Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1

Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä, jossa selvitettiin yritysten työvoimantarvetta vuonna 2000. Kysely lähetettiin runsaalle 3.700 yritykselle. Vastausprosentti oli 54 prosenttia. Kyselyyn vastanneissa yrityksissä on työntekijöitä lähes 195.000, mikä on 72 prosenttia kyselyssä mukana olleiden yritysten työntekijämäärästä. Kyselyn yhteydessä tiedusteltiin erilliskysymyksellä sitä, miten yritykset kokevat eri työvoiman hankintakanavien tärkeyden. Kysymykseen: mitkä ovat olleet tärkeimmät kanavat työvoimaa hankittaessa vuonna 1999, yrityksiä pyydettiin vastaamaan asteikolla 1 = ei merkitystä, 2 = vähäinen merkitys, 3 = keskimääräinen merkitys, 4 = tärkeä ja 5 = erittäin tärkeä. Vastauksia raportoitaessa luokat 1 ja 2 yhdistettiin luokaksi vähäinen merkitys sekä luokat 4 ja 5 luokaksi tärkeä merkitys. Mahdollisia hankintakanavina kysymyksessä oli mainittu työvoimatoimistot, työnhakijan oma yhteydenotto, suositus tai ehdotus, lehti-ilmoittelu, työvoimaa välittävät yritykset ja suoraan oppilaitoksesta. Sisällysluettelo Taustaa kyselylle... 2 Tiivistelmä... 3 Hankintakanavien tärkeys yksityisillä palveluyrityksillä... 4 Yrityskoko ja hankintakanavan tärkeys... 5 Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Sisältö: Mikko Martikainen Ulkoasu: Jussi Elimäki & Sampo Saarinen Taitto: Sampo Saarinen Painopaikka: Palvelutyönantajat ry:n paino, Helsinki, 2000 Tilaukset: Palvelutyönantajat ry/postitus Eteläranta 10, 00130 Helsinki Puhelin (09) 1728 3700, Faksi (09) 655 588 Sähköposti tilaukset@palvelutyonantajat.fi www.palvelutyonantajat.fi 2

Tiivistelmä (1) Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä tärkeinä hankintakanavina korostuvat epäviralliset työvoiman hankintakanavat. Työnhakijan oma yhteydenotto ja työvoiman hankinta suosituksen tai ehdotuksen kautta ovat näillä yrityksillä merkittävimmät työvoiman hankintakanavat. Suurilla yrityksillä näiden hankintakanavien merkitys on pienempi. Suurten yritysten työvoiman hankinnassa tärkeänä hankintakanavana korostuu lehti-ilmoittelu. Erot työvoiman hankintakanavien merkityksessä yhtäältä pienten ja keskisuurten yritysten ja toisaalta suurten yritysten välillä voivat johtua osittain suurten yritysten paremmista taloudellisista resursseista. Riittävän laaja lehti-ilmoittelu on kallista, mistä syystä pienillä yrityksillä ei ole mahdollista ryhtyä siihen. Pienillä yrityksillä korostuvat tällöin epävirallisemmat hankintakanavat: työnhakijan oma yhteydenotto tai suositus. (2) Työvoimaa välittävien yritysten käyttö yhä vähäistä. Pienistä yrityksistä kuusi prosenttia pitää kanavaa tärkeänä työvoiman hankinnan kannalta ja suurista yrityksistä 12 prosenttia. Suurilla yrityksillä näiden palveluiden käyttö on yleisempää, kuin pienillä yrityksillä. Kyse voi olla taloudellisten syiden lisäksi myös kulttuuri- ja toimintatapaeroista. Pienille yrityksille toimintojen ulkoistaminen ja yrityspalveluiden käyttö, joita siis ovat muun muassa työvoiman välityspalvelut, on vieraampaa kuin suurille yrityksille. Suuret yritykset