BARENTS-KESKUS: TORNION KAUPUNGIN 4. SUENSAAREN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 SEKÄ SIIHEN LIITTYVIEN KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄN JA TORIALUEEN ASEMAKAAVA- MUUTOKSEN SELOSTUS 30.9.2014 EHDOTUS
2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 30.9.2014 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren kaupunginosan korttelia 17 sekä siihen liittyvää kevyenliikenteen väylää ja torialuetta. Alue rajautuu koillisessa Länsiranta katuun, kaakossa Tullinpuistokatuun ja Rajakaareen, lounaassa valtakunnan rajaan sekä luoteessa Kallenkatuun. Kaavan nimi Kaavan tunnus Barents-keskus 851 X417 Kaavan päiväys 30.9.2014 Kaavan laatija/ yhdyshenkilö Terttu Ahonen Tornion kaupunki Kaupunkirakenne Suensaarenkatu 4 95400 TORNIO 0505971350 etunimi.sukunimi@tornio.fi Kaavan vireilletulo 12.12.2013 Hyväksymispäivämäärät Ltk KH KV
3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 3 1.5 Selostuksen liiteasiakirjat 3 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 3 2. TIIVISTELMÄ 4 3. LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö 5 3.1.4 Maanomistus 6 3.2 Suunnittelutilanne 6 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 9 4.3.1 Osalliset 9 4.3.2 Vireilletulo 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 9 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 15 4.4 Asemakaavan tavoitteet 16 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 16 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 16 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN- KÄYTTÖTAVOITTEET 17 5.1 Kaavan rakenne 17 5.1.1 Mitoitus 17 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 18 5.4 Kaavan vaikutukset 19 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan 19 5.4.2 Natura selvitys tarveharkinta 25 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 25 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 27 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 27 6.3 Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja vastineet 28 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Asemakaavan seurantalomake LIITE 1 Sijaintikartta LIITE 2 Ajantasa-asemakaava LIITE 3 Maa- ja vesialueiden omistus LIITE 4 Rakennettu ympäristö LIITE 5 Vesihuoltoverkko LIITE 6 Asemakaavaehdotus LIITE 6a,b Kaavamerkinnät ja määräykset LIITE 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 8 Periaateleikkaus Barents keskuksen ja Rajalla På Gränsen - kauppakeskuksen yhteensovittamisesta 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Länsi-Lapin maakuntakaava (Lapin liitto, 2003 ja 2010) Tornion Yleiskaava 2021 (Tornio 2010) På Gränsen -rajalla alueen asemakaavaselostus 15.11.2002 Detaljplan för KV patan och del av Haparanda 29:31
4 2. TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa hotellirakennuksen sijoittuminen valtakunnanrajan päälle siten, että 6 m suunnitellusta hotellirakennuksesta sijaitsee Tornion puoleisen katualueen (Rajakanava) yläpuolella ja ylimmissä kerroksissa arkkitehtuurista johtuvat ulokerakenteet vielä enemmän (max 6 m). Haaparannan puoleisen asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa keskustatoiminnot valtakunnanrajaan rajoittuville korttelin (nimeltään Patan) osille siten, että sinne voi sijoittua kaupallisia palveluita, hotelli, koulu, elokuvateatteri, ravintoloita ja monitoimiareena. Hotelli Toimistot Kauppa Areena RAJALLA PÅ GRÄNSEN - kauppakeskus Koulu E4 Elokuvateatteri Uusi liikennejärjestely Pysäköintitalo MATKAKESKUS RESECENTRUM 1.1.2014 käyttöön Kuva 2: Visionäkymä pohjoisesta suunnittelualueelle. Keltaisella näkyy hotelli, josta noin puolet sijaitsee Tornion puolella. Havainnekuvassa on virheellisesti kuvattu rakennusmassan sijoittuminen katutasoon saakka Rajakanavan katualueella: kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa hotellirakentaminen väh. 4,5 m katualueen yläpuolelle, tosin rakenteelliset pilarit sijoittuvat katualueelle ja sen alapuolelle Tornion puolella.
5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueelle on v. 2008 toteutunut kaavan mukainen Rajalla-På Gränsen kauppakeskus. Alueen katuympäristö on toteutettu vuosien 2007-2012 aikana korkeatasoisesti ja pääasiassa kevyen liikenteen käyttöön Viktoriantori ja Rajakanava ovat kävelykatuympäristöä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalueen rakennetun ympäristön muodostaa kauppakeskus, joka on käyttänyt tontille 2 jyvitetystä rakennusoikeudesta (35 568 m2) kaikkiaan 35 558 k-m2. Tonttien 3 ja 4 yhteenlaskettu rakennusoikeus 8 432 m2 on kokonaan käyttämättä, tontit ovat nykyisin pysäköinti- (tontti 4) ja kesämyymäläkäytössä (tontti 3). Kortteli 16 on toteutunut kokonaisuudessaan asuinkerrostalokäyttöön, mutta kortteli 19 ei ole vielä toteutunut. Sekä Tullipuistonkadulta että Kallenkadulta on katetut ramppiyhteydet maanalaiseen pysäköintikellaritasoon korttelien 16 ja 17 alla. Kuva 3: Viistokuva nykytilanteesta Haaparannan suunnalta katsottuna. Asuinkortteli 16 on kaavamuutosalueen vasemmalla puolen ja vielä toteutumaton kortteli 19 oikealla puolen. Lentokuva Vallas
6 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Kaavamuutosalue on katu- ja torialueiden (Rajakanava ja Viktoriantori) sekä korttelin 4 tonttien 3 ja 4 osalta kaupungin omistuksessa. Korttelin 4 tontti 2 (Rajalla-På Gränsen kauppakeskus) on suomalaisen työeläkevakuutusyhtiön omistama kiinteistö. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittu valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun erityistavoitteiden osalta sekä toimivien yhteysverkostojen osalta. Länsi-Lapin maakuntakaava Helmikuussa 2003 vahvistetussa Länsi-Lapin seutukaavassa (ja 1.1.2010 Länsi-Lapin maakuntakaavaksi nimetyssä) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen kohteeksi. Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty Lapin liiton valtuustossa 26.11.2012. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 19.2.2014.
