Vähäkoihnan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 17/2013/1 Dnro LSSAVI/193/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.2.2013 ASIA HAKIJA Vähäkoihnan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. HAKEMUS Vapo Oy on 23.12.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Vähäkoihnan yhteensä 44,3 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Kauhajoen kaupungin Aron kylässä noin 17 km Kauhajoen keskustasta kaakkoon. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa kuivatusvesien johtamiselle toisen maalla sijaitsevaa ojaa pitkin. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Vähäkoihnan tuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 www.avi.fi/lansi PL 200, 65101 Vaasa

Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan Vapo Oy:n Lakso II:n (232-401- 41-4) tilasta vuokraamalle alalle. Vuokrasopimus päättyy 31.12.2022. Ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistamassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole tuotantoaluetta koskevia aluevarauksia. Vähäkoihna sijaitsee kaavan turvetuotantovyöhykkeellä tt-2, jota koskevan suunnittelumääräyksen III mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Koko Etelä-Pohjanmaan maakuntaa koskevan suunnittelumääräyksen I mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Vähäkoihna sijaitsee Ikkelänjoen valuma-alueella, joka on Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty erityissuojelua vaativaksi. Joen yläjuoksu on noin 15 km:n matkalla maisemallisesti erittäin arvokas. Jokiuoma on hiekkaisesta maaperästä johtuen kanjonimainen, mutkitteleva ja täysin luonnontilainen. Joessa ja sen sivupuroissa elää arvokas luonnontilainen purotaimenkanta. Erityissuojelun tavoitteena on säilyttää jokimaisema ja turvata purotaimenkanta. Vähäkoihnan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Suunnitellusta tuotantoalueesta noin 5 km koilliseen sijaitsee Ikkeläjärvi, jonka ympäristössä on voimassa rantayleiskaava. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Vähäkoihnan suunniteltu tuotantoala aumat mukaan lukien on 44,3 ha. Myös auma-aloilla oleva turve tuotetaan. Alueella on kaksi tuotantolohkoa. Lohkon 1 tuotantopinta-ala on 22,4 ha (aumat 1,6 ha) ja lohkon 2 tuotantopinta-ala 21,9 ha (aumat 1,6 ha). Tiestön rakentamisen ja puuston poiston jälkeen alueelle rakennetaan eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta. Turvetta tuotetaan kesäkaudella noin 30 50 tuotantopäivänä. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ensimmäisinä tuotantovuosina osin ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 20 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Tuotantovaihe kestää arviolta 20 30 vuotta. Tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus pyritään järjestämään erillisesti. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet poistetaan. Tuotannosta poistu-

neiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Alueen mahdollisia jälkikäyttömuotoja ovat metsittäminen tai viljely. Hakija hakee YSL 48 :n mukaista oikeutta johtaa kuivatusvedet toisen maalla sijaitsevaan ojaan. Tuotantoalueen kuivatusvesien laskuoja kulkee noin 270 m:n pituudelta tilojen Lakso II (232-401-41-4) ja Koihna (232-402- 7-339) rajalla ennen laskua Koihnanluomaan. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettu laskeutusallas sekä pumppausallas ja pintavalutuskenttä. Pumppausaltaaseen rakennetaan pumppaamon ohittamismahdollisuus häiriö- ja huoltotilanteiden varalta. Pintavalutuskenttä perustetaan pengertämällä ojittamattomalle suoalueelle. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti pumppaamalla ne kentän yläreunaan pengerrettävään jako-ojaan, josta ne valuvat tasaisesti kentän alalle. Kentän pinta-ala (2,2 ha) on 4,6 % sen valumaalueesta (47,5 ha). Kentän turvepaksuus on keskimäärin noin 2 m. Tuotantoalueen vuosittaiset päästöt on hakemuksessa arvioitu perustuen Pöyryn (2009) selvityksessä Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa esitettyihin Etelä- Suomen pintavalutuskentällisten turvesoiden keskimääräisiin ominaiskuormituslukuihin. Suon tyhjentymisvalunta on arviossa sisällytetty ensimmäisen kuntoonpanovuoden kuormituslukuihin. Arvio Vähäkoihnan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosittaisista bruttoja nettopäästöistä on seuraava: 3 Kiintoaine kg/a Kok.P kg/a Kok.N kg/a Kuntoonpanovaihe 1. vuosi Bruttopäästö 1 897 22 784 Nettopäästö 1 067 13 595 Kuntoonpanovaihe Seuraavat vuodet Bruttopäästö 1 265 14 523 Nettopäästö 711 9 396 Tuotantovaihe Bruttopäästö 952 11 393 Nettopäästö 535 7 298

4 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Kesän tuotantokaudelle ajoittuvat keräily ja aumaus sekä talvikaudelle keskittyvä lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita, koska niiden aikana kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 m:n etäisyydelle. Yli 1 000 m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueiden ympäristöön. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Tuotannon aiheuttama melu vastaa maatalouden harjoittamisesta aiheutuvaa melua ja kuormauksen aiheuttama melu liikennemelua. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä ja turvetta kuormatessa melu voi kuitenkin olla ympärivuorokautista. Turvetuotantoalueiden melututkimusten perusteella avomaastossa melutasot voivat ylittyä meluisimmilla työvaiheilla hetkellisesti 500 m:n etäisyydellä, mutta puuston on todettu vaimentavan ääntä tehokkaasti. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus vastaa noin 160 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus Seinäjoen suuntaan tapahtuu työmaateiden ja tuotantoalueen itäpuolisten yksityisteiden kautta pohjoiseen Ikkeläjärven tielle ja edelleen valtatietä 3 Seinäjoen suuntaan. Turvekuljetusten lisäksi alueella on kevyttä liikennettä ja satunnaisesti muuta raskasta liikennettä. Polttoaineita säilytetään siirrettävissä 3 000 5 000 l:n säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia, ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Alueella samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 20 000 l. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 130 l sekä muita voiteluaineita noin 30 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä arviolta 130 l, kiinteää öljyjätettä 20 kg, akkujätettä 10 kg, sekajätettä 0,7 m 3, aumamuovia 1,1 t ja rautaromua 190 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Ongelmajätteen keräyksen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Sekajätteen toimittaa kaatopaikalle paikallinen jäteyrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätyk-

