Poissaolojen määrässä vähän. muutoksia 10 vuodessa

Transkriptio

1 Poissaolojen määrässä vähän muutoksia 10 vuodessa Kuluneen vuosikymmenen aikana poissaolojen kokonaismäärä on muuttunut merkittävästi vain rahoitusalalla ja muissa palveluissa 1. Näillä aloilla poissaoloja oli vuonna 2001 runsaat kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin 1990-luvun alussa. Työntekoon käytetty aika on vastaavasti lisääntynyt. Rahoitusalan poissaolojen määrää ovat pienentäneet lounasajan siirto työajan ulkopuolelle sekä ilmeisesti toimihenkilöiden keski-iän noususta aiheutunut perhevapaiden määrän aleneminen. Muissa palveluissa kehitykseen lienevät osaltaan vaikuttaneet vastaajien joukossa kymmenvuotisjaksolla tapahtuneet muutokset sekä useiden uusien palvelualojen liittyminen Palvelutyönantajiin ja Erityispalvelujen Työnantajaliittoon. Kaupan yrityksissä, vakuutusalalla ja apteekeissa poissaolojen kokonaismäärä on lähes kymmenen vuoden takaisella tasolla, vaikka vuosittaista vaihtelua onkin esiintynyt. Hotellien ja ravintoloiden ajankäytössä vaihtelua ovat todennäköisesti synnyttäneet eniten vuosittaiset muutokset vastanneiden joukossa. Palvelutyönantajien ajankäyttötiedustelu täytti pyöreitä vuosia tänä vuonna. Vuotta 2001 koskeva tiedustelu oli kymmenes perättäinen. Aiemmin harvakseltaan toteutettu kysely vakiintui 1993, jolloin tiedustelusta päätettiin tehdä jokavuotinen. Lomautuksia palveluyrityksissä vähän Lomautuksia on kymmenvuotiskaudella ollut yksityisissä palveluyrityksissä vähän. Lomautuksia 1 Muihin palveluihin sisältyvät Sosiaalialan Työnantajaliiton ja Tietoalojen Liiton jäsenyritykset. Lisäksi niissä ovat mukana Erityispalvelujen Työnantajaliitosta huolinta-ala, mainos-, matka- ja tilitoimistot sekä eräät toimialoihin kuulumattomat yritykset ja järjestöt. Ajankäyttötiedustelu Sisällysluettelo Sisältö Juhapekka Suutarinen Ulkoasu Jussi Elimäki & Sampo Saarinen Taitto Sampo Saarinen Painopaikka MP-Keskus, Helsinki, 2002 Tilaukset Palvelutyönantajat ry/postitus Eteläranta 10, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Sähköposti tilaukset@palvelutyonantajat.fi Internet Poissaolojen määrässä vähän muutoksia 10 vuodessa... 1 Sairauspoissaolot lähes ennallaan... 3 Tehty työaika laskennallista vuosityöaikaa pienempi... 5 Poissaolojen määrää näyttäisi riippuvan yrityksen koosta... 7 Naiset hoitavat pieniä lapsia Osa-aikaisten poissaolojen rakenne muistuttaa kokoaikaisia