7 Kuva 4: ote Länsi-Lapin maakuntakaavasta merkintöineen ja määräyksineen C 119 (Tornio): Alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäiskerrosala on yhteensä enintään 30 000 k-m2. Suurimittakaavaisten rakennusten sijoittamisessa Suensaaren keskustaan tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rakennetun ympäristön arvoja vaalitaan ja ettei kaupunkikuvaan ja rakennusperintöön liittyviä arvoja heikennetä. Yleiskaava Tornion yleiskaava 2021 on saanut lainvoiman 1.3.2010 (Kh 57). Yleiskaavassa asemakaavamuutosalue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Kuva 5: ote Tornion yleiskaava 2021 Tulvan huomioon ottaminen: Alaville alueille rakennettaessa tulee huomioida tulva- ja kosteusvahinkojen vaara. Kosteudelle alttiit rakennusosat on sijoitettava vähintään 0,5 m ylemmäksi kuin kerran 100 vuodessa laskettu korkein tulvakorkeus (HW 1/100), elleivät kaavan hyväksymisen jälkeen valmistuvat selitykset muuta osoita, taikka rakennusluvan myöntävä viranomainen ei olosuhteista johtuen vaadi rakennusta sijoitettavaksi korkeammalle. Mikäli em. rakentamiskorkeus on joskus ylitetty (jääpatotulva), on tämä korkeus otettava määrääväksi korkeudeksi alimpia rakentamiskorkeuksia määrättäessä. Meren ranta-alueella kosteudelle alttiit rakennusosat tulee rakentaa vähintään korkeustasolle +2.30 m N60- järjestelmässä (+2.71 N2000-järjestelmässä).
8 Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa 26.9.2005 (347) Kaupunginvaltuuston vahvistama asemakaava. Asemakaavassa kortteliin 17 sallittu rakennusoikeus on 44000 kerrosalaneliömetriä, sallitut kerrosluvut ovat IV X. Voimassa olevassa kaavassa torialue on nimetty Rajatoriksi, mutta tori on vihitty Ruotsin kruununprinsessan mukaan Viktoriantoriksi v.2011. Kuva 6: Suunnittelualueen ja ympäristön voimassa oleva asemakaavatilanne Voimassa olevassa asemakaavassa on Rajakanava-katualueen päälle sallittu ulokkeen rakentaminen koko katualueen pituudelta. Sen tarkoituksena on mahdollistaa Haaparannan puoleisen kiinteistön yhdistäminen Tornion puoleiseen kauppakeskuskiinteistöön toisesta kerrostasosta ylöspäin. Kerroslukua tai rakennusoikeutta ei ko. katuosuuden päälle ole erikseen määritetty. Rakennusjärjestys Tornion kaupungin uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan 10.10.2012
9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Haaparannan puolella uuden ydinkeskustan rakentaminen on käynnistymässä. Haaparannan suunnitelma käsittää mm. hotellirakennuksen mikä sijaitsee osittain myös Tornion puolella katualueen päällä. Hotelli olisi noin kaksikymmenkerroksinen rakennus, jonka mahdollistamisen osalta on hankkeeseen ryhtyvä taho tehnyt aloitteen kaavan muuttamiseksi, joka mahdollistaisi rakennusoikeuden Rajakanava-katualueen yläpuolelle II-kerroksesta ylöspäin. Kuva 7: Pohjois-eteläsuuntainen periaateleikkaus Barentsin keskuksesta, jossa hotelli muodostaa maamerkin Tornio-Haaparannan ydinkeskustaan noin 20-kerroksisena massana (n.78 m nykyisestä maanpinnasta). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Tornion kaupungin asukkaat, kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat, Tornion kaupungin hallintokunnat, Lapin ELY keskus, Lapin liitto, Tornion Energia Oy, Tornion Vesi Oy, Lapin pelastuslaitos, Team Botnia Oy, Länsipohjan Yrittäjät ry, Haparanda stad, TraFi, museovirasto ja rajavartiolaitos. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta ilmoitettiin Kaupunkilehti Kemi-Torniossa 12.12.2013 ja kaavamuutosalueen sijainti- ja ajantasa-asemakaavakartat sekä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaupungintalon 1. kerroksen ilmoitustaululla sekä internetissä 12. 31.12.2012 välisen ajan. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan valmistelumateriaali oli esillä kaupungintalon 1. kerroksen ilmoitustaululla sekä internetissä 5.6. - 4.7.2014 välisen ajan. Asiasta ilmoitettiin Lounais-Lapissa 1.6.2014. Asemakaavaluonnos lähetettiin myös viranomaisille. Nähtävilläoloaikana asemakaavaluonnoksesta annettiin 6 lausuntoa ja 1 mielipide, joista on laadittu tiivistelmät vastineineen:
10 Lapin ELY-keskuksen lausunto -tiivistelmä Alueelle suunnitellaan huomattavan korkeaa ja maisemankuvaa merkittävästi muuttavaa rakennuskokonaisuutta Haaparannan ja Tornion keskustojen väliselle alueelle. Rakennus muodostaa kaavaselostuksen mukaan uuden kaksoiskaupungin yhteisen ydinkeskustan. Laavaselostuksessa on arvioitu hankkeen vaikutuksia ja sen aiheuttamia muutoksiin rakennetussa ympäristössä sekä kaupunkikuvan ja varjostusvaikutusten osalta. Kaavan vaikutuksia on tutkittu kaavaselostuksessa varsin niukasti. Niiden perusteella ei voida arvioida hankkeen vaikutuksia riittävällä tavalla. Kaavaselostusta tulee täydentää asemakaavan vaikutuksista erityisesti valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muuhun kulttuuriympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan sekä mm. alueen terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen, jotta voidaan varmistua MRL 54 :n mukaisten asemakaavan sisältövaatimusten täyttymisestä. Kaavaselostuksessa esitetyn 26.2.2014 pidetyn viranomaisneuvottelun mukaisesti Lapin ELY keskus on esittänyt osallisiin täydennettävän myös Trafi:n, museoviraston sekä rajavartiolaitoksen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan eikä asemakaavaselostuksessa esitetyissä osallisissa tai viranomaistahoissa ole näistä esitetty. Edellä mainitut tahot tulisi lisätä osallisiin sekä pyytää niiltä lausunnot. Mikäli asemakaavassa sallitun mukaisesti rakennetaan kellarikerros, tulee sijoittumaan tason +5,10 alapuolella. Kaavamääräyksessä tulisi huomioida kosteudelle arkojen rakenteiden suojaamisesta rakennettaessa kellarikerrokseen. Vastine: Kaavaselostusta täydennetään asemakaavan vaikutuksilla erityisesti valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muuhun kulttuuriympäristöön (ks. vastine museoviraston lausuntoon s.12), maisemaan, kaupunkikuvaan sekä mm. alueen terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Tornion kaupunki on pyytänyt Trafilta, museovirastolta ja rajavartiolaitokselta lausunnot antaen lausuntoaikaa kuukauden (6.8.