLYKALLIONKATU 3-7 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 25.3.2015

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS, MYLLYKALLIONKATU 3-7 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 25.3.2015 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAA- VAKARTTAA KAAVANRO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontit 8-10 Muodostuu 56 Myllymäki, kortteli 19, tontit 15 ja 16 Kaavanlaatija Kaavasuunnittelija Niina Seppäläinen puh. 040 668 4499 sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Asemakaava-arkkitehti Maarit Pimiä puh. 040 653 0745 sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 23.2. 13.3.2015 Hyväksytty KH..2015 Tekninen toimi Kaavoitus PL 11, 53101 Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. (05) 6161 kirjaamo@lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi

3 (25) 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutosalue sijaitsee Myllymäen kaupunginosassa 3,5 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta kaakkoon. Suunnittelualue sijoittuu Myllymäen market-alueen länsipuolelle. Alue rajautuu pohjoisessa ja idässä pientalotontteihin, etelässä puistoalueeseen ja lännessä Myllykallionkatuun. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,63 ha. Alla olevassa kuvassa näkyy suunnittelualueen sijainti ja aluerajaus. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen rakentaminen alueelle. Työpaikkojen lisääntyminen alueella on lisännyt rivitaloasuntojen kysyntää. Suunnittelualueen tonttijakoa ja käyttötarkoitusta muutetaan, jotta se mahdollistaa tavoitteiden mukaisen alueen toteuttamisen. Alueen rakennusoikeus säilyy nykyisellään. Suunnittelussa huomioidaan alueen erityispiirteet.

4 (25) 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.2 Luonto ja maisema... 10 3.1.3 Topografia... 12 3.1.4 Liikenne... 12 3.1.5 Väestö ja työpaikat... 13 3.1.6 Ympäristökuormitus... 13 3.1.7 Maanomistus... 14 3.1.8 Yhdyskuntatekniikka... 14 3.2 Suunnittelutilanne... 15 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 19 4.1 Suunnittelun tausta ja tavoitteet... 19 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 19 4.3 Suunnitteluvaiheet... 19 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 20 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 20 5.1 Kaavan rakenne... 20 5.1.1 Mitoitus... 20 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 20 5.3 Aluevaraukset... 20 5.3.1 Korttelialueet... 20 5.4 Ympäristön häiriötekijät... 21 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 21 5.6 Nimistö... 22 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET... 23 6.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 23 6.2 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen... 23 6.3 Liikenteelliset vaikutukset... 23 6.4 Kulttuuriset vaikutukset... 23 6.5 Sosiaaliset vaikutukset... 24 6.6 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 24 6.7 Seudullisten suunnitelmien toteutuminen... 24

5 (25) 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 25 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 25 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 25 7.3 Kaavan hyväksyminen... 25 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.3.2015 2. Havainnepiirros 25.3.2015 3. Poikkileikkauksia suunnittelualueesta 25.3.2015 4. MRA 30 :n kuulemisessa saadut lausunnot ja mielipiteet a) Luettelo osallisista, joita on kuultu kirjeitse. b) MRA 30 :n kuulemisessa (23.2.-13.3.2015) saadut lausunnot ja mielipiteet c) Kaavanlaatijan vastineet MRA 30 :n kuulemisessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. d) Kaavaluonnoskartta 20.2.2015 e) MRA 27 :n kuulemisessa saadut lausunnot ja kaavanlaatijan vastine (lisätään kuulemisen jälkeen) 5. Asemakaavan seurantalomakkeet 6. Tonttikartta 7. Kaavamuutoshakemus 8. Asemakaavakartta 25.3.2015

6 (25) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt syksyllä 2014 Rakennus-Nopsa Oy:n aloitteesta. Suunnittelun aluksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävilläolosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa 21.2.2015 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS on pidetty MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä 23.2.2015 alkaen koko kaavaprosessin ajan. Nähtävilläolon aikana kaavasta pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla on mahdollista antaa kaavasta mielipide. Kaavaluonnoksesta annettiin 8 lausuntoa ja 4 mielipidettä. Kaavaluonnos on tarkistettu saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja laadittu asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 14 päiväksi. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla mahdollistetaan voimassa olevan kaavan asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialueen tontin muuttaminen rivitaloasumiseen. Kaavamuutoksessa alueen pohjoisosa säilyy asuinpientalojen korttelialueena (AP) ja eteläpuolen tontti muutetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Rakentaminen voidaan aloittaa asemakaavan saatua lainvoiman.