2 Tehty työaika eräillä palvelualoilla , % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Kauppa 83,0 82,1 84,0 82,0 82,8 84,2 84,0 83,2 83,5 82,6 Hotellit ja ravintolat 80,2 78,1 81,4 77,1 80,4 81,2 79,9 79,2 n.a. 82,1 Pankit 75,3 75,2 76,3 76,1 75,8 76,3 77,0 76,5 77,3 77,8 Vakuutus 78,4 78,6 78,7 77,7 78,9 79,5 79,3 79,8 79,4 78,7 Muut palvelut 77,5 75,3 78,4 78,9 78,9 79,9 78,2 79,2 80,6 79,9 Apteekit 83,3 82,5 82,4 83,3 84,1 84,3 84,0 81,4 80,7 82,2 Henkilöitä tiedustelussa n.a käytettiin hieman laajemmin 1990-luvun alun taantumavuosina, jolloin mm. kaupan sekä muiden palveluiden yritykset joutuivat lomauttamaan henkilöstöään. Hotelleissa ja ravintoloissa lomautuksia on esiintynyt vuosittain, kun taas rahoitus- ja vakuutusaloilla niihin ovat turvautuneet kuluneen vuosikymmenen aikana vain yksittäiset yritykset. Työehtosopimukset ovat olleet palvelualoilla voimassa koko kymmenvuotisjakson, joten lakotkin ovat olleet palveluyrityksissä harvinaisia. Teollisuudessa työnseisaukset ovat olleet huomattavasti yleisempiä. Teollisuudessa lomautukset ovat palvelualoja tavallisempia. Teollisuudenkin lomautuksissa on toki alakohtaista vaihtelua. Lomautusten huippuvuodet olivat myös teollisuudessa , jolloin työntekijät olivat lomautettuna keskimäärin tuntia vuodessa. Keskimääräinen lomautusaika työntekijää kohden oli vuonna 2001 teollisuudessa yhdeksän tuntia ja palveluyrityksissä vain noin tunti. Ylityöt pääsääntöisesti vähentyneet Useimmilla tiedustelun aloilla ylityöt ovat joko vähentyneet selvästi tai pysyneet ennallaan verrattuna 1990-luvun lopun vuosiin. Kaupan yrityksissä ylitöiden osuus näyttää vakiintuneen yhden prosentin tasolle eli vajaaseen 20 tuntiin. Hotelleissa ja ravintoloissa ylitöitä tehdään palveluyrityksistä eniten ja ylitöiden osuus on kasvanut 1,4 prosenttiyksiköllä vuodesta Tiedustelun perusteella on kuitenkin vaikea päätellä, onko ylitöiden määrä hotelleissa ja ravintoloissa todella lisääntynyt vai onko kyse vastanneiden yritysten joukossa vuosittain tapahtuvan vaihtelun aiheuttamasta satunnaisheilahtelusta. Teollisuuteen verrattuna palveluyrityksissä tehdään kuitenkin varsin vähän ylitöitä. Vuonna 2001 teollisuuden työntekijät olivat ylitöissä keskimäärin 2,9 % teoreettisesta työajastaan vaihteluvälin ollessa toimialasta riippuen 2,2 4,2 %. Palveluyrityksissä työntekijät tekivät yli- tai lisätöitä keskimäärin arviolta prosentin verran vaihteluvälin ollessa 0,1 1,6 %. 2

3 Terveyspalvelut erilleen muista palveluista Vuoden 2001 tiedustelussa siihen vastanneiden yksityisten terveyspalveluyritysten joukko kasvoi riittävän suureksi, jotta sen ajankäyttötiedot voidaan julkaista erillään muista palveluista. Työntekoon käytetty aika on terveyspalveluissa suhteellisesti lähinnä vakuutusalan tasoa. Tunneissa mitattuna alan yrityksissä tehtiin kuitenkin työtä keskimäärin tuntia vuodessa, kun vakuutusalalla työntekoon käytettiin tuntia. Sairauspoissaolojen määrässä ei merkittävää muutosta Palveluyritysten sairauspoissaolot ovat vuoden 1999 jälkeen muuttuneet vain vähän. Kaupan yrityksissä sairastaminen on ajankäyttötiedustelun mukaan lisääntynyt 0,3 ja vakuutusalalla 0,2 prosenttiyksiköllä, mutta muilla toimialoilla sairauspoissaolot ovat pysyneet ennallaan tai jopa vähentyneet. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaupan yrityksissä vajaalla prosenttiyksiköllä ja vakuutusalalla, rahoitusalalla sekä apteekeissa parilla prosenttiyksikön kymmenyksellä. Muilla tiedustelun aloilla sairauspoissaolot olivat 1990-luvun alun tasolla vuonna Sairauspoissaolojen osuus teoreettisesta säännöllisestä työajasta on palveluyrityksissä yleisimmin 1 4 %. Tilanne poikkeaa merkittävästi teollisuudesta. Siellä työntekijöiden sairauspoissaolojen määrä on yleisimmin 4 7 % teoreettisesta työajasta. PT:n ajankäyttötiedustelussa mukana olevilla aloilla neljän prosentin raja ylittyi noin joka viidennessä vähintään 20 työntekijää työllistävässä jäsenyrityksessä. Kuitenkin vain vajaa viisi prosenttia em. yrityksistä kirjasi sairaus- Sairaus- ja tapaturmapoissaolot palveluyrityksissä % vastanneista yrityksistä Alle 1 % 1 2 % 2 3 % 3 4 % 4 5 % 5 6 % 6 7 % Väh. 7 % Poissaolojen osuus teoreettisesta työajasta 3

