FOODSPILL - Ruokahävikin määrä ja vähentämiskeinot elintarvikeketjussa KOTITALOUKSIEN RUOKAHÄVIKKI Juha-Matti Katajajuuri, Kirsi Silvennoinen, Noora Heikintalo, Hanna Hartikainen, Heta-Kaisa Koivupuro, Lotta Jalkanen, Anu Reinikainen Tiedotustilaisuuden materiaalit löytyvät netistä: www.mtt.fi/foodspill
1. FOODSPILL HANKKEEN ESITTELY FOODSPILL tiedotustilaisuus Foodspill - ruokahävikin määrä ja vähentämiskeinot elintarvikeketjussa on MTT:n kaksivuotinen (2010-2012) tutkimushanke. Tutkimuksessa on mukana MTT, Jätelaitosyhdistys, Motiva, Arla Ingman, Valio, Ingman Ice Cream, Atria, HK Ruokatalo, Saarioinen, Kokkikartano, Kauppapuutarhaliitto, Palmia, Tampereen Ateria liikelaitos ja Unicafe sekä Pakkaustutkimus PTR, sekä päärahoittajana MMM:n Laatuketju Hankkeen tarkoituksena on tutkia ruokahävikin määrää, syitä, ympäristövaikutuksia ja vähentämiskeinoja. Tutkimusalueena on koko elintarvikeketju mutta päähuomio on kotitalouksissa, ravitsemispalveluissa ja elintarviketeollisuudessa, varsinkin yhteistyöyrityksiin painottuen Hankkeen lopullisena päämääränä on ruokajätteen synnyn ehkäiseminen ja tähän liittyen uuden tiedon tuottaminen neuvonnan, viestinnän ja kehittämisen tueksi.
Punnituksia ravitsemispalveluissa FOODSPILL tiedotustilaisuus
Hankkeen taustalla: todellisen yksilöllisen kulutuksen ympäristövaikutusten jakaumat tarveryhmittäin FOODSPILL tiedotustilaisuus Asuminen Ravinto 24 % Vapaa-aika 39 % Hyvinvointi Vaatetus Koulutus ja työ Muut Kasvihuonekaasut eli hiilijalanjälki Muut ympäristövaikutukset 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 %-osuus Lähde: Envimat-hanke, Seppälä et al. 2009.
Kirjallisuuskatsaus Hankkeeseen liittyen julkaistiin marraskuussa 2010 kirjallisuuskatsaus Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki, johon on koottu kattavasti tietoa aiemmista ulkomaisista ja kotimaisista ruokahävikkitutkimuksista Katsaus on julkaistu MTT Raportti sarjassa, Raportti 12 http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/ mttraportti12.pdf
Ravitsemispalveluiden ja teollisuuden ruokahävikki Ravitsemuspalveluyrityksissä on tehty syksyllä 2010 viikon mittainen ruokahävikkitutkimus. Tutkimuspaikkoja oli n. 70 mukana mm. useita peruskouluja (20 kpl), päiväkoteja, vanhusten palvelutaloja, ammattioppilaitoksia ja lukioita. Lisäksi yksipäiväisiä punnituksia on toteutettu mm. á la carte ravintoloissa, kahviloissa ja huoltoasemilla. Tutkimuksessa otettiin huomioon mm. asiakasmäärä, valmistetun ruoan määrä, keittiöstä ja tarjoilusta syntyvä ruokahävikkiä ja lautastähteiden määrä. Elintarviketeollisuuden yrityksistä on saatu hävikkitietoja ja tutkimusta jatketaan vuonna 2011
2. Kotitalouksien ruokahävikki TAVOITE Selvittää suomalaisissa kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrää, laatua ja syitä TAUSTA Suomessa ei ole aiemmin tehty laajaan otokseen pohjautuvia tutkimuksia kotitalouksien ruokahävikistä Maailmallakin laajaan otokseen perustuvia ruokahävikkitutkimuksia on julkaistu hyvin vähän Ulkomaiset tutkimukset on tehty pääosin jäteanalyyseina
Tutkimusmenetelmä Kotitaloudet pitivät ruokahävikkipäiväkirjaa kahden viikon ajan Tutkimukseen osallistui 420 kotitaloutta 380 taloutta suoritti tutkimuksen loppuun asti (1054 henkilöä) Tutkimuksen rakenne: 1. Taustatietojen keruu o Sosio-demografiset tiedot sekä elämäntyyliin, osto- ja kulutuskäyttäytymiseen sekä ruokahävikkiin liittyvät asenteet selvitettiin taustatietokyselyllä 2. Ruokaostojen seuranta o vastaajat keräsivät ruokaostokuitit 3 viikon ajan 3. Ruokahävikin punnitseminen ja kirjaaminen o Vastaajat punnitsivat jokaisen ruokahävikkierän ja kirjasivat painon, laadun ja poisheiton syyn 2 viikon ajan
