VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN
|
|
- Hannu-Pekka Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja arvonlisäveroverotuksen alentamisen vaikutuksista yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksiin. Sisällysluettelo: Taustaa selvitykselle Työnantajien sivukulut tärkein este kasvulle ja työllistämiselle Toimialoittaiset erot Lopuksi Palvelutyönantajat ry. 1999
2 1 TAUSTAA SELVITYKSELLE Palvelutyönantajien marraskuussa 1998 jäsenyrityksilleen lähettämän suhdanne- ja työvoimatarveselvityksen yhteydessä kysyttiin myös yritysten näkemyksiä verokiilan eri osien vaikutuksesta niiden kasvu- ja työllistävyysmahdollisuuksiin. Kysymyksessä pyydettiin yrityksiä arvioimaan arvonlisäveron alentamisen, palkan sivukustannusten alentamisen ja työntekijän tuloverotuksen alentamisen vaikutus yrityksen kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksiin asteikolla tärkein, tärkeä, vähiten tärkeä ja ei merkitystä. Palkan sivukustannusten nousi selvästi tärkeimmäksi tekijäksi yritysten vastauksissa. Kyselyyn vastasi lähes 2000 yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin työntekijää. Työvoimakustannukset ovat työvoimavaltaisilla palvelualoilla keskeisiä yritysten toimintaedellytysten kannalta. Palveluissa työvoimaa ei voida helposti korvata koneilla ja laitteilla, kuten on mahdollista teollisuudessa, sillä palvelu perustuu paljolti asiakkaan ja palvelun tarjoajan väliseen vuorovaikutukseen. Työntekijän, henkisen pääoman ja erityisesti palvelualojen merkitys on edelleen korostumassa tietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä. Suomessa ja muualla Euroopassa käydyssä keskustelussa on palvelualojen merkitystä korostettu erityisesti työllisyyden näkökulmasta. Palvelualat on nostettu avainasemaan korkeana pysyvän työttömyyden helpottajana. Palveluiden merkitystä työpaikkojen luojana korostaa jo se tosiseikka, että työllisten määrä teollisuudessa on ollut laskussa jo pitempään. Tämä ei ole ainoastaan suomalainen ilmiö, vaan yleinen suuntaus teollistuneissa maissa. Toisaalta työttömyyden on Euroopassa havaittu kohdistuvan useimmin keskimääräistä matalamman koulutustason ihmisiin. Laskemalla erityisesti kuluttajapalvelujen verotusta, parannettaisiin näiden palveluiden käytön houkuttelevuutta suhteessa siihen, että kotitaloudet itse tekisivät ne. Veroalennukset loisivat markkinat näille palveluille ja kotitaloudet ostaisivat niitä sen sijaan, että tekisivät ne itse. Näiden palveluiden kysynnän kasvun on ajateltu juuri helpottavan keskimääräistä matalamman koulutustason työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä. Myös Suomessa on havahduttu siihen, että vain painottamalla taloudellisen kasvun merkitystä ei voida luoda riittävästi uusia työpaikkoja. Suhdanneluonteisen työttömyyden on arvioitu jo vähentyneen, mutta rakenteellinen työttömyys on edelleen hyvin
3 2 korkea. Rakenteellisen työttömyyden helpottamiseksi onkin haettava muita keinoja, joista työvoimaan kohdistuvien verojen on keskeisin tekijä.