-8.9. 2014) ja ko. viranomaiset on lisätty kaavaosallisiin. Kosteudelle arkojen rakenteiden sijoittaminen tason +5,10 alapuolelle on kaavamääräyksissä kielletty joten erillistä mainintaa niiden suojaamisesta ei ole tarpeen. Lapin liiton lausunto -tiivistelmä Lapin liiton virastolla ei ole huomautettavaa Tornion kaupungin 4. Suensaaren kaupunginosan kortteli 17 asemakaavamuutosluonnoksesta. Lapin liiton virasto toteaa asemakaavamuutosluonnoksen toteuttavan maakunnan suunnittelun ja Länsi-Lapin maakuntakaavan tavoitteita.
11 Vastine: Todetaan. Lapin pelastuslaitoksen lausunto -tiivistelmä Pelastuslaitos pyytää pelastusteiden järjestelyssä huomioitavaksi sellaiset kaavoitukselliset ja rakenteelliset ratkaisut, jotka mahdollistavat pelastustoimen raskaan kaluston (26 tn) käytön. Vastine: Todetaan, että kaavamuutoksen kohteena olevalla Victoriantorilla ja Rajakanava-katualueen rakenteissa on jo tällä hetkellä huomioitu raskaan pelastuskaluston (26 t) käyttömahdollisuus eikä tällä kaavamuutoksella muuteta näiltä osin olemassa olevaa tilannetta. Todettakoon myös, että Lapin pelastuslaitokselta pyydetään lausunto rakennusluvasta, jolloin heillä on mahdollisuus tarkistaa mm. lausunnossaan mainitut paloturvallisuuteen liittyvät tekniset, toiminnalliset ja rakenteelliset ratkaisut sekä raskaan kaluston (26 t) käytön. Haparanda stads samhällsbyggnadsnämden lausunto -tiivistelmä Asemakaava on laadittu kaupunkien yhteisen På Gränsen-Rajalla vision tavoitteiden mukaisesti sekä aluetta koskevien Tornion ja Haaparannan yleiskaavojen mukaisesti. Asemakaava huomioi hyvin Haaparannan Patankorttelia koskevan asemakaavan, joka on vahvistunut vuonna 2014. Haaparanta puoltaa asemakaavaa. Vastine: Todetaan. Museoviraston lausunto -tiivistelmä: Hankkeen vaikutuksia ei ole arvioitu suhteessa Tornion valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, joita koskevat valtakunnallisesti alueidenkäyttötavoitteet (www.rky.fi). Vaikutusten arvioinnissa ei ole huomioitu myöskään sitä, että asemakaavan vaikutusalueella on Unesco:n maailmanperintölistalle 15.7.2005 hyväksytty Struven kolmiomittausketjuun kuuluva piste TORNEA (Tornio) Alatornion kirkon huipussa. Hankkeella ei saa olla kielteisiä/heikentäviä haittavaikutuksia maailmaperintökohteen yleismaailmalliseen arvoon (Outstanding Universal Value). Museoviraston näkemyksen mukaan asemakaavan muutos ei vielä perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin eikä riittäviin rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointiin (MRL 9 ). Asemakaavan muutoksen yhteydessä tulee tunnistaa rakennetun ympäristön vaalimistarve siten, ettei siihen liittyviä erityisiä arvoja hävitetä (MRL 54 ).
12 Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun näkökulmasta Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavamuutoksesta. Muutosalue sijoittuu Tornion vanhan asemakaava-alueentutkimuksellisesti ja suojelullisesti mielenkiintoisen alueen ulkopuolelle ja on myös kokonaan viime vuosikymmenen aikana muokattua ja rakennettua aluetta. Vastine: Museoviraston lausunnossaan viittaamat Tornion valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat: Tornion kirkko, raatihuone ympäristöineen, Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit sekä Alatornion kirkko ympäristöineen ja Struven astemittausketju (Alatornion kirkon huippu). Kaavamuutoshankkeella ei ole vähäistä suurempia kielteisiä/heikentäviä vaikutuksia Struven astemittausketjun maailmaperintökohteen yleismaailmalliseen arvoon (Outstanding Universal Value), koska kaavamuutosalue muodostaa osana Haaparannan ja Tornion yhteisenä ydinkeskusta-alueena oman aikakauttaan edustavan rakennusten, palvelujen ja toimintojen keskittymän kahden valtakunnan rajalle korostamaan yhteistyön mahdollisuuksia valtakuntien välillä. TORNION KIRKKO Tornion kirkkoon, raatihuoneeseen ympäristöineen ja Rantakadun sekä Keskikadun puutalokortteleihin ei kaavamuutoksella niin ikään ole vähäistä suurempia vaikutuksia, koska kohteet sijaitsevat satojen metrien päässä jättäen väliin olevaa kaupunkirakennetta. Tällöin ainoaksi todettavaksi vaikutukseksi jää korkea hotellisiluetti, jonka vaikutukset ko. kohteiden arvoihin tai vaalimistarpeisiin ovat vähäiset. Kaupunkikuvallisesti tarkasteltuna Tornion ja Haaparannan siluetti muuttuu siirtäen visuaalista painopistettä kaksoiskaupunkien tavoittelemaan paikkaan yhteiselle ydinkeskusta-alueelle. Kuvat 8 ja 9: Kaavamuutosalueen sijainti suhteessa Tornion valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (vas) ja Struven astemittauslinjan sijainti suhteessa kaavailtuun hotelliin (oik.).
