Espoon Pellasenmäen asemaaavahane Luontoselvitys 0 Luontotieto Keiron Oy
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys () Sisällysluettelo Johdanto... Selvitysalueen sijainti, nyytilanne ja tutimusmenetelmät.... Arvotus.... Elinympäristöt ja asvillisuus.... Liito-orava.... Linnusto.... Lepaot... Tietoa tutittujen lajien biologiasta.... Liito-orava.... Lepaoiden eologiaa.... Lepaoiden suojelu... Esitiedot alueesta.... Glimsinjoi... Kohteiden uvauset... Tuloset.... Elinympäristöt ja asvillisuus.... Arvoa elinympäristöt.... Liito-orava.... Linnusto.... Metsälintulajit ilmentäjinä.... Lintutulosten tastelu ja epävmuusteijät.... Havaittu lepaolajisto..... Lepaoiden saalistusalueet..... Lepaoiden lisääntymisyhdysunn, päiväpiilot ja talvehtimispai..... Lepaooitusmenetelmien viointi..... Vertailu aiempiin tietoihin ja lähialueiden lepaohavaintoihin.... Uhanalaiset ja suojellut lajit.... Uhanalaiset ja suojellut lajit tutimusalueella... Luontovot osa-alueittain.... Osa-alue. Lampi, noro ja niiden ympäristö.... Osa-alue. Suoalue ja läntinen metsä.... Osa-alue. Glimsinjoi, yläjuosu.... Osa-alue. Glimsinjoi, alajuosu.... Osa-alue. Kuusio Glimsinjoen eteläpuolella... Johtopäätöset ja toimenpidesuosituset.... Elinympäristöt ja asvillisuus.... Liito-oravien suojelu.... Linnuston suojelu.... Lepaoiden huomioiminen aavoitusessa... Lähteet... LIITTEET. Lajilista, havaitut asvit (taul. ), linnut (taul. ) ja lepaot (taul. ).. Ktta. Selvitysalueen ja elinympäristöjen rajaus, luoitus ja numerointi, suurten tammien asvupai.. Ktta. Linnut, uhanalaiset lajit. Ktta. Metsäindiatorilajien reviirit. Ktta. Linnut II, muut uin metsäindiatorien reviirit. Ktta. Pha lepaoalueet ja oitusreitit. Ktta. Luontovot, laiohteet, osa-alueiden rajaus ja numerointi, uhanalaisten lajien sijainnit. Ktta. Liito-oravan mahdolliset esiintymät, ruoailualueet ja täreät metsäyhteydet. Kannen uva. Glimsinjoi virtasi vuolaana syysuussa 0. Kuva Eso Vuorinen.
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys () Johdanto Espoon Järvenperässä on vireillä Pellasenmäen asemaaavoitushane. Tavoitteena on sijoittaa tälle pääosin Diaonissalaitosen omistamalle alueelle yleisaavan muainen, ulttuurimaisemaan sopiva asuntoalue ja sosiaalisten palvelujen alue. Suunnittelusta ja aavoitusta palvelevista selvitysistä vastaav maanomistajan palaam onsultit Espoon aupungin ohjausessa. tilasi luontoselvitysen Luontotieto Keiron Oy:ltä. Tämä raportti sisältää luontoselvitysen tuloset: alueen ja lajiston yleisuvausen, uvioohtaiset uvauset, huomioitav elinympäristöt ja lajihavainnot, toimenpidesuosituset, laji- ja taliitteet. Alueelta oitettiin elinympäristöt, putiloasvillisuus, pesimälinnusto, lepaot ja liito-orava. Työn tavoitteena on osoittaa aavoitusen tpeisiin lain suojelem elinympäristöt, uhanalaisten lajien täreät elinympäristöt ja luonnon annalta voa alueet. Pesimälinnustoa ja asvilajistoa on äytetty ilmentämään luontovoja, samoin uin lepaoita ja liito-oravaa. Selvitysen ov laineet biologi FM Susanna Pimenoff (työn ohjaus,, liito-orava evät -0), luontooittaja (e) Eso Vuorinen (elinympäristöt, asvillisuus), biologi FM Johan Eroos ja lintuasiantuntija Tuomas Seimola (linnusto) ja biologi FM Eeva-Mia Kyheröinen (lepaot) Luontotieto Keiron Oy:stä. Selvitysalueen sijainti, nyytilanne ja tutimusmenetelmät Selvitysalue sijaitsee Espoossa Kehä III -tien itäpuolella ja Vanhan Turuntien pohjoispuolella. Selvitysalueen hali ulee historiallinen Kuninaantie ja samansuuntaisesti virtaava Glimsinjoi. Glimsinjoi virtaa lounaaseen ja yhtyy Espoonjoeen, joa vuorostaan virtaa Espoonlahteen. Alueen länsipuolella Kehä III -tien taana sijaitsee hvaan asuttu alue (Khusuo, Bodom ym.). Selvitysalueesta on nyyisin noin puolet metsää, suota ja muita luonnonalueita. Reilu neljännes alueesta on viljelymaa ja vajaa neljännes raennettua ympäristöä. Raennusanta on melo väljää. Omaotiasutus on esittynyt alueen eteläosaan Glimsinjoen ja Kuninaantien väliin seä Kuninaantien luoteispuolen metsärinteeseen. Diaonissalaitosen raennuset sijaitsev pientaloasutusen pohjoispuolella metsän reunaosissa. Lähin Nura 00 -suojelualueverostoon uuluva alue on Espoon Malajärvi, joa sijaitsee noin yhden ilometrin päässä selvitysalueesta pohjoiseen. Toisesi lähin Nura-alue on Nuusion suojelualue, jona valtaosa ja myös ansallispuisto sijaitsev vajaan ymmenen ilometrin päässä. Pienet, erilliset Nuusion Nura-alueet sijaitsev lähempänä, noin viiden ilometrin päässä selvitysalueesta. Selvitysalue on ooltaan noin, ha sisältäen raennetut alueet. Selvitysalueesta pelto- ja niittyalaa on n., ha ja metsää ja soita n., ha. Ktalla esitetään selvitysalueen raj.
