NAANTALIN KAUPUNKI TASEKIRJA 2013

NAANTALIN KAUPUNKI TASEKIRJA 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kaupunginvaltuusto xx.xx.2014

SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 Kaupunginjohtajan katsaus 3 Keskeiset taloushistorialliset kuvaajat 5 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 9 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 10 Turun talousalueen kehitys 13 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 15 Olennaiset poikkeamat käyttötalousarvioon 21 Kaupungin henkilöstö 21 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 22 Ympäristötekijät 24 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 25 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 27 Tilikauden tuloksen muodostuminen 27 Toiminnan rahoitus 29 Rahoitusasema ja sen muutokset 31 Kokonaistulot ja menot 33 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 35 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 35 Konsernin toiminnan ohjaus ja konsernivalvonta 35 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 36 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 36 Konsernin henkilöstömäärä 36 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 41 Asiaa koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 1

Talousarvion toteutuminen 43 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 43 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 43 Käyttötalouden toteutuminen 43 Toimielimien informaatiosivut 44 Yleinen 59 Sosiaali-ja terveystoimi 88 Sivistystoimi 116 Ympäristövirasto 139 Satama 168 Tilalaitos 170 Vesihuoltolaitos 172 Käyttötalous yhteensä - taulukot 174 Investointiosan toteutumisvertailu 188 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 209 Investointiosan toteutumisvertailu 214 Rahoitusosan toteutumisvertailu 220 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 224 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 230 Rahoituslaskelma 234 Tase 238 Konsernilaskelmat 246 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 251 Tilinpäätöksen liitetiedot 255 Liitetiedot sisältävät myös Tilalaitoksen ja Vesihuoltolaitoksen taseyksiköiden tiedot, eikä niistä ole erikseen tehty omaa kappaletta Kirjanpitokirjat ja tositelajit 283 Asiakirjojen säilytys 283 Tilinpäätöksen allekirjoitus 284 Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä 285 2

Toimintakertomus Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Talouden yleinen epävarmuus lisääntyi vuoden aikana edelleen, erityisesti euroalueen ongelmien vuoksi. Talouden yleisissä näkymissä epävarmuus jatkuu. Työttömyysaste Naantalissa oli keskimäärin 8,0 (6,5) prosenttia. Vuoden lopulla työttömiä oli 879 ja 9,6 %, kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysyi korkealla tasolla. Nuorisotyöttömyys pysyi kaupungin merkittävistä panostuksista huolimatta tavoiteltua tasoa suurempana. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on selvässä kasvussa. Tuoreimman käytettävissä olevan tilaston mukaan työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2011 Naantalin nykyisellä alueella 72,4 prosenttia, missä on laskua edellisvuodesta 0,1 prosenttiyksikköä. Kaupungin keskustan rakennemallitarkastelua on jatkettu. Keskustakortteleiden suunnittelukilpailun jälkeen käynnistettiin keskustakortteleiden asemakaavoitus. Asemakaava saatetaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2014. Seudullinen maankäytön rakennemalli hyväksyttiin toukokuussa 2012. Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2012 Naantalin kaupungin maankäytön kehityskuvan 2035, mikä on keskeisiltä linjauksiltaan yhdenmukainen seudullisen rakennemalliesityksen kanssa. Manner-Naantalin yleiskaavan tarkistus aloitettiin 2013 lopulla ja sen tärkeänä perusteena ovat em. rakennemalli ja kaupungin maankäytön kehityskuva. Naantalin kaupunki osallistuu seudullisesta vesihuoltoyhtiöstä käynnissä oleviin jatkovalmisteluihin. 3

