Klapurinnevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Laihia

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 63/2013/1 Dnro LSSAVI/398/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.4.2013 ASIA HAKIJA HAKEMUS Klapurinnevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Laihia Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie 7 65170 Vaasa Vaskiluodon Voima Oy on 17.9.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Klapurinnevan 100,6 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Laihian kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Klapurinnevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija on ostanut turvetuotantoon suunnitellulta alueelta tilan RN:o 4:52 sekä vuokrannut tilat RN:o 7:51, RN:o 21:1, RN:o 7:46 ja RN:o 7:45. Tilojen RN:o 5:58, RN:o 4:35, RN:o 4:36, RN:o 4:14, RN:o 3:49, RN:o 3:11 ja RN:o 3:47 omistajilta hakija on kysynyt suostumuksen ympäristöluvan hakemisesta turvetuotantoon suunnitellulle alueelle. Pintavalutuskenttä sijaitsee hakijan tilalta RN:o 3:41 ostamalla määräalalla. Pohjanmaan 21.12.2010 vahvistetussa maakuntakaavassa turpeenottoalueeksi suunniteltu alue sijaitsee Rajavuori-Levanevan matkailun vetovoima-alueella/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (mv- 2). Suunnittelumääräyksen mv mukaan muun muassa matkailuun liittyviä

toimintoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee ottaa huomioon alueen erityisominaisuudet ja hyödyntää niiden vetovoimaisuutta. Maakuntakaavassa on Rajavuori-Levanevan aluetta mv-2 koskien seuraavaa: Alueen luontomatkailuarvot. Rajavuoren alueen kehittäminen luonnonläheiseksi virkistyskeskukseksi ja eri virkistysreittien solmukohdaksi. Sutikankangasalueen tulevaisuuden mahdollisuudet. Klapurinnevan turvetuotantoalueelta itään on maakuntakaavaan merkitty maa-aineksen ottamisalue (eo-3, Sutikankangas) ja ohjeellinen ulkoilureitti. Klapurinnevalta noin 2,9 km lounaaseen on maakuntakaavassa merkinnällä SL2 Natura 2000-verkostoon kuuluva Levanevan soidensuojelualue (FI0800032). Toiminta-alueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Klapurinnevan tuotantoalueen pinta-ala on 95,4 ha ja auma-alueiden pintaala on 5,2 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan. Hankealueella on neljä tuotantolohkoa ja kolme auma-aluetta, pintavalutuskenttä, tie- ja tukialueet. Toiminta käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen. Kunnostusvaihe kestää 2-3 vuotta ja turvetuotantovaihe noin 25 vuotta. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta hakijan Seinäjoen voimalaitoksen käyttöön tai Vaasan Vaskiluodon voimalaitoksen käyttöön. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 35 000 MWh jyrsinturvetta. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Alueen jälkikäyttömuoto tulee olemaan maa- ja/tai metsätalouskäyttö. Hakija on toimittanut tarkistetun tuotantosuunnitelman vastineensa yhteydessä 13.4.2011. Tuotantosuunnitelmasta on poistettu lähimpänä vapaaajan asutusta sijainnut tuotantolohko. Muutoksen jälkeen tuotantoalueen pinta-ala on 88,0 ha. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojat lietetaskuineen ja lietteenpidättimineen, kokoojaojat virtaamansäätöpatoineen, kaksi laskeutusallasta sekä ympärivuotinen painovoimaisesti toimiva pintavalutuskenttä. Eristysojiin kaivetaan ojasyvennykset. Tuotantoalueen ulkopuolelle kaivetaan paloaltaat. Pintavalutuskentän pinta-ala on 7,2 ha, mikä on 7,2 % sen valumaalueesta ja 8,1 % tuotantoalueesta. Kentällä olevat metsäojat tukitaan. Pin-

Pöly, melu ja liikenne tavalutuskentän kaltevuus on 0,33 % ja turvepaksuus on keskimäärin 1,7 m. Pintavalutuskentälle johdettavat vedet jaetaan kentälle kahdella jakoojalla. Tuotantoalueella alin tuotantosyvyys on 66 m ja jako-ojat ovat 65,5 m tasolla. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereellä. Vedet poistuvat kentältä purkuvesistöön kentän pohjoisosan allassyvennyksen ja mittapadon kautta. Klapurinnevan kuntoonpanovaiheen kuormitus on laskettu Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuormitustarkkailusoiden kuntoonpanovaiheen keskimääräisen ominaiskuormituksen mukaan. Tarkkailutulokset ovat vuosilta 1999-2008. Taulukko 1. Klapurinnevan keskimääräiset päästöt kuntoonpanovaiheessa (g/d ha). Kok P Kok N Kiintoaine Talvi 0,10 6,2 5 Kevät 0,14 5,0 22 Kesä 0,04 1,3 6 Syksy 0,03 1,4 2 Klapurinnevan keskimääräinen tuotantoajan kuormitus on laskettu käyttäen hakijan turvesoiden vuosien 2001-2006 touko-lokakuun ajan tarkkailusta saatuja keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja. Tarkkailusoilla on käytössä laskeutusaltaat ja sarkaojarakenteet. Klapurinnevalle rakennettavan pintavalutuskentän kuormituspidätykseksi arvioidaan kokonaisfosforin osalta 50 %, kokonaistypen osalta 40 % ja kiintoaineen osalta 50 %. Taulukko 2. Klapurinnevan tuotantoajan päästöt kesäaikana, kesäajan kuormituksella laskettu vuosikuormitus sekä vuotuinen ominaiskuormitus. Ominaiskuormituslukujen Kok. P Kok. N Kiintoaine perusteella (netto) Kesä (kg/d) 0,03 1,3 7 Vuosikuormitus (kg/a) 10 480 2590 Klapurinnevan vuotuinen ominaiskuormitus (kg/km² a) 10 500 2700 Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Työvaiheista selvästi korkeimmat päästöt aiheutuvat HA- KU-vaiheen kuormauksesta. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostumiseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Kuopion yliopisto on mitannut jyrsinturpeen lastauksen pölypäästöjä Pyhännän Konnunsuolla kesällä 2000. Mittausten mukaan turpeen lastauk- 3

Varastointi ja jätteet sesta aiheutuvan turvepölyn pitoisuuslisä vuorokausikeskiarvoon 800 m:n etäisyydellä hengitettäville hiukkasille (PM10) on alle 1 µg/mᵌ. Symo Oy:n vuonna 2007 laatimilla leviämislaskelmilla on arvioitu turvetuotannon vaikutuksia lähialueen ilmanlaatuun. Tarkastelun mukaan kaikkien työvaiheiden vuorokausipitoisuuslisä jää tuulen suunnassa 350 m:n etäisyydellä 10 µg/mᵌ tasolle. Klapurinnevan asutusta lähimmällä lohkolla turvetuotannon vuorokausipitoisuuslisät jäävät tuulen suunnassa alle valtioneuvoston asetuksen (711/2001) edellyttämän 50 µg/mᵌ. Tehty tarkastelu pohjautuu avoimen maaston mittaustuloksiin. Lisäksi tarkastelussa on oletettu kaikkien työvaiheiden tapahtuvan lohkolla saman vuorokauden aikana. Hakijan muualla sijaitsevilla tuotantosoilla on tehty melumittauksia vuosina 2006, 2007 ja 2008. Mittauspisteillä, jotka ovat sijainneet 150-290 m:n etäisyydellä, melutaso on ollut 30-54 db (LAeq). Mittauspisteen sijaitessa 120-144 m:n etäisyydellä melutaso on ollut 28-54 db (LAeq). Ainoastaan tuotantoalueella on ollut 55 db (LAeq) ylittäviä melunvoimakkuuksia. Turvetuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Tuotantopäivinä tuotantokoneista voi aiheutua melua ympäri vuorokauden. Meluhaitta on paikallinen ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Hakija on ilmoittanut 10.10.2011 toimittamassaan vastineessa selvittäneensä kulkuyhteyksiä hankealueelle. Hakija on sopinut hankealueen eteläpuolisen Ritari-Hautamaan tienhoitokunnan kanssa turvekuljetuksista kyseisen metsäautotien kautta. Tilan RN:o 4:52 omistajan kanssa on sovittu tien rakentamisesta metsäautotieltä hankealueelle em. tilan kautta. Sovitun tieyhteyden myötä tuotantoalueen aumat ja tukikohta-alue on siirretty hankealueen länsireunalle. Turve kuljetetaan valtatie 3:lle (Vaasantie), josta edelleen Seinäjoelle tai Vaasaan. Tuotantoalueelta vuosittain pois kuljetettava turvemäärä on noin 13 000 t. Turvekuljetuksiin liittyvä rekkaliikenne saattaa aiheuttaa ajoittaista liikennemelua. Työmaakoneiden tarvitsema polttoaine varastoidaan maanpäälliseen polttoainesäiliöön tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jossa ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Turvetuotantokoneet huolletaan tukikohta-alueella, jonne rakennetaan myös jätteiden keräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteille rakennetaan katos ja asianmukaiset keräysastiat. Jäteöljyt ja öljyiset jätteet kerätään ja säilytetään jäteöljysäiliöissä ja astioissa katoksessa. Romuakut kerätään katokseen. Ongelmajätteet hakee alueelta ongelmajätteiden kerä- 4

ysyritys. Muun kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan. Klapurinnevan turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: - työkoneiden voiteluaineet 250-350 kg/v - suodattimet ja öljyiset huoltojätteet 60-70 kg/v - akkuromua 30 kg/2v - teräsromua ja mahdollisesti aumamuovia Pohjamaa tukikohta-alueella on hakijan tekemien kairausten mukaan hiekkaa. Hakemussuunnitelmaan on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Suunniteltu kuivatusvesien puhdistus virtaamansäädöllä, laskeutusaltailla, sarkaojarakenteilla ja pintavalutuskentällä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koko ja olosuhteet sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Klapurinneva sijaitsee noin 28 km Laihian keskustasta eteläkaakkoon. Klapurinnevan pinta-ala on noin 335 ha. Se on pääosin ojitettu ja mäntyrämeiden, mäntykankaiden sekä koillisreunaltaan laajan hiekanottoalueen (Sutikankangas) rajaama. Suoalueen korkeus merenpinnasta on 66-71 m. Turvetuotantoon suunniteltu alue sijoittuu Klapurinnevan pohjoisosaan. Hankealueesta noin puolet on ojittamatonta. Turvetuotantosuunnittelun yhteydessä tehtyjen kairausten mukaan suon pohjassa on karkearakeisia maalajeja (hk, ki). Klapurinnevan tuotantoalueelta itä-koilliseen on Sutikankankaan harjun soranoton yhteydessä syntyneitä pohjavesialtaita, jotka muodostavat luodekaakkosuuntaisen vesiallasryhmän. Vesiallasryhmän keski- ja kaakkoisosan vesialtaiden rannalla on vapaa-ajan asutusta. Alkuperäisen hakemuksen mukaisen suunnitelman mukaan lähin vapaa-ajan asunto olisi sijoittunut noin 350 m:n etäisyydelle tuotantoalueesta. Hakija on vastineen yhteydessä 13.4.2011 rajannut tuotantoaluetta siten, että lähin vapaa-ajan asutus on noin 700 m:n päässä tuotantoalueen reunasta. Auma 1 sijaitsee noin 550 m:n etäisyydellä lähimmästä asutuksesta. 5