7 (25) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee 1960-luvun alkupuolella valmistunut asuinrakennus. Myllykallionkadun varrella on 1800-luvun lopulla rakennettu hirsinen vilja-aitta. Aitta on kuulunut 1900-luvun alusta olevaan Korteniitty nimiseen tilaan, joka sijaitsi Myllykallionkadun länsipuolella. Tilaan kuului päärakennuksen lisäksi tiilinavetta, kaksi aittarakennusta, sauna ja lato, mutta ko. rakennukset on purettu. Korteniityn tila on merkitty vuoden 1893 topografiakarttaan. Historiallisesti alue liittyy Myllymäen eteläpuolelle jääneeseen Kourulanmäkeen. Myllykallionkadun päässä sijaitsee 1900-luvun alkupuolella valmistunut Armilan ja Kourunlanmäen VPK ry:n rakennus, jossa on sota-aikana toiminut sotilassairaala. Myllykallionkadun varren aittarakennusta on käytetty sota-aikana vainajien laittopaikkana. Alueen länsipuolella on pääosin 2000-luvun alussa rakennettuja paritaloja sekä pientaloja. Kaava-alueen pohjois- ja itäpuolella olevat pientalot on rakennettu eri aikakausilla, mutta rakentamisen pääpaino on ollut 1960- ja 1970- luvuilla. Lisäksi alueen koillispuolella on 1960- luvulla ja luoteispuolella vuonna 2010 rakennetut kahdenasunnontalot Alueen vanhimmat rakennukset ovat 1930-luvulta. Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolella on uudempia liike- ja teollisuusrakennuksia. Vanha vilja-aitta. Viistoilmakuva etelästä, v. 2005.

8 (25) Venäläinen topografiakartta, v. 1893. Museoviraston digitaaliarkisto. Peruskartta, v.1951.

9 (25) Omakotitalo. Vilja-aitta. Viistoilmakuva lounaasta, v. 2010. Viistoilmakuva lounaasta, v.2013

10 (25) 3.1.2 Luonto ja maisema Suunnittelualue on havupuuvaltaista sekametsää. Alueen pohjoisosassa on rakennettu pientalotontti ja itäkulmassa on entistä peltoa. Eteläpuolella oleva metsäalue erottaa suunnittelualueen Myllymäen liike- ja teollisuusrakennuksista. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 (eteläinen osa-alue) yhteydessä laaditun luonto-selvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole merkittäviä luontokohteita tai suojeltavia eläinlajeja. Suunnittelualue ortokuvassa, v. 2014.

11 (25) Suunnittelualue. Näkymä Myllymäentieltä. Näkymä Myllykallionkadulta suunnittelualueelle. Näkymä Niittylänkadulta suunnittelualueelle.

12 (25) 3.1.3 Topografia Alueen maasto nousee melko jyrkästi luoteeseen. Tontin kaakkois- ja luoteiskulman välillä on korkeuseroa noin 8 metriä. Oheisella kartalla on esitetty suunnittelualueen maastonmuodot. 3.1.4 Liikenne Alueella olemassa olevalle tontille kuljetaan Myllykallionkadulta. Myllymäenkadulla suuremmat liikennemäärät ohjautuvat suunnittelualueen kaakkoispuolella olevalle Hanhijärventielle (noin 800 ajoneuvoa vuorokaudessa) ja länsipuolella olevalle Alaniitynkadulle (noin 2500 ajoneuvoa vuorokaudessa). Myllykallionkadun liikenne on asuinalueen sisäistä liikennettä. Pöyry Infra Oy on laatinut liikenneselvityksen Myllymäen alueelle vuonna 2008. Liikenneennuste on laadittu vuodelle 2030. Ennusteen mukaan Myllymäenkadun liikenne kasvaa noin 3000 autoon vuorokaudessa.