Kaupungin toimintakate oli 84,6 miljoonaa euroa, muutos 1,2 %. Tuloslaskelman mukaan tulot kasvoivat 8,7 % ja toimintakulut kasvoivat 1,1 %. Verotulojen kasvu oli 11,2 % (koko maa + 6,8 %). Verotulojen kasvu jakautui verolajeille seuraavasti: kunnallisvero + 12,4 % (koko maa + 6,7 %), yhteisövero + 5,4 % (koko maa + 8,2 %) ja kiinteistövero + 4,2 % (koko maa + 7,4 %). Talousarvio laadittiin 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tilinpäätöksessä ylijäämä on 4,1 miljoonaa. Suurin yksittäinen ylijäämää kasvattanut muutostekijä oli verotulokohta, joka ylittyi 2,4 miljoonalla varsinaisesta talousarviosta. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 0,6 miljoonalla ja poistot alittivat talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla. Edellisen vuoden asukaskohtainen vuosikate 202 euroa nousi 754 euroon (keskiarvo 2001 2012 on ollut 425 euroa). Tuloksen muuttumiseen varsinaisesta talousarviosta vaikuttivat erityisesti seuraavat osatekijät - verotulot ylittyivät 2,4 miljoonaa euroa - valtionosuudet ylittyivät 0,6 miljoonaa euroa - poistot olivat 0,9 miljoonaa euroa alle arvion - maankäyttösopimusten tuotto alittui 0,9 miljoonaa euroa - sataman toimintakate jäi 0,6 miljoonaa alle arvion (tulot 0,9 miljoonaa alle) - erikoissairaanhoidon menot alittuivat 0,7 miljoonaa euroa - sosiaali- ja terveystoimen menot pl. ESH ylittyivät 1,1 miljoonaa euroa - vesihuoltolaitoksen toimintakate heikkeni 0,5 miljoonaa euroa arviosta Käyttötalouden henkilöstömenojen kasvu oli 2,2 %. Kaikki kasvu ei kuitenkaan ole säännönmukaisten henkilöstömenojen kasvua, koska luku sisältää esim. valtion rahoittamaa perusopetusryhmien pienentämistä usean sadantuhannen euron edestä. Kokonaisuutena varsinaisen talousarvion henkilöstömenot ylittyivät noin 275 000 eurolla, mutta tässä tarkastelussa on huomattava, että Kummelin henkilöstömenot päivitettiin talousarvioon vasta kesken vuoden. Palkkojen ja palkkioiden kasvu oli 1,8 %, eläkekulujen 3,2 % ja muiden henkilösivukulujen 6,1 %. Henkilöstökorvauksia saatiin 1,1 % edellisvuotta enemmän. Kaupungin velkamäärä laski edellisvuoden 49,8 miljoonasta 37,5 miljoonaan euroon (1 987 / as). Talousarviota laadittaessa arvioitiin velkamäärän nousevan noin 700 000 eurolla. Nettovelka (korolliset lainat vähennettynä kassavaroilla) oli vuoden lopussa 35,1 miljoonaa euroa. Investointien alkuperäinen määrä oli 13,3 miljoonaa euroa. Toteutuma jäi bruttona 10,5 miljoonaan euroon. Yleisen taloudellisen kehityksen ja valtiovallan toimien perusteella on syytä arvioida vuodelle 2014 hyväksytyn talousarvion tarkistamista viimeistään 4 kk raportin käsittelyn yhteydessä. 4

Keskeiset taloushistorialliset kuvaajat, lähde Tilastokeskus ja Kuntaliitto (kaaviot on päivitetty 2013 asti siltä osin kuin tietopohja on saatavana) 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Toimintakate (itseisarvo), /as. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Naantali Koko maa (enn) Toimintakate on toimintatuottojen ja toimintamenojen erotus. Se osoittaa, kuinka paljon käyttötalous tarvitsee verorahoitusta (verot + valtionosuudet). Toimintakate on yleensä negatiivinen. 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Verotulot + käyttötalouden valtionosuudet, /as. (verorahoitus) 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Naantali Koko maa (enn) Verotulot ovat ainoa tuloryhmä, joka tuloutetaan maksuperusteisesti. Verotuloihin kuuluvat kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron tilitykset. Valtionosuustulot perustuvat valtiovarainministeriön (peruspalvelujen valtionosuus, verotuloihin perustuva tasaus) ja opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksiin (yksikköhintarahoitus, eräät sivistystoimialan laskennalliset valtionosuudet). 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Vuosikate, /as. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen (= toimintakate + verorahoitus), joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että jos vuosikate on suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Naantali Koko maa (enn) 5

150 140 130 120 110 100 90 Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot ( /as.) indeksoituna, 2001=100 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Entinen tunnusluku "äyriä/asukas" on korvattu otsikon käsitteellä sen jälkeen, kun kunnallisverotukseen tuli verosta tehtävät vähennykset. Otsikon käsite saadaan, kun ensin lasketaan veron määrä tulovähennysten jälkeen - tästä määrästä vähennetään verosta tehtävät vähennykset ja lopullinen veron määrä jaetaan tuloveroprosentilla. Naantali Koko maa 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Verotulot verolajeittain, /as. (TP:n mukaan) Naantali 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Kiinteistövero ym. Yhteisövero Kunnallisvero Verotulot kirjataan maksuperusteisesti - siten kaavio kertoo tilivuoden aikana kassaan kertyneiden verotulojen nettomäärän lajeittain. 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Lainakanta 31.12, /as. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Kaavio kuvaa korollisen vieraan pääoman bruttomäärää eli antolainojen määrää ei ole vähennetty. Koko maan luvuissa ei ole mukana kuntayhtymien lukuja. Naantali Koko maa (enn) 6

60 40 20 0-20 -40-60 Kumulatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, milj. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Kumulatiivinen lainakannan muutos vuodesta 1997 Kumulatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta vuodesta 1997 Kaavio kertoo, onko tulorahoitus on riittänyt toimintojen ja investointien rahoitukseen ilman lainanottoa tai sen lisäämistä. Tunnusluvun heikkous on, että siinä seurataan otettujen lainojen määrää vähentämättä annettuja lainoja. Kunnat ryhtyivät soveltamaan kirjanpitolakia 1997 alusta. 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Vuosikate ja investoinnit, / asukas 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että jos vuosikate on suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate Investointien omahankintamenot yht. 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Vuosikate ja poistot, / asukas 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että jos vuosikate on suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate Poistot ja arvonalennukset 7