Luontoselvitys Asutuksen ja lohkon 1 välissä on ojitettua, metsää kasvavaa suoaluetta sekä soramonttualueen vesi- ja metsäalue. Metsäalueen puusto on noin 40 vuotta vanhaa, harventamatonta ja pituudeltaan 8-12 m. Lohkon 1 suoalueen pinnan korkeus vaihtelee tehtyjen kairausten perusteella 69,3-70,8 m:n välillä. Vapaa-ajan asutus sijoittuu noin 71 m:n tasolle. Vapaa-ajan asutuksen yhteyteen on mahdollisesti rakennettu kaivoja. Klapurinnevan tuotantoalueen vesien johtamisreitillä, metsäojan varrella, on yksi talo noin 1650 m:n etäisyydellä pintavalutuskentästä. Itä- /koillispuolisella Sutikankankaan harjulla kulkee lähes koko harjun pituudelta Sutikantie. Klapurinnevan hankkeeseen sisältyvällä luonnontilaisella suon osalla tehtiin kasvillisuus- ja linnustoselvitys vuonna 2009. Selvitysalueen pinta-ala on 58 ha ja se rajoittuu kaikilta osiltaan ojituksiin. Selvitysalue jakautuu kahteen eri suotyyppiin. Eteläosat ovat oligotrofista (karua) lyhytkorsirämettä ja luoteisosat variksenmarjarahkarämettä, jossa yhtenäinen ruskorahkasammalpeite on vallitsevana. Selvitysalueelta ei löytynyt uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja, uhanalaisia luontotyyppejä eikä harvinaisia kasvilajeja. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole lähteitä. Lintukartoituksen menetelmänä käytettiin kahta koealalaskentaa, jotka tehtiin toukokuun puolivälissä ja kesäkuun alkupuolella. Toukokuun laskennassa selvitettiin pesimälinnuston ohella myös Klapurinnevan merkitystä teerien soidinpaikkana sekä lintujen keväisenä levähdysalueena. Alueen riekkokannan kartoittamisessa apuna käytettiin molemmilla kerroilla ääniatrappia. Alueen pesimälinnustossa ei havaittu erityisesti suojeltavia tai luonnonsuojeluasetuksella valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja. Suomalaisissa tai kansainvälisissä suojeluluokituksissa mainittuja lajeja ovat kapustarinta, liro, teeri ja keltavästäräkki. Klapurinnevalla ei ole erityistä merkitystä lintujen kevätmuuton aikaisena levähdys- tai ruokailualueena. Laskennoissa suon yllä havaittiin muuttavina tai kiertelevinä yksittäisiä vihervarpusia, käpylintuja, harmaalokkeja, kurkia, naakkoja sekä tavi, kuovi, pikkukuovi, tervapääsky, räkättirastas, punakylkirastas ja laulurastas. Lisäksi suolla on teerien soidinpaikka, jolta laskettiin 15.5. yhdeksän ja 10.6. kuusi koirasta. Aineiston täydentämiseksi laskennoissa tilastoitiin myös alle 100 m:n etäisyydellä koealan ulkoreunasta havaittujen lintujen parimäärät. Reunaalueiden lintutiheys oli kohtalainen ja lajisto sekoitus metsä- ja kosteikkolintuja. Runsaslukuisimpia lajeja olivat pajulintu ja metsäkirvinen. Hiekanottoalueella kierrellyt laulujoutsen lenteli ajoittain myös Klapurinnevan puolella. 6

7 Linnustoselvityksen laskennoissa Klapurinnevalla ei tavattu vesilintu- tai kahlaajakerääntymiä, eikä suolla ollut lintuja houkuttelevia lampareita tai allikkoalueita. Klapurinnevalta noin 2,9 km lounaaseen on Natura 2000 -verkostoon kuuluva Levanevan soidensuojelualue (FI0800032). Pohjavesi Klapurinnevan itäpuolella on noin 3 km:n etäisyydellä Jokiperän pohjavesialue (1015203) ja pohjoispuolella noin 4 km:n etäisyydellä Jokisalon (1039912) ja Jukajan (1039905) pohjavesialueet. Klapurinneva rajoittuu itä- ja koillisreunastaan luode-kaakko suuntaiseen Sutikankankaan harjuun. Harjualueelta on otettu voimakkaasti maaaineksia ja ottoalueiden sorakuoppiin on syntynyt pohjavesialtaita. Luoteisosan pohjavesialtaat sijaitsevat karttatarkastelun perusteella arvioituna lähimmillään alle 50 m:n päässä tuotantoalueelta. Hakija on 10.10.2011 toimittanut aluehallintovirastoon selvityksen Sutikankankaan sorakuoppien vesipinnan korkeuksista ja veden virtaussuunnista. Sorakuoppien veden pinnan korkeudet on mitattu 24.2.2011 ja 2.6.2011. Hakija on laatinut mittausten ja turvetuotantohankkeen suunnittelun yhteydessä aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella kartan, jossa on esitetty mm. vesipinnan korkeustaso sorakuopissa, veden virtaussuunnat alueella sekä maanpinnan ja suon pohjan korkeudet. Sutikankankaan keskiosan vesialtaat sijaitsevat lähimmillään noin 350 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Altaissa vesipinta on korkeimmillaan Sutikankankaan keskiosassa laskien keskiosasta kaakkoon. Keskiosan altaissa vesipinta on kankaan pohjoisreunalla 5 m alempana kuin eteläreunalla. Altaiden välinen etäisyys on 60-150 m. Sutikankankaan kaakkoisosan altaiden vesipinta on 5,4 m alempana kuin keskiosan ylimpien altaiden vesipinnan taso. Sutikankankaan viereisillä suoalueilla suon pinta laskee myös kaakkoon ja luoteeseen. Suoalueen vesiä ei ole johdettu metsäojilla harjun vesialtaisiin eikä vesialtaiden vesiä suoalueelle. Vesialtaiden vesipinta on alemmalla tasolla kuin harjun viereisten suoalueiden pinta. Harjun lievealueet erottavat suoalueen vedet harjun vesialtaiden vesistä. Klapurinnevan hankealueen kaakkoisosassa on vedenjakaja, jolta vedet laskevat luoteeseen ja kaakkoon. Hankealueen ja hankealueen itäpuolisten vesialtaiden välissä on metsäojitus, jonka vedet virtaavat kaivetun metsäojan kautta Sutikankankaan poikki pohjoiseen. Välialueella on 1,4-2,0 m:n paksuinen turvekerros ja suon pohja viettää hankealueelta kohti vesialtaita. Vesialtaiden vesipinta on samalla tasolla kuin hankealueen kaakkoiskulman suon pohja. Ottaen huomioon tuotantoalueen ja keskiosan vesialtaiden etäisyyden (350 m) ja vesialtaiden vesipinnan pysyvyyden, vaik-

ka 60-150 m etäisyydellä on 5 m alemmalla tasolla olevia vesialtaita, ei vesialtaista ole odotettavissa vesien purkautumista Klapurinnevan hankealueen ojastoon. Klapurinnevan hankealueen ja vesialtaiden välissä oleva metsäojitus johtaa pintavedet Klapurinnevan hankealueelta poispäin pohjoisen suuntaan. 8 Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Klapurinneva sijaitsee Laihianjoen valuma-alueen Tuurinluoman osaalueella (41.006). Hankealueen kuivatusvedet johdetaan metsäojaa pitkin Tuurinluomaan ja edelleen Laihianjokeen. Kuivatusvesien laskureitin pituus pintavalutuskentältä Laihianjokeen on noin 7,5 km. Laihianjoki laskee Vaasan Eteläiseen kaupunginlahteen, joka on Natura 2000-alue. Laihianjoen valuma-alue on 506 km² ja joen pituus on noin 60 km. Hankealue on noin 0,2 % Laihianjoen valuma-alueen alasta. Valuma-alue on lähes järvetön. Kolmannes valuma-alueesta on maatalousmaata ja yli puolet metsää ja turvemaata. Suurin ravinnekuormittaja on peltoviljely. Tuurinluoma on noin 10 km pitkä Laihianjokeen laskeva Kuuttonevan suoalueelta alkunsa saava luoma. Sen valuma-alue laskussa Laihianjokeen on 43,13 km². Luoman yläosan valuma-alue koostuu metsämaista sekä metsäojitetuista suo- ja soistuvista alavista metsämaista. Luoman alaosalla valuma-aluetta hallitsee laaja peltoalue. Tuurinluoman veden laatua on tarkkailtu vuosina 2004 ja 2005. Tarkkailupiste sijaitsee luoman alaosan peltoalueella ennen luoman laskua Laihianjokeen. Tarkkailutulosten perusteella vesi on tummaa, hapanta ja ravinteikasta. Veden ph on ollut välillä 4,8-6,2 ja kokonaisfosforipitoisuus keskimäärin 40 µg/l. Laihianjoelle on tunnusomaista suuret virtaamavaihtelut. Laihianjoen veden laatu vaihtelee nopeasti ja jokien käyttökelpoisuusluokituksessa Laihianjoki on luokiteltu luokkaan välttävä. Joki virtaa pääosin alunamaaalueella ja vesi on hapanta. Jokikylän havaintopaikalla on tehty veden laadun tarkkailua samoina ajankohtina vuosina 2004 ja 2005 kuin Tuurinluoman alaosan havaintopaikalla. Veden ph on ollut tällöin välillä 5,1-6,4 ja kokonaisfosforipitoisuus keskimäärin 53 µg/l. Tarkkailuajanjaksolla 1.1.2008-2.9.2010 havaintopaikkana on ollut joen alin tarkkailupiste Vaasa-Pori valtatien kohdalla. Tällöin ph on ollut välillä 4,3-6,5. Laihianjoen alimmalla havaintopaikalla veden happamuus on vaihdellut vuosina 2000-2006 välillä ph 4-7. Klapurinnevan kuivatusvesien tuotantovaiheen vaikutuksia alapuoliseen vesistöön hakemuksessa on tarkasteltu kesän keskimääräisessä valuntaja kuormitustilanteessa. Ympäröivän valuma-alueen keskivalumaksi kesäsyyskuun jaksolta on arvioitu 9 l/s km². Tuotantoalueen keskivalumana on

