Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen parantaminen Lounais- Suomessa



Samankaltaiset tiedostot
CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Sijoittumisen yhteisseuranta

Opetuksen johdon foorumi

AMEO-strategia

Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan. Sanna Putila

Satakunnan vanhusneuvosto

Maahanmuuttajat korkeakouluissa

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

1) yhteisen oikeudellisen opintokokonaisuuden suunnittelun ja pilotoinnin liiketalouden ylempään amk-tutkintoon

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

TYÖELÄMÄOPINNOT laaja-alainen maisteriohjelma. Info kevät 2018

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

Nopsa Satakunta Jatko-opintoväylä: WinNova-SAMK PÄÄSYLIPPU SAMK:iin

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

TKI-toiminnan opinnollistaminen osaaminen karttuu työssä ja työtä kehittäen , Liisa Vanhanen-Nuutinen

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari klo Pinni B1096

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

Kansainväliset koulutusskenaariot

AHOT korkeakouluissa. AHOT-työryhmä Turun yliopisto

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään Oulu

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Harjoittelupaikan hakuun uusimuotoista valmennusta

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Yhdessä hyvä OTE. Tuettu työllistäminen. versio1.0 kesäkuu2018

TYÖHÖNVALMENNUS PALKKATUKIJAKSOLLA.

Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT

OPPILAANOHJAUS VL.7-9

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

Työhönvalmennuksen prosessikortit

Digiohjausta kaikille!

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Lapin TNO-palvelut Lapin kirjastokokous

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

uranhallinta ja osaaminen

HRHelp työnhakijan ja työnantajan työkaluna osaamistarpeiden tunnistamisessa Helsingin kaupunki

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kiinni työelämässä -seminaari

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus. Erkki Härkönen ja Anne Kumpula,

VALMA ja TELMA seminaari

Työhakemuksen tekeminen

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018

WOMENTO - työuramentoroinnilla tuloksiin! Monikulttuurisuuden asiantuntija Gunta Ahlfors Oulu

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Liite HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Transkriptio:

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen parantaminen Lounais- Suomessa 1. Tausta Turun ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa on vieraskielisiä koulutusohjelmia, joissa opiskelee lukuisia eri kansallisuuksia erilaisin kulttuuri- ja kielitaustoin. Kansainvälistyvä korkeakoulukenttä luo mahdollisuuksia, mutta myös kehittämiskohteita. Turun ammattikorkeakoulussa on havaittu kehitystarpeita koskien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ohjausta, kielellisten valmiuksien parantamista sekä harjoittelu- ja työpaikkojen saamista. Yleisinä ongelmina on tunnistettu muun muassa seuraavia ilmiöitä: - Tutkintoajat pitkittyvät tai tutkintoja ei suoriteta loppuun - Harjoittelupaikkoja on vaikea saada - Suomen kielen osaamisen puuttuminen - Opiskelija ei saa työpaikkaa tai työ ei liity opiskeltavaan alaan - Opiskelijoiden keskeyttämisaste on poikkeuksellisen korkea Ongelmien syyt voidaan tiivistää kolmeen pääkohtaan: - Toisin kuin paikallisilla opiskelijoilla, kansainvälisiltä tutkinto-opiskelijoilta puuttuu henkilökohtaiset verkostot ja heidän alueellisen elinkeino- ja muun työelämän tuntemuksensa on heikko. - Kansainvälisen tutkinto-opiskelijat tulevat erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskuntarakenteista, joissa työ- ja sosiaalisen elämän normit sekä lainsäädäntö poikkeavat merkittävästi suomalaisista. - Kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla on vaikeuksia suomen kielen oppimisessa. Formaalin kielenopetuksen lisäksi tulisi suomea osata myös arki- ja työpäivän tilanteissa. Turun ammattikorkeakoulussa on haluttu paneutua näiden ongelmien ratkaisumallien kehittämiseen ja löytää tehokkaita ja täsmällisiä toimenpiteitä nuorten tilanteen parantamiseksi ja ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Projekti kokoaa yhteen kokonaisuuteen ammattikorkeakoulun sisällä jo toimivia tuki- ja ohjauspalveluja, sekä täydentää niitä kehittämällä uusia työllistymistä parantavia toimenpiteitä. Yhteen kokonaisuuteen kokoaminen tehostaa vaikuttavuuden seurantaa, poistaa päällekkäisyyksiä ja luo synergiaa. Päätavoite on, että nuori valmistuu, kasvaa ammatillisesti opiskelunsa aikana suomalaiseen työelämään, tietää Suomen työ- ja yleisestä lainsäädännöstä ja sen noudattamisesta, integroituu sosiaaliseen ja kulttuurilliseen ympäristöön, sekä yhteiskuntaan, ja valmistuttuaan työllistyy Suomeen tuoden ammatillista osaamistaan alueelliselle elinkeino- ja muulle työelämälle. 2. Tavoitteet Yhteistyöhankkeen kokonaisvaikuttavuustavoitteena on kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden valmistuminen ja työllistyminen Lounaisrannikolle. Yhteistyö SAMKin kanssa antaisi lisäarvoa, joka näkyisi työllistymisvaikutuksena ja korkeakoulujen toiminnan kustannustehokkuutena. Vaikuttavuutta lisäisi mm. alueellisen laajentumisen kautta saatava kattavampi harjoittelupaikka- ja työnantajaverkosto. Kustannustehokkuutta ja laatua lisäisi myös yhteisten käytänteiden luonti ja toteutus.