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) seen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hakemussuunnitelman liitteenä olevassa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen ja muun puuaineksen, kivien, kivennäismaiden sekä lietteiden määrät ja käyttö. Hakijan arvion mukaan alueelle suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee Iso Koihnanevan laajalla suoalueella. Vähäkoihnan alue on ojittamaton, lukuun ottamatta sen läpi lounaasta kaakkoon kulkevaa yksittäistä metsäojaa. Karttatarkastelun perusteella hankealue rajoittuu kaikilta suunnilta metsäja suoalueisiin. Hankealueen koilliskulman itäpuolelle on raivattu uusi pelto, joka sijaitsee lähimmillään noin 50 m:n päässä suunnitellusta pintavalutuskentästä. Alueen itäpuolella, noin 370 m:n päässä sijaitsee myös toinen peltoalue. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee noin 2,5 km:n päässä Vähäkoihnan alueesta koilliseen. Hakija arvioi, että turvetuotannosta aiheutuvasta melusta tai pölypäästöistä ei aiheudu lähiasutukselle kohtuutonta rasitusta. Noin 5 km:n etäisyydellä koillisessa sijaitsee Ikkeläjärven kylä. Hakijan arvion mukaan toiminta ei aiheuta haittaa asutukselle tai vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Tuotantoalueen ympäristössä on runsaasti marjastukseen ja sienestykseen soveltuvia alueita. Alueen luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu kunnostustöiden johdosta. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana myös metsästys estyy. Hankealueen länsipuolella kulkee Koihnanjärven lähistölle päättyvä metsäautotie. Noin 2 km:n etäisyydellä alueen länsipuolella on ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti, ulkoilureitti sekä syöttövesijohto. Ikkelänjoen valuma-alueella sijaitsevat Vapo Oy:n Pallonevan turvetuotantoalue (144 ha), Kauhanummi Oy:n Pallonevan tuotantoalue (115 ha), Ikkeläjärven Koneurakointi Ky:n Näätänevan tuotantoalue (70 ha) sekä muutama pienempi (yhteensä noin 50 ha) tuotantoalue. Pinta-alatiedot ovat 5

Luontoselvitys VAHTI valvonta- ja kuormitustietojärjestelmästä vuodelta 2011 sekä Vapo Oy:n Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailuraportista vuodelta 2011. Turvetuotannon arvioidaan jatkuvan suurimmilla alueilla noin vuoteen 2020 2030. Hankealueen länsi-eteläpuolella, lähimmillään noin 200 m:n etäisyydellä sijaitsevat Iso Koihnannevan Natura 2000 -alue (FI0800034, SPA/SCI) sekä Natura-alueen rajojen sisällä sijaitseva Iso Koihnannevan-Lutakkokeitaiden soidensuojelualue (SSO100278). Hankealueen kaakkoispuolella, noin 4,1 km:n päässä sijaitsee osa Mustasaarennevan Natura 2000 -alueesta (FI0800010, SCI). Hakijan arvion mukaan hankkeella ei ole vaikutuksia läheisten suojelualueiden luontoarvoihin. Vähäkoihnan ja Iso Koihnannevan Natura-alueen välissä on ojitettua ja metsittynyttä suota, jonka ojitus kulkee poikittain alueiden rajalinjoihin nähden. Alueen mäntypuusto on selvästi ympäröivää rahkarämettä korkeampaa ja tiiviimpää ja siten se hakijan mukaan estää tehokkaasti pölyn ja melun leviämistä Natura-alueen suuntaan. Hakija on esittänyt erillisen selvityksen hankkeen vaikutuksista Iso Koihnannevan Natura-alueeseen ja arvion luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvionnin tarpeesta. Selvityksen mukaan hankkeen mahdolliset haittavaikutukset liittyvät lähinnä turvetuotannon aiheuttamiin pöly- ja meluvaikutuksiin sekä lisääntyneeseen ihmistoimintaan Natura-alueen läheisyydessä. Turvetuotannosta ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan Iso Koihnannevan suojeluperusteena oleville luontotyypeille, linnustolle tai muulle eläimistölle sellaista haittaa, että luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama Natura-arvionti olisi tarpeellinen. Iso Koihnanevan kasvillisuutta on kartoitettu kesällä 2009 86 ha:n alueelta. Kartoitettu alue kattaa suunnitellun tuotantoalueen (44,3 ha) sekä sen länsipuolelle jatkuvan suoalueen. Kasvillisuuskartoituksen mukaan valtaosa kartoitetusta alueesta on avointa lyhytkorsikalvakkanevaa. Alueen reunoilla vaihtelevat rahkarämeet ja -nevat ja keskiosassa on mesotrofista sarakorpea. Etelä-Suomessa vaarantuneiksi luokitelluista suotyypeistä alueella tavataan sarakorpea, saranevaa ja kalvakkanevaa. Kasvillisuus koostuu sekä karuille suotyypeille ominaisesta että mesotrofiaa luonnehtivasta lajistosta. Alueelta ei tavattu uhanalaisia kasvilajeja. Samalta 86 ha:n alueelta on tehty linnustoselvitys kesällä 2009. Alueelta havaittiin 36 pesivää lintuparia 18 lintulajista. Pesimälinnusto koostui pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomen metsäympäristölle tyypillisestä lajistosta. Valtakunnallisesti silmälläpidettävistä lajeista tavattiin käki, sinisuohaukka sekä myös Suomen erityisvastuulajeihin lukeutuva teeri. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista tavattiin teeren ja sinisuohaukan ohella kapustarinta. 6

7 Pohjavesialueet Korkiakangas A:n pohjavesialue (1023223 A) sijaitsee noin 900 m:n etäisyydellä hankealueesta kaakkoon. Rytinevan pohjavesialue (1023222) on tuotantoalueen kaakkoispuolella noin 3,2 km:n päässä. Heikinkankaan pohjavesialue (1023209) sijaitsee noin 1,9 km hankealueesta länteen. Iso- Nummikangas A:n pohjavesialueen (1023212 A) pohjoisreuna sijaitsee 2,4 km hankealueesta länteen, Iso-Nummikangas B:n (1023212 B) pohjoisreuna puolestaan 4,3 km hankealueesta lounaaseen. Lähimmät pohjavesialueet, Korkiakangas ja Rytineva, sijaitsevat hankealueen kanssa samalla valuma-alueella, mutta vesien virtaussuuntaan nähden Vähäkoihnan yläpuolella. Hakijan arvion mukaan hankkeella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin. Lähialueella ei ole kaivoja. Vesistö Vesistö ja sen tila Vähäkoihnan alue sijaitsee Kyrönjoen vesistön Kainastonjoen valumaalueen Ikkelänjoen alueella (42.093). Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan olemassa olevaa metsäojaa pitkin Koihnanluomaan ja edelleen Myllyluoman kautta Ikkelänjokeen, joka laskee noin 18 km:n päässä Kauhajokeen. Vesireitin pituus hankealueelta Ikkelänjokeen on noin 5 km. Suomen ympäristökeskuksen WSFS-vesistömallijärjestelmän Koskutjoen alaosan alueen (42.054) virtaamatietojen perusteella arvioidut virtaamat Myllyluomassa ja Ikkelänjoessa ovat: Virtaamatilanne (m 3 /s) Myllyluoma laskussa Ikkelänjokeen F = 17,5 km 2 Ikkelänjoki Myllyluoman laskun kohdalla F = 86 km 2 Ikkelänjoki laskussa Kauhajokeen F = 220 km 2 Keskialivirtaama 0,01 0,07 0,19 Keskivirtaama 0,15 0,74 1,9 Keskiylivirtaama 1,5 7,3 18,6 Hakija on tarkkaillut Koihnanluoman vedenlaatua ennakkoon vuonna 2009. Luoman vesi oli hapanta, runsasravinteista, humuspitoista ja väriltään ruskeaa. Veden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 11,8 mg/l, orgaanisen aineksen kemiallinen hapenkulutus 23 mgo 2 /l, ph 6,1, kokonaistyppipitoisuus 657 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 42 µg/l. Ikkelänjoki on kuulunut hakijan Pallonevan turvetuotantoalueen vesistötarkkailuun vuodesta 2004 alkaen. Tarkkailupiste, jonka tietoja hakemuksessa on esitetty, sijaitsee noin 7,5 km Myllyluoman laskun alapuolella. Ikkelänjoen vesi on ollut melko hapanta, runsasravinteista, humus- ja rautapitoista ja väriltään ruskeaa. Vuosina 2004 2008 veden kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin 5,4 mg/l, orgaanisen aineksen kemiallinen hapenkulutus 27 mgo 2 /l, ph 6,5, kokonaistyppipitoisuus 764 µg/l, kokonaisfosforipitoisuus 43 µg/l ja rautapitoisuus 2107 µg/l.