Ympäristöriskit käytetty samaa keskivaluntaa. Tuurinluomassa Klapurinnevan kuormitus näkyy virtaamatarkastelun perusteella lievänä ravinteisuuden kasvuna. Laihianjoessa kuormitusta ei voi erottaa hajakuormituksesta, johon se peittyy. Turvetuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella ja siellä rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma-alueella. Vesienhoidon suunnittelussa Laihianjoen alaosan tila on luokiteltu sekä ekologisesti että kemiallisesti huonoksi. Joen päällimmäiset riskitekijät ovat ravinnepäästöistä johtuva rehevöityminen sekä valuma-alueen happamien sulfaattimaiden kuivatuksesta johtuva happamoituminen ja metallikuormitus. Vuoteen 2015 mennessä joen tilan ei tule huonontua nykyisestä. Joen hyvä tila voidaan saavuttaa vasta vuonna 2027. Kalasto ja kalastus Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Klapurinnevan alapuolisella metsäojalla ja pelto- ja metsäojien kokoomauomana toimivalla Tuurinluomalla ei ole kalataloudellista merkitystä. Laihianjoen happamuuden vuoksi kalojen elinmahdollisuudet joessa ovat vähäiset ja joen kalakanta on kokonaisuudessaan heikko. Herkimpien kalalajien lisääntyminen alkaa häiriintyä jo ph:n laskiessa 5,5 tuntumaan. Sitkeimpiä ovat ahven ja hauki, jotka häviävät ph:n laskiessa 4-4,5:een. Kalojen mäti ja poikaset sekä ravut ovat myös happamuudelle herkkiä. Turvetuotantotoimintaan ei sisälly poikkeuksellisia ympäristöriskejä. Hakija esittää Klapurinnevan liittämistä tuotantovaiheessa turvetuotantosoiden yhteistarkkailuohjelmaan, joka hakijalla on ollut toiminnassa vuodesta 1993 lähtien. Hakija esittää lisäksi, että kunnostusaikana päästöjä tarkkaillaan ottamalla näytteet pintavalutuskentän alapuolelta. Tuotantoaikana pintavalutuskentän tehoa tarkkaillaan 2 vuoden ajan ottamalla näytteet pintavalutuskentälle tulevasta ja lähtevästä vedestä. Vesistötarkkailussa kunnostusaikana otetaan näytteet metsäojasta pintavalutuskentän yläpuolelta ja ennen metsäojan tuloa peltoalueelle. Tuurinluomasta otetaan näytteet ennen luoman laskua Laihianjokeen. Ennen kunnostusta otetaan kahdet näytteet. Kuntoonpanovaiheen tarkkailun jälkeen Klapurinneva liitetään yhteistarkkailuohjelmaan. Pöly- ja melutarkkailu toteutetaan kahdella mittauspisteellä hankealuetta lähinnä olevien vapaa-ajan asuntojen läheisyydessä. Lisäksi pöly ja melu mitataan Sutikanharjun alueella olevalta vertailualueelta. Mittaukset tehdään kahtena kesänä turvetuotantotoiminnan ollessa käynnissä Klapurinnevalla. 9

Toiminnan aloittamisluvan perustelut Kalatalousvaikutusten tarkkailu toteutetaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Toiminnan aloittamislupaa haetaan vesiensuojelurakenteiden rakentamiseen. Rakenteiden toimintavarmuus paranee, kun ne toteutetaan rakentamiselle soveltuvana ajankohtana ja kun ne saavat sijautua ennen kuivatusvesien johtamista niihin. Toiminnan aloittamisella vesiensuojelurakenteet rakentamalla ei aiheuteta sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Hakija on valmis asettamaan aloittamislupaan liittyvän vakuuden. 10 Korvaukset Klapurinnevan turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on täydentänyt hakemustaan 16.12.2010, 22.12.2010 ja 31.12.2010 tarkentamalla hakemuksen tietoja pintavalutuskentästä, asianosaisista, pölyn ja melun leviämisestä tuotantoalueelta, lähialueen kaivoista ja lähteistä sekä esityksellä pölyn, melun ja vesistötarkkailun järjestämisestä. Hakija on esittänyt vastineensa yhteydessä 13.4.2011 tarkistetun tuotantosuunnitelman, josta tuotantolohkon 1 alue on poistettu. Hakija on toimittanut vastineensa täydennyksessä 10.10.2011 aluehallintovirastoon selvityksen Sutikankankaan maa-aineksen ottoalueen vesipintojen korkeuksista ja veden virtaussuunnista alueella. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Laihian kunnassa 20.1.2011 18.2.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 20.1.2011 Kyrönmaa - lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta, Laihian kunnalta sekä Laihian kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on esittänyt lausunnossaan seuraavaa.

11 Asutus Lähimmät kiinteistöt sijaitsevat noin 330 metriä kaakkoon lohkolta 1. Tuotantoalueen ja kiinteistöjen välillä on eri-ikäistä puustoa ja vesialuetta. Uusien alueiden pöly- ja meluhaittoja voidaan vähentää sijoittamalla tuotantoalueet ja kuljetusreitit riittävän kauaksi asutuksesta. Haittoja voidaan vähentää myös suuntaamalla sarat poikittain asutukseen nähden, tuotantomenetelmien valinnalla ja sijoittamalla aumat riittävän kauas asutuksesta. Tehokas keino haittojen vähentämiseksi on tuotantoalueen ja häiriintyvän kohteen välissä oleva puustoinen suojavyöhyke. Sen leveys riippuu häiriintyvästä kohteesta ja sen sijainnista sekä maaston muodoista, mutta asutuksen ja tuotantoalueen välisen vyöhykkeen olisi yleensä oltava vähintään 400 metriä. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella pölyämisestä aiheutuva viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 m:n etäisyydelle. Mahdollisesta puuston säilyttämisestä huolimatta nykyisen rajauksen mukaisesta toiminnasta aiheutuva pöly voi aiheuttaa haittaa kiinteistöille ja heikentää Sutikankankaalla olevien pohjavesilampien käyttökelpoisuutta virkistyskäyttöön. Vesienkäsittelyrakenteet Pintavalutuskenttä on kooltaan riittävä, mutta rakenteeltaan se ei ole BATin mukainen. Ojitukset saattavat aiheuttaa oikovirtauksia ja heikentää pintavalutuskentän puhdistustehoa. Toisaalta painovoimaisesti toimiva kenttä on toimintavarmempi ja suositeltavampi kuin pumpulla toimiva pintavalutuskenttä. Hakemuksen yhteydessä ei ole toimitettu valokuva-aineistoa kentästä sulan maan aikana, joten pintavalutuskentän toimivuuden ja rakenteen arviointi tulisi suorittaa maastossa. Kyseessä on todennäköisesti alunamaalla sijaitseva suo. Laskeutusaltaiden ja kokoojaojien rakentamista happamalle maaperälle tulisi välttää. Jotta vesistön kannalta haitallisilta happamilta vesiltä voitaisiin välttyä, tulee maaperän happamuus selvittää em. rakenteiden alueelta. Alapuolinen vesistö Laihianjoki on pieni, pääosin alunamaa-alueella virtaava joki, jossa vedenlaadun lisäksi on myös tulvaongelmia. Suunniteltu turpeenottoalue lisäisi sekä vedenlaatuun että tulviin liittyviä riskejä. Jo ennen turpeenoton alkamista eli vuosina 2004-2005 otetuissa näytteissä Tuurinluoman ph-arvot olivat alhaisempia kuin Laihianjoen pääuomassa ja jos turvekenttä ojitetaan, tilanne todennäköisesti pahenee. Sama koskee tulvariskiä. Nykyään Klapurinneva pystyy hidastamaan rankkasateiden aiheuttamia valuntahuippuja, mutta ojituksen jälkeen tämä kyky heikkenee.

12 Tarkkailu Hakija on esittänyt että turvetuotantoalueen tarkkailu liitetään hakijan ylläpitämään yhteistarkkailuun. Tämä on perusteltua, mutta on varmistuttava siitä, että kuormitus- ja vesistötarkkailu ohjelmoidaan siten, että koko kuntoonpanovaihe tulee tarkkailtua. Happamuusongelmat huomioidaan myös kuormitustarkkailussa eli kuormitustarkkailun analyysivalikoimaan liitetään myös asiditeetti, alumiini ja raskasmetallit sinkki, nikkeli ja kadmium. Suurin osa turpeenoton ravinne- ja kiintoainepäästöistä aiheutuu nimenomaan valunta- ja virtaamapiikkien aikana. Tämä tulisi huomioida myös turpeenoton tarkkailuvaiheessa, sillä luotettavin tulos aiheutuvista päästöistä lienee mahdollista saada valunnan ja virtaaman ollessa suurimmillaan. Ympäristölupahakemuksessa mainituista vesiensuojelurakenteista huolimatta vesistöön pääsisi kiintoainetta ja ravinteita. Vesienhoitosuunnitelma Vesienhoitosuunnitelmassa Laihianjoen alaosan tila on luokiteltu sekä ekologisesti että kemiallisesti huonoksi. Koko Laihianjoen valuma-alueen ongelmana on rikkipitoisuudesta johtuen hapan maaperä. Joen hyvä tila voidaan saavuttaa vasta 2027, ja vuoteen 2015 mennessäkään joen tilan ei tule huonontua nykyisestä. Joen hyvän tilan saavuttamiseksi kokonaisfosforia tulee vähentää nykyisestä arvosta 80-90 µg/l arvoon 40 µg/l. Kokonaistyppeä tulee vähentää nykyisestä arvosta 2000-3000 µg/l vähintään arvoon 900 µg/l. Lisäksi turpeenotosta aiheutuu merkittäviä kiintoainepäästöjä, jotka entisestään heikentävät vedenlaatua ja vesistön virkistyskäytöllistä arvoa. Kasvillisuus Klapurinnevan todetaan koostuvan karuista suotyypeistä. Suon eteläosassa esiintyy oligotrofista (minerotrofista) lyhytkorsirämettä ja luoteisosassa variksenmarjarahkarämettä. Kasvillisuusselvityksen mukaan alueelta ei löytynyt uhanalaisia suotyyppejä. Kuitenkin minerotrofinen lyhytkorsineva on arvioitu Etelä-Suomessa vaarantuneeksi (VU). Linnusto Klapurinnevalla havaittiin pesivänä 3 paria Euroopan unionin lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteessä I mainittuja lajeja (kapustarinta 1 pari, liro 2 paria). Uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja olivat keltavästäräkki (VU) (1 pari) ja niittykirvinen (NT) (5 paria). Suolla on teeren soidinpaikka. Teeri on lintudirektiivin liitteessä I mainittu silmälläpidettävä laji. Lintudirektiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden on myös suojelualueiden ulkopuolella pyrittävä estämään lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjen pilaantuminen ja huonon-