13 Kuva 10: Luonnosmainen havainnekuva hankkeen vaikutuksesta kaupunkikuvaan. Hotellista muodostuu TornioHaparanda -kaksoiskaupungin uuden yhteisen ydinkeskustan kiintopiste. Länsi-Suomen merivartiolaitoksen lausunto -tiivistelmä: Schengenin rajasäännöstön perusteella (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N.o 562/2006) Schengen alueen sisärajat voidaan ylittää kaikkialta ilman, että henkilön heidän kansalaisuudestaan riippumatta kohdistettaisiin rajatarkastuksia. Schengenin rajasäännöstön II luvun 23 artiklan perusteella rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen sisärajoille on tietyissä tilanteissa mahdollista. Edellä kuvatussa tilanteessa rajavartioviranomainen voi rajoittaa vapaata liikkumista raja-alueen yli ja näin ollen myös kyseessä olevan kiinteistön vapaata käyttöä. Jotta Rajavartiolaitos voi huomioida Barentskeskuksen sisärajatarkastuksien palauttamissuunnitelmissaan, pyydämme suunnittelusta vastaavia tahoja informoimaan Länsi-Suomen merivartiostoa Barentskeskuksen yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta ja rakenteesta projektin edetessä. VASTINE: Todetaan, että rakennuslupavaiheessa rakennusvalvontaviranomainen pyytää Länsi-Suomen merivartiolaitokselta lausunnon jonka sisältö ja toimenpideesitykset huomioidaan rakennuslupaa myönnettäessä.
14 Varman mielipide -tiivistelmä: Kiinteistö Oy Rajalla on huolissaan kaavahankkeen perusteena olevan laajan lisärakentamisen ja kaavahankkeen perusteena olevien suunnitelmien vaikutuksesta kappakeskuksensa vetovoimaan. Suunniteltu liiketilan lisärakentamisen tueksi ei Kiinteistö Oy Rajalla näkemyksen mukaan ole riittävästi alueellista ostovoimaa ja sikäli kun hanke toteutetaan, se ei tule olemaan taloudellisesti kestävällä pohjalla alueen ostovoima ja Tornion ennustettu vähenevä väestökasvu huomioiden. Ymmärrämme kuitenkin, että asia on tältä osin Haaparannan osaltaan harkitsema ja ratkaisema, mutta Kiinteistö Oy Rajalla oma käsitys asiasta vaikuttaa siihen, ei kannateta nykyisen kaltaisena liian laajana liikerakentamisen mahdollistavana. Nykyiselläänkin kauppakeskus Rajalla På Gränsen kärsii vajaakäytöstä ja vajaakäytöllä on haitallinen vaikutus kauppakeskuksen omistajan mahdollisuuksiin tai halukkuuteen sijoittaa alueeseen. Käsittääksemme myös Tornion kaupunki on asiasta hyvin tietoinen, koska sen omistamille tonteille 3 ja 4 ei ole toteutettu kaavoitettua liikerakentamista, mikä osaltaan osoittaa alueella olevan tosiasiallisesti heikon liiketilojen kysynnän. Kiinteistö Oy Rajalla omistaa kaava-alueeseen osoitetun kiinteistön 851-4-17-2 ja kiinteistölle rakennetun kauppakeskus Rajalla På Gränsen. Kaavaluonnoksesta ja esitetyistä visionäkymistä voi päätellä että tarkoituksena on mahdollistaa hotellirakennuksen rakentaminen välittömästi kiinni kauppakeskukseen. Kiinteistö Oy Rajalla ei näe tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi osoittaa rakentamista osaksi kauppakeskusta. Kiinteistö Oy Rajalla ehdottaa, että hotellirakennus sijoitetaan kokonaisuudessaan Haaparannan puolelle ilman että toteutetaan rajarakentamista esitetyn kaltaisesti tiiviillä tavalla kauppakeskusrakennukseen liittyen katualueen ylittäen. Esitetyn kaavaluonnoksen osoittama rajan ylittävä rakentaminen on poikkeuksellista valtioiden välisen rajan ylittää rakentamista. Kiinteistö Oy Rajalla katsoo, että tällaisella rakentamisella on vaikutusta mm. rajavalvonnan toteuttamiseen ja että esitetty hotellirakentaminen tiivisti kauppakeskusrakennukseen sijoittuen saattaa johtaa erityisiin vaatimuksiin suhteessa rajavalvonnan toteuttamisen olosuhteisiin. Asia edellyttää lisäselvityksiä sen varmistamiseksi, että kiinteistön omistajalle ei hankkeesta aiheudu aiheetonta ja ylimääräistä haittaa. Vastine: Tässä asemakaavamuutoksessa pyritään mahdollistamaan Tornion puolelle osittain sijoittuvan 20-kerroksisen hotellikiinteistön sekä Haaparannan puolelle sijoittuvan kauppakeskuksen ja Tornion puoleisen kauppakeskuksen välisen yhdyskäytävän sijoittuminen Rajakanava-katualueen, Victoriantorin pohjoisosan ja pieneltä osaltaan Kiinteistö Oy Rajalla -kiinteistön yläpuolelle (kerroksissa 18.-20.). Nyt kyseessä olevalla asemakaavamuutoksella ei mahdollisteta kaupallisia liiketiloja, joilla olisi mielipiteen esittäjän esilletuomia vaikutuksia Kiinteistö Oy Rajalla-kiinteistöön.