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys (). Arvotus Selvitysalueen luontoa tutittiin maastossa esä- ja syysaudella 0. Alueen elinympäristöt luoiteltiin luontotyyppeihin, putiloasvillisuus oitettiin yleispiirteisesti, pesimälinnusto lasettiin ja lepaoita oitettiin. Elinympäristöoitusen yhteydessä vioitiin alueiden soveltuvuutta liitooravalle. Olemassa olevaa tietoa alueesta oottiin eri lähteistä, julaisuista ja nettijulaisuista. Lajilistaan liitteessä on oottu aii lajihavainnot. Lajilista ei ole tava, aiien alueella esiintyvien lajien luettelo, vaan siinä on äyntien aiana havaitut lajit. Etenin asvilajeja esiintyy alueella enemmän uin mitä listassa on mainittu. Kohteiden votuseen on äytetty seuraavaa asteioa: - Ei erityisiä luontovoja, jos ympäristö on muotu ja luonnontila muuttunut. - Joitain luontovoja, jos ympäristö on tavanomainen. - Paiallinen vo, jos ympäristö on tavanomaisesta poieava mutta ei uitenaan ainutlauinen. Hvinainen laji, lajiriaus, voas elinympäristö tai hyvä luonnontila voiv tuoda ympäristölle tämän von. - Maaunnallinen vo, jos ympäristö on maaunnallisesti hvinainen ja luonnoltaan voas. Siinä esiintyy uhanalainen laji tai lajeja, edustavaa voasta tai uhanalaista elinympäristöä tai luonnontilaisuus luo edellytyset useille hvinaisille lajeille. - Kansallinen vo on ohteella, jossa esiintyy erittäin uhanalainen laji tai elinympäristö. Kohde voi myös olla ainutlauinen. Arvoas elinympäristöjen oonaisuus, joa luo edellytyset runsaalle ja erioistuneelle lajistolle, voi olla ansallisesti voas.. Elinympäristöt ja asvillisuus. Liito-orava Alueen elinympäristöt rajtiin alle iertämällä alue jalan ahden maastopäivän aiana (.. ja.0.0). Elinympäristöt luoiteltiin metsä- ja suotyyppeihin seä muihin elinympäristötyyppeihin. Metsiä votettiin mm. puuston iän, raenteen ja luonnontilaisuuden perusteella. Kasvillisuuden yleispiirteet oitettiin elinympäristöjä määritettäessä. Yleiset ja havaitut huomionvoiset asvilajit irjtiin, mutta selvitysen tavoitteena ei ollut laia tavaa putiloasvilistaa. Maastotana äytettiin Espoon aupungin laimaa veoripohjaista pohjaa mittaaavassa : 000. Elinympäristöjen selvittämisen yhteydessä vioitiin metsäalueiden soveltuvuus liito-oravalle. Sysyisen selvitysen yhteydessä tastettiin sopivia puita alueelta liito-oravapapanoiden havaitsemisesi. Täreämpää oli uitenin, ajanohta huomioiden, että maastooitusessa tehtiin havaintoja metsien raennepiirteistä, joiden perusteella voi vioida metsän sopivuutta liito-oravalle. Mahdollisten liito-oravaesiintymien raj määritettiin metsiön raennepiirteiden ja soveltuvuuden perusteella. Menetelmänä sovellettiin selvitysessä Moottoritie VT laajennus Lieviö-Muurla (Vuorinen 0) äytettyä menetelmää.. Samalla
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys (). Linnusto rajausen määrittämisen yhteydessä määritettiin esiintymälle täreät metsäyhteydet. Keväällä, lajin annalta sopivaan aiaan, oitettiin liito-oravan esiintymistä sysyllä soveltuvisi määritellyistä metsiöistä. Maastossa etsittiin liito-oravan jätösiä suurten puiden juurilta ja liito-oravalle soveltuvia olopuita. Jätöset, tai liito-oravan papan, ov eväisin helposti löydettävissä ellertävän värinsä ansiosta. Maastotyö tehtiin..0, jolloin joilaaso ja siihen liittyvät uusiot oitettiin. Joen eteläpuolella sijaitseva laajaho uusio aava-alueen ulopuolella oitettiin yleispiirteisesti, mutta aivan aiia luuisista suurista uusista ei tastettu. Ktoitus painotettiin joitörmän puihin ja pellon reunojen suuriin lehtipuihin. Samana päivänä tasteltiin suunnitellun Kuninaantien palveluesusen tontin viheryhteydet ja metsiö Kuninaantien pohjoispuolella. Alueen linnuston selvittämiseen äytettiin tutimusmenetelmänä olmen äyntierran reviirioitusmenetelmää, jona standdi on uvtu teosessa Kosimies, P. & Väisänen, R. A. (). Alue ierrettiin maastotyössä taan ja iirehtimättä lasenta-aamun aiana siten, ettei miään osa oitettavasta alueesta jäisi metriä auemmasi lasijasta. Reviirioituset suoritettiin aiaisin aamusta ja aamupäivällä. Ktoitusessa havaitut linnut ja niiden äyttäytyminen merittiin suurimittaaavaiseen maastotaan iinnittäen huomiota saman lajin mahdollisiin muiden ysilöiden yhtäaiaisiin havaintoihin, jotta lajiohtaisen pimäärän viointi olisi mahdollisimman luotettava. Pellasen alueen lintulasentojen maastoäynnit ajoitettiin aiavälille.... Maalinnuston lasemiseen suositellaan Etelä-Suomeen eri yhteysissä aiaväliä...., miäli lasentaäyntejä on vain olme. Optimaaliset lasentaajanohd vaihtelev uitenin hyvin paljon lasettavasta lajistosta riippuen. Kyseinen aiaväli mahdollistaa suurella todennäöisyydellä lähes aiien reviirien havaitsemisen pienellä alueella, un aiaa lasentaäynnin yhteydessä äytetään runsaasti. Maalinnuston lasemisessa on täreää ottaa huomioon lajien lauluaiivisuuden huipun ajoittuminen seä muuttolintujen osalta saapuminen pesimäpaioille. Monien myöhään saapuvien lajien esiintymisuvan selvittämisesi ja aiaisten pesijöiden läsnäolon vmistamisesi olisi hyvä ulottaa lasenn hieman pidemmälle aiavälille, jolloin myös selvitysen tuus pane. Tällöin lasentaäyntejä tulisi olla useampia uin olme. Tutitun alueen maalinnuston pimäärän viointi toteutettiin tulitsemalla lasenta-aineistosta reviirit. Havainnot siirrettiin reviiritulintaa vten lajiohtaisille oille. Reviirien tulinnassa otettiin huomioon lähinnä reviiriäyttäytymiseen (laulav ysilöt, poiasia tai pesää voittelev ysilöt) viittaav havainnot, löytyneitä pesiä seä alueella pesineisi oletettujen lintujen maastopoiueita. Reviirien tulinnassa otettiin myös huomioon lajin muuttoaia seä havaintojen etäisyys toisistaan. Reviirisi tulittiin useassa eri lasennassa
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys (). Lepaot samalla paialla havaittu oiras tai pi ja selvä reviirihavainto yhdeltä lasentaäynniltä. Tulinnassa pyrittiin myös huomioimaan lajien saapuminen ja havaittavuus lauluajan ulopuolella. Pellasenmäen alueelta ei ole aiemmin tehty lepaooitusta. Etelä-Espoon yleisaava-alueelta tehty lepaooitus (Siivonen 0) taa vain osan nyt tastellusta alueesta. Tämän oitusen tulosia on verrtu Siivosen (0) tulosiin Myllyylästä ja Träsändasta seä FM Nina Hagner-Wahlstenin vuonna 0 Träsändan luonnonsuojelualueella teemän oitusen (Vauhonen 0) tulosiin. Lepaoita on Suomessa tutittu toistaisesi melo niuasti ja myös oitusmenetelmät ov vielä vaiintumtom. Erilaisia lepaooitusia on viime vuosina tehty jonin verran (esimerisi Kinnunen ym., Kyheröinen 0b, Siivonen 0, 0, Vihervaa 0). Ktoitusissa on äytetty ainain linjalasentaan pohjautuvaa menetelmää, ruutuoitusta seä erilaisten menetelmien yhdistelmiä. Ruotsista ja Kesi-Euroopasta saujen tietojen pohjalta menetelmien testaus- ja ehitystyötä tehdään phaillaan maassamme. Perustietoa lepaooitusen menetelmistä antav esimerisi de Jong & Ahlén (), Mitchell-Jones & McLeish (0) ja Sierla ym. (0). Ktoitus suunniteltiin tastelujen ja päiväaiaan tehtyjen maastoäyntien avulla. Lepaoita havainnoitiin öisin ultraäänideteorin avulla, ävellen erilaisia elinympäristöjä (esimerisi metsää, pellon ja metsän reunaa, raennettua ympäristöä) halovaa reittiä mahdollisimman tavasti aava-alueella. Pääsääntöisesti oitusessa hyödynnettiin olemassa olevia teitä ja poluja, sillä polujen ulopuolella liiuttaessa taustaäänien aiheuttama häiriö deteorihavainnointiin lisääntyy. Pihapiirit ja viljelysessä olleet pellot rajoittiv paioitellen havainnointilinjojen sijoittelua. Erityisen hyviltä vaiuttavilla saalistusalueilla havainnoitiin