Tiivistelmä keskeisistä tuloksista
|
|
- Marja-Leena Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tiivistelmä keskeisistä tuloksista 1. Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän kasvavan hiukan. Vuonna 2003 työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan runsaalla henkilöllä. Kasvua on hiukan enemmän kuin vuosi sitten, jolloin vuoden 2002 lisäykseksi ennakoitiin henkilöä. 2. Pienet alle 20 henkilöä työllistävät yritykset ennakoivat työvoiman määrän vähenevän runsaalla 400 henkilöllä. Suuremmissa vähintään 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan runsaalla henkilöllä. 4. Työvoiman lisäys kohdistuu pääosin Uudenmaan alueelle. Ennakoidusta työvoiman määrän kasvusta 67 prosenttia syntyy Uudenmaan alueen palveluyrityksiin. Tämä kuvastaa Uudenmaan alueen merkitystä elinkeinoelämän ja yksityisten palveluiden suotuisan työllisyyskehityksen kannalta tärkeänä alueena. 5. Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä työsuhteista 89 prosenttia on vakituisia työsuhteita. Eri työsuhteiden tyyppien osuudet ovat säilyneet muuttumattomina viime vuosina. 3. Vähintään 20 henkilöä työllistävien yritysten ryhmässä ennakoitu työvoiman määrän kasvu on voimakkainta kaikkein suurimmissa yrityksissä. Tämä kuvastaa varsin selvästi alkavan vuoden epävarmaa tunnelmaa. Työllisyyden suotuisa kehitys on paljolti kiinni kourallisesta suuria yrityksiä. Sisältö: Taitto: Tilaukset: Työvoimatiedustelu Mikko Martikainen Sampo Saarinen Palvelutyönantajat ry/postitus Eteläranta 10, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Sähköposti: tilaukset@palvelutyonantajat.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä keskeisistä tuloksista... 1 Työllisyys paranee lievästi PT:n jäsenyrityksissä vuonna Työvoiman määrä lisääntyy nopeimmin yrityspalveluissa... 4 Alueellinen muutos... 7 Työsuhteiden tyypit
2 Työllisyys paranee lievästi PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2003 Vuoden 2003 kuluessa työvoiman määrän ennakoidaan lisääntyvän runsaalla henkilöllä Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä. Ennakoitu muutos on nyt hiukan suurempi kuin edellisenä vuonna, sillä vuoden 2002 ennakoitu työvoiman määrän lisäys oli 2200 henkilöä. Pienten alle 20 henkilöä työllistävien yritysten työvoiman määrän ennakoidaan kuitenkin vähenevän runsaalla 400 henkilöllä. Työvoiman määrän lisäys tulee näin ollen suurempiin yli 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin, joissa työvoiman määrän ennakoitu lisäys on runsaat henkilöä. Taulukossa 1 on esitetty ennakoitu työvoiman määrän muutos yrityskoon ja alueen1 mukaan jaoteltuna. Taulukko 1. Työvoiman määrän ennakoitu muutos Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä vuonna 2003 yritysten koon ja sijaintialueen 1 mukaan jaoteltuna. Uusimaa Länsi- Itä- Pohjois- Yhteensä Suomi Suomi Suomi Pienet yritykset (alle 20 henk.) Toimiala Kauppa Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Pankki / rahoitus Vakuutus Yrityspalvelut Apteekit Erityisalat Autoliikenne Yhteensä Suuret yritykset (vähintään 20 henk.) Toimiala Kauppa Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Pankki / rahoitus Vakuutus Yrityspalvelut Apteekit Erityisalat Autoliikenne Yhteensä Kaikki yhteensä
