17 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 145 17.1 Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen... 145 17.2 Kemiönsaaren vesiliikelaitos... 147

TILINPÄÄTÖS 2009

Sisältö 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 2 2 YLEISET TIEDOT... 4 3 KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET... 6 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS... 10 5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 11 6 KUNNAN HENKILÖSTÖ... 12 7 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 13 8 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 13 9 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 14 9.1 Tilikauden tulos... 15 9.2 Toiminnan rahoitus... 19 9.3 Rahoitusasema ja sen muutokset... 22 10 KOKONAISTULOT JA -MENOT... 25 11 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 26 12 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET... 31 13 OSASTOIDEN TOIMINTAKERTOMUKSET... 32 13.1 Konsernipalvelut... 32 13.2 Sivistysosasto... 42 13.3 Peruspalveluosasto... 68 13.4 Ympäristö ja tekniikka osasto... 81 14 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 99 14.1 Käyttötalouden toteutuminen 2009... 99 14.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2009... 102 14.3 Investointien toteutuminen 2009... 104 14.4 Rahoitusosan toteutuminen 2009... 117 15 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 118 16 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 127 16.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 127 16.2 Tuloslaskelman liitetiedot... 127 16.3 Taseen liitetiedot... 131 16.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 138 16.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 139 16.6 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot... 140 17 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 145 17.1 Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen... 145 17.2 Kemiönsaaren vesiliikelaitos... 147 18 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN... 179 19 LIITE: HENKILÖSTÖRAPORTTI... 180

1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen toimintavuosi on takana. Voimme olla erittäin tyytyväisiä, ainakin tähän saakka. Taloudellisesti vuosi onnistui yli odotusten. Myös päivittäisessä työssä olemme löytäneet uusia toimintamalleja. Monet ovat tehneet suuren ja ansiokkaan työn uuden organisaation toiminnan takaamiseksi. Luulenpa, että harva tietää, miten suuri työmäärä uuden kunnan toimivan arkipäivän eteen on tehty. Vuosi 2009 oli kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kunnalle. Kunta jatkoi aktiivisia otteitaan monilla eri toiminta-alueilla. Siitäkin huolimatta, että maamme oli vuoden aikana taloudellisessa kriisissä, jonka loppua emme ole vielä nähneet. Saimme myös paikallisesti huonoja uutisia ja mm. teollisuuden työpaikat näyttävät vähenevän merkittävästi. Kemiönsaaren vahvuus on tosin suuri määrä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tulevina vuosina tarvitaan edelleen lisää panostuksia elinkeinoelämään. Uuden kunnan hyvä alku antaa toivoa uusien haasteiden edessä. Uudessa organisaatiossa on aina hankalaa huomioida kaikki asiat, mutta olemme onnistuneet melko hyvin kaikesta huolimatta. Kuntaliitoksella on aina kustannuksia kohottava vaikutus ensimmäisinä vuosina. Jo kuluvana vuonna olemme merkittävien taloudellisten haasteiden edessä, esim. työttömyys on noussut kunnassa 50 % yhden vuoden aikana. Nyt täytyy uskaltaa mitoittaa toiminta oikein ja ajatella uudella tavalla. Jo kunnan ensimmäisenä vuonna valtuusto päätti suurista kysymyksistä. Kunnan kouluverkkoa uudistettiin rohkeasti. Uskon, että lähivuodet vakuuttavat kaikki kuntalaiset päätöksen olleen oikea, vaikkakaan se ei ollut helppo tehdä. Kemiönsaaren kunnalle kertyy 1,73 milj. euroa ylijäämää vuonna 2009. Tämä tarkoittaa aikaisempien vuosien yhteenlasketun kertyneen ylijäämän nousevan 4,08 milj. euroon. Hyvä tulos on saavutettu onnistuneella kustannusten valvonnalla ja arvioitua suurempien verotulojen ansioista. On tosin syytä korostaa, että ilman n. 2,30 milj. euron yhdistymisavustusta kunta olisi tehnyt n. 0,57 milj. euroa alijäämää. Kunnan talous on tällä hetkellä tasapainossa, mutta uudelleenjärjestelyjä tarvitaan, jotta pystymme vastaamaan tulevien vuosien taloudellisiin haasteisiin. Yhdistymisavustus vähenee vuosina 2010 ja 2011 ja jää kokonaan pois vuonna 2012. Toiminnan tuotot olivat arvioitua suuremmat, kun taas toimintakustannukset jäivät hiukan arvioitua pienemmiksi. Tämä on hyvä suoritus kunnan koko henkilökunnalta, kun huomioidaan, että kunta muutti talousarviota kesäkuussa 2009 tavoitteenaan kustannusten pienentäminen n. 1 milj. eurolla. Tässä kunta on siis onnistunut. Vuosikate on 3,95 milj. euroa, kun se muutetussa talousarviossa oli arvioitu 1,90 milj. euroksi. Kunnallisveroa kertyi 7,9 % arvioitua enemmän, yhteisöveroa 2,5 % ja kiinteistöveroa 9,8 %. Verotulot olivat yhteensä n. 21,1 milj. euroa talousarvion 19,5 milj. euroon verrattuna. Kunnallisveron suurempi kertymä johtuu tosin osittain maksatusteknisistä syistä ja koskee maamme kaikkia kunta. Valtionapua kertyi lähes talousarvion mukaisesti, n. 0,7 % enemmän. Valtionapua kertyi yhteensä 15,9 milj. euroa, kun arvio oli 15,8 milj. euroa. Kemiönsaaren kunnan vuoden 2009 taloudellinen tulos oli odotettua parempi. Positiivisina tekijöinä voidaan mainita: - Verotulot yllättivät positiivisesti. - Kustannusvalvonta onnistui, säästötoimenpiteet otettiin todesta. - Kertynyt ylijäämä kasvoi. - Investointeja on hoidettu asiantuntevasti. Tekijöitä, joihin meidän tulee keskittyä tulevaisuudessa: - Varovaisuus investointien suhteen, tavoitteena pienentää velkataakkaa. - Tiettyjen sektoreiden toiminnan kustannukset ylittävät talousarvion selkeästi enemmän tarkkuutta. - Etsitään jatkuvasti malleja tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamiseksi. 2

