LIITE 5 1/6 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI HALLINTOPALVELUT / KAAVOITUS MUSTANLAHDEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS LUONNOSVAIHEEN NÄHTÄVILLÄOLO KAAVAN LAATIJAN VASTINEET Mänttä-Vilppulan kaupungin Mustanlahden asemakaavaluonnos oli nähtävillä 28.10. 29.11.2010 välisenä aikana. Seuraavassa nähtävilläoloaikana jätetyt mielipiteet ja lausunnot yhteenvetona sekä kaavan laatijan vastineet: MIELIPITEET 1. Ari Nieminen (29.11.2010) Mielipiteessä todetaan: Alustava luonnos B, joka on esillä kaavaselostuksessa (16.2.2010), on kokonaisuutena paras kaavavaihtoehto ja jonka pohjalta olisi syytä edetä. - Kiertoliittymä: Kiertoliittymään ainoa ja paras koko Mänttä-Vilppulan käyntikortti kantateiden 58 ja 56 kulkijoille. Eteläinen sijoitusvaihtoehto on kiertoliittymälle paras, koska mm. liittymä ei tule yllätyksenä tieliikenteelle, liikenteen päästöt ja melu siirtyvät kauemmaksi Mustanlahden vesistöalueesta. Eteläisessä sijoitusvaihtoehdossa jää tilaa myös tulevaisuudessa rakennettavalle eritasoliittymälle. - Kadut ja kevyt liikenne: A-luonnoksessa on merkitty katuyhteys Mustanlahdenkadulta Raja-ahon tielle. Katuyhteys lisää Mustanlahdenkadun läpiajoliikennettä ja siten koko katu pitäisi miettiä uudelleen, jotta turvallisuus säilyy. Lisäksi uusi yhteyskatu vaarantaisi suojelua tarvitsevan puroalueen. Asuinalueella pitää välttää läpiajoreittien syntymistä. Samoin uusi tiestö pitää pyrkiä suunnittelemaan siten, että ajonopeudet pysyvät kohtuullisina. On hyvä, että kevyen liikenteen väylästöä ja sen yhteyksiä parannetaan. - Rakennus- ja kulttuurihistoria: Lähikauppa Siwan nykyinen rakennus tulisi kunnostaa ja jättää alueen asukkaiden yhteiseen käyttöön kerho- ja kokoustiloiksi osana rakennushistoriaa. - Kauppakeskus: Kauppa ja palvelukeskus tulee toteuttaa viihtyisästi. Sitä ei tule sijoittaa Mustalahden vesistöalueen välittömään läheisyyteen, jottei melu ja parkkialueiden hulevedet kulkeudu vesistöön. Olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää mahdollisimman paljon. Isoja asfalttiparkkikenttiä tulee pyrkiä välttämään. Rakennuskanta tulee tehdä mieluummin useampi kerroksisena (myös kellarikerros), kuin isoina jättipeltilaatikkoina. Rakennusten maapintaalan lisäksi myös niiden ulkoasuun tulee kiinnittää huomiota. - Luontoselvitys: Lepakoiden esiintymistä ei ole selvitetty. Liito-oravien esiintyminen on selvitetty ilmeisesti pelkästään Mustalahden teollisuusalueella. Alueella 1 (tällä viitataan luontoselvityksen alueeseen 1, johon kuuluu on pääteiden rajaama koilliskulma) olevan joutomaan voisi kunnostaa