13 (25) Liikennemäärät vuonna 2013 ja liikenne-ennuste vuodelle 2030. 3.1.5 Väestö ja työpaikat Suunnittelualueella sijaitsee yksi pientalo. Suunnittelualue sijaitsee Myllymäen liikekeskuksen vieressä. Alueella on paljon liike- ja pienteollisuusrakennuksia. Lähimmät palvelut (päiväkoti, koulu ja ruokakauppa) sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. 3.1.6 Ympäristökuormitus Ramboll Finland Oy:n vuonna 2014 laatiman Lappeenrannan meluselvityksen ja meluntorjuntasuunnittelmaluonnoksen mukaan suunnittelualueen päiväajan melutaso on alle 45 dba nykytilanteessa sekä ennusteessa vuodelle 2035. Päiväajan keskiäänitasot nykytilanteessa ja ennusteessa vuodelle 2035.

14 (25) 3.1.7 Maanomistus Suunnittelualueen omistavat asuntoosakeyhtiöt (Asunto Oy Lappeenrannan Myllykallionkatu 3, Asunto Oy Lappeenrannan Myllykallionkatu 5, Asunto Oy Lappeenrannan Myllykallionkatu 7). Karttaan vihreällä merkityt alueet omistaa Lappeenrannan kaupunki ja valkoisella merkityt yksityiset maanomistajat tai muut toimijat. kaupunki yksityinen/ muu 3.1.8 Yhdyskuntatekniikka Alueen yhdyskuntatekniset verkostot (vesihuolto ja kaapeleita) kulkevat Myllykallionkadulla ja suunnittelualueen läpi koillisesta lounaaseen. vesijohto viemäri sadevesi

15 (25) 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.6.2010. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 21.12.2011. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tukien olemassa olevaa infraa. Suunnittelussa tulee myös edistää taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä varmistetaan sisäisten puisto- ja virkistys- sekä muiden vapaa-alueiden riittävyys. Suunnittelualueen itäpuolella kulkee kehitettävä matkailu- ja maisematie (keltainen viiva). Merkinnällä osoitetaan Etelä-Karjalan alueen kehitettävät maisema- ja matkailutiet ja ylimaakunnalliset matkailutieyhteydet. Suunnittelumääräyksen mukaan matkailuteiden jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvot sekä niiden mahdollisuudet matkailun kehittämisessä. Matkailuteitä kehitettäessä tulee kiinnittää huomiota myös matkailuteiden ylimaakunnallisiin yhteyksiin. Suunnittelualue Ote maakuntakaavasta.

16 (25) Suunnittelualue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävä -vyöhykkeeseen (lk). Merkinnällä osoitetaan Etelä-Karjalan keskeinen työssäkäynti- ja kasvukeskusalue. Laatukäytävä on kasvukeskusalueen yhdyskuntarakennetta kokoava vyöhyke ja maakunnan painopistealue. Alue kuuluu myös kaupunki- / taajamarakenteen kehittämisen kohdealueeseen (kk). Merkinnällä osoitetaan laatukäytävän taajamarakenteeseen liittyvät osa-alueet, joissa on erityistä painetta tarkastella ja suunnitella aluetta toiminnallisena kokonaisuutena. Merkinnällä tarkennetaan laatukäytävän keskuksien suunnittelutavoitteita. Etelä-Karjalan 1. Vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 24.2.2014 ja se on Ympäristöministeriön vahvistettavana. Vaihekaavassa tarkastellaan erityisesti kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen tarvitsemia aluevarauksia. Vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty merkitykseltään seudullisena vähittäiskaupan suuryksikköalueena, jota kehitetään liikekeskustamaisena alueena (KM-4). Merkinnällä osoitetaan vähittäiskaupan suuryksikköalue, jota kehitetään Lappeenrannan keskustaan liittyvänä kaupallisten palveluiden alueena. Suunnittelumääräyksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa. Alueen kehittämisessä tulee ottaa huomioon nykyisen rakennuskannan uudistamistarpeet, alueen tiivistäminen sekä yleisen viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden lisääminen. Erityisesti jalankulun ja kevyen liikenteen verkostoa sekä joukkoliikenteen laatua ja sujuvuutta tulee kehittää. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää luonto- ja maisemaarvojen sekä kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttämiseen. Suunnittelualue Ote vaihemaakuntakaavaehdotuksesta.