pidempään. Rauhallisella vauhdilla tehdyllä lasennalla yhdistettynä hyviltä vaiuttavien saalistusalueiden tempaan havainnointiin saadaan vsin tavasti tietoa lepaolajistosta ja runsausista. Ktoitusta tehtiin olme ertaa, eli aava-aluetta on havainnoitu esäuussa, heinäuussa ja elouussa. Näin saadaan tietoa saalistusalueissa esän aiana tapahtuvista muutosista. Lepaoita havainnoitiin riittävän lämpiminä (yli + C), poutaisina ja vähätuulisina öinä. Ktoitusta ei tehty seella tai voimaaassa tuulessa, osa lepaoiden saalistusaiivisuus on silloin huomtavan vähäistä. Havainnointi aloitettiin noin puolen tunnin uluttua auringonlasusta ja lopetettiin viimeistään puoli tuntia ennen auringonnousua. Havainnoinnissa äytettiin Pettersson Eleroniin valmistamaa DX - deteoria eli ultraääni-ilmaisinta, jolla lepaoiden ore aiuluotausäänet muunnetaan orvin uultavisi. Laitteen avulla voidaan uunnella lepaoita reaaliaiaisesti (heterodyne-menetelmä) tai tastella aialaajennettuja ääninäytteitä (time expansion -toiminto). Useimmiten havaitut lepaoiden aiuluotausäänet nauhoitettiin Sony minidisc -tallentimella (Sony MD walman MZ-NH00). Lajit tunnistettiin joo maastossa tai jäliäteen analysoimalla nauhoitettuja ääniä tietooneella BSound -ohjelmistolla. Nopeasti
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys () ohilentävästä lepaosta ei uitenaan aina saada unnollista ääninäytettä. Tällaisissa tapausissa havainto on määritetty joo siippalajisi tai tunnistamtomasi lepaolajisi. Viisisiippaa ja isoviisisiippaa ei voida luotettavasti erottaa toisistaan äänen perusteella, joten ne on esitelty lajipina viisisiip. Lepaot pyrittiin aina myös näemään lajinmääritysen vmentamisesi. Ktoitusalueella iinnitettiin huomiota myös mahdollisiin päiväpiilopaioihin (olopuut, piilopaioisi soveltuv raennuset) seä talvehtimispiiloisi sopiviin paioihin (lähinnä ellit, luol tai muut maanalaiset raenteet) mahdollisia myöhempiä tutimusia vten. Tietoa tutittujen lajien biologiasta. Liito-orava Liito-orava (Pteromys volans) on pieni yöllä liiuva nisääs, joa esiintyy vttuneissa seametsissä. Se suosii elinympäristönään uusioita, joissa asvaa haapaa ja oivua. Liito-orava äyttää ravintonaan esäisin lehtipuiden lehtiä, erityisesti haapaa. Talvisin se syö lepän ja oivun noroja. Liito-oravan esimääräinen elinpiirin oo on naailla noin ha ja oirailla 0 ha (Hansi ym. 0). Elinpiiri on se alue, jolla eläinysilö elää vuosiierron tai elämänsä ajan. Tutimusissa on havaittu että oiraan elinpiirillä sataa asua useita naaita. Liito-orava liiuu puustoisilla alueilla. Se ylittää hvoin puuttomia alueita eli pellot, leveät vesistöt ym. aue alueet muodostav sille leviämisesteen. Auean ylittämiseen liito-orava voi äyttää puurivejä, uten puuujanteita tai puron tai ojanvren puustoa. Käytettyjen ulureittien puiden etäisyys toisistaan on oreintaan 0 m, yleensä alle m. Metsämaisemassa liito-oravan on todettu myös äyttävän vttunutta taimioa tai ooaita pensaita liiumiseen. (Hansi 0). Liito-orava suosii pesänään oloa, mutta se voi asettua myös tavallisen oravan raentamaan risupesään. Kolot sijaitsev usein suurissa haavoissa, mutta voiv myös olla muissa lehtipuissa, joihin ti ov overtaneet oloja. Risupesä sijaitsee useimmiten suuressa uusessa. Yhdellä ysilöllä on todettu olevan useita pesäpuita (Hansi ym. 0). Luonnonsuojelulain :n muaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaiojen hävittäminen ja heientäminen on ielletty.. Lepaoiden eologiaa Maassamme on havaittu lepaolajia. Ne ov aii hyönteisravintoa äyttäviä pienlepaoita, joiden biologiasta tiedetään Suomessa vielä melo vähän. Kesäisin naa muodostav lisääntymisyhdysuntia, joissa ne synnyttävät ja hoitav poiasiaan. Yhdysunn hajaantuv loppuesällä poiasten itsenäistyessä. Uroset ov esäisin useimmiten ysitellen tai pieninä ryhminä. Sopivia
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys () päiväpiiloja löytyy raennusista, puiden oloista tai muista suojaisista ja lämpimistä paioista. Erityisesti antaville ja imettäville naaille hyvät saalistusalueet päiväpiilon lähellä ov täreitä. Loppuesällä lepaot yleensä levittäytyvät tasaisemmin erilaisiin ympäristöihin ravinnonhauun (esim. Kyheröinen 0 a). Talven lepaot viettävät horrosessa. Talvehtimispaioja tunnetaan niuasti, uitenin sopivia ov ainain ellit, luol, bunerit ja muut tasaisen viileinä ja osteina pysyvät raenteet. Todennäöisesti hvinaisemm lajimme muuttav etelämmäsi talvehtimaan. Lepaot ov pitäiäisiä ja ne lisääntyvät hitaasti. Poiasia syntyy yleensä vain ysi. Niinpä päiväpiilojen tai saalistusalueiden oaminen tai lepaoihin ohdistuva voimaas häirintä voi olla paiallisille annoille ohtaloasta.. Lepaoiden suojelu Kaii lepaot ov Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Ripsisiippa on Suomessa vioitu erittäin uhanalaisesi (EN) lajisi (Rassi ym. 00) ja se on luonnonsuojeluasetusella säädetty erityistä suojelua vaivasi. Kaii maassamme tavut lepaolajit uuluv EU:n luontodireiivin liitteen IV (a) lajilistaan. Luonnonsuojelulain :n muaan lepaoiden lisääntymis- ja levähdyspaiojen hävittäminen ja heientäminen on iellettyä. Lampisiippa on direiivin II -liitteen laji, joa tosin on havaittu maassamme vain erran (Siivonen & Wermundsen 0). Suomi liittyi Euroopan lepaoidensuojelusopimuseen (EUROBATS) vuonna (Valtionsopimus 0/). Sopimus velvoittaa jäsenmaita huolehtimaan lepaoiden suojelusta lainsäädännön autta seä tutimusta ja oitusia lisäämällä. EUROBATS-sopimusen muaan jäsenmaiden tulee pyriä säästämään lepaoille täreitä ruoailualueita. Maanäyttö- ja raennuslai edellyttää riittävien eologisten selvitysten teemistä aavoitustyön pohjasi. Näiden lepaoiden suojeluun liittyvien säädösten seä maanäyttö- ja raennuslain vaimusten taia lepaot tulee huomioida erilaisissa haneissa. Suunnittelun tuesi tehtävissä oitusissa tulee huomioida niin lisääntymis- ja levähdyspai uin hyvät saalistusalueetin.
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys () Esitiedot alueesta. Glimsinjoi Pellasenmäen allioperä oostuu hjanteiden osalta miroliinigraniitista, raennetut rinteet ov pääosin vtsi- maasälpä ja muita happamia gneissejä. Joilaaso ja pellot ov amfiboliittia ja svivälegneissiä (Geologian tutimusesus 0). Maaperä oostuu Kehä III:sen lähellä allioista, painanteiden osalta turpeesta, rinteet ja metsä ov lähinnä moreenia, hienoa hieaa ja hietaa esiintyy vain vähän ilmeisesti niittyjen ohdalla. Glimsinjoen aaoispuolella on savea ja hiesua (Geologian tutimusesus ). Espoon luontoohteet julaisussa ei ollut mainintaa Pellasenmäestä (Anttila & Kuisma 0). Espoon perinneympäristöselvitysessä ei myösään mainita Pellasenmäeä (Raiainen & Vaittinen 0). Glomsån ja Ryssängsbäcen on votettu alaloudellisesti ja luonnonsuojelullisesti voaasi pienvedesi Uudellamaalla (Haavisto & Lempinen ). Glimsån virtaa Espoonjoeen uten Glomsån ja molempien haojen alaanta voi olla yhteydessä toisiinsa. Glimsinjoesta on havaittu purotaimenantaa, jota ilmeisesti suurimmasi osasi ov Glomsinjoen haasta peräisin olevia taimenia. Glomsinjoesta otetut näyteal oliv perimältään samanaltaisia uin Rautalammin reitin järvitaimenen viljelyann. Taimenanta on mitä ilmeisimmin peräisin istutusista. Espoonjoeen, tai temmin Glimsån haaan, on myös istutettu merilohen vaelluspoiasia ja mätiä vuonna. Istutuset tei Riista- ja alalouden tutimuslaitos. (Haavisto & Lempinen ) Glimsinjoessa on mainittu esiintyvän sauoa, joa on uhanalainen laji (Heiinen 0). Sitä on tavtu säännöllisesti seä Glimsinjoesta että Nuusion Myllypurolta ja Dämmanin-Kvnträsin alueelta.