8 Kalasto ja kalastus Purkuvesistön alueen kalastusseuroille tehdyn kyselyn perusteella Ikkelänjoella on tärkeä merkitys kalastuskohteena. Kauhajoen kalastusseuran mukaan joella kalastaa vuosittain noin 130 taloutta. Kalastus on pääasiassa kesäaikaista virkistyskalastusta vapavälineillä. Rapumertalupia alueelle myydään vuosittain noin 50. Kauhajoen kalastusseuran arvion mukaan Ikkelänjoen kokonaissaalis koostuu pääosin taimenista (350 kg/a), hauista (200 kg/a) ja ahvenista (100 kg/a). Saaliiksi saadaan myös harjusta, särkeä ja madetta. Rapusaaliit ovat taantuneet rapuruton seurauksena. Ikkelänjoen alaosan koskille istutetaan vuosittain noin 250 kolmevuotiasta taimenta. Taimenen esiintyminen on runsainta joen alaosalla, ylempänä joella taimenta esiintyy harvemmin. Hakijan mukaan taimen lisääntyy Ikkelänjoessa, mutta kannan alkuperäisyydestä ei ole varmuutta johtuen lukuisista alueen jokiin ja puroihin tehdyistä istutuksista. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakijan arvio Vähäkoihnan turvetuotannon aiheuttamasta fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuuksien noususta Myllyluomassa ja Ikkelänjoessa keskivirtaamatilanteessa on esitetty seuraavassa: Kok. P µg/l Kok. N µg/l Kiintoaine mg/l Myllyluoma laskussa Ikkelänjokeen kuntoonpanovaihe 1.ojitusvuosi 3 125 0,22 kuntoonpanovaihe seuraava vuosi 2 83 0,15 tuotantovaihe 1 63 0,11 Ikkelänjoki Myllyluoman purkukohdalla kuntoonpanovaihe 1.ojitusvuosi 0,6 26 0,046 kuntoonpanovaihe seuraava vuosi 0,4 17 0,031 tuotantovaihe 0,3 13 0,023 Ikkelänjoki laskussa Kauhajokeen kuntoonpanovaihe 1.ojitusvuosi 0,2 10 0,018 kuntoonpanovaihe seuraava vuosi 0,2 7 0,012 tuotantovaihe 0,1 5 0,009

Ympäristöriskit Hakijan mukaan kuivatusvedet eivät normaalissa tuotantotilanteessa muuta merkittävästi purkuvesistön tilaa, eivätkä pitoisuuslisäykset ole erotettavissa alueen muusta kuormituksesta. Vähäiset vesistövaikutukset rajoittuvat pääosin Koihnanluomaan ja Myllyluomaan. Yhdessä muun kuormituksen kanssa alueen kalastolle ja kalastukselle saattaa kuitenkin aiheutua haittaa veden tummumisesta, pyydysten likaantumisesta sekä pohjan liettymisestä. Hakijan arvion mukaan Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden vesistöpäästöjen yhteisvaikutuksesta Ikkelänjoen yläosan fosforipitoisuus nousee vuositasolla joen keskimääräiseen fosforipitoisuuteen verrattuna noin 5 % ja typpipitoisuus joen keskimääräiseen typpipitoisuuteen verrattuna noin 10 %. Vesienhoitosuunnitelma Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesistöjen vähintään hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Tuotantoalueen purkuvesistö sijaitsee Kyrönjoen vesistön vesienhoidon toimenpideohjelma-alueella ja siellä Kauhajoen alueella. Kauhajoen alueella vesistön tilaa heikentävät pääosin hajakuormitus, yhdyskuntien jätevedet sekä turvetuotannon kuivatusvedet. Ikkelänjoki lukeutuu toimenpideohjelmassa vesienhoidon riskikohteisiin ja Kyrönjoen vesiluonnon kannalta tärkeisiin latvapuroihin. Ikkelänjoki on arvioitu sekä ekologiselta että kemialliselta tilaltaan hyväksi. Tavoitteeksi on asetettu joen hyvän tilan säilyttäminen. Turveturvetuotannon osalta tavoitteeksi on Kyrönjoen vesistöalueella asetettu fosforipäästöjen vähentäminen 50 70 %:lla nykyisestä (1,2 1,8 t/a) ja typpipäästöjen vähentäminen 25 70 %:lla nykyisestä (19 54 t/a). Ensisijaisiksi toimenpiteeksi on esitetty pintavalutus- tai kasvillisuuskenttien käyttöä kuivatusvesien käsittelyssä. Lisäksi turvetuotannon sijaintia tulisi ohjata jo ojitetuille alueille tai tuotannossa olevien alueiden yhteyteen ja erillisten turvetuotantoalueiden yhteisvaikutukseen kiinnittää entistä enemmän huomiota. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. 9