4 3 TYÖNANTAJIEN SIVUKULUT TÄRKEIN ESTE KASVULLE JA TYÖLLISTÄMISELLE Palvelualoilla työnantajan sivukulut koetaan suurimmaksi esteeksi yritysten kasvulle ja työllistämismahdollisuuksille. 63,4 prosenttia palveluyrityksistä pitää palkan sivukulujen alentamista tärkeimpänä tekijänä niiden kasvu- ja työllistämismahdollisuuksien kannalta. Verrattuna muihin veroalennuksiin tämä koetaan selvästi tärkeimmäksi yksittäiseksi tekijäksi. alentamisen merkitystä korostaa myös se, että yrityksistä lähes 90 prosenttia kokee niiden alentamisen tärkeimpänä tai tärkeänä tekijänä. Edelleen vain 3,7 prosenttia yrityksistä katsoo, että niillä ei ole mitään merkitystä yrityksen kasvu- ja työllistämismahdollisuuksiin. Taulukko 1. Palveluyritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksien kannalta tärkeimmät veromuutokset. Tärkein Tärkeä Vähiten tärkeä Ei merkitystä Tyhjä Yhteens ä Arvonlisäveron 21,7 33,9 18,7 18,8 6, ,4 25,2 3,0 3,7 4, ,2 35,4 33,3 14,4 6,7 100 Muiden veronalennusten merkitys koetaan selvästi pienemmäksi. Arvonlisäveron alentamisen kokee tärkeimmäksi tekijäksi 21,7 prosenttia yrityksistä. Vähintään tärkeänä sen kokee 55,6 prosenttia yrityksistä. Palvelutyönantajien jäsenyritykset kokevat työntekijän tuloveron alentamisen tekijäksi, jolla on vähiten vaikutusta. Ainoastaan 10 prosenttia yrityksistä katsoo tuloveron alentamisen tärkeimmäksi tekijäksi kasvu- ja työllistämismahdollisuuksien kannalta. Tuloverotuksen pientä merkitystä kuvaa myös se, että lähes puolet yrityksistä katsoo, että se on vähiten tärkeä tai että sillä ei ole mitään merkitystä niiden kasvu- ja työllistämismahdollisuuksien kannalta.
5 4 TOIMIALOITTAISET EROT Toimialoittainen tarkastelu jonkin verran muuttaa tarkastelun tuloksia. Toimialoittain tarkasteltuna palkan sivukulujen on edelleen tärkein yksittäinen tekijä palveluyritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksien kannalta. Toimialasta riippuen prosenttia yrityksistä kokee sen vähintään tärkeänä tekijänä. Kuten kaikkien yritysten kohdalla toimialoittaisessa tarkastelussa vain hyvin pieni osa yrityksistä pitää sitä merkityksettömänä tekijänä. Vaikka palkan sivukulujen koetaan selvästi tärkeimmäksi tekijäksi kasvuja työllistämismahdollisuuksien kannalta, voidaan arvonlisäveron alentamisen ja työntekijän tuloveron alentamisen suhteen havaita kolmen tyyppistä suhtautumista. Ensinnäkin alat, jotka korostetusti näkevät arvonlisäveron alentamisen tärkeänä. Toiseksi toimialat, joille arvonlisäveron ei ole tärkeä, mutta työntekijöiden tuloveron koetaan tärkeäksi. Kolmantena ryhmänä on alat, joilla arvonlisäveron ja työntekijöiden tuloveron kummatkin koetaan tärkeiksi. Ryhmä 1, arvonlisäveron on tärkeää Arvonlisäveron koetaan tärkeäksi majoitus- ja ravitsemisalalla, mutta myös apteekeissa ja jossain määrin kaupan alalla 1 sen koetaan tärkeänä. Majoitus- ja ravitsemispalveluissa arvonlisäveron alentamisen merkitystä korostaa se, että yritykset rinnastavat sen tärkeysasteeltaan palkan sivukulujen alentamiseen. Yhteistä näille aloille on se, että ne myyvät palveluitaan suoraan kuluttajille. Arvonlisäveron merkitys tulee tällöin korostetusti esille sillä se näkyy suoraan tuotteiden hintoina. Arvonlisäveron vaikuttaisi hintoja alentavasti ja palveluiden kysyntää piristävästi. 1 Kaupan sijoittaminen ryhmään 1 on muiden alojen sijoittamista tulkinnanvaraisempi. Se voisi myös kuulua ryhmään 3, sillä työntekijän tuloverotuksen koetaan alalla myös tärkeäksi.