190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Toimintakate ja verorahoitus indeksoituina, 2001=100 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Mikäli niiden kehitys toisiinsa nähden eriytyy, on tilanne analysoitava ja tarvittaessa ryhdyttävä eriytymiskehityksen suunnan edellyttämiin muutostoimenpiteisiin. Toimintakate (itseisarvo) Verot + valtionosuudet (TP:n mukaan) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Omavaraisuus-% 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Koko maa Naantali 50 % taso 70 % taso Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Kriisikunnan yksi kriteeri on, että tämä arvo < 50 %. 8

Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2013 luottamustoimielinorganisaatio on kuvattu ohessa. Lisäyksinä edelliseen vuoteen ovat ympäristövirastoin toimialaan kuuluvat tiejaosto ja tilapalvelujaosto. KAUPUNGINVALTUUSTO Lisäksi tilivuonna toimi satamarakennustoimikunta ja Luolalan paloaseman rakennustoimikunta. KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA TARKASTUS- LAUTAKUNTA KAUPUNKISUUNNITTELU JAOSTO KAUPUNGINHALLITUS YLEISJAOSTO KOULUTUSLAUTA KUNTA KULTTUURILAUTA KUNTA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SATAMALAUTA KUNTA HYVINVOINTI JAOSTO YKSILÖJAOSTO KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA RAKENNUSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA SAARISTOLAUTAKUNTA TIEJAOSTO TILAPALVELU- JAOSTO 9

Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuoden 2008 talousromahdus aikaansai mittavan laskun bruttokansantuotteeseen. Talouden tila on edelleen hyvin altis häiriöille, vaikka monissa asioissa on tapahtunut käännettä. Asukaskohtainen bruttokansantuote on palautunut lievästi vuoden 2008 tason yläpuolelle, mutta nousu on loiventunut. BKT käyvin hinnoin 200 000 40 000 180 000 35 000 160 000 140 000 30 000 120 000 25 000 100 000 20 000 80 000 15 000 60 000 40 000 10 000 20 000 5 000 0 0 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde Tilastokeskus BKT mrd eur, vas ast. BKT / asukas, oikea ast. Markkinakorkojen taso on edelleen varsin alhainen eikä selviä merkkejä noususta esiinny. Euroalueen kriisi on jakanut euromaita yhä voimakkaammin eri ryhmiin; osa on toistaiseksi saanut rahoittajien luottamusta lisää, kun joidenkin osalta epäluottamus kasvaa. Ongelmia on edelleen olemassa eivätkä ne poistu nopeasti. Suomen luottoluokitus on edelleen paras mahdollinen. Koko maan työttömyyden trendi on tällä hetkellä nousujohteinen. Lähde Tilastokeskus 10

Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten bruttokertymä 2011 2012 2013 muutos (%) osuus (%) Pakollinen sosiaalivakuutus 5 312 5 752 6 412 11,5 23,8 Julkinen hallinto ja maanpuolustus 3 631 3 618 3 777 4,4 14,0 Teollisuus 3 478 3 522 3 433-2,5 12,7 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajon. ja moott.pyörien korjaus 2 052 2 102 2 176 3,5 8,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 1 446 1 517 1 621 6,8 6,0 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1 336 1 386 1 460 5,4 5,4 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 302 1 330 1 374 3,3 5,1 Informaatio ja viestintä 1 190 1 262 1 296 2,7 4,8 Rakentaminen 1 175 1 247 1 285 3,1 4,8 Kuljetus ja varastointi 1 020 1 028 1 056 2,7 3,9 Koulutus 823 840 862 2,5 3,2 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 519 559 588 5,2 2,2 Muu palvelutoiminta 453 423 438 3,3 1,6 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 233 243 253 4,3 0,9 Kiinteistöalan toiminta 201 211 213 1,1 0,8 Maatalous, metsätalous ja kalatalous 176 176 187 6,3 0,7 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 159 164 172 4,6 0,6 Taiteet, viihde ja virkistys 152 157 166 5,6 0,6 Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ymp. puht.pito 101 104 108 4,1 0,4 Kaivostoiminta ja louhinta 49 55 58 5,6 0,2 Muut 38 35 40 15,7 0,1 Yhteensä 24 846 25 731 26 975 4,8 100,0 muutos(%) = muutos vuodesta 2012 vuoteen 2013 osuus(%) = toimialan osuus kaikista toimitetuista ennakonpidätyksistä 2013 (lajittelun peruste) käytetty toimialaluokitus = TOL 2008 luvut miljoonia euroja Lähde verohallinto (vero.fi) Eläkkeiden ja muiden pakollisten sosiaalivakuutustulojen osuus ennakonpidätyksen alaisista ansiotuloista oli 2013 jo 24 % ja kasvuvauhti on kova. Tilastokeskuksen toimialaluokista ainoa negatiivinen muutos todettiin teollisuudessa. Työttömyys on useassa euromaassa noussut ennätysmäisen korkealle tasolle, vaikka eräissä kriisimaissa on näkynyt tilastollisesti käänne parempaan. Tilastokeskuksen mukaan 2013 koko maan työllisten määrän vuosikeskiarvo oli 2 457 000 (2 483 000). Työttömien määrän vuosikeskiarvo oli 219 000 (207 000). Työttömistä miehiä oli 122 000 (115 000) ja naisia 97 000 (92 000). Koko maan työttömyysaste (15 74 v) oli 2013 joulukuussa 7,9 % (6,9 %) ja koko maan työllisyysaste (15 64 v) oli 2013 joulukuussa 66,9 % (67,3 %). Suomessa oli 2013 keskimäärin 2 127 000 (2 146 000) palkansaajaa. Heistä 1 796 000 (1 810 000) oli jatkuvassa ja 330 000 (336 000) määräaikaisessa työsuhteessa. Naantalin työvoiman määrä on vuodesta 2006 viime vuoteen kasvanut 2,5 %, mutta työttömyysaste 71 % (luvut ovat ao. vuoden joulukuun lukuja). NAANTALI 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työttömät 498 488 501 729 733 637 686 879 Työvoima 8 937 8 885 8 975 9 084 9 151 9 153 9 173 9 163 Työttömät % työvoimasta 5,6 5,5 5,6 8,0 8,0 7,0 7,5 9,6 Lähde TEM OnLine 11

KOKO MAA, Milj. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** VEROTETTAVA TULO 27 700 21 835 16 640 18 118 18 432 19 032 18 600 19 300 21 500 22 850 23 900 24 700 Muutos % 18,7-21,2-23,8 8,9 1,7 3,3-2,3 3,8 11,4 6,3 4,6 3,3 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO 7 164 5 480 4 326 4 711 4 792 4 663 4 560 3 860 4 300 4 570 4 780 4 940 Kuntaryhmän osuus 0,2203 0,2203 0,3203 0,3199 0,3199 0,2834 0,2949 0,3556 0,3419 0,2806 0,2806 0,2806 KUNTIEN OSUUS YHT.VEROSTA 1 584 1 227 1 396 1 516 1 542 1 320 1 340 1 370 1 470 1 280 1 340 1 390 Muutos % 18,9-22,5 13,7 8,6 1,7-14,4 1,5 2,2 7,3-12,9 4,7 3,7 Kuntien osuus manner-suomessa 1 574 1 222 1 386 1 506 1 532 1 310 1 330 1 360 1 460 1 270 1 330 1 380 Kuntien osuus Ahvenanmaalla 10 5 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 Naantalin jako-osuus 0,00704 0,00621 0,00555 0,00405 0,00403 0,00557 0,00516 0,00404 0,00424 0,00424 <- vahvistetut Taloussuunnitelman mukaan Edellä oleva taulukko kuvaa yhteisöveron määrää verottajan eli maksuunpanon näkökulmasta. Se eroaa kunnan tilinpäätösnäkökulmasta, koska kunnan tilinpäätökseen verotulot kirjataan tilitysten mukaan, ei maksuunpanon mukaan. Yhteisöveron perusteena oleva tulo ja myös veron määrä romahti kahdessa vuodessa 40 % (2007 / 2009). Tuosta laskusta palautuisi arvioiden mukaan noin 16 %, kun verrataan 2014 tuloa vuoden 2007 tuloon. Verokilpailun vuoksi on yhteisöverokanta 1.1.2014 pudotettu 20 %:iin, mutta kunnille menetys korvataan nostamalla kuntaryhmän jako-osuutta. Ilman uusia päätöksiä kuntaryhmä menettää vuoden 2015 alusta noin 6 prosenttiyksikön verran tilapäiseksi tarkoitettua ryhmäosuutta. Naantali oli Suomen kuntajoukossa vuosikymmenet poikkeuksellisessa asemassa siinä mielessä, että täällä yritysverojen osuus suhteessa kunnallisveron määrään oli huomattavan korkea. Nyt Naantalin suhteellinen osuus yritysveroista on samaa tasoa kuin kunnallisveron tai jonkin verran sen yläpuolella - edelleen hyvää tasoa, mutta ei enää poikkeuksellisen korkea ja samaa tasoa kiinteistöveron tuoton kanssa. Alla oleva kaavio kuvaa Naantalin verolajien suhdetta toisiinsa. 0,0080 0,0070 JAKO-OSUUDET VEROLAJEITTAIN 0,0060 0,0050 0,0040 0,0030 0,0020 0,0010 0,0000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 yhteisövero kunnallisvero kiinteistövero Kunnallisverotulon kertyminen on pääosin tasoittunut verrattuna vuosituhannen vaihteen optiovuosiin, jolloin heilahtelut olivat hyvin suurta. Hyvä verotilitysvuosi 2013 näyttäisi nyt aiheuttavan vuoteen 2014 vastakkaisen ilmiön, joka merkitsee painetta tulokseen. Kaupungin veroennusteessa 2014:lle tämä on otettu huomioon. 12