10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua esitetään toteutettavaksi osana Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua hakemuksen liitteenä 8 olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Käyttötarkkailulla tuotetaan kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista. Kuntoonpanovaiheessa päästötarkkailua suoritetaan pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta. Tuotantovaiheessa näytteitä otetaan lisäksi pintavalutuskentän yläpuoliselta pisteeltä. Vesistötarkkailua tehdään Koihnanluomasta sekä Ikkelänjoesta Myllyluoman laskun ylä- ja alapuolelta. Kalataloustarkkailua esitetään tehtäväksi yhteistarkkailuna muiden Kyrönjoella toimivien tarkkailuvelvollisten kanssa. Pöly- ja melutarkkailua ei ole katsottu tarpeelliseksi. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Valuma-alueen kokonaiskuormitus huomioiden hakija arvioi hankkeen kalastolle aiheuttamien haittavaikutusten edellyttävän kompensaatiotoimia. Hakija esittää haittojen kompensoimista 265 euron kalatalousmaksulla. Hakija on täydentänyt hakemustaan 27.7.2010 selvityksellä Iso Koihnannevan suojeluarvoihin liittyvän luonnonsuojelulain 65 : mukaisen Naturaarvioinnin tarpeesta, arviolla turvetuotantoalueiden päästöjen yhteisvaikutuksesta Ikkelänjoen tilaan sekä selvityksellä vaikutusalueen vesialueiden omistuksesta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kauhajoen kaupungissa 24.9. 25.10.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 24.9.2010 Kauhajoen kunnallislehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Kauhajoen kaupungilta sekä Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.

11 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Vähäkoihnan turpeenottoon suunnitelluilla alueilla tehdyt luontoselvitykset ovat osin puutteellisia. Alueelta ei ole selvitetty luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettujen eläinlajien mahdollista esiintymistä alueella. Myös perhosselvitys kuuluu luontoselvityksiin, koska soilla saattaa elää useita uhanalaisia ja harvinaisia perhosia. Suolta olisi tullut selvittää myös erityisesti suojeltavan rämeristihämähäkin esiintyminen, koska sille sopivia elinympäristöjä on tarjolla. Lähimmät tähänastiset havainnot lajista on tehty noin 100 kilometrin päästä Alajärveltä. Ympäristölupahakemuksessa esitetään virheellisesti, että alueelta ei ole tavattu uhanalaisia luontotyyppejä. Kasvillisuusselvityksessä ei ole arvioitu kohteen merkitystä uhanalaisten suotyyppien säilymiselle paikallisesti tai alueellisesti, vaikka suurin osa alueesta koostuu Etelä-Suomessa uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista suotyypeistä. Selvityksessä ei ole arvioitu rajattua aluetta suoyhdistymätasolla. Kyseinen alue on osa laajaa Iso Koihnannevan keidas- ja aapasuokompleksia, josta valtaosa kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Ilmakuvien ja kasvillisuuskuvauksen perusteella Iso Koihnannevan pohjoisosa kuuluu pääpiirteiltään välipintaisten keskiboreaalisten aapasoiden suoyhdistymätyyppiin, joka on arvioitu sekä Etelä-Suomessa että koko maassa erittäin uhanalaiseksi. Kasvillisuusselvityksessä käytetyllä menetelmällä ei ole mahdollista saada käsitystä kaikkien uhanalaisten lajien esiintymisestä suolla. Selvitykseen ei ole koostettu listaa löydetyistä kasvilajeista. Tällainen tulisi olla ainakin uhanalaisten suotyyppien lajistosta. Alueella saattaa esiintyä nummirahkasammalta (Sphagnum molle), joka on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) ja on luonnonsuojelulain ja -asetuksen mukainen uhanalainen laji. Sen esiintymisestä turpeenottoon suunnitellulla alueella tulee olla selvillä, koska lajia on tavattu lähimmillään noin 3 km:n etäisyydellä alueesta. Suurin osa lajin esiintymistä koko maassa on keskittynyt Pohjankankaan länsipuoliselle kaistaleelle pääasiassa Kauhajoen ja Isojoen kunnissa. Linnustoselvitys on tehty vain yhdellä käyntikerralla, mikä lisää selvitykseen liittyvää epävarmuutta. Selvitykseen tulisi käyttää vähintään kaksi käyntikertaa, joista ensimmäinen ajoitetaan toukokuun puolivälin tienoille. Alueen merkitystä muutonaikaisena levähdyspaikkana ei ole arvioitu. Selvityksessä ei myöskään ole mainittu, että suunnitellun turpeenottoalueen läheisyydessä pesii uhanalainen laji, jonka reviiriin hankealue kuuluu ja jonka pesimisrauhaa turpeenotto voi häiritä. Lupahakemuksessa on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia läheisen Natura 2000 -alueen luontoarvoihin vain yleisesti pölyn ja melun leviämistä arvioimalla. Tarkastelu on suppea ottaen huomioon, että Iso Koihnanneva on Natura 2000 -verkostossa myös lintudirektiivin mukaisena alueena. Tämän

vuoksi olisi tullut pohtia erityisesti hankkeen mahdollisia vaikutuksia Natura-alueen lintulajiston suotuisaan suojelutasoon. Natura-alueen läheisyyden vuoksi luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen vaikutusarvioinnin tarvetta olisi tullut muutoinkin pohtia perusteellisesti. Lupahakemuksessa ei ole mainittu, että vain 1,7 km pohjoiseen suunnitellusta turpeenottoalueesta sijaitseva tila 232-402-7-346 (noin 90 ha) on vuonna 2001 hankittu suo-, vesi- ja metsäluonnon suojelukohteeksi ja täydentämään Iso Koihnannevan Natura-alueen suojelualuekokonaisuutta. Tärkeä peruste alueen hankkimiselle oli sen halki virtaava edustava ja uomaltaan luonnontilaisena säilynyt Myllyluoma. Puron varrella sijaitseville alueille on tehty määräaikaisia metsätalouden ympäristötukisopimuksia yhteensä 15 ha:n alalle. Turpeenottoalueen vedet lisäisivät Myllyluoman ja Ikkelänjoen ravinne- ja kiintoainekuormitusta ja heikentäisivät niiden puhdistautumiskykyä aiheuttaen ympäristönsuojelulain 42 :n mukaista erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista vaikutusalueella. Ikkelänjoki on merkitty Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa erityissuojelua vaativaksi vesistöksi. Joen kalastuksellinen merkitys on suuri. Alueella on taimenen luontaista lisääntymistä. Tärkeitä sivu-uomia ovat erityisesti Myllyluoma, Sotkanluoma, Keevelinluoma ja Isoluoma. Kauhajoen kaupungin (2003) julkaiseman "Ikkelänjoen kuormitusselvitys ja veden laatu" -raportin perusteella Ikkelänjoen kuormitusta on vähennettävä tehostamalla maatalouden, metsätalouden, asutuksen sekä turvetuotannon vesiensuojelutoimia. Raportin mukaan Ikkelänjoen valuma-alueelle ei tulisi myöntää uusia turvetuotantolupia. Alueellisessa vesienhoitosuunnitelmassa Ikkelänjoen tila on luokiteltu sekä ekologisesti että kemiallisesti hyväksi. Joki on kuitenkin tilaltaan tyydyttävän rajoilla. Tavoitteena on hyvän tilan säilyttäminen ja mahdollisesti parantaminen. Turvetuotannon voidaan tässä yhteydessä arvioida olevan riski hyvän tilan säilyttämisen kannalta koska se vaikuttaa heikentävästi sekä hydrologiaan että veden ja pohjan laatuun. Suoalueella on niin merkittäviä luontoarvoja, että se ei luonnon monimuotoisuuden turvaamistavoitteet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioon ottaen sovellu turpeenottoon. Turpeenotto aiheuttaisi myös sellaista erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista vaikutusalueellaan Myllyluomassa, että luvan myöntämiseen ei ole edellytyksiä. Alapuolisen vesistön arvot, maakuntakaavan määräykset, vesipolitiikan puitedirektiivin tilatavoitteet ja vesistöalueen kuormituksen yhteisvaikutukset huomioiden Vähäkoihnan turvetuotantohankkeelle ei tule myöntää ympäristölupaa. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Kyrönjoen vesiluonnon kannalta tärkeitä latvapuroja on muun muassa Kauha- 12