Taulukko yksi summaa yhteen osatavoitteet ja niiden odotetut vaikuttavuudet: Osatavoitteet Kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille kehitetyt neuvonta- ja ohjaustoiminnat, joilla tuetaan opiskelijan opiskeluaikaista toimintaa laaja-alaisesti ja puututaan varhain havaittuihin opiskelun viiveisiin poistamalla niiden syitä Kehitetään hyviä käytänteitä, joilla tuetaan ja vahvistetaan opiskelijan työelämässä ja arjessa käytetyn suomenkielen oppimista Opiskelijoille järjestetään perusopetusta ja oppimistilanteita suomalaisesta kulttuurista, yhteiskunnasta, lainsäännöstä ja normeista Opiskelijoille levitetään opintojen alusta alkaen tietoutta Lounaisrannikolla toimivista työnantajista, niiden tavasta rekrytoida ja niistä seikoista (osaaminen, asenne, käyttäytyminen jne.), joita työnantajat arvostavat rekrytoidessaan työntekijöitä Lounaisrannikon työnantajat saavat vahvat verkostot alueensa korkeakouluihin ja luovat rekrytointimahdollisuuksia kansainvälisiin opiskelijoihin Odotettu vaikuttavuus Nopeutetaan tutkintojen valmistumista, vähennetään keskeyttämisiä Auttaa opiskelijaa integroitumisessa suomalaiseen työ- ja arkielämään, lisätään työllistymistä Louraalueella Valmiudet suomalaiseen työ- ja arkielämään lisäävät työllistymistä Loura-alueella Opiskelijoilla on realistinen käsitys Lounaisrannikon työntilanteesta ja tietous kehittää omia työnsaantivalmiuksia, sekä keinoja selviytyä Suomen kansainvälistyvässä työelämässä, lisätään työllistymistä Lounasrannikon työnantajat voivat lisätä kansainvälistä tietämystään toimintansa kehittämisessä ja vahvistaa kansainvälisiä verkostojaan myyntinsä kasvattamisessa Taulukko 1: Osatavoitteet ja odotettu vaikuttavuus 3. Organisointi Turun ammattikorkeakoulussa on käynnistetty kokonaistoimenpideohjelma, jossa kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden valmistumista ja työllistymistä vauhdittavia, tunnistettuja kehittämiskohteita parantavia toimenpiteitä, kehitetään ja toteutetaan. Käynnistyvää toimintaa halutaan laajentaa Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa yhteiseksi kehittämis- ja toimenpideohjelmaksi. Yhteistyön arvioidaan tuottavan lisäarvoa mm. laajentamalla työllistymissektoria koko Lounaisrannikon alueelle. Näin molempien ammattikorkeakoulujen vaikuttavuusalueiden työpaikat ja työkulttuurit tulevat tutuiksi kummankin korkeakoulujen opiskelijoille. Yhdessä tekeminen luo yhteistä toimintaympäristöä opiskelijoiden laajemmalle verkostoitumiselle. Lisäksi tehokkaalla yhteistyöllä toimenpiteiden laatua ja kustannustehokkuutta lisätään. Ohjelman kokonaiskoordinaatiosta vastaa Turun ammattikorkeakoulu. Molempiin korkeakouluihin nimetään ohjelman toimenpiteistä vastaava projektipäällikkö sekä yhteinen ohjausryhmä, jossa on työnantajien edustajia mukana. Projektin johtajana vararehtori Saara Lampelo.

