TAKUULLA PARHAITA TEKIJÖITÄ

TAKUULLA PARHAITA TEKIJÖITÄ SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2019 Hallitus 20.10.2015 Valtuusto 29.10.2015 Voimaantulo 1.11.2015

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Kuntayhtymän missio... 2 3. Kuntayhtymän visio... 2 4. Painopistealueet... 4 5. Mittarit ja tavoitteet... 6 6. Epäjatkuvuudet... 6 7. Organisaation nykytila... 7 8. Tilat ja oppimisympäristöt... 9 9. Koulutuskuntayhtymän johtamismalli... 9 1. Johdanto Salon seudun koulutuskuntayhtymän strategia vuosille 2015 2019 on hyväksytty toteutettavaksi kuntayhtymän valtuuston kokouksessa 29.10.2015. Se korvaa aikaisemman vuosille 2013 2017 laaditun strategian. Strategia määrittelee suunnittelukauden keskeisimmät kehittämistoimenpiteet ja niiden karkean aikataulun. Yksityiskohtaiset toimenpiteiden toteutussuunnitelmat ja tavoitteet vahvistetaan erikseen kunakin vuonna talousarvion laadinnan yhteydessä. Samassa yhteydessä kuntayhtymän hallitus seuraa strategisten tavoitteiden toteutumista ja käsittelee mahdolliset strategian täydennykset ja muutokset. 2. Kuntayhtymän missio Salon seudun koulutuskuntayhtymän missio eli perustehtävä on: Osaamista työelämän tarpeisiin Missio kuvastaa toteutettavan koulutuksen työelämävastaavuutta ottaen huomioon elinkeino- ja työelämään vaikuttavat toimintaympäristön muutokset. 3. Kuntayhtymän visio Kuntayhtymän missiota toteutetaan siten, että toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus kasvavat määritellyn vision, eli strategisen tahtotilan, mukaisesti. Visio kuvastaa kuntayhtymän keskeisiä tavoitteita, joiden on tarkoitus toteutua vuoteen 2020 mennessä. Kaksiosainen visio on määritelty seuraavasti:

1. Olemme Suomen paras ammatillisen koulutuksen järjestäjä 2. Olemme Varsinais-Suomen paras työpaikka Suomen paras ammatillisen koulutuksen järjestäjä tarkoittaa: Valmistuneilla opiskelijoilla on työelämän vaatima osaamistaso. Henkilökunta on huippuosaajia: asenne työntekoon on innostunut; oman osaamisen ja työn kehittämiseen panostetaan; opettajien osaaminen vastaa työelämän tarpeita. Opetuksen sisältö vastaa työelämän tarpeita. Opetusvälineet ovat ajanmukaiset vastaavat työelämässä käytössä olevia välineitä. Olemme kaikki sitoutuneita omaan työhömme. Jokainen meistä kantaa vastuun siitä, että olemme ammatillisesti ajan tasalla. SSKKY olemme me kaikki yhdessä. Löydämme uusia innovatiivisia tapoja yhdistellä eri alojen tutkinnonosia, millä vastataan työelämän monipuolisiin ja muuttuviin tarpeisiin. Olemme askeleen edellä muita, eli pystymme visioimaan koulutusaloilla tulevaisuuden työelämän tarpeita. Työelämäyhteistyötä kehitetään aktiivisesti jaostojen työskentelyn, työssäoppimisen resursoinnin sekä opettajien työelämäjaksojen ja työelämän oppilaitosjaksojen kautta. Paras työpaikka: On tasapuolinen, oikeudenmukainen, kaikkien työtä arvostava, avoin ja joustava. Luottaa työntekijöihin ja jakaa heille vastuuta, tehtävänkuvat ovat selkeitä, työkuorma on tasapuolinen, noudattaa yhteisiä sääntöjä ja ohjeita noudattava ja jakaa tietoa. On me-henkinen, on hienoa olla meillä töissä, työilmapiiriltään hyvä, kannustava, työntekijöistä ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiva. On viihtyisä, työympäristöltään ergonominen ja oppimisympäristöiltään joustava. Jakaa kiitoksia, antaa ja vastaanottaa palautetta, on ilmapiiriltään positiivinen. Antaa mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön, kuuntelee näkemyksiä ja mielipiteitä. Luo mahdollisuuksia kehittämistyöhön, ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä tarjoaa henkilöstön työelämäjaksoja. Kohdentaa resurssit oikein, varmistaa työn jatkuvuuden, antaa varmuutta tulevasta, mahdollistaa henkilöstön liikkuvuuden ja liikuteltavuuden kuntayhtymän sisällä. Luo järjestelmiä, jotka tukevat perustehtävää. Ennakoi alueen koulutustarvetta.

