Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta"

Marika Laine
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon on suorittanut yhteensä henkilöä vuosien välisenä aikana. Yksityisten palvelualojen palveluksessa on tällä hetkellä lähes ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Tradenomiliiton mukaan kaupan toimiala on suurin yksittäinen tradenomeja työllistävä toimiala. Yksityiselle palvelusektorille kokonaisuudessaan on suuntautunut 68 prosenttia valmistuneista tradenomeista, teollisuuteen 20 prosenttia ja julkiselle sektorille 12 prosenttia. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden ammattitaidon kehittäminen Palvelutyönantajat teki jäsenyritystensä keskuudessa koulutustarveselvityksen tänä keväänä. Kysyimme muun muassa jäsenyritystemme näkemystä siitä, minkä tyyppinen koulutus kehittää yrityksen palveluksessa olevan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön ammattita i- toa 1. Vaihtoehtoina oli oppiminen käytännön työtehtävissä, henkilöstökoulutus, ammattitutkintoon johtava koulutus, erikoisammattitutkintoon johtava koulutus ja suunnitteilla oleva ammattikorkeakoulun jatkotutkinto. Vastanneiden yritysten mielestä oppiminen käytännön työtehtävissä kehittää eniten AMKtutkinnon suorittaneen henkilöstön ammattitaitoa. Tätä mieltä oli 90% jäsenyrityksistä. Seuraavaksi merkittävimmäksi nousi henkilöstökoulutus. Yli puolet yrityksistä oli sitä mieltä, että yrityksen tarjoama henkilöstökoulutus, joka perustuu yrityksen henkilöstön todelliseen koulutustarpeeseen, kehittää parhaiten AMK-tutkinnon suorittaneen henkilöstön ammattitaitoa. Voimakkaana esille tuli myös erikoisammattitutkinnon ja ammattitutkinnon merkitys ammattitaidon kehittämismuotoina. Yrityksistä 40 % katsoi, että erikoisammattitutkinto ja 30 %, että ammattitutkinto kehittää paljon AMK-tutkinnon suorittaneen henkilöstön ammattitaitoa. Neljäsosa (27 %) yrityksistä piti ammattikorkeakoulun jatkotutkintoa hyvänä ammattitaidon kehittämisen koulutusmuotona. Yrityksistä 36 % arvioi, että jatkotutkinnot kehittävät ammattitaitoa jonkin verran ja 38 %:n mielestä vain vähän. 1 Kyselykaavakkeessa kysymys oli formuloitu seuraavasti: Minkä tyyppinen koulutus kehittää yrityksenne palveluksessa olevan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstönne ammattitaitoa? Ympyröikää oikea vaihtoehto. Vaihtoehdot olivat 1) vähän, 2) melko vähän, 3) jonkin verran, 4) paljon ja 5) hyvin paljon. Vastauksia tarkasteltaessa luokat 1 ja 2 oli yhdistetty luokaksi vähän ja luokat 4 ja 5 oli yhdistetty luokaksi paljon.

Yksityisten palvelualojen palveluksessa on tällä hetkellä lähes 12 000 ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä.

2 2 Kuvio 1. Palvelutyönantajien jäsenyritysten arviot siitä, minkä tyyppinen koulutus kehittää ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön ammattitaitoa (osuus yrityksistä). Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto Erikoisammattitutkintoon johtava koulutus Ammattitutkintoon johtava koulutus Kehittää: Vähän Jonkin verran Henkilöstökoulutus Paljon Oppiminen käytännön työtehtävissä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto AMK jatkotutkinnon tarve on toimialakohtainen. Selvityksen tulosten mukaan tarvetta olisi sosiaalialalla ja terveyspalveluissa. Lähes puolet näiden toimialojen yrityksistä oli sitä mieltä, että jatkotutkinto kehittäisi AMK -tutkinnon suorittaneiden ammattitaitoa paljon. Rahoitus- ja opetusalan yrityksistä noin kolmannes oli myös sitä mieltä, että jatkotutkinto kehittäisi ammattitaitoa paljon. Kaupan sekä hotelli- ja ravintola-alan yrityksistä noin viidennes katsoi mahdollisen jatkotutkinnon kehittävän tradenomin tai restonomin tutkinnon suorittaneen ammattitaitoa paljon. Liitteessä 1 on esitetty kaikkien eri koulutustyyppien toimialakohtaiset näkemykset.

työtehtävissä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto AMK jatkotutkinnon tarve on toimialakohtainen.

3 3 Kuvio 2. Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemys ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon merkityksestä ammattitaidon kehittäjänä Apteekit Autoliikenne Erityispalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Kauppa Kiinteistöpalvelut Opetus Rahoitusala Sosiaaliala Vähän Jonkin verran Paljon Terveyspalvleut Tietotekniikan palveluyritykset Vakuutusala Muut erityspalvelut 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittuminen työelämään Palvelutyönantajat on selvittänyt ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittumista Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä ensimmäisen kerran vuonna Tällöin tehdyn laajan koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakouluista valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumisesta PT:n jäsenyrityksissä voidaan tiivistää seuraavasti: - ammattikorkeakouluista valmistuneista 73 prosenttia työskenteli suorittavan tason tai asiantuntijatehtävissä - hiukan alle ¼ työskenteli esimiestason tehtävissä ja - vain viisi prosenttia työskenteli johtotehtävissä. Palvelutyönantajien uusimman koulutustarveselvityksen tulosten mukaan tilanne ei ole merkittävästi muuttunut vuoden 2001 osalta. Yleisemmin ammattikorkeakouluista valmistuneet sijoittuvat yhä asiantuntijatehtäviin tai suorittavan tason tehtäviin. Jonkin verran voidaan jopa havaita näihin tehtäviin sijoittuneiden osuuden kasvaneen; lähes 80 prosenttia ammattikorkeakouluista valmistuneista sijoittuu tämän tason tehtäviin. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden sijoittuminen on esitetty taulukossa 1.

