Laadullinen tutkimusprosessi Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.2005 Heli Raassina Aiheet Laadullisen tutkimuksen suunnittelu ja toteutus Laadulliset aineistonkeruumenetelmät Operationaalistaminen Laadulliset analyysimenetelmät Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Empiirisen aineiston laadullinen kuvaus Laadullisen tutkimuksen arviointi Laadullisen tutkimuksen raportointi 1
Laadullisen tutkimuksen suunnittelu ja toteutus Laadulliset aineistonkeruumenetelmät (eli aineiston keräämisen metodit/tekniikat eli kenttätyömenetelmät) Haastattelu Tarkkailu eli observointi Kirjallinen materiaali Valokuvat ja elokuvat Elämänkerrallinen aineisto Aineistonkeruumenetelmiä voidaan yhdistellä (esim. haastattelu ja tarkkailu) Kvalitatiivisia aineistonkeruumenetelmiä voidaan käyttää myös kvantitatiivisissa tutkimuksissa (esim. havainnointi alustavana työnä ennen lomakkeen tekemistä) (Metsämuuronen, 2003) Haastattelu Haastattelu voidaan toteuttaa mm. seuraavasti kasvoista kasvoihin yksilöhaastatteluna tai ryhmähaastatteluna postitetulla tai paikan päällä kerätyllä lomakkeella puhelimitse Haastattelut voidaan jaotella strukturoituihin puolistrukturoituihin ja avoimiin haastatteluihin (Metsämuuronen, 2003) 2
Strukturoitu haastattelu Toteutetaan yleensä lomakehaastatteluna, jossa on valmiit kysymykset ja ne esitetään kaikille vastaajille samassa järjestyksessä Edullista käyttää silloin kun haastateltavia on useita tai kun haastateltavien ryhmä on yhtenäinen Toisaalta tulee miettiä, olisiko tehokkaampaa kerätä aineisto pelkällä kyselylomakkeella. Strukturoitu haastattelu on ongelmallinen, jos tutkittava ryhmä poikkeaa selvästi perusjoukosta. (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998) Puolistrukturoitu haastattelu Käytetään myös nimitystä teemahaastattelu Haastattelu pohjautuu ennalta valittuihin teemoihin Kysymysten muoto ja esittämisjärjestys on vapaa (usein käytetään avoimia kysymyksiä) Haastattelijalla on mahdollisuus rohkaista haastateltavaa tarkentamaan vastaustaan Sopii tilanteisiin, joissa tutkimuksen kohteena ovat intiimit tai arat aiheet tai selvitetään heikosti tiedostettuja asioita (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998) 3
Ei-strukturoitu haastattelu Käytetään myös nimityksiä avoin, vapaa, syvä tai informaali haastattelu Olemukseltaan lähinnä keskustelua, jossa käsitellään esim. vain yhtä aihealuetta Ei-ohjaava haastattelu: aiheen muutokset tulevat haastateltavasta itsestään eivätkä haastattelijan ohjaamina Sopii käytettäväksi mm. silloin kun haastateltavien kokemukset vaihtelevat paljon, kun käsitellään arkoja tai huonosti muistettuja asioita tai kun tutkittavia on vähän (Metsämuuronen, 2003; Hancock, 1998) Haastattelutavan valinta (Metsämuuronen, 2003) Lomakehaastattelu Teemahaastattelu Avoin haastattelu Kysymysten muotoilu Kiinteä Suosituskysymyksiä Vapaa Kysymysalue Tiukasti määritelty Pääpiirteissään määritelty Vapaa Vastaajien määrä Suuri Melko pieni Pieni Kustannukset/ yksikkö Pienet Suurehkot Suurehkot Työmäärä analyysivaiheessa Melko pieni Suuri Suuri Tutkijan paneutuminen Voi olla pieni Aina suuri Aina suuri Saatu tieto Pinnallista Syvää Syvää 4
