Esimerkki arvioinnista: Astman hoitoketjun toimeenpano Hyvinkään sairaanhoitoalueella. P. Brander, HUS, Hyvinkään sairaala 8.6.



Samankaltaiset tiedostot
Astma: omahoito ja kontrollien toteutuminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PPSHP:n hoitoketjut. OT-keskustyöpaja Jarmo Salo. Hayl, Lapset ja nuoret, OYS

Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS

Astman Käypä Hoito suositus 2012:

Edellytykset siedätyshoidolle

Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

Hoitoketjun tavoite 3. Alueellinen hoitoketjutyö Hoitoketjuraati Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonyhteistyö 4

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari

Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Erja Helttunen kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle

40 vuotta potilaan parhaaksi

Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö. Hoitotyön Iahete ja palaute Pohjois-Karjalassa, Esh Helena Ikonen, Pohjois-Karjalan keskussairaala

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito. M-talon auditorio

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Palliatiivinen yksikkö

Kuntien näkemykset vuoden 2019 toiminnan kehittämisestä

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Astmapotilaan ohjaus ja omahoidon ohjaus

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Hyvinkään sairaanhoitoalueen astman hoitoketju

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Hoitoketjujen työstäminen käytännössä

ESSHP:n toimintaympäristö

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - verkostoseminaari Päivi Hirsso Pth-yksikkö/OYS

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Miten Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä parantaa kilpailukykyään ja missä mennään nyt? Avovastaanottojen päällikkö Sirpa Marjoniemi 22.3.

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Luottamus. Väestökysely 2019

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan / 1.1.

Äänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus

Kiljavan Sairaala Oy. Toiminta- ja taloustiedot, liite omistajakirjeeseen

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Päivystys, kiirevastaanotto, Sosiaalipäivystys, kriisityö ja ensihoito

Anna-Maija Koivusalo Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa

Neuvokas-projekti * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Kansalaisille suunnattujen palvelujen leviäminen. Prof. Jarmo Reponen, FinnTelemedicum /MIPT Oulun yliopisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy

ALVA- Alueellinen erityisen vaativan tuen oppilashuolto ja opetus

Transkriptio:

Esimerkki arvioinnista: Astman hoitoketjun toimeenpano Hyvinkään sairaanhoitoalueella P. Brander, HUS, Hyvinkään sairaala 8.6.2006

Hoitoketju Yhdessä tehty sairaus-tai oirekohtainen sopimus siitä, kuinka potilaiden tutkimukset, hoito ja seuranta järjestetään alueellisesti Ohjaa hoidon porrastusta ja työnjakoa erikoissairaanhoidon (sairaalat) ja perusterveydenhuollon (terveyskeskukset, työterveyshuolto, yksityislääkärit) välillä Perustuu lääketieteellisen tiedon osalta hyväksyttyyn valtakunnalliseen hoitosuositukseen ja tutkittuun näyttöön perustuvaan tietoon (käypä hoito-suosituksiin)

Miksi hoitoketju astmasta? Astma on yleinen krooninen kansansairaus Hyvällä hoidolla astmapotilas pysyy usein oireettomana Astman toteaminen, hoito ja seuranta eivät yleensä vaadi monimutkaisia / kalliita tutkimuksia Suurin osa astmasta on lievää Astman lääkehoito on usein varsin selväpiirteistä Yhdenmukainen ohjaus ja neuvonta edistävät hyvää hoitotasapainoa Astman tutkimisesta, hoidosta ja seurannasta on olemassa yhtenäiset ohjeet (valtakunnallinen astmaohjelma ja käypä hoito- suositus) Astman tutkiminen, hoito ja seuranta voidaan suurimmaksi osaksi toteuttaa PTH:ssa oman lääkärin ja astmahoitajan toimesta

Hyvinkään sairaanhoitoalue VÄESTÖPOHJA 31.12.2005 Hyvinkää 43 848 Järvenpää 37 505 Mäntsälä 18 226 Hyvinkää Hyvinkään sairaala Mäntsälä Nurmijärvi 37 391 Tuusula 34 890 Yhteensä 171 860 Nurmijärvi Tuusula Kellokosken sairaala Järvenpää