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys () Kohteiden uvauset Seuraavassa luvussa uvaillaan aava-alueen elinympäristöt. Kuvioiden rajaus ja numerointi esitetään alla.. Kangasmetsä Maastoltaan vsin ivioinen mäenhjanne, jossa on siellä täällä siirtoloheita. Metsätyypiltään enimmäseen ua mustiyyppiä (MT) seä puoluyyppiä (VT). Kenttäerros on tyypillistä vvioa eli mustiaa, puoluaa ja paioin anervaa, ruohovtisista lajeista mm. metsälauhaa ja hietaastiaa. Puuston muodostaa nuoreho, noin -vuotias, auoinen männyntaimio, jossa asvaa vanhoja ylispuumäntyjä ohtalaisen paljon. Kuvion aaoisosassa, osteaan notoon laseutuvalla rinteellä on oivuvaltaista taimioa. Lahopuuta on hyvin niuasti. Arvo: Edustaa tavanomaista eteläsuomalaista angasmetsäluontoa, talousmetsää. Ei erityisiä luonnonvoja. Aluetta äytetään viristyseen päätellen uluneista poluista. Suositus: Luonnonvojen annalta ei rajoitusia alueen maanäytölle.. Kangasmetsä Nuorehoa uusioa asvava mustiyypin angasmetsäaista, jossa lähinnä lampea asvaa myös joitain järeämpiä uusia. Kasvillisuus tavanomaista. Lahopuuta vähän. Arvo: Metsällä on voa lähinnä lammen (uvio ) ja sen rantaorven suojana. Ei muita erityisiä voja. Suositus: Voidaan säilyttää metsäisenä suojavyöhyeenä uviolle. Temm suosituset: luu, osa-alue.. Lampi ja sen reunusorpi (uva ) Kapealti neveunainen pieni suolampi, jona itäpuolella on ruohoista saorpea (RhSK). Lammessa asvaa pohjanlummetta. Neveunus on apeaho, n. m leveä. Siinä esiintyy valtalajin pullosan ohella mutasaa, isopaloa, luhtavillaa ja raetta. Kesitasoista rehevyyttä eli mesotrofiaa ilmentävät leveäosmanäämi ja urjenjala. Sammaliston runsain laji on vajorahasammal. Korvessa on välipinnoilla samaa lajistoa uin neveunusella, lisänä metsäortetta, pensaserrosessa virpapajua ja orpipasamaa. Puuston hiesoivut ja tervalepät ov hieman ituasvuisia asvualustan märyyden taia. Ranamaista lahopuuta on jonin verran pystyranoina. Lammen länsipuolta viistää ehätien pyörätie. Pyörätien ja lammen väliin jää apea vesaovyöhye. Lammen lasu-uoma on vuosiymmeniä sitten pertu ja aivettu ojasi, ja tässä yhteydessä lammen pinta lienee lasenut noin puoli metriä. Huolimta uoman vanhasta perausesta on lampi nyyään uitenin saavuttanut hyvin luonnonmuaisen tilan. Myösään pyörätie ei sanottavasti vaiuta lammen luonnontilaan. Lammen voidaan soa olevan luonnontilainen.
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys 0() Arvo: VL a muainen luonnontilainen lampi, jona lähiympäristö on ML 0 muainen erityisen täreä elinympäristö. Lampi reunusnevoineen ja -orpineen on paiallisesti voas. Suositus: Lampi ja sitä ympäröivä suo on säilytettävä luonnontilassa. Kaavamerintä /s. Kuva. Kuvio : luonnontilainen lampi, sen neva- ja orpireunus. Lammen ja orven suojapuustona toimiv orpioivujen taana pilistävät uuset uviolla. Pyörätie ulee uvassa vasemmalla rehottavan vesaon taana. Kuva Eso Vuorinen.. Korpi ja noro (uva ) Lammen lasunoro ja sitä ympäröivä uusio on rehevää saniaisorpea (LhK). Korven läpi laseva noro on paioin aivettu, paioin luonnontilainen. Vesi muodostaa orpeen allioita. Alempana noron vressa on lähteistä tihupintaa. Puustossa on uusta, tervaleppää, pihlajia ja oivuja. Saniaiset ov vallitsevia orven rehevämmissä osissa, lajeina hiirenporras, orpi-imre, isoalvejuuri ja metsäalvejuuri. Kenttäerros on runsaslajinen vsinin allioissa ja tihupinnoilla: ojasorsimo, veha, rönsyleinii, urjenjala, ojaleinii, viitaorvoi, mesiangervo, rantama, nurmilauha, etunleipä, järviorte, suoohdae, terttu- ja ranta-alpi seä lesenlehti. Noron ympäristön ja orven puustossa on lahopuuta ohtalaisesti. Riuumaista lahopuuta on uitenin runsaasti ja tihupinnoilla myös järeämpiä maapuita. Arvo: Paiallisesti voas. ML 0 muainen luonnontilaisen altainen rehevä orpi ja noro tihupintoineen, monilajinen ja melo edustava. Noro on
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys () luonnontilaisen altainen, mutta ei täytä vesilain riteerejä luonnontilaisuudesta (VL a ). Suositus: Säilytetään luonnontilassa. Osa-alueassa on säilytettävä alue rajtu länsi- ja itäreunalta n. m vsinaista orpirajausta laajemmasi. Tämä suojavyöhye suojaa orven ja noronvren pienilmastoa uivumasta. Kaavamerintä /s. Kuva. Noronvren orvessa vallitsev suuret saniaiset. Kuva Eso Vuorinen.. Korpimuuttuma ja turveangas Alin neljäsosa uviosta (lehtoorpeen () rajautuva osa) on metsäorteorpea (MK). Valtalajin, metsäortteen ohella enttäerrosessa ei ole juuri muuta lajistoa uusion synän vjostusen taia. Noton pohjalla on muutama mala, umpeen painunut ojaura, jota ov hieman uivtaneet orpea, mutta niiden uivusteho ei enää liene suuri. Kuviota pohjoiseen mentäessä metsäorteorpi vaihtuu rehevämmäsi ruohoorvesi, jossa uusen ohella asvaa myös tervaleppää. Suurin osa orvesta on uivunut niin, että se on nyyään lasettavissa orpimuuttumasi (RhK(mu)) ja osittain turveanaasi vasten lähinnä metsätyypiltään lehtoa (OMaT). Pohjoisosan puustoa on osittain hatu n. vuotta sitten, jätetyistä uusista osa on aunut. Tuulenaadoissa asvaa uusenynsiääpää ja sen seuralaislajia routaääpää (Sceletocutis cneogrisea), joa ei ole aivan yleinen laji. Arvo: Paiallisesti melo voas. Suositus: Kuvion voisi säilyttää osana orpioonaisuutta. Temm suosituset: luu, osa-alue.