Kunnan lainataakka kasvoi - vuoden lopussa se oli 2.800 euroa/asukas. Lainataakka on suuri ja yli maan keskiarvon. Kun huomioidaan aikaisempien kuntien viime vuosien merkittävät investoinnit, on rahoitusomaisuus pienentynyt, mutta kunnan taloudellinen tilanne voidaan tästä huolimatta määritellä vakaaksi. Vuoden 2009 tilinpäätös vastaa hyvin muutettua talousarviota muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kunnan henkilökuntaan on kiinnitetty huomiota vuoden aikana. Valtuusto hyväksyi henkilöstöstrategian, joka antaa toiminnalle vakautta ja jatkuvuutta. On tosin edelleen syytä vahvistaa henkilökunnan hyvinvointiin tähtääviä panostuksia tulevina vuosina. Jatkossa n. 20 työntekijää jää vuosittain eläkkeelle. Tämä tarkoittaa tulevaisuudessa myös panostuksia rekrytointiin. Yleinen ja maailmanlaajuinen kriisi on suuri haaste myös kunnille. Kunta ei pysty itse kaikilta osin ratkaisemaan tulevia taloudellisia ongelmia lähivuosina. Myös valtion taholta tarvitaan toimenpiteitä maan kunnallisen talouden parantamiseksi. On ollut mielenkiintoista ja antoisaa työskennellä yhdessä kunnan motivoituneen ja osaavan henkilökunnan kanssa. Haluan esittää suuren kiitoksen kaikille työtovereilleni. Myös kunnan luottamushenkilöt ovat tehneet hyvää työtä luomalla entistä paremman tulevaisuuden kaikille kuntalaisille. Olemme yhdessä onnistuneet huolehtimaan kunnan toiminnasta hyvin. Kunnan työilmapiiri on ollut kaikilla tasoilla hyvä ja toiminta määrätietoista. Useat meistä ovat vuoden aikana oppineet tuntemaan uusia työtovereita ja voimme aina oppia uutta toisiltamme. Nyt katsomme tulevaisuuteen, 10 vuoden päähän miltä haluamme kuntamme silloin näyttävän? Strategiatyö on tässä tärkeä työkalu. Työ on mitä suurimmassa määrin arkipäiväistä, vaikka sana strategia voi vaikuttaa suureelliselta. Kemiönsaaren kunta aloitti toimintansa 1.1.2009. Tämä tilinpäätös on siis aikansa ensimmäinen Kemiönsaaren uudella aikakaudella. Jatkamme työntekoa kuten ennenkin, mutta aivan uudella tavalla. Kemiönsaarella 29. maaliskuuta 2010 Tom Simola kunnanjohtaja 3