15 Tällä asemakaavamuutoksella ei osoiteta rakentamista osaksi kauppakeskusta, vaan mahdollistetaan kahden kiinteistön, olevan ja tulevan kiinteistön sijoittuminen yhteiseen kiinteistörajaan kiinni edellyttäen että maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset ja määräykset toteutuvat. Kiinteistö Oy Rajalla ehdotuksessa (hotellirakennus sijoitetaan kokonaisuudessaan Haaparannan puolelle) ei ole huomioitu kaupunkien yhteistä näkemystä ja tavoitetta hyödyntää valtakunnanrajan tarjoamat ainutlaatuiset mahdollisuudet hyödyntää sen sisältämät symboliarvot sekä matkailulliset ja kaupalliset potentiaalit. On myös todettava, että hotellihanke erittäin suurella todennäköisyydellä tulee hyödyntämään myös mielipiteen omistaman kiinteistön sisältämää kaupallista toimintaa kun matkailullisesta ja kaupallisesta näkökulmasta kaavamuutosta tarkasteltaessa mahdollistetaan hotellimajoitustilat, jotka olisivat välittömässä (sisä)yhteydessä mielipiteen esittäjän omistamaan ja hallinnoimaan kiinteistöön. Rajavartiolaitokselta on pyydetty lausunto, joka on referoitu sivulla 13 ja vastineella täydennetty. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Ensimmäiset viranomaisneuvottelut pidettiin 26.2.2014 Lapin ELY keskuksessa. Läsnä olivat edustajat Lapin ELY -keskuksesta, Lapin liitosta, Torniosta ja Haaparannasta. Göran Wigren kertoi Haaparannan puoleisen kaavatilanteen. Haaparannan puolella on luonnosvaihe juuri päättynyt ja lausuntoja on tullut 10 kpl. Kansainvälisen kuulemisen osalta ei tarvetta ole ollut, koska paikallisesti ja alueellisesti kaavahankkeen osalta on toimittu avoimesti informoiden ja vuorovaikutusta käyden. Jarmo Lokio esitteli Tornion puoleisen asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Viranomaisten kannanotot ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa LAPELY / Alueidenkäyttö totesi hankkeen olevan erikoinen, mutta kaavamuutos sinänsä tavanomainen (asemakaavan sisältövaatimukset). Maisemaan ja varjostukseen, kaupunkikuvaan ja rakenteeseen liittyvät asiat on kuitenkin tutkittava yleiskaavan sisältövaatimukset täyttäen, koska kerroksia tulee paljon (noin 20) eikä Tornion yleiskaava 2021:ssä (TYK 2021) ole otettu kantaa keskustarakentamisen korkeuksiin. Espoon sopimuksen välttämättömyyden tarkistetaan. Tulva-asiat ja tulvauhkakysymykset täytyy huomioida erityisesti kellarirakentamisessa sekä vaikutukset Rajakanavaan. Rakennusluvitusprosessista tulee todennäköisesti kaavamääräyksiin ehtoja/ merkintöjä. Kaavaprosessin kuluessa tulee pitää työpalavereja eri asiantuntijasektoreiden kanssa, esim. Tornion ja Haaparannan rakennusvalvontaviranomaiset, pelastusviranomaiset, tulli- ja poliisiviranomaiset. Tietoliikenteen osalta tulee pitää myös operaattorit tilanteen tasalla. Vaikutukset lentoliikenteeseen tulee selvittää (Trafi viranomaistahoksi) ja museovirasto sekä rajavartiolaitos mukaan osallisiksi (OAS:aan). Lapin liitto totesi, että maakuntakaava on vahvistettu 19.2.2014 ympäristöministeriön toimesta. Keskustatoimintojen alue C 119 tulee esittää sisällön osalta
16 OAS:ssa ja kaavaselostuksessa. Tulva-asiat tulee mainita ja kuvata OAS:iin (TYK 2021). Olemassa oleva ympäristö tulee kaavaselostuksessa analysoida, miten uusi ja vanha kohtaavat: kyseessä on uusi kaupunginosa nykyisten välissä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Haaparannan puolella uuden ydinkeskustan rakentaminen on käynnistymässä. Haaparannan suunnitelma käsittää mm. hotellirakennuksen mikä sijaitsee osittain myös Tornion puolella katualueen päällä. Hotelli olisi noin kaksikymmenkerroksinen rakennus, jonka mahdollistamisen osalta on hankkeeseen ryhtyvä taho tehnyt aloitteen kaavan muuttamiseksi, joka mahdollistaisi rakennusoikeuden Rajakanava-katualueen yläpuolelle II-kerroksesta ylöspäin. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavamuutokset kohdistuvat Tornion ydinkeskustan kauppakortteliin ja sen Haaparannan puoleiseen katu- ja torialueeseen. Muutoksen luonne on Tornion puolella ennen kaikkea kaupunkikuvallinen sillä mahdollistetaan ydinkeskustaan sijoittuva hotellirakennus katualueen (Rajakanava) päälle. Koska se on ollut lähtökohtaisena tavoitteena ja hankkeeseen ryhtyvän tahon ainoana realistisena vaihtoehtona alueen maanomistusolot ja oleva rakennuskanta huomioiden, ei tarvetta muiden vaihtoehtojen tutkimiselle ole ollut. Kuva 11: Näkymä E4-tieltä Barents-keskukseen. Rajalla-kauppakeskuskuvan oikeassa laidassa.