3 Yksityisten palveluiden hyvä työllisyyskehitys jatkui aina vuoteen 2000 asti. Tällöin Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän lisäykseksi runsaat henkilöä. Tämän jälkeen hyvä työllisyystilanne kuitenkin heikkeni nopeasti ja vuonna 2002 työvoiman ennakoitu lisäys oli enää noin henkilöä. Vuodelle 2003 ennakoidaan nyt aavistuksen kiihtyvää työvoiman määrän kehitystä. Työvoiman määrän ennakoitu lisääntyminen ei kuitenkaan tapahdu tasaisesti. Huolestuttavaa on pienten alle 20 henkilöä työllistävien yritysten työvoiman ennakoitu väheneminen 440 henkilöllä. Kokonaisuutena tarkasteltuna pienet yritykset olivat pystyneet pitämään kiinni työvoimastaan ja hiukan lisäämäänkin työvoimaa talouden taantuman ajan aina tähän hetkeen asti. Vielä vuonna 2002 pienet yritykset ennakoivat työvoiman määrän lisäykseksi runsaat 900 henkilöä. Ennakoitu työllisyyden lisäys suuremmissa yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä on runsaat henkilöä. Vuonna 2002 ennakoitu työllisyyden muutos oli runsaat henkilöä. Suuremmissa yrityksissä vuosi 2003 on näin ollen selkeästi muutos parempaan päin. Merkittävin osa työvoiman määrän lisäyksestä tulee kuitenkin aivan suurimpiin yrityksiin. Tämä kuvastaa tiettyä epävarmuutta, mikä yhä vallitsee valtaosassa yrityksiä. Kuviossa 1 on esitetty ennakoitu työvoiman määrän kehitys PT:n jäsenyrityksissä vuosina Kuvio 1. Työvoiman määrän ennakoitu muutos Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä vuosina Länsi-Suomeen on luokiteltu kuuluvaksi Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan TE-keskusalueet. Itä-Suomeen on luokiteltu kuuluvaksi Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan TE-keskusalueet. Pohjois-Suomeen on luokiteltu kuuluvaksi Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin TE-keskusalueet. 3
4 Työvoiman määrä lisääntyy nopeimmin yrityspalveluissa Työvoiman määrän ennakoidaan lisääntyvän lähes kaikilla toimialoilla. Lukuun ottamatta autoliikennettä ja vakuutusalaa työvoiman määrän lisäys on nyt suurempi kuin vuonna Pankkija rahoitusalalla työllisyys yhä vähenee, mutta vähemmin kuin edellisenä vuonna. Pankki- ja vakuutusalan työvoiman määrän väheneminen on pitkälti seurausta aloilla tapahtuvasta rakennemuutoksesta. Yrityspalvelut 2 Toimialoittain tarkasteltuna yrityspalveluihin luokiteltavissa yrityksissä työvoiman määrän ennakoitu lisäys on voimakkainta: lisäys vuodelle 2003 on runsaat henkilöä. Työvoiman määrän kokonaislisäyksestä tämä on noin kolme neljäsosaa. Työvoiman määrän ennakoidaan nyt lisääntyvän selvästi enemmän kuin vuonna 2002, jolloin vastaava työvoiman lisäys oli runsaat henkilöä. Kuten alussa jo todettiin, työvoiman määrän lisäys tapahtuu korostuneesti suurissa yrityksissä. Tämä sama ilmiö voidaan havaita myös yrityspalveluissa. Oheisessa kuviossa on esitetty ennakoidun työvoiman määrän kumulatiivinen muutos yrityskoon mukaan. Kuviosta voidaan havaita työvoiman määrän lisäyksen olevan hidasta pienissä yrityksissä. Valtaosa työvoiman määrän lisäyksestä tapahtuu aivan suurimmissa yrityksissä. Tämä kuvastaa epävarmuutta, mikä liittyy lähitulevaisuuteen; työllisyyden kasvu lepää muutaman yrityksen varassa. Kuinka työvoiman kumulatiivista muutosta kuvaavia kuvioita luetaan? Kuvioissa yritykset on järjestetty suuruusjärjestykseen vaaka-akselille yrityksen työntekijöiden lukumäärän mukaan. Yritysten työntekijöiden lukumäärällä mitattu koko kasvaa liikuttaessa akselia pitkin vasemmalta oikealle. Pystyakselilla on esitetty työvoiman määrän muutoksen kumulatiivinen summa. Summa on laskettu yritysten ilmoittamista painottamattomista luvuista. Kumulatiivinen summa lasketaan summaamalla yritysten luvut yksitellen ja kertyvästi yhteen. Näin tehdään kunnes lopulta kaikkien havaintojen arvot on laskettu yhteen. Kumulatiivinen summa muuttuu (kasvaa tai vähenee) siis koko ajan kun järjestyksessä seuraavan yrityksen tieto lisätään aikaisempien yritysten yhteenlaskettuun lukuun. Käyrä kuvaa näin ollen sitä, kuinka työvoiman määrän muutos kasvaa tai vähenee, kun siihen yksi kerrallaan lisätään kooltaan suurempien yritysten työvoiman muutosta kuvaava luvut. 4