Haastattelun toteuttaminen Tutkimushaastattelun tarkoituksena on systemaattinen tiedonhankinta Haastattelu on suunniteltu tutkimuksen kohteeseen tutustuminen niin käytännössä kuin teoriassa Haastattelu on johdettu haastattelija käynnistää ja ohjaa haastattelua Motivointi haastattelija motivoi haastateltavaa ja ylläpitää hänen motivaatiotaan Vuorovaikutus Luottamuksellisuus haastateltavan on pystyttävä luottamaan, että annetut tiedot käsitellään luottamuksellisesti (Metsämuuronen, 2003) Milloin haastattelu sopii aineiston keräämiseen? Satunnaisotos koko väestöstä Kohdejoukolla alhainen koulutustaso Tutkittavilla alhainen motivaatio Halutaan säädellä tutkimusaiheiden järjestystä Halutaan tulkita kysymyksiä tai täsmentää vastauksia Halutaan kato mahdollisimman pieneksi Tutkitaan intiimejä tai emotionaalisia aiheita Kartoitetaan tutkittavaa aluetta Tutkitaan aihetta, josta ei ole objektiivisia testejä (Metsämuuronen, 2003) 5
Havainnointi Tutkija tarkkailee tutkimuksen kohdetta tehden samalla muistiinpanoja. Havainnointi ei ole välttämättä pelkästään visuaalista toimintaa vaan myös muita aisteja voidaan käyttää aineiston keräämisessä hyödyksi Havainnointi on jatkumo objektiivisesta tarkkailusta täydelliseen samaistumiseen. (Metsämuuronen, 2003) havainnointi ilman varsinaista osallistumista havainnoija osallistujana osallistuja havainnoijana täydellinen osallistuja yliosallistuminen (tutkija muuttuu tutkimuskohteekseen, goes native ) Havainnointi Havainnointi ilman osallistumista kun halutaan tutustua ennalta tutkittavaan tilanteeseen esim. yhteisöä tutkittaessa laittomia asioita tutkittaessa ainoa eettisesti oikea tapa lähestyä tutkimuskohdetta. Osallistuva havainnointi toimintatutkimuksissa, jolloin tutkija on enemmän toimijan roolissa tutkijalla on moraalinen vastuu puuttua tilanteeseen, jos tapahtuu vääryyksiä Piilohavainnointi tutkija soluttautuu tutkittavaan ryhmään (Metsämuuronen, 2003) 6
Aineiston kerääminen havainnoinnin aikana Kirjalliset muistiinpanot kuvauksia ihmisistä, tilanteista, ympäristöstä jne. Kirjoittaessa muistiinpanoja jotakin oleellista voi jäädä huomaamatta Videointi Videokameran läsnäolo voi vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen (eivät halua tulla kuvatuksi, eivät ole luonnollisia ) Valokuvat rakennuksista, ympäristöstä, vaatteista, tapahtumista jne. (Hancock, 1998) Kirjallinen materiaali Esim. päiväkirjat, kirjeet, kertomukset Kirjallisen materiaalin lukemisen periaatteet: kriittisyys aineiston sopivuus tutkimuksen materiaaliksi Lukiessa voi pohtia mm. seuraavia asioita: Miltä kannalta asiaa on tarkasteltu? Onko kyse samasta asiasta vaikka eri materiaaleissa käytetään eri termejä? Onko kirjoittaja objektiivinen vai subjektiivinen? Kenelle kirjoittaja kirjoittaa? Miksi? (Metsämuuronen, 2003) 7
Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Analyysin tarkoituksena on tiivistää aineisto kadottamatta kuitenkaan sen sisältämää informaatiota Ennen varsinaisten analyysimenetelmien käyttämistä kerätty aineisto vaatii jonkin asteisia esitöitä Analyysin ja tulkintavaiheen suhde - kaksi erilaista näkökulmaa ei erotettavissa toisistaan: analyysivaiheessa tehdään tulkintoja, jotka ohjaavat analyysiä kaksi erillistä tapahtumaa Analyysin ja tulkinnan tekemiselle kaksi periaatteellista lähestymistapaa grounded-mallin mukaisesti tulkinnat rakennetaan aineistosta käsin aineisto tutkijan teoreettisen ajattelun lähtökohta tai apuväline Ennen analysointia Aineiston purkaminen esim. litterointi, yhteenvedot Aineiston järjestäminen haastateltaville tunniste (numero, koodi) kenttämuistiinpanojen järjestäminen esim.päivämäärän tai sisällön mukaan varmuuskopiot Aineistoon tutustuminen nauhojen kuuntelu, videomateriaalin katsominen, aineiston läpilukeminen jne. siten, että aineisto avautuu alustavasti tärkeää, jos ei ole kerännyt aineistoa aivan kokonaan itse 8