tuminen. Ojittamattomilla soilla tapahtuva turpeenotto on merkittävä tiettyjen lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien, etenkin kapustarinnan ja liron, alueellisten populaatioiden elinvoimaisuutta uhkaava tekijä. Turpeenottohankkeita on lupaprosessissa pelkästään Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella noin 2100 ojittamattomalle suohehtaarille (tilanne 16.2.2011), mikä on noin 12 % lajeille soveltuvista suojelualueiden ulkopuolisista elinympäristöistä alueella. Suuret alueelliset muutokset kyseisten lajien populaatioissa saattavat heijastua laajemmallekin alueelle. Tulevaisuudessa turpeenoton vaikutus kyseisten lajien populaatioihin saattaa entisestään kasvaa, mikäli suunnitellut turpeenottohankkeet toteutuvat kaavaillussa laajuudessaan. Linnustonsuojelullisen arvonsa sekä EU:n jäsenvaltioille asettamien linnustonsuojeluvelvoitteiden perusteella ympäristölupaa ei tule myöntää Klapurinnevalle suunnitellulle turpeenottoalueelle. Muu lajisto Klapurinnevalta ei ole toistaiseksi selvitetty perhoslajistoa. Soilla esiintyvissä perhosissa on useita uhanalaisia lajeja, joiden esiintymisestä alueella luvan hakijan ja viranomaisten tulee olla selvillä. Hakemusta tulee täydentää perhoslajiston osalta siten, että selvitys kattaa suon ojittamattomat osat ja koko jakson, jolla suoperhosia voidaan tavata. Selvitystä tehtäessä tulee niin ikään huomioida eri lajien lentoaikojen vaihtelu vuorokauden sisäisesti, sillä pelkästään päiväsaikaan lentävien suurperhoslajien havainnoinnilla ei saada riittävää varmuutta kaikkien mahdollisten uhanalaisten lajien esiintymisestä alueella. Klapurinnevalta tulee lisäksi selvittää luonnonsuojeluasetuksessa (LSA 22, liite 4) mainitun erityisesti suojeltavan (LSL 47 ) rämeristihämähäkin (Aculepeira ceropegia) esiintyminen. Klapurinnevalle suunnitellusta 95 ha laajuisesta turpeenottoalueesta noin 60 % (58 ha) sijoittuu ojittamattomalle suolle. Uuden turpeenottoalueen avaamisesta ojittamattomalle suolle aiheutuisi todennäköisesti huomattavasti suurempi alapuolisen vesistön kuormitus kuin turpeenottoalueen avaamisesta jo ojitetulle suolle. Ojittamattomalla suolla tapahtuvasta turpeenottotoiminnasta yhdessä muiden vesistöä kuormittavien maankäyttömuotojen kanssa aiheutuisi alapuolisessa vesistössä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jota ei hakemuksessa esitetyin vesistönsuojelurakentein voida täysin poistaa. Kokemäenjoen, Saaristomeren ja Selkämeren vesienhoitoalueelle hyväksytyssä vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty vesienhoidon ympäristötavoitteena, että vesien tilan heikkeneminen vesienhoitoalueella estetään ja hyvä tila saavutetaan vuoteen 2015 mennessä, Laihianjoen yläosan tapauksessa vuoteen 2027 mennessä. Kyseisessä suunnitelmassa on lisäksi esitetty näkökohtia turpeenoton sijoittamisen ohjauksesta ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Vesienhoitosuunnitelman mukaan uusia turpeenottoalueita tulee perustaa jo ojitetuille soille tai tuotannossa olevien alueiden yhteyteen. Uudet turpeenottoalueet tulee ohjata alueille, joilla ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle. Klapurinnevan turpeenottoalueen ympäristölupahakemuksesta ilmenevien, vesistöille aiheutuvien haittojen arviointiin liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi kyseiselle turpeenottoalueelle ei ole 13

olemassa ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja luvan myöntämisen edellytyksiä. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä esittää lausuntonaan seuraavaa: Koekalastuksen ja tiedustelujen perusteella Laihianjoessa esiintyy haukea, ahventa ja särkeä sekä satunnaisesti myös seuraavia kalalajeja: lahna, made, säyne, salakka, kiiski ja ruutana sekä nahkiainen. Vuonna 2007 tehdyn kalastustiedustelun mukaan joessa on saatu eniten haukea, särkeä ja ahventa. Tuurinluoman kalastosta ei ole tietoa. Hakemuksessa on todettu, että Tuurinluomalla ei ole kalataloudellista merkitystä. Väitteen perusteeksi ei kuitenkaan ole esitetty luotettavaa selvitystä. Laihianjoen yläosan uomat ovat paikoin varsin hyvässä rakenteellisessa tilassa ja on mahdollista, että kalasto siellä on monipuolisempi ja elinvoimaisempi kuin pääuomassa. Kalastotiedon puuttuessa ei voida tehdä luotettavaa arvioita suunnitellun tuotantotoiminnan kalataloudellisista vaikutuksista. Näin ollen on hakemus täydennettävä luotettavalla selvityksellä Tuurinluoman kalastosta ennen kuin ratkaisu asiassa tehdään. Tuurinluoma ja Laihianjoen yläosa ovat ajoittain jo nykyisellään happamia ja turvetuotantotoiminnan vaikutuksia kuivatusveden happamuuteen tulisi arvioida. On mahdollista, että suunnitellun tuotantoalueen rahkaturvevaltainen turvelaji on ominaisuuksiltaan sellainen, joka kuivatuksen ja turvetuotannon aikana aiheuttaa hapanta kuormitusta alapuolisiin vesistöihin. Esitetyt vesiensuojelutoimenpiteet eivät vähennä toiminnasta mahdollisesti aiheutuvaa hapanta kuormitusta ja happamuutta lieventäviä vesiensuojelumenetelmiä tulisi ottaa käyttöön jos osoittautuu, että toiminta aiheuttaa hapanta kuormitusta. Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa vesienhoidon suunnittelussa on arvioitu Laihianjoen alaosan ekologista tilaa huonoksi. Alaosalla on joen vedenlaatu erittäin huono ja vesistön pilaantumisen estäminen edellyttäisi, että joen kuormitusta voitaisiin vähentää merkittävästi nykyiseltä tasolta. Turvetuotantotoiminnan aloittaminen lisää valuma-alueelta tulevaa kuormitusta, mikä on ristiriidassa vesienhoidon kuormituksen vähentämistavoitteen kanssa. Kuormituksen lisääminen vaarantaa siten vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista ja aiheuttaa ympäristönsuojelulain tarkoittamaa vesistön pilaantumista. Kalatalousryhmä katsoo ensisijaisesti, että ympäristöluvan myöntämiselle Klapurinnevan turvetuotannolle ei ole ympäristönsuojelulain mukaisia edellytyksiä ja hakemus on hylättävä. Toissijaisesti, jos aluehallintovirasto kuitenkin myöntää toiminnalle ympäristöluvan, vaadimme, että luvan saajan on vuosittain maksettava 1500 euron kalatalousmaksun Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden 14

tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi kutualueiden kunnostukseen ja kalojen istutuksiin. Kalatalousmaksun suuruuden arvioinnissa on huomioitava, että kysymyksessä on vesistöalue, jossa haittojen kompensointi on poikkeuksellisen vaativaa. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Hakija ei ole esittänyt sellaista perusteltua syytä, joka mahdollistaisi päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. 3) Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta esittää lausunnossaan, että Laihian kunta laatii valtuuston 27.3.2006 hyväksymän Jokikylän osayleiskaavan laajennuksen käsittämään koko Sutikankankaan alueen. Nykyisessä kaavassa on jo osa Sutikankangasta mukana. Pohjanmaan maakuntakaavassa turpeenottoalueeksi suunniteltu alue sijaitsee kokonaisuudessaan matkailun vetovoima-alueeksi (mv-2) merkityllä alueella. Lupahakemuksen käsittelyä ei tule jatkaa ennen kuin maakuntakaavassa esitetyt kehitystavoitteet ja maankäytön pääpiirteet on tarkemmalla kaavoituksella selvitetty. Lausuntoon on liitetty 1.2.2011 päivätty kuntalaisaloite, jonka on allekirjoittanut yhdeksän Laihian kunnan Sutikan alueen vapaa-ajanasuntojen ja rantatonttien omistajaa sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n Laihian kunnalle ja lautakunnan jäsenille 8.2.2011 lähettämä hanketta koskeva sähköpostikirje. 4) Vaasan kaupungin ympäristöosaston terveysvalvonnan Laihian ja Vähänkyrön toimipiste esittää lausunnossaan seuraavaa: Turvepöly saattaa levitä useiden kilometrien päähän. Pölyämistä ja melua voidaan merkittävästi vähentää jaksottamalla tuotanto tuuliolosuhteiden mukaan, sijoittamalla aumat sekä kuljetusreitit mahdollisimman etäälle häiriintyvistä kohteista. Suojapuustoa säilyttämällä on mahdollista ehkäistä sekä pölyn että melun leviämistä. Laihianjoessa ei ole virallisia hyväksyttyjä uimapaikkoja. Tuotantoalueen läheisyydessä olevien talousvesikaivojen veden laatu ja määrä tulisi selvittää ennen toiminnan aloittamista. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei pitäisi aiheutua toiminnan vaikutuspiirissä oleville terveyshaittaa, mikäli toimintaa harjoitetaan ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla. 15

