Kuntien infraomaisuuden hallinta - kyselyn tuloksia

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien infraomaisuuden hallinta - kyselyn tuloksia"

Jukka-Pekka Heikkinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tiivistelmä Hanna Menna Kuntien infraomaisuuden hallinta - kyselyn tuloksia Infra menestyksen perustana - toimiva arki -hankkeen osana toteutettiin infraomaisuuden hallintaa koskeva kysely kuntien viranhaltijoille kahdessa osassa. Syksyllä 12 kysely lähetettiin 2 alle 5 asukkaan kuntaan yhtenä kysymyslomakkeena, ja keväällä 13 kysely lähetettiin yli 5 asukkaan kaupunkiin jaoteltuna toimialoittain. Vastaukset kerättiin erikseen johtuen kuntien erilaisista organisaatiorakenteista. Kysely kattoi kuntien infraomaisuuden hallintaa yleisesti sekä sektoreittain. Kysely lähetettiin yhteensä 2 kuntaan tai kaupunkiin, ja vastausprosentit vaihtelivat sektoreittain välillä %. Eniten vastauksia saatiin puistojen ja muiden viheralueiden kyselyosioon ja vähiten yleisen hallinnan osioon. Kyselyssä käytiin läpi sekä yleiseen infraomaisuuden hallintaan liittyviä kysymyksiä, että osa-alueittain kysymyksiä liittyen omaisuuden kuntoon ja kuntotietoon, arvoon, määrään ja sijaintiin sekä kuntien infraomaisuuden korjausvelkaan. Kyselyssä mukana olleet sektorit olivat toimitilat, kadut ja muut yleiset alueet, puistot ja muut viheralueet sekä vesihuolto. Infraomaisuuden hallintatieto Infraomaisuuden kokonaiskuvalla tarkoitetaan koko teknisen sektorin eri toimialojen tilanteen kuvaa. Kokonaiskuva infraomaisuudesta oli kyselyn perusteella pääasiassa kuntien viranhaltijoilla, vain n. 16 % vastanneista kunnista ilmoitti, että kokonaiskuva oli myös poliittisilla päättäjillä. Tiedon haltijat on esitetty kuntakokojen mukaisesti jaoteltuna kuvassa Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14,53 Helsinki PL, 11 Helsinki Puh ,faksi etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi tybb ty Finlands Kommunförbund Andra linjen 14,53 Helsingfors PB, 11 Helsingfors Tfn , fax fornamn.efternamn@kommunforbundet.fi

kahdessa osassa. Syksyllä 12 kysely lähetettiin 2 alle 5 asukkaan kuntaan yhtenä kysymyslomakkeena, ja keväällä 13 kysely lähetettiin yli 5 asukkaan kaupunkiin jaoteltuna toimialoittain.

2 2 1 % % % % % 5 % % 3 % % 1 % % Alle 5 as yli 5 as. as. as. n=41 n=46 n=53 n=6 Joku muu taho Luottamushenkil öt Kunnan tai kaupungin keskijohto Kunnan tai kaupungin ylin johto Kuva 1 Kuntien infraomaisuuden kokonaiskuva tiedossa Teknisen sektorin omaisuuden hallintaa paljon vaikeuttavaksi asiaksi nähtiin erityisesti teknisen sektorin resurssien puute suhteessa työn määrään. Lisäksi koettiin, että omaisuuden hallintaohjelmien puute vaikeutti omaisuuden hallintaa jonkin verran. Asukasmäärältään suuremmissa kunnissa omaisuuden hallintaohjelmia oli käytössä enemmän kuin asukasmäärältään pienissä. Infraomaisuuden määrä, sijainti ja arvotieto Kuntien teknisen sektorin omaisuuden määrä ja sijainti oli parhainten tiedossa toimitilapuolella (93%) sekä vesihuollossa (92%) ja heikoiten katupuolella (81%). Arvotieto oli kattavimmin olemassa toimitilapuolella (76%) ja heikoiten puistosektorilla (21%). Arvotiedon osalta yleisimmin tiedossa ollut arvo oli tasearvo. Yhdelläkään sektorilla ei päästy määrä- ja sijaintitiedon tai arvotiedon suhteen 1% Toimitilat Kadut Puistot Vesihuolto Määrä ja sijainti tiedossa Arvo tiedossa Kuva 2 Kuntien infraomaisuuden määrä ja sijainti sekä arvo tiedossa, prosenttia vastanneista kunnista