Kotitalouksilta kerätyt taustatiedot - Talouden koko - Asuinalue - Asuinpaikan kaupunkimaisuus - Perhemuoto - Kotitaloudessa asuvien henkilöiden iät - Lemmikkieläimet ja niille annettava ruoka - Perheen aikuisten koulutustaso - Elämäntilanne tutkimuksen aikana - Asumismuoto - Asuntotyyppi - Perheen tulotaso - Eri elintarvikkeiden käytön useus - Ruoanlaiton päivittäisyys - Ruoka-ostosten päivittäisyys - Ruoka-ostosten tekijä - Kauppamatkan pituus - Kauppamatkan kulkutapa - Biojätteiden lajittelu - Muiden jätteiden lajittelu - Ruoan hinnan merkitys - Ruokahävikin vähentämisen mahdollisuudet
3. KOTITALOUKSIEN RUOKAHÄVIKKI TULOKSET
Kotitalouksien ruokahävikin määrä tutkimustulosten perusteella Kotitaloudet heittävät syömäkelpoista ruokaa roskiin n. 23 kg/hlö vuodessa Ruokahävikin osuus kotona kulutetusta ruoasta on n. 5 % Ruokahävikin määrä kotitaloudessa on n. 63 kg/vuosi Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu ruokahävikki on n. 120-160 milj.kg/vuosi (riippuu laskelman perhekoosta) Kotitalouksien ruokahävikkimäärä on ainakin kaksinkertainen kauppojen ruokahävikkiin verrattuna Kuluttajien rooli ravitsemispalveluissa syntyvästä hävikistä myös merkittävä Kuluttajat näyttävät olevan selvästi suurin yksittäinen ruokahävikin aiheuttaja
Suomen kotitalouksissa heitetään ruokaa roskiin vuodessa: Esimerkkejä Vihanneksia ja juureksia josta perunaa Kotona valmistettua ruokaa Leipää Maitotuotteita josta juustoa Lihaa, kalaa ja kananmunia Hampurilaisia, pitsoja yms (nouto+koti) Pop cornia, sipsejä, makeisia yms 22 miljoonaa kg 8 miljoonaa kg 21 miljoonaa kg 12 miljoonaa kg 20 miljoonaa kg 2,3 miljoonaa kg 11 miljoonaa kg 11 miljoonaa kg 300 000 kg
kg/hlö/vuosi 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ruokahävikkitutkimuksia FOODSPILL tiedotustilaisuus Tutkimukset tehty pääosin jäteanalyyseinä, menetelmä vaikuttaa tuloksiin Osassa liian pieni otos, jotta voitaisiin yleistää tuloksia ei voida suoraan verrata keskenään Vaihtelu suurta, eurooppalaisten jäteanalyysien tulokset useimmiten välillä 50 65 kg/hlö/vuosi
Ruokahävikin laatu - Ruokahävikin laatu kg/hlö/vuosi - Kotiruoka ja sen jakautuminen eri ruoka-aineisiin
Ruokahävikin koostumus FOODSPILL tiedotustilaisuus
Kotiruoka 18 % kokonaishävikistä Kotiruoan jakautuminen ruokalajeihin % Lämmin ruoka esim. laatikko, pata Keitto Kastike, liha- tai kalakastike Puuro Jälkiruoka Salaatti Voileipä, pizza, suolainen leivonnainen Muu Kananmuna 1 2 3 8 8 12 12 17 36 0 10 20 30 40
3.2. Syitä ruoan poisheitolle Homehtunut, pilaantunut, tuoksuu pilaantuneelta Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä Ei haluttu syödä enää (esim. ostettu tuoreempaa/muuta ruokaa entisen tillle) Ruokaa valmistettiin liikaa Jäi lautastähteeksi / jäi lapsilta/vauvalta Muu syy: Putosi lattialle, tuote kuivui, tuote oli huonolaatuinen/ huonokuntoinen jo ostettaessa, Väärät säilytysolosuhteet / jäi lämpimään, Kantapala/ reunapala jota ei haluttu syödä, Ruoanvalmistus epäonnistui/ valmistuksessa/ lapsen ruokailussa syntyvä hävikki, Avattuna yli sallitun rajan, Tuholaiset/ hyönteiset Matkustaminen/ mökkivaraston tyhjentäminen Rikkoutui pakkauksessa/ kuljetuksessa