4 poissaoloja yli kuusi prosenttia teoreettisesta työajasta. Toisaalta saman verran yrityksiä ilmoitti sairaudesta aiheutuvien poissaolojen määräksi alle prosentin teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Yrityskoon mukaan sairauspoissaolot jakautuvat PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2001 siten, että työntekijän yrityksistä kahdella kolmasosalla sairauspoissaoloja oli 1 4 % ja vähintään 50 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot eräillä palvelualoilla , % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Kauppa - sairaus 3,0 3,1 2,8 3,3 3,1 3,2 3,1 3,6 3,6 3,9 - työtapaturma 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Hotellit ja ravintolat - sairaus 3,7 3,1 3,8 4,0 3,3 3,9 3,7 3,9 n.a. 3,7 - työtapaturma 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 n.a. 0,3 Rahoitus - sairaus 3,2 3,2 3,2 3,3 3,6 3,4 3,3 3,4 3,5 3,4 - työtapaturma 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,0 Vakuutus - sairaus 2,8 3,0 2,9 3,0 2,8 2,9 2,9 3,1 3,4 3,3 - työtapaturma 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut palvelut - sairaus 3,8 2,7 3,3 3,5 3,1 2,9 3,7 3,7 3,2 3,7 - työtapaturma 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 Apteekit - sairaus 2,2 3,0 2,4 2,0 1,7 1,7 2,6 2,9 2,4 2,5 - työtapaturma 0,4 0,4 0,1 0,2 0,1 0,3 0,1 0,1 0,0 Huom! Vuoden 1992 luvut sisältävät sekä sairaudesta että työtapaturmista aiheutuneet poissaolot. 4

5 työntekijän yrityksistä kahden kolmasosan poissaolo-osuus oli 2-4 %. Sairauspoissaolojanan molemmat ääripäät (poissaoloja alle prosentti tai vähintään 6 %) olivat näistä ryhmistä paremmin edustettuina pienyrityksissä. Kun tarkastelujaksoa pidennetään 1990-luvun alkuun saakka, näyttää siltä, että sairauspoissaolot ovat lisääntyneet merkittävästi tiedustelussa mukana olevista aloista ainoastaan kaupan yrityksissä. Lisäystä on tullut vajaa prosenttiyksikkö, mistä suuri osa viimeisten kolmen vuoden aikana. Vakuutusalalla ja apteekeissa sairaudesta aiheutuvat poissaolot ovat myös pitkällä aikavälillä hieman lisääntyneet. Sen sijaan hotelleissa ja ravintoloissa, rahoitusalalla sekä muita palvelualoja edustavissa yrityksissä nämä poissaolot ovat lähes samalla tasolla kuin kymmenisen vuotta sitten. Tehty vuosityöaika laskennallista vuosityöaikaa pienempi Ajankäyttötiedustelun perusteella saatava tehty vuosityöaika vaihteli palveluyrityksissä toimialasta riippuen ja tunnin välillä vuonna Vuotta aiemmin vastaava vaihteluväli oli tuntia. Kokonaisia työpäiviä oli siten tiedustelun mukaan vuonna 2001 henkilöä kohti keskimäärin Vuosilomaan käytettiin teoreettista työaikaa tuntia vuonna Pisimmät lomat kirjattiin rahoitusalalla ja lyhimmät apteekeissa. Sairauden vuoksi työntekijä oli poissa työstä keskimäärin tuntia ja perhesyiden takia tuntia vuoden 2001 aikana. Yli- ja lisätyötä tehtiin vähiten apteekeissa, keskimäärin vain yksi tunti vuoden aikana. Eniten ylitöitä kirjattiin hotelleissa ja ravintoloissa, joissa työaika lisääntyi näiden vuoksi 28 tunnilla. Ylitöiden määrä on palveluyrityksissä kuitenkin selvästi pienempi kuin teollisuustyöntekijöillä. Tiedustelusta saatava kokonaistuntimäärä (= teoreettinen työaika) on useilla palvelualoilla vain suuntaa antava, sillä kaikkien yritysten työaikakirjanpito ei vielä tee riittävässä määrin eroa kokoaikaisten ja osa-aikaisten sekä muiden tilapäistyöntekijöiden välille. Näin osan yrityksistä on vaikea antaa esim. työaikatietoja näistä ryhmistä erikseen tai erotella kesä- ja muut tilapäistyöntekijät pois ajankäytön raportoinnista. 5