17 Kuva 12. Kaavaluonnos 16.5.2014, joka oli valmistelumateriaalina nähtävillä 5.6. - 4.7.2014. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KÄYTTÖTAVOIT- TEET Asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun sekä toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta kts. kohta 5.2. 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutoksella mahdollistetaan hotellirakennuksen sijoittuminen valtakunnanrajan päälle siten, että 6 m suunnitellusta hotellirakennuksen rakenteista sijaitsee Tornion puoleisen katualueen (Rajakanava) yläpuolella. Kaavamuutosalueella sijaitseva kauppakeskus on käyttänyt tontille 2 jyvitetystä rakennusoikeudesta (35 568 m2) kaikkiaan 35 558 k-m2, ts. laskennallista rakennusoikeutta on jäljellä 10 k-m2. Kauppakeskuksen kylkiin jäävien tonttien 3 ja 4 yhteenlaskettu rakennusoikeus 8 432 m2 on jäänyt nykyisessä kaavassa sen sijaan kokonaan käyttämättä.
18 Asemakaavamuutoksella sallittu kerrosala jakaantuu tontille 2 35600k-m2, tontille 3 2625 k-m2 ja tontille 4 5775 k-m2 kerroslukumäärän ollessa IV. Rajakadun osalle saa rakentaa N2000 tasosta +10.05 ylöspäin N2000 tasoon +90.00. Kadun vapaa korkeus on vähintään 4,6 m kadun pinnasta. Kadun osalle saa sijoittaa yläpuolisen rakentamisen vaatimia kantavia rakenteita, jotka eivät haittaa katualueen käyttöä. Kerrosalaa katualueelle on merkitty 7200 ja kerroslukumääräksi XX (20). Kuva 13: Havainnekuva Rajatorista Haaparannan suuntaan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava-alue sijaitsee kokonaisuudessaan ihmisen jo muokkaamalla alueella. Näin ollen se ei vaaranna luonnonvarojen saatavuutta, arvokkaita luonnonalueita, monimuotoisuutta eikä kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä, koska alueella ei sijaitse kulttuuri- tai rakennusperintökohteita. Asemakaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevaa Kaupunginlahtea tullaan kehittämään jatkossakin arvokkaana virkistys- ja linnustonsuojelualueena, ja kaupungit ovat päättäneet laatia alueelle oman hoito- ja käyttösuunnitelman. Matkailun kehittämisen osalta asemakaavassa on osoitettu matkailupalveluja varten mahdollisuus rakentaa hotellitiloja Rajakanava-katualueen päälle toisesta kerroksesta ylöspäin. Paloturvallisuus, perustamisolosuhteet, nykyisten rakenteiden huomioiminen (Rajakanava ja kauppakeskus) ja lumikuorma ovat rakennusteknisiä ominai-
19 suuksia, jotka täytyy huomioida hotellirakennuksen suunnittelussa ja toteutusvaiheessa. Nämä asiat tarkistetaan viranomaistoimintana rakennuslupavaiheessa. Kts. Liite 8 Periaateleikkaus Barents-keskuksen hotellirakennuksen ja Rajalla-På Gränsen-kauppakeskuksen yhteensovittamisesta. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön. Asemakaava sallii +90 m (N2000) korkean rakennuksen, mikä on n. 85 m nykyisen maanpinnantason yläpuolella. Vaikutuksia on tarkasteltu kaupunkikuvallisten vaikutusten ja varjovaikutusten osalta. Varjotutkielma on laadittu havainnollistamaan kaavan mahdollistaman rakennuksen varjovaikutukset lähiympäristöönsä. Asiaa havainnollistavissa kuvissa seuraavilla sivuilla on simuloitu tiettyjä kellonaikoja maalis- ja kesäkuussa. Varjovaikutukset Hotellin varjostusvaikutukset ovat suurimmat lähinnä pohjoiseen ja itään sijoittuvaan ympäristöön Tornion puolella. Kolmen asuinkerrostaloon korttelissa 16 kohdistuvat varjovaikutukset ovat suurimmillaan lounasaikaan kun aurinko on matalalla mutta kesäaikana ei varjostusvaikutuksia tule kun aurinko on korkealla. Sama koskee kauppakeskuskorttelia iltapäivällä n.klo 16-18 aikaan. Kaavan toteuttamisella on vain vähäistä suurempi vaikutus varjonmuodostuksessa. Sijainnin myötä suhteellisen pieni osa rakennuksista varjostuu päivän aikana. Kuva 14. Maaliskuu klo 8:00.
20 Kuva 15. Kesäkuu klo 8:00. Korkean rakennusmassan sijainti on varjostusvaikutuksia tarkastellen esitetyssä paikassa vähäisin. Mikäli sijainti olisi sijansa verran pohjoisempana Rajakanava katualueen päällä, varjostaisi se merkittävästi enemmän aamupäivän aikana Tornion puoleisen korttelin 16 asuinkerrostaloja. Nykyinen sijainti aiheuttaa suurimmat varjostusvaikutukset olevan kauppakeskuksen kattoalueelle, missä ei yleisiä tiloja ole käytössä. Varjovaikutukset ovat kesäaikana vähäisimmillään. Kuva 16. Maaliskuu klo 11:30.
21 Kuva 17. Kesäkuu klo 11:30. Kuva 18. Maaliskuu klo 17:30. Keväällä ja syksyllä varjovaikutukset ovat suurimmillaan, jolloin hotellista aiheutuva varjo ulottuu Länsirannan itäpuolella sijaitsevien kiinteistöjen ikkunaja parvekeaukotuksiin.