Poisheiton syyt FOODSPILL tiedotustilaisuus Ruokahävikin syiden jakautuminen prosentteina Pilaantunut, homehtunut 29 Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt 19 Jäi lautastähteeksi 14 Ruokaa valmistettiin liikaa 13 Ei haluttu syödä enää 10 Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä 9 Muu syy 7 0 5 10 15 20 25 30 35
Eri ruokalajien poisheiton syitä FOODSPILL tiedotustilaisuus Kotiruoan poisheiton syyt Leivän ja viljatuotteiden poisheiton syyt Pilaantunut, homehtunut 6 Pilaantunut, homehtunut 31 Ruokaa valmistettiin liikaa Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä Ei haluttu syödä enää 16 14 28 Ruokaa valmistettiin liikaa Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä Ei haluttu syödä enää 4 5 18 Jäi lautastähteeksi 27 Jäi lautastähteeksi 14 Muu syy 7 Muu syy 12 Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt 1 Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt 17 0 20 40 60 80 100 % 0 20 40 60 80 100 % Maitotuotteiden poisheiton syyt Vihanneksien ja hedelmien poisheiton syyt Pilaantunut, homehtunut Ruokaa valmistettiin liikaa Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä Ei haluttu syödä enää Jäi lautastähteeksi Muu syy Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt 15 1 5 4 12 5 59 0 20 40 60 80 100 % Pilaantunut, homehtunut Ruokaa valmistettiin liikaa Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä Ei haluttu syödä enää Jäi lautastähteeksi Muu syy Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt Hedelmät ja marjat 2 6 8 7 7 2 7 4 6 4 3 18 0 20 40 60 80 100 Vihannekset, peruna % 51 75
4. Tilastollinen tarkastelu FOODSPILL tiedotustilaisuus Useat tekijät vaikuttavat kotitalouksien ruokahävikin suuruuteen ja hävikin määrät vaihtelevatkin paljon eri kotitalouksien välillä Osa taustatekijöistä selitti ruokahävikin määrää myös tilastollisesti Suuremmissa talouksissa syntyi taloutta kohden luonnollisesti enemmän hävikkiä Kun tarkastellaan hävikin määrää henkilöä kohden, hävikkiä selittävät: Yksin asuvat, etenkin naiset Ruokaostosten tekijän sukupuoli Biojätteen lajittelun säännöllisyys Oma arvio ruokahävikin vähentämisen mahdollisuuksista Ruuan edullisuuden arvostus
Hävikki/talous FOODSPILL tiedotustilaisuus Ruokahävikki kg/talous/vuosi 1 henkilöä, n=58 27 2 henkilöä, n=135 44 3 henkilöä, n=79 68 4 henkilöä, n=76 91 5 henkilöä tai enemmän, n=32 98 0 20 40 60 80 100 120
Hävikki/henkilö FOODSPILL tiedotustilaisuus Ruokahävikki hlö/kg/vuosi Yksi henkilö, n=58 27 Kaksi henkilöä, n=135 22 Kolme henkilöä, n=79 23 Neljä henkilöä, n=76 23 Viisi tai enemmän, n=32 18 0 5 10 15 20 25 30
Talouden tyyppi FOODSPILL tiedotustilaisuus Ruokahävikki kg/hlö/vuosi Yhden hengen talous, nainen, n=41 30 Yhden hengen talous, n=58 27 Lapsiperhe, n=185 22 Kahden hengen aikuistalous, n=122 21 Yhden hengen talous, mies, n=17 21 0 5 10 15 20 25 30 35
Ostoksilla käynti FOODSPILL tiedotustilaisuus Kuka tekee ruokaostokset? Ruokahävikki kg/hlö/vuosi Nainen, n=187 26 Yhdessä tai vuorotellen, n=140 19 Mies, n=53 18 0 5 10 15 20 25 30
Ruoan edullisuuden merkitys Ostetaanko päiväys- ja paljousalennettuja tuotteita? Ruokahävikki kg/hlö/vuosi Ei osteta, 66 % vastaajista 24 Onko ruoan edullisuus kaupassa tärkeätä? Ruokahävikki kg/hlö/vuosi Ostetaan aina tai usein, 34 % vastaajista 20 Ei ole tärkeää, 65 % vastaajista 26 0 10 20 30 On tärkeää, 35 % vastaajista 21 0 10 20 30