5 Yrityspalvelut ryhmän sisällä kiinteistöpalvelut (lisäystä henkilöä) ja tietotekniikan palvelut (lisäystä 680 henkilöä) ovat eniten lisäämässä työvoimaa. Kiinteistöpalveluiden osuus ennakoidun työvoiman määrän lisäyksestä on noin 65 prosenttia koko yrityspalvelut luokan määrästä 3. Tietotekniikan palveluiden osuus on noin 20 prosenttia työvoiman määrän lisäyksestä. Tietotekniikan palveluyritysten osuus työvoiman määrän muutoksesta on nyt kuitenkin pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin alan osuus lisäyksestä oli noin puolet. Myös absoluuttisesti alan työvoiman lisäys on edellistä vuotta pienempää. Tämä omalta osaltaan korostaa alkavaan vuoteen liittyvää epävarmuutta; tietotekniikkainvestointien kasvua on näet pidetty talouden piristymisen merkkinä. Kaupan alan yritykset Kaupan alalla työvoiman määrän ennakoidaan lisääntyvän 800 henkilöllä. Vuonna 2002 ennakoitu lisäys oli hiukan alle 600 henkilöä. Kaupan alalla työvoiman määrän kehitys poikkeaa hyvin selvästi pienten ja suurten yritysten välillä. Pienissä yrityksissä työvoiman määrä on vähenemässä runsaalla 500 henkilöllä. Suurissa yrityksissä työvoiman määrä kasvaa runsaalla henkilöllä. Oheinen kuvio tuo selkeästi esille kaupan suurten yritysten merkityksen työvoiman määrän kasvun kannalta. Kaupan alan yrityksissä kumulatiivinen työvoiman määrän muutos on tasaisen vähenevä aina lähes 150 hengen kokoisiin yrityksiin asti. Työvoiman määrä lisääntyy vasta suurissa yrityksissä. Terveys- ja sosiaaliala Yksityisellä terveys- ja sosiaalialalla työvoiman määrän ennakoitu lisäys vuonna 2003 on runsaat 600 henkilöä. Lisäys on hiukan suurempi kuin edellisenä vuonna, jolloin kasvuksi ennakoitiin runsaat 500 henkilöä. Yksityisen terveys- ja sosiaalialan työllisyyden kehitys on ollut melko vakaata viimeiset vuodet ja se poikkeaakin siinä suhteessa muiden yksityisten palvelualojen kehityksestä. Tämä näkyy selvästi kuviosta 2, missä on esitetty ennakoitu työllisyyden muutos yksityisillä palvelualoilla vuosina Yrityspalveluihin on luokiteltu muun muassa seuraavat toimialat: tietotekniikan palvelut, kiinteistöpalvelut, henkilöstöpalvelut, mainostoimistot, huolinta-ala ja tilitoimistot. 3 Osittain kiinteitöpalveluiden osuuden kasvuun vaikuttaa myös järjestökentässä tapahtuneet muutokset. Kiinteistöalan yritykset ovat järjestäytyneet aiempaa laajemmin uuteen perustettuun Kiinteistöpalvelut ry työantajaliittoon ja Palvelutyönantajiin. 5
6 Alan tasaisena säilyneeseen työllisyyskehitykseen yhtenä tekijänä vaikuttaa kasvava ja ennakoitava tarve alan tuottamille palveluille. Väestön vanheneminen lisää samassa suhteessa terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntää. Myös kuntasektorin rahoitustilanteen tiukkuus on lisännyt yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä; kasvavan palveluiden tarpeen tyydyttämiseksi kuntien on haettava tiiviimpää yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Yksityisen terveys- ja sosiaalialan vakaampia tulevaisuudennäkymiä kuvastaa hyvin myös oheinen kuvio. Toisin kuin yksityisillä palvelualoilla yleisesti, on työllisyyden ennakoitu kehitys huomattavasti tasaisempaa eri kokoisten yritysten välillä. Työllisyyden ennakoidaan lisääntyvän yhtälailla pienillä kuin suurilla yrityksillä. Tämä kuvastaa myös alan melko vakaita tulevaisuudennäkymiä. Kuvio 2. Työvoiman määrän ennakoitu muutos toimialoittain Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä
7 Alueellinen muutos Uudenmaan merkitys uusien työpaikkojen luojana on uudelleen korostumassa. Vuonna 2003 Uudenmaan alueella työllisyyden ennakoidaan paranevan runsaalla henkilöllä. Tämä on 67 prosenttia koko ennakoidusta työvoiman määrän kasvusta. Uusimaa Uudenmaan alue on keskeisessä asemassa yksityisten palvelualojen työllisyyden kehityksen kannalta. Sen osuus Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidusta työvoiman määrän lisäyksestä on perinteisesti ollut korkea. Vuonna 2000 osuus oli 68 prosenttia, vuonna 2001 osuus oli 77 prosenttia ja nyt vuonna 2003 osuus on 67 prosenttia. Vuonna 2002 Uudenmaan osuus laski poikkeuksellisesti 47 prosenttiin. Tämä lasku oli seurausta Uudenmaan alueen ennakoidun työvoiman määrän selvästi muita alueita voimakkaammasta laskusta. Vuoden 2002 työvoiman määrän lasku ja sitä seurannut osuuden lasku kuvastavatkin selvästi Uudenmaan alueen merkitystä koko maan työllisyyden suotuisan kehityksen kannalta. Uudenmaan ulkopuolella työllisyyden muutokset ovat vähäisempiä. Yksityisen palvelusektorin työllisyyden näkökulmasta muutokset Uudenmaan alueen kehityksessä ovat keskeiset. Uudenmaan alueella yrityspalveluiden osuus työvoiman määrän ennakoidusta lisäyksestä on tyypillisesti ollut korkea, mikä omalta osaltaan kuvaa alueen merkitystä elinkeinoelämän keskuksena ja talouden veturina. Yrityspalveluissa ennakoitu työvoiman määrän lisäys on lähes henkilöä, joka on noin 72 prosenttia työvoiman ennakoidusta kokonaismäärästä Uudenmaan alueella. Länsi-Suomi Työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan lähes henkilöllä vuonna Tämä on 32 prosenttia koko ennakoidusta työvoiman määrän kasvusta. Osuus on laskenut vuodesta 2002, jolloin osuus työvoiman määrän kasvusta oli lähes yhtä suuri kuin Uudenmaan osuus. Länsi-Suomessa työvoiman määrä kasvaa voimakkaimmin yrityspalveluissa (840 henkilöä), kaupan alalla (580 henkilöä) ja yksityisissä terveys- ja sosiaalipalveluissa (180 henkilöä). Kuvio 3. Työvoiman määrän ennakoidut muutokset (vasen kuvio) ja alueelliset osuudet (oikea kuvio) Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä viime vuosina. 7
8 Itä-Suomi Työvoiman määrän kehityksen näkökulmasta Itä- Suomen kehitys on hyvin vaatimatonta. Itä- Suomessa Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän vähenevän 300 henkilöllä vuonna Työllisyyden kannalta vuosi 2003 ei tuo muutosta Itä-Suomen alavireiseen tunnelmaan. Yleiseen heikkoon työllisyyden kehitykseen poikkeuksena voidaan kuitenkin mainita terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä yrityspalveluiden ennakoitu työllisyyden paraneminen. Perinteisten vahvojen alojen kauppa sekä majoitus- ja ravitsemispalvelut ohella huomio olisikin kiinnitettävä näiden kasvavien alojen toimintaedellytysten kehittämiseen. Pohjois-Suomi Pohjois-Suomessa PT:n jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän säilyvän likipitäen ennallaan. Pohjois-Suomessa myönteisenä seikkana voidaan havaita pienten majoitus- ja ravitsemispalveluyritysten ennakoitu työvoiman määrän kasvu. Tämä kuvaa alueen matkailun ja sen ympärille syntyneen yritystoiminnan kehittymistä ja niiden merkityksen korostumista edelleen tulevaisuudessa alueen menestystekijöinä. 8