4. Painopistealueet Jotta missiota voidaan toteuttaa siten, että vision tavoitteet saavutetaan, on toiminnan kehittämiselle valittu kolme painopistealuetta. Niistä kullekin on määritelty strategiset toimenpiteet ja tavoitteet. Toimenpiteet kuvaavat kokonaisuuksia joiden kehittämiseksi laaditaan vuosittaisen toiminnansuunnittelun yhteydessä yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat sekä asetetaan konkreettiset tavoitteet. Jokaisella toimenpiteellä on vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on johtaa vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatimista sekä vastata tavoitteiden saavuttamisesta. Painopistealueet ovat pedagogiset ratkaisut, ammattiylpeys sekä palveluiden toteuttaminen. Pedagogiset ratkaisut Toimenpide: Oppijalähtöisyys ja oppimisen tehostaminen Tavoite: tutkintojen / tutkinnon osien määrän lisääminen, opiskeluaikojen lyhentäminen ja keskeyttämisten vähentäminen. Otetaan aktiivisesti käyttöön alalle uusia opetusmenetelmiä. Annetaan opettajille mahdollisuus kokeilla ja kehittää erilaisia opetusmenetelmiä (itse ja hankkeissa). Opettajien osaamisen kehittäminen. Toimenpide: Opintopolut Tavoite: opiskelijoilla on mahdollisuus valita omia tavoitteitaan vastaava opintopolku. Luodaan opintopolkurakenteet tukemaan opiskelijoiden ammatillisia tavoitteita. o Työelämä o Yrittäjyys o Kansainvälisyys o Taitaja o Jatko-opinnot o Oppisopimus o Kaksoistutkinto Opintopolut toteutetaan siten, että ne mahdollistavat eri koulutusalojen ja tutkintojen suorittajien opiskelun yhdessä. Näin voidaan tarjota kaikille opiskelijoille mahdollisuus kaikkiin opintopolkuihin ja opetus voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisen kokoisille ryhmille. Toimenpide: Työpaikoilla tapahtuva oppiminen ja opetus. Tavoite: lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja opetusta. Oppisopimuksen kytkeminen osaksi opiskelua (esim. 2+1 malli). Suunnitellaan ja toteutetaan työvaltaisia koulutuksia. Lisätään opettajien ja työpaikkaohjaajien välistä yhteistyötä. Opettajien työelämäosaamisen vahvistaminen: työelämäjaksot osaamisen kehittämisen vaihtoehdoksi. Toimenpide: Opiskelijoiden ohjaus Tavoite: opiskeluaikojen lyhentäminen ja keskeyttämisten vähentäminen. Vastuukouluttajan ja ryhmänohjaajan tehtävän vahvistaminen opintojen etenemisen ohjauksessa. Henkilökohtaistaminen. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.

