Asia: Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta (lausuntopyyntö 24.4.2012 Drno 58/2011)



Samankaltaiset tiedostot
Asia: Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta (lausuntopyyntö )

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E

Päähuomiot kaavaehdotuksesta. Yleistä

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Vastaselitys Finnoon osayleiskaavaa koskevassa valitusasiassa. VIITE:

Uudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus Riitta Murto-Laitinen

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta (lausuntopyyntö , Dnro 176/2013)

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen

Espoon kaupunginvaltuuston päätös on kumottava.

Maisemat maakuntakaavoituksessa

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Taajama-alueen osayleiskaavan muutos

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

Vastaselitys Finnoon keskuksen alueen asemakaavaa koskevassa valitusasiassa

Kallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Asia: Lausunto 2. vaihemaakuntakaavan, Östersundomin alueen ehdotuksesta (lausuntopyyntö , Dnro 58/2011)

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry

Luonnos Perustelumuistio

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, Aleksis Klap

Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava (273 )

ÖSTERSUNDOM-TOIMIKUNTA Östersundom-toimikunnan lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari Sanna Jylhä

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus

LAUSUNTOPYYNTÖ UUSIMAA-KAAVAN 2050 EHDOTUSVAIHEEN KOKONAISUUDESTA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa Lotta Vuorinen

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) mielipide Itäisen saariston asemakaavaluonnoksesta

Linnut ja maakuntakaava

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Tringa ry on tutustunut Helsingin yleiskaavan aineistoihin ja lausuu kaavaluonnoksesta mielipiteenään seuraavaa.

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Asia: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

PUUMALAN KUNTA LIETVESI-SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA PITKÄSAARI Selostus luonnos

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivityksestä, liite 6. Maakuntahallitus

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla

Transkriptio:

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Suojelusihteeri Aili Jukarainen Annankatu 29 A 16 00100 Helsinki suojelusihteeri@tringa.fi BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 Helsinki toimisto@birdlife.fi Vastaanottaja: Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B 00240 Helsinki maakuntakaava@uudenmaanliitto.fi Tiedoksi: Ympäristöministeriö Kirjaamo PL 35 00023 Valtioneuvosto kirjaamo.ym@ymparisto.fi Asia: Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta (lausuntopyyntö 24.4.2012 Drno 58/2011) Lausunnon antajat: Lausunnon antavat BirdLife Suomi ry ja sen paikallisyhdistys Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry (rek.nro 116.353, 2104 jäsentä vuoden 2011 alussa). Tringa ry:n tarkoituksena on edistää ja kehittää lintuharrastusta, lintujen- ja luonnonsuojelua sekä toimia alueensa lintuharrastajien ja tutkijoiden yhdyssiteenä. Yhdistyksen toiminta-alue on Helsinki ja sen ympäristö (entinen Uudenmaan maakunta sekä Sipoo entisellä Itä- Uudellamaalla). Lausunto Tringa ry ja BirdLife Suomi ry kiittävät lausuntopyynnöstä. Yhdistykset ovat tutustuneet Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen aineistoa pääasiassa linnustonsuojelun näkökulmasta ja lausuvat mielipiteenään seuraavaa. 1