22 Kuva 19. Kesäkuu klo 17:30. Kaupunkikuva ja maisema Hotellirakennuksesta tulee Tornio-Haaparannan yhteisen ydinkeskustan ja sen keskeisimmän julkisen tilan Victoriantorin uudeksi näyttäväksi maamerkiksi. Sen itäpuolella sijaitsee v.2008 valmistunut punatiili- ja harmaapeltipinnotteinen kauppakeskusrakennus ja länsipuolelle on suunnitteilla monitoimintoinen rakennuskompleksi kauppakeskuksineen, monitoimiareenoineen, toimistotiloineen ja kouluineen. Haaparannan puoleisen Barents-keskuksen (kortteli Patan) suurimittakaavainen massoittelu sopii välittömässä läheisyydesssä olevaan uudempaan rakennuskantaan halliten kaupunkikuvaa. Muutos on kaupunkikuvan hahmottamisen ja hierarkian kannalta merkittävä mutta suotava uusi rakentaminen osoittaa kaksoiskaupungin yhteisen ydinkeskustan sijainnin. Kuva 20. Havainnekuva Tornion puolelta E4-sillalta Suensaarelle. Hotellirakennus muodostaa korkeimpana rakennuksena uuden dominantin kaupunkisiluettiin.
23 Toisaalta uuden ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä olevat viheralueet ja etenkin Kaupunginlahti sekä Tornionjoki luovat väljyyden tuntua ja vähentävät kompaktin kauppakeskuskokonaisuuden intensiteettiä maisemakuvassa. Kuva 21. Keltaisella korostettu alue muodostaa TornioHaparannan uuden yhteisen ydinkeskusta-alueen, joka arkkitehtuuriltaan, massoittelultaan ja mittakaavaltaan poikkeaa olevasta rakennetusta ympäristöstä. Uudisrakentamisen vaikutukset alueen terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen ovat pääosin myönteiset: alueen toteuttamisella muutetaan törmäreunainen vesijättöalue esteettömäksi rakennetuksi miljööksi monipuolisine toimintoineen. Kuva 22. Yhteisen ydinkeskustan liikenneratkaisut. Keltaisella värillä on korostettu kevyen liikenteen verkosto, joka yhteisen ydinkeskustan rakentamisen myötä paranee merkittävästi Haaparannan puoleisella osalla keskustaa.
24 Kuva 23. Havainnekuva Tornion puolelta Miukin kaupunginosasta Tornionjoen itärannalta. Kuva 24. Havainnekuva Hallituskadulta. Vasemmalla Raatihuone. Katunäkymä päättyy Rajallakauppakeskukseen, jonka takaa tulisi hotellirakennus kohoamaan. Kuva 25. Havainnekuva Haaparannan puolelta suuresta kiertoliittymästä kaupunkiin saavuttaessa. Vasemmalla IKEA, oikealla 1990-luvulla rakennetut asuinkerrostalot.
25 5.4.1 Naturaselvitys -tarveharkinta På Gränsen-Rajalla alue rajautuu eteläosastaan Tornionjokeen, jolla on valtakunnallisia maisema-arvoja niin Suomessa kuin Ruotsissakin. På Gränsen- Rajalla asemakaava-alueella ei ole vaikutusta Tornionjoen luontoarvoihin, mutta maisema-arvoihin kaavan toteutumisella voi olla vaikutusta. Aiemmin maisemakuvaltaan avoin vyöhyke Tornion ja Haaparannan keskustojen välissä rakentuu aikojen kuluessa yhteen muodostaen suhteellisen tiiviisti rakennettua ympäristöä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset
26
27 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Haaparannan puolella uuden ydinkeskustan rakentaminen on tarkoitus valmistua syksyllä 2016. Hotellirakennuksen osalta tavoiteaikataulu on sama. Kuva 26: Havainnekuva Krannikadulta etelään Tornion puolelta. Torniossa 30.9.2014 KAUPUNKIRAKENNE Kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 851 Tornio Täyttämispvm 01.10.2014 Kaavan nimi "Barents-keskus" Hyväksymispvm Ehdotuspvm 30.09.2014 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 12.12.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus X417 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,7358 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,7358 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/- ] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 2,7358 100,0 51200 1,87 0,0000 6900 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä 2,5437 93,0 51200 2,01 0,0360 7200 K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,1921 7,0-0,0360-300 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/- ] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 2,7358 100,0 51200 1,87 0,0000 6900 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä 2,5437 93,0 51200 2,01 0,0360 7200 C 2,5437 100,0 51200 2,01 0,0360 7200 K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,1921 7,0-0,0360-300 Katuauk./torit 0,1600 83,3-300 Kev.liik.kadut 0,0321 16,7-0,0360 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
SIJAINTIKARTTA LIITE 1.
AJANTASA-ASEMAKAAVA LIITE 2.
MAA- JA VESIALUEIDEN OMISTUS LIITE 3.
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LIITE 4.
VESIHUOLTOVERKKO LIITE 5.
ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS LIITE 6.
LIITE 6a.
LIITE 6b.