Opiskelijoiden tukeminen ja kannustaminen. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus. o Ryhmänohjaajasta/opettajasta valmentajaksi. Ammattiylpeys Toimenpide: Sisäisen yrittäjyyden ja yrittävän toimintakulttuurin vahvistaminen. Tavoite: jokainen osallistuu ja ottaa vastuun toiminnan ja oman työn jatkuvasta kehittämisestä. Kehityskeskustelujen tuloksena yksilölliset kehityssuunnitelmat Palkitseminen: sisäinen laatukilpailu. Toimenpide: Yhteisöllisyyden vahvistaminen Tavoite: tuntea ylpeyttä omasta oppilaitosyhteisöstä, johon kuuluvat opiskelijat ja henkilökunta. Työhyvinvoinnista huolehtiminen. Yhteiset tapahtumat ja teemat (koulutus, virkistys, liikunta ). Imagon vahvistaminen: viestintä kuntayhtymän sisällä ja sidosryhmille. Toimenpide: Osaavat ammattilaiset Tavoite: opiskelijoiden ammatti-identiteetin ja henkilökunnan osaamisen kehittäminen. Kaikkien ylpeys omasta osaamisesta. Työelämäyhteistyön lisääminen. Opintopolut. Palveluiden toteuttaminen Toimenpide: Kaikkien resurssien tehokas käyttö Tavoite: resursseja käytetään tehokkaasti, tyhjäkäyntiä ei ole. Henkilökunnan liikkuvuus ja joustava käyttö. Opiskelijoiden työn tiivistäminen. Kokonaisia työpäiviä joko oppilaitoksissa tai työssäoppimisessa. o Koulutusaikojen lyhentäminen, osaaminen ratkaisee etenemisen tahdin. Tilasuunnitelma, käyttöasteen nostaminen. Koneiden ja laitteiden käyttöasteen nostaminen. Kokonaisarkkitehtuuri tukee perustehtävää. o Toiminnanohjausjärjestelmä o Tiedon hallinta o Tietojärjestelmät o Koneet ja laitteet Toimenpide: Opetuksen toteuttamisen rakenteet Tavoite: tehokas opetuksen toteutus. Opetuksen toteutus yhtenä organisaationa. Toiminnan suunnittelu yhdessä. Yhteiset käytänteet opetussuunnitelmien tekemisessä, joilla mahdollistetaan yhteiset opetustapahtumat eri koulutusaloilla sekä aikuis- ja nuorisokoulutuksessa. Resurssien yhteiskäyttö. Opintopolut.

Edellä olevien toimenpiteiden lisäksi kuntayhtymässä varaudutaan koulutuksen järjestämiskentässä tapahtuviin rakenteellisiin muutoksiin. Kysymykseen tulevat mahdolliset koulutuksen järjestäjien yhdistymiset sekä lukiokoulutuksen aloittaminen siten, että kuntayhtymä pystyy tarjoamaan opiskelijoilleen mahdollisuuden kaksoistutkinnon suorittamiseen sekä tarvittaessa aikuislukioopiskeluun. 5. Mittarit ja tavoitteet Kuntayhtymän strategian toteutumista seurataan neljän keskeisen mittarin kautta. Mittarien tavoitearvot asetetaan vuosittain talousarvion sekä talous- ja toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Mittari Käyttöaste Toimintakate % Työtyytyväisyys Tulosindeksi Seloste Kiintiöityjen valtionosuuspaikkojen käyttöaste Kuntayhtymän toimintakateprosentti Henkilökunnalle parillisina vuosina tehtävä kysely Sijoitus suurten monialaisten koulutuksen järjestäjien ryhmässä OPH:n tulosindeksillä mitattuna 6. Epäjatkuvuudet Muutokset kuntayhtymän toimintaympäristössä sekä sidosryhmien toimintatavoissa luovat sekä positiivisia että negatiivisia epäjatkuvuuksia ja toiminnallisia haasteita, joiden vaikutuksia kuntayhtymän strategian kautta pyritään hyödyntämään tai minimoimaan. Merkittävimmät epäjatkuvuudet tällä hetkellä ovat: Rahoituksen leikkaukset vuodesta 2014 vuoteen 2018: 440 m = -22% Mahdolliset järjestäjäverkon muutokset Työllisyystilanteen heikentyminen talousalueella Kilpailun kiristyminen koulutuksen toteuttamisessa ja opiskelijahankinnassa Ammattirakenteen muutokset Ikäluokan koon muutokset Erilaiset oppijat Oppimisvaikeudet Opiskelijoiden tarvitseman tuen ja ohjauksen tarve Opiskelijoiden motivointi Opintojen keskeyttämiset Opintojen läpäisyaika Koulutusten houkuttelevuus Byrokratian kasvu Raportoinnin määrän kasvu Kyselyiden ja selvitysten määrän lisääntyminen