6 5 Ryhmä 2, tuloverotuksen on tärkeää Tuloverotuksen alentamisen vaikutus koetaan vahvimpana pankki- ja vakuutusalan yritysten sekä terveys- ja sosiaalialan yritysten kohdalla. Näiden alojen ollessa vapautettu arvonlisäverosta, ei arvonlisäverotuksen 2 luonnollisesti ole yhtä tärkeä tekijä. Ryhmän luonne tulee selvimmin esille kenties pankkialalla, missä 50 prosenttia yrityksistä pitää työntekijän tuloveron alentamista tärkeänä, mutta samalla arvonlisäveron alentamista pitää merkityksettömänä 43 prosenttia yrityksistä. Tuloverotuksen korostumiseen näillä aloilla muita toimialoja enemmän johtuu osittain siitä, että palkat ovat muiden alojen palkkoja korkeampia. Edelleen uuden työvoiman kysyntä kohdistuu pankki- ja vakuutusalalla muita aloja hiukan useammin korkeasti koulutettuun väkeen. Tuloverotuksen progressiivisen luonteen johdosta sen palkkoja (ja työvoimakustannuksia) korottava vaikutus voimistuu. Taulukko 2. Palveluyritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksien kannalta tärkeimmät veromuutokset toimialoittain jaoteltuna. Tärkein Tärkeä Vähiten tärkeä Ei merkitystä Tyhjä Yhteensä Kauppa Arvonlisäveron 19,3 38,5 22,8 12,9 6, ,5 23,5 3,8 2,1 5, ,9 38,3 31,4 9,4 6,9 100 Terveys- ja sosiaaliala Arvonlisäveron 8,2 24,5 16,3 38,8 12, ,8 20,4 2,0 1,4 3, ,4 40,8 27,2 20,4 6,1 100 Majoitus- ja ravitsemisala Arvonlisäveron 52,1 36,8 7,4 1,5 2, ,0 36,2 2,1 1,2 2, ,6 25,2 50,6 10,7 4,9 100 Pankki Arvonlisäveron 1,4 12,8 33,3 43,3 9, ,2 22,7 4,3 9,9 5, ,6 49,6 14,9 17,7 7, Palvelun ollessa vapautettu arvonlisäverosta ei lopputuotteen tuottamiseen tarvittaviin välituotteisiin sisältyvää arvonlisäveroa voida vähentää, jolloin välituotteiden arvonlisävero muodostaa suoraan kustannuserän palvelun hinnassa.
7 6 Vakuutus Arvonlisäveron 5,3 26,3 23,7 39,5 5, ,0 23,7 10,5 10,5 5, ,9 39,5 21,1 26,3 5,3 100 Yrityspalvelut Arvonlisäveron 13,0 36,6 17,9 28,5 4, ,5 22,0 3,3 4,1 3, ,9 37,4 27,6 12,2 4,9 100 Apteekki Arvonlisäveron 20,2 42,6 14,8 15,8 6, ,8 23,5 2,2 6,6 4, ,3 27,3 43,2 19,1 7,1 100 Erityispalvelut Arvonlisäveron 16,5 30,8 19,0 23,2 10, ,5 23,2 1,9 5,1 6, ,9 34,6 28,3 20,3 8,9 100 Ryhmä 3, arvonlisäveron ja tuloveron koetaan tärkeänä Tähän ryhmään on luokiteltu yrityspalvelut ja erityispalvelut. Arvonlisäveron ja palkan sivukulujen saa ryhmän yrityksiltä yhtä suuren kannatuksen. Näiden alojen tarkempi arviointi on kuitenkin hankalaa, sillä niihin on luokiteltu kuuluvaksi hyvinkin erilaisia yrityksiä. Yrityspalveluihin esimerkiksi on luokiteltu tietotekniikanpalvelut, jotka tyypillisesti ovat korkean tuottavuuden aloja, mutta myös siivous- ja kiinteistöpalvelut, joilla tuottavuuden kehitys on hitaampaa. Tarkempi alakohtainen tarkastelu voisi tuoda esiin yrityksiä enemmin erottelevia piirteitä. Yrityskoon vaikutus veronalennusten tärkeyteen Yritysten koosta riippumatta, palkan sivukustannusten koetaan tärkeimmäksi yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksiin vaikuttavaksi tekijäksi. Majoitus- ja ravitsemispalveluiden ja kaupan alalla yritysten koolla on kuitenkin jonkin verran vaikutusta siihen, kuinka tärkeänä arvonlisäveron koetaan. Kaikkein pienimmät, alle viiden hengen yritykset, kokevat arvonlisäveron alentamisen hiukan useammin tärkeimpänä tekijänä niiden kasvu- ja työllistämismahdollisuuksien kannalta kuin tätä suuremmat yritykset. Keskikoon yritysten (viidestä 30 henkeen työllistävät yritykset) ja suurten yritysten (yli 30 hengen yritykset) välillä ei ole eroa siinä, kuinka tärkeäksi ne kokevat arvonlisäveron alentamisen merkityksen.
