Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna

Transkriptio

1 Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää henkilöllä. Työllisyyden paraneminen on nyt selkeästi hitaampaa kuin aikaisempina vuosina. Vuosina 1999 ja 2000 Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän lisäykseksi yli henkilöä. Vuonna 2001 ennakoitu lisäys oli Yksityisten palveluyritysten mahdollisuuksissa lisätä työvoiman määrää tapahtui käänne vuonna Yrityspalvelut ovat lisäämässä työvoiman määrää eniten. Ennakoitu lisäys yrityspalveluissa vuonna 2002 on henkilöä. Keskeisimmät toimialat yrityspalvelut -ryhmän sisällä ovat tietotekniikan palvelut ja kiinteistöpalvelut. Niiden yhteenlasketun lisäyksen osuus kokonaislisäyksestä on yli 90 prosenttia. 3. Uudenmaan alueella sijaitsevat yritykset ovat keskeisessä asemassa yksityisen palvelusektorin työvoiman määrän kasvun kannalta. Uudenmaan alueen osuus sekä yritysten työvoiman määrän lisäyksessä että vähennyksessä on suuri. Alueen työllisyyden lisäyksen kannalta yrityspalveluiden suotuisa kehittyminen on ratkaisevaa. 4. Yksityisten terveys- ja sosiaalialan yritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää runsaalla 500 henkilöllä. Työllisyyden lisäyksestä 70 prosenttia tulee Uudenmaan alueen ulkopuolelle. Hitaamman työllisyyden kasvun alueille näiden palveluiden kehittyminen tarjoaa mahdollisuudet työpaikkojen luomiseen. Terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntä tulee kasvamaan voimakkaasti eri alueilla. 5. Työsuhteet yksityisillä palvelualoilla ovat pääasiassa vakituisia työsuhteita. Palvelutyönantajien jäsenyritysten kaikista työsuhteista 89 prosenttia oli vakituisia työsuhteita lokakuussa Vakituisten työsuhteiden osuus on pysynyt hyvin vakaana jo pitempään. 6. Työsuhteista osa-aikaisia on 29 prosenttia. Osaaikaisten työsuhteiden osuus ei ole muuttunut verrattuna vuoteen Osa-aikaisia työsuhteita käytetään kaupan alalla sekä majoitusja ravitsemisalan yrityksissä kuluttajien määrittämien kysynnän ja sen ajankohdan mukaisesti. Osa-aikaisista työsuhteista pääosa on vakituisia työsuhteita. Työvoimatiedustelu Sisällysluettelo Sisältö: Taitto: Tilaukset: Mikko Martikainen Sampo Saarinen Palvelutyönantajat ry/postitus Eteläranta 10, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Sähköposti: tilaukset@palvelutyonantajat.fi Keskeiset tulokset... 1 Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna Toimialoittainen työvoiman määrän muutos... 4 Alueellinen muutos... 6 Työsuhteista valtaosa on vakituisia työsuhteita

2 Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002 Vuoden 2002 kuluessa työvoiman määrä lisääntyy Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä henkilöllä. Pienet, alle 30 henkilöä työllistävät, yritykset lisäävät työvoiman määrää 950 henkilöllä. Suuret, vähintään 30 henkilöä työllistävät, yritykset lisäävät työvoiman määrää henkilöllä. Alueellisesti tarkasteltuna työvoiman määrän lisäys on heikointa Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Itä- Suomessa työvoiman määrä laskee. Hitaasta kasvusta huolimatta työvoiman määrä kasvaa. Luvut ilmenevät taulukosta 1. Taulukko 1. Työvoiman määrän ennakoitu muutos Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä vuonna 2002 yritysten koon ja sijaintialueen 1 mukaan jaoteltuna. Uusimaa Länsi- Itä- Pohjois- Yhteensä Suomi Suomi Suomi Pienet yritykset (alle 30 työntekijää) Kauppa Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Pankki / rahoitus Vakuutus Yrityspalvelut Apteekit Erityisalat Autoliikenne Yhteensä Suuret yritykset (väh. 30 työntekijää) Kauppa Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Pankki / rahoitus Vakuutus Yrityspalvelut Apteekit Erityisalat Autoliikenne Yhteensä Kaikki yhteensä