17 (25) Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Myllymäen osayleiskaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 1.10.1993. Kaava on oikeusvaikutteinen. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu erillispientalojen täydennysrakentamisalueena (AO/t). Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja. Rakentaminen korttelialueella on olemassa olevaa rakennetta täydentävää. Olemassa oleva Mäensivu katu on osoitettu jatkumaan suunnittelualueen läpi Myllykallionkadulle. Suunnittelualueen eteläosa on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueena (K). Ote yleiskaavayhdistelmästä. Alueelle ollaan laatimassa Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaa 2030 (eteläinen osa-alue). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 20.2. 23.3.2012. Kaavaehdotus tulee nähtäville talvella 2015. Osayleiskaavaluonnoksessa suunnittelualue on merkitty kokonaan asemakaavoitetuksi asuntoalueeksi (A).

18 (25) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginhallituksen 2.6.2008 hyväksymä asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen pohjoisosa on osoitettu asuinpientalojen korttelialueena (AP), jonka rakennusoikeus on 460 kerros-m². Eteläosa on osoitettu erillispientalojen korttelialueena (AO), jonka tonteille on osoitettu rakennusoikeutta 280 kerrosm². Suunnittelualueella on rakennusoikeutta yhteensä 1020 kerros-m² ja rakennusten kerroskorkeudeksi on määritelty ½ k I. AO Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 17.1.2012. Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty kaupungin laatimaa numeerista asemakaavan pohjakarttaa.

19 (25) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tausta ja tavoitteet Lappeenrannan kaupunki on päättänyt laatia asemakaavan muutoksen Rakennus-Nopsa Oy:n aloitteesta. Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa rivitalojen rakentaminen alueelle muuttamalla alueen tonttijakoa ja kaavamerkintää. Asemakaavan muutoksen laatiminen on aloitettu syksyllä 2014. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on myös lueteltu kaavatyössä osallisena olevat tärkeimmät maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Kaavoituksen vireilletulosta sekä kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Etelä- Saimaassa. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) ja kaupungin internet-sivulla www.lappeenranta.fi > palvelut > kaavoitus > nähtävillä olevat kaavat. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 23.2. 13.3.2015 välisen ajan. Viranomaisyhteistyö. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot osallisena olevilta viranomaisilta, jotka on lueteltu OAS:ssa. Asemakaava-aineisto on toimitettu tiedoksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen. 4.3 Suunnitteluvaiheet Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt syksyllä 2014. Suunnittelun aluksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa 21.2.2015 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS on pidetty MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä 23.2.2015 alkaen koko kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana 23.2. 13.3.2015. Nähtävilläolon aikana kaavasta pyydettiin lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla oli mahdollisuus antaa kaavasta mielipide. Kaavaluonnoksesta annettiin 8 lausuntoa ja 4 mielipidettä. Yhteenveto lausunnoista sekä kaavanlaatijan vastineet ovat selostuksen liitteenä 4C. Kaavaluonnosta on tarkistettu saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja on laadittu kaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen se pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 14 päivän ajan.

20 (25) Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen rakentaminen suunnittelualueelle. Hakijan tavoitteet: Rakennus Nopsa Oy:n tavoitteena on yhdistää kaksi erillispientalotonttia ja osa asuinpientalotontista rivitalotontiksi Lappeenrannan kaupungin tavoitteena on eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta. Tavoitteena on myös tehostaa maankäyttöä olemassa olevan yhdyskuntatekniikan varrella. Lisäksi tavoitteena on tarjota laadukkaita asuinpaikkoja. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksessa suunnittelualue on merkitty asuinrivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) ja asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Suunnittelualueen keskellä kulkee vesijohto, joka on merkitty johtovarausmerkinnällä kaavaan. Suunnittelualueen reuna-alueet on merkitty istutettaviksi alueiksi. Myös rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä osa tontista tulee istuttaa. Suunnittelualueen länsireunassa oleva vanha vilja-aitta on osoitettu kaavassa suojeltavaksi rakennukseksi. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 0,63 hehtaaria. Kaava-alueella on rakennusoikeutta 1020 kerros-m². Asemakaavamuutoksessa kokonaisrakennusoikeus säilyy voimassa olevan kaavan mukaisena. Asemakaavan tilastolomake on liitteenä 5. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavassa on annettu määräyksiä melunsuojaukseen, radonkaasuun, viherympäristön ja tontin maastonmuotojen huomioimiseen liittyen. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinrivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) Suunnittelualueen eteläosa on merkitty asuinrivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Tontin maastonmuotojen vuoksi kerrosluku on määritelty siten, että puolet rakennusten suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tontilla on rakennusoikeutta 840 kerros-m², joka mahdollistaa noin