3 3 Omaisuuden määrä ja sijaintitiedon tallennuspaikkoina oli käytetty sekä omaisuuden hallintaohjelmia, excel - ohjelmistoa sekä erilaisia tekstinkäsittelyohjelmia. Kysymys oli monivalintapatteri, joten kunnat pystyivät vastaamaan useampia kuin yhden tiedon tallennuspaikan. Huomattavaa on, että kuntia, jotka ilmoittivat käyttävänsä tiedon tallennuspaikkana jonkun henkilön muistia, oli toimitilasektorilla 1% vastauksista, katupuolella 24% vastauksista ja puistopuolella 25% vastauksista. Vesihuollon osalta muisti oli tallennuspaikkana 9% vastauksista. 1 % % % % % 5 % % 3 % % 1 % % Toimitila Katu Puisto Vesihuolto Muu tallennuspaikka tai en osaa sanoa Muisti ATK-ohjelmistot Kuva 3 Määrä ja sijaintitiedon tallennuspaikat sektoreittain Infraomaisuuden kuntotieto Kuntotietojen osalta tuloksista ilmenee se, että vain harvoissa kunnissa on kokonaan tiedossa infraomaisuuden kunto (kuva 4). Osittain kuntoa oli selvitetty pääosassa vastanneista kunnista, mutta mukana oli kaikilla sektoreilla myös kuntia, joissa kuntotietoja ei ollut lainkaan saatavilla 1. 1 Vesihuollon kohdalla kysymyksenasettelu poikkesi muista sektoreista, ja kuntotietoja kysyttiin vain vesihuollon talousvesiverkostosta ja asumisjätevesiverkostosta. Kuntotietojen alkuperää kysyttiin samoin vesihuollon osalta muista sektoreista poiketen avoimilla vastauksilla.

Huomattavaa on, että kuntia, jotka ilmoittivat käyttävänsä tiedon tallennuspaikkana jonkun henkilön muistia, oli toimitilasektorilla 1% vastauksista, katupuolella 24% vastauksista ja puistopuolella

4 Toimitilat Kadut Puistot Talousvesi Asumisjätevesi tiedossa kokonaan osittain tiedossa ei tietoa Kuva 4 Infraomaisuuden kuntotieto ja sen olemassaolo, prosenttia Kokonaisuudessaan infraomaisuudesta olemassa oleva kuntotieto on pitkälti osittaista, ja erot eri sektoreiden välillä ovat kohtalaisen pieniä. Erot kuntotiedon suhteen syntyvätkin siitä, miten kyseinen tieto on hankittu ja millaiseen tietoon se perustuu (Kuva 5) Toimitila Katu Puisto Inventoinnit ja mittaukset silmämääräiset arviot Kuva 5 Kuntotiedon hankintatavat, prosenttia Vesihuoltosektorin osalta kuntotiedon hankintatapoina olivat erilaiset kartoitukset (kuvaaminen, savututkimukset, vuotovesitutkimus tai konsulttityö ym. tavoilla) yhteensä 43 kunnassa. Arvioita iän tai materiaalin tai molempien perusteella oli tehty 16 kunnassa.

Erot kuntotiedon suhteen syntyvätkin siitä, miten kyseinen tieto on hankittu ja millaiseen tietoon se perustuu (Kuva 5).

5 5 Infraomaisuuden korjausvelka Infraomaisuuden korjausvelkaa käsiteltiin sekä kysymällä onko kunnassa tehty korjausvelkalaskelmat, että onko korjausvelan hoitamiseksi olemassa suunnitelma. Korjausvelan määrää ei kysytty. Toimitilasektori on tehnyt sekä laskelmia korjausvelan määrästä että suunnitelmia velan hoitamiseksi eniten. Muut sektorin olivat tehneet enemmän suunnitelmia korjausvelan hoitamiseksi kuin korjausvelkalaskelmia Toimitilat Kadut Puistot Vesihuolto Korjausvelkalaskelma tehty suunnitelma korjausvelan hoitamiseksi tehty Kuva 6 Korjausvelkalaskelmat tehty ja -suunnitelmat velan hoitamiseksi tehty, prosenttia

Toimitilasektori on tehnyt sekä laskelmia korjausvelan määrästä että suunnitelmia velan hoitamiseksi eniten.

Samankaltaiset tiedostot

Infraomaisuuden hallinta

Suomen Kuntaliitto ry Infraomaisuuden hallinta Kysely kuntien ja kaupunkien viranhaltijoille Hanna Menna Sisältö 1 Kyselyn tausta...2 2 Infraomaisuuden hallinta...3 2.1 Infraomaisuuden yleistä hallintaa