3 Palvelutyönantajien työvoimatiedustelun kyselyajankohta oli vuoden 2001 marraskuu. Kysely lähetettiin jäsenyritykselle ja siihen vastasi yritystä vastausprosentin ollessa tällöin 61 prosenttia. Yksityisten palvelualojen työllisyyskehityksen näkökulmasta vuosi 2001 oli selvä käänne. Vielä vuosina 1999 ja 2000 työvoiman määrän arvioitiin lisääntyvän selvästi. Vuoden 1999 työvoiman määrän lisäykseksi PT.n jäsenyritykset ilmoittivat runsaat uutta henkilöä ja vuoden 2000 työvoiman määrän muutokseksi runsaat henkilöä. Vuonna 2001 tapahtui käänne tässä kehityksessä ja lisäykseksi arvioitiin enää runsaat henkilöä. Työvoiman määrän muutoksen suhteen tilanne on edelleen heikkenemässä vuoden 2002 aikana. Työvoiman määrän lisäykseksi PT:n jäsenyritykset ilmoittivat enää henkilöllä. Työvoiman määrän lasku näkyy erityisesti suurten yritysten kohdalla. Vuonna 2001 työvoiman määrän lisäykseksi suurissa yrityksissä arvioitiin vielä runsaat henkilöä. Nyt työvoiman määrän kasvu on runsaat henkilöä. Työvoiman määrän muutokset vuosina on esitetty kuviossa 1. Pienten yritysten osalta työvoiman määrän muutoksessa ei tapahdu oleellisia muutoksia suhteessa vuoteen Vuonna 2001 työvoiman määrän lisäykseksi PT:n jäsenyritykset ilmoittivat 930 henkilöä ja vuodelle 2002 lisäys on 950 henkilöä. Pienten yritysten osalta selkeä heikkeneminen toimintaedellytyksissä tapahtui jo vuotta aikaisemmin eli vuonna Kuvio 1. Työvoiman määrän ennakoitu muutos Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä vuosina Suuret Pienet 1 Länsi-Suomeen on luokiteltu kuuluvaksi Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan TE-keskusalueet. Itä-Suomeen on luokiteltu kuuluvaksi Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan TE-keskusalueet. Pohjois-Suomeen on luokiteltu kuuluvaksi Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin TE-keskusalueet. 3

4 Toimialoittainen työvoiman määrän muutos Toimialoittain tarkasteltuna yrityspalveluihin luokiteltavat yritykset 2 ovat lisäämässä työvoiman määrää eniten. Työllisyys paranee näissä yrityksissä henkilöllä. Toimialan yritysten osuus työvoiman määrän kokonaislisäyksestä on myös noussut, vaikka ala rekrytoi aikaisempaa vähemmän uusia työntekijöitä. Kyseisten yritysten osuus työvoiman määrän kokonaislisäyksestä on nyt 53 prosenttia 3, kun vastaava osuus vuonna 2000 oli 38 prosenttia. Yrityspalvelut ryhmän sisällä tietotekniikan palvelut ja kiinteistöpalvelut ovat kaksi suurinta alaa. Toimialan työvoiman määrän kokonaislisäyksestä niiden osuus on yhteensä yli 90 prosenttia. Tietotekniikan palveluyritysten osuus koko yrityspalvelut toimialan ilmoitetusta työvoiman määrän lisäyksestä on yli puolet. Tämä on selkeä osoitus siitä, että ala on Suomessa erittäin vahva ja pystyy heikkoinakin aikoina lisäämään työvoiman määräänsä. Yksityisen terveys- ja sosiaalipalvelualan ennakoitu työvoiman määrän muutos on 510 henkilöä. 85 prosenttia tästä lisäyksestä tulee sosiaalialan palveluyrityksiin. Terveyspalveluiden osalta vanhainkodit ovat eniten lisäämässä työvoiman määrää. Julkisen ja yksityisen sektorin lisääntyvä yhteistyö palveluiden tuottamissa on yksi keskeinen tekijä tämän hyvän työllisyyskehityksen taustalla. Työllisyyskehityksen jatkuvuuden kannalta yhteistyön ylläpitäminen ja lisääminen on välttämätöntä, sillä esimerkiksi sosiaalipalveluita tuottavien yritysten liikevaihdosta prosenttia on sidoksissa kuntien tekemiin palveluostoihin. Myös perinteisemmät palvelualat esimerkiksi kauppa sekä majoitusja ravitsemispalvelut ovat lisäämässä työvoiman määräänsä. Kaupan alan yritykset lisäävät työvoimaa 580 henkilöllä, mistä pääosa tulee suuriin yrityksiin. Majoitus- ja ravitsemisalan yritykset lisäävät työvoiman määräänsä 230 henkilöllä. Pääosa lisäyksestä syntyy pieniin yrityksiin. Muilla palvelualoilla työvoiman määrän lisäys on melko varovaista. Toimialoista erityisalat, vakuutusala ja pankit ovat jopa vähentämässä työvoiman määrää vuoden 2002 kuluessa. Erityisalan osalta työvoiman määrän laskuun vaikuttaa voimakkaasti matkatoimistojen heikentynyt tilanne johtuen osittain Yhdysvaltoihin kohdistuneen terrorihyökkäyksen maailmanlaajuisesta vaikutuksesta matkailuun. Myös maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan työvoiman määrä tulee vähentymään. Tähän on luonnollisesti vaikuttamassa maaseutuelinkeinoharjoittajien jo pitempään jatkunut vähentyminen. Erityisalan palveluiden ryhmässä suoramarkkinointiyritykset ovat puolestaan lisäämässä selvästi työvoiman määräänsä. 2 Yrityspalveluihin on luokiteltu kuuluvaksi muun muassa tietotekniikan palveluyritykset, kiinteistöpalveluyritykset, huolinta-alan yritykset, tilitoimistot ja mainostoimistot. 3 Prosenttiosuutta laskettaessa työvoiman määrän kokonaislisäykseen ei ole laskettu mukaan toimialoja, joilla työvoiman määrä laskee. 4