joen yläosalla. Ikkelänjoki lukeutuu näihin puroihin. Joen vesi on erittäin ruskeaa, humuspitoista ja melko rehevää. Vedenlaatu ei kuitenkaan ole joen kalataloudellisen hyvän tilan tai kehittämisen esteenä. Koihnanluoman vedenlaatu on hieman Ikkelänjokea heikompi. Erityisen huolestuttava on lopputalvesta 2009 saatu ph-arvo 5,0. Suurella todennäköisyydellä luomassa on ajoittain tätäkin happamampaa vettä. Suoalueilla, joilla esiintyy rahkaturvetta, on todettu tapahtuvan luontaista veden happamoitumista. Hakemuksen mukaisten vedenlaatutietojen perusteella voidaan todeta, että Koihnanneva on happamoitunut suoalue ja suon ottaminen turvetuotantoon aiheuttaisi enemmän hapanta kuormitusta alapuolisiin vesistöihin kuin luonnontilainen suoalue. Lupahakemuksessa ei kuitenkaan ole esitetty luotettavaa selvitystä toiminnan happamoittavasta kuormituksesta. Ikkelänjoki on kalataloudellisesti erittäin arvokas vesistö ja merkittävä kalastuskohde. Joki on morfologisesti monipuolinen, perkaamaton ja veden laatu riittävä vaateliaimmillekin lajeille. Joen kalastoon kuuluvat ainakin purotaimen, kivennuoliainen, hauki, ahven, särki, kiiski, kivisimppu ja made. Lisäksi jokeen on istutettu harjusta, jota myös saadaan saaliiksi jonkin verran. Ikkelänjoessa on alkuperäinen purotaimenkanta, vaikka jokeen on istutettu taimenia. Viime vuosina jokeen on istutettu lähinnä pyyntikokoisia taimenia. Istukkaat kalastetaan melko tehokkaasti pois, sillä Asuulin alueella joen alajuoksulla on suosittu viehekalastuslupa-alue. Joessa on myös lisääntyvä rapukanta, jonka tämänhetkisestä tilasta kalatalousryhmällä ei ole varmaa tietoa. Alueelle myydään ravustuslupia vuosittain, joten suurella varmuudella joella on rapuja. Useat Ikkelänjoen sivu-uomista ovat kalataloudellisesti arvokkaita ja niissä esiintyvät ja lisääntyvät muun muassa taimenet. Koihnanluoman ja Myllyluoman kalataloudellisesta tilasta kalatalousryhmällä ei ole luotettavaa tietoa, eikä myöskään luvanhakija ole sitä hakemuksessaan esittänyt. On kuitenkin todennäköistä, että niillä on merkittävä rooli taimenen lisääntymis- ja poikasalueina. Ikkelänjoen kuormitus muodostuu pääosin hajakuormituksesta, jossa metsä- ja maataloudella on suurin osuus. Joen valuma-alueella toimii myös useita muita turvetuotantoalueita. Vähäkoihnan turvetuotanto saattaa yhdessä muun vesistöalueella tapahtuvan toiminnan kanssa aiheuttaa merkittävää ympäristön pilaantumista hankealueen alapuolisessa Koihnanluomassa, Myllyluomassa ja Ikkelänjoessa. Kun huomioidaan Koihnanluoman, Myllyluoman ja Ikkelänjoen kalataloudellinen ja luonnontaloudellinen merkitys ja haavoittuvuus, Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 sekä Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, ei luvan myöntämisen edellytyksiä ole. Hankealue on myös lähes kokonaan ojittamaton, mikä on edellä mainittujen maakuntakaavassa ja vesienhoitosuun- 13

nitelmassa sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainittujen periaatteiden vastaista. Mikäli ympäristölupa hankkeelle kuitenkin myönnetään, on luparatkaisussa huomioitava seuraavat seikat: Lupamääräyksiin on tarvittaessa sisällytettävä toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää hapanta kuormitusta. Lisäksi hapan kuormitus on huomioitava kalatalousmaksu ja muita velvoitteita määrättäessä. Ympäristöluvassa tulee määrätä luvansaaja tarkkailemaan kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava kalatalousryhmälle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Luvansaajan on vuosittain maksettava 500 :n kalatalousmaksu käytettäväksi Koihnanluoman, Myllyluoman ja Ikkelänjoen kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. 3) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, ympäristölautakunta Uudet tuotantoalueet tulisi ohjata maakuntakaavan mukaisesti. Hankealue on pääosin luonnontilaista, ojittamatonta suota, jolloin alueen ottaminen turvetuotantoon tuhoaa alueella pesivien silmälläpidettävien ja lintudirektiivin liitteen 1 erityissuojeltavien eliölajien pesimis- ja esiintymisalueet sekä kasvillisuusselvityksessä mainitut vaarantuneet ja silmälläpidettävät suotyypit. Hyönteislajiston, kuten päiväperhosten, esiintymistä hakemusalueella ei ole selvitetty. Myllyluoman ekologinen tila tulee selvittää. Hakijan on kustannuksellaan suoritettava vesistötarkkailua Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston hyväksi katsomalla tavalla. Tarkkailusta ja saaduista tuloksista on tiedotettava myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnalle. Hakija ilmoittaa Natura 2000 -vaikutusselvityksessä, että tuotantoalueelta tulevaa pölyä ja melua vaimentavat tehokkaasti puustoiset alueet tuotantoalueen ja suojelualueiden välissä. Kyseiset metsäalueet eivät kuitenkaan ole Vapo Oy:n omistuksessa tai hallinnassa, joten suojaava puusto on mahdollista hakata kyseisiltä alueilta. Melutaso suojelualueilla tulisi mitata ja melutasolle suojelualueilla tulisi asettaa raja-arvot. Hakijan on järjestettävä alueen jätehuolto jätelain ja sen pohjalta annettujen Botniarosk Oy:n toimialueen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Konei- 14