Luontoalueiden huomioiminen Vastoin Ympäristöministeriön Uudenmaan aiempien maakuntakaavojen vahvistamisen yhteydessä antamia jatkosuunnitteluohjeita maakunnan liitto on valinnut, ettei se tässäkään kaavassa käsittele maakunnan luontoalueita kokonaisuutena. Ratkaisu on linnustonsuojelun sekä yleisesti luontoarvojen vaalimisen näkökulmasta kestämätön. Uudenmaan alueeseen kohdistuu koko Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen paljon erilaisia maankäyttöpaineita, mikä osaltaan lisää tarvetta osoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät alueet maakuntakaavassa. Tärkeiden luontoalueiden osoittaminen parantaa niiden alueiden mahdollisuuksia tulla huomioiduksi alemmilla kaavatasoilla. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 kohdan 4 mukaan maankäytön suunnittelun tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ja edelleen 28 kohdan 6 mukaan on kaavan laadinnassa kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonarvojen vaalimiseen. Mielestämme Uudenmaan liitto vaarantaa tämän tavoitteen saavuttamisen, koska se on ympäristöministeriön kehoituksista huolimatta jättänyt kyseisen lain luonnon monimuotoisuutta koskevan tavoitteen vaille huomiota. Ympäristöministeriö linjasi vahvistaessaan Uudenmaan maakuntakaavaa muun ohella seuraavaa: "Uudenmaan maakuntakaavassa on otettu huomioon valtakunnallisiin suojeluohjelmiin sisältyvät alueet ja Natura 2000 -verkoston alueet. Maakuntakaavassa tulee valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvien alueiden ohella kiinnittää riittävää huomiota myös muilla perusteilla tunnistettuihin, luonnonarvojen vaalimisen kannalta vähintään seudullisesti arvokkaisiin alueisiin. Jatkosuunnittelussa maakuntakaavaa tulee täydentää näiltä osin kokonaismaakuntakaavaksi." Ja edelleen 1. vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöksessä: "Uudenmaan liiton on tulevassa maakuntakaavoituksessa riittävien selvitysten perusteella otettava huomioon luonnonarvojen vaalimisen sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luonnonalueet ja ekologisten yhteyksien säilymistä koskevat vaatimukset. Luonnonarvojen vaalimisen on perustuttava riittäviin ja ajantasaisiin selvityksiin ja luonnonarvojen vaalimisessa on otettava huomioon myös muut kuin valtakunnallisesti merkittävät luonnonarvot." Uudenmaan liitolle on toimitettu selvitykset maakunnallisesti tärkeistä lintualueista sekä entisen Uudenmaan maakunnan 1 että entisen Itä-Uudenmaan maakunnan 2 osalta. Maakuntakaavassa maakunnallisesti tärkeitä lintualueita ei kuitenkaan ole osoitettu eikä täten myöskään varmistettu niiden säilymistä. Maakunnan alueelta on myös muita maakunnallisesti tärkeiden luontoarvojen kartoitustuloksia, kuten Itä-Uudenmaan liiton toteuttaman MALU (maakunnalliset luontoalueet) hankkeen tulokset. 1 Ellermaa, M. 2010-2011: Maakunnallisesti tärkeät lintualueet ja niiden tunnistaminen Uudellamaalla. Tringa 37. - 38: 140 174. 2 Lehtiniemi, T., Leivo, M. ja Sundström, J. 2009: Porvoon Seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet. Internetjulkaisu (http://www.saunalahti.fi/~pslybnff/b/iu_reba.pdf) 2

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa seudullisia luontoarvoja on pyritty huomioimaan velvoittamalla muutamalla kaavamääräyksellä huomioimaan muun ohella alueen luontoarvot yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Luontoarvojen huomioimiseen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa velvoittavia määräyksiä on liitetty ainakin taajamatoimintojen alueen sekä teiden ja ratojen sijainteja osoittavissa kaavamerkinnöissä. Edellä mainittuja kaavamerkintöjä onkin osoitettu maakunnallisesti tärkeille lintualueille (ongelmalliset alueet on luetteloitu jäljempänä). Vastaavaa luontoarvoja huomiointiin kehoittavaa jatkosuunnittelumääräystä ei ole kuitenkaan liitetty kaikkiin kaavamerkintöihin liittyviin määräyksiin. Erityisesti huomiota kiinnittää mainitun määräyksen puuttuminen "raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue" -merkinnän kaavamääräyksestä. Em. merkinnällä on osoitettu mm. Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteinen Östersundomin osayleiskaava-alue sekä Espoon Hista. Molempien mainittujen uusien taajamien toteuttaminen on erityisen ongelmallista juuri alueiden merkittävien luontoarvojen varjelun näkökulmasta. Östersundomissa mainittua aluevarausta on osoitettu sekä Sipoonkorven että Östersundomin maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden päälle. Histan taajama taas uhkaa Nuuksion ja Meikon metsämannerten välistä ekologista yhteyttä ja nakertaa Nuuksion metsämannerta. Edellisten lisäksi maakuntakaavan valkeilla alueilla eli alueilla, joiden maankäyttöön kaava ei ota kantaa, maakuntakaavamääräykset eivät ohjaa mitenkään maakunnallisesti tärkeiden luontoalueiden huomioon ottamista ja tätä kautta säilymistä, koska ne eivät tule maakuntakaavan kautta edes alemman tason suunnittelijoiden tietoon. Näin maakuntakaavalla ei ole näiden alueiden osalta sellaista ohjausvaikutusta alemmilla kaavatasoilla, mikä sillä tulisi olla. Pidämme tätä maankäyttöja rakennuslain hengen vastaisena ja vaadimme näiden kohteiden osoittamista maakuntakaavakartalla ja niiden arvojen säilymisen varmistamista kaavamääräyksellä. Luonnonarvojen vaalimista on toteutettava kaikilla kaavatasoilla, kuten myös ympäristöministeriö on Uudenmaan liittoa ohjeistanut. Vähintään seudullisten luontoarvojen huomioiminen tulee tehdä maakuntakaavassa, eikä muuta maankäyttöä tule maakunnallisesti tärkeille kohteille osoittaa. Pidämme ilmeisenä sitä, että myös lausunnolla olevassa maakuntakaavaehdotuksessa tällaisilta ristiriidoilta olisi vältytty, mikäli Uudenmaan liitto olisi vienyt kaavaan maakunnallisesti tärkeät luontokohteet aiemmissa maakuntakaavoissa. Maakunnallisesti tärkeät lintualueet, joiden yhteydessä aluevarauksia tulisi tarkistaa kunnittain (osalla kohteista myös laajempaa, valtakunnallista tai kansainvälistä merkitystä). Hanko, Hangon etelälahdet: Taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialueen rajaus ulottuu edelleen hieman lintualueelle. Aluevarausta tulee supistaa eteläraunastaan niin, ettei rakentaminen sijoitu suoraan kiinni lintualueeseen. Karkkila, Karjaanjokilaakso: Tiivistettävä taajamatoimintojen alue sijoittuu tärkeän lintulaueen päälle, rajausta tulisi supistaa nykyisestä lintualueen kohdalta. Siuntio, Kirkkonummi Meiko-Lapptasketin lintualueen eteläpuoleinen "Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue"-merkintä ulottuu tärkeälle lintualueelle ja merkintää tulisi supistaa pohjoisosasta niin, että päällekkäisyydeltä vältytään. Kirkkonummi, Vitträsk: Taajamatoimintojen reservialue on osoitettu kiinni tärkeään lintualueeseen. Merkintää tulisi supistaa niin, että tärkeän lintualueen ja taajamatoimintojen reservialuevarauksen väliin jää riittävä puskurivyöhyke. 3