Biojätteen lajittelun vaikutus Lajitellaanko taloudessasi biojätteitä? Ruokahävikki kg/hlö/vuosi Ei koskaan, n=103 23 Joskus, n=59 28 Usein, n=41 27 Aina, n=174 20 0 5 10 15 20 25 30
Ruokahävikin vähentämisen mahdollisuuden arviointi ennen punnitusta Onko taloudessanne käytännössä mahdollista vähentää ruokahävikkiä? Ruokahävikki kg/hlö/vuosi Hävikkiä ei synny tai vähentäminen ei mahdollista, 16 % vastaajista 13 Kyllä, jonkin verran, 75% vastaajista 23 Kyllä, merkittävästi, 9 % vastaajista 35 0 10 20 30 40
Näiden tekijöiden ja syntyneen hävikin väliltä ei onnistuttu löytämään tilastollisesti merkittävää yhteyttä - Asuinalue tai sen kaupunkimaisuus - Perheen aikuisten koulutustaso - Asumismuoto tai asuntotyyppi - Ruoka-ostosten päivittäisyys - Kauppamatkan pituus tai kulkutapa - Ruoanlaitto kotona
5. Yhteenveto 1 FOODSPILL tiedotustilaisuus Suomalainen kuluttaja heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin 20-30 kg vuodessa Ruokahävikin osuus kotona kulutetusta ruoasta on n. 5 % Ruokahävikin määrä kotitaloudessa on n. 50 65 kg/vuosi Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu ruokahävikki on n. 120-160 milj.kg/vuosi Kotitalouksien ruokahävikkimäärä on ainakin kaksinkertainen esim. kauppojen ruokahävikkiin verrattuna Kuluttajien rooli ravitsemispalveluissa syntyvästä hävikistä myös merkittävä kuluttajat selvästi suurin yksittäinen ruokahävikin aiheuttaja
5. Yhteenveto 2 FOODSPILL tiedotustilaisuus Suurin osa kuluttajan ruokahävikistä on vihanneksia 19 %, kotiruokaa 18 %, maitotuotteita 17 %, leipää ja viljatuotteita 13 % ja hedelmiä ja marjoja 13 % Jopa 40 % poisheitetystä ruoasta oli edelleen käyttökelpoista, mutta kuitenkin ruoka päätettiin heittää pois Yli 30 % talouksista vastasi heittävänsä lautastähteitä pois päivittäin
5.Yhteenveto 3 Ruokahävikkiä syntyi vähemmän, kun kotitalouden ruokaostokset teki pääasiallisesti mies tai molemmat yhdessä kotitaloudessa lajiteltiin biojätteet säännöllisesti koettiin, ettei ruokahävikkiä synny tai ruokahävikkiä ei ollut enää mahdollista vähentää nykyisestä määrästä ruuan edullisuutta pidettiin tärkeänä; ostettiin usein paljous- ja hinta-alennettuja tuotteita Ruokahävikkiä syntyi enemmän, kun kyseessä oli yksinasuva nainen ruokaostokset teki pääasiallisesti nainen koettiin, että ruokahävikin vähentäminen on mahdollista ruuan edullisuutta ei pidetty tärkeänä
6. Tapoja vähentää ruokahävikkiä Kuinka tärkeinä pidät seuraavia keinoja ruokahävikin vähentämiseksi omassa kotitaloudessasi? N=376-382 Avaamalla uuden paketin vasta kun vanha on loppunut 14 10 14 27 35 Säilyttämällä elintarvikkeet oikein (esim. oikea lämpötila jääkaapissa) 13 11 17 24 35 Annostelemalla lautaselle se määrä ruokaa, joka varmasti syödään 9 9 15 31 35 Syömällä helpommin pilaantuvat tuotteet ensin 4 7 17 37 35 Pakastamalla ylijäänyt ruoka 9 17 17 25 32 Siirtämällä vanhentumassa olevat ruoka-aineet hyllyn tai jääkaapin etureunalle 9 8 18 33 32 Hyödyntämällä ruoantähteet ruoanvalmistuksessa 8 11 20 32 29 Menemällä ostoksille ostoslistan kanssa 17 15 19 24 25 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 = Ei lainkaan tärkeä 2 3 4 5 = Erittäin tärkeä
VÄHENNÄ KANSSAMME RUOKAHÄVIKKIÄ! Keskustelu jatkuu.. Facebook: http://www.facebook.com/maatuvalounas