7. Organisaation nykytila Arvio kuntayhtymän nykytilasta perustuu sidosryhmä- ja SWOT analyysien tuloksiin. Näiden perusteella on arvioitu myös nykytilan ja tavoitteiden välistä eroa ja sitä kautta tarvittavia toimenpiteitä vision saavuttamiseksi. Yleisellä tasolla tarkasteltuna Salon seudun koulutuskuntayhtymä on suuri monialainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä, joka palvelee kattavasti toiminta-alueensa asukkaita, yrityksiä, julkishallintoa ja kolmannen sektorin toimijoita tarjoamalla ammatillista koulutusta ja ammatillista kehittymistä tukevia palveluita. Toiminta-alue muodostuu ensisijaisesti kuntayhtymän omistajakunnista, mutta tarvittaessa palveluita tarjotaan myös muilla alueilla. Kuntayhtymä toteuttaa osaltaan nuorten koulutustakuuta varmistamalla sen, että omistajakuntien alueella jokaisella peruskoulun päättäneellä nuorella on mahdollisuus osallistua toisen asteen koulutukseen. Taloudellisesti toiminta on vakaalla pohjalla, mutta laadullisissa tavoitteissa (esim. opintojen keskeyttämisaste ja läpäisy) on kehittämisen varaa. Keskeisimmät koulutuskuntayhtymän sidosryhmät ovat: Opiskelijat Alueen yritykset Alueen kaupungit ja kunnat, erityisesti kuntayhtymän omistajat ELY-keskus Maakuntaliitto Työvoimahallinto Opetus ja kulttuuriministeriö, opetushallitus, työ- ja elinkeinoministeriö Ammattiliitot, työmarkkinajärjestöt Vakuutusyhtiöt Koulutuksen järjestäjien yhdistykset Oppisopimuskeskukset Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Lukiot Ammattikorkeakoulut Yliopistot Pankit Tavaran- ja palveluiden toimittajat Media SWOT analyysit on toteutettu suhteessa visoissa määriteltyihin tavoitteisiin. Tunnistetut kuntayhtymän sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön tuomat mahdollisuudet ja uhkat on esitelty alla olevissa SWOT matriiseissa.

Paras ammatillisen koulutuksen järjestäjä: Osaava henkilöstö Alueellinen oppilaitos Tunnettu aluekehittäjä Työelämäyhteistyö Hyvät oppimisympäristöt Ohjauspalvelut VAHVUUDET HEIKKOUDET Ohjausresurssit Työssäoppimispaikkojen saatavuus Opettajien työelämätietous Epätasalaatuisuus Erilaiset toimintatavat Päällekkäisyydet Muutosvastarinta Alueellinen asiakashankinta MAHDOLLISUUDET Keskittyminen olennaiseen Laaja osaaminen Hyvien käytäntöjen levittäminen Yrittäjyyden vahvistaminen Yksilölliset polut Työnjaolliset ratkaisut Koulutuspalvelujen uudistaminen Osaamisperusteisuus Työelämäyhteistyön lisääminen Resurssien yhteinen käyttö UHKAT Keskeyttäminen Asiakashankinta Opiskelijahankinta Osaavan henkilöstön menettäminen Lähiesimiesten liian laajat tehtäväkentät Heterogeeniset opiskelijat Byrokratia Rahoitus Yhteiskunnan toimet Sijaisjärjestelyt Paras työpaikka: VAHVUUDET Ihmiset Osaava henkilöstö Hyvät tilat Oman työn organisointi Monialaisuus Hyvät työpaikkaedut Monipuoliset tehtäväkuvat Kokemus siitä, että tekee tärkeää työtä Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus HEIKKOUDET Päätösten perustelematta jättäminen Palkitseminen hyvästä työstä Tiloista tinkiminen Erillinen budjetti tulosalueiden välillä Eri työehtosopimukset Ei koeta työskentelevämme SSKKY:ssä MAHDOLLISUUDET Yrittäjyyshenki Imago Monet rahoituskanavat Vastuun saaminen Vastuun ottaminen Vastuun kantaminen Sitoutuminen tavoitteisiin Turhan työn karsiminen Kiristyvä taloudellinen ohjaus Häirintä YT neuvottelut Kiinteistöjen kunto Epätasainen työkuorma Osaaminen lähtee talosta UHKAT