2 YLEISET TIEDOT Hallinnollinen alue Kemiönsaaren kunta sijaitsee Kemiönsaarella Varsinais-Suomen kaakkoisosassa. 1.1.2009 lähtien kunta koostuu aikaisemmista Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Hiittisten saaristo-osasta. Kunta rajoittuu Sauvon, Salon, Länsi-Turunmaan, Raaseporin ja Hangon kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on 2 801 km², josta maa-alaa on 687 km², merta 2 103,22 km² ja järviä 11 km². Kunnassa on 3 vahvistettua osayleiskaavaa, 6 rantaosayleiskaavaa, 44 asemakaavaa ja 38 rantaasemakaavaa. Väestö ja elinkeinot Kunnan asukasluku oli 31.12.2009 7 295 henkilöä, vähennystä -8 henkilöä vuoden aikana. Kunnan väestöstä noin 60 % asuu kunnan taajamissa (Kemiön kirkonkylä, Taalintehdas, Dragsfjärd ja Björkboda). Väestöstä 13,9 % kuului ikäryhmään 0 14 v., 66,5 % ikäryhmään 15 64 v. ja 25,5 % yli 65 v. ikäryhmään. Ruotsinkielisten osuus oli 71 % (31.12.2008). Väestökehitys Väestökehitys Kemiönsaarella on ollut negatiivinen vuodesta 1980 lähtien. Viimeisten 30 vuoden aikana väestö on vähentynyt 19,5 % (1 763 henkilöä) ja viimeisten 10 vuoden aikana väestö on vähentynyt 5,1 %:lla (394 henkilöä). Välitön syy väestömäärän vähenemiseen johtuu vääristyneestä väestörakenteesta, ts. korkeasta keskiiästä. Kuolleisuus on korkea ja syntyvyys alhainen. Sitä vastoin kunta on osoittanut muuttovoittoa viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2009 kunnan väestömäärä väheni 8 henkilöllä ja oli 7 295. 4

5

3 KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET Kemiönsaaren kunnan organisaatio VALTUUSTO Korkein päätäntävalta kunnassa on valtuustolla. Kemiönsaaren kunnan valtuustoon kuuluu 27 jäsentä, jotka valittiin kunnallisvaaleissa 2008. Poliittinen jako on seuraavanlainen: Puolue Äänet 2008 % Valitut RKP SDP Kesk. Vas. Kok. KD Muut 2 222 1 106 328 293 156 44 17 53,3 26,5 7,9 7,0 3,7 1,1 0,4 15 7 2 2 1 - - YHTEENSÄ 4 166 100,0 27 Valtuuston kokoonpano 2009 2012 Puheenjohtaja Inger Wretdal (r.) Psykologi I varapuheenjohtaja Curt Dannström (sdp) Eläkkeellä oleva kunnanjohtaja II varapuheenjohtaja Sixten Laine (r.) Stuertti, yksityisyrittäjä III varapuheenjohtaja Rune Friman (r.) yrittäjä 6

Nimi Ammatti Puolue Kansallinen Kokoomus rp (1) Pohjavirta Kalevi, ryhmäpuheenjohtaja Yrittäjä Kok. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ry (7) Dannström Curt Hellbom Eva-Stina Leppänen Jorma Salonen Börje Ström Börje Vilander Bo Vähätalo Pentti Eläkkeellä oleva kunnanjohtaja Erikoissairaanhoitaja Puhelinasentaja Eläkeläinen, metallityöntekijä Työnjohtaja Sähköasentaja opettaja SDP SDP SDP SDP SDP SDP SDP Ruotsalainen kansanpuolue rp (15) Antskog Carola Engblom Yngve Friman Rune Jansson Johanna Johansson Johan Laine Sixten Laurén Anders Liljeqvist Wilhelm Lindholm Kerstin Nurmio Mårten Sjöblom Annalena, ryhmäpuheenjohtaja Sulonen Barbro Törnqvist Jörgen Wretdal Bjarne Wretdal Inger Fil.maist., ekäkeläinen Maanviljelijä, urakoitsija Yrittäjä Sairaanhoitaja Yrittäjä Stuertti, yrittäjä Valtiot.maist., yrittäjä Yrittäjä Hammashoitaja Metsätalousinsinööri Projektiohjaaja Terveydenhoitaja Yrittäjä Maanviljelijä, vientipäällikkö Psykologi RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP Vasemmistoliitto rp (2) Antikainen Esko Tuominen Kurt, ryhmäpuheenjohtaja Suomen Keskusta rp (2) Hoikkala Marjaana Kallonen Kalevi, ryhmäpuheenjohtaja Metallityöntekijä Kirvesmies Opiskelija, luonnontiet. kandi Maanviljelijä, yrittäjä Vas. Vas. Kesk. Kesk. Valtuusto kokoontui kuusi kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin yhteensä 67 asiaa. Kunnanhallituksen kokoonpano 2009 2010 Nimi Ammatti Puolue Puheenjohtaja Mårten Nurmio I varapuheenjohtaja Börje Salonen II varapuheenjohtaja Kalevi Kallonen Jan Drugge Ingalill Granlund Eva-Stina Hellbom Johanna Jansson Kerstin Lindholm Kurt Tuominen Metsätalousinsinööri Eläkeläinen, metallityöntekijä Maanviljelijä, yrittäjä Agrologi Taloustiet. maisteri, yrittäjä Erikoissairaanhoitaja Sairaanhoitaja Hammashoitaja Kirvesmies RKP SDP Kesk. RKP RKP SDP RKP RKP Vas. 7