Aineiston koodaus Aineiston koodaus aineisto pilkotaan helpommin tulkittaviin osiin aineistolähtöisesti teorialähtöisesti Koodimerkinnät toimivat muistiinpanoina tekstikohdalle annetusta tulkinnasta tulkintojen jäsentäjinä tekstin kuvailun apuvälineenä aineiston jäsennyksen testausvälineenä osoitteena Koodattua aineistoa on helpompi käsitellä jatkossa (yhdistely, vertailu, järjestäminen, ryhmittely jne.) Empiirisen aineiston laadullinen kuvaus Kohderyhmän ja sen piirteiden luonnehdinta Teemoittelu: ensimmäinen kosketus aineistoon tekstimassasta erotetaan olennainen aines ja nostetaan esiin tutkimusongelmia valaisevat teemat Tyypittely aineisto ryhmitellään tyypeiksi esim. nipuksi samankaltaisia tarinoita tyyppi tiivistää ja tyypillistää erilaisia tyyppejä: autenttinen (vain yksi vastaus esimerkkinä laajemmasta aineistosta) yhdistetty (vastauksissa esiintyneet yleisimmät asiat mukana) mahdollisimman laaja tyyppi (jotkut tyyppiin mukaan otetut asiat ovat saattaneet esiintyä vain yhdessä vastauksessa) (Eskola &Suoranta, 2000) 9
Laadullisen tutkimuksen arviointi Laadullisen tutkimuksen arvioinnissa on kysymys tutkimusprosessin luotettavuudesta (ei pelkästään mittauksen luotettavuudesta) Ajatellaanko, että on olemassa vain yksi totuus vai voiko samasta asiasta olla useampia totuuksia Laadullisen tutkimuksen arviointiin on sovellettu mm. seuraavia tapoja: perinteisten käsitteiden, reliabiliteetin ja validiteetin, soveltaminen laadullisessa tutkimuksessa sellaisenaan vanhoille termeille on kehitetty uusia sisältöjä vanhat termit on hylätty kokonaan Luotettavuuden kriteereitä Uskottavuus luotettavuuden kriteerinä vastaavatko tutkijan käsitteellistykset ja tulkinnat tutkittavien käsityksiä Tutkimustulosten siirrettävyys mahdollista tietyin ehdoin Varmuus tutkijan ennakko-oletukset otetaan huomioon Vahvistuvuus tehdyt tulkinnat saavat tukea aiemmista tutkimuksista 10
Validiteetti realistisessa luotettavuusnäkemyksessä Tutkimusteksti ikkuna todellisuuteen Ulkoinen validiteetti tulkintojen, johtopäätösten ja aineiston välisten suhteiden pätevyys Sisäinen validiteetti tutkimuksen teoreettisten ja käsitteellisten määrittelyjen sopusointu Muita kriteereitä: Aineiston merkittävyys Aineiston riittävyys Analyysin kattavuus Analyysin arvioitavuus ja toistettavuus Triangulaatio Erilaisten aineistojen, teorioiden ja/tai menetelmien käyttöä samassa tutkimuksessa aineistotriangulaatio (useammanlaisia aineistoja) tutkijatriangulaatio (samaa ilmiötä tutkii useampi tutkija) teoriatriangulaatio (aineistoa tulkitaan usealla teorialla) menetelmätriangulaatio (useita aineistonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä) Voidaan korjata luotettavuusvirhettä yksi menetelmä kuvaa kohdetta yhdestä näkökulmasta, jolloin useampaa menetelmää käyttämällä saadaan totuudenmukaisempi kuva kallista ja vie paljon aikaa (Eskola & Suoranta,2000; Lacey & Luff 2001) 11
Laadullisen tutkimuksen arviointi lukijan näkökulma Ulkopuolinen lukija arvioi tutkimusta tutkimusraportissa esitettyjen väitteiden perusteltavuuden ja totuudenmukaisuuden perusteella Aineistonkeräämisen ja analysoinnin tarkka kuvaaminen tutkimuksen toistettavuus Lukijalle annetaan aineiston tulkintojen lisäksi katkelmia aineistosta, joista tulkinnat on tehty Retoriikalla luotettavampia tutkimuksia? Esim. kuvailut kenttätyön kestosta ja vaikeudesta siteeraukset alan ehdottomilta guruilta Laadullisen tutkimuksen raportointi Laadullisen tutkimuksen