8 7 Taulukko 3. Arvonlisäveron alentamisen vaikutukset kaupan sekä majoitus- ja ravitsemispalveluiden kasvu- ja työllistämismahdollisuuksiin erityksen koon mukaan. Kauppa Pienet yritykset, (alle 5 työntekijää) Keskikoon yritykset, (5 30 työntekijää) Suuret yritykset, (yli 30 työntekijää) Majoitus- ja ravitsemispalvelut Pienet yritykset, (alle 5 työntekijää) Keskikoon yritykset, (5 30 työntekijää) Suuret yritykset, (yli 30 työntekijää) Tärkein Tärkeä Vähiten tärkeä Ei merkitystä Tyhjä Yhteens ä 31,5 38,4 16,4 8,2 5, ,8 40,7 23,6 11,6 6, ,5 36,2 23,7 15,6 7, ,3 26,5 8,8 0,9 4, ,9 42,2 5,2 3,0 0, ,4 42,3 9,0 0 1,3 100
9 8 LOPUKSI Palvelutyönantajat selvitti marraskuussa 1998 tekemän jäsenkyselyn yhteydessä yritysten näkemykset arvonlisäveron alentamisen, palkan sivukulujen alentamisen ja työntekijän tuloverotuksen alentamisen merkityksen yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksiin. Selvityksen perusteella voidaan todeta seuraavaa: 1. on palveluyritysten näkökulmasta selvästi tärkein tekijä niiden kasvu- ja työllistämismahdollisuuksien kannalta. Lähes 90 prosenttia yrityksistä katsoo, että niiden on tärkein tai tärkeä tekijä. Vain alle neljä prosenttia yrityksistä katsoi, että sillä ei ole merkitystä. 2. Vain kymmenen prosenttia yrityksistä koki työntekijän tuloverotuksen alentamisen tärkeimmäksi tekijäksi niiden kasvu- ja työllistämismahdollisuuksien kannalta. 3. Arvonlisäveron alentamisen kohdalla yritysten käsitykset poikkesivat riippuen toimialasta. Arvonlisäverotuksen koettiin muita toimialoja tärkeämmäksi tekijäksi majoitus- ja ravitsemispalveluissa ja apteekeissa. Tämä on ymmärrettävää, sillä kyseisten alojen yritykset myyvät päivittäistavaroita, joissa korkea arvonlisävero näkyy suoraan palvelun hinnassa. Selvityksen tulokset saavat tukea myös valtiovarainministeriön julkaisemasta tutkimuksesta 3. Tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalivakuutusmaksujen muutokset kohdistuvat suuremmalta osalta työnantajiin, kun puolestaan tuloveroasteen muutokset kohdistuvat tasan työnantajan ja työntekijän kesken. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen näin ollen pienentää työvoimakustannuksia enemmän kuin tuloverotuksen. Tämä havainto tukee PT:n jäsenyritysten näkemyksiä palkan sivukulujen alentamisen merkityksestä. Työllisyyden paranemisen näkökulmasta valtiovarainministeriön julkaiseman tutkimuksen mukaan sova-maksujen olisi myös julkiselle taloudelle edullisempi vaihtoehto kuin tuloverotuksen. 3 Honkapohja Seppo - Koskela Erkki Uusitalo Roope (1999): Työllisyys, työn verotus ja julkisen talouden tasapaino. Valtiovarainministeriö, tutkimukset ja selvitykset 1/99.