Kunnanhallitus kokoontui 14 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 200 asiaa. Tilivelvolliset toimielimet ja viran-/toimenhaltijat Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Anders Strandberg Varapuheenjohtaja Anna-Liisa Wallenius Sihteeri, hallintojohtaja Tomy Wass Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Barbro Sulonen Varapuheenjohtaja Ingmar Forne Esittelijä, sivistysjohtaja Erika Strandberg Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta Puheenjohtaja Fredrik Laurén Varapuheenjohtaja Yvonne Lönnström Esittelijä, vapaa-ajantoimen päällikkö Bo-Eric Ahlgren kulttuurisihteeri Solveig Friberg Peruspalvelulautakunta Puheenjohtaja Yngve Engblom Varapuheenjohtaja Bo Lundell Esittelijä, peruspalvelujohtaja Torbjörn Stoor Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Jörgen Törnqvist Varapuheenjohtaja Börje Ström Esittelijä, tekninen johtaja Lars Nummelin Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Puheenjohtaja Annalena Sjöblom Varapuheenjohtaja Bo Vilander Esittelijä, valvontapäällikkö Greger Lindholm vt. ympäristösihteeri Ville Wahteristo Saaristolautakunta Puheenjohtaja Sixten Laine Varapuheenjohtaja Roger Forss Esittelijä, kehityspäällikkö Gunilla Granberg Maaseutulautakunta Puheenjohtaja Mona Stenman Varapuheenjohtaja Jari Lehtinen Esittelijä, maaseutusihteeri Susanne Mäkelä Jaostot Ruotsinkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Bjarne Wretdal Varapuheenjohtaja Gunilla Åkerberg Esittelijä, sivistysjohtaja Erika Strandberg Suomenkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Marjaana Hoikkala Varapuheenjohtaja Keijo Arfman Esittelijä, sivistysjohtaja Erika Strandberg 8

Johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Puheenjohtaja Lars Nummelin Varapuheenjohtaja Jörgen Törnqvist Esittelijä, infrapäällikkö Roger Hakalax Muut tilivelvolliset Peruspalveluosasto Sivistysosasto Konserni Maria Wallin (Gilsela Sjöblom), Eva Manelius, Ilkka Pyrrö (Jukka Kemppi), Karin Simola. Mats Johansson (Kerstin Gustafsson-Saarinen), Karolina Zilliacus (Eija Sjöblom), Ari Rintanen (Risto Luomala, Anitra Olenius), Anna-Lena Hollsten (Gun Gustafsson), Yvonne Lönnström (Mayvor Ekholm), Bent Örså (Tina Örså), Pia Lindfors (Johanna Henriksson, Beatrice Lind), Nina Knuts-Paulsson (Nina Oksanen), Siw Westerback (Jan-Peter Lind), Britt-Mari Norrbacka (Brita Drugge), Ben Johansson (Gabriella Lindblom), Mary-Ann Fröberg (Birgitta Hollsten-Haapa), Pentti Vähätalo, Erkki Hakola, (Eija Hakola), Ari Rintanen (Risto Luomala), Solveig Friberg, Dinah Sorsa Marléne Eriksson, Tomy Wass Ympäristö- ja tekniikka Thomas Ginlund (Frida Wuorio), Birgitta Parikka (Dan Renfors) 9