raportointiin ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa mallia Perinteinen rakenne noudattaa kaavaa: nimi, tiivistelmä, alkusanat, sisällysluettelo, johdanto, teoreettinen tausta, ongelmat ja hypoteesit, tutkimusmenetelmät, tulokset, pohdinta, lähteet ja liitteet Hyvä nimi on ytimekäs ja informatiivinen Sisällysluettelosta paljastuu tutkimuksen rakenne Johdannossa lukija johdatetaan tutkimukseen Teoriaosuudessa esitetään teoreettiset lähtökohdat tutkimukselle sekä tehdään ongelman asettelu (ellei ole tehty jo aiemmin) Menetelmäosuudessa esitellään aineistonkeruumenetelmät, käytetyt tutkimusmenetelmät sekä kuvaillaan kohderyhmää (Eskola & Suoranta, 2000; Hirsjärvi ym. 2000) 12
Laadullisen tutkimuksen raportointi Laadullisen tutkimuksen tulokset ovat usein vaikeasti kiteytettävissä Tulokset koostuvat raportin käytäntöön painottuvassa osuudessa tehdyistä kuvauksista. Keskeisimmät tulokset tai päätelmät kootaan yhteen Raportin lopussa tutkimusprojektia tarkastellaan kokonaisuutena Kvalitatiivinen raportti on usein kertomuspainotteinen aineiston analyysi ja esittämistapa korostuvat Kirjoittaminen luovaa, ei mekaanista (Eskola & Suoranta, 2000; Hirsjärvi ym. 2000) Laadullisen tutkimuksen raportointi Raportoinnissa ei ole pakko kangistua totuttuihin kaavoihin Perinteisen rakennemallin sijaan raportoinnissa voi edetä esim. seuraavasti ensin käytäntö sitten teoria tutkimusmenetelmien ja niiden käyttö sekä teoreettiset lähtökohdat raportin lopussa teorian ja empirian vuoropuhelu Sisällysluettelon muotoilu riippuu tutkimuksen tehtävästä ja tavoitellusta käyttötavasta Pääotsikot, alaotsikot jne. (tarkka kuva tutkimuksen sisällöstä, sirpalemaisuus) Pelkät pääotsikot (esseemäinen esitystapa, itsenäiset luvut) 13
Vinkkejä Tutkimusta tehdessä kannattaa kirjoittaa ylös kaikki mitä mieleen tulee kyseisestä aiheesta ja karsia turhat sivujuonet myöhemmin pois. (tutkimuspäiväkirja) Kirjoitusvaiheessa sisällysluettelo toimii ajatusten jäsentäjänä Oma persoonallisuus saa näkyä laadullisessa tutkimuksessa Aineistonkeräämisen jälkeen voi liikkua hulluuden rajoilla kun ei oikein tiedä, mitä aineiston kanssa pitäisi tehdä. Eskolan ja Suorannan mukaan tämä on kuitenkin ohimenevää. Lähteet Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vastapaino. Hancock, B. 1998. Trent Focus for Research and Development in Primary Health Care: An Introduction to Qualitative Research. Trent Focus. www.trentfocus.org.uk/resources/qualitative Research.pdf (8.2.2005) Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutki ja kirjoita. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Lacey, A. & Luff, D. 2001. Trent Focus for Research and Development in Primary Health Care: An Introduction to Qualitative Analysis. Trent. Focus. www.trentfocus.org.uk/resources/qualitative Data Analysis.pdf (8.2.2005) Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. 2. uudistettu painos. Helsinki. International Methelp Ky. 14
Pohdittavaa Minkälaisia käytännön kokemuksia sinulla on eri aineistonhankintamenetelmistä? Minkälaisia suunnitelmia ja ennakkovalmisteluja teit ennen aineiston keräämistä? Miten saamasi aineisto ja ennakkovalmistelut/tutkimuskysymyksesi suhtautuivat toisiinsa? Miten analyysi ja tulkinta suhtautuvat/voisivat suhtautua toisiinsa omassa tutkimuksessasi? Miten oman tutkimuksesi luetettavuutta voisi arvioida? Miten oman tutkimuksesi luotettavuutta voisi parantaa? Sopisiko oman tutkimuksesi raportointiin jokin vaihtoehtoinen tapa? Minkälainen? Miksi? 15