käyttävät yrityspalveluita oman toiminnan tukena runsaammin, jolloin myös työvoimaa välittävien yritysten palveluita on helpompi käyttää. Johtuen näistä toimintatapaeroista voidaan myös ajatella, että työnvälityspalveluita tarjoavat yritykset eivät kenties vielä suuntaa palveluitaan pienille yrityksille. Omassa toiminnassaan ne keskittyvät enemmän isojen yritysten palvelemiseen. Jos on näin, niin tässä on myös mahdollisuus työvoimanvälitystä harjoittaville yrityksille lisätä omaa liiketoimintaansa. (3) Työvoimatoimistojen merkitys työvoiman hankintakanavana on vähäinen kaikilla yrityksillä. Pienistä yrityksistä 60 prosenttia pitää työvoimatoimistojen merkitystä työvoiman hankintakanavana vähäisenä. Suurista yrityksistä 53 prosenttia pitää työvoimatoimistojen merkitystä vähäisenä. Työvoimatoimistojen merkitys hankintakanavana on pienillä yrityksillä pienempi kuin suurilla yrityksillä. Onko niin, että työvoimatoimistot painottavat omassa palvelussaan enemmän isoja yrityksiä kuin pieniä yrityksiä? Kuitenkin tarvetta työvoiman rekrytointipalveluille on myös pienillä yrityksillä, joiden taloudelliset resurssit eivät anna mahdollisuuksia omaan aktiiviseen hankintakampanjaan. (4) Yritysten käsitykset eri työvoiman hankintakanavien merkityksestä eivät ole muuttuneet merkittävästi verrattuna viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Tällöin tärkeimpänä työvoiman hankintakanava yritykset pitivät hankintaa tuttavien suosituksen perusteella. Toiseksi tärkeimpänä hankintakanavana pidettiin lehtiilmoittelua ja kolmanneksi tärkeimpänä tapana pidettiin työnhakijan omaehtoista yhteydenottoa. Työvoiman hankintaa työvoimatoimistojen kautta ja suoraan kouluista pidettiin vähiten tärkeimpinä kanavina. 3

Hankintakanavien tärkeys yksityisillä palveluyrityksillä Työnhakijan oma yhteydenotto korostuu vastauksissa selkeimmin tärkeimpänä työvoiman hankintakanavana. 61 prosenttia yrityksistä pitää tätä työvoiman hankintakanavaa tärkeänä. Kanavan tärkeyttä korostaa edelleen se, että alle 20 prosenttia yrityksistä pitää sen merkitystä vähäisenä. Toisena tärkeänä hankintakanavana esille nousee työvoiman hankinta suosituksen tai ehdotuksen pohjalta. Lähes puolet yrityksistä kokee sen tärkeänä työvoiman hankintakanavana. Työvoimaa välittävien yritysten roolista työvoiman hankintakanavana on keskusteltu julkisuudessa. On esitetty, että yhtäältä työsuhteiden lyhytaikaisuus ja pätkätöiden yleistyminen 1 lisäisi kiinnostusta hankkia työvoimaa sen välittämiseen erikoistuneilta yrityksiltä. Toisaalta on puhuttu siitä, että työmarkkinoiden kiristyminen ja osaavan työvoiman hankinnan vaikeutuminen lisäävät yritysten kysyntää työvoimaa välittävien yritysten tarjoamiin palveluihin. Kyselyn tulosten valossa näin ei tapahdu suuressa mittakaavassa. Yli 80 prosenttia yrityksistä pitää tämän kanavan merkitystä korkeintaan vähäisenä. Tätä kuvaa myös se, että vuokratyövoiman käyttö on vähäistä: Palvelutyönantajien jäsentyritysten henkilöstöstä vuokratyövoiman osuus alle yhden prosentin. Taulukko 1. Työvoiman eri hankintakanavien tärkeys (%) yksityisillä