Turun talousalueen kehitys ja kaupungin kannalta tärkeät hankkeet Alueen suuri työllistäjä eli telakka on jatkuvissa vaikeuksissa, kun tilauksia ei saada rahoitusjärjestelyjen kompastellessa. Valtio on valmis järjestelyihin, jopa omistajaksi telakkayhtiöön, mutta edellyttää pääomistajan olevan muu kuin valtio. Hankkeiden pitkäkestoisuuden ja kerrannaisvaikutusten takia olisi suotavaa nähdä tilauskirjan vahvistuvan. Seudun energiaratkaisun täytäntöönpano alkoi 1.1.2012, mukana Fortum Oyj, Turku Energia Oy sekä Kaarinan, Raision ja Naantalin kaupungit. Lisäksi sopimuksissa ovat mukana Turun Seudun Energiatuotanto Oy (TSE) ja Turun Seudun Kaukolämpö Oy. TSE Oy:n hallitus on 17.12.2013 tiedottanut, että se on päättänyt yksimielisesti esittää yhtiökokoukselle uuden monipolttoainevoimalaitoksen investoinnin ajoittamista siten, että laitos otettaisiin käyttöön syksyllä 2017. Investoinnin kustannusarvio on 260 miljoonaa euroa. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n (TSJ) uuden jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointi eli YVA esiteltiin maaliskuussa 2013. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n alueella arvioidaan vaihtoehtoisina paikkoina Raision Palovuoren alue ja Turun Topinojan jätekeskuksen alue. ELY-keskus pitää laaditun arvioinnin perusteella jätevoimalahanketta lähtökohtaisesti toteuttamiskelpoisena ratkaisuna jätteen energiahyödyntämisessä. Tavoitteena on, että uusi jätevoimala aloittaa toiminnan vuosien 2017 2018 aikana. TSJ suunnittelee Turun lähialueen jätelaitosten kanssa yhteistä jätteen energiahyötykäytön kilpailutusta, jolla etsitään energiatuotannon toimija, joka käytännössä toteuttaa jätevoimalan. Rouskis Oy (omistajat Salo, Paimio, Kemiönsaari ja Sauvo) ja Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) tekivät selvitystyön toimintojensa yhdistämisestä. Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi Rouskis Oy:n ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:n väliset yhdistymisasiakirjat 24.2.2014. 13

Naantali, Turku, Raisio ja Masku ovat suhtautuneet myönteisesti selvitykseen seudullisesta vesiyhtiöstä. Selvityksessä ovat mukana myös Turun Seudun Vesi Oy ja Turun Seudun Puhdistamo Oy. Selvittely on käynnissä. Turun kaupunkiseudulle on laadittu kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli, Rakennemalli 2035. Se on jatkoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli PARAS-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelmalle. Rakennemallityöhön osallistuu kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 14 kuntaa: Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku. Mukana ovat myös Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Rakennemallityön tärkeimpänä tavoitteena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallityössä haetaan periaatelinjauksia seudullisesti merkittäviin toimintoihin kuten asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämiseen ja profilointiin, palvelujen järjestämiseen yhdessä sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen kaupunkiseudulle tavoitteena kestävä kaupunkirakenne vuonna 2035. Seudun joukkoliikenne ottaa 1.7.2014 MAL-sopimuksen mukaisen askeleen eteenpäin, kun uusi joukkoliikennesopimus tuo yhtenäiset lippukäytänteet sopimuskuntien alueelle. Seutukunnan työllisyystilanteessa ei toistaiseksi näy käännettä parempaan. 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Turun seutukunta Työlliset Työttömät 14