Kiinteistöpalvelut Opetus Rahoitusala Sosiaaliala Vähän Jonkin verran Paljon Terveyspalvleut Tietotekniikan palveluyritykset Vakuutusala Muut erityspalvelut 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80

4 4 Taulukko 1. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sijoittuminen eri tason työtehtäviin PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2001 Johto Esimies Asiantuntija Suorittava taso Yhteensä Pienet yritykset Määrä Osuus % Suuret yritykset Määrä Osuus % Kaikki yritykset Määrä Osuus % Tulosten perusteella voidaan myös havaita esimiestason tehtäviin sijoittuneiden osuuden hiukan laskeneen verrattuna vuoden 1999 selvitykseen. Tällöin esimiestehtäviin sijoittuneiden osuus oli 22 prosenttia. Vuonna 2001 vastaava osuus on 15 prosenttia. Johtotehtäviin sijoittuneiden osuus ei ole merkittävästi muuttunut näiden kahden selvityksen välillä. Vuonna 1999 johtotehtäviin sijoittui viisi prosenttia ammattikorkeakouluista valmistuneista ja vuonna 2001 kuusi prosenttia. Sijoittumisessa eroja pienten ja suurten yritysten välillä Pienten ja suurten yritysten välillä on jonkin verran eroja sen suhteen, minkä tason tehtäviin ammattikorkeakouluista valmistuneet sijoittuvat. Pienissä yrityksissä selvästi suurempi osa ammattikorkeakouluista valmistuneista sijoittuu johtotason työtehtäviin. Pienissä yrityksissä 14 prosenttia ammattikorkeakouluista valmistuneista työskentelee johtotason tehtävissä, kun vastaava osuus suurissa yrityksissä on kolme prosenttia. Toinen selkeä ero sijoittumisessa eri tason työtehtäviin pienten ja suurten yritysten välillä on asiantuntijatehtävien kohdalla. Suurissa yrityksissä asiantuntijatehtäviin sijoittuu 30 prosenttia ammattikorkeakouluista valmistuneista. Pienissä yrityksissä vastaava osuus on 19 prosenttia. Esimiestason tehtäviin ja suorittavan tason tehtäviin sijoittuvien osuudet suurten ja pienten yritysten kohdalla ovat käytännöllisesti katsoen samat. Pienissä yrityksissä ammattikorkeakoulusta valmistuneet opiskelijat sijoittuvat useammin johtotason tehtäviin, mutta harvemmin asiantuntijatehtäviin kuin suurissa yrityksissä. Mahdollisiin kysymyksiin vastaa asiamies Tarja Tuominen puh

3260 Osuus % 14 17 19 51 100 Suuret yritykset Määrä 260 1350 2570 4350 8530 Osuus % 3 16 30 51 100 Kaikki yritykset Määrä 710 1800 3190 6000 11700 Osuus % 6 15 27 51 100 Tulosten perusteella voidaan

5 5 Liite 1. Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemykset eri koulutustyyppien vaikutuksesta ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen Käytännön työtehtävät Henkilöstökoulutus Vähän Jonkin verran Paljon N Vähän Jonkin verran Paljon N Apteekit Autoliikenne Erityispalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Kauppa Kiinteistöpalvelut Opetus Rahoitusala Sosiaaliala Terveyspalvelut Tietotekniikan palveluyritykset Vakuutusala Muut erityispalvelut Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Vähän Jonkin verran Paljon N Vähän Jonkin verran Paljon N Apteekit Autoliikenne Erityispalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Kauppa Kiinteistöpalvelut Opetus Rahoitusala Sosiaaliala Terveyspalvelut Tietotekniikan palveluyritykset Vakuutusala Muut erityispalvelut AMK jatkotutkinto Vähän Jonkin verran Paljon N Apteekit Autoliikenne Erityispalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Kauppa Kiinteistöpalvelut Opetus Rahoitusala Sosiaaliala Terveyspalvelut Tietotekniikan palveluyritykset Vakuutusala Muut erityispalvelut

Henkilöstökoulutus Vähän Jonkin verran Paljon N Vähän Jonkin verran Paljon N Apteekit 11 0 89 9 29 29 43 7 Autoliikenne 10 5 86 21 15 35 50 20 Erityispalvelut 0 12 88 41 20 43 38 40 Majoitus- ja

6 6

Samankaltaiset tiedostot

Monipuoliset osaajat palvelualojen voima

Monipuoliset osaajat palvelualojen voima Yksityisten palvelualojen koulutustarveselvitys 1999 Mikko Martikainen Tarja Tuominen Esipuhe Sisällys 1. Koulutustarveselvityksen toteutus... 5 2. Yritysten henkilöstön