LIITE 5 2/6 luonnonniityksi ja jättää sinne hyväkuntoiset isot koivut ja männyt. Alueen maakellari kannattaa kunnostaa ja jättää menneen ajan kulttuurimuistomerkiksi tai jopa alueen asukkaiden käyttökellariksi. Tälle alueelle voisi myös sijoittua koirapuisto. Siinä olisi yksi kauppapaikalle pysähtymisvaltti lisää. Niin sanottua vanhaa vanhaa metsää pitää pyrkiä säilyttämään. Monille eläinja kasvilajeille on elintärkeää lahopuut. Niitä pitää pyrkiä jättämään. Päätelmät kappaleen toteumukset on huomioitava kaavassa ja suojattava mainitut alueet lähiympäristöineen kaikenlaiselta muuttamiselta. Isojen teiden varsilla ja rantaalueilla on pidettävä leveä metsäinen vyöhyke, jotta liikenteen päästöt ja melu pysyvät vain tiealueella. Kallioalueella kasvavat rauhoitetut valkolehdokit tulee merkitä kaavaan. - Kaavaluonnokseen on valittu vaihtoehdon A mukainen sijainti kiertoliittymän paikaksi. Liittymän sijoittumista nykyisen risteyksen kohdalle pidettiin mm. sijainnin ja kustannusten kannalta parempana vaihtoehtona. Tienpitäjä edellyttää, että risteysalueelle varataan tilaa eritasoliittymää varten. Ehdotukseen risteysalue jätetään kaavan ulkopuolelle. - Ehdotukseen Mustanlahdenkadun Raja-ahontien välinen katuyhteys korvataan kevyen liikenteen yhteydellä. - Nykyisen Siwan tontti on luonnoksessa osoitettu lähikauppaa varten. Rakennuksella ei ole erityistä kulttuurihistoriallista merkitystä. - Lähipalvelurakennusten (PL) tontille on osoitettu rakennusalat rakennusten sijoittamista varten. Kaavassa on annettu määräys rakennuksen sovittamiseksi kaupunkikuvaan. Myös pintavesien johtamisesta ja pysäköintialueen jäsentelystä on kaavamääräys. - Luontoselvitys kattaa koko alueen. Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Vanha maakellari sijoittuu korttelialueelle mahdollisille kulkureiteille eikä sitä ole tarkoituksenmukaista jättää liikekorttelin sisälle. Erillisen koirapuiston sijoittuminen tulee ratkaista asemapiirustuksissa, jos se sijoitetaan korttelialueelle. Kaavalla jätetään rakentamisen ulkopuolelle huomattavat alueet (M, EV, VP ja VP). Valkolehdokkialue on merkitty kaavaan luo merkinnällä. 2. Finsilva Oyj, Harri Viitaniemi (22.11.2010) Kiinteistön 508-405-2-767 (Mäntänvuori RN:o 2:767) maanomistajana Finsilva Oyj esittää kaavaluonnoksesta seuraavan mielipiteen: EV -alue kantatien 58 varressa tulee olla selvästi kapeampi. Mustanlahdenkadulle tuleva EV käytävä voi sijoittua nykyisen rakennetun kiinteistön viereen, jolloin korttelista 644 saadaan selkeä teollisuuskortteli, eikä keinotekoisesti sekoiteta asumista ja tuotantotoimintaa AOTY merkinnällä.