16 Muistutukset ja mielipiteet 5) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry esittää, että turpeenottolupaa ei tule myöntää alueelle. Toiminnanaloittamislupa tulee evätä perusteettomana. Hakemussuunnitelman mukainen alue on ojittamatonta suoaluetta 58 ha:n alalta. Lisäksi hakija omistaa nyt haetun alueen läheisyydessä lisää turpeenottoon soveltuvaa aluetta. Hankealue ei rajaudu olemassa oleviin turpeenottoalueisiin, vaan vapaaajanvieton, virkistyskäytön ja hydrologisten olojen kannalta merkittävään luoteis-kaakko-suuntaiseen hiekkaharjuun. Suon keskeiset osat ovat luonnontilaiseksi suoksi luokiteltavia alueita. EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteen pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttamisesta vuoteen 2015 mennessä sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turvetuotanto tulee keskittää ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin ja jo ojitetuille soille. Kaksi tehtyä linnustoselvitystä osoittavat sen, että lyhyillä ja kertaluontoisilla selvityksillä ei saada luotettavaa kuvaa suon lintulajistosta. Linnustokartoituksessa aikaa on käytetty neljä tuntia sadalle hehtaarille, mikä ei riitä luotettavan tuloksen saamiseksi. Linnusto- ja luontoselvitys on laadittu ainoastaan ojittamattomalta suoalueelta ja vähäisesti hiekkakankaan laitamilta. Selvitykset tulisi laatia koko hankealueelta sekä hankkeen vaikutusalueelta. EU:n luontodirektiiviä noudatettaessa tulisi alueen muistakin luontoarvoista kuin kasvillisuudesta ja linnustosta olla luotettava selvitys. Hyönteisselvitys on tekemättä eikä muuta uhanalaislajistoa ole lainkaan selvitetty. Hakemus on näiltä osin puutteellinen. Alapuolisen Laihianjoen veden laatu on huono eikä Klapurinnevan turvevesien laskeminen Laihianjokeen edistä joen tilatavoitteen saavuttamista. Ojitetun alueen käyttö pintavalutuskentäksi ei ole hyväksyttävää. Vesiensuojeluun olisi pitänyt paneutua hakemuksessa enemmän, koska maatuneet turvelajit ovat vesistövaikutuksiltaan ongelmallisimpia. Hankkeen vaikutuksista viereisen hiekkamonttualueen pohjaveden pintaan ei ole esitetty vaikutusarvioita. Suon kuivatuksen ja kuivatussyvyyden muutoksen vaikutukset pohjaveden pinnan tasoon ja virtaamiin olisi tullut selvittää. Myöskään liikennöinnin ohjaaminen pohjavesialueen läpi ei ole hyväksyttävää. Maa-alueiden hallintaoikeuksissa on puutteita. Säteilyturvakeskuksen raportin A143/2000 suosituksen mukaan olisi syytä selvittää turvetuotantokohteilta säteilytaso. 6) Kyrönjoen kalastusalue vaatii ensisijaisesti ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, muistuttaja edellyttää seuraavaa:

- kaloille ja ravuille sekä kalastukselle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi on käytettävä parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa ja erityistä huomiota on kiinnitettävä kuivatusvesien humuspitoisuuden alentamiseen ja humuksen pääsyn estämiseen alapuoliseen ja tuotantoalueen läheisiin vesistöihin - luvansaajalle on annettava tarkkailuvelvoite, jonka mukaan Laihianjoessa Tuurinluoman purkukohdan alapuolisella vesialueella on suoritettava vuosittain elokuun aikana riittävän kattava (vähintään 30 mertayötä) koeravustus. Lisäksi tarkkailun tulee sisältää sähkökalastuksen samalla jokiosuudella Laihianjoessa ja Tuurinluomassa. Tarkkailun tuloksista on vuosittain raportoitava myös Kyrönjoen kalastusalueelle - luvansaajalle on määrättävä tuotantoalueen suuri koko ja kuormittavuus huomioiden riittävän suuri vuosittainen kalatalousmaksu toiminnasta aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi ravuille ja kalastolle sekä kalastukselle - ympäristöluvan ehdot tulee tarkistaa vähintään kuuden vuoden välein ja tämän yhteydessä luvansaajan on esitettävä tuotannosta mahdollisesti aiheutuneet haitat purkuvesistön kalastukselle sekä kala- ja rapukannalle sekä korvattava ne. Laihianjoessa on poikkeuksellisen hyvä ja elinvoimainen luonnonvarainen jokirapukanta. Uuden ja pinta-alaltaan suuren turvetuotantoalueen mukanaan tuoma lisäkuormitus ja happamat kuivatusvedet (happamien sulfidimaiden aluetta) voisivat olla kohtalokkaita jokirapupopulaatiolle. Klapurinnevan suunnitellun turvetuotantoalueen vieressä olevat vedellä täyttyneet hiekkamontut ovat merkittävä virkistyskalastuskohde. Humuslaskeumat ja vedenpinnan korkeuden muutokset vaarantaisivat virkistyskäyttöarvoa. Toiminnan laadusta ja jo pelkästään esimerkiksi arvaamattomista sääolosuhteista johtuen ei kyetä täysin estämään kalastoon ja rapuihin kohdistuvien haittojen aiheuttamista. 7) AA vaatii, että ympäristölupahakemus tulee hylätä. Hakemus sisältää monia puutteellisuuksia. Turvetuotanto aiheuttaa pohjaveden pinnan laskun ja viereisten entisten soramonttujen vedenpinta laskisi samassa suhteessa. Tämä heikentäisi olennaisesti alueen vapaa-ajan asuntojen käyttöä ja niiden arvo romahtaisi. Turvepöly todennäköisesti myös muuttaa lampien veden ph-lukua happamammaksi ja vesi samentuu nykyisestään. Klapurinnevalla ympäristöineen on tärkeä arvo paikallisväestön ja Sutikankankaan mökkeilijöiden virkistyskohteena. Sutikan lammilla kalastajia käy paljon ja yhteisöt järjestävät lammilla myös kalastustapahtumia /-kilpailuja joihin on osallistujia tullut runsaasti ympäri maakunnan. Linnustoselvitys on tehty pelkästään 58 hehtaarin koealalta ja osin myös epäsoveliaina ajankohtina. Linnustoselvityksessä ei mainita Leva- Kuuttonevan alueella pesivää maakotkaparia ja sääksiä, ei myöskään merikotkaa ja kaakkuria. Kahlaajalajien ja vesilintujen lajistoa ei ole selvitetty. Tehty lintuselvitys ei julkaistujen tietojen perusteella täytä kartoituslaskennan kriteerejä. 17

18 Selkärangattomia ei ole kartoitettu. Klapurinnevan hyönteisfauna jätettiin ympäristölupaa varten kokonaan selvittämättä. Turvealueen vesien johtaminen Laihianjokeen vaikeuttaisi joen hyvän tilatavoitteen saavuttamista entisestään. Turvelupahakemuksessa mainitaan pintavalutuskentiltä pääsevän kiintoaineita läpi 50 prosenttia. Sään ääriilmiöiden, mm. kaatosateiden lisääntyessä turvesoiden vesiensuojelurakenteet eivät toimi vaan vesistökuormitus ylittää sallitut rajat pitkiksi ajoiksi. Laihianjoelle tämä olisi kohtalokasta. Laihianjoen yläjuoksun alkuperäinen jokirapukanta tullee turvekuormituksen ja turvevesien aiheuttaman lisähappamoitumisen seurauksena häviämään, jos valuma-alueelle myönnetään turvelupia. Jokien pohjaeliölajiston on turvelietteen kuormittamissa vesistöissä todettu yksipuolistuvan ja vähentyvän merkittävästi lietteen täyttäessä pohjan. Klapurinnevan turvelupahakemuksen päämääränä näyttää hakijalla olevan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) välttäminen, rajaamalla nyt suunnitteilla oleva turvekenttä aluksi vain Klapurinnevaa koskevaksi. Laihianjoen tulvasuojelua ajatellen uudet turvekentät merkitsevät selkeää uudisojitusten kasvua ja jokea madaltavan kiintoainekuorman lisääntymistä entisestään. Turvekenttien ojitusten kiintoainepäästöt vesiin ovat pintaalayksikköä kohden paljon suuremmat metsätalousojituksiin verraten. Ojittamattomat suot ovat luonnon vesivarastoja jotka pidättävät kaatosateidenkin vedet tulvimasta alajuoksulle. Turve sisältää 90 prosenttia vettä ja suon ojittaminen on rinnastettavissa tilavuudeltaan liki vastaavan kokoisen järven kuivatukseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista tulee edistää maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Sen mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Klapurinneva voidaan katsoa olevan luonnontilaisen kaltainen ja keskiosiltaan luonnontilainen suo. Klapurinneva virkistysalueena tarjoaa ihmisille runsaasti rahassa mittaamattomia arvoja, mm. marjastus ja metsästys. Levanevan-Kuuttonevan upea, suojeltu suokokonaisuus vaellusreitteineen on Laihian hienoimpia brändejä matkailijoidenkin houkuttelemiseen. Klapurinneva on tärkeä luonnon osa-alue suojellun suoalueen välittömässä läheisyydessä. 8) BB Järvikaaja 5:81, CC Sahara 5:84, DD Villa Santa 5:82, EE Joutsenlampi 5:83, FF Brink 5:75, GG Villa Heta 5:87, HH tila 5:63, II Turhamaa 5:79, JJ tila 5:65, KK Sandås 5:69 ja Sutikkapiitsi 5:74 vaativat ensisijaisesti muistutuksessaan, että ympäristölupahakemus on kokonaisuudessaan hylättävä. Toissijaisesti muistuttajat vaativat aluehallintoviraston edellyttävän ennen lupaharkintaa seuraavaa:

- hakija velvoitetaan esittämään selvitys oikeudesta käyttää Sutikantietä - hakija tulee velvoittaa a) tutkimaan myös tuotantoalueesta alle 1000 metrin etäisyydellä olevat vesistöt (mukaan lukien läheiset lammet) ja b) selvittämään ennakolta suon kuivatuksen ja turpeennoston vaikutuksen veden pintaan ja laatuun sekä c) seuraamaan turpeen noston vaikutusta vesistöjen laatuun ja vedenpinnan korkeuteen - hakija tulee velvoittaa tutkimaan pohjaveden sijainnin sekä esittämään selvityksen siitä, ettei hakemuksen mukaisesta toiminnasta voi olla seurauksena pohjaveden pilaantuminen - hakijan tulee esittää asianmukainen selvitys tuotantoalueen ja sen suojavyöhykkeen hallinnasta. Hakijan väite omistajan suostumuksesta hakemuksen tekemiseen ei ole osoitus alueen hallinnasta. Hakemus tulisi tällä perusteella jättää tutkimatta siltä osin kuin hakija ei ole edes väittänyt omistavansa tai vuokrasuhteen perusteella hallitsevansa kiinteistöä - hakija tulee velvoittaa suorittamaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), koska hanke todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Lisäksi ympäristöluvassa on määrättävä seuraavat ehdot: - turpeennosto on kielletty 22.00-7.00 välisenä aikana ja viikonloppuisin - pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi aumat ja lastausalueet tulee sijoittaa länsipuolelle tuotantoaluetta - vapaa-ajan asuntojen ja tuotantoalueen väliin tulee muodostaa olennaisesti suurempi suojavyöhyke. Koko lohko 1 tulee määrätä hakijan ehdottamien suojavyöhykkeiden lisäksi sekä suojavyöhykkeen minimileveydeksi vesistöihin nähden on määrättävä 500 metriä - tuotanto tulee kieltää, mikäli tuulen suunta mahdollistaa pölyn kulkeutumisen turvesuon koillis-, itä- ja kaakkoisreunalla oleviin vesistöihin - turpeen nosto ja suon kuivatustoimet eivät saa alentaa tuotantoalueesta alle 1000 metrin etäisyydellä olevien lampien vedenpintaa eivätkä heikentää veden laatua. Vedenpinnan ja laadun tutkimuksen perusteella tulee asettaa vedenpinnalle korkeusasema ja laadulle taso, jonka alittuessa tuotanto tulee keskeyttää - hakija tulee velvoittaa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä selvittämään pohjaveden sijainti, määrä ja laatu. Toiminta tulee lopettaa mikäli pohjaveden määrä tai laatu heikkenee Aluehallintoviraston tulee lisäksi velvoittaa hakija suorittamaan muistutuksen laatijoille korvauksen vapaa-ajan kiinteistöjen arvon alentumisesta ja virkistyskäytölle aiheutuvasta haitasta. Kasvillisuus- ja linnustoselvitykset ovat puutteellisia. Ne koskevat vain suon ojittamatonta osaa. Tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölypäästöistä on seurauksena ainakin viihtyvyyshaittaa muistuttajien kiinteistöjen käytölle ja mahdollisesti jopa terveyshaittaa. Tuotannosta aiheutuisi naapuruussuhdelain 17 :n 1 momentin vastaista kohtuutonta haittaa. 19

20 Muistuttajien mukaan kunta suunnittelee koillis-, itä- ja kaakkoisreunalla olevalle alueelle rantayleiskaavaa. Ympäristöluvan myöntäminen tekisi rantarakentamisen mahdottomaksi. Hakijalle ei tule antaa lupaa aloittaa töitä muutoksenhausta huolimatta. 9) Jukajan kyläyhdistys ry vaatii ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. Kyläyhdistys järjestää Jokiperässä lähellä Klapurinnevaa virkistys- ja vapaa-ajan kalastusta. Jukajan kyläyhdistys on vuokrannut kalastustoimintaa varten Samin RN:o 5:79, Karin RN:o 5:80 ja Kasvion RN:o 6:37 vesialueet, joiden vuokrasopimukset ovat voimassa vuoden 2014 loppuun. Kyläyhdistys on saanut maksullista kalastustoimintaa varten kalastuskieltoa koskevan päätöksen TE-keskukselta. Kyläyhdistys istuttaa vuokraamalleen vesialueelle 1200-1500 kg kirjolohta vuodessa. Siianpoikasia istutetaan 14 kg (500 kpl) 3-4 vuoden välein. Virkistys- ja vapaa-ajankalastaminen on alueella vilkasta. Päiväkorttikalastajia on noin 1600 vuodessa. Kyläyhdistys järjestää kolmet kalakilpailut vuodessa. Onkikilpailut ovat touko- ja elokuussa ja pilkkikilpailut tammimaaliskuussa. Turvetuotannosta on suurta haittaa kalastustoiminnallemme. Turpeen nostosta syntyy turvepölyä, joka leijailee alueella. Pöly laskeutuu vesien pintaan, josta se painuu pohjalle. Vesi samenee ja pohja liettyy, samalla veden ph arvo laskee. Kalat eivät elä vedessä, jonka ph on alle kuuden. Veden laadun heikkeneminen johtaa kalakuolemiin ja virkistys- ja vapaaajankalastuksen loppumiseen alueella. 10) LL:t Erkkilä 1:224, MM Potila 2:272 ja 2:273, NN:t Juhola 1:237, OO Tapiola 1:195, PP Lepola 1:192 ja Annila 13:86, QQ Heikkilä 1:194 vastustavat hanketta sen negatiivisten ympäristövaikutusten vuoksi. Laihian kunta on myöntänyt Klapurinnevan välittömään läheisyyteen lukuisia rakennuslupia vapaa-ajan asutukselle. Alueella sijaitsee noin 20 vapaa-ajan asuntoa. Alueen vakiintunut maankäyttömuoto on virkistys- ja vapaa-ajan alue. Suunniteltu turvetuotanto tulisi aiheuttamaan kohtuutonta rasitusta (pöly ja melu). Lähimmät vapaa-ajan asunnot ovat vain noin 300 metrin etäisyydellä suunnitellusta turvetuotantoalueesta. Puustoisesta suojavyöhykkeestä huolimatta pölyä ja melua aiheutuisi kohtuuttomia määriä. Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan mukaan asutuksen ja tuotantoalueen välinen etäisyys olisi oltava vähintään 400 metriä. Turvetuotannosta aiheutuisi meluhaittaa myös viikonloppuisin ja öisin. Ympäristönsuojeluohjeen mukaan asutuksen ja melulähteen välisen etäisyyden tulee yleensä olla vähintään 500 metriä. Suunniteltu turvetuotanto ei sovellu alueelle. Turvetuotanto aiheuttaisi läheisten mökkien virkistysarvon menetyksen. Maankäyttömuodon lisäksi hanke nostaa esiin seuraavia asioita: - Klapurinnevasta osa on ojittamatonta suota - Sutikantien lisääntyvä liikenne

21 - Virkistyskäytössä olevien lampien veden laatu Lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää, koska töiden aloittaminen alueella tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Hakijan vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen annettujen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Lisäksi aluehallintovirasto on pyytänyt toimittamaan vastineen yhteydessä selvityksen hakijan hallinnassa olevista mahdollisista muista alueista Klapurinnevalla sekä näiden käyttösuunnitelmista. Hakija on ilmoittanut että sillä ei ole hallinnassa muita alueita Klapurinnevalla. Vastineen antamisen yhteydessä hakija on ilmoittanut tulevansa täydentämään hakemustaan selvittämällä veden pinnan tasoja ja vesien virtausta Klapurinnevan lähialueella kesällä 2011. Tuotantosuunnitelman muutos 13.4.2011 Hakija on vastineensa yhteydessä toimittanut 4.4.2011 päivätyn uuden tuotantosuunnitelman hankealueesta. Tuotantosuunnitelmasta on poistettu lohkon 1 alue. Jäljelle jäävä tuotantoala on 88,0 ha, kolmen auman ala 5,2 ha, yhteensä 93,2 ha. Turvetuotantoalueella on kolme tuotantolohkoa. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen lausuntoon hakija vastaa muuttaneensa tuotantosuunnitelmaa niin, että asutuksen ja tuotantoalueen reunan välinen etäisyys on 700 m ja auma-alueen reuna sijaitsee 550 m:n etäisyydellä asutuksesta. Pintavalutuskentän ala on kasvanut 7,2 %:iin kentän valuma-alueesta. Kentän turvepaksuus on 1-2,5 m ja rakentamisvaiheessa kentällä olevat ojat tukitaan. Mitoituksen ja ominaisuuksien puolesta alueelle on rakennettavissa toimiva pintavalutuskenttä. Klapurinneva edustaa hyvin pientä osaa Laihianjoen valuma-alueen kuivatukseen liittyvästä maankäytöstä. Hankkeella ei aiheuteta tulvariskiä. Laihianjoen happamuusongelmat liittyvät jokivarren alunamaihin, hankealueella ei ole alunamaita. Kuormitustarkkailun analyysivalikoimaan ei ole alunamaiden puuttumisen vuoksi tarvetta liittää alunamaiden tarkkailuun liittyviä määräyksiä. Vesienhoitosuunnitelmaa ja turvetuotantoa hakija kommentoi kalatalousryhmän lausunnosta antamassaan vastineessa. Klapurinnevan pesimälinnustossa ei ole erityisesti suojeltavia tai luonnonsuojeluasetuksella valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja. Klapurinnevalla ei ole erityistä linnustollista arvoa. Lintudirektiivin lajeista alueella esiintyvät kapustarinta ja liro. Kapustarinta on Pohjanmaalla luonnontilaisten soiden peruslintu, jonka parimäärät vaihtelevat alle 100 ha:n suuruisilla