21 (25) kymmenen asunnon rakentamisen tontille. Rakennusten harjansuunta on osoitettu alueella vallitsevan tavan mukaisesti koillisen-lounaan suuntaiseksi. Pysäköinti on osoitettu tontin pohjoisosaan alueen maastonmuodot huomioiden luontevimpaan paikkaan. Tontin läpi kulkee johdoille varattu alue. AR-korttelialueen länsiosa on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä tai vaiheittain uusittava (s-16). Alueella sijaitseva aittarakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Rakennusta tulee hoitaa rakennuksen historialliset ominaispiirteet säilyttäen (sr-8). Tontin eteläosaan on osoitettu puin ja pensain istutettava alueen osa erottamaan asuintontti myöhemmin rakentuvasta liikerakentamisen alueesta. Eteläosaan on merkitty myös melunsuojausmääräys, jonka mukaan rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden on oltava vähintään 35 dba. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Suunnittelualueen pohjoisosa on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Kerrosluku on määritelty siten, että puolet rakennusten suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tontille on asemakaavassa osoitettu rakennusoikeutta 180 kerros-m². Alueella on olemassa oleva asuinrakennus. Tontin käytetty rakennusoikeus on 93 kerros-m². Tonttia ympäröi istutettavat alueen osat. Eteläosaan merkityn istutettavan alueen osan olemassa oleva puusto on säilytettävä tai vaiheittain uusittava (s- 16). 5.4 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavamuutos ei lisää ympäristön häiriötekijöitä. Rivitalotontin kerrosala (840 kerrosm²) mahdollistaa noin 10 asunnon rakentamisen alueelle. Alue voidaan toteuttaa myös kytkettyinä asuintaloina. Kaavan autopaikkamitoituksen mukaan alueelle tulee varata autopaikkoja 1 autopaikka 75 kerros-m² kohti tai 2 autopaikkaa asuntoa kohtia. Suunnittelualueen eteläpuolelle, Myllymäenkadun varteen on suunniteltu liikerakentamista, josta aiheutuu mahdollisesti melua alueelle. Asemaakaavalla on määrätty, että suunnittelualueen eteläpuoleisten rakennuksien ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Lisäksi kaavassa on osoitettu tontin 16 eteläreunaan puin ja pensain istutettava alueen osa, joka muodostaa suojavyöhykkeen asumisen ja liikerakentamisen väliin. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Asuinpientalojen korttelialue. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Kaupunginosan numero.

22 (25) Kaupungin nimi. Korttelin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusala. Suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennusta tulee hoitaa rakennuksen historialliset ominaispiirteet säilyttäen. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden on oltava vähintään 35 dba. Istutettava alueen osa. Istutettava alueen osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä tai vaiheittain uusittava. Puin ja pensain istutettava alueen osa. Pysäköimispaikka. Johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Yleiset määräykset: Rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä osa tontista tulee istuttaa. Kaava-alueen maaperästä purkautuu radonkaasua, joka on huomioitava rakennussuunnittelussa. Tontin maastonmuodot tulee ottaa huomioon rakentamisessa eikä turhia täyttöjä tai maastoleikkauksia tule tehdä. Alueelle saa rakentaa tukimuureja ja aitoja. Polkupyörien paikoitukseen on varattava riittävästi tilaa. Autopaikkamääräys: 1 autopaikka/75 kerros-m2 tai 2 autopaikkaa/asunto. Alueelle laadittu tonttijako on sitova. 5.6 Nimistö Alueelle ei osoiteta uutta nimistöä.

