Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Transkriptio

1 Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää syitä sisustuskoulutukseen osallistumiseen sekä opiskelijoiden koulutuksesta kokemaa hyötyä. Verkkokyselyn osoite lähetettiin yhteensä 114 henkilölle. Kyselyyn vastasi 71 prosenttia eli yhteensä 81 henkilöä. Sisällys 1. Sisustuskoulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden taustatiedot Syyt sisustuskoulutukseen osallistumiseen Sisustuskoulutuksen hyöty opiskelijoiden kokemana Osallistumissyiden ja koetun hyödyn välinen yhteys Lisäkoulutustarve

2 1. Sisustuskoulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden taustatiedot Sukupuoli ja ikä Kyselyyn vastanneista 99 % (N=80) oli naisia. Vastanneista 12 % (N=10) oli alle 30-vuotiaita vuotiata oli 47 % (N=38) ja vuotiaita 31 % (N=25). Yli 49-vuotiaita oli 10 % (N=8). Kuvio 1. Vastaajien ikäjakauma Koulutustausta Vain viidellä prosentilla (N=4) oli ennen sisustuskoulutukseen tuloa takana pelkkä perus-, kansa- tai keskikoulu. Ylioppilastutkinto oli ylin suoritettu tutkinto 17 prosentilla (N=14) ja ammattikoulu yhdeksällä prosentilla (N=7). Opistotasoinen ammattitutkinto oli 32 prosentilla (N=26) vastaajista. Ammattikorkeakoulututkinnon oli suorittanut 19 prosenttia (N=15) ja yliopistotasoinen tutkinto oli 19 prosentilla (N=15). Kuva 2. Vastaajien koulutustausta 2

3 Koulutuksen maksaminen Vastaajista selkeä enemmistö, noin 70 prosenttia (N=57), oli maksanut koulutuksen itse. Kymmenellä prosentilla (N=8) koulutuksen oli maksanut työnantaja ja 14 prosenttia (N=11) opiskeli oppisopimuksella. Kuusi prosenttia (N=5) maksoi koulutuksen muulla tavoin. Työtilanne sisustuskoulutukseen tullessa Ennen sisustuskoulutukseen tuloa 46 % (N=37) opiskelijoista työskenteli muulla kuin sisustusalalla. Sisustusalalla työskenteleviä oli runsas kolmannes, 36% (N=29). Heistä sisustusmyymälässä työskenteli 16 % (N=13), sisustusalan muissa tehtävissä 14 % (N=11) ja yrittäjinä kuusi prosenttia (N=5). Työttömänä oli 2,5 % (N=2) ja 16% (N=13) ei ollut työelämässä vaan esimerkiksi opiskelijana tai kotiäitinä. Kuvio 3. Vastaajien työtilanne sisustuskoulutukseen tullessa Työtilanne koulutuksen jälkeen Sisustuskoulutuksen jälkeen peräti 30 % (N=24) toimii sisustusalan yrittäjänä. Sisustusalan myymälässä ja sisustusalan muissa tehtävissä työskentelee molemmissa 15 % (N=12) kyselyyn vastanneista. Muualla kuin sisustusalalla työskentelee 30 % (N=24). Kymmenen prosenttia (N=8) vastanneista ei ole työelämässä, vaan oli esimerkiksi kotiäitinä tai opiskelijana. Sisustuskoulutuksen jälkeen sisustusalalla toimii siis noin 60 % vastanneista, kun ennen koulutusta alalla toimi 36 %. Koulutuksen jälkeen opiskelijoita työskenteli selvästi enemmän sisustusalan yrittäjinä (ennen koulutusta viisi opiskelijaa, koulutuksen jälkeen 24 opiskelijaa). Koulutuksen jälkeen siis muulla kuin sisustusalalla työskentelevien määrä väheni merkittävästi (ennen koulutusta 37, koulutuksen jälkeen 24). Sisustusalan myymälässä ja sisustusalan muissa tehtävissä olevien määrä pysyi lähes samana. Työttömänä ennen koulutusta oli kaksi opiskelijaa, kun taas koulutuksen jälkeen määrä oli vähentynyt yhteen opiskelijaan. 3

