Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Transkriptio

1 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk

2 Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa muissakin terveysalan koulutuksissa kliinisen opetuksen järjestäminen terveyspalvelujärjestelmän toiminnan osana on ehdoton edellytys sille, että valmistuneet lääkärit tuntevat järjestelmätasolla väestön terveyspalvelutarpeet ja niiden kehityksen sekä käytettävissä olevan palvelujärjestelmän hoitoketjuineen, lainsäädäntöineen ja sosiaaliturvajärjestelmineen.

3 Erikoislääkäriasetus (678/98) Koulutusohjelman vastuuhenkilö Kouluttaja Henkilökohtainen ohjaaja (tutor) Erikoislääkäritoimikunta (Ammatillinen jaos) Alueellinen neuvottelukunta Valtakunnallinen erikoislääkärikoulutuksen neuvottelutilaisuus

4 Alueelliset neuvottelukunnat Toimivat yliopistojen yhteydessä alueellisina yhteistyöeliminä erikoislääkärikoulutuksen määrällisessä ja laadullisessa kehittämisessä. yliopisto yliopistollinen keskussairaala sairaanhoitopiirit perusterveydenhuolto suun terveydenhuolto lääninhallitukset opiskelijat Opetusneuvosto (Ty, Lääket.tdk)

5 Asetusmuutos A1343/2002 Terveyskeskuspalvelu 9 kk, ei enää perusterveydenhuollossa Terveyskeskuspalvelun aikana opiskelijan tulee perehtyä laaja-alaisesti ja monipuolisesti terveyskeskuksen useaan toiminta-alueeseen ohjaajan ohjauksessa. Terveyskeskuspalvelun sisältö tulee selvittää ohjaajan antamassa työtodistuksessa. Siinä tulee myös esittää koulutusjakson pituus ja viikkotuntimäärä. Terveyskeskusjakso suoritetaan koulutusyksikön hyväksymässä terveyskeskuksissa, joiden kanssa yleislääketieteen vastuulaitokset ovat tehneet koulutussopimuksen.

6 Perusterveydenhuollon lisäkoulutus Tk-palvelu, vähintään 9 kk perehtymistä usealle toimialueelle ohjaaja lokikirja Sairaalapalvelu, vähintään 6 kk - nimetty ohjaaja Muu palvelu - enintään 6 kk muu yleislääkärin tehtäviin suuntautuva julkisen tai yksityisen terveydenhuollon laitos tai yksikkö Terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään perehdyttävä kurssimuotoinen koulutus 16 tuntia

7 Perusterveydenhuollon lisäkoulutus, tavoitteet Tavoitteena on perehdyttää koulutuksessa oleva lääkäri perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa. Kuva potilaan kokonaishoidosta, hoidon porrastuksesta ja hoitoa tukevista konsultaatiomahdollisuuksista sekä lääkärityön kliinisestä hallinnasta Kokemus moniammatillisesta tiimityöstä

8 Perusterveydenhuollon lisäkoulutus Koulutusyksiköt (yliopistot) hyväksyvät ne terveyskeskukset ja sairaalat, joissa suoritettu palvelu hyväksytään PTL- koulutukseksi Koulutusyksiköt valvovat koulutuksen toteuttamista vastuualueensa sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja muissa koulutuspaikoiksi hyväksytyissä yksiköissä. Rekisteröivät lääkärit koulutukseen Hyväksyvät teoreettisen koulutuksen Antavat todistuksen YLEISLÄÄKETIETEEN YKSIKÖN ROOLI!

9 Yleislääketieteen el. koulutus, 6v Opintosuunnitelma Runkokoulutus = PTL-koulutus 2 v (tk >9,sairaala >6 kk + < 6 kk muu ) Eriytyvä koulutus 2 v terveyskeskuksen koulutusvirassa perterveydenhuollon eri osaalueilla 2 v kliinisen lääketieteen eri osa-alueilla niin, että vähintään neljällä erikoisalalla suoritetaan kullakin vähintään 3 kk palvelua tarkoitus on sairaalatyön lisäksi perehtyä mm. yhteistyöhön perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä esim.. arvioimalla potilaan kulkua hoitoketjussa, hoitosuosituksia sekä työnjakoa. Toimipaikkakoulutus 100t ja 120 t teoreettista kurssimuotoista koulutusta

10 Erikoislääkärikoulutus Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen (PTL) voi halutessaan suorittaa samanaikaisesti erikoislääkärikoulutuksen kanssa suorittamalla vaadittavien palvelujen lisäksi koulutukseen kuuluvan 16 tunnin mittaisen kurssimuotoisen terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään perehdyttävän koulutuksen

11 Yleislääketieteen oppiaine Koulutuksen vastuuhenkilö Laaja koulutusvastuu Henkilökohtaiset opetussuunnitelmat Kouluttajien ja tutoreiden järjestäminen kurssimuotoinen teoreettinen koulutus Koulutusyhteistyö ja sopimukset Koulutusyhteistyö erikoisalojen kesken Lähisynergia ja henkilöallianssi sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikön kanssa Tutkimustyö ja sen aktivointi

12 Yleislääketieteen yksikkö Yliopiston ja sairaanhoitopiirin keskinäinen koordinaatio ja ohjaus Linkki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Koulutuspaikkojen ohjaus ja järjestäminen Koulutustilaisuuksien koordinointi Mukaan EVO-rahoituksen piiriin Yleislääket. erikoistumiseen tarkoitetut EVAL-virat Paljon kehitysmahdollisuuksia

13 Sairaanhoitopiirin alueellinen yhteistyö Hoitoketjut mm. REITIT projekti Koulutustilaisuudet, meetingit Erikoisalakohtainen alueellinen suunnittelu Konsultaatiot Lähetteet ja palautteet Henkilökohtainen konsultaatiomahdollisuus Konsultaatiokäynnit Telelääketiede, videomeetingit

14 Johtamiskoulutus Lääkärin peruskoulutuksen jälkeen valmiudet riittämättömät hallinnollisiin tehtäviin ja yksiköiden johtamisrutiineihin. Koulutus pitkään kantapään kautta. Hallinnon pätevyys lääkärien kiinnostus lisääntynyt Moniammatillinen johtamiskoulutus kokeilu ja kehittelyvaiheessa

15 Talousasioita Mielekäs hoidon porrastusta auttaa hyvä kokonaisuuden ja paikallisten resurssien tuntemus. Yhteiset koulutus ja tutkimusprojektit Hyvällä koulutuksella tuottavuus ja tehokkuus kasvavat EVO-rahoitus tasapuoliseksi

16 Käytännön yhteistyö el. Jatkuva vuoropuhelu koulutuksessa Uudistuvan tiedon kaksisuuntainen välittäminen Menetelmien kehittäminen Tietotekniikan hyväksikäyttö ja kynnysten madaltaminen Työnjaon jatkuva tarkastelu Resurssien järkevä suuntaaminen Kokonaisvastuu Henkilökohtainen kosketus keskinäinen kollegiaalinen vuoropuhelu