Muistutukset ja mielipiteet den ja laitteiden käyttämä polttoaine sekä voiteluaineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käyttää niin, ettei valumia maastoon pääse syntymään. Ympäristölautakunta suhtautuu kielteisesti ympäristöluvan myöntämiseen, koska se on maakuntakaavan vastainen sekä rikkoo luonnon kannalta arvokkaan yhtenäisen suojelualueen. 4) Metsähallitus Vähäkoihnan turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa. Metsähallitus hallinnoi hankealueen lähellä sijaitsevaa Natura 2000 - aluetta sekä suojelutarkoituksiin hankittua kiinteistöä 232-402-7-346, jonka läpi virtaavaan Myllyluomaan turvetuotantoalueen kuivatusvedet on suunniteltu johdettavan. Myllyluoma kulkee noin kilometrin matkalla Metsähallituksen hallinnoimalla alueella. Natura 2000 -alueesta ja suojeltutarkoituksiin varatusta kiinteistöstä on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. Vähäkoihnan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksessa todetaan, että vaikutukset alapuolisiin vesistöihin rajoittuvat pääosin Koihnanluomaan ja Myllyluomaan. Kuntoonpanovaiheessa kyseisiä pienvesistöjä kuormitettaisiin ensimmäisenä vuonna luonnonhuuhtouman lisäksi yli 1 000 kg:lla ja toisena kuntoonpanovuonna yli 700 kg:lla kiintoainesta. Tuotantovaiheessa lisäkuormitus alapuolisiin pienvesiin olisi yli 500 kg kiintoainetta vuodessa tarkoittaen sitä, että kiintoaineshuuhtouma alueelta kaksinkertaistuisi luontaiseen huuhtoumaan nähden. Metsähallituksen 1.11.2010 tekemässä maastotarkastelussa kävi ilmi, että Metsähallituksen hallinnoimalla osuudella Myllyluoma on erityisen hieno ja luonnontilaisen kaltainen puro, mikä on hyvin harvinaista Etelä- Pohjanmaalla suojelualueet mukaan lukien. Maastotarkastelussa havaittiin, että puroon ja sen reunoille on kulkeutunut hienojakoista kivennäismaaainesta. Jos hankealue kuivatetaan, tulevat Myllyluoman virtaamat entisestään äärevöitymään ja puroon valumaan orgaanista kiintoainesta. Kiintoaines täyttää mahdolliset kutusoraikot Myllyluomassa ja sitä alempana estäen taimenen lisääntymistä. Hankealueen läheisyydessä Natura-alueella alle kilometrin päässä on luonnonsuojeluasetuksessa mainitun uhanalaisen ja erityistä huomiota vaativan lajin pesä, ja koko hankealue ulottuu tämän häirinnälle herkän lajin reviirille. Turvetuotanto aiotulla alueella voi häiritä kyseisen lajin pesintää. Edellä mainittu uhanalainen ja erityistä suojelua vaativa laji kuuluu myös intudirektiivin liitteen I lajeihin. Hankealueen merkitystä muuttavien lintujen levähdys- tai ruokailupaikkana ei ole selvitetty tai mainittu raportissa tai ympäristölupahakemuksessa. 15

Selvitystä selkärangattomien eläinten esiintymisestä ei ole tehty. Kasvillisuusselvityksen mukaan hankealue on luonnontilainen ja ojittamaton lukuun ottamatta alueen rajalla olevia ojia ja yksittäistä kuivatusojaa, joka kulkee alueen halki. Kasvillisuusselvityksessä todetaan, että suurin osa alueesta koostuu erilaisista uhanalaisista luontotyypeistä. Tästä huolimatta ympäristölupahakemuksessa mainitaan kahteen otteeseen, ettei alueella ole kasvillisuusselvityksen mukaan tavattu uhanalaisia luontotyyppejä. Ojittamattoman suon ottaminen turvetuotantoon on vastoin valtioneuvoston hyväksymiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, sekä Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavassa esitettyjä periaatteita. Lisäksi Ikkelänjoki, on mainittu maakuntakaavassa erityissuojelua vaativana vesistönä. 5) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Vähäkoihnannevan turvetuotantohankkeelle ei tule myöntää ympäristölupaa. Toiminnan sijoittuminen on sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden että Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan vastainen. Hanke sijoittuu keskeisesti suojeluun tarkoitetuille suoalueille ja hankkeella on haitallisia vaikutuksia suojeluarvoille. Hankealue on uhanalaisen lajin reviirialuetta. Alueelta on tavattu EU:n lintudirektiivin mukaisia, valtakunnallisesti silmälläpidettäviä ja uhanalaisia sekä Suomen erityisvastuulajeihin kuuluvia lintulajeja. Kasvillisuusselvityksessä alueella havaittiin yhteensä kuusi vaarantunutta ja silmälläpidettävää suotyyppiä. Alueelta ei linnuston ja kasvillisuuden lisäksi ole tehty muita lajistoselvityksiä EU:n luontodirektiivin vaatimalla tavalla ja hakemusta voidaan tältä osin pitää puutteellisena. Hankkeesta olisi tullut laatia Natura-arvionti. Hakijan esittämä Naturaselvityksen tarvearviointi ei vastaa lupaviranomaisen lisäselvityspyyntöä hankkeen vaikutuksista Natura-alueeseen. Myllyluomaa tulee pitää yhtenä Kauhajoen luonnontilaisimmista puroista ja katsoa sen olevan arvokas, uhanalainen pienvesi. Ikkelänjoki on maakuntakaavassa nimetty erityissuojelluksi vesistöksi. Joki sivuhaaroineen lukeutuu Eteläisen Suomen tilaltaan vaaraantuneisiin kangas- ja turvemaiden puroihin ja pieniin jokiin. Ikkelänjoki on kalastollisesti erittäin merkittävä taimenjoki ja sen sivuhaaroissa tavataan luonnollisesti lisääntyviä taimenkantoja. Pääuoman kalaston heikentyminen johtaisi osaltaan myös sivuhaarojen taimenkantojen taantumiseen. Hankkeesta ei ole tehty riittäviä kalataloudellisia selvityksiä, eikä sen aiheuttamia haittoja tai mahdollista/riittävää kompensaatiota siten voi luotettavasti arvioida. 16