Veronalaiset tulot notkahtivat vuonna 2012, mutta se kohdistui pääomatuloihin, joissa vertailuvuotena oli poikkeuksellisen hyvä vuosi. Ilmiö näkyy Naantalin osalta selkeästi. Pääomatuloista ei makseta kunnallisveroa vaan verotuotto menee kokonaan valtiolle. Kunnallisverotuksessa verotettava ansiotulo on kehittynyt lähes identtisesti koko maan trendin mukaisesti. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Merkittäviä päätöksiä tilikauden aikana ja sen jälkeen Kaupunginhallitus hyväksyi 18.2.2013 kaavoitusohjelman ja kaavoituskatsauksen 2013 2016. Kaupunginvaltuusto antoi 25.2.2013 kuntarakennelakiluonnoksesta lausunnon. Sen keskeinen sisältö voidaan tiivistää lausuntoa lainaten Mikäli lakiluonnos jossain muodossa ja nyt kirjatussa aikataulussa kaupungin eriävästä mielipiteestä huolimatta tulee voimaan touko kesäkuussa 2013, jää mahdollisten selvityskumppanien kanssa käytäville neuvotteluille aikaa kesä-tauot huomioon ottaen noin 3 kuukautta. Siten varsinainen selvitystyö tulisi suorittaa pisimilläänkin 6 kuukauden kuluessa. Aikataulu on mahdoton. Sen vuoksi, olivatpa selvitykseen osallistuvat kunnat ja alueet millaisia tahansa, aikataulu on pidennettävä tolkulliseksi. 15

Kaupunginvaltuusto valitsi 25.2.2013 kaupungin tilintarkastusyhteisöksi KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n vuosille 2013 2017. Kaupunginhallitus merkitsi 15.4.2013 ympäristöministeriön 20.3.2013 vahvistaman Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan tiedoksi sekä päätti hakea siihen muutosta vahvistamatta jätetyn Särkänsalmen meriväylän osalta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Samalla kaupunginhallitus totesi, että Varsinais-Suomen liitto on aloittamassa vahvistettujen maakuntakaavojen tarkistamista joidenkin yksityiskohtien osalta ja tähän tarkistukseen tulee sisällyttää Särkänsalmen meriväylä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.4.2013 Naantalin keskustan 2.4.2013 päivätyn rakennemallin loppuraportin. Rakennemallia ja varsinkin sen yhteydessä laadittuja selvityksiä voidaan käyttää selvitysaineistona asemakaavan muutoksen vaikutuksia arvioitaessa. Loppuraporttia ja sen yhteydessä tehtyjä selvityksiä hyödynnetään tulevissa asemakaavoituksissa ja Manner-Naantalin osayleiskaavassa. Kaupunginhallitus antoi Naantalin Vuokratalot Oy:lle luvan ryhtyä toimenpiteisiin kuuden, täysin omistamansa tytäryhtiön sulauttamiseksi emoyhtiöön. Kaupunginhallitus päätti 6.5.2013 muuttaa vanhainkodin laitoshoitopaikat tehostetun palveluasumisen paikoiksi 1.1.2014 lukien. Kaupunginvaltuusto myönsi 9.9.2013 määrärahan Kiinteistö Oy Naantalin Virastotalon osakkeiden ostamista varten. Virastotalon kiinteistö sisältyy Naantalin keskustan rakennemallin alueeseen sekä keskustakorttelien suunnittelukilpailun alueeseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.9.2013 kaupungin ensimmäisen palvelustrategian vuosille 2014 2016. Palvelustrategia kertoo, kuinka kaupunki aikoo tulevaisuudessa palvelut tuottaa. Uudessa, 1.7.2013 voimaan tulleessa kuntarakennelaissa säädetään kuntauudistuksen kriteereistä ja selvitysvelvollisuudesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.10.2013 Turun seudun kuntien kuntakokouksessa 27.8.2013 hyväksytyn kannan kuntarakenneselvityksen tekemisestä. Kuntakokouksen mukaan Selvitys tulee tehdä koko kaupunkiseudulla. Selvityksen perusteella alueelle voi syntyä useamman kuin yhden kunnan kokonaisratkaisu, mikäli sen katsotaan tukevan kuntauudistuksen tavoitteita. Selvityksen tulee kytkeytyä tarpeellisin osin sote-uudistuksen valmisteluprosessiin ja toteuttamiseen. Lisäksi selvitetään muitakin kuntien välisiä yhteistyömalleja, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Ensisijaisena lähtökohtana tulee olla kuntien itsehallintoperiaatteen mukaisesti se, että alueen kunnat esittävät mahdollisia kuntien yhdistymistä yhteisin päätöksin ja että kuntajaon muutokset perustuvat kuntien valtuustojen päätöksiin. Selvitysalueeseen kuuluvat Turun seudun kunnat: Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku sekä Paras-puitelain aluemäärityksen mukaan kaupunkiseutuun kuuluva Aura. Mikäli muut kunnat haluavat osallistua selvitykseen, voivat nämä kunnat ilmoittaa halukkuudestaan muille seudun kunnille ja valtiovarainministeriölle. Kaupunginhallitus merkitsi 7.10.2013 tavoiteorganisaatiotyön tilanteen tiedoksi ja lähetti asian hallintokuntiin valmisteltavaksi. Asiaa valmistellaan rinnan palvelustrategian ja Tulevaisuuden Naantali-strategian kanssa. 16