LIITE 5 3/6 Korttelista 664 tulee poistaa rakennusten harjasuuntia osoittavat merkinnät. Istutettavan alueen merkinnät tontin reunassa on perusteltua vain Mustalahdenkadun varressa, mutta ei länsireunalla. Maantien 347 ja kantatien 58 risteyksen länsipuolelle sijoittuva M-alue tulee rajata kokonaan pois kaavoitettavalta alueelta. Alueen käyttö metsätalousmaana ei edellytä asemakaavaa. Kaavan yhtenä tarkoituksena on saada alue kehittymään Mänttä-Vilppulan taidekaupunkiin ohjaavaksi liike- ja opastuspaikaksi. Teollisuusalueet on sijoitettu siten, että pääteiden ja korttelialueiden väliin jää riittävästi suojaavaa viheraluetta. Tavoitteena on parantaa risteysalueen liikenneturvallisuutta sekä korostaa risteysalueen ympäristöä. Kortteleiden 664 ja 665 välissä olevan EV-alueen kohdalla oleva puro on osittain säilytetty. AO/TY korttelialueella on nykyisin kolme rakennettua tonttia, joissa on asumista ja yritystoimintaa. Jatketaan korttelialuetta kahdella TY tontilla, jotka sopivat toiminnallisesti paremmin nykyiseen rakentamiseen. Kaavalla pyritään ohjaamaan yhtenäisen kaupunkiympäristöön sijoittuvan rakentamisen muodostumista. Rakennusten paikat on osoitettu ohjeellisena siten, että toimistotilat sijoittuisivat lähemmäksi katua. Rakennuksen harjasuunta on osoitettu kohtisuoraan kadusta. M-alue jätetään kaavan ulkopuolelle. 3. Juha Kivimäki (29.11.2010) Mielipiteessä todetaan: Ehdotan asemakaavaluonnokseen muutosta omistamani maa-alueen osalle kaavan pohjoisosassa. Aluetta ehdotetaan merkittäväksi EV eli suojaviheralueeksi. Esitän ko. alueelle sellaista kaavamerkintää joka ei estä sen myöhempää metsätalous- tai rakentamiskäyttöä. Toiseksi esitän myös kaavan pohjoisosassa olevaa kaupungin omistaman alueen käyttöä mietittäväksi niin kuin se on vanhassa 1970-luvun kaava-ehdotuksessa: Mustalahdenkatua jatketaan pohjoisosasta ja siihen merkitään mahdollisuus rakentaa rivitalo ja/tai omakotitaloja. Näin hyödynnettäisiin jo olemassa olevaa tiestöä ja kunnallistekniikkaa. Lisäksi näkisin Juholan alueen kevyenliikenteen väylään vaihtoehdon joka olisi maisemallisesti parempi ja huomattavasti halvempi jos voidaan käyttää jo olemassa olevaa alikulkutunnelia. Ko. alue jätetään ehdotuksessa kaavan ulkopuolelle. Ulkopuolelle jää myös Juholankadun kevyen liikenteen liittymäjärjestelyt. Kaavatyön aikana ei ole tullut erityistä tarvetta osoittaa uusia asuinkortteleita Mustanlahdenkadun varteen
LIITE 5 4/6 LAUSUNNOT 4. Mänttä-Vilppulan kaupunki, Tekninen lautakunta (16.11.2010) Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Kaavaan esitetyt kevyen liikenteen järjestelyt ovat yhteneväiset lautakunnan 10.10.2006 antaman lausunnon mukaan, eli: - kevyen liikenteen järjestelyt on tarkennettu SIWA:n kohdalla - kantatie 56:n alkuosaan on merkitty molemmin puolin kevyenliikenteen väylät. Korttelissa 666 sijaitsee Mänttä-Vilppulan vesihuollon omistama jäteveden pumppaamo. Mikäli rakennusalaa käytetään kaavan esittämällä tavalla, voidaan pumppaamo säilyttää nykyisellä paikallaan; tällöin se tulee merkitä rasitteeksi. Mikäli rakennusala muuttuu esitetystä pumppaamo on siirrettävä korttelin koillispuolella olevalle EV alueelle ja tällöin sitä varten on kaavaan merkittävä ko. alueelle varaus. Liikennesuunnitelmassa rakennetaan kantateiden 56 ja 58 sekä maanteiden 347 liittymä tienpitäjän mukaan lopputilanteessa eritasoliittymäksi. Tämä ratkaisu ei