Ikkelänjoki on arvioitu ekologiselta tilaltaan hyväksi. Hyvän tilan säilyttäminen vuoteen 2015 edellyttää, että joen tilaa ei heikennetä nykyisestä. Suunniteltu turvetuotantoalue purkaisi kuivatusvetensä joen yläosalle, haitaten jokea koko sen pituudelta. Siten hanke ei edistä vesipuitedirektiivin mukaisen hyvän tilan saavuttamista. Luparatkaisussa on huomioitava myös Vapo Oy:n ja muiden turvetuottajien hankkeiden yhteisvaikutus vesistöalueella. Uusien tuotantoalueiden eriaikainen kuntoonpano lisää purkuvesistön kuormitusta olennaisesti usean vuoden ajan. Tuotannosta poistuvat alat eivät oikeuta lisäämään valumaalueen turvetuotantoa, sillä myös tuotannosta poistuneet alueet aiheuttavat vesistökuormitusta. Ruokohelven viljely jälkikäyttömuotona hyvin todennäköisesti jopa lisää ravinteiden huuhtoutumista vesistöön, koska viljely vaatii lannoitteita, joita turvemaa ei pysty sitomaan riittävässä määrin. 6) Kauhajoen kalastusseura KAKASE ry Kauhajoen kalastusseura KAKASE ry toimii Kauhajoen jokialueiden pääasiallisena haltijana. Vesialueet omistaa kokonaisuudessaan Kauhajoen osakaskunta, joka on vuokrannut vesialueensa kalastusseuroille. Vähäkoihnannevan turvetuotantohankkeen haitat tulevat yksinomaan Kauhajoen kalastusseuran alueelle. Ikkeäläjoessa sijaitseva Asuulin lähes 3 km:n pituinen koskijakso on kalastuksellisesti erittäin merkittävä koko Kauhajoen ja maakunnan kalastusmahdollisuuksia ajatellen. Koski on helposti tavoitettava ja lähellä keskustaa. Sijaintinsa ansiosta siellä käy myös ulkopaikkakuntalaisia kalastuksenharrastajia. Myytyjen kalastuslupien perusteella alueella kalastaa noin 130 kalastajaa. Kalastuspäivien yhteenlaskettu määrä on lupiin verraten moninkertainen. Asuulin alue on vapa- ja erityisesti perhokalastajien suosiossa. Kosket ovat kalastuksellisesti hyvät ja alueen kalastusmahdollisuuksiin on panostettu viime vuosina enenevässä määrin. Alueelle istutetaan vuosittain noin 250 kg pyyntikokoista taimenta kalastusseuran varoilla. Seura kohdistaa lähes kaiken varallisuutensa ja lupamaksutulot kyseiseen kohteeseen. Lisäksi alueella on taimenen luontaista lisääntymistä ja luonnontaimenta saadaan saaliiksi runsaasti. Joessa on myös vähäisesti harjusta sekä niukasti rapuja. Saaliiksi saadaan myös ahventa ja haukea. Asuulin alueen kalastusmahdollisuuksiin on panostettu useita vuosia ja alueen kehittäminen on meneillään edelleen. Suunnitelmana on parantaa koskikalastusmahdollisuuksia ja kalaston luontaisia lisääntymismahdollisuuksia, joista on keskusteltu ELY-keskuksen kalatalousryhmän kanssa. Tulevaisuudessa tarkoituksena on parantaa taimenten luontaisia lisääntymismahdollisuuksia myös ylemmillä jokiosuuksilla, Lamminmaan ala- ja yläpuolisilla alueilla. Lamminmaan alueella joessa on pysyvä taimenkanta, joka ei ole kovin runsas. Koski- ja virtapaikkoja on alueella runsaasti, mutta 17

todennäköisesti muuan muassa kiintoaines ja humus haittaavat kalaston lisääntymistä ja kutukelpoiset soraikkopaikat ovat osittain heikentyneet. Lähes jokaisessa Ikkelänjoen sivuhaarassa on luontainen taimenkanta. Merkittävimmät kohteet ovat Sotkanluoma ja Keevelinluoma. Myös ylempänä joen sivuhaaroissa on taimenta, joskin vähäisemmin. Sivuhaarat ovat potentiaalinen ja pääuomaakin merkittävämpi taimenten lisääntymisalue. Mahdollinen kalaston heikentyminen pääuomassa tulee vaikuttamaan myös sivuhaarojen luontaisiin taimenkantoihin heikentävästi, sillä kalasto liikkuu pääuoman ja sivuhaarojen alueella kasvukoon, ravinnon ja lisääntymisvietin mukaan. Myös pääuomassa on merkittäviä taimenten lisääntymisalueita, joiden heikentäminen vaikuttaa suoraan kalakantaan. Hakija ei ole kiistänyt hankkeen haitallisia vaikutuksia vesistölle ja kalastolle. Esitetyllä 265 euron kalatalousmaksulla ei pystytä kattamaan aiheutettuja vahinkoja. Korvaussummalla saa hankittua noin 20 kpl pyyntikokoista taimenta tai katettua noin 9 kalastajan vuosimaksun. Korvausesitystä laskettaessa tulisi pohtia mitä haittavaikutuksia toiminnalla saattaa olla kalakantojen määrälle sekä kalastuksen harrastamiselle. Mikäli Ikkelänjokea kuormitetaan turvetuotannolla nykyistä enemmän, saattavat luonnonkalakannat vuosien aikana heiketä ja sen seurauksena kalastuksen harrastajat osittain lopettaa kalastuksen alueella. On kyseenalaista, miten mahdollisen luonnonkalakannan taantumisen arvo on mitattavissa tai kalastusharrastukseen soveltuvan paikan arvo korvattavissa. On huolestuttavaa, jos yhden toiminnanharjoittajan toimet haittaavat yleistä etua ja merkittävän jokialueen virkistyskäyttöä. Jo nykyisin alivirtaamaaikana joen viherleväkasvustot ovat siinä määrin merkittäviä, että ravinnekuormitus ei saa nykyisestään kasvaa. Kuormituksen lisääntyminen johtaa vääjäämättä parhaana kalastuskautena kalastusolojen heikentymiseen. Vähäkoihnannevan turvetuotantohankkeelle ei tule myöntää lupaa, koska haittavaikutusten kompensointiin ei ole keinoja. Luvan myöntäminen olisi myös ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa. 7) AA:t (Lakso II, RN:o 41:4) Tielinja suunnittelulle turvetuotantoalueelle kulkee muistuttajien omistamien viljelysmaiden keskellä. Muistuttajat vaativat, että kulku tuotantoalueelle järjestetään Metsähallituksen omistaman maa-alueen kautta. Hakijan vastine Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Metsähallitus ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Vähäkoihnan turvetuotannon suoluontoa muuttava vaikutus kohdistuu verrattain suppealle alueelle paljasta suota, jonka eteläpuolella on laaja monimuotoinen suojelualuekokonaisuus, joka sisältää pääosin suota. Luonnonsuojelullisen kiinnostuksen voisi olettaa kohdistuvan suojelualueeseen, eikä kovin kriittisesti hankealueeseen ja siitä tehtyihin selvityksiin. 18