soilla useimmiten 1-5 parin välillä. Liro on varsinkin märillä soilla melko tavallinen, mutta vähälukuinen pesimälintu. Lintudirektiivin lajien säilymiseen Etelä-Pohjanmaan alueella on laaja luonnontilainen (yli 50 000 ha) suoala. Hankealueella ei ole tarvetta selvittää perhoslajiston tai rämeristihämähäkin esiintymistä, sillä ojittamaton alue on luontotyypiltään varsin yleistä Etelä- Pohjanmaalla. Klapurinnevan suoalueen ala on suokartoituksen mukaan 377 ha. Suoalue on suurelta osin ojitettu ja hankealueeseen sisältyvä ojittamaton alue on vain pieni osa Klapurinnevan alueesta, jonka kunnostus turvetuotantoon ei aiheuta tavanomaista suurempaa kuormitusta. Suoalueen kuormitusta pienentää alueen heikosti maatunut karkearakeinen pintarahkakerros. Ojittamattoman alueen vedet ovat käsiteltävissä hallitusti hankkeen reilusti ylimitoitetulla pintavalutuskentällä. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa todetaan, että Laihianjoen alueella turvetuotannon nykykäytännön mukaiset toimenpiteet riittävät tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Klapurinnevan turvetuotannon päästöjen osuus alapuolisen vesistön fosfori- ja typpikuormituksesta on vähäinen. Laihianjoella vesienhoidossa hyvän tilan saavuttamistavoitetta on siirretty vuoteen 2027 muilta maankäytön sektoreilta edellytettyjen lisätoimenpiteiden vuoksi. Klapurinnevan turvetuotanto ei heikennä vesienhoidon tavoitteiden toteutumista Laihianjoella ja hankkeelle tulee myöntää ympäristölupa. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän vaatimukseen selvittää Tuurinluoman kalastoa hakija esittää, että kalaston selvittäminen hankkeen kuivatusvesien laskureitillä ei ole tarpeen. Tuurinluoma on noin 10 km pitkä Kuuttonevan suoalueelta alkunsa saava luoma. Klapurinnevan vedet laskevat Tuurinluomaan metsäojan kautta Tuurinluoman keskiosalla. Laskukohdassa ja laskukohdan alapuolella Tuurinluoma virtaa 5 km:n matkalla laajojen peltoalueiden halki. Peltoalueiden vaikutus näkyy myös luoman alaosan veden laadussa veden tummuutena ja ravinteikkuutena sekä alhaisena ph:na ja täten myös tämän luomanosan heikkona kalataloudellisena arvona. Klapurinnevan turvetuotanto ei lisää alueelta tulevaa virtaamaa. Alueelta purkautuu sama vesimäärä saman turvekerroksen kautta kuin nykyisinkin. Kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä, jonka ala on 7,2 % kentän valuma-alueen alasta. Kenttä on mitoitukseltaan lähes kaksinkertainen mitoitussuositukseen verrattuna. Klapurinnevan turvetuotantoalueella ei ole happamoituvia savikerrostumia, vaan hankealueella suon pohja on moreenia, hietaa ja hiekkaa. Rannikkovesien ja pienten vesistöjen (Laihianjoki mukana) vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 todetaan, että alueen turvetuotannon päästöt eivät ole merkittäviä. Merenkurkun alueen pienten jokien alueella turvetuotannon päästöt ovat kokonaisfosforin osalta 0 % ja kokonaistypen osalta 0,1 %. Klapurinnevan turvetuotannon päästöjen osuus alapuolisen vesistön fosfori- ja typpikuormituksesta on vähäinen. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa arvioidaan, että turvetuotannon nykykäytännön mu- 22

kaiset toimenpiteet riittävät tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvän tilan saavuttamistavoitteen siirtäminen vuoteen 2027 johtuu muiden maankäytön sektoreiden lisäajan tarpeesta vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen. Klapurinnevan turvetuotantoalue ei heikennä vesienhoidon tilatavoitteiden saavuttamista Laihianjoella. Hakemuksen hylkäämisen jälkeen toissijaisena vaatimuksena esitettyä 1500 euron vuotuista kalatalousmaksua hakija ei pidä kohtuullisena. Klapurinnevan kalatalousmaksulla korvattaisiin myös muiden maankäyttömuotojen aiheuttaman kuormituksen haittoja. Kohtuullinen vuotuinen kalatalousmaksu on hakijan mukaan 500 euroa. Kalakantojen ja kalastuksen tarkkailuvaatimukseen ja tarkkailun toteuttamiseen hakijalla ei ole huomauttamista. 3) Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoon hakija toteaa, että kunta ei ole tehnyt päätöstä osayleiskaavan laatimisesta eikä hankkeen lupakäsittelyä tule siten keskeyttää. Mikäli kunta päättää laatia alueelle osayleiskaavan on hakija kaavan laadinnassa yksi osapuoli. 4) Vaasan kaupungin ympäristöosaston terveysvalvonnan Laihian ja Vähänkyrön toimipisteen lausuntoon viitaten hakija ilmoittaa siirtäneensä tuotantoalueen reunan normaalia etäämmälle asutuksesta. Tuotantosuunnitelmasta on poistettu lohko 1:n alue. Tuotantoalueen reuna on muutetussa suunnitelmassa 700 m:n etäisyydellä ja auma-alueen reuna 550 m:n etäisyydellä lähimmästä asutuksesta. Yhtiö on päättänyt selvittää vesipintojen korkeudet kesällä 2011 tehtävillä mittauksilla. Tässä yhteydessä saadaan tietoa myös talousvesikaivojen vesipinnan korkeuksista. 5) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ryn muistutukseen hakija vastaa, ettei hakijalla ole suunnitelmia turvetuotannosta Sutikannevan alueella. Maakotkan pesä on etäällä hankealueesta eikä hankkeesta ole haittaa kotkalle. Luontokartoitus on tehty riittävällä tarkkuudella. Vesienhoidon toimenpideohjelmasta ja turvetuotannosta hakija viittaa kohdassa 1) lausumaansa. Pintavalutuskentän pengerryksellä tehostetaan kentän toimintaa. Vesiensuojelurakenteiden mitoitus ylittää suositukset. Ojitetuille alueille on rakennettu hyvin toimivia pintavalutuskenttiä ja Klapurinnevalla kentän toimintaa edistää vesien johtaminen luontaisella kaadolla tuotantoalueelta kentälle. Hankkeen toiminta ei ole pohjavettä pilaavaa. Soramonttujen ja hankealueen vesien virtaussuunnat ovat todettavissa hakemussuunnitelmasta ja asian selventämiseksi hakija laatii vielä selvityksen asiasta. Vuosikuormituksen laskeminen kesäajan kuormituksella ei aliarvioi turvetuotannon kuormitusta. Turvetuotannon kuormitus tunnetaan hyvin. Kesäaikana tuotantoalueella käsitellään turvemassaa ja samalla tuotantotoiminnasta johtuva kuormitus on suurinta. Hankkeen kuntoonpano- ja tuotanto- 23

vaiheen tarkkailu on laajaa sisältäen käyttötarkkailun, kuormitustarkkailun, vesistötarkkailun ja pintavalutuskentän tehon tarkkailun. Toiminnan kuormitusosuus alapuolisen vesistön kokonaiskuormituksesta on hyvin pieni, mutta toiminnan tarkkailu on hyvin kattavaa ja pitkäaikaista. Tuotantoalueen reuna tulee sijoittumaan etäälle lähimmästä asutuksesta. Hallintaoikeuksia hakija on käsitellyt Kaarlo Kaajalle muistuttajakumppaneineen antamassaan vastineessa. 6) Kyrönjoen kalastusalueen muistutukseen hakija toteaa, että hankkeen kuivatusvedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti ympärivuotisella pintavalutuskentällä. Kentän mitoitus on lähes kaksinkertainen mitoitussuositukseen nähden. Hakija hyväksyy hankkeelle kalatalousmaksun ja kalatalousvelvoitteen yhteistarkkailuna yhdessä muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Hankkeen toiminta ei aiheuta alueella sellaisia haittoja, että ympäristöluvan tarkistusväli olisi määrättävä kuudeksi vuodeksi. Hakija esittää tarkistusväliksi 10 vuotta. 7) AA:n mielipiteessä on tuotu laajasti esille linnusto-, vesitalous- ja ympäristöasioita. Hakija vastaa Klapurinnevan luontoselvityksen tehdyn riittävällä tarkkuudella eikä Klapurinnevalta löytynyt uhanalaisia luontotyyppejä eikä harvinaisia kasvilajeja. Klapurinnevan pesimälinnustossa ei ole erityisesti suojeltavia tai luonnonsuojeluasetuksella valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja. Selvitys on keskittynyt hankealueen ojittamattomaan osaan. Muulla osalla hankealuetta on tiheä metsäojitus, jonka seurauksena alue on menettänyt alkuperäisen luonnontilansa. Mielipiteessä esille tuotu maakotka pesii luonnonsuojelualueella etäällä hankealueesta. Vesienhoidon tilatavoitteita ja tavoitteiden toetutumista on käsitelty hakijan Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoon antamassa vastineessa, kohdassa 2. 8) BB ym. muistutukseen hakija toteaa, että hakijan toiminta tie- ja ojitusasioissa perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin. Tie- ja ojitusasioista on järkevää sopia vasta kun lupa-alueen rajaukset ja suunnitelmamuutokset ovat selvillä. Hakija kunnioittaa kaikissa olosuhteissa maanomistuksen suojaa ja toiminta perustuu maanomistajien kanssa yhdessä sovittaviin maankäyttöoikeussopimuksiin. Hankkeessa on myös mahdollista neuvotella Klapurinnevan lounaispuolella kulkevan metsäautotien käytöstä turvekuljetuksiin. Tällöin Klapurinnevan auma-alueet olisi mahdollista siirtää hankealueen lounais- tai länsipuolelle. Klapurinnevan ympäristöluvan hakemussuunnitelman piirustuksessa 2023-3-03 on todettavissa vesien virtaussuunta ja valuma-alueraja hankealueella. Vesialtaiden nykyisen vesipinnan korkeuden toteamiseksi ja vesien virtaussuunnan selventämiseksi hakija on päättänyt tehdä asiaa koskevan selvityksen. Hakija on talvella 2011 mitannut Sutikanharjun soramonttujen vesialtaiden talviaikaiset vesipinnan korkeudet. Kesäaikaiset vesipinnan korkeudet selvitetään kesällä 2011. Hakija on pyytänyt aluehallintovirastol- 24