palveluyrityksillä. Merkityksen suuruus, % Vähäinen Keski- Tärkeä Yhteensä % N määräinen Työvoimatoimistot 54 20 26 100 1625 Työnhakijan oma yhteydenotto 18 21 61 100 1647 Suosituksen tai ehdotuksen pohjalta 32 22 46 100 1550 Lehti-ilmoittelu 47 12 41 100 1560 Työvoimaa välittävät yritykset 82 9 9 100 1473 Suoraan oppilaitoksesta 62 20 18 100 1506 1 Vaikka julkisuudessa yksityiset palvelualat usein yhdistetään pätkätyö aloiksi, niin tehdyt selvitykset eivät tue tätä käsitystä. Palvelutyönantajien työvoimatiedustelun mukaan työsuhteista 89 prosenttia oli vakituisia työsuhteita ja 11 prosenttia oli määräaikaisia työsuhteita lokakuussa 1999. Myös uudet työsuhteet ovat Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä pääasiassa vakituisia työsuhteita. Uusista työsuhteista lähes 82 prosenttia solmitaan vakituisina työsuhteina ja 18 prosenttia solmitaan määräaikaisina työsuhteina. 4

Julkisuudessa on myös keskusteltu yritysten lisääntyneestä suoraan oppilaitoksesta tapahtuvasta rekrytoinnista. Pula osaavasta työvoimasta joillain aloilla on lisännyt yritysten kiinnostusta hankkia työvoimaa suoraan oppilaitoksista. Työvoiman hankkiminen suoraan oppilaitoksesta ei kuitenkaan ole yleisesti ottaen kovin merkittävä työvoiman hankintakanava. Runsas 60 prosenttia yrityksistä pitää tätä hankintakanavaa vähäisenä. Tämän hankintakanavan käytössä on jonkin verran eroja eri toimialojen välillä. Toimialoittain tarkastellen sen käyttö on muita toimialoja hiukan yleisempää yrityspalveluilla ja apteekeilla. Yli puolet yrityksistä katsoo, että työvoimatoimistojen merkitys hankintakanavana on vähäinen. Noin neljäsosa yrityksistä pitää sitä tärkeänä kanavana. Suhtautuminen lehti-ilmoitteluun on selkeästi jakautunut kahtia. Lähes puolet yrityksistä katsoo, että tällä on vähäinen merkitys ja toisaalta 40 prosenttia yrityksistä katsoo, että sen merkitys on tärkeä. Yrityskoko ja hankintakanavan tärkeys Työvoiman hankintakanavan tärkeyttä ja yritysten kokoa tarkasteltiin jakamalla yritykset kolmeen luokkaan niiden työvoiman määrän perusteella. Pieniksi yrityksiksi luokiteltiin yritykset, joiden henkilöstön määrä oli enintään kymmenen työntekijää. Keskikoon yrityksiksi luokiteltiin yritykset, joiden henkilöstön määrä oli yli kymmenen mutta enintään 50 työntekijää. Suuriksi yrityksiksi luokiteltiin yritykset, joiden henkilöstön määrä oli yli 50 työntekijää. Työvoiman eri hankintakanavien tärkeys eri kokoisilla yrityksillä on esitetty taulukossa 2. Pienet yritykset Pienten yritysten vastauksissa tärkeinä työvoiman hankintakanavina korostuvat työnhakijan oma yhteydenotto ja hankinta suosituksen tai ehdotuksen pohjalta. Näistä työnhakijan oma yhteydenotto on selkeästi tärkein hankintakanava. 68 prosenttia pienistä yrityksistä pitää kyseistä kanavaa tärkeänä. Kanavan merkitystä korostaa myös se, että vain 16 prosenttia yrityksistä katsoo, että sillä on vähäinen merkitys. Pienet yritykset pitävät työvoiman hankintaa suosituksen tai ehdotuksen kautta myös tärkeänä hankintakanavana. Runsas 50 prosenttia yrityksistä katsoi, että sen merkitys kanavana on tärkeä. 