4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS Suomen kansantalous oli vuonna 2009 nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden aikana tuotannon supistuminen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on ollut lähes 10 %. Teollisuustuotannon on arvioitu vähentyneen vuonna 2009 suhteellisesti enemmän kuin lamavuonna 1991. Alhaisen vientikysynnän johdosto Suomen teollisuustuotanto laski 15 % edellisestä vuodesta. Lama iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Pienempien kuntien talous on vielä pysynyt keskimäärin edellisen vuoden tasolla osin kuntaliitosten ansiosta. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus helpotti vähän tilannetta, mutta apu on tilapäinen. Myös seuraavat vuodet ovat kuntatalouden kannalta vaikeita. Kuntien yhteenlaskettu tulos jäi ennakkotietojen mukaan viime vuonna 60 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Yli 100 000 asukkaan kaupunkien tulos oli 135 miljoonaa euroa miinuksella, kun se vielä toissa vuonna oli yli 400 miljoonaa euroa voitollinen. Alle 20 000 asukkaan kuntien tulos oli yhteen laskettuna vielä hieman voitollinen vuonna 2009. Kuntaliitokset vähensivät pienten ja heikkojen kuntien lukumäärää, mikä näkyy taloustilastoissa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate laski jo vuonna 2008. Toimintamenot lisääntyivät tuolloin lähes 8 prosenttia edellisvuodesta, ja viime vuonna noin 5 prosenttia. Kunta-alan viime vuoden toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja kuntien lisääntyneet velvoitteet. Kunta-alan uusi työehtosopimus vuosille 2010 2011 voidaan pitää tyydyttävänä kunnille. Kuntien lainakanta on kasvanut kaikenkokoisissa kunnissa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa 1 875 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 1 629 euroa ja vuonna 2007 yhteensä 1 545 euroa asukasta kohti. Suurten kaupunkien kyselyn mukaan lainakanta kasvaa nopeasti: 23 suurinta kaupunkia suunnittelevat velkaantuvansa lisää yhteensä noin miljardi euroa vuodessa. Monen kunnan lainakanta on jo nyt noussut varsin suureksi. Tilannetta vaikeuttaa se, että korkotason arvioidaan nousevan tulevaisuudessa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan vuoden 2009 vuosikate jäi negatiiviseksi 25 Manner-Suomen kunnassa, eli tulot eivät riittäneet toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, pääomakustannuksista puhumattakaan. (Lähde: Kuntaliitto) 10

5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleistä Tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu soveltuvin osin kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta ja kuntalakia sekä muita sitovia ohjeita ja määräyksiä. Kunnan vuoden 2009 tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen sekä niiden liitetiedot, talousarvion toteutumisvertailun sekä toimintakertomuksen. Toukokuussa 2007 kuntalakiin tuli muutos, jonka mukaan kunnan tulee laatia täydellinen konsernitilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen sekä niiden liitetiedot. Kunnallinen liikelaitos tulee eritellä kirjanpidossa ja siksi Kemiönsaaren Vesiliikelaitoksen tilinpäätös esitetään eriteltynä liitteenä kunnan tilinpäätöksestä. Vesiliikelaitos sisältyy virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin. Talous Valtuusto päätti vuoden 2009 talousarviokäsittelyn yhteydessä, että kunnanhallituksen on esitettävä viimeistään syyskuussa 2009 valtuustolle säästöjen rakenteellinen muutosehdotus. Maaliskuussa 2009 tarve talousarviomuutokseen oli ilmeistä. Kunnanhallitus laati maaliskuussa taloudellisen toimenpideohjelman, joka sisälsi toimenpiteitä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Yhteenlaskettu säästötarve vuoden 2009 aikana oli 1.500.000. Säästötarve jakautui osastoittain seuraavasti; konsernipalvelut 90.000, sivistys 430.000, peruspalvelut 460.000 ja ympäristö ja tekniikka 70.000, ilman kiinteistöyksikköä 140.000. Talousarviomuutos johti noin 900.000 yhteenlaskettuihin säästöihin käyttötalousmenoissa. Konsernipalvelut ja ympäristö ja tekniikkaosasto saavuttivat kunnanhallituksen säästövaatimuksen, kun taas sivistysosaston säästöt olivat 146.000 säästövaatimusta pienemmät ja peruspalveluosaston 39.000 säästövaatimusta pienemmät. Muutetussa talousarviossa laskettiin verotuksen tuovan 1.190.000 vähemmän veroja kuin alkuperäisessä talousarviossa. Valtionosuuksia arvioitiin saatavan 150.000 enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa, kun taas korkokulut arvioitiin 200.000 pienemmiksi matalan korkotason takia. Vuosikate muutetussa talousarviossa oli 1.923.590 tai 158.230 huonompi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Tuloveroprosentti vuonna 2009 oli 19 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 1 % ja vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti 0,22 % Vuoden 2009 tuloslaskelman vuosikate on 3.949.034,93 verrattuna alkuperäiseen talousarvioon 2.081.820 ja muutettuun talousarvioon 1.923.590. Syy parempaan vuosikatteeseen on mm. se, että verotus toi 1.500.000 ja valtionosuudet toi 100.000 enemmän kuin arvioitu ja että korkotaso pysyi alhaisena ja antoi 130.000 säästöjä korkokuluissa. Toiminnan kulut alittavat talousarvion 90.000 ja toiminnan tuotot ylittävät talousarvion 250.000. Toimintakate on 99 % arvioidusta, ts. alitusta noin 345.000 Suurin ylitys on tapahtunut sivistysosastolla, jossa muutettu talousarvio ylitettiin 445.000. Sivistysosaston ylityksen aiheuttaneet yksiköt ovat opetusyksikkö, kirjastoyksikkö sekä vapaa-ajanyksikkö. Muut yksiköt ovat pysyneet talousarviossaan. Konsernipalveluiden ainoa ylittäjä on hallintoyksikkö. Syy ylitykseen on Turunmaan Seudun takaustappio, Utbildning Sydvästin osakkeiden arvonalennus sekä Sagalundin kuntayhtymäosuudet, jotka kaikki ovat kirjattu valtuuston kuluihin. Muut yksiköt alittavat talousarvion, joka tasapainottaa osaston tulosta. Sosiaaliyksikkö on ainoa peruspalveluosaston yksiköistä, joka on ylittänyt talousarvion. Sosiaaliyksikön ylitys on 364.000 tai 15,5 %. Vanhustenhuoltoyksikkö sekä terveydenhuoltoyksikkö, joka kattaa myös erikoissairaanhoidon, alittavat talousarvion. Alituksen syynä on mm. erikoissairaanhoidon 207.000 takaisinmaksu. Ympäristö ja tekniikkaosaston hallinto ylittää talousarvion, kun taas muut yksiköt alittavat. Kemiönsaaren vesiliikelaitos tekee vuonna 2009 alijämää noin 67.000 Vuosi 2009 osoittaa positiivista tulosta, mikä parantaa kunnan vapaata omaa pääomaa. 11