4. Toteuttamistapa 4.1. Työn vaiheet ja aikataulu Ensimmäinen projektikuukausi on kesäkuu 2013, loppukuukausi on joulukuu 2014 Tavoite/työvaihe Vuosi 2013 Vuosi 2014 Projektikuukausi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Käynnistyminen ja tiedon siirto Arki- ja työkielivalmiudet Arjen hallinta TuAMK/SAMK 1. vuosikurssi muut vuosikurssit (vk) 1. vk Kulttuuri ja yhteiskunta 1 vk muut vk 1. vk Työnhaku- valmiudet Työnhakusimulaatiot Yritys- vierailut Työnantaja- foorumit Työpaikkavierailut Palautefoorumit Toimenpideehdotukset 4.2. Toimenpidekokonaisuudet 4.2.1. Arki- ja työkielivalmiudet Projektin aikana opiskelija saa uusia keinoja ja lisämotivaatiota kielen opiskeluun ja toimivaksi todetut käytänteet otetaan käyttöön. Formaalien kielikurssien lisäksi kielenopetuksen välineitä ovat mm.: - Tandem opiskelu - Verkko-opiskelu: esimerkiksi kotisuomessa.fi (avautuu kesän aikana) - Kielifoorumit - Informaali kielenopiskelu ja itseopiskelu - Kaupunkikävelyt ja arjen toimintakieli 4.2.2. Arjen hallinta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa: opiskelu, koti, terveys ja hyvinvointi, asuminen ja työssäkäynti Projektin aikana vertais- ja opettajatutor toimintaa kehitetään erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden kohtaamiseksi ja ohjaamiseksi. Opiskelijoiden neuvontaa ja suomenkielistä kommunikointia neuvotaan ja ohjataan arkisissa asioissa liittyen niin asunnon etsimiseen ja vuokraussopimuksiin, kaupassakäyntiin suomen kielellä, harrastustoimintaan ja opiskelijoiden hyvinvointiin, sekä ohjataan muissa opiskelijoiden

arjen toimintaa parantavissa asioissa, jotta opiskelijoiden voimavarat keskittyisivät opiskeluun arjen hoituessa järjestelmällisesti. 4.2.3. Kulttuuri ja yhteiskunta Projektin aikana järjestetään foorumeita ja luentoja eri teemoilla liittyen suomalaiseen työkulttuuriin ja yhteiskuntakulttuuriin. Foorumit toteutetaan yhteistyössä opetushenkilökunnan ja yhteistyötahojen yritysten ja järjestöjen kanssa. Esimerkkejä käsiteltävistä asiakokonaisuuksista: - Kulttuurien ymmärtäminen niiden oppimisen lähtökohtana - Suomalaisen kulttuurin erityispiirteet - Kulttuurin vaikutus käyttäytymiseen esimerkiksi työyhteisöissä ja neuvottelutilanteissa; kulttuurienvälinen kommunikaatio - Suomalainen yhteiskunta: Suomen lait ja säädökset sekä niiden noudattaminen - Vaikuttaminen: Opiskelijajärjestöt; Alumnitoiminta työelämäverkostojen luojana 4.2.4. Työnhakuvalmiudet Projektin aikana opiskelijoita valmennetaan Suomen työmarkkinoilla toimimiseen ja työnhakuvalmiuksien kehittämiseen suomalaisten työantajien lähtökohdista ja tarpeista sekä halutuista työvalmiuksista. 4.2.5. Työnhakusimulaatiot Työnhakusimulaatioissa opiskelija saa aitoa palautetta elinkeinoelämän ja muiden työnantajien edustajilta mallinnetussa tilanneympäristössä. Simulaation aikana opiskelija: - Vastaa työhakemukseen laatimalla hakemusta varten räätälöidyn motivaatiokirjeen ja CV:n - Kohtaa elinkeinoelämän edustajan haastattelutilanteessa - Saa palautetta hakemuksestaan - Saa kannustavan arvioivaa palautetta haastattelusta ja omasta selviytymisestään kehittääkseen itseään 4.2.6. Yritysvierailut Elinkeinoelämään tutustuminen toteutetaan pienryhmissä tapahtuvilla yritysvierailuilla. Vierailuilla käydään läpi yrityksen toimintakenttä sekä niitä osaamisia, joita yritys työnantajana arvostaa. Yritystä ja muita työnantajia pyydetään kertomaan mm. organisaation eettisistä arvoista, työtavoista ja -moraalista sekä kielitaito-odotuksista. Pienryhmärakenteen tarkoitus on rohkaista avointa dialogia. Vierailut tutustuttavat opiskelijan alueen elinkeinorakenteeseen ja lisäävät työ- ja tapakulttuurin tuntemusta. Lisäksi vierailujen toivottu vaikutus on madaltaa opiskelijoiden kynnystä ottaa yhteyttä yritykseen myöhemmin, esimerkiksi työharjoittelupaikkoja hakiessa. Koska ryhmän koko on pieni, toivotaan osallistujiksi valikoituvan juuri ne opiskelijat joilla on jo olemassa olevaa kokemusta tai mielenkiintoa vierailun kohteena olevan yrityksen toimintakenttään (match making). 4.2.7. Työnantajafoorumit Projektin aikana järjestetään foorumeita ja luentoja eri teemoilla liittyen suomalaiseen työkulttuuriin kuten työelämän formaaleihin sääntöihin sekä kirjoittamattomiin normeihin ja kulttuurienväliseen