toteuta yhtä kaavan laatimisen lähtökohtaa eli risteyksen ohjaamista taidekaupunkiin. Tekninen lautakunta pitää kiertoliittymää parempana vaihtoehtona. Korttelin 666 laajentuessa nykyisen leikkipaikan alueelle on sille etsittävä korvaava paikka. Pumppaamon sijainti korttelin keskellä saattaa aiheuttaa hajuhaittaa ja sijainti korttelialueen ulkopuolella voisi olla siltä osin parempi ratkaisu. Osoitetaan EV alue PL korttelin länsipuolelle. Vaikka eritasoliittymän toteutuminen ei sisälly näkyvissä olevien suunnitelmien piiriin, jätetään risteysalue kaavan ulkopuolelle. Alueelle on mahdollista suunnitella ja toteuttaa kiertoliittymä tai tienpitäjän edellyttämä eritasoliittymä. 5. Keuruun kaupunki, Ympäristönsuojelujaos (17.11.2010) Lausunnossa todetaan: Ympäristönsuojelujaos haluaa tarkentaa, että alueen 4 kaakkoisosassa sijaitsee vanhan kaatopaikan päällä puutarhajätteen vastaanottopiste, jonka toiminta on tarkoitus lopettaa. Varsinaista maankaatopaikkaa alueella ei ole. Muutoin ympäristönsuojelujaoksella ei ole huomautettavaa Mustalahden alueen asemakaava ja -muutosluonnoksesta. Tarkennetaan kaavaselostukseen. 6. Tampereen aluepelastuslaitos (26.11.2010) Lausunnossa todetaan: Asemakaava-alueen sammutusvesijärjestelyt, joista Tampereen aluepelastuslaitos on Pirkanmaan pelastustoimen palvelutasopäätösesityksen (2010-2013) mukaan laatimassa laajempaa sammutusvesisuunnitelmaa Tampereen aluepelastuslaitos antaa tässä yhteydessä tarvittaessa asiantuntija-apua. Ei muutoksia kaavaan.
LIITE 5 5/6 7. Maakuntamuseo (8.12.2010) Lausunnossa todetaan: Rakennetun kulttuuriympäristön osalta sr -merkintään tulee liittää asianmukainen määräys, joka edellyttää ko. rakennuksen säilyttämistä. Tiedot alueen olemassa olevasta rakennuskannasta ovat puutteelliset ja niitä tulee täydentää pohjoisosan EV -alueella olevan pihapiirin osalta. Tarvittaessa tulee käyttää asianmukaisia suojelumerkintöjä ko. kohteessa. Muinaisjäännösten osalta alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museolla ei niiltä osin ole huomautettavaa. Luonnoksessa on osoitettu Tammirannan alueelta yksi tontti. Tontti kuuluu osana Tammirannantien varrella olevaa rakennettua kokonaisuutta. Merkintä sr ja AP/s on sama kuin korttelin muillakin tonteilla. Tammirannantien kokonaisuus on jatkossakin hyvä säilyttää yhtenevällä koko korttelia koskevalla kaavamerkinnällä. Muuntamorakennus erotellaan indeksillä sr-1, suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. EV-alueella olevan rakennus jää ehdotuksessa kaava-alueen ulkopuolelle. 8. Pirkanmaan liitto (9.12.2010) Maakuntahallitus hyväksyi 9.11.2010 nähtäville asetettavaksi Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksen, jossa kantateisen 58 ja 56 risteykseen on esitetty uusi eritasoliittymämerkintä. Vaikka kantatie 58:n nykyiset liikennemäärät eivät edellytä eritasoliittymän rakentamista, on eritasoliittymän pitkän tähtäimen toteuttamiselle perusteltua jättää mahdollisuus ja varautua nykyisen maankäytön suunnittelussa eritasoliittymän tilavaraukseen. Risteysalue ja kantatie 58 jätetään kaavan ulkopuolelle, johon eritasoliittymä voidaan myöhemmin toteuttaa. 