Suurin päätös muutoksista kunnan toiminnassa oli päätös koulujen sulkemisesta. Valtuusto päätti asiasta lokakuussa 2009. Syksystä 2010 lähtien koulujen määrä vähenee, mikä merkitsee merkittäviä säästöjä. Toinen muutos, joka vaikuttaa tuleviin vuosiin, on päätös muutoksista kunnan johdossa. Valtuusto päätti asiasta maaliskuussa 2010. Yhteenlaskettu säästö sisäisillä henkilöstöratkaisuilla on noin 200.000 6 KUNNAN HENKILÖSTÖ Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunta on osallistunut Kuntaliiton projektiin, Mobilisering 2010 (2007-2010) ja henkilöstöstrategia, joka laadittiin yhdessä työnantaja- ja työntekijäedustajien kanssa hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa 2009. Henkilöstöstrategia on voimassa 2010-2012 ja toimintasuunnitelman mukaisia panostuksia tehdään tasaisesti kaikkina vuosina. Panostukset tehdään rekrytoinnin onnistumismahdollisuuksien, oikeidenmukaisen ja kannustavan palkkaamis- ja palkintojärjestelmän sekä henkilöstön ammattiosaamisen kehittämiseksi. Työterveyshuolto Työterveyshuolto ostettiin vuonna 2009 Dalmed Ab:lta. Hinta oli 460 / työntekijä ja palvelu sisälsi laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuoltoa terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapiaa sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstömäärä Henkilöstöllä on viisi vuotta kuntayhdistymisen jälkeen työllisyystakuu, eli kunta ei voi irtisanoa henkilökuntaa taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Henkilöstön määrää voidaan jossain määrin vähentää eläköitymisten kautta ja vähentämällä uusien työntekijöiden palkkaamista, mutta toiminnan tehostamiseksi tarvitaan huomattavia rakenteellisia muutoksia. Taulukko kuvaa kunnan henkilöstökuntatarpeen, jonka kunta tarvitsee tämän päivän toimintarakenteella tuottaakseen kunnalle kuuluvat tai kunnan valitsemat palvelut. Yhteensä tarvitaan 2007: 501, 2008: 510, 2009: 488 työvuotta toiminnan ylläpitämiseen. 12

7 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kemiönsaaren kunta aloitti syksyllä 2009 strategiatyönsä ja yksi strategiakokonaisuuksista on ympäristö ja kestävä kehitys. Kunta on asettanut työryhmän työstämään ympäristöstrategiaa, jonka valtuusto lopulta hyväksyy. Strategian tavoite on korkea. Kemiönsaaresta tulee yksi maan johtavista kunnista kestävä kehitys- ja ympäristökysymyksissä. Ympäristötavoitteet käsitellään vuoden 2011 talousarviossa, kun strategiatyö on valmis. 8 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallitus on 10.3.2010 hyväksynyt sisäisen tarkastuksen ohjeistuksen. Sisäinen tarkastus on mainittu myös hallintosäännössä. Kunta tai jokin sen päättävistä elimistä ei ole vuoden aikana saanut kuntavalituksen myötä korvausvaatimusta, syytettä tai muuta oikeusseuramusta, joka olisi johtunut ohjeiden puutteellisesta noudattamisesta tai puutteellisesta sisäisestä tarkastuksesta. Kunnalla ei ole omaa sisäisen tarkastuksen organisaatiota, vaan jokainen osastojohtaja ja yksikköpäällikkö vastaavat oman osastonsa valvonnasta oman työnsä ohella. Vuonna 2010 järjestetään koulutus sisäisestä valvonnasta kaikille kunnan osastojohtajille ja yksikköpäälliköille. Konserniohjeiden laatimisen yhteydessä tulee huomioida myös konsernin sisäinen valvonta. 13