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys (). Kangasmetsä Mustiyypin uusimetsää, itänurassa lehtomaista angasmetsää (OMT). Länsi- ja itäosa uviosta ov - v. tasaiäistä uusioa, melo tiheäpuustoista ja vjoista. Kesiosassa, etelään viettävässä rinteessä on väljempää, iäraenteeltaan vaihtelevampaa uusioa, jossa jouossa hieman vanhempiain puita. Kuvion asutuseen rajautuvissa osissa asvaa haapoja ja raudusoivuja. Kenttä- ja pohjaerros on tavanomaista angasmetsälajistoa. Alueella on siellä täällä rinneivioja ja isoja siirtoloheita. Kuollutta puuainesta on vsin vähän. Arvo: Edustaa tavanomaista eteläsuomalaista angasmetsäluontoa, talousmetsää. Ei erityisiä luonnonvoja. Suositus: Luonnonvojen annalta ei rajoitusia alueen maanäytölle, paitsi uvioon rajautuvaa länsireunan puustoa tulee säilyttää suojasi noronotolle. Temm suosituset: luu, osa-alue.. Kangasmetsä Laialue on piymmentä vuotta sitten hatu, isoja mäntyjä jätetty hvaan. Kivioinen alue asvaa vttunutta männyntaimioa. Kuvio on tyypiltään, raennepiirteiltään ja puustoltaan samanaltainen uin uviot ja. Arvo: Edustaa tavanomaista eteläsuomalaista angasmetsäluontoa, talousmetsää. Ei erityisiä luonnonvoja. Suositus: Luonnonvojen annalta ei rajoitusia alueen maanäytölle.. Kangasmetsä Kuvio on samanaltainen uin uvio ja. Laialueella on myös pienialaisia avoallioita. Vähälajisessa allioasvillisuudessa runsaimpina ov puolua ja anerva seä poronjäälät ja alliotierasammal, jota ov tyypillisiä un siliatialustan lajeja. Arvo: Edustaa tavanomaista eteläsuomalaista angasmetsä- ja allioluontoa, talousmetsää. Ei erityisiä luonnonvoja. Suositus: Luonnonvojen annalta ei rajoitusia alueen maanäytölle.. Kangasmetsä Nuorehoa (- v.) uusioa asvava mustiyypin angasmetsäuvio, johon uuluu läntisen metsäalueen alinteitä. Kuvio läntisen uloeet eli rämealueen () ympärillä asvava uusio on vjoisaa ja osteapohjaista. Muut os ov valoisampia, ja vsinin eteläosassa on pensaserrosessa tiuhaa pihlajavesaoa. Lahopuuta esiintyy uviolla hyvin niuasti. Kuvion pohjoisärjessä asvaa iso tammi, jona halaisija rinnanoreudelta on -0 cm (ta ).
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys () Arvo: Osittain paiallisesti voas alue. Täreimmät vot ov: Pohjoisreunan puusto suojaa norolaasoa () valolta ja tuulelta. Iso tammi: jalopuut, erityisesti tammi, ov ns. avainlajeja, joista on suoraan tai välillisesti riippuvaisia ymmenittäin, jopa sadoittain muita eliöitä, uten hyönteisiä, sieniä ja jääliä. Ysittäisetin jalopuut lisäävät huomtavasti paiallista luonnon monimuotoisuutta. Jalopuut tulisi sen taia aina säilyttää, miäli mahdollista Rämeen reunusmetsät muodostav rämeen anssa yhdessä luontooonaisuuden. Suositus: Tammi ja pohjoisreunan noroa suojaava puusto säilytetään. Rämeen reunuspuusto säilytetään, miäli räme säilytetään. Temm suosituset: luu, osa-alue ja. 0. Läjitysalue (meluvalli) Täyttömaavallille on istutettu mäntyjä. Alusasvillisuus on ysipuolista heinioa. Arvo: Ei erityisiä voja. Suositus: Ei suositusia, paitsi jos räme () säilytetään, tulisi läjitysalueen puuston antaa ehittyä ja asvaa rauhassa. Puusto suojaa rämealuetta melulta ja tuulelta. Temm suosituset: luu, osa-alue. Räme Rämeoonaisuus, jossa on eri suotyyppejä, reunoilla myös orpea. Suo on evyesti ojitettu. Ojitus on nyyään tehoton ja suo on palautumassa luonnontilaan. Lounaisnurassa on pienialainen (0, ha) neväme (VNR). Sitä luonnehtiv anervaisilla mättäillä asvav itulia männyt. Mättäiden väliöalue on pullosojen vallitsemaa nevapintaa. Isopaloa ja luhtölliä esiintyy ohtalaisesti. Sammalista runsaimm ov alvaahasammal ja punahasammal. Alueella on myös pieni allio, jossa asvaa pohjanlummetta. Suurin osa rämeestä on isovpuista rämettä (VR), lisäsi reunoilla on hieman angasrämettä (KgR) ja ruohoista saorpea (RhSK). Valtapuuna on mänty, laitaosissa uusi. Puustossa näyy ojitusen uivtava vaiutus: oivu ja uusi ov hyötyneet ja niitä asvaa myös isovpurämeellä, jossa ne normaalisti eivät menestyisi. Isovpurämeellä enttäerrosessa valtalajina on suopursu, lisäsi juoluaa, isopaloa seä tavallisia metsävpuja. Kangasrämeosissa vallitsevina ov puolua ja mustia. Sammalistossa lajeina ov mm. rusorahasammal, vviorahasammal, punahasammal ja alvaahasammal. Laitaosien orpilaiuilla asvaa mm. luhtavillaa, jouhisaa ja virpapajua. Maianämmeä ja vajorahasammal uuluv myös näiden reunaorpien lajeihin. Lahopuuta ja eloja rämealueella on melo vähän.
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys () Arvo: Paiallisesti voas, vaiaaan ei nyyisellään erityisen edustava eiä lajistoltaan monipuolinen. Lounaisosan neväme on metsälaiohde (ML 0 ) eli vähäpuustoinen suo. Se on rajtu alla. Suositus: Voitaisiin säilyttää. Jos suo halutaan säilyttää, tulee myös reunametsiä säilyttää riittävän leveälti (vähintään - m) suojavyöhyeinä. Lasuojan tuiminen on suositeltavaa luontaisen vesitasapainon palauttamisesi. Jos alue jää metsätalousäyttöön, on vähintäänin nevämeosa jätettävä metsätalouden ulopuolelle. Temm suosituset: luu, osa-alue.. Korpi Melo monilajinen orpijuotti lehtomaisen angasmetsän esellä. Korpi on ojittamon, mutta lajioostumusesta voi päätellä, että orpi on hieman uivanut viime aioina. Syynä lienee Kehä III :en pyörätien raentaminen. Kuivamisen seurausena orpi on muuttunut lajistoltaan enemmän lehtometsän altaisesi. Samasta syystä pensaserros on voimistunut. Aluperäinen orpityyppi lienee lehtoorpi (LhK) ja osittain ruohoorpi (RhK). Kenttäerrosen lajeissa tyypillisiä lehtoorpilajeja on ojaellua, metsäorte, metsäalvejuuri, rantama ja nurmilauha, mutta lisäsi esiintyy runsaasti lehtolajeja uten nuouhelmiä, ultapiisu, sormisa, lillua ja ahomansia. Tiheässä pensaserrosessa on pähinäpensaita, orpipasamaa ja miltei vpumaisena asvavaa oiranheittä. Seametsäpuustossa esiintyy vallitsevan uusen ohella oivua, tervaleppää, pihlajaa, vaahteroita ja raitoja. Puusto on ohtalaisen iäästä, enimmäseen 0-0-vuotiasta. Korpi laseutuu melo apeana ja pitänä juottina läheltä ehätietä rämeelle (). Korpijuotin ympärillä notossa asvaa uusivaltaista angasmetsää. Lähinnä orpea metsä on apealti lehtomaista angasta (OMT), mutta noton rinteillä umpaa tuoretta angasmetsää (MT). Lahopuuta orpinotossa on niuasti. Arvo: Paiallisesti melo voas ML 0 muainen rehevä orpi. Suositus: Korven voisi jättää luonnontilaan. Kaavamerintä /s. Temm suosituset: luu, osa-alue.. Kangasmetsä Mustiyypin angasmetsähjanne. Mänty- ja uusipuusto on vttunutta (0-0 v.) ja melo tiheää. Lahopuuta ei ole vielä juuriaan syntynyt. Muodostaa yhdessä orven () anssa oonaisuuden. Arvo: Muodostaa yhdessä orven anssa oonaisuuden. Suositus: Voisi säilyttää. Temm suosituset: luu, osa-alue.. Kangasmetsä Kallion hjan mäntyvaltaisessa metsässä asvaa männyn ohella aliasvosuusia ja ajia ohtalaisen runsaasti. Alueella ei ole viime vuosiymmeniä tehty hauita. Luonnontilaisuuden merejä, uten ilpianapetäjiä, lahopuuta tai eloja ei uitenaan vielä esiinny
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys () merittävästi, joten yseessä ei ole metsälaiohde. Männiö on suurelta osin myös vsin hyväasvuista, eiä sen taia ole lasettavissa vsinaisesi itumaasi. Lounaisimman allion laelta aueaa aunis näymä puiden lomitse etelään Glimsinjoen laasoon. Kallionhjaa äytetään viristyseen, mistä ertoo ulunut polu. Arvo: Edustaa tavanomaista eteläsuomalaista alliomänniöä. Kuviolla ei ole itsessään erityisiä luonnonvoja, mutta lounaispuoli siitä muodostaa yhdessä ympäröivien uvioiden anssa paiallisesti voaan luontooonaisuuden. Viristysvo. Suositus: Lounaispuoeln voi säilyttää. Temm suosituset: luu, osa-alue.. Kangasmetsä (lehto) Isoja oivuja ja mäntyjä asvava ivinen rinnemetsä on aleunastaan (Kuninaan tien vressa) lehtoa (OMaT) ja yläosasta lehtomaista angasta (OMT). Ylispuustossa on yli savuotiaita puita. Hyvin tiheä nuori pihlaja-aliasvos vjostaa niin, että enttäerros on lähes asviton. Tien lähellä on hieman valoisampaa, siellä asvaa taiinanmjapensaita, sananjalaa ja hietaastiaa. Lounaisosassa uviota uuset asvav tiheämmässä, ja niistä osa on vsin järeitä. Pihlajaa asvaa siellä vähemmän, mutta täällä puolestaan uusten vjostus ehäisee alusasvillisuuden asvua. Tämä osa uviosta on mahdollista liitooravametsää tiheän ja järeän puustonsa taia ja sisi, osa samalla alueella on myös riittävästi ravintopuita (uvion puolella). Koloja ei sen sijaan havaittu, mutta liito-orava voi pesiä myös linnunpöntöissä tai tavallisen oravan risupesissä Kuvion lounaisosassa uvion itäpuolella rinteen esivaiheilla sijaitsee pienen raennusen vanha, mullan osittain peittämä ivijala. Arvo: Edustaa tavanomaista metsäluontoa. Ei erityisvoja, paitsi järeä puusto vsinin lounaisosassa. Suositus: Lounaisnuran järeäpuustoinen rinne säästetään metsänä (vrt. uvio ja ta ). Muuten luonnonvojen annalta ei rajoitusia alueen maanäytölle. Temm suosituset: luu, osa-alue.