Vantaa Seutulan pellot: Työpaikka-alueen varaus sijoittuu tärkeän lintualueen itäreunan päälle. Työpaikka-aluetta tulisi supistaa niin, että päällekkäisyys poistuu. Espoo, Helsinki, Iso-Huopalahti: Taajamatoimintojen alue ulottuu tärkeälle lintualueelle. Päällekkäisyys tulisi poistaa taajamatoimintojen varausta supistamalla. Espoo: Suomenoja: tiivistettävä taajamatoimintojen alue ulottuu kansainvälisesti arvokkaalle lintualueelle. Mainittua taajamavarausta tulee supistaa niin ettei päällekkäisyyttä esiinny ja lintualue osoittaa SL-alueeksi kansainvälisen merkityksensä vuoksi. Kansainvälisesti tärkeänä lintualueena (IBA, Important Bird Area), jonka suojelemiseen lintudirektiivi velvoittaa, on kohteen suhteen noudatettava erityistä huomiota, minkä vuoksi pidämme SL-merkintää välttämättömänä. Tuusula, Tuusulanjärvi: Tiivistyvä taajamatoimintojen alue järven pohjoispäässä sijoittuu hieman tärkeän lintualueen päälle. Tiivistyvän taajamatoimintojen aluevarausta tarkistettava. Helsinki, Viikki-Vanhankaupunginlahti: Alueen pohjoiskulmassa tiivistettävä taajamatoimintojen alue sijoittuu lintualueen päälle. Mainittua kaavamerkintää tarkistettava. Alueen eteläosassa Kivinokan taajamavaraus sijoittuu osittain lintualueen päälle. Taajama-alueen varausta tulisi supistaa. Kivinokan taajamavarauksen supistaminen olisi tässä(kin) tapauksessa on yksinkertaisin ratkaisu. Kohteen merkittävyyden vuoksi ratkaisu, jossa luontoarvojen huomioiminen siirretään alemmille kaavatasoille ei ole perusteltu. Helsinki, Sipoo, Vantaa; Sipoonkorpi, Östersundomin lintuvedet: Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue sijoittuu osittain tärkeiden lintualueiden päälle. Taajamavarauksia tulisi supistaa lintualueiden kohdalta. Lapinjärvi, Lapinjärvi: Lapinjärven kirkonkylän taajamaa ollaan laajentamassa myös maakunnallisesti tärkeän lintualueen lounaispuolelle. Taajaman mahdollinen laajentamistarve tulisi osoittaa muualle kuin tärkeän lintualueen yhteyteen ja varausta järven lounaisrannalta tulisi supistaa nykyisestä. Loviisa, Niinijärvi: "Liikenteen yhteystarve" -merkintä on osoitettu suoraan maakunnallisesti tärkeän lintujärven läpi. Yhteystarvemerkintä tulisi siirtää tien pohjoispuolelle. Nyt herättää väärän mielikuvan siitä, että tie aiotaan oikaista kulkemaan järven poikki. Porvoo, Fågelmossen: Lintualueen koillisosaan ulottuu teollisuus-alueen varaus. Mainittua varausta tulisi supistaa niin, ettei se ulotu lintualueelle. Porvoo, Kodderviken Tolkkisen ja Hermanninsaaren rantametsät: Taajama-alueen varaus ulottuu lintualueen itäreunalle, rajausta tulisi supistaa tällä alueella. Myös lintualueen lounaispäässä on taajamavaraus osoitettu tärkeän lintualueen päälle. Mainittu alue on maakunnan mittakaavassa merkittävä tulviva lahopuumetsä, jossa pesii erittäin uhanalainen laji, jonka uudenmaan kanta on hyvin pieni. Myös täältä taajama-alueen rajausta tulisi supistaa niin, ettei se ulotu lintualueelle. 4