6 Palvelualat Teollisuus Kauppa Hotellit ja Rahoitus Vakuutus Terveys- Muut Apteekit Työntekijät ravintolat palvelut palvelut Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika sis. ed. Henkilöitä tiedustelussa Yhteensä Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan Sairaus Vuosiloma Koulutus * Yli- ja lisätyö Muu hyväksytty poissaolo Perhevapaat Poissaolo ilman hyväksyntää Työtapaturma Työriidat Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen Ajankäyttö palveluyrityksissä toimialoittain vuonna 2001, tuntia * ay-tehtävät ja matkustusaika sisältyvät teollisuudessa koulutuksen osuuteen. 6

7 Poissaolot eräillä toimialoilla, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Kauppa Hotellit ja ravintolat Rahoitus Vakuutus Apteekit Terveyspalvelut Muut palvelut Teollisuuden työntekijät Teollisuuden toimihenkilöt Vuosiloma Perhevapaat Sairaus ja tapaturma Muut poissaolot Poissaolojen määrä näyttäisi riippuvan yrityksen koosta Tiedustelun perusteella poissaoloja on enemmän niissä yrityksissä, joissa työntekijöitä on vähintään 50. Työntekoon käytetyn ajan osuus on alle 50 työntekijän yrityksissä alasta riippuen jopa neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vähintään 50 työntekijän yrityksissä. Eroa näyttäisi selittävän yleensä se, että suuremmissa yrityksissä on pieniin verrattuna pitemmät vuosilomat ja enemmän sairaudesta sekä perhevapaista aiheutuvia poissaoloja. Esimerkiksi rahoitusalalla vuosilomien osuus oli 1,5 prosenttiyksikköä ja perhevapaiden osuus lähes prosenttiyksikön suurempi vähintään 50 työntekijän yrityksissä. Vuosilomien kohdalla eroa voisi selittää se, että alan suurissa yrityksissä on paljon pitkään alalla olleita toimihenkilöitä, jotka ansaitsevat vuosilomaa vanhan ansaintasäännön mukaan (3,5 päivää kuukaudessa). 7

8 Henkilöitä tiedustelussa Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Yli- ja lisätyö 1,2 1,1 1,3 1,3 0,5 0,5 Poissaolo ilman hyväksyntää 0,0 0,0 0,0-0,0 0,0 Muu hyväksytty poissaolo 0,1 0,6 1,3 0,9 0,5 1,9 Perhevapaat 1,5 2,0 1,6 2,3 3,1 3,4 Sairaus 2,3 4,1 3,1 3,4 3,0 3,8 Työtapaturma 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,2 Työriidat ,0 Vuosiloma 9,0 10,0 11,7 13,2 8,8 9,7 Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 0,1 0,2 1,0 1,1 0,6 0,6 Koulutus 0,4 0,8 1,9 1,4 1,2 1,0 Alle 50 Vähintään 50 Alle 50 Vähintään 50 Alle 50 Vähintään 50 työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää työntekijää Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 86,4 82,2 79,4 77,6 82,7 79,3 Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0,1 0, ,1 Kauppa Rahoitus Muut palvelut Ajankäyttö eräillä palvelualoilla toimialoittain yrityskoon mukaan vuonna 2001, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Kokoaikaiset 8

9 Kauppa Hotellit ja Rahoitus Vakuutus Terveys- Muut Apteekit Työntekijät Toimihenkilöt ravintolat palvelut palvelut Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 0,2 1,3 1,1 0,5 0,3 0,6 0,4 sis. ed. sis. ed. Henkilöitä tiedustelussa Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,1 Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 82,6 82,1 77,8 78,7 78,4 79,9 82,2 81,2 85,0 Yli- ja lisätyö 1,1 1,6 1,3 0,6 0,4 0,5 0,1 2,9 1,7 Poissaolo ilman hyväksyntää 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 Muu hyväksytty poissaolo 0,6 0,5 0,9 1,3 2,2 1,6 0,4 1,0 0,7 Perhevapaat 2,0 2,1 2,3 3,9 3,6 3,3 4,7 0,9 1,7 Työtapaturma 0,1 0,3 0,0 0,0 0,1 0,2 0,0 0,5 0,1 Sairaus 3,9 3,7 3,4 3,3 3,5 3,7 2,5 5,6 2,3 Työriidat ,0-0,0 0,0 Vuosiloma 9,9 9,0 13,1 10,9 10,6 9,5 9,0 9,5 9,4 Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0,0 0,5-0,0 0,0 0,1-0,5 0,1 Koulutus 0,7 0,5 1,4 1,4 1,3 1,1 0,8 0,7 0,8 Palvelualat Teollisuus Ajankäyttö palveluyrityksissä toimialoittain vuonna 2001, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Kokoaikaiset 9