5 Kuvio 2. Työvoiman määrän muutos toimialoittain Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä Autoliikenne 230 Erityisalat -370 Apteekit 40 Yrityspalvelut Vakuutus -80 Pankki -700 Majoitus- ja ravitsemispalvelut Terveys- ja sosiaalipalvelut Kauppa

6 Alueellinen muutos Työvoiman määrän kokonaislisäyksestä runsaat työpaikkaa kohdistuu Uudenmaan TEkeskuksen alueelle. Tämä on 47 prosenttia työvoiman määrän kokonaislisäyksestä. Verrattuna kahteen edelliseen vuoteen, jolloin pääosa lisäyksestä kohdistui juuri Uudenmaan alueelle, on tilanne nyt selvästi muuttunut. Vuonna 2000 Uudenmaan osuus työvoiman määrän lisäyksestä oli 68 prosenttia ja viime vuonna peräti 77 prosenttia. Tämä käy ilmi kuviosta 3, missä on esitetty työvoiman määrän muutoksen osuudet alueellisesti. Kuvio 3. Työvoiman määrän ennakoidun muutoksen alueelliset osuudet Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä vuosina 2000, 2001 ja Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Uusimaa %

7 Muutos ei kuitenkaan ole tulkittavissa niin, että työvoiman määrän kehitys olisi nyt jotenkin tasapuolisempaa eri alueiden välillä. Paremminkin muutos kuvaa Uudenmaan alueen merkitystä keskeisenä elinkeinoelämän alueena Suomessa yhtälailla hyvinä kuin huonoina aikoina. Tämä käy ilmi kuviosta 4, missä on esitetty työvoiman määrällinen muutos alueellisesti. Kuvio 4. Työvoiman määrän ennakoidut muutokset alueellisesti vuosina 2001 ja 2002 Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä Uusimaa Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Kuviossa 4 huomio kohdistuu ensinnäkin Uudenmaan alueen keskeiseen vaikutukseen työllisyyden kehittymisen kannalta. Vuonna 2001 Uudenmaan alueen työvoiman määrän lisäys oli henkilöä, joka oli lähes nelinkertainen verrattuna muun Suomen työvoiman määrän lisäykseen. Toisaalta huomio kiinnittyy Uudenmaan alueen työvoiman määrän lisäyksen voimakkaisiin muutoksiin. Kun vuodelle 2001 PT:n jäsenyritykset Uudellamaalla ilmoittivat työvoiman määrän lisäykseksi henkilöä, niin tälle vuodelle vastaava arvio on enää henkilöä. Muilla alueilla muutokset työvoiman määrässä ovat selvästi pienemmät. Yksityisen palvelusektorin työvoiman määrän lisäyksen kannalta Uusimaa on keskeisessä asemassa. Uudenmaan TE-keskuksen alueella yrityspalveluihin luokiteltavat yritykset ovat keskeisessä asemassa työllisyyden kannalta (kuvio 5). Vaikka määrällisesti työpaikkojen määrän lisäys myös yrityspalveluissa on talouden taantuman seurauksena pienentynyt, on alan yritysten osuus lisäyksestä kasvanut. Toimialan yritykset ovat pystyneet luomaan työpaikkoja myös huonoina aikoina. Vuonna 2002 Uudenmaan alueella työllisyyden paraneminen tapahtuu lähes yksinomaan yrityspalveluissa. 7