Ekologiset yhteydet Yhtenä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan osatavoitteena on maakunnan toimivan ekologisen verkoston turvaaminen. Mainittu tavoite edellyttää kuitenkin huomattavasti enemmän toimenpiteitä kuin kaavaehdotusta varten on tehty. Maakunnallisen ekologisen verkoston suunnittelu vaatii erityistä asiantuntemusta ja asiantuntijatyönä pitäisi toteuttaa selvitys, joka ohjaisi maankäyttöä eli maankäyttö tulisi sopeuttaa ekologisen verkoston vaatimuksiin, eikä toisin päin, kuten nyt on tehty ekologinen verkosto ei toimi, kun sen pitäisi syntyä sen mukaan, mitä muu maankäyttö sallii. Kaavaehdotuksessa esitetään maankäytön ratkaisuja, joiden toteuttaminen vaarantaa verkoston toimivuuden. Maakunnan suurimman kasvualueen tärkeimmät yhtenäiset metsäalueet ja niiden väliset ekologiset käytävät sijaitsevat pääkaupunkiseudun molemmin puolin. Pääkaupunkiseudun länsipuolella pohjois-eteläsuunnassa kulkee käytävä Porkkalan-Meikon-Nuuksion-Vihdin ja metsämantereita pitkin ja itäpuolella Mustavuoren-Kasabergetin-Sipoonkorven-Pornaisten ja Mäntsälän kautta. Itäpuolen käytävä on jo nyt vaarallisen rikkonainen ja länsipuolen käytävässä on rikkonaisempi osaalue Vihdin kohdalla ja käytävä uhkaa sulkeutua valtatie 51 kohdalla. Lännenpuoleisessa käytävässä yhteydelle ongelmia aiheuttaa kaavaehdotuksessa ainakin Porkkalan ja Meikon välille osoitettu rakentaminen sekä Meikon ja Nuuksion välille osoitettu Histan raideliikenteeseen tukeutuva taajamavaraus. Pääkaupunkiseudun itäpuolella sijaitsevassa käytävässä kaavaehdotuksen mukaisen rakentamisen ongelmat alkavat etelässä jo Östersundomin kohdalla. Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen varaus ei turvaa ekologisia yhteyksiä Sipoonkorven ja rannan luontoalueiden välillä. Sipoonkorven pohjoispuolelle osoitettu itäradan linjaus tuo pitkällä aikavälillä mukanaan taajaman joka eristäisi Sipoonkorven pohjoisemmista metsäalueista. Osayleiskaavojen samanaikainen laatiminen Allekirjoittajat ihmettelevät tapaa, jossa Östersundomin ja Espoon Histan alueelle on laadittu osayleiskaavoja samanaikaisesti maakuntakaavan kanssa (Histan tapauksessa aiemmin). Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa osallisten mahdollisuuksia osallistua maankäytön suunnitteluun ja eri tason kaavojen samanaikainen valmistelu on ristiriidassa MRL:n tavoitteiden kanssa ja herättää mielikuvan siitä, että osayleiskaavat ohjaavat maakuntakaavaa eikä päinvastoin. Lopuksi Tringa ry ja BirdLife Suomi ry katsovat, että kaavaehdotuksessa on edelleen vakavia puutteita maakunnan ekologisen verkoston ja maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden huomioimisessa. Luontoarvojen huono huomioiminen lienee suoraan seurausta ratkaisusta jättää ympäristöministeriön luontoalueita ja ekologista verkostoa koskevat jatkosuunnitteluohjeet huomioimatta ja lykätä ekologisen verkoston suunnittelu jälleen seuraavalle kaavakierrokselle. Esitämme maakunnan liitolle, että se tekee kaavaan edellä esittämämme muutokset ja aloittaa välittömästi uuden luonnon monimuotoisuus ja ekologiset verkostot vaihemaakuntakaavan laatimisen. 5

Helsingissä 27. päivänä kesäkuuta Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry BirdLife Suomi ry Seppo Vuolanto Puheenjohtaja Aki Arkiomaa Toiminnanjohtaja 6