8. Tilat ja oppimisympäristöt Tilojen ja oppimisympäristöjen kehittämistä jatketaan noudattaen erillistä suunnitelmaa. Suunnitelman mukaisesti kuntayhtymän toiminta keskitetään Hyvoninkadulle, Venemestarinkadulle ja Peppursuon harjoittelualueelle. Osana suunnitelmaa toteutetaan Venemestarinkadulle uudet työsalitilat rakennus-, puu- ja varastoalan koulutuksille. Mariankadun kiinteistö myydään vuoden 2016 kuluessa. Tiloissa toimitaan vuokralla, kunnes tilasuunnitelman mukaisesti on toteutettu uudet tilat Mariankadulla toimiville koulutusaloille. Harventajankadun tiloista luovutaan vuoden 2016 lopussa, Satamakadun tiloista syksyllä 2017. Koulutusala Tila Toimenpide / aikataulu 2015 2016 2017 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 AKO LVI E rakennuksen muut KIPA AMO Puu AKO Rakennus 3D osaamiskeskus AMO Metalli Kauneudenhoito Rakennusala Puuala Logistiikka / varasto LVI Pintakäsittely E rakennus E rakennus Venemestarinkatu 35 B siipi (keskusvarasto) Mariankatu, Artesaanien halli (tyhjennys) Mariankatu Hyvoninkatu, 1. kerros Hyvoninkatu, länsipääty Venemestarinkatu 35 B siipi Venemestarinkatu 35 uudisrakennus (C siipi) Venemestarinkatu 35 uudisrakennus (C siipi) Venemestarinkatu 35 uudisrakennus (C siipi) Venemestarinkatu 35 B siipi Venemestarinkatu 35 B siipi Suunnittelu Saneeraus / purku / rakentaminen Muutto 9. Koulutuskuntayhtymän johtamismalli Koulutuskuntayhtymän päivittäisen toiminnan ohjaamiseksi toteutetaan johtamismalli, jossa on huomioitu optimaalinen organisaation rakenne; strategia; tarvittavat toimintaa ohjaavat prosessit ja järjestelmät; johtamistyyli; henkilöstökysymykset; osaaminen ja sen kehittäminen; sekä arvot.

Organisaatio Organisaatio muodostuu kahdesta tulosalueesta: ammattiopisto ja koulutuksen järjestämispalvelut. Organisaatiorakenne muodostaa matriisin, jonka keskeisin ulottuvuus kuntayhtymän perustehtävää toteuttava ammattiopisto. Toinen ulottuvuus muodostuu perustehtävän toteuttamista tukevista toiminnoista. Organisaatiomuutos toteutetaan tammikuussa 2016. Muutoksen käytännön toteuttamista valmistelevat erikseen nimettävät työryhmät. SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SALON SEUDUN AMMATTIOPISTO LIIKETALOUS JA TIETOJENKÄSITTELY MATKAILU JA RAVITSEMINEN PUHDISTUSPALVELU KAUNEUDENHOITO S A L O N KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISPALVELUT PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN OPPISOPIMUS JA OPISKELIJAHALLINTO TYÖELÄMÄPALVELUT MAARAKENNUS LOGISTIIKKA AUTO METALLI RAKENNUS TALOTEKNIIKKA KIINTEISTÖPALVELUT SÄHKÖ PINTAKÄSITTELY VALMENTAVA SOSIAALI JA TERVEYS S E U D U N K O U L U T U S O Y KÄSI JA TAIDETEOLLISUUS Organisaation osalta varaudutaan mahdollisiin koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeviin muutosvaatimuksiin pitämällä neuvotteluyhteydet muihin koulutuksen järjestäjiin avoimina. Lisäksi varaudutaan tarvittaessa käynnistämään kaksoistutkintojen vaatima lukio-opetus sekä sen ohessa mahdollisesti muuta lukiotoimintaa palvelemaan talousalueen koulutustarpeita.