Ei ole todennäköistä, että suunniteltu tuotantoalue olisi luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittamien eläinlajien tai suojeltujen perhoslajien esiintymisaluetta tai joidenkin lajien suojeltua elinympäristöä. Tarvetta lausunnossa edellytettyyn tavanomaisten suoperhoslajien selvittämiseen ei ole. Lausunnon antajalla on tieto lähimmästä rämeristihämähäkin esiintymispaikasta 100 km:n päässä. Siihen perustuva selvitysvaatimus ei ole perusteltu eikä selvitystä ole tarpeen suorittaa. Lausunnonkaan mukaan hankealueella ei ole luonnonsuojelulailla suojeltuja suotyyppejä. Näin ollen lähempään inventointiin ei ole tarvetta. Kasvillisuus- ja linnustoselvitykset on tehty vallitsevan lupakäytännön mukaisesti. Uhanalaisiin kasvilajeihin, joista lisäselvitystä edellytetään, liittyy luonnonsuojelulain ja sen perustelujen mukaan ainoastaan viranomaisvelvoite. Viranomaisilla on velvollisuus olla lajin säilymistilanteesta selvillä. Selvittämisen tarvetta perustellaan tässäkin kohden sillä, että tiettyjä lajeja on tavattu muutaman kilometrin päästä. Lajin uhanalaisuus ei mitenkään sido yksityisiä kansalaisia. Mikäli jokin uhanalainen laji alueelta selvitettäisiinkin, ei sillä olisi merkitystä lupaharkinnan kannalta. Kohteen linnustollinen arvo ei ole merkittävä, eikä se poikkea luvitetuista, jo tuotantoon otetuista kohteista. Uhanalaisen lajin pesintä tapahtuu lähimmillään 850 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Tuotantoalueelle liikennöidään huomattavasti etäämmältä alueen pohjoispäästä (siirretään sinne, kuten jäljempänä todettu). Kyseisen uhanalaisen lajin pesinnän Sotkamon Jäkäläsuon turvetuotantoalueen läheisyyteen edellyttämistä etäisyyksistä ja toimintarajoitteista on Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 14.10.2008 antanut lainvoimaiseksi tulleen päätöksen nro 113/08/2. Suojaetäisyys (600 m) on määritetty pesäpuusta lajin suojelua valvovan Kainuun ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla. Vaatimustasosta ei ole syytä poiketa Vähäkoihnannevan kohdalla, koska ympäristö on päätösperustelujen mukaan Jäkäläsuota suojaisampi ja sellaisena pysyvä. Koko lähiseutukunta on hyvin harvaan asuttua ja erämaista. Vähäkoihnannevan toiminta ei hävitä edellä mainitulla etäisyydellä olevaa uhanalaisen lajin pesäpuuta, koska toiminta ei sijoitu tälle alueelle. Suunniteltu tuotantoalue ei ole uhanalaisen lajin säilymiselle tärkeä esiintymispaikka, koska alueeseen ei liity luonnonsuojelulain 47 :n 2 momentin tarkoittamaa kieltoa. Lailla kiellettyä hävittämistä ja heikentämistä ei tapahdu hanketta toteutettaessa. Uhanalaisen lajin reviiri on 150 300 km 2, jossa sillä on tavanomaisesti 2 3 vaihtopesää. Hankkeen tuotantoala, noin 45 ha on tästä ainoastaan 0,3 0,6 %. Laji hankkii ravintonsa laajemmalta alueelta, minkä mahdollistavat sen luontaiset ominaisuudet. Vähäkoihnannevan säilyttäminen nykytilassa 19

ei ole tarpeen saaliskantojen turvaamiseksi, eikä sellaista voida lain mukaan edes edellyttää. Metsähallituksen tiedonantojen mukaan kyseinen uhanalainen laji tarvitsee rikkumattoman rauhan eikä siedä häirintää. Pesäpaikkoja suojellaan ja lisätään. Tiedonannon mukaan mitään toimia ei ole sallittu halkaisijaltaan 400 m alueella pesästä. Lisäksi metsätaloustoimia ei sallita 15.2. 31.7., eikä mitään reittejä tai rakenteita halkaisijaltaan noin 2 km:n vyöhykkeellä. Etäisyys maaluontoon kuuluvaan Natura-alueeseen on noin 200 m eli vallitsevan lupakäytännön mukaan riittävä estämään haitallisten vaikutusten aiheutumisen pölyn ja melun muodossa. Suojelualue on perustettu 2 000 m:n matkalta rajautuen kiinni kauan toiminnassa olleeseen Koihnannevan turvetuotantoalueeseen näkemättä ongelmia suojeluarvojen säilymisessä. Natura-arviointi ei ole tarpeellinen. Tuotannon aiheuttama kuormituslisäys vähäiseenkin virtaavaan veteen on niin vähäinen, että sillä ei aiheuteta ja ylläpidetä sanottavaa perustuotannon lisäystä ja kalataloudellisen tuotannon heikentymistä. Kuormituslisäys ei ole alempaa 1,5 km:n päässä alkavan Myllyluoman luonnontilaa muuttavalta vaikutukseltaan verrattavissa esimerkiksi kaivuutöihin, joita vastaan pienvesiä on tarpeen suojella. Tällöin myöskään erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista ei voi aiheutua. Hakijan mielestä edellä mainittu kuormitusvaikutus Ikkelänjokeen suoraan siirrettynäkään ei aiheuta sanottavaa pitoisuuslisäystä. Tämän osoittaminen tarkkailulla voi olla vaikeata ja jopa mahdotonta. Vesienhoitosuunnitelmasta saatava tieto ei osoita, että joen tila edellyttäisi erityisiä toimia. Vastaavissa tilanteissa luvan myöntämisen edellytysten on katsottu olevan olemassa. Luvan epäämisvaatimus luonnonsuojelulliselta rauhoitukseen ja suojeluun perustumattomilta perusteiltaan tarkoittaisi suojelupäätöksen tekemistä. Vaatimus on Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätösten KHO:2005:27 12.5.2005 ja KOH:2006:7 14.2.2006 vastainen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteitakaan ei huomioida ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa. Hakija viittaa Korkeimman hallintooikeuden vuosikirjaratkaisuun (taltio 1129) 14.5.2010 (Hirvisuon turvetuotantoalue, Multia). Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen ja Kauhajoen kalastusseura KAKASE ry Edellä lausuttuun viitaten toiminta ei aiheuta sanottavaa kalataloudellista haittaa ja siihen liittyviä luvan myöntämisen esteenä pidettäviä haitallisia vaikutuksia. Haettu lupa voidaan myöntää. 20