Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi
Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on jokaisen lapsen perusoikeus samoin liikunnan avulla oppiminen Lapsena aloitetulla liikunnalla on selkeä yhteys elinikäiseen terveyteen Liikkumaton lapsi ei liiku aikuisenakaan www.nuorisuomi.fi
Hyvinvointia edistetään liikkumalla Liikkumaan oppiminen ja liikunnan avulla oppiminen ovat kaikkien lasten perusoikeuksia Nuori Suomi www.nuorisuomi.fi
Liikkumaton lapsi sosiaalinen riski Lasten ja nuorten ylipaino ja vähäinen liikunta Huono itsetunto, alisuoriutuminen Koulupudokkuus, jääminen ilman koulutuspaikkaa Lastensuojelun tarve lisääntyy Nuorisotyöttömyys Heijastuu myös syrjäytymiseen Liikunnasta syrjäytymistä pitää kaikin keinoin välttää VÄHÄN LIIKKUVAT PITÄÄ TUNNISTAA, TARJOTA INNOSTAVAA TOIMINTAA PERHE MUKAAN!
LIIKUNNAN TARVE Terveyden ylläpitämiseksi sekä lapsen kehityksen turvaamiseksi tarvitaan Energian kulutukseen vaikuttavaa fyysistä aktiivisuutta ylipaino, lihavuus Fyysiseen kuntoon vaikuttavaa liikuntaa huono kestävyys- ja lihaskunto Lapsen muun kehityksen huomioonottavaa liikuntaa motoriset taidot, sosiaaliset taidot
Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille: päivittäisen liikunnan määrä 7-18-vuotiailla Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008
Lasten ja nuorten tyttöjen ja poikien liikunta eri maissa Vähintään tunnin päivässä liikuntaa harrastavien 11 15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien osuudet (%) % 100 90 80 70 Tytöt 60 50 40 30 20 10 0 11-vuotiaat 37 Suomi 48 Pojat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 26 Kanada 36 26 USA 33 22 Muut Pohjoismaat 28 21 Eurooppa 29 13-vuotiaat 21 USA 35 16 Kanada 31 15 Suomi 24 15 Muut Pohjoismaat 21 14 Eurooppa 25 14 13 11 11 9 15-vuotiaat USA Kanada Muut Pohjoismaat Eurooppa Suomi 15 20 15 27 34 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % WHO-Koululaistutkimus 2005 2006 27.10.2012 8
Espoon 7-luokkalaiset Julkaisematon tutkimus vuodelta 2005
Liikunta ja lihavuus? Tasapaino energian saannin ja kulutuksen välillä Suositusten mukainen liikunta kuluttaa kaloreita 2000-3500 kcal viikossa = 1-3 tuntia fyysistä aktiivisuutta (aikuisilla suositus noin 1000 kcal/viikko) Aerobista pitkäkestoista liikuntaa päivittäin ja muutaman kerran päivässä täysillä (teho!) www.nuorisuomi.fi
Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Harrastaminen urheiluseuroissa Seuraharrastamisella on imua 3-18-vuotiaista 43 % vuosittain mukana = 424 000 15-vuodessa tullut +9 % kasvu (34% 43%) 258 000 lasta ja nuorta haluaisi aloittaa harrastamisen seurassa Suomen Liikunta ja Urheilu Suomen Kuntoliikuntaliitto Nuori Suomi Olympiakomitea Helsingin kaupunki TNS Gallup Opetusministeriö
70 60 50 40 30 26 Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Urheilun harrastaminen urheiluseurassa iän mukaan 2009-2010 (%) 29 45 50 52 58 53 60 57 56 53 42 36 33 25 43 20 14 10 0 Suomen Liikunta ja Urheilu Suomen Kuntoliikuntaliitto Nuori Suomi Olympiakomitea Helsingin kaupunki TNS Gallup Opetusministeriö
Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Seurassa harrastaminen ei riitä omatoiminen liikkuminen ja harjoittelu on vähentynyt nuorten urheilijoiden liikunta- ja harjoitusmäärät jäävät liian pieneksi vain 15 % urheilevista nuorista liikkuu yli 18 tuntia viikossa joka kolmas urheileva nuori ei liiku edes terveytensä kannalta riittävästi jatkossa on aktivoitava myös seuraharjoitusten ulkopuolista harjoittelua Suomen Liikunta ja Urheilu Suomen Kuntoliikuntaliitto Nuori Suomi Olympiakomitea Helsingin kaupunki TNS Gallup Opetusministeriö
Urheiluseurassa harrastaminen ei yksin riitä! Urheilevista 8-11-vuotiaista pojista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi 53% Urheilevista 8-11-vuotiaista tytöistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi 46%, Hyvä harjoittelu selvitys 2008, Nuori Suomi
Urheilullinen elämäntapa Yksilölliset tottumukset eri terveysaiheiden suhteen Liikunta-aktiivisuus tai passiivisuus Päihteidenkäyttö (alkoholi, tupakka, nuuska, huumeet, doping-aineet) Ravintotottumukset Unitottumukset (myös lepo) Hygienia Myös psyykkiset (itsetunto, mielekkyyden kokeminen) ja sosiaaliset (sosiaalinen tuki, osallisuus) tekijät Kysymys ei siis ole vain liikunta-aktiivisuudesta, vaan siitä asenteesta, miten kasvavan urheilijan tulisi eri terveystottumusten suhteen käyttäytyä 6.2.2012 / Sami Kokko
Aikaisempia tutkimustuloksia elämäntavoista Seuratoimintaan osallistuvat nuoret + Liikunnallisesti aktiivisempia (Sallis et al. 2000; Vuori et al. 2004) - Kolmasosa seuratoimintaan osallistuvista ei saavuta (terveys)liikuntasuositusten mukaista viikoittaista liikuntamäärää (14h) (Hakkarainen ym. 2008, Eiosdottir ym. 2008) + Polttavat harvemmin tupakkaa (Haukkala et al. 2006; Melnick et al. 2001) + Syövät muita terveellisemmin (Aerenhouts ym. 2008; Cupisti ym. 2002) - Käyttävät yleisemmin nuuskaa (Kannas et al. 2002; Rolandsson and Hugoson 2001) - Juovat humalahakuisemmin (Kannas et al. 2002) - Käyttävät yleisemmin ei-tarpeellisia lisäravinteita sekä doping-aineita (Bents et al. 2004; Calfee and Fadale 2006; Dickinson et al. 2005) Kyseenalaistavat urheilun/seuratoiminnan automaattisen positiivisen vaikutuksen nuorten terveyskäyttäytymiseen Tutkittu melko karkealla tasolla urheilun näkökulmasta 6.2.2012 / Sami Kokko
Urheiluharrastus terveyden edistäjänä Urheiluharrastuksella on merkitystä ennen kaikkea liikunnan laatuun: tehoa ja monipuolisuutta Fyysisesti yksipuoliset lajit = lajiharjoittelu ei riitä Seuraharjoituksen pitäisi generoida liikettä myös muuhun vapaa-aikaan = omaehtoisen liikunnan lisääminen Pitää pois epäterveistä harrastuksista Terveyttä edistävä urheiluseura Terve urheilija ja Terve koululainen hankkeet Kasva urheilijaksi Taisto lihaskuntoa yläkoululaisille HUOM! Myös negatiivisia vaikutuksia. www.nuorisuomi.fi
(Designed to Move, 2012)