30 prosenttia yrityksistä piti sen merkitystä vähäisenä. Työvoimaa välittävien yritysten merkitys hankintakanavana on pieni. 86 prosenttia pienistä yrityksistä katsoo, että kyseisen kanavan merkitys työvoiman hankinnassa on vähäinen. Pienillä yrityksillä tämän hankintakanavan merkitys on kaikkein vähäisin. Tämän palvelun käytöstä voisi kuitenkin olla hyötyä pienille yrityksille: ilmoitteluun ei kulu aikaan eikä tarvitse haastatella suurta määrää hakijoita. Myös työvoimaa välittävien yritysten kannattaisi suunnatta palveluitaan pienille yrityksille. Työvoiman hankinta suoraan oppilaitoksista, rekrytointi lehti-ilmoittelun kautta ja rekrytointi työvoimatoimistojen kautta koetaan merkitykseltään pieninä. 60 prosenttia pienistä yrityksistä katsoi, että työvoimatoimistojen merkitys hankintakanavana on vähäinen. 65 prosenttia yrityksistä katsoo, että lehti-ilmoittelun merkitys on vähäinen työvoiman hankinnassa. Tämä onkin selkein ero pienten yritysten ja kaikkien yritysten (taulukko 1) näkemyksissä. Yksi tekijä, joka varmasti vaikuttaa siihen, että pienet yritykset kokevat lehtiilmoittelun merkitykseltään vähäisenä hankintakanavana on sen hinta. Lehti-ilmoittelu on kallista ja pienillä yrityksillä ei välttämättä ole siihen taloudellisia mahdollisuuksia. 5

Taulukko 2. Työvoiman eri hankintakanavien tärkeys yrityksen koon mukaan luokiteltuna. Pienet / - 10 työntekijää Merkityksen suuruus, % Vähäinen Keski- Tärkeä Yhteensä % N määräinen Työvoimatoimistot 60 14 26 100 438 Työnhakijan oma yhteydenotto 16 16 68 100 463 Suosituksen tai ehdotuksen pohjalta 31 17 52 100 419 Lehti-ilmoittelu 65 12 23 100 405 Työvoimaa välittävät yritykset 86 8 6 100 394 Suoraan oppilaitoksesta 67 17 16 100 402 Keskikoko / 11 50 työntekijää Työvoimatoimistot 51 21 28 100 689 Työnhakijan oma yhteydenotto 15 18 67 100 686 Suosituksen tai ehdotuksen pohjalta 28 23 49 100 653 Lehti-ilmoittelu 49 11 40 100 658 Työvoimaa välittävät yritykset 85 7 8 100 616 Suoraan oppilaitoksesta 64 20 16 100 634 Suuret yritykset / yli 50 työntekijää Työvoimatoimistot 53 24 23 100 498 Työnhakijan oma yhteydenotto 22 30 48 100 498 Suosituksen tai ehdotuksen pohjalta 39 24 37 100 478 Lehti-ilmoittelu 28 15 57 100 497 Työvoimaa välittävät yritykset 75 13 12 100 463 Suoraan oppilaitoksesta 56 23 21 100 470 6

Keskikoon yritykset Pienten yritysten tavoin myös keskikoon yrityksillä tärkeinä työvoiman hankintakanavina korostuvat työnhakijan oma yhteydenotto sekä työvoiman hankinta suosituksen tai ehdotuksen pohjalta. Työnhakijan oma yhteydenotto koetaan näistä tärkeimpänä kanavana; noin 67 prosenttia koki sen tärkeänä työvoiman hankinnan kannalta. Suositus tai ehdotus koettiin lähes 50 prosentilla yrityksiä tärkeänä hankintakanavana. Pieniä yrityksiä useammin lehti-ilmoittelu koetaan hyödyllisenä kanavana. 40 prosenttia yrityksistä katsoi sen olevan tärkeä väylä hankkia työvoimaa. Osuus on selkeästi korkeampi kuin pienillä yrityksillä, joissa sen merkitys työvoiman hankinnassa oli hyvin vähäinen. Työvoimaa välittävien yritysten palveluilla koettiin olevan vain hyvin vähäinen merkitys työvoiman hankinnassa. 