10 Pienten lasten hoito edelleen naisten harteilla Ajankäyttötiedustelun mukaan perhevapaiden käyttö on palveluyrityksissä edelleen merkittävin naisten ja miesten työajan jakaumaa eriyttävä tekijä. Kun naisten perhevapaista aiheutuneet poissaolot olivat 2,8 6,3 % teoreettisesta työajasta, miehet käyttivät perhevapaisiin vain 0,2 0,4 % työajastaan. Perhevapaiden jakautuminen vanhempainvapaisiin ja erilaisiin hoitovapaisiin on varsin tasaista niissä kaupan, rahoitusalan sekä muiden palveluiden yrityksissä, jotka ovat eritelleet naisten ja miesten ajankäytön. Vakuutusalalla vanhempainvapaita käytettiin selvästi hoitovapaita enemmän, ja terveyspalveluyrityksissä hoitovapaat olivat selvästi yleisempiä sekä miehillä että naisilla. Erot perhevapaiden käytössä vaikuttavat usein siihen, että sairauspoissaolot ovat naisilla miehiä suuremmat. Raskauteen mahdollisesti liittyvät tarkastukset ja sairastumiset kirjautuvat yrityksissä naisten sairauspoissaoloihin, mutta myös sairaan lapsen hoitoaika merkitään yrityksissä työntekijän omaksi sairastamiseksi. Useimmiten tämäkin kasvattaa naisten poissaolotunteja. Sukupuolenmukaisia jakaumia ei voi suoraan verrata yleiseen kokoaikaisten jakaumaan, sillä jakaumat perustuvat erilaisiin vastanneiden joukkoihin. Osa-aikaisten poissaolojen rakenne muistuttaa kokoaikaisia Osa-aikaisilla työntekijöillä kuluu sairastamiseen ja koulutukseen työaikaa samassa suhteessa kuin kokoaikaisillakin. Sen sijaan vuosilomat näyttävät vievän osa-aikatyöntekijöiden teoreettisesta työajasta huomattavasti vähemmän kuin kokoaikaisilla kollegoilla. Todennäköisesti osa-aikaisten aineistossa vaikuttavat kokoaikaisia enemmän määräaikaiset työsuhteet. Määräaikaiset työntekijät eivät pääsääntöisesti pidä vuosilomaa työsuhteen kestäessä, vaan saavat lomakorvauksen työsuhteen päättyessä. Perhevapaita osa-aikaisilla työntekijöillä oli 1,6 % teoreettisesta työajasta vuonna Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 3,4 %. Myös osa perhevapaista ajoittuu osa-aikaisilla määräaikaisten työsuhteiden väliseen aikaan. Osa-aikaiset ovat yritysten ajankäytön seurannassa useimmiten vielä samassa joukossa kokoaikaisten työntekijöiden kanssa. Siten kokoaikaisten työajan jakauma sisältää jossain määrin myös osa-aikatyöntekijöiden tunteja. 10

11 Muu ansaintaperusteinen 0,3 0,1 1,0 0,5 0,5 0,2 sis. ed. sis. ed. sis. ed. sis. ed. vapaa-aika Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Henkilöitä tiedustelussa Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 99,9 100,2 100,0 100,0 Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 81,0 85,5 78,4 84,4 76,1 84,6 77,5 81,9 81,7 87,0 Yli- ja lisätyö 0,7 2,0 1,3 1,0 0,7 0,2 1,6 3,1 0,9 2,1 Poissaolo ilman hyväksyntää 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0,1 0,0 0,0 Muu hyväksytty poissaolo 0,7 0,6 1,2 1,0 2,0 1,0 1,2 1,1 1,0 0,5 Perhevapaat 3,3 0,2 2,8 0,3 6,3 0,4 3,2 0,3 4,2 0,2 Työtapaturma 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,5 0,1 0,1 Sairaus 4,1 4,2 3,2 1,4 3,1 1,9 7,3 5,3 2,9 1,9 Työriidat ,0 0,1 0,0 0,0 Vuosiloma 9,7 8,8 11,6 10,2 10,7 10,5 9,3 9,6 9,2 9,5 Lomautus ja muu työn tarjonnan 0, ,5 0,5 0,1 0,1 estyminen Koulutus 0,8 0,5 1,8 2,2 1,3 1,4 0,6 0,8 0,8 0,7 Kauppa Rahoitus Vakuutus Työntekijät Toimihenkilöt Palvelualat Teollisuus Ajankäyttö eräillä palvelualoilla toimialoittain sukupuolen mukaan vuonna 2001, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta 11