9 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2009 2008 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 457 6 304 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -40 998-40 924 Toimintakate -32 541-34 620 Verotulot 21 074 21 105 Valtionosuudet 15 968 14 961 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 17 102 Muut rahoitustuotot 71 182 Korkokulut -620-610 Muut rahoituskulut -20-6 Vuosikate 3 949 1 113 Poistot ja arvonalentumiset -2 385-1 741 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 1 564-627 Tilinpäätös siirrot 168 151 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 731-476 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 20,6 % 15,4 % Vuosikate / Poistot, % 165,5 % 64,0 % Vuosikate, euro / asukas 541 152 Asukasmäärä 7 295 7 303 14

1.000 9.1 Tilikauden tulos Virallinen tuloslaskelma osoittaa 3.949.000 vuosikatetta. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 2.282.000 ja arvonalentumiset 104.000. Poistoerotus pienenee vuoden aikana 168.000. Tilikauden ylijäämä oli 1.731.000. Vuosikate on paras talouden liikkumavaraa kuvaava mittari. Seuraavassa kuviossa on esitetty kunnan vuosikatteen kehitys viimeisen kolmen vuoden aikana. 4500 4000 3500 3000 ÅRSBIDRAG / AVSKRIVNINGAR VUOSIKATE / POISTOT 2500 2000 1500 1000 Årsbidrag / Vuosikate Avskrivningar / Poistot 500 0 ÅR/VUOSI Vuosikate / poistot Toimintatuotot ja kulut Toimintatuottoja kertyi yhteensä 8.450.000, eli 6 % enemmän talousarvioon verrattuna. Yhdistymisavustus 2.304.000 on laskettu mukaan tuottoihin. Tuottojen suurin erä on myyntituotot, joihin kuuluvat myös vesiliikelaitoksen tuotot. Yhteenlasketut myyntituotot alittivat talousarvion noin 125.000. tai 6 % johtuen lähinnä saamatta jääneistä myyntivoitoista. Maksutuotot, jotka ovat suurimmaksi osin sivistysosaston ja peruspalveluiden lakisääteisiä maksuja, alittivat talousarvion 221.000 tai 10 %. Muut tuotot ylittivät talousarvion 343.000 tai 55 %. 15

25 000 000 Tuotot / kulut, ulkoinen 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Tuotot Kustannukset Ulkoiset kulut ja tuotot Kustannukset olivat 40.998.000 tai 0,03 % yli talousarvion. Henkilöstökulut olivat yhteensä 21.309.000. Henkilöstökulut alittivat talousarvion 493.000 tai 2,3 %. Alitus johtuu suurimmaksi osin talkoovapaista sekä lomarahan vaihdosta vapaaseen. Asiakaspalvelujen ostot ylittyivät 534.000 tai melkein 6 %. Ylitys on tapahtunut sivistys- ja peruspalveluosastoilla. Muiden palveluiden ostot alitettiin 158.000 tai 3 %. Palveluiden ostot yhteenlaskettuna ylitettiin 148.000 tai 1 %. Toimintakate, (tuottojen ja menojen välinen erotus), joka on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla, oli 32.541.000 negatiivinen tai 99 % budjetoidusta. Kulut, ulkoinen Konsernipalvelut Sivistys Peruspalvelu Ympäristö ja tekniikka 17 % 7 % 26 % 50 % Ulkoiset kulut osastoittain 16

Verotulot Tilikauden verotulot olivat 21.074.000, josta kunnallisveroa 18.025.000, yhteisöveroa 1.128.000 ja kiinteistöveroa 1.921.000. Talousarvioon verrattuna kunnallisveroa kertyi 1.325.000 enemmän, yhteisöveroa 27.800 enemmän ja kiinteisöveroa 171.000 enemmän. Verrattuna alkuperäiseen talousarvioon veroja kertyi 334.000 enemmän ja verrattuna muutettuun talousarvioon veroja kertyi 1.524.000 enemmän. Tilikauden aikana veroja on kertynyt viime vuosien tapaan. Vuonna 2007 veroja kertyi 20.139.000 ja vuonna 2008 21.103.000. 25 000 000 Verotulot 2007-2009 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2008 Talousarvio 2009 Muutettu TA 2009 Ennuste 2009 Tilinpäätös 2009 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Verotulot vuonna 2007-2009 Valtionosuudet Valtionosuuksia kertyi 15.968.000 jaettuna yleisiin valtionosuuksiin 1.028.000, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin 12.065.000 ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin 2.875.000. Summiin sisältyy tasausta verotulojen perusteella 1.500.000. Talousarvioon verrattuna valtionosuuksia kertyi 118.000 enemmän. Valtioneuvoston päätöksen mukaan Kemiönsaarella on saaristostatus vuosina 2009-2011 ja saa täten ns. saaristolisää, joka jakautuu yleisiin valtionosuuksiin ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin. Vuonna 2009 lisä oli noin 600.000. Valtionosuuksia kertyi edellisten vuosien tapaan. Vuonna 2007 valtionosuuksia kertyi 14.077.000 ja vuonna 2008 14.961.000. 17