Muutostarpeen taustaa 1990-luvun alun lama ja erikoissairaanhoidon järjestelmän muutos Erikoissairaanhoidon oli muutettava toimintatapojaan niukkenevien resurssien myötä Valtakunnallinen astmaohjelma 1994 Astmavastuulääkärit ja astmahoitajat terveyskeskuksiin, terveyskeskusten koulutus aloitettiin

Astman hoitoketju 1998 Hyvinkään sairaanhoitoalue Perusterveydenhuollon (PTH) ja erikoissairaanhoidon (ESH) välillä sovittu yhteinen alueellinen astmaan sairastuneiden potilaiden hoito-ohjelma Moniammatillinen työryhmä, edustajat sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta Tavoitteet: Työnjaon selkiyttäminen PTH:n ja ESH:n välillä PTH:n osuuden vahvistaminen ja ESH:n osuuden vähentäminen astmapotilaiden hoidossa Tutkimus - ja hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen

Astman hoitoketjun pääperiaatteet Astman tutkimisen, hoidon ja seurannan perusvastuu on perusterveydenhuollossa Pth:ssa astman seurantaan osallistuvat omalääkäri ja astmahoitaja Astman tutkimiseen ja seurantaan käytetään oireiden lisäksi myös keuhkotoimintakokeita (PEF-seuranta, spirometria) Erikoissairaanhoito toimii konsultaatiopisteenä ja palauttaa potilaan riittävin jatkohoito-ohjein takaisin pth:n seurantaan heti kun konsultaatioon johtanut ongelma on ratkaistu Pth:n ja esh:n astman hoidosta vastuussa oleva henkilöstö tapaa toisensa säännöllisesti vuosittain ja seuraa alueen astman hoitoketjun toimivuutta

Hoitoketjun toimeenpano ja ylläpito Kirjallinen kuvaus (paperiversio jaettiin kaikkiin terveyskeskuksiin ja alueella toimiville lääkäriasemille, sähköinen julkaisu Terveysportissa, HUS-intranetissa) Julkistaminen PTH:n ja ESH:n henkilöstölle suunnatussa koulutustilaisuudessa Yleisöluento Säännöllinen arviointi astmavastuuhenkilöiden vuosittaisissa tapaamisissa, hoitoketjun päivitys Yksittäisten lääkärien informoiminen (lähetteiden avulla tapahtuva ohjaus) Potilaiden informoiminen vastaanotolla

Hoitoketjun arviointi Miksi arvioidaan? Mitä arvioidaan? Miten arvioidaan? Kuinka usein arvioidaan?

Käypä hoito- suosituksista käytäntöön Hoitosuositusten toimeenpano Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2003 omien toimintatapojen systemaattinen pohdinta ja kehittäminen kuuluu olennaisena osana jokaisen terveydenhuoltoyksikön toimintaan, ja tähän hoitosuositukset ja ohjelmat tarjoavat hyvän työkalun.

Astman hoitoketjun arviointi Hoitoketjua laadittaessa sovittiin säännöllinen päivitys mutta ei mitenkään erikseen mietitty miten toimivuutta arvioidaan Arviointi toteutettiin ensimmäisen kerran kun hoitoketju oli ollut voimassa vuoden (Suomen Lääkäril 2000: 38: 3829-3832). Arviointimittarit valittiin sen mukaan mikä tuntui järkevältä ja mitä tietoja oli kätevästi saatavilla. Arviointia on jatkettu samojen periaatteiden mukaisesti vuosittain. 2001 erillinen tutkimus (Suomen Lääkäril 2003; 58; 1803-10; ja 1919-23)

Miten astman hoitoketjun toimintaa voisi arvioida Erikoissairaanhoidon käyntimäärien kehitys (poliklinikkakäynnit, päivystyskäynnit, hoitojaksot ) Lähetteiden laadun arviointi Hoitopalautteiden laadun arviointi Perusterveydenhuollon käyntimäärien kehitys Astmalääkkeiden käytön kehitys apteekkien tilastot Potilasmielipide Astmapotilaita hoitavan henkilöstön mielipide Sairaskertomuksista kerättävä tieto astman hoidosta ja seurannasta