4 Kuvio 4. Vastaajien työtilanne koulutuksen jälkeen 2. Syyt sisustuskoulutukseen osallistumiseen Syitä sisustuskoulutukseen osallistuminen tiedusteltiin viisiportaisen asteikon avulla. Asteikossa 5= vaikutti osallistumiseen erittäin paljon ja 1=ei vaikuttanut lainkaan. Vastausten perusteella yleisimpiä syitä sisustuskoulutukseen osallistumiseen olivat halu opiskella itseä kiinnostavaa alaa (4,8), kehittää omia taitoja (4,7), parantaa työnsaantimahdollisuuksia (4,1), hankkia uusi ammatti (3,9) sekä hankkia lisäpätevyyttä ja kehittyä nykyisessä työssä. Vähiten koulutukseen osallistumiseen vaikuttivat työpaikan varmistaminen (1,4), uusien ihmisten tapaaminen (2,2) sekä halu opiskella, koska pitää opiskelusta (2,6). Taulukko 1. Syyt sisustuskoulutukseen osallistumiseen (1 = ei lainkaan, 2 = melko vähän, 3 = jonkin verran, 4 = melko paljon, 5 = erittäin paljon) Osallistumissyy: Keskiarvo: Halusin hankkia lisäpätevyyttä kehittääkseni ammattitaitoa työssäni 3,9 Halusin tavata uusi ihmisiä 2,2 Halusin parantaa työnsaantimahdollisuuksia sisustusalalla 4,1 Halusin saada mielekästä tekemistä 3,4 Halusin opiskella minua kiinnostavaa alaa 4,8 Halusin siirtyä vaativampiin työtehtäviin 3,2 Halusin kehittää omia taitojani 4,7 Halusin hankkia uuden ammatin 3,9 Halusin opiskella, koska pidän opiskelusta 2,6 4

5 Halusin kehittää jatkokoulutusmahdollisuuksiani 3,0 Halusin varmistaa, etten menetä työpaikkaani 1,4 Sisustuskoulutukseen osallistumiseen vaikuttivat eniten työssä kehittyminen ja selviytyminen tulevaisuuden työmarkkinoilla. Noin 70 prosenttia vastasi, että työssä kehittyminen vaikutti koulutukseen osallistumiseen melko tai erittäin paljon. Myös selviytyminen tulevaisuuden työmarkkinoilla vaikutti melko tai erittäin paljon osallistumiseen 64 prosentilla vastaajista. Toiminnan tarpeella sen sijaan oli vähiten osuutta koulutukseen osallistumiseen. Noin kolmasosa vastanneista oli sitä mieltä, että toiminnan tarve vaikutti sisustuskoulutukseen osallistumiseen vain vähän tai ei lainkaan. Osallistumissyyt Toiminnan tarve Selviytyminen tulevaisuuden työmarkkinoilla melko tai erittäin paljon jonkin verran ei lankaan tai vähän Työssä kehittyminen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuvio 5. Osallistumissyyt summamuuttujien tasolla 5

6 Osallistumissyyt koulutustaustan mukaan Seuraavassa kuviossa esitellään koulutukseen osallistumisen syiden erot aikaisemman koulutustaustan perusteella. Kuvio 6. Osallistumissyyt koulutustaustan perusteella Sisustuskoulutukseen osallistumissyistä toiminnan tarve vaikutti opiskelijoille vähiten koulutukseen osallistumiseen. Kun toiminnan tarvetta tarkastellaan koulutustaustan perusteella, on se vaikuttanut vähiten koulutukseen osallistumiseen opiskelijoilla, joilla on ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoinen tutkinto. Eniten toiminnan tarve on vaikuttanut koulutukseen osallistumiseen opiskelijoilla, jotka ovat käyneet joko ammattikoulun tai opistotasoisen ammattitutkinnon. Selviytyminen tulevaisuuden työmarkkinoilla ei eroa tilastollisesti merkitsevästi koulutustaustan perusteella. Peruskoulun tai lukion käyneillä tulevaisuuden työmarkkinoilla selviytyminen vaikutti osallistumiseen hieman muita enemmän. Ero ryhmien välillä ei kuitenkaan ole merkittävä. Yleisin sisustuskoulutukseen osallistumisen syy oli työssä kehittyminen. Eniten työssä kehittyminen vaikutti osallistumiseen peruskoulun tai lukion käyneiden kohdalla. 6