Strategia Arvot Uusiutumiskyky Tuloksellisuus Yksilöllisyys Vastuullisuus Missio Osaamista työelämän tarpeisiin Visio Olemme Suomen paras ammatillisen koulutuksen järjestäjä ja Varsinais-Suomen paras työpaikka Strategiset painopisteet Pedagogiset ratkaisut Ammattiylpeys Palveluiden toteuttaminen Strategiset toimenpiteet Oppijalähtöisyys ja oppimisen tehostaminen Opintopolut Työpaikoilla tapahtuva oppiminen ja opetus Opiskelijoiden ohjaus Sisäisen yrittäjyyden ja yrittävän toimintakulttuurin vahvistaminen Opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteisöllisyyden vahvistaminen Osaavat ammattilaiset Kaikkien resurssien tehokas käyttö Opetuksen toteuttamisen rakenteet Strategiset mittarit Työtyytyväisyys Käyttöaste Toimintakate Tulosindeksi Järjestelmät Kuntayhtymän toiminnanohjaus perustuu toiminnanohjausjärjestelmään, jonka muodostavat laatu-, ympäristö- ja riskienhallinta- sekä asianhallintajärjestelmä. Laatujärjestelmän runkona käytetään ISO9001 standardina. Ympäristöjärjestelmä pohjautuu ISO14001 ja riskienhallintajärjestelmä vastaavasti ISO31000 standardiin. Johtamistyyli Organisaation ylintä päätöksentekovaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallituksen ja viranhaltijoiden toimivallasta on säädetty valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä. Organisaatiossa tapahtuvat uudistukset samoin kuin kuntalakiin tehdyt muutokset aiheuttavat tarpeen uudistaa kuntayhtymän hallintosääntöä. Päätösten valmistelua toteutetaan aina, kun se on mahdollista vuorovaikutteisissa itseohjautuvissa tiimeissä.

Henkilöstö Henkilöstöjohtamisessa keskeisimpiä arvoja ovat työhyvinvointi, työkyvyn ylläpito sekä jatkuva osaamisen kehittäminen. Osaaminen Osaamisen kehittämisessä painotetaan erityisesti opiskelijoiden ohjaukseen, pedagogisiin menetelmiin, ammattialaosaamiseen, johtamiseen, kansainväliseen vuorovaikutukseen sekä yhteistyöhön liittyviin taitoihin. Osaamisen kehittäminen perustuu osaamiskartoitukseen, jonka perusteella toteutetaan eri henkilöstöryhmille suunnattujen henkilökohtaisen osaamisen kehittämistoimenpiteitä. Arvot Kuntayhtymän arvot ja niiden mukaan toimiminen on kuvattu alla olevassa matriisissa. Uusiutumiskyky Osaamisen uudistaminen Tuotteiden ja palveluiden ennakoiva uudistaminen Kriittinen suhtautuminen vanhoihin toimintatapoihin ja rohkeus luopua Koulutuksen uudistaminen työelämän tarpeiden mukaan Lean-ajattelu prosesseihin Myös epäonnistuminen on sallittua; muuten ei uskalla yrittää Yksilöllisyys Luottamukseen perustuva toisten kunnioittaminen Henkilöstön osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen Opiskelijoiden joustavat mahdollisuudet ja riittävä tuki opiskella ammattiin Asiakkaan (opiskelijan ja työnantajan) näkökulman huomioon ottaminen Erilaisuuden ja erityisosaamisen hyväksyminen ja hyödyntäminen Tuloksellisuus Kaikessa tekemisessä keskitytään oleelliseen, perusasiat kuntoon Tämä vaatii keskustelua ja yhteistä näkemystä siitä, mikä on oleellista Lean-ajattelu Hyödynnetään oma osaaminen ennen kuin ostamme ulkoa Joustavuus, liikkuvuus kuntayhtymän sisällä ( olemme kuntayhtymässä töissä ) Tuloksellisuus on kustannustietoisuuden ja taloudellisen ajattelun lisääntymistä Sisäinen kilpailu minimoidaan Töissä saa olla myös kivaa/hauskaa. Se lisää tehokkuutta Vastuullisuus Huolehditaan työssäjaksamisesta (vastuu myös henkilöllä itsellä) Pidämme, minkä lupaamme Kun yhteiset pelisäännöt on luotu, niihin sitoudutaan ja niistä pidetään kiinni. Tässä johtajuus on avainasemassa Jokaisella on vastuu omasta tekemisestä, mutta vastuullinen työntekijä kantaa vastuuta myös työyhteisönsä hyvinvoinnista Esimiehen on otettava se vastuu, mikä hänelle kuuluu. Päätökset pitää pystyä perustelemaan ja jos tulee virheitä, päätökset pitää voida myös muuttaa