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys (). Lehto Nuorta haapaa ja hmaaleppää asvava pieni rehevä lehtolaiu sijaitsee uusion ympäröimänä alinteessä. Ala on ollut josus viljelymaa tai niittyä ja metsittynyt umpeen viime vuosiymmeninä. Vuohenputi ja vadelma ov runsaita. Puusto oostuu lehtipuista, nuorista haavoista, hmaalepistä ja raidoista. Aivan alueen esiosa ei vielä asva puustoa, mutta reunoille on jo ehittynyt ohtalaisesti lahopuuta, lähinnä riuumaista hmaaleppää. Edustaa lähinnä vuohenputityypin lehtoa (AegT). Arvo: Paiallisesti melo voas lahopuunsa taia, mahdollista liito-oravan ruoailualuetta. Suositus: Alue jätetään ehittymään luonnontilaan. Temm suosituset: luu, osa-alue.. Lehto Rinnelehto, jossa asvaa paljon nuorta vaahteraa, ylispuina oivua ja mäntyä. Kenttäerros on heiosti ehittynyt puuston vjostusen taia. Lahopuuta niuasti. Alueella on useita vanhoja, hieman epämääräisiä ivijaloja ja merejä maaston muotoilusta. Arvo: Tavanomaista taajaman läheistä lehtomaista metsää. Ei erityisiä luonnonvoja. Suositus: Luonnonvojen annalta ei rajoitusia alueen maanäytölle.. Vanha puutha Vanhaa asutusen läheistä ulttuuriympäristöä, entistä puuthaa ja viljelyaluetta, jossa on avointa heinioa, puuthapensaita ja -puita. Avoala asvaa enimmäseen noosta ja oiranheinää. Arvo: Ei erityisiä luonnonvoja. Suositus: Luonnonvojen annalta ei rajoitusia alueen maanäytölle.. Lehto Kulttuurivaiutteinen rinnelehto, jossa asvaa paljon nuorta vaahteraa ja pihlajaa. Ylispuina on mäntyjä, raudusoivua ja lehtiuusia. Villiintynyt puuthapensas pihlaja-angervo on valtaamassa vähitellen oo lehtoalueen. Arvo: Tavanomaista taajaman läheistä lehtomaista metsää. Ei erityisiä luonnonvoja. Suositus: Luonnonvojen annalta ei rajoitusia alueen maanäytölle.
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys (). Metsittyvä avoalue ja noro Metsittyvä avoalue on entistä niittyä tai peltoa. Hmaaleppä on valtaamassa aluetta, vsinin noron vrella leppää on tiheänä vyönä. Alueen ylälaidassa (luoteisreuna) asvaa järeä tammi (tammi on naapuriuviolla ). Maapohja on lehtomaisen rehevää. Lahopuuta on ehittynyt vasta vähän. Aluetta halova noro on josus ojitettu, mutta nyt jo hieman luonnontilaistunut. Uomaltaan se on uitenin yhä ojamaisen suora. Arvo: Ei erityisiä voja. Noro ja sen ympäristö eivät ole metsälaiohde. Suositus: Noron ympäristön voisi jättää ehittymään luontaisesti. Raentamista ei ole suositeltavaa sijoittaa tammen lähipiiriin, miäli se aiotaan säilyttää.. Joutomaa Pensoittuva entinen viljelysmaa. Kesellä on oja. Arvo: Ei erityisiä voja. Suositus: Luonnonvojen annalta ei rajoitusia alueen maanäytölle.. Umpeenasvava omenha Isoja omenapuita asvava puoliavoin tha, jonne on asvamassa nuoria puita, mm. oivuja ja uusia seä pajuoa. Kasvillisuus tavanomaista suurruohostoa: juolavehnää, maitohorsmaa yms. Arvo: Maisema-vo: omenha on osa vanhaa, avointa ylämaisemaa. Ei muita erityisvoja. Suositus: Pidetään avoimena, omenapuut säilytetään.. Pelto Viljelty pelto. Sen pohjoispuolella on työmaa/paioitusalue, joa on uulunut samaan peltolohoon. Arvo: Ei erityisiä voja / maisema Suositus: Säilytetään avoimena. Kangasmetsä Tavanomainen tiheäpuustoinen seametsä, jossa asvaa uusta, oivua, mäntyä ja nuorehoja haapoja. Aliasvosena pihlajaa ja haapaa. Puusto on osin melo järeää. Kenttäerros on isojen uusten vjostusen taia auoinen ja niualajinen, oillisnura on uitenin hieman valoisampi ja lehtipuuvaltainen. Metsätyypiltään lehtomainen angas (OMT). Lahopuuta niuasti. Arvo: Ei erityisiä luonnonvoja Suositus: Luonnonvojen annalta ei rajoitusia alueen maanäytölle.
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys (). Kangasmetsälaiu Piuinen puuryhmä tien vressa oostuu uusista, haavasta ja vaahterasta. Arvo: Ei erityisiä voja. Suositus: Luonnonvojen annalta ei rajoitusia alueen maanäytölle.. Kangasmetsälaiu Tien vressa sijaitseva, maisemallisesti aunis puuryhmä, jossa asvaa muutama omea petäjä ja seapuustoa. Arvo: Maisema-vo. Suositus: Säilytetään, voidaan hventaa ja ottaa männyt enemmän esiin.. Lehtosaee pellolla Lehtipuustoinen umpe pellon ja tulvaniityn rajalla. Tiheä puusto oostuu oivuista ja haavoista, aliasvosena myös tuomia, pihlajia ja leppiä seä pieniä tammia. Puusto on tiheää ja vjostusen taia alusasvillisuus on hvaa. Lahopuuta on ohtalaisesti pöelöinä ja maapuina. Arvo: Maisemallisesta voa ja paiallisesti erittäin voas, osa uuluu joioonaisuuteen. Suositus: Säilytetään. Temm suosituset: luu, osa-alue.. Kangasmetsäsaee pellolla Kallioinen ja tiheähöpuustoinen metsäsaee on tyypiltään lähinnä mustiyypin metsää. Vaihtelevan ooiseen ja iäiseen seapuustoon uuluu mäntyjä, oivuja, muutama uusi, myös isoja haapoja. Pi isohoa tammea asvaa itäpuolella metsänreunassa (ta ). Lahopuuta on niuasti. Kenttäerrosen asvillisuudessa on selvä ulttuurivaiutus: tavanomaisten angasmetsälajien ohella asvaa runsaasti heiniä, uten nurmirölliä ja metsälauhaa seä vanhoja viljelyulaisia, uten uomansiaa. Läntisessä metsänreunassa on paahteinen pienn, jossa asvaa niittylajeja: issanelloa ja eltamaa (Galium verum). Keltama on uhanalainen, vaantunut (VU) vanhan ulttuurin seuralaislaji. Sen uhana on risteytyminen uudistuloaan paimenman anssa (geneettinen saastuminen). Täällä havaitut eltam vaiuttiv vielä puhtailta ja risteytymättömiltä. Lähistöllä asvaa uitenin paimenmaa seä paimen- ja eltaman risteymää, piennmaa, joa on hedelmällinen ja voi myös risteytyä emolajiensa anssa. Sisi on luultavaa, että puhta eltam tulev häviämään. Metsäsaeeen maapohja on osittain ulunut, osa sitä äytetään mm. viljelytvieiden vastointiin. Metsäsaee istuu uitenin maisemassa hyvin ja rajaa auniisti peltomaisemaa. Sen pohjoispäässä on vanha talousraennus. Arvo: Lajistovoja: eltama, tammet. Maisemallinen vo.