Selvityksen keskeiset tulokset
Selvityksen keskeiset tulokset Ammattitaidon riittämättömyys tärkein syy työvoiman saatavuusongelmiin Lähes 60 prosenttia Palvelutyönantajien jäsenyrityksistä pitää ammattitaidon riittämättömyyttä keskeisenä
LisätiedotKeskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...
Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.
LisätiedotTyövoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
LisätiedotTiivistelmä keskeisistä tuloksista
Tiivistelmä keskeisistä tuloksista 1. Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän kasvavan hiukan. Vuonna 2003 työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan runsaalla 4 600 henkilöllä. Kasvua
LisätiedotPalvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
LisätiedotSelvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin
Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Mikko Martikainen Helmikuu 2003 Toimenpiteet työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi Vuoden 2003 työvoimatiedustelun yhteydessä Palvelutyönantajat
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ
tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista
LisätiedotPoissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta
Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Palveluyritysten työntekijöillä poissaoloihin kului keskimäärin viidesosa teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2002. Osuus sisältää myös
LisätiedotPk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot
Huhtikuu 2016 Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot Kirjoittajat: Johanna Alatalo, työ- ja elinkeinoministeriö Tallamaria Maunu, työ- ja elinkeinoministeriö Johdanto
LisätiedotARVIO MAAN HALLITUKSEN 8.9.2015 ESITTÄMIEN KILPAILUKYKYÄ PARANTAVIEN TOIMIEN VAIKUTUKSISTA
ARVIO MAAN HALLITUKSEN 8.9.2015 ESITTÄMIEN KILPAILUKYKYÄ PARANTAVIEN TOIMIEN VAIKUTUKSISTA TOIMET KOHDISTUVAT EPÄREILUSTI Hallituksen esittämät toimet Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaiksi Ensimmäisen
LisätiedotEsimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä
Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon
LisätiedotKysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön
Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotPAMin vetovoimabarometri
PAMin vetovoimabarometri Eräiden alojen kuva ja houkuttelevuus Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Hankkeen toteuttaminen Barometrissa selvitettiin Palvelualojen ammattiliiton kannalta keskeisten toimialojen
LisätiedotTyömarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?
Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto
Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009
LisätiedotPäätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2014
Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotEläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia
Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä
LisätiedotTyötulojen osuus tulokakusta pienentynyt
Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus
LisätiedotPk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY
Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto 2012
Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto
LisätiedotUhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?
Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
LisätiedotPetteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA
Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena
LisätiedotMiten toimii palkkakehityksen mikrodynamiikka Suomen työmarkkinoilla?
Miten toimii palkkakehityksen mikrodynamiikka Suomen työmarkkinoilla? Antti Kauhanen Mika Maliranta Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos 29.11.2012 Yhteenveto Keskipalkkojen kehitys piilottaa taakseen erilaisten
LisätiedotMonipuoliset osaajat palvelualojen voima
Monipuoliset osaajat palvelualojen voima Yksityisten palvelualojen koulutustarveselvitys 1999 Mikko Martikainen Tarja Tuominen Esipuhe Sisällys 1. Koulutustarveselvityksen toteutus... 5 2. Yritysten henkilöstön
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotSosiaali ja terveysalaan liittyvät kansalaismielipiteet, tammikuu Sakari Nurmela Kantar TNS Oy
Sosiaali ja terveysalaan liittyvät kansalaismielipiteet, tammikuu 01 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme
LisätiedotKesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä
Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat
LisätiedotPerhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.
Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto
Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön
LisätiedotYRITTÄJIEN LOMAT 2007 1
YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.