Valtionosuudet tilinpäätös 2007-2009 18 000 000 17 500 000 17 000 000 16 500 000 16 000 000 15 500 000 15 000 000 14 500 000 14 000 000 Tilinpäätös 2006 Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2008 Talousarvio Muutettu 2009 talousarvio 2009 Tilinpäätös 2009 Valtionosuudet vuonna 2007-2009 Rahoitustuotot ja kulut Kunnan rahoitustuotot olivat 16.900. Tuotot ylittivät arvioidun 6.900. Muut rahoitustuotot jotka suurimmaksi osin ovat kuntayhtymiltä saatuja peruspääomakorkoja, olivat 71.000 Tuotot alittivat talousarvion 124.000 johtuen alhaisesta korkotasosta. Korkokulut olivat 620.000 ja alittivat arvioidun 130.000. Alitus johtuu rahoitusmarkkinoiden alhaisesta korkotasosta. Alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu korkokulujen olevan 950.000 ja muutetussa talousarviossa 750.000 Muut rahoituskulut olivat 20.000 tai 100 % yli arvioidun. Ylitys johtuu viivästyskoroista ja muistutusmaksuista. 18

9.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2009 2008 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 949 1 113 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät -207-290 Investointien rahavirta Investointimenot -7 075-11 503 Rahoitusosuudet investointeihin 1 139 1 421 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 248 500 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 946-8 758 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 18 20 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 800 7 270 Päitkäaikaisten lainojen vähennykste -1 686-1 240 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -1 138 254 Rahoituksen rahavirta 1 993 6 304 Rahavarojen muutos 48-2 454 Rahavarat 31.12 3 009 2 962 Rahavarat 1.1. 2 962 5 416 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 66,5 % 11,0 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 51,9 % 9,9 % Lainanhoitokate 2,34 0,90 Kassan riittävyys, pv 22 20 Asukasmäärä 7 295 7303 19

Rahoituslaskelma Vuosikatteen (muodostuu, kun toiminnan tulot ja menot sekä rahoitustulot ja menot on huomioitu) tulisi riittää nettoinvestointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Vuonna 2009 vuosikate on 3.949.000. Sisäisesti tuotettujen varojen oikaisuerinä on kirjattu käyttöomaisuuden myyntivoitto. Kunnan kokonaisinvestointimenot nousivat 7.075.000, jaettuna 5.314.000 kunnalle ja 1.761.000 vesiliikelaitokselle. Rahoitusosuuksia investointimenoihin kertyi 1.139.000 ja käyttöomaisuuden myyntituloja 248.000 (mukaan lukien käyttöomaisuuden myyntivoitot 207.000 ). Investointien rahoitustarve oli nettomääräisesti 5.688.000. Kunta otti vuoden aikana pitkäaikaista lainaa 4.800.000. Kunnan osuus lainasta oli 3.150.000 ja vesiliikelaitoksen osuus 1.650.000. Lyhennykset olivat vuoden aikana 1.686.000. Vuoden aikana kokonaismenot olivat 542.000 suuremmat kuin tulot. Kassavarat vähenivät 830.000, mutta maksuvalmius on kuitenkin ollut vuoden aikana hyvä. Kassan riittävyys oli 31.12.2008 27 päivää. Kesäkuussa, ennen kuin kunta sai yhdistymisavustusta, kunnan oli pakko nostaa lyhytaikaista lainaa 1.500.000 huonon maksuvalmiuden takia. Laina maksettiin takaisin syyskuussa. Lainakanta per asukas oli 31.12.2009 2.800 tai 800 yli valtuuston asettamien taloudellisten tavoitteiden. Kassavarat lisääntyivät vuoden aikana 47.500 ja kassan riittävyys oli 31.12.2009 22 päivää. Valtuuston asettamien taloudellisten tavoitteiden mukaan kassan riittävyys tulisi olla vähintään 15 päivää. 25 000 000 Lainaus Lainakanta Lainaus 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 Lainaus ja lainakanta 0 TP 2007 TP 2008 TA 2009 MUU TA 2009 TP 2009 20