Erilaisia näkökulmia hoitoketjun arvioinnissa Potilas/asiakasnäkökulma Alueen astmapotilaat, otanta, postikysely, sairaskertomustiedot (tutkimuslupa!) Prosessinäkökulma Astmapotilaiden hoitoprosessi Henkilöstönäkökulma Alueen astmapotilaita hoitava henkilöstö (kyselyt) Talousnäkökulma Astman hoidon kustannukset suhteessa hoitoprosessin tuotokseen (tuottavuus) tai saavutettuun (terveys)hyötyyn - kustannusvaikuttavuus Lääketieteellisen hoidon näkökulma Näyttöön perustuvan hoidon toteuttaminen

Hoitoketjuprosessin arviointia. Oikea hoidon porrastus Tavoite Arviointikriteerit Mittari Aineisto Oikea hoidon porrastus Potilaiden hoito esh:ssa vähentynyt Esh:n käyntimäärät Esh:n potilastietojärjestelmät Ensikäynnit ja uusintakäynnit Potilaiden hoito pth:ssa lisääntynyt Pth:n käyntimäärät Pth:n käyntitilastot, käynnit astmahoitajan vo:lla

Astmakäynnit (ensikäynnit + uusintakäynnit) esh:n poliklinikalla 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1894 1603 1341 1072 938 834 1997 1999 2001 2003 2004 2005

Ensi- ja uusintakäyntien suhde keuhkopkl:lla, astma 1997: 257 ensikäyntiä ja 1603 uusintakäyntiä, suhde 1: 6,2 1999: 249 ensikäyntiä ja 1266 uusintakäyntiä, suhde 1: 5,1 2001: 302 ensikäyntiä ja 1037 uusintakäyntiä, suhde 1: 3,4 2003 : 236 ensikäyntiä ja 836 uusintakäyntiä, suhde 1: 3,5 2004 : 184 ensikäyntiä ja 754 uusintakäyntiä, suhde 1: 4,1 2005 : 216 ensikäyntiä, 618 uusintakäyntiä, suhde 1: 2,9

KEHITYSLUKUJA Tuusulan terveyskeskus 600 500 400 300 200 100 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Astmahoitajan käynnit Spirometriat Astmavastuulääkäri Raimo Rissanen

Hoitoketjuarviointia. Potilaiden tutkiminen perusterveydenhuollossa Tavoite Arviointikriteerit Mittari Aineisto Potilaat tutkitaan sovittujen periaatteiden mukaisesti PEF-seuranta ja spirometria tehty pth:n toimesta Niiden potilaiden osuus, joille tehty PEF seuranta ja spirometria ennen esh:oon lähettämistä Pth:n lähetteet

Tutkimukset ennen erikoissairaanhoitoa %:ssa lähetteitä 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1997 1999 2001 2003 2005 PEF seuranta tehty Spirometria tehty

PEF-seuranta tehty, lähettäjän mukaan jaoteltuna 100 %.ssa lähetteitä 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1997 1999 2001 2003 2005 Terveyskeskuslääkärit Yksityiset työterveyslääkärit Muut yksityislääkärit

Spirometria tehty, lähettäjän mukaan jaoteltuna 100 %.ssa lähetteitä 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1997 1999 2001 2003 2005 Terveyskeskuslääkärit Yksityiset työterveyslääkärit Muut yksityislääkärit

Hoitoketjuarviointia. Potilaiden astman hoitotasapaino Tavoite Arviointikriteerit Mittari Aineisto Astmapotilaiden hoitotasapaino pysyy hyvänä myös pth:n seurannassa Astman pahenemisvaiheiden määrä ei lisäänny Astman hoitojaksot vuodeosastolla Astmakäynnit päivystyksessä Esh:n ja pth:n potilastietojärjestelmät Yksittäisen potilaan pahenemisvaiheiden määrä /vuosi Apteekkien kulutusluvut (kortisonikuurit astmapotilaille) Potilaskysely, sairaskertomustiedot Apteekkien ja KELA:n tilastot

Astmahoitojaksot keuhkosairauksien osastolla 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 158 159 166 114 113 77 1997 1999 2001 2003 2004 2005 Osastopaikat vähenivät 2002 30 20

Käynnit astman vuoksi HYS:n ensiapupkl:lla 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1997 1999 2001 2003 2005 Sairaanhoitoalueen päivystysjärjestelmän muutos 1998