9 Työsuhteiden tyypit Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä vakituisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista oli 89 prosenttia lokakuussa Määräaikaisten työsuhteiden osuus oli vain 11 prosenttia. Vakituisten ja määräaikaisten työsuhteiden osuudet ovat pysyneet lähes samoina eri vuosina. Vuoden 2000 lokakuussa vakituisia työsuhteita oli 90 prosenttia ja vuoden 2001 lokakuussa vakituisia työsuhteita oli 89 prosenttia. Toisin kuin usein julkisuudessa väitetään, ovat työsuhteet yksityisillä palvelualoilla pääasiassa vakituisia. Kuviossa 4 on esitetty eri työsuhteiden osuudet PT:n jäsenyrityksissä lokakuussa Kuvio 4. Työsuhteiden tyypit Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä lokakuussa vuonna 2002 Myöskään toimialoittain tarkasteltuna työsuhteiden tyypeissä ei tapahdu kovinkaan suuria muutoksia. Toimialoista yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut käyttävät määräaikaisia työsuhteita hiukan runsaammin; neljännes alan työsuhteista on määräaikaisia. Keskeisin asiakas näiden yritysten palveluille on julkinen sektori, joka kilpailuttaa palveluita. Vuoden 2001 lokakuussa yksityisen terveys- ja sosiaalipalvelualan työsuhteista määräaikaisia oli 22 prosentti. Vuonna 2002 vastaava osuus oli 25 prosenttia. Määräaikaistentyösuhteiden osuuden vähentämiseksi tärkeää olisi, että julkisen sektorin kilpailuttamien palvelusopimusten kestoa pidennetään. Yrityspalveluihin luokiteltavissa yrityksissä määräaikaisten työsuhteiden osuus on puolestaan laskenut. 9
10 Runsaimmin osa-aikaisia oli käytössä kaupan alalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Kaupan alalla osa-aikaisten työsuhteiden osuus on hiukan laskenut verrattuna vuoden 2001 lokakuuhun. Vuonna 2001 kaupan alalla osa-aikaistentyösuhteiden osuus oli 43 prosenttia. Vuonna 2002 osuus oli laskenut 40 prosenttiin. Majoitus- ja ravitsemisalalla osa-aikaisten työsuhteiden osuus on hiukan kasvanut. Vuoden 2001 lokakuussa osuus oli 38 prosenttia ja vuoden 2002 lokakuussa osuus oli 40 prosenttia. Muutokset ovat kuitenkin pieniä. Pääosin työsuhteet yksityisillä palvelualoilla ovat vakituisia työsuhteita. Taulukko 2. Työsuhdetyyppien %-osuudet toimialoittain Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä lokakuussa Vakituinen Määräaikainen Kokoaikainen % Osa-aikainen % Kokoaikainen % Osa-aikainen % Kauppa Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Pankki ja rahoitus Vakuutus Yrityspalvelut Apteekit Erityisalat Autoliikenne Yhteensä
11 Muistiinpanoja 11
12 Paikallista palvelua ja edunvalvontaa Palvelutyönantajat palvelee kaikkien liittojensa jäsenyrityksiä Helsingin toimistossa, seitsemässä aluetoimistossa ja Brysselin toimistossa. Palvelutyönantajat ry Eteläranta 10, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Varsinais-Suomen toimisto Puolalankatu 1, Turku Puh. (02) , Faksi (02) Kaakkois-Suomen toimisto Käsityöläiskatu 4, Kouvola Puh. (05) , Faksi (05) Pirkanmaan toimisto Kehräsaari, Tampere Puh. (03) , Faksi (03) Keski-Suomen toimisto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puh. (014) , Faksi (014) Pohjanmaan toimisto Puistopolku 12 A 13, Seinäjoki Puh. (06) , Faksi (06) Itä-Suomen toimisto Kasarmikatu 2, Kuopio Puh. (017) , Faksi (017) Pohjois-Suomen toimisto TT & PT Brussels Office Kirkkokatu 4, Oulu Rue de la Charité 17 Puh. (08) , B-1210 Brussels, Belgium Faksi (08) Puh Faksi
Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...
Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.
LisätiedotSelvityksen keskeiset tulokset
Selvityksen keskeiset tulokset Ammattitaidon riittämättömyys tärkein syy työvoiman saatavuusongelmiin Lähes 60 prosenttia Palvelutyönantajien jäsenyrityksistä pitää ammattitaidon riittämättömyyttä keskeisenä
LisätiedotVEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN
VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja
LisätiedotTyövoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
LisätiedotPalvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
LisätiedotSelvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin
Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Mikko Martikainen Helmikuu 2003 Toimenpiteet työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi Vuoden 2003 työvoimatiedustelun yhteydessä Palvelutyönantajat
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotMyynnin kasvu hidastuu
Myynnin kasvu hidastuu * Suhdanneodotuksissa epävarmuutta * Yksityisten palveluyritysten myynti kasvaa vajaat neljä prosenttia * Toimialoittain suuria eroja myynnin kasvussa * Kasvua myös ruuhkasuomen
LisätiedotYksityisten palvelualojen suhdanteet
Yksityisten palvelualojen suhdanteet Tammikuu 2004 Suhdannetiedustelu Sisältö Heikki Almgren Ulkoasu Jussi Elimäki & Sampo Saarinen Taitto Sampo Saarinen Painopaikka Pekan Pikapaino, Espoo, 2004 Tilaukset
LisätiedotPalvelualojen odotukset heikkenemässä
Palvelualojen odotukset heikkenemässä * Yksityisten palvelualojen suhdanneodotuksissa heikkenemisen merkkejä * Palveluyritysten myynnin kasvu jatkuu hidastuen * Kannattavuusodotukset ennallaan * Työvoiman
LisätiedotLiike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus
Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotTyöttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotOsaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1
Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Eero Siljander Diplomi-insinööri ja arkkitehtikunnan työllisyys on kasvanut ja työttömyys vähentynyt 0,2
LisätiedotHEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013
ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa
LisätiedotTekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotPalvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen
Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualat? Yksityiset palvelualat Yksityisten palvelualojen piiriin sisältyy useita erilaisia toimialoja. Suuria
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä
Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut
LisätiedotPoissaolojen määrässä vähän. muutoksia 10 vuodessa
Poissaolojen määrässä vähän muutoksia 10 vuodessa Kuluneen vuosikymmenen aikana poissaolojen kokonaismäärä on muuttunut merkittävästi vain rahoitusalalla ja muissa palveluissa 1. Näillä aloilla poissaoloja
LisätiedotPienyritykset taantumassa. Ville Koskinen
Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla
LisätiedotELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty
LisätiedotPoissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta
Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Palveluyritysten työntekijöillä poissaoloihin kului keskimäärin viidesosa teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2002. Osuus sisältää myös
LisätiedotTyövoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala
Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010 Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu 2010 Rakennusteollisuus RT:n talonrakennustoimialan jäsenistön piirissä marraskuussa 2010 selvitys
LisätiedotPankkibarometri 1/2008 26.3.2008
Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotTyöllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen
Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt
LisätiedotSuhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo
LOKAKUU 218 Uusimaa Suhdannetilanteen arvioidaan pysyneen hyvänä kesän lopulla ja syksyn alussa Tuotanto- ja myyntikehitys on jatkunut vakaana Rekrytointivaikeudet ovat yhä yleisempiä Lähikuukausien suhdanneodotukset
LisätiedotTyöttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot
INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Jlar 24.8. Työttömyydessä maltillista kausivaihtelua, vastavalmistuneiden tilanne aiempia vuosia parempi Insinöörien työttömyystietoja heinäkuussa * Työttömien insinöörien määrä
LisätiedotToimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotPankkibarometri 3/2009 5.10.2009
Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotSuhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo
Uusimaa pysyi alkuvuoden aikana tavanomaista parempana Tuotannon ja myynnin arvioidaan lisääntyneen ensimmäisellä vuosineljänneksellä Ammattityövoiman puute oli yleinen ongelma säilynevät kevään ja kesän
LisätiedotTYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001
Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,
LisätiedotKorkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto
Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)
LisätiedotOMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen
OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotSuhdannebarometri. Lounais-Suomi. Suhdanteet. Saldo
Uusimaa Suhdannearviot hiipuivat hieman alkusyksyn aikana - tilanne edelleen tavanomaista parempi Tuotanto- ja myyntimäärät pysyivät hienoisessa nousussa Henkilökunnan määrä lisääntyi hieman alkusyksyllä
LisätiedotVÄESTÖKATSAUS elokuu 2016
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto 2012
Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotHenkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.
Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto
Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotPerusopetuksen opetusryhmäkoko 2013
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes 2004
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2004 Tutkimus/PP KESÄKUU 2004 Rakennusalalla tilanne edelleen paranee, muilla aloilla ei Työttömien diplomi-insinöörien
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotKONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA
KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotPk-Pulssi. Marraskuu 2018
Pk-Pulssi Marraskuu 2018 Pk-pulssi kuvaa pienten ja keskisuurten työnantajayritysten nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä Pk-pulssi tehdään kaksi kertaa vuodessa ja se kuvaa työnantajina toimivien pk-yritysten
LisätiedotRakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014
Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden
LisätiedotAlueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät
Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat
LisätiedotESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 19.10.2017 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4
LisätiedotESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
LisätiedotPohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
LisätiedotKasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen
Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012
LisätiedotYritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007
YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 Jaana Lappi KTM, Elinkeino-osasto, TE-keskusryhmä 11/19/2007 1 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittämisen lähtökohtana YritysSuomi
LisätiedotTiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.
Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen
LisätiedotTilaustilanne on kohentunut, mutta heikko kysyntä on yhä yleisin kapeikkotekijä
Suhdannebarometri Helmikuu 21 Uusimaa Elokuu 212 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvoi vuoden 212 toisella neljänneksellä Tilaustilanne on kohentunut, mutta heikko kysyntä on yhä yleisin kapeikkotekijä
LisätiedotHPL:n jäsentutkimus 2007
HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,
LisätiedotRR-HAKUINFO Varsinais-Suomi
RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009
II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.
LisätiedotSuhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo
TOUKOKUU 18 Uusimaa oli huhtikuussa 18 tavanomaista parempi Tuotanto lisääntyi lievästi alkuvuoden aikana kasvun ennakoidaan vauhdittuvan lähikuukausina Rekrytointivaikeuksia oli 27 %:lla yrityksistä Lähikuukausien
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotREKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008
Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien
LisätiedotYritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson
Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen
LisätiedotAluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
LisätiedotApteekkien kokonaistaloudellinen tilanne
Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotMikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia
Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin
LisätiedotHyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011
Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan
LisätiedotALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi
ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö
LisätiedotTyöttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot
Lkm Lkm INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Jlar 9.1.218 Työttömien määrä yhä laskussa, vastavalmistuneilla lasku hidasta Insinöörien työttömyystietoja marraskuussa * Työttömien insinöörien määrä laskee edelleen,
LisätiedotSuhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo
TAMMIKUU 19 Uusimaa oli tammikuussa tavanomaista suotuisampi Tuotanto- ja myyntimäärät ovat nousussa Kannattavuus on vähän vuoden takaista parempi Suhdanteiden ennakoidaan hiipuvan aavistuksen verran lähikuukausina,
LisätiedotAlueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003
TEK Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003 Tutkimus/HT 05.08.2003 Työttömyydessä tyypillistä kasvua keväästä kesään Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien
LisätiedotLiitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.
Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9
LisätiedotKeskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
LisätiedotMAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut
31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto
Palvelualojen taskutilasto 2006 Sisällysluettelo PAMin jäsenet... 3 Sopimusalajakauma 31.12.2006...3 Jäsenten ikäjakauma 31.12.2007...4 Palkansaajien määriä ja %-osuus työvoimasta... 4 Palkansaajien määriä
Lisätiedot