85 prosenttia yrityksistä koki, että niiden merkitys työvoiman hankintakanavana on vähäinen. Kuten pienten yritysten, myös keskikoon yritysten voisi ajatella hyötyvän näiden palveluiden käytöstä. Yritysten oman ajankäytön priorisoinnin näkökulmasta on mielekästä ostaa jotkut palvelut niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Työvoimatoimistojen merkitys työvoiman hankintakanavana oli niin ikään vähäinen. 51 prosenttia yrityksistä katsoi, että niiden merkitys on vähäinen. Keskikoon yritykset eivät poikkea tässä suhteessa suuresti pienistä yrityksistä. Myöskään työvoiman hankintaa suoraan oppilaitoksista ei pidetty merkittävänä työvoiman hankintakanavana. Vain 16 prosenttia yrityksistä arvioi sen merkityksen tärkeäksi työvoiman hankintakanavaksi. Suuret yritykset Suuret yritykset poikkeavat melko selvästi pienistä ja keskisuurista yrityksistä siinä, mikä on eri työvoiman hankintakanavien merkitys. Toisin kuin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, suurten yritysten kohdalla lehti-ilmoittelu korostuu tärkeimpänä työvoiman hankintakanavana. 57 prosenttia yrityksistä pitää sitä tärkeänä hankintakanavana. Lehtiilmoittelu näyttäisikin saavan suuremman merkityksen yrityskoon kasvaessa. Yksi selitys tähän on se, että isoilla yrityksillä on paremmat taloudelliset voimavarat käyttää lehti-ilmoittelua. Työvoiman hankinta suositukset tai ehdotuksen pohjalta ja työnhakijan oma yhteydenotto ovat tärkeitä hankintakanavia, mutta niiden merkitys on vähäisempi kuin pienillä ja keskikoon yrityksillä. Suositusta tai ehdotusta pitää tärkeänä 37 prosenttia yrityksistä. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä tärkeänä sitä piti noin puolet yrityksistä. Suurilla yrityksillä työnhakijan oman yhteyden oton merkitys on vähäisempi kuin pienillä ja keskikoon yrityksillä: 48 prosenttia yrityksistä pitää sitä tärkeänä. Pienillä ja keskikoon yrityksillä lähes 70 prosenttia yrityksistä piti sitä tärkeänä. Työvoiman hankinnan merkitys suoraan oppilaitoksista on jonkin verran tärkeämpi kuin pienissä ja keskikoon yrityksissä. 21 prosenttia suurista yrityksistä koki sen tärkeänä kanavana kun vastaava osuus pienemmissä yrityksissä on noin 16 prosenttia. Yhtenä tekijänä tähän voi vaikuttaa suurten yritysten paremmat mahdollisuudet itse edelleen kouluttaa oppilaitoksista suoraan hankkimiaan työntekijöitä. Pienemmillä yrityksillä koulutus mahdollisuudet ovat rajallisemmat, jolloin työntekijöillä halutaan jo olevan paremmat valmiudet ja taidot. Vaikka työvoiman hankinta suoraan oppilaitoksesta koettiin jonkin verran paremmaksi kanavaksi kuin pienissä ja keskikoon yrityksissä, on sen merkitys yhä vähäinen. 56 prosenttia yrityksistä katsoi, että sen merkitys on vähäinen hankintakanavana. Työvoimaa välittävien yritysten merkitys työvoiman hankintakanavana on jonkin verran suurempi kuin pienissä ja keskikoon yrityksissä. 12 prosenttia yrityksistä katsoi, että tämä kanava on tärkeä. Tämä osuus on kaksi kertaa suurempi kuin pienillä yrityksillä. Kuitenkin 75 prosenttia yrityksistä katsoi, että kyseinen hankintakanava on merkitykseltään vähäinen. 7