8 Kuvio 5. Palvelutyönantajien jäsenyritysten työvoiman määrän toimialakohtainen ennakoitu lisäys vuosina Uudenmaan TE-keskus -alueella Muut Yrityspalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Kauppa Uudenmaan asemaa edelleen korostaa Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden matala työvoiman määrän lisäys. Työvoiman määrä ei ole vuonna 2002 merkittävästi lisääntymässä kyseisillä alueilla. Pohjois-Suomen alueella Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä työvoiman määrä lisääntyy 150 henkilöllä. Itä-Suomen kohdalla työvoiman määrä on kokonaisuudessaan vähenemässä 130 henkilöllä. 8

9 Työsuhteista valtaosa on vakituisia työsuhteita Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä vakituisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista lokakuussa 2001 oli 89 prosenttia. Vain 11 prosenttia työsuhteista oli määräaikaisia. Vakituisten ja määräaikaisten työsuhteiden osuudet eivät vaihtele kovin paljoa vuosittain. Vuoden 2000 lokakuussa vakituisten työsuhteiden osuus oli 90 prosenttia ja määräaikaisten työsuhteiden osuus oli 10 prosenttia. Toisin kuin julkisuudessa on usein väitetty, ovat yksityisten palvelualojen työsuhteet pääasiassa vakituisia työsuhteita (kuvio 6). Toimialojen välillä ei ole kovin suuria eroja määräaikaisten työsuhteiden osuuksien suhteen. Jonkin verran yleisempää määräaikaisten työsuhteiden käyttö on terveys- ja sosiaalipalveluissa ja erityispalveluissa. Toimialakohtaiset luvut on esitetty taulukossa 2. Kuvio 6. Työsuhteiden tyypit Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä lokakuussa vuonna Vakituinen kokoaikainen 66 % Vakituinen osa-aikainen 23 % Määräaikainen kokoaikainen 5 % Määräaikainen osa-aikainen 6 % 9

10 Kokonaisuudessaan osa-aikaisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista yksityisillä palvelualoilla on 29 prosenttia. Myös osa-aikaisten työsuhteiden osuus on pysynyt hyvin vakiona vuosien välillä. Vuoden 2001 työvoimatiedustelun kukaan vuoden 2000 lokakuussa osa-aikaisten työsuhteiden osuus oli samoin 29 prosenttia. Verrattuna määräaikaisiin työsuhteisiin, toimialojen välillä on selkeämmät erot osa-aikaisten työsuhteiden osuuksissa. Osa-aikaiset työsuhteet ovat muita toimialoja yleisempiä kaupan alalla sekä majoitusja ravitsemisalalla. Tämä johtuu pitkälti näiden alojen luonteesta. Aloille on tyypillistä kysynnän suuret vaihtelut päivän ja viikon sisällä. Ravintoloissa kysyntä keskittyy lounasaikaan ja iltaan. Hyvä palvelu edellyttää, että työvoimaa voidaan kohdistaa näiden kysyntähuippujen mukaisesti. Taulukko 2. Työsuhdetyyppien %-osuudet toimialoittain Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä lokakuussa Vakituinen Määräaikainen Kokoaikainen % Osa-aikainen % Kokoaikainen % Osa-aikainen % Kauppa Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Pankki Vakuutus Yrityspalvelut Apteekit Erityisalat Autoliikenne Yhteensä

11 Muistiinpanoja 11

12 Muistiinpanoja 12