Kaupunginhallitus lausui 21.10.2013 Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä seuraavaa: Varsinais-Suomen kilpailukyvyn keskeisin liikennestrateginen tavoite tulee olla Naantalin ja Turun satamien liikenneyhteyksien sujuvuuden varmistaminen ja kehittäminen. Kaupunkien sisäiset liikenneratkaisut tulee saattaa sujuviksi yhteyksiksi ja ratkaisut tukemaan toimivan moottoritieyhteyden hyödyntämistä Helsinkiin ja Pietariin suuntaan tapahtuviin kuljetusketjuihin ja myös henkilöliikenteen tarpeisiin. Vt 8 -hankkeen käynnistyttyä tulee kiinnittää huomiota myös Pirkanmaan ja Keski-Suomen suuntiin suuntautuvien liikenneyhteyksien parantamiseen. Seutukuntiin suuntautuvien joukkoliikenneyhteyksien suunnittelu tulee kytkeä erityisesti runkobussiliikenteen reitteihin, jolloin runkobussiliikenteen matka-ajan nopeuttamisen myötä kokonaismatka-aika joukkoliikennettä käyttäen olisi kilpailukykyinen verrattuna henkilöautoon. Naantalin kaupunki pitää hyvänä, että tavoitteena on kestävien kulkutapojen edelleen kehittäminen ja että maankäytön suunnittelussa toteutetaan Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 tavoitteita. Maaseudun ja saariston liikenneyhteyksien kohdalla tulee turvata henkilö- ja tavaraliikenteen toimivuus erityisesti vakituisen asutuksen ja elinkeinoelämän osalta. Kaupunginhallitus päätti 24.10.2013 esittää saaristoasiain neuvottelukunnalle, että Naantali nimettäisiin 1.1.2014 lukien saaristokunnaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 18.11.2013 tulovero- ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2014 sekä talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014 2017. Valtiovarainministeriö pyysi 24.10.2013 Turun seudun kahdeksaltatoista kunnalta lausuntoa osallistumisesta kuntarakennelain 4 luvun mukaiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen selvitysmääräysluonnoksen mukaisesti. Lisäksi valtiovarainministeriö pyysi lausuntoa kuntajakoselvittäjistä. Kaupunginhallitus lausui 25.11.2013 asiasta seuraavaa: Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan, että se hyväksyy valtiovarainministeriön esittämän selvitysalueen sekä esitetyn alustavan selvityksen sisällön. Kaupunginhallitus edellyttää, että selvitykset yhteistyömuodoista tulee ottaa selvityksen aikana käsiteltäväksi ja tarkastellaan aidosti kuntien välisiä toimivia yhteistyömalleja ilman reunaehtoja. Selvitystyön tulee olla objektiivinen ilman ennalta asetettua lopputulosta. Naantalin kaupunki on valmis omalta osaltaan valitsemaan kolmannen selvityshenkilön, jonka valinta voi tapahtua myöhemmin. Kaupunginhallitus hyväksyi 16.12.2013 kaavoituskatsauksen 2014 ja kaavoitusohjelman 2014 2017. Kaupunginhallitus päätti 13.1.2014 julistaa kaupunginjohtajan viran haettavaksi. Kaupunginhallitus päätti 20.1.2014 antaa Valtionosuusuudistus 2015 hankkeesta seuraavan lausunnon: Kaupunginhallitus merkitsi saadun selvityksen tiedoksi ja totesi uudistuksen laskelmien olevan vaikeasti tulkittavissa ja osittain virheellisiä. Niiden tarkistaminen ja niiden oikea kohdistuminen on vaikeasti yksilöitävissä. Täten paikallinen päättäjä joutuu olemaan ministeriön valmistelijoiden pitkään työstäneiden asiantuntijalausuntojen varassa. On mahdollista, että poliittisen käsittelyn aikana on tehty myös muutoksia, joita eivät asiantuntijat ole tarkistaneet. Kuntakohtaisen asianmukaisen ja riittävän perustellun lausunnon antamisen edellytykset eivät tällaisenaan täyty. 17