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys () Suositus: Mahdollinen raentaminen sovitetaan puuston suojaan. Arvolajisto esiintyy metsän reunaosissa, joten sitä pyritään säilyttämään.. Lehtoreunus Metsäsaeeen () eteläärjessä on uivaa lehtoa, joa asvaa haavioa. Lahopuuta vähän. Kasvillisuus on niuaa. Arvo: Haapa on monimuotoisuuden annalta avainlaji, täreä olopuu ja vsinin lahopuuna se elättää ymmeniä hyönteis- ja sienilajeja. Maisemallinen vo. Suositus: Haav säilytetään, lahopuustoa ei poisteta.. Pelto Peltoalueella hjoitetaan mansian viljelyä. Arvo: Maisema-vo. Suositus: Säilytetään avoimena.. Glimsinjoi joi ja tulvaniitty Miehenoruista, vaieauluista heinioa asvavalla suurruohoniityllä valtalajina on ruoohelpi, muina lajeina mm. rantauaa, ranta-alpia, mesiangervoa. Kiiltopaju- ja halaviheiöt muodostav läpipääsemättömiä soeloita. Myös puuthaulaista pajuangervoa asvaa siellä täällä runsaina pensastoina. Niitty näyttää tjoavan rauhallisen oleselualueen isommille eläimille. Heiniossa oli runsaasti hirvieläinten mauusia seä myös pienempien eläinten poluja Joi on rauhallisesti virtaava, jyrä-äyräinen ja uomaltaan luonnontilainen. Joi lienee jossain vaiheessa ollut padottuna ja tämä alue on ollut poallasta. Arvo: Eläimistölle täreä, paiallisesti voas alue. Arvoa lisää niityn liittyminen joen ja sen rantalehdon muodostamaan eologiseen yhteyteen. Joi on uomaltaan luonnontilainen ja alastollisesti voas. Suositus: Säilytetään luonnontilassa. Raentamista ei sijoiteta alueelle eiä alueen lähistölle. Suositeltavaa olisi jättää vähintään 0 m raentamon suojavyöhye alueen ympärille. Tulv uuluv joen luontaiseen hydrologiaan ja niitä ei pidä estää. Temm suosituset: luu, osa-alue.. Lehto Entinen niitty tai muu viljelymaa asvaa haavioa ja isoja raitoja, jouossa muutama nuori vaahtera. Idän puolella rajautuu asutuseen, siinä reunassa nuoria uusia. Tyypiltään lehto edustaa vuohenputityypin rehevää lehtoa (AegT). Nimilajin vuohenputen lisäsi vadelmaa on paljon. Muita lajeja ov mm. hiirenporras, ivioalvejuuri ja metsäorvoi. Haapojen alla on tiheää tuomialiasvosta. Alueelle ei ole vielä ehittynyt lahopuuta. Lehto on potentiaalista liito-oravan ruoailualuetta.
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys () Arvo: Paiallisesti erittäin voas, osa uuluu joioonaisuuteen. Suositus: Säilytetään ja annetaan ehittyä luontaisesti. Temm suosituset: luu, osa-alue.. Kangasmetsä Synää vttunutta mustiyypin uusioa, lahopuuta on niuasti ja alusasvillisuus on vähäistä vjostusen taia. Pellon reunassa asvaa ohtalaisen ooaita haapoja ja eri-iäisiä tammentaimia. Mahdollisen liito-oravan lisäsi ei muita erityisiä voja. Arvo: Ei erityisiä voja. Metsä on potentiaalista liito-orava-aluetta haapojen, tiheän puuston ja ympäröivien ravintopuiden (joenrannan lepät) taia, mutta maastossa ei havaittu merejä liito-oravan esiintymisestä. Alueelta ei havaittu olopuita, mutta pellonreunassa on muutama liito-oravalle sopiva linnunpönttö. Suositus: Joea lähimmät os jätetään raentamta. Liito-oravan esiintyminen on syytä tastaa myöhemmässä vaiheessa, miäli alueen maanäyttöön tulee muutosia. Temm suosituset: luu, osa-alue.. Pelto Mansiaviljelmä. Uusi asutus yltää eteläreunaan. Arvo: Ei erityisiä luonnonvoja. Maisema-vo. Suositus: Säilytetään avoimena. Glimsinjoi joi ja rantalehto Hmaaleppävaltainen raviini, jossa lehtipuusto suojaa joea. Hmaalepän lisäsi pajupensaita, tuomia, haapaa ja pajuangervoa esiintyy tiheiöinä. Hentoa lahopuuta on ohtalaisesti. Joen rannoilla asvaa valoohdissa oreaa ruohoasvillisuutta, mm. mesiangervoa ja ruoohelpeä, vjoohdissa noosta yms. Joiuoma on luonnontilaisen altainen tai aivan luontainen, melo hitaasti virtaava. Mansiaviljelmien asteluveden ottopaioihin on joiuomaan tehty joitain iviynnysiä. Arvo: Paiallisesti erittäin voas. Eläimille, mm. liito-oraville täreä ulureitti. Itäisin osa uviosta, uvioon rajautuva hmaaleppää asvava alue on mahdollista liito-oravan esiintymisaluetta. Suositus: Säilytetään, puustoa ei poisteta (tai poistetaan vain pehmeästi hventaen). Temm suosituset: luu, osa-alue.. Glimsinjoi joi ja rantalehto (ansiuva) Ylempää joiosuutta () osisempi ja ivisempi jaso, joa on yläosastaan osittain lievästi pertu, uitenin luonnontilaisen vertainen. Joi virtaa jyrärinteisessä raviinissa. Alaosa uomasta on luonnontilainen ja peraamon. Raenteeltaan alajuosu on erittäin monipuolinen, siinä on hyvin näyvissä
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys () luontaisten joiprosessien muovaustyö. Uomassa on saeeita, ausiuivia juoluoita eli uomasta uroutuneita joenpolvia seä putaita eli rinnaaisuomia. Joivren puusto on monipuolista, alaosassa on rehevää lehtipuustoa: tervaleppä, hmaaleppä, tuomi, oivu, vaahtera. Osa lepistä ja muistain lehtipuista on järeärunoisia. Ylempänä uomaa vjostaa tiheä seametsä, jossa vallitsev hyvin ooa uuset. Lahopuuta on runsaasti, myös luontovoltaan merittävää järeää uusilahopuuta. Alue tjoaa hyvät olot vaeliaalle virtavesilajistolle. Purotaimen (Salmo trutta) esiintyy alueella, mutta sen lisääntymistä haittaa joen uivuminen esällä (Ari Saura, tutija/rktl, suullinen tiedonanto.0.0). Purotaimen on viimeisimmässä uhanalaisluoittelussa luoiteltu silmälläpidettäväsi (NT). Purotaimenelle täreitä ympäristöominaisuusia on veden hyvä lau ja hapeuus, uoman ja virtausen monimuotoisuus seä veden viileys ja lämpenemistä estävä vjostus. Joivren ja joen asvilajisto on rias ja edustava, siinä on useita vaeliaita ja hvinaisia lajeja. Joilehto on tyypiltään vuohenputityypin lehtoa (AegT) ja suurruoholehtoa (OFiT), jossa paioin on saniaislehdon piirteitä (FT). Joiuomassa asvaa mm. purolituaa ja isovesitähteä. Rehevässä rantaasvillisuudessa pensaserrosen lajeja ov mustaherua ja rehevästi öynnöstävät punaoiso ja humala. Humala lienee paialla aluperäinen, osa asvupaia vastaa tyypillisiä