12 Ajankäyttö palveluyrityksissä vuonna 2001, % teoreettisesta säännöllisestä työajasta Osa-aikaiset % Tunnit keskimäärin Säännöllisenä työaikana tehty työ, sis. ay-tehtävät ja matkustusajan 86,6 430 Koulutus 0,6 3 Lomautus ja muu työn tarjonnan estyminen 0,0 0 Vuosiloma 6,7 33 Muu ansaintaperusteinen vapaa-aika 0,1 1 Työriidat - - Sairaus 4,0 20 Työtapaturma 0,1 1 Perhevapaat 1,6 8 Muu hyväksytty poissaolo 0,3 2 Poissaolo ilman hyväksyntää 0,0 0 Yhteensä 100,0 498 Yli- ja lisätyö 0,3 1 Henkilöitä tiedustelussa 7400 Määritelmät Mitä eri työaikakäsitteet tarkoittavat? Teoreettisella säännöllisellä työajalla tarkoitetaan sovitun työaikajärjestelmän mukaista työaikaa ml. vuosiloma-aika. Tähän aikakäsitteeseen ei lueta ylityöaikaa eikä työajan lyhentämiseen liittyviä vapaita. Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan sovitun työaikajärjestelmän mukaista työaikaa. Siihen ei lueta vuosiloma-aikaa, ylityöaikaa eikä työajan lyhentämiseen liittyviä vapaita. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jonka henkilö todella on työssä. Siihen ei sisälly poissaoloaika. Tehtyyn työaikaan voidaan tarvittaessa lisätä tehdyt ylityöt. 12

13 Mikä on ajankäyttötiedustelu? Palvelutyönantajat aloitti ajankäyttötietojen tiedustelun jäsenyrityksiltään uudistetun luokittelun mukaan vuonna 1993, jolloin kysyttiin tietoja vuodelta Tiedot kysytään vuosittain. Tietojen keruuta ja vastaamista helpottaa PT:n ja TT:n yhteisen työaika- ja poissaololuokittelun käyttö. Luokittelun käytöstä on yritykselle hyötyä mm. seuraavista syistä: Yritys pystyy järjestämään rationaalisesti lakien ja sopimusten edellyttämät aikatiedot. Yritys saa tiedot todellisesta työhön käytetystä ajasta ja sen kehittymisestä, jolloin työajan suunnittelu tehostuu. Yritys saa systemaattiset tiedot poissaoloajoista, jolloin poissaolojen vähentämiseen tähtääviä toimia voidaan suunnitella paremmin. Ajankäytön seuranta muodostuu käsitteellisesti yhtenäiseksi, jolloin eri toimialoja, yrityksiä ja yksiköitä voidaan verrata toisiinsa. Työaika- ja poissaololuokittelun peruskäsitteenä on teoreettinen säännöllinen työaika. Se tarkoittaa sopimukseen perustuvaa työaikaa vuosiloma-aika mukaan luettuna. Ajankäytön seurannan ulkopuolelle jäävät kuitenkin työajan lyhennysvapaat sekä lisä- ja ylityöaika. Teoreettisen säännöllisen työajan voi laskea seuraavan kaavan mukaan: tiedustelussa mukana olevien työntekijöiden määrä x päivittäinen työaika tunteina x mahdollisten työpäivien määrä vuodessa ko. alalla. Luokittelusta kerrotaan tarkemmin erillisessä julkaisussa Työaika- ja poissaololuokittelu, joka on päivitetty vuonna 2000 yhdessä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton TT:n kanssa. Julkaisua voi tilata Palvelutyönantajien postituksesta joko sähköpostitse: mirja.hynonen@palvelutyonantajat.fi tai puhelimitse numerosta (09)