7 3. Sisustuskoulutuksen hyöty opiskelijoiden kokemana Myös sisustuskoulutuksesta koettua hyötyä tiedusteltiin väittämien ja viisiportaisen asteikon avulla, jossa viisi oli täysin samaa mieltä ja yksi täysin eri mieltä. Yleisimpiä sisustuskoulutuksesta saatuja hyötyjä olivat uudet työnsaantimahdollisuudet (4,3), hyöty työelämässä (4,2), opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen käytäntöön (4,0) sekä opitun hyödyntäminen käytännössä (4,1). Vastaajat kokivat, että harvimmin sisustuskoulutus oli hyödyttänyt saamaan parempaa palkkaa (2,7) ja vähentämään työttömyysriskiä (3,0). Taulukko 2. Sisustuskoulutuksen hyöty opiskelijoilla (1 = täysin eri mieltä, 2 = osittain eri mieltä, 3 = ei samaa eikä eri mieltä, 4 = osittain samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) Sisustuskoulutuksen hyöty: Keskiarvo: Sisustuskoulutus on avannut uusia työmahdollisuuksia 4,3 Sisustuskoulutuksesta on ollut hyötyä työelämässä 4,2 Sisustuskoulutus on antanut valmiuksia siirtyä vaativampiin työtehtäviin 3,5 Sisustuskoulutus on vähentänyt riskiä joutua työttömäksi 3,0 Selviydyn nykyään työtehtävistäni paremmin 3,2 Olen pystynyt hyödyntämään sisustuskurssilla oppimiani tietoja ja taitoja käytännössä, esimerkiksi työssäni 4,1 Sisustuskoulutuksen jälkeen olen pystynyt paremmin kilpailemaan alan työmarkkinoilla 3,6 Sisustuskoulutus on auttanut minua saamaan parempaa palkkaa 2,7 Sisustuskoulutus on antanut valmiuksia ryhtyä yrittäjäksi 3,4 Sisustuskurssilla opittuja tietoja on ollut helppo soveltaa käytäntöön 4,0 Sisustuskoulutus on lisännyt valmiuksiani selviytyä uudenlaisista työtehtävistä 3,9 Sisustuskoulutus on antanut valmiuksia edetä uralla 3,6 Sisustuskoulutus on antanut rohkeutta vaihtaa uudelle alalle 3,7 Sisustuskurssi antoi minulle hyvät valmiudet seuraavilla sisustussuunnittelun osa-alueilla: a. Tilasuunnittelu b. Materiaalisuunnittelu c. Värisuunnittelu d. Valaistussuunnittelu e. Kiinto- ja irtokalustesuunnittelu f. Suunnitelmien esitystekniikat 4,0 3,8 3,7 3,7 3,7 3,6 7

8 Kun tarkastellaan koettua hyötyä muodostettujen summamuuttujien tasolla, ovat opiskelijat kokeneet saavansa koulutuksesta eniten käytännön tietoihin ja taitoihin liittyvää hyötyä. Vastaajista 80 prosenttia on osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että koulutus on antanut käytännön tietoihin ja taitoihin liittyvää hyötyä. Vähiten opiskelijat ovat kokeneet saaneensa työuralla etenemiseen liittyvää hyötyä. 59 prosenttia vastanneista on kuitenkin sitä mieltä, että koulutus on hyödyttänyt myös työuralla etenemistä. Kuviossa 6 esitellään opiskelijoiden kokema hyöty sisustuskoulutuksesta. Koettu hyöty Työllisyysmahdollisuuksiin liittyvä hyöty Työtehtäviin liittyvä hyöty Työuralla etenemiseen liittyvä hyöty samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä eri meiltä Käytännön tietoihin ja taitoihin liittyvä hyöty 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 7. Sisustuskoulutuksesta koettu hyöty Käytännön tietoihin ja taitoihin liittyvään hyötyyn liittyi kysymys, joka koski sisustuskoulutuksen antamia valmiuksia suunnittelun eri osa-alueita. Vastausten perusteella parhaimmat valmiudet sisustuskoulutus antoi tilasuunnitteluun. Suurin osa, 84 prosenttia vastaajista oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että koulutus antoi hyvät valmiudet tilasuunnittelussa. Noin 70 prosenttia vastaajista oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että koulutus antoi hyvä valmiudet materiaalisuunnittelussa. Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että koulutus antoi hyvät valmiudet valaistussuunnitteluun. Koettu hyöty avoimissa vastauksissa Opiskelijoiden kokemia hyötyjä kysyttiin myös avoimella kysymyksellä lomakkeen lopussa. Näitä vastauksia analysoitiin luokittelemalla. Vastauksista nousee esille kuusi luokkaa, jotka ovat osittain samantapaisia ja osittain täysin erilaisia kuin koetusta hyödystä muodostetut summamuuttujat. Vaikka kyselylomakkeen yksi väittämä koski yrittäjyyttä, olivat jotkut vastaajat tuoneet yrittäjyysnäkökulman esille myös avoimen kysymyksen vastauksissa. Mahdollisuus perustaa sisustusalan yritys koettiin yhdeksi sisustuskoulutuksen tuottamaksi hyödyksi. 8