23 (25) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualue on pääosin havupuuvaltaista sekametsää. Alue sijaitsee rakennetun asuinalueen keskellä. Suunnittelualueen pohjoisosassa on jo rakennettu pientalotontti. Alueen maasto nousee melko jyrkästi luoteeseen, kaakkois- ja luoteiskulman välillä on korkeuseroa noin 8 metriä. Asemakaavassa on määrätty, että tontin maaston muodot tulee huomioida rakentamisessa eikä turhia maastoleikkauksia tai täyttöjä tule tehdä. Alueelle on kuitenkin mahdollista rakentaa tukimuureja ja aitoja. Rakentamisen yhteydessä maata joudutaan muokkaamaan ja puustoa kaatamaan. Tontin länsireuna on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi, jolla ympäristö säilytetään. Tontin 16 eteläreuna on osoitettu puin ja pensain istutettavaksi alueen osaksi. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. 6.2 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Asemakaava liittyy olemassa olevaan katuverkostoon sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Kaavalla ei ole negatiivisia vaikutuksia yhdyskuntatalouteen. Alueen tehokkaampi rakentaminen ja toteuttaminen rivitaloalueena on järkevää myös yhdyskuntataloudellisesti. 6.3 Liikenteelliset vaikutukset Kaavamuutos ei lisää alueen liikennettä merkittävissä määrin. Alueen tonttiliittymät vähenevät voimassa olevaan asemakaavaan verrattaessa, mikä parantaa alueen liikenneturvallisuutta. 6.4 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja maisemaan Tällä hetkellä kaavamuutosalueen pohjoisosassa on pientalo ja Myllykallionkadun varressa hirsinen aittarakennus, muutoin alue on metsää ja entistä peltoa. Suunnittelualueen maisema ja rakennettu ympäristö muuttuvat asemakaavamuutoksen myötä. Asemakaava mahdollistaa alueen rakentamisen rivitaloina tai kytkettyinä pientaloina. Asemakaavassa on huomioitu kadun reunassa oleva vanha aittarakennus ja se on merkitty suojelumerkinnällä. Alueen käyttötarkoituksen muuttuessa kaava mahdollistaa rakennusten koon kasvamisen. Olemassa oleva asemakaava mahdollistaa noin kahdeksan asunnon rakentamisen, mikäli suunnittelualueella oleva pientalo purettaisiin. Alueen rakennusoikeus säilyy nykyisen asemakaavan mukaisena. Rivitalojen rakentaminen muuttaa maisemaa enemmän kuin alueen toteuttaminen erillispientaloina tai kytkettyinä pientaloina. Asemakaava mahdollistaa alueen rakentamisen kuitenkin sekä rivitaloina että kytkettyinä pientaloina. Asemakaavassa on annettu kaavamääräyksiä koskien rakennuksen sijoittamisesta maastoon sekä harjansuunnasta. Lisäksi tontille on merkitty istutettavat alueen osat ja alueita, joilla olemassa oleva puusto tulee säilyttää tai uusia vaiheittain.

24 (25) 6.5 Sosiaaliset vaikutukset Suunnittelualueella sijaitsee yksi asuinpientalo. Alueen lähiympäristö on pääosin omakotialuetta. Alue voidaan toteuttaa rivitaloina tai kytkettyinä pientaloina. Asemakaavan muutos mahdollistaa noin kymmenen asunnon rakentamisen suunnittelualueelle. Rakennustyöt aiheuttavat hetkellisiä, rakentamisaikaisia vaikutuksia mm. melua, mahdollisesti pölyä ja liikenteen lisääntymistä alueella. Rakentaminen voi vähentää myös lähialueen viihtyisyyttä väliaikaisesti. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia ja ne loppuvat rakennusten valmistuttua. Rakentamisen aikaisia haittavaikutuksia pyritään vähentämään yhteistyössä rakentajan ja urakoitsijan kanssa. Niihin ei voida suoranaisesti vaikuttaa kuitenkaan asemakaavalla. 6.6 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Asemakaavamuutoksella eheytetään yhdyskunnan rakennetta täydentämällä olemassa olevaa asuinaluetta. Alue sijoittuu olemassa olevien katu- ja kunnallisteknisten verkostojen yhteyteen. Kaavassa on huomioitu vanhan vilja-aitan säilyminen osana miljöötä. 6.7 Seudullisten suunnitelmien toteutuminen Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja kaupungin maankäyttöstrategian mukaisesti tehostetaan maankäyttöä olemassa olevan yhdyskuntatekniikan varrella.

25 (25) 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamuutoksen liitteenä on alueen havainnepiirros. Havainnepiirroksessa on esitetty yksi vaihtoehto uudisrakentamisen sijoittamisesta tontille. Asemakaava mahdollistaa myös muunlaisen ratkaisun toteuttamisen alueelle. 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 7.3 Kaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy MRL 52 :n mukaisesti Lappeenrannan kaupunginhallitus. Lappeenrannassa 25.3.2015 Niina Seppäläinen Kaavasuunnittelija Erkki Jouhki Kaupunginarkkitehti