9. Pirkanmaan ELY-keskus (21.12.2010) Kaavaluonnos: Tammirannan alueelle osoitettua suojeltua rakennusta koskevaa merkintää tulee täydentää rakennuksen säilymistä edellyttävällä kaavamääräyksellä. Liikenne: Pääteille ei voida rakentaa kiertoliittymää lopullisena ratkaisuna. Tämän vuoksi asemakaavassa tulee olla liittymän kohdalla riittävä aluevaraus eritasoliittymälle. Luonnoskartalla esitettyä kiertoliittymän sijoitusta ei ole hyväksyttävää, koska muutokset eivät ole vahvistettuja. Suunnitelmat kiertoliittymästä, eritasoliittymästä ja kevyen liikenteen väylistä tulee esittää erillisillä liitesivuilla. Teoreettisen melutilanneselvityksen mukaan liikenteen aiheuttama 55dB:n päivämelun ohjearvon mukainen melualue ulottuu 40-80 metrin päähän maantiestä, paitsi aivan Orivedentien alkuosalla, noin 150 metrin matkalla, melualue ulottuu 40 metrin päähän kantatiestä. 58. AOTY korttelin, Runttimäentien (kt 56) puoleinen, reunimmainen tontti jää täten melualueelle. Tämän osalta on syytä tehdä tarkempia meluselvityksiä tai -mittauksia. Uuden melulle herkän maankäytön edellyttämän
LIITE 5 6/6 meluselvityksen tekeminen sekä mahdollisten meluesteiden rakentaminen kuuluu Mänttä-Vilppulan kaupungille tai alueiden maankäytön toteuttajille. Alueiden kuivatus on hoidettava ensisijaisesti omalla, maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivausvesiä on viivytettävä siten, ettei maanteiden sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta eivätkä rakenteita. Alueen rakentamisen aiheuttamien, mahdollisten maanteiden kuivatusjärjestelmien, mm. lasku- ja sivuojien ja rumpujen sekä tien muiden rakenteiden muutosten toteuttaminen kuuluu alueen maankäytön toteuttajille. Mahdolliset kortteliin tulevat mainokset maantien varrella on sijoitettava rakennusten yhteyteen. Mainokset, rakennukset, rakennelmat ja toiminnat eivät saa vaarantaa maantien liikenneturvallisuutta esimerkiksi häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. Maanteiden liikenneturvallisuus on otettava huomioon myös aluetta rakennettaessa. Alueen maansiirto- ja pohjarakennustyöt on tehtävä alueen puolelta. ELY -keskuksella ei ole mahdollisuuksia toteuttaa eikä suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja kuten maankäyttöä palvelevia liittymiä, liittymien ja maanteiden parantamista eikä kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja. Maankäytön laajenemisesta ja kehittämisestä aiheutuvien liikenneverkon huomattavienkin investointien toteuttaminen jää pääasiassa muiden tahojen vastuulle. Luonnoksessa on osoitettu Tammirannan alueelta yksi tontti. Tontti kuuluu osana Tammirannantien varrella olevaa rakennettua kokonaisuutta. Merkintä sr ja AP/s on sama kuin korttelin muillakin tonteilla. Tammirannantien kokonaisuus on jatkossakin hyvä säilyttää yhtenevällä koko korttelia koskevalla kaavamerkinnällä. Muuntamorakennus erotellaan indeksillä sr-1, suojeltava rakennus. Risteysalue ja kantatie 58 jätetään kaavan ulkopuolelle, johon eritasoliittymä voidaan myöhemmin toteuttaa. Kaavalla ei osoiteta uutta asutusta liikennemelualueelle. Pintavesien johtamisesta on kaavassa määräys. Mainoksista ja alueen rakentamisesta kirjataan kaavaselostuksen kohtaan toteutus. 10. Vattenfall Verkko Oy (25.11.2010) Vattenfall Verkko Oy pyytää varaamaan asemakaavan alueelle 2 kpl EN alueita puistomuuntamoiden sijoittamista varten. EN alueiden tulisi olla kooltaan n. 10x10 metriä. Vähimmäisetäisyydet EN alueelle sijoittuvasta puistomuuntamosta lähimpiin julkisiin rakennuksiin tulee olla 15 m. ja muihin rakennuksiin 5 m. Osoitetaan en -rakennusalat nykyisen muuntamon alueelle sekä kortteleiden 664 ja 665 väliin.