kommunikaatioon. Foorumit toteutetaan yhteistyössä opetushenkilökunnan ja yhteistyötahojen yritysten ja muiden työnantajien sekä järjestöjen kanssa. Luennoille voidaan kutsua vierailevia luennoitsijoita sekä laaja-alaisesti kokeneita elinkeinoelämän ja -järjestöjen edustajia kertomaan mm. siitä, mitä työnantajat työntekijöiltään odottavat. 4.2.8. Työpaikkavierailut Työtehtäviin ja -toimintaan tutustuminen työpaikoilla. 4.2.9. Palautefoorumit Opiskelijat ja muut toimijat antavat palautetta, tulokset arvioidaan ja toiminnan kehittämiskohteet paikannetaan. 5. Hankkeessa syntyneet toimenpiteet ja hyvät käytänteet Projektissa tunnistetaan työn aikana syntyviä toimenpiteitä ja hyviä käytänteitä, joihin on saatu hyvä palaute ja nähtävissä on haluttua vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta mitataan aluksi opiskelijoiden motivaation parantumisella. Lopullisena mittarina käytetään opiskelijoiden työllistymistä sekä toimeentulon vakiinnuttamista. 6. Vaikuttavuuden seurannan mittarit ja menetelmät Projektissa kehitetään menetelmiä opiskelijoiden työllistymisen ja toimeentulon seurantaa varten kohdenneltuja menetelmiä mm. opiskelijajärjestöjen, alumnien sekä korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelujen yhteistyön tiivistämisellä tähän tarpeeseen vastaten. Vaikuttavuuden mittareina ovat opintojen keskeyttämisten väheneminen, tutkintojen nopeuttaminen, valmistumismäärät sekä opiskelijoiden tyytyväisyys- ja muut palautteet sekä työnantajien palautteet. Tilastollisina mittareina käytetään virallisia tilastoja sekä ammattikorkeakoulujen dokumentoitua tietoa ja palautteita. 7. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Projekti laatii vuosittaisen toiminta ja tulosseurantaraportin sekä projektin päätyttyä loppuraportin. Loppuraportti sisältää yhteenvedon projektin tulosten kautta syntyneistä jatkotoimenpiteistä sekä hyvistä käytänteistä sekä niiden käyttöönotosta.

8. Budjetti Alla olevan budjetin mukaisesti yhteistyöprojektille Turun ammattikorkeakoulu anoo rahoitusta yhteensä 110 000 OKM:n myöntämästä avustuksesta ja omarahoitusosuuden Turun kaupungin Turun ammattikorkeakoulun projektitoimintaan tarkoitetusta määrärahasta. Vastaavasti SAMKin osuus on laskettu sisältävän OKM:n avustusosuuden sekä SAMKin/Porin oman rahoitusosuuden, yhteensä 83 000. Turun AMK Vuosi 2013 2014 Yhteensä OKM KH Palkat 60 % 40 % Koordinaatio/projektipäällikkö 25000 40000 Työnantajakustannukset 6250 10000 Yhteensä 31250 50000 Palkkiot 6000 7000 Palkat ja palkkiot yhteensä 37250 57000 94250 Matkat 2950 3450 6400 Sis. yhden ulkomaan matkan/v Bryssel 2 hklöä, opiskelijoiden bussimatka/samk Muut kulut 1700 2350 4050 Liittyen foorumeihin, workshop-aiheistoihin Yleiskulut 5% palkoista 4712,5 TuAMK yhteensä 109412,5 65647,5 43765 SAMK Vuosi 2013 2014 Palkat Projektipäällikkö/SAMK 15400 36000 3850 9000 19250 45000 Palkkiot 3000 4500 Palkat ja palkkiot yhteensä 71750 Matkat 2000 3000 5000 Muut kulut 1000 2000 3000 5 % 3587,5 SAMK yhteensä 83337,5 Projekti yhteensä 192750