Tästä johtuen ja ottaen huomioon, että lopullinen lausunto pitäisi antaa jo helmikuussa, esitämme lausuntoajan pidennystä. Pidämme myös välttämättömänä, että ministeriö pyytäisi valtionosuusuudistusten perustana olevista laskelmista ulkopuolisen lausunnon tai lausuntoja. Kyseessä on niin merkittävä kuntien talouteen vaikuttava päätös, että laskelmien oikeellisuudesta pitää olla monipuolinen varmuus. Kaupunginhallitus antoi 3.2.2014 Naantalin Energia Oy:n yhtiökokoukselle konserniohjeen, jonka mukaan kaupunki hyväksyy Naantalin Energia Oy:n osakkuuden Katternö Kraft Oy:ssä. Osakkeet oikeuttavat sähköntuotanto-osuuksiin kolmessa eri yhtiössä (lauhdetuotanto puulla ja turpeella; tuulivoimapuistot; tuotantotehoja nyt n. 4,3 MW). Edelleen konserniohjauksen mukaan yhtiön tulee suorittaa osinkoa vuosina 2015-2018 vähintään 450 000 euroa vuodessa. Osinkotavoitteeseen yhtiön tulee päästä tehostamalla toimintaansa ja tekemällä esittämäänsä rahoitusrakenteeseen muutoksia (vv. 2014 2017 taloussuunnitelmassa oletettiin yhtiön jatkavan tasaista osingonmaksua ja vuonna 2014 saatavan osingon olevan 550 000 euroa). Kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.2.2104 Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelman. TULOSLASKELMA TP TA Ero TA:oon Edell. TP Ero edell. TP:een euroa % euroa % Toimintatuotot* 53 313 52 796 517 1,0 % 51 109 2 205 4,3 % Valmistus omaan käyttöön 156 116 40 34,2 % 106 50 46,8 % Toimintakulut* -138 043-137 139-904 0,7 % -136 816-1 227 0,9 % Toimintakate -84 573-84 226-347 -0,4 % -85 601 1 027 1,2 % Verotulot 78 267 75 903 2 364 3,1 % 70 349 7 918 11,3 % Valtionosuudet 19 987 19 400 587 3,0 % 18 526 1 461 7,9 % Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 118 100 18 18,0 % 89 29 32,6 % Muut rahoitustuotot 699 800-101 -12,7 % 814-115 -14,2 % Korkokulut -256-550 294-53,4 % -371 115-31,0 % Muut rahoituskulut -17-32 15-46,7 % -5-12 241,4 % Vuosikate 14 225 11 395 2 830 24,8 % 3 801 10 423 274,2 % Poistot -10 349-11 250 901-8,0 % -9 800-549 5,6 % Arvonalentumiset -699 Satunnaiset tuotot 0 140 Satunnaiset kulut -25-25 180 Tilikauden tulos 3 850 145 3 705-2562,2 % -6 378 10 228 160,4 % Tilinpäätössiirrot 280 59 221 59 221 372,2 % Tilikauden ylij + / alij - 4 130 204 3 926-1925,5 % -6 319 10 448 165,4 % TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, % 38,6 38,5 37,4 Vuosikate / poistot, % 137,4 101,3-38,8 Vuosikate, euroa / asukas 754 603 201 553 274,5 % Asukasmäärä 31.12 (TK) 18 859 18 900 18 871-12 -0,1 % Investointien rahavirta -8 922-8 922 0 0,0 % -8 134-788 9,7 % Kassavirta** 5 278 2 473 2 805-113,4 % -4 711 9 989 212,0 % * = toimintatuotot ja -kulut sisältäv ät sisäisen palv elutoiminnan ja v uokraamisen tuotot ja kulut ** = tulos+poistot-inv estointien rahav irta 18

TILIKAUDEN TULOS VARSINAISEN TALOUSARVION JA TILINPÄÄTÖKSEN MUKAAN 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0-2 000 000-4 000 000-6 000 000-8 000 000 2009 2010 2011 2012 2013 Tilikauden tulos TA Tilikauden tulos TP Yllä olevassa kaaviossa on vertailtu varsinaisen talousarvion mukaista tilikauden tulosta tilinpäätöksen mukaiseen tilikauden tulokseen. Varsinaisen talousarvion toimintakate oli 84,2 miljoonaa euroa ja toteutunut toimintakate oli 84,6 miljoonaa euroa. Alkuperäisestä talousarviosta toimintakate heikkeni eniten satamalla, 567 000 euroa. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakate heikkeni 359 000 euroa. Kun tämä 359 000 puretaan sosiaali- ja terveystoimen sekä erikoissairaanhoidon kesken, niin voidaan todeta, että sosiaali- ja terveystoimen toimintakate heikkeni 1 085 000 ja erikoissairaanhoidon parani 726 000 euroa. Lastensuojelun laitoshoidon menoihin tuli vuonna 2013 nettoylitystä noin 363 000 johtuen hallinto-oikeuden pysyviksi jääneistä ratkaisuista kuntien välisten kustannusvastuiden määräytymisessä. Vesihuoltolaitoksen toimintakate heikkeni 473 000 euroa. Ympäristövirasto ilman taseyksiköitä paransi toimintakatetta 331 000 eurolla ja keskushallinto 638 000 euroa. Sivistystoimen toimintakate jäi 100 euron tarkkuudella alkuperäiseen tasoonsa. Tilinpäätöksen varsinaisessa analyysissa ja johtopäätösten tekovaiheessa on kuitenkin katsottava edellä kerrottujen lukujen taakse, koska nettotulos syntyy monesta eri tekijästä. Toimintakatteeseen vaikuttavat varsinaisen toiminnan tulot ja menot eli mukana eivät ole verorahoitus, rahoituserät eivätkä poistot. Seuraavassa kaaviossa esitetään toimialoittain talousarvion ja tilinpäätöksen mukainen toimintakate. 19