Hoitoketjuarviointia. Tiedon kulku, jatkohoidon turvaaminen Tavoite Arviointikriteerit Mittari Aineisto Pth saa tiedot esh:sta astmapotilaan hoidon siirtyessä pth:n vastuulle Hoitoselosteet ja jatkohoitosuunnitelma lähetetään jatkohoitopaikkaan Niiden potilaiden osuus, joilla hoitoseloste lähetetty asianmukaisesti Esh:n hoitoyhteenvedot, jakelumerkinnät Niiden hoitoyhteenvetojen osuus joissa selvät jatkohoitoohjeet Pth:een saapuneet hoitoyhteenvedot

Astmapotilaiden hoitoselosteiden jakelu erikoissairaanhoidon päättyessä %:ssa hoitoselosteista 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1997 1999 2002 2004 Potilas Terveyskeskus Jatkohoitolääkäri

Astman hoitoketjun aikana Potilaskysely ja sairaskertomustiedot, 1997 vs 1999 ESH:n poliklinikalla potilaan seuranta-aika lyheni ja käyntimäärät vähenivät potilaat siirtyivät aikaisemmin perusterveydenhuollon seurantaan Potilasohjaus tehostui Potilaiden omahoitovalmiudet lisääntyivät Astmatasapaino ei huonontunut Potilaiden tyytyväisyys astman hoitojärjestelmään lisääntyi

Perusterveydenhuollon työntekijöiden näkökulma (kysely 2001) Hoitoketjun aikana: Terveyskeskusten astmahoitajien työmäärä lisääntyi Terveyskeskuslääkärien ja astmahoitajien työ helpottui

Haasteita Miten saada yksityissektori paremmin mukaan hoitoketjuun? Lähetteiden avulla tapahtuva ohjaus, lähetteiden palauttaminen, yhteistyö tk:n astmahoitajien kanssa, kutsut koulutustilaisuuksiin Hoitoketju on jatkuva prosessi keskustelua ja arviointia on jatkettava säännöllisesti - vaatii työtä ja motivaatiota Perusterveydenhuollon lääkärivaje ja vaihtuvat sijaiset / keikkalääkärit - miten jakaa tietoa alueellisesta hoitoketjusta heille ja miten saada heidät sitoutumaan yhteisiin toimintalinjoihin? Sähköinen lähete-ja hoitopalautejärjestelmä miten vaikuttaa arviointiin? Terveydenhuoltoalue- keinotekoinen raja PTH:n ja ESH:n välillä häviää toiminta arvioitava uudestaan

Vaikuttavuus = effectiveness Terveystaloustiede Panokset (Input) -voimavarat -kustannukset Tuotantoprosessi Tuotos (Output) -suoritteet -palvelut -menetelmät Vaikutus (effect) -terveyshyöty Tuottavuus Vaikuttavuus Hoitoketjun aikana toiminta on muuttunut Mutta onko hoitoketjusta saavutettu terveyshyötyä???

Paraskaan hoitoketju ei auta, jos potilas ei hakeudu hoitoketjun piiriin! Helsingin Sanomat 11.5.2006: Aurinko ja lämpö tyhjentävät apteekkien lääkehyllyt Suoraan apteekin hyllystä antihistamiineja hakenut Anne olisi mieluusti käynyt hakemassa reseptilääkkeitä, mutta ei ole vieläehtinyt lääkäriin. Allergia on häirinnyt häntä kohta viikon ajan. Oireet ovat käyneet sen verran tukaliksi, että Anna kirjoittaa yötä vastaan valmiiksi tekstiviestin, jonka hän voi lähettää äidilleen, jos hengitys vaikeutuu yön aikana.

Kirjallisuutta Astman hoitoketju www.terveysportti.fi/lääkärin tietokannat (LCD)/käypä hoito/hoitosuositukset/hoito-ohjelmat/hus- Hyvinkää/keuhkosairaudet/Astman hoitoketju Brander PE, Ämmälä K, Vaarala E. Astman alueellinen hoitoketju- ensimmäisen vuoden kokemukset erikoissairaanhoidon näkökulmasta. Suomen Lääkäril 2000: 38: 3829-3832. Brander PE. Astman alueellisen hoitoketjun vaikutukset erikoissairaanhoidossa käyneiden potilaiden hoitoon. Suomen Lääkäril 2003; 58; 1803-10. Brander PE. Astmapotilaiden tutkimukset ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä. Suomen Lääkäril 2003: 58: 1919-23