9 Toinen vastauksista esiin tullut luokka on työpaikkaan liittyvät hyödyt. Jotkut vastaajista olivat esimerkiksi kokeneet, että koulutuksen myötä toimenkuva oli parantunut ja työtehtävät olivat muuttuneet mielenkiintoisemmiksi tai he olivat saaneet erikoistehtäviä. Jotkut opiskelijat olivat koulutuksen jälkeen saaneet vakituisen työsuhteen tai parempaa palkkaa. Työpaikkaan liittyvät hyödyt muistuttavat siis työuralla etenemiseen liittyviä hyötyjä. Hyötynä koettiin myös se, että koulutuksessa sai tutustua muihin samasta alasta kiinnostuneihin. Opiskelijat kokivat hyötyneensä tästä monilla eri tavoin. Toiset pitivät hyötynä uusia ystävyyssuhteita ja toiset taas verkostoitumista, kontakteja ja uusia asiakkaita. Jotkut vastaajat kokivat hyödyllisiksi sen, että koulutuksessa näki muiden tekniikoita ja tyylejä, mikä auttoi saamaan uutta, erilaista näkemystä sisustussuunnitteluun. Monet vastasivat, että koulutus hyödytti heitä tietojen lisääntymisen ja päivittämisen kautta. Jotkut saivat uutta tietoa, kun taas osalle koulutus palautti mieleen unohtuneita tärkeitä asioita. Koulutus koettiin hyödylliseksi myös siinä mielessä, että se lisäsi motivaatiota ja antoi uusia ideoita. Vastauksista nousi esille myös se, että koulutus lisäsi arvostusta, itseluottamusta ja varmuutta. Jotkut olivat esimerkiksi saaneet luottamusta suunnitteluun ja varmuutta omalle tyylilleen. Monet kokivat, että heitä arvostettiin enemmän työelämässä. 9

10 Koettu hyöty koulutustaustan mukaan Koulutuksen koettua hyötyä analysoin koulutustaustan mukaan. Peruskoulun tai ylioppilastutkinnon suorittaneet ovat kokeneet hyötyneensä sisustuskoulutuksesta eniten. Vähiten koulutuksesta ovat hyötyneet opiskelijat, joilla oli ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoinen tutkinto. Kaikissa koetun hyödyn osa-alueissa tulokset ovat samansuuntaiset: vähiten koulutuksesta hyötyivät korkeakoulututkinnon suorittaneet ja eniten perus-, kansa- ja keskikoulun tai ylioppilastutkinnon suorittaneet. Tulosten perusteella sisustuskoulutuksesta siis hyötyvät vähiten opiskelijat, joilla oli ennen koulutukseen tuloa korkeakoulututkinto. Eniten puolestaan hyötyvät opiskelijat, jotka ovat suorittaneet perus-, keski- ja kansakoulun tai lukion. Myös ammattikoulun tai opistotasoisen ammattitutkinnon käyneet näyttävät tulosten perusteella hyötyvän koulutuksesta enemmän kuin korkeakoulutetut. Kuvio 8. Koetun hyödyn osa-alueet koulutustaustan perusteella 4. Osallistumissyiden ja koetun hyödyn välinen yhteys Sisustuskoulutuksen osallistumisen syiden sekä opiskelijoiden koulutuksesta kokeman hyödyn välisen yhteyden analyysi osoitti, että toiminnan tarpeen ja opiskelijan koulutuksesta saaman hyödyn välillä ei ole yhteyttä. Tämä on siinä mielessä ymmärrettävää, että toiminnan tarvetta kuvaavat kysymykset eivät liity hyötyyn. Toiminnan tarve vaikutti opiskelijoilla myös vähiten koulutukseen osallistumiseen (kuvio 4). Opiskelijat, joiden tavoitteena oli selviytyä tulevaisuuden työmarkkinoilla, kokivat koulutuksen hyödyllisimmäksi työllisyysmahdollisuuksien sekä työuralla etenemisen kannalta. Tulevaisuuden työmarkkinoilla selviytymisen ja työtehtäviin liittyvän hyödyn sekä käytännön tietoihin ja taitoihin liittyvän 10

11 hyödyn välillä ei ole riippuvuutta. Opiskelijat, joiden tavoitteena oli työssä kehittyminen, kokivat sisustuskoulutuksen kaikkein hyödyllisimmäksi. Työssä kehittymisen ja kaikkien koetun hyödyn summamuuttujien välillä on positiivinen yhteys. 5. Lisäkoulutustarve Useat opiskelijat toivoivat lisäkoulutusta. Eniten lisäkoulutusta toivottiin tietoteknisessä piirtämisessä ja suunnitteluohjelmien käytössä (25 opiskelijaa). Myös valaistussuunnitteluun monet toivoivat saavansa lisäkoulutusta (20 opiskelijaa). Tilasuunnittelussa koulutusta toivottiin muun muassa julkisten tilojen, kuten myymälöiden suunnitteluun. Aihealue: Toivomusten määrä: Tietotekninen piirtäminen (mm. CAD) ja suunnitteluohjelmien käyttö 25 Valaistussuunnittelu 20 Tilasuunnittelu 11 Esitystekniikat 10 Lisäkoulutusta ja syventämistä kaikilla osa-alueille 9 Materiaalisuunnittelu 8 Yrittäjyystaitoja ja koulutusta oman yrittämisen perustamiseen 5 Vihersisustus 4 Tekstiilisuunnittelu 4 Värisuunnittelu 3 Piirtäminen 2 11