aluperäisasvupaioja ja asvupaian lähilajistossa ei esiinny sanottavasti muita viljelyperäisiä asveja. Rantalajiston vaeliaimpiin uuluv myös lehtotähtimö, otansiipi, suoeltto ja lehtopalsami. Joen sammaliot ov runsaita ja monilajisia. Vedessä asvustoja muodostav isonäinsammal ja sen ohella mm. hetealvesammal. Pärse- ja tulvavyöhyeen ivipinnoilla ja rantapuiden juuraoilla asvav alliopunossammal (Porella cordaeana), puropaasisammal ja osiouusammal seä osiritvasammal (Amblystegium fluviile), joa on luontovoja osoittava, hvinaiseho laji. Kalliopunossammal on luoiteltu uhanalaisesi (vaantunut, VU). Laji esiintyy tutitun osuuden alajuosulla hyvin runsaana, lähes joa ivellä asvavana, ylempänä sitä esiintyy siellä täällä pieniä asvustoja. Pärseivillä asvaa myös vaeliasta puroilpijäälää (Dermocpon luridum). Rannan märissä pouamissa asvaa vääsirppisammalta ja luhtasirppisammalta. Rantöyräitä verhoaa paioin soualehväsammal. Joilaaso muodostaa täreän eologisen yhteyden. Joilehto on potentiaalista liito-oravan lisääntymis- ja ruoailualuetta. Siellä on seä liito-oravalle sopivia oloja että ravintopuita. Puusto on myös sopivan tiheää. Arvo: Muodostaa maaunnallisesti voaan luontooonaisuuden yhdessä rajautuvan angasmetsän anssa ( ja ). Suositus: Suojellaan. Kaavamerintä SL. Suojelurajausen voi vetää joen pohjoisluoteisrannalla tonttien ohdalla apeasi, osa joelle tärein on etelänpuoleinen vjostava uusimetsä. Alajuosulla, uvion lounaisosassa rajauseen sisällytetään vähintään joiraviinin oo metsäinen osuus.
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys (). Kangasmetsä (Ingasen metsä) Kuviot ja eivät uulu vsinaiseen selvitysalueeseen uin aivan joen lähellä apealti. Mutta osa metsä muodostaa oonaisuuden joilaason rantametsien anssa inventoitiin nein samalla erralla. Tällä tavoin voidaan pemmin vioida alueen voa ja maanäyttösuositusia oonaisuudessaan. Joeen lasevalla rinteellä on mustiyypin sanaa uusimetsää, jossa esiintyy paljon lahopuuta. Hyvin järeää uusimaapuuta maaa ristiin rastiin rytöinä seä pystypuina. Metsässä on siis hyvä lahopuujumo. Tätä ilmentää myös metsästä löydetty hvinainen välyludeääpä (Seletocutis stellae) (Heiinen 0). Laji on vaantunut (VU) vanhan metsän laji ja vaii asvualustaseen sammaloituneita, maassa auan maanneita, isoooisia uusen tai männyn runoja. Metsässä on hyvin näyvissä ns. pieni ierto: auneiden uusten jättämiin auoihin on asvamassa lehtivesaoa, pihlajaa ja vaahteraa. Jos metsä saa ehittyä rauhassa, muuttuu se luonnostaan lehtipuuvaltaisemmasi. Kenttäerros on vjostusen taia vähälajinen. Joitöyrästä noudtelevan polun vressa asvaa hvinainen puistonurmia (Poa chaixii). Se on tyypillinen anoasvi ja lienee ulainen läheisen Pappilan puistosta. Kuvio rajautuu lounaassa viljeltyyn peltoon. Tässä reunassa asvaa ohtalaisen ooaita haapoja. Yhden haavan tyveltä löytyi.0.0 asi sysyistä liitooravanpapanaa. Alueelta ei havaittu olopuita. Metsäalue muodostaa joivren () metsän anssa liito-oravalle todennäöisen lisääntymis- ja ruoailualueen. Arvo: Muodostaa maaunnallisesti voaan luontooonaisuuden yhdessä rajautuvan angasmetsän () ja Glimsinjoen () anssa. Suositus: Metsä pyritään säilyttämään. Sen tulee antaa ehittyä rauhassa luonnontilaisena. Joea seuraavan paljon äytetyn polun pantaminen on mahdollista ja ehä toivottavaain esim. levittämällä ivituhaa polun päälle. Maaperää ei uitenaan pidä aivaa. Polun yli auneet rungot voi aista polun ohdalta ja aistu osa siirtää syrjään. Kaavamerintä SL. Huom. Rajaus etelään ja aaoon ei vastaa metsäalueen todellista rajausta, vaan on viitteellinen an loppumisen taia.. Kangasmetsä (Ingasen metsä) Järeäpuustoinen, tiheähö uusi-mänty-seametsä, joa muodostaa yhtenäisen oonaisuuden edellisen uvion () anssa. Tuulenaoja on uitenin orjtu pois, ja lahopuuta on sen taia vain ohtalaisesti. Arvo: Syytä suojella uvion anssa yhdessä. Lahopuuta on syntymässä. Suunnitellun pyörätien voisi mahdollisesti raentaa tämän alueen hali. Suositus: SL Huom. Rajaus etelään ja aaoon ei vastaa metsäalueen todellista rajausta, vaan on viitteellinen.
..0 Espoon Pellasenmäi, luontoselvitys (). Joutomaa ja pelto Pujoa, pelto-ohdaetta ym. tavallisia joutomaaasveja asvava avoalue. Pyörätien vressa asvaa tiivis hmaaleppärivi. Pyörätien länsipuolella on viljelty pelto. Arvo: Ei erityisiä voja. Suositus: Luonnonvojen annalta ei rajoitusia alueen maanäytölle.. Istutusoivio Tasaiäinen, istutettu, nuori oivio, jona enttäerros oostuu tavanomaisista lajeista. Ei lahopuuta. Arvo: Ei erityisiä voja. Suositus: Luonnonvojen annalta ei rajoitusia alueen maanäytölle.. Metsäsaee Haamainen pieni oivio, jossa enttäerrosessa esiintyy niittylajeja. Koivut ov eri-iäisiä, muutama isoin, lisäsi tuomia ja muutama haapa. Lahopuuta on niuasti. Pensaserrosessa asvaa runsaasti taiinamjaa ja joitain nuoria pähinäpensaita. Heinioisen enttäerrosen lajeja ov lehtotesma, ahoma, ahomansia, särmäuisma, nurmirölli ja nurmitädye. Kuvion eteläreunassa sijaitseva mala iviröyiö lienee pelloilta raivuista ivistä astu. Metsiön pohjois- ja itäreunoilla on enemmän ulttuurivaiutteista alaa, joissa asvaa joutomaaasvillisuutta ja pajuangervopensaio. Kuvion pohjoisosassa tien lähellä asvaa etoaunoia ja ooas pähinäpensas. Arvo: Vähäinen paiallinen vo. Suositus: Alueen voisi säilyttää ja hoitaa haamaisena puistona, eli hoitona puuston lievä hvennus ja niitto tai jopa laidunnus.. Pähinäesiintymä Tien vressa, tontin reunoilla asvaa tusina pähinäpensaita, joista osa melo ooaita. Arvo: Vähäinen paiallinen vo. Suositus: Pähinäpensa pyritään säilyttämään, jos tietä levennetään.. Metsittyvä tontti Yläreunassa tonttia asvaa nuorta tiheää haavioa. Alaosassa on vanha, iso betonisoeli, isoja raitoja ja nuoria oivuja. Ysipuolinen enttäerros oostuu noosesta ja vuohenputesta. Arvo: Ei erityisiä voja. Suositus: Luonnonvojen annalta ei rajoitusia alueen maanäytölle.