LisätiedotTyövoimakustannustutkimus 2012
Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,6 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen
LisätiedotPirkanmaan yritysbarometri ll/
Pirkanmaan yritysbarometri ll/2013 19.11.2013 Pirkanmaan yritysbarometri ll/2013 Pirkanmaan yritysbarometri tehdään kaksi kertaa vuodessa Tampereen kauppakamarin jäsenyrityksille. Syksyn 2013 yritysbarometrikyselyn
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,
LisätiedotPalkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014
Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2011
Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotKuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016
Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2015
Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotVerot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013
Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192
LisätiedotMakrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus
Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY
Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan
LisätiedotPirkanmaan yritysbarometri II/2014. Marraskuu 2014
Pirkanmaan yritysbarometri II/214 Marraskuu 214 Taustatiedot Vastausajankohta vko 44 Vastausprosentti = 18 18 Vastaajat toimialoittain, N 16 157 14 Vastaajat henkilöstömäärän mukaan 12 1 36 4 Kaikki vastaajat
LisätiedotSelvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta
Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus
Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntojen hinnoista ja varsinkin niiden nousemisesta keskustellaan Suomessa ajoittain vilkkaasti. Asuntojen tilastohintojen nousu herättää välillä epäluuloa
LisätiedotPoissaolojen määrässä vähän. muutoksia 10 vuodessa
Poissaolojen määrässä vähän muutoksia 10 vuodessa Kuluneen vuosikymmenen aikana poissaolojen kokonaismäärä on muuttunut merkittävästi vain rahoitusalalla ja muissa palveluissa 1. Näillä aloilla poissaoloja
LisätiedotJyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen
suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto
Lisätiedot16.4.2015 Matti Paavonen 1
1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät
LisätiedotPalkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014
Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi
Lisätiedottalouskasvun lähteenä Matti Pohjola
Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus
LisätiedotKommentti budjettiesitelmään 1
Kansantaloudellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 4/1998 Kommentti budjettiesitelmään 1 PASI HOLM Tutkimusjohtaja, dosentti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Ministeri Skinnarin esityksessä korostettiin,
LisätiedotMistä investointien vaimeus
Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen
LisätiedotPohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215
Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin
LisätiedotEtelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020
Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotTilastoaineistoa 2007
Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen
LisätiedotKESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011
KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotKauppa vetovoimaisena työnantajana
Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %
LisätiedotPirkanmaan yritysbarometri I/2015
Pirkanmaan yritysbarometri I/215 Huhtikuu 215 Markus Sjölund Taustatiedot Vastausajankohta vko 44 Vastausprosentti = 18 18 Vastaajat toimialoittain, N 16 157 14 Vastaajat henkilöstömäärän mukaan 12 1 36
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN
LisätiedotSuomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa
Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 219 Teollisuuden investoinnit vilkastumassa Investointiaste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan kasvavan viime vuoteen verrattuna Tutkimus- ja kehitysmenojen
LisätiedotHE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain
HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotSISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen
LisätiedotTietoa hyödykeoptioista
Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden
LisätiedotOULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA
TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2010
Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:
LisätiedotYksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin
21.8.2015 Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tavoitteena oli sopia työmarkkinajärjestöjen kanssa toimista, jotka alentavat yksikkötyökustannuksia 5 prosentilla.
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotKysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista
1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...
LisätiedotSuomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010
Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan
LisätiedotKuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti
Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot
LisätiedotKaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA
Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,
LisätiedotMyynnin kasvu hidastuu
Myynnin kasvu hidastuu * Suhdanneodotuksissa epävarmuutta * Yksityisten palveluyritysten myynti kasvaa vajaat neljä prosenttia * Toimialoittain suuria eroja myynnin kasvussa * Kasvua myös ruuhkasuomen
LisätiedotKESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008
KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Julkaistavissa 2..7 klo. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Lokakuu 7 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu 17, PL, 1 Helsinki
LisätiedotMetalliteollisuuden yritykset Suomessa
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden
LisätiedotKUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT
KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5
LisätiedotEläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh
Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotMERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä
MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9
Lisätiedot