ta aikaa 30.9.2011 saakka tehdäkseen mittaukset ja laatiakseen selvityksen. Hankkeen mukainen toiminta ei ole pohjavettä pilaavaa. Hakija on siirtänyt tuotantoalueen reunan normaalia etäämmälle asutuksesta. Tuotantosuunnitelmasta on poistettu lohko 1 alue. Tuotantoalueen reuna on muutetussa suunnitelmassa 700 m:n etäisyydellä lähimmästä asutuksesta ja lähimmän auma-alueen reuna 550 m:n etäisyydellä asutuksesta. Hakijalla ei ole hallussa Klapurinnevalla muita kuin lupahakemukseen sisältyvät alueet. Hanke sijoittuu riittävän etäälle asutuksesta, hankkeella ei pilata pohjavettä. Valuma-alueet, vesipintojen korkeudet ja hankealueen korkeudet esitetään tehtävässä selvityksessä. Hankkeessa ei ole tarpeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Muistutukseen viitaten hakija toteaa seuraavaa: - osalla hankealueesta hakija on saanut maanomistajalta luvan sisällyttää maanomistajan alue ympäristölupahakemukseen. Hakija sopii ympäristöluvan myöntämisen jälkeen maanomistajan kanssa alueen käytöstä turvetuotantoon - kasvillisuus- ja linnustoselvitys on tehty ojittamattomalla suon osalla. Muulla osalla hankealueesta on tiheä metsäojitus ja alue on menettänyt alkuperäisen luonnontilansa. Linnustoselvityksessä on havainnoitu myös hankealueen viereisiä lähialueita. Hankealueen vieressä on toiminnassa oleva soranottoalue. - hakija on huomioinut suojavyöhyketarpeen. Tuotantoalueen reunan ja asutuksen välistä etäisyyttä on kasvatettu suunnitelmamuutoksella 700 metriin (alun perin 350 m). Toiminnasta ei tule pöly- ja meluhaittoja asutukselle. - Klapurinnevan suoalueen ala on 377 ha ja suurin osa siitä on ojitettu - polttoaineiden ja jäteöljyn varastopaikalla turvepaksuus on yli 2 metriä. Rakennettavan varastopaikan pohja on heikosti vettä läpäisevää ja lisäksi paksu turvekerros eristää alueen pohjamaasta. Varastoalueella ojat johtavat poispäin harjualueesta. - hakemussuunnitelman rekisterikartassa on esitetty hankkeen rajanaapurit ja asutut tilat 500 m etäisyydellä hankealueesta. Toiminnan aloitusluvalla parannetaan vesiensuojelurakenteiden toimivuutta ja hakijan mielestä toiminnan aloituslupa voidaan myöntää. 9) Jukajan kyläyhdistys ry:n muistutukseen hakija vastaa haluavansa minimoida ympäristöhaitat ja on siksi siirtänyt tuotantoalueen reunan normaalia etäämmälle asutuksesta sekä poistanut lohko 1 alueen. Tuotantoalueen reuna on muutetussa suunnitelmassa 700 m:n etäisyydellä lähimmästä asutuksesta ja auma-alueen reuna 550 m:n etäisyydellä lähimmästä asutuksesta. Jukajan kyläyhdistyksen vuokraama vesialue sijaitsee etäällä tuotantoalueesta. 25

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu RATKAISUN PERUSTELUT 10) MM:t ym. muistutukseen hakija vastaa ottaneensa muistutuksen huomioon ja muuttanut suunnitelmaa Jukajan kyläyhdistys ry:lle antamassaan vastineessa kerrotulla tavalla. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. Toiminnan sijaintipaikka Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Toiminnan sijoittamisessa on lisäksi noudatettava muun muassa, mitä lain 6 :ssä säädetään. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on ympäristönsuojelulain 6 :n 1 momentin mukaan mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on 6 :n 2 momentin mukaan otettava huomioon muun muassa 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski ja 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Ympäristönsuojelulain 50 :n 2 momentin mukaan luvassa on ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Hallituksen esityksen (HE 84/1999 vp) perusteluissa ympäristösuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi on ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin sijoittumiskysymyksestä todettu muun muassa että asemakaavan lisäksi lupaviranomaisen tulisi ottaa huomioon myös oikeusvaikutteinen maakunta- ja yleiskaava, joiden merkitys riippuisi erityisesti kaavan maakäyttövarauksen erityisyydestä ja maakäyttöratkaisujen kokonaisuudesta. 26

Myös korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2010:32 mukaan arvioitaessa sijaintipaikan sopivuutta turvetuotannon sijoituspaikaksi ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin ja 6 :n mukaisesti on muun selvityksen ohella otettava huomioon voimassa oleva maakuntakaava. Ratkaisun mukaan maakuntakaava ja siitä saatava selvitys otetaan huomioon toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momentin mukaisessa harkinnassa. Klapurinnevan turvetuotantoalue olisi kokonaisuudessaan sijoittunut maakuntakaavassa Rajavuori-Levanevan matkailun vetovoimaalueeksi/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi (mv-2) merkitylle alueelle. Merkinnällä osoitetaan matkailun kannalta vetovoimaisia alueita. Perusteena merkitsemiselle on ollut alueen luontomatkailuarvot, Rajavuoren alueen kehittäminen luonnonläheiseksi virkistyskeskukseksi ja eri virkistysreittien solmukohdaksi sekä Sutikankangas-alueen tulevaisuuden mahdollisuudet. Sutikankangas sijaitsee välittömästi Klapurinnevan itä-koillispuolella. Sutikankankaan alueella on pohjaveden pinnan alaisen maa-ainesten oton seurauksena muodostuneita pohjavesilampia. Suunnitellun turvetuotantoalueen etäisyys Sutikankankaan luoteisosan pohjavesilampiin on karttatarkastelun perusteella lähimmillään alle 50 m, Sutikankankaan luoteisosassa. Sutikankankaan keski- ja kaakkoisosan lampien rannalla on loma-asutusta. Laihian kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on lausunnossaan ilmoittanut, että kunta aikoo laatia Sutikankankaan alueelle osayleiskaavan. Aluehallintovirasto arvioi, että maakuntakaavan mv-2 merkintä kuvaa sellaista alueen herkkää käyttömuotoa, mikä tulee ottaa huomioon arvioitaessa toiminnan sijoituspaikan sopivuutta ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momentin mukaisessa harkinnassa. Harkinnassa on otettu huomioon aluetta koskevan maankäyttövarauksen erityisyys ( Sutikankangas-alueen tulevaisuuden mahdollisuudet ) sekä Sutikankankaan ja tuotantoalueen välinen lyhyt etäisyys. Merkitystä on myös sillä, että maakuntakaava on suhteellisen uusi ja siten ajantasainen, ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 21.12.2010. Turvetuotannon melusta ja pölypäästöistä aiheutuisi haitallisia vaikutuksia ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltumiseen. Toiminnan luonteesta johtuen päästöistä aiheutuvaa ympäristön merkittävää pilaantumista ei voitaisi estää lupamääräyksilläkään ottaen huomioon Sutikankankaan ja turvetuotantoalueen etäisyys. Aluehallintovirasto arvioi, että jos Klapurinnevan turvetuotantoalueelle myönnetään ympäristölupa, niin ne ominaisuudet, joiden perusteella alue on merkitty maakuntakaavaan matkailun vetovoimaalueeksi/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi, menetettäisiin ja maakuntakaava menettäisi maankäyttöä ohjaavan merkityksensä. 27

Edellä mainituin perustein aluehallintovirasto arvioi, että toiminta-alueen suunniteltu sijaintipaikka ei täytä ympäristönsuojelulain 6 :n vaatimuksia ja hakemus on siten tullut hylätä. Muut ympäristöluparatkaisussa huomioon otetut seikat Tuotantoalueen pinta-ala on yhteensä noin 93 ha ja siitä noin 58 ha on ojittamatonta. Tuotantoalueen kuivatusvedet on suunniteltu johdettavaksi metsäojaa pitkin Tuurinluomaan ja edelleen Laihianjokeen. Vesienhoidon suunnittelussa Laihianjoen alaosan tila on luokiteltu sekä ekologisesti että kemiallisesti huonoksi. Laihianjoen alaosan hyvä tila on arvioitu saavutettavan vasta vuonna 2027. Toimenpideohjelman mukaan hyvän tilan saavuttamiseksi Laihianjoen veden kokonaisfosforipitoisuus tulee vähentää tasolle 40 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus tasolle 900 µg/l. Tavoitteita ei ole saavutettu. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää, että ravinne- ja kiintoainekuormitusta vähennetään nykyisestä. Klapurinnevan turvetuotannon päästöistä, yhdessä muun kuormituksen kanssa, aiheutuisi merkittävää alapuolisten vesistöjen pilaantumisen vaaraa ja siten hanke olisi ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 2) kohdan vastainen. Turvetuotannon päästöt heikentäisivät osaltaan vesienhoidossa asetettujen tilatavoitteiden saavuttamista. Lisäksi hankkeen pölypäästöistä voi aiheutua loma-asutukselle naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Turvepöly on tummaa ja veden pinnalle kulkeutuessaan kuivaa ja vettä hylkivää, jolloin vähäinenkin turvepölymäärä voidaan kokea viihtyisyyshaittana. Muistutusten mukaan lampien vesi on hyvin kirkasta, jolloin veden pinnalle joutuva turvepöly voi aiheuttaa tavanomaista pienempinä määrinä viihtyisyyshaittaa. Selvitysten puutteellisuudet VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Hakemuksen luontoselvitykset ovat puutteellisia. Esimerkiksi perhoslajistoa ei ole selvitetty. Luontoselvityksiä on pääosin tehty vain tuotantoalueeksi suunnitellulla alueella ja sielläkin ainoastaan ojittamattomalla alueella. Hakemuksen täydentäminen ei kuitenkaan ole ollut tarpeen luparatkaisu huomioon ottaen. Lupahakemuksen hylkäämistä tarkoittavat vaatimukset on otettu huomioon ratkaisussa. Ratkaisu huomioon ottaen vastaaminen lausunnoissa ja muistutuksissa oleviin muihin vaatimuksiin ei ole tarpeen. Ympäristönsuojelulaki 6, 41 43 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 28

29 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 7 310 euroa. (turvetuotantoalue 30 300 ha). Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Valtioneuvoston asetus (1145/2009) aluehallintoviraston maksuista PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Laihian kunta Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Laihian kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Laihian kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Kyrönmaa-lehdessä.

30. MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Kartta Satu Ahola Riitta Lähdemäki Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Satu Ahola. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki RL/TKa

31 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.5.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi

32 aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Kartta / tuotantosuunnitelma 33