Kaupunkirakenne 6.8.2014 LIITE 7 1(10) BARENTS- KESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren kaupunginosan korttelia 17 sekä siihen liittyvää kevyenliikenteen väylää ja torialuetta. Alue rajautuu koillisessa Länsiranta katuun, kaakossa Tullinpuistokatuun ja Rajakaareen, lounaassa valtakunnan rajaan sekä luoteessa Kallenkatuun. Kaavamuutosalueen sijainti kaupunkirakenteessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.8.2014
2 Miksi kaavoitukseen on ryhdytty? Suunnittelutilanne Alueella on voimassa 26.9.2005 (347) kaupunginvaltuuston vahvistama asemakaava. Asemakaavamuutosalue on pääosin rakentunut kaavanmukaisesti kauppakeskukseksi. Kaavan sallimat kymmenen kerroksiset rakennusosat eivät ole toteutuneet eikä niiden toteuttaminen nykyisille paikoille ole rakennusteknisesti ja kokonaistaloudellisesti kohtuullisesti toteutettavissa. Tonttijaossa muodostuneet kaupungin omistamat tontit 3 ja 4 ovat edelleen rakentamatta. Haaparannan puolella rajarakentaminen on käynnistymässä. Haaparannan suunnitelma käsittää mm. hotellirakennuksen mikä sijoittuu puoliksi Tornion puolelle tontille 4. Hotelli olisi noin kaksikymmenkerroksinen rakennus, jonka mahdollistamisen osalta on hankkeeseen ryhtyvä taho tehnyt aloitteen kaavan muuttamiseksi, joka mahdollistaisi rakennusoikeuden Rajakanava-katualueen yläpuolelle II-kerroksesta ylöspäin Länsi-Lapin maakuntakaava Helmikuussa 2003 vahvistetussa Länsi-Lapin seutukaavassa (ja 1.1.2010 Länsi-Lapin maakuntakaavaksi nimetyssä) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen kohteeksi. Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty Lapin liiton valtuustossa 26.11.2012.Länsi-Lapin maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 19.2.2014. Kuva 2: ote Länsi-Lapin maakuntakaavasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.8.2014
3 C 119 (Tornio): Alueelle sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäiskerrosala on yhteensä enintään 30 000 k-m2. Suurimittakaavaisten rakennusten sijoittamisessa Suensaaren keskustaan tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rakennetun ympäristön arvoja vaalitaan ja ettei kaupunkikuvaan ja rakennusperintöön liittyviä arvoja heikennetä. Yleiskaava Tornion yleiskaava 2021 on saanut lainvoiman 1.3.2010 (Kh 57). Yleiskaavassa asemakaavamuutosalue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Kuva 3: ote Tornion yleiskaava 2021 Tulvan huomioon ottaminen: Alaville alueille rakennettaessa tulee huomioida tulva- ja kosteusvahinkojen vaara. Kosteudelle alttiit rakennusosat on sijoitettava vähintään 0,5 m ylemmäksi kuin kerran 100 vuodessa laskettu korkein tulvakorkeus (HW 1/100), elleivät kaavan hyväksymisen jälkeen valmistuvat selitykset muuta osoita, taikka rakennusluvan myöntävä viranomainen ei olosuhteista johtuen vaadi rakennusta sijoitettavaksi korkeammalle. Mikäli em. rakentamiskorkeus on joskus ylitetty (jääpatotulva), on tämä korkeus otettava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.8.2014
4 määrääväksi korkeudeksi alimpia rakentamiskorkeuksia määrättäessä. Meren ranta-alueella kosteudelle alttiit rakennusosat tulee rakentaa vähintään korkeustasolle +2.30 m N60- järjestelmässä (+2.71 N2000-järjestelmässä). Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa 26.9.2005 (347) Kaupunginvaltuuston vahvistama asemakaava. Asemakaavassa kortteliin 17 sallittu rakennusoikeus on 44000 kerrosalaneliömetriä, sallitut kerrosluvut ovat IV X. Voimassa olevassa kaavassa torialue on nimetty Rajatoriksi, mutta tori on vihitty Ruotsin prinsessan mukaan Viktoriantoriksi v.2011. Kuva 4: Suunnittelualueen ja ympäristön voimassa oleva asemakaavatilanne Haaparannan puolella voimassa oleva kaavaa (kuva 5) on lähdetty muuttamaan vastaamaan tulevaa Barentsin keskuksen arkkitehtisuunnitelmaa syksyn 2013 aikana. Kaavamuutos on edennyt Tornion puoleista kaavamuutosta käynnistäessä luonnosvaiheeseen marraskuussa 2013 (kuva 7). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.8.2014
5 Kuva 5: Haaparannan ja Tornion ajantasa-asemakaavayhdistelmä 2013. Kuva 6: Ortokuva Haaparannan ja Tornion keskusta-alueen osasta. Sinisellä viivalla rajattu alue E4-tien pohjoispuolella koostuu pääasiassa suurista 1-2 kerroksisista rakennusmassoista etenkin Haaparannan puolella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.8.2014
6 Kuva 7: Haaparannan puoleisen Patan-korttelin asemakaavamuutosalue ja alustavat maankäyttölinjaukset. Ruskea väri tarkoittaa keskustatoimintojen aluetta ja vihreä väri puistoalueita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.8.2014
7 Alueen nykyinen käyttö Kaavamuutosalueelle on v. 2008 toteutunut kaavan mukainen På Gränsen- Rajalla kauppakeskus, joka on käyttänyt tontille 2 jyvitetystä rakennusoikeudesta (35 568 m2) kaikkiaan 35 558 k-m2. Tonttien 3 ja 4 yhteenlaskettu rakennusoikeus 8 432 m2 on kokonaan käyttämättä, tontit ovat nykyisin pysäköinti- (tontti 4) ja kesämyymäläkäytössä (tontti 3). Alueen katuympäristö on toteutettu vuosien 2007-2012 aikana korkeatasoisesti ja pääasiassa kevyen liikenteen käyttöön Viktoriantori ja Rajakanava ovat kävelykatuympäristöä. Kortteli 16 on toteutunut kokonaisuudessaan asuinkerrostalokäyttöön, mutta kortteli 19 ei ole vielä toteutunut. Sekä Tullipuistonkadulta että Kallenkadulta on katetut ramppiyhteydet maanalaiseen pysäköintikellaritasoon korttelien 16 ja 17 alla. Kuva 8: Viistokuva nykytilanteesta Haaparannan suunnalta katsottuna. Lentokuva Vallas Tavoitteita ja toimenpiteitä Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa hotellirakennuksen sijoittuminen valtakunnanrajan päälle siten, että 6 m suunnitellusta hotellirakennuksen rakenteista sijaitsee Tornion puoleisen katualueen (Rajakanava) yläpuolella. Haaparannan puoleisen asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa keskustatoiminnot valtakunnanrajaan rajoittuville korttelin (nimeltään Patan) osille siten, että sinne voi sijoittua kaupallisia palveluita, hotelli, koulu, elokuvateatteri, ravintoloita ja monitoimiareena. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.8.2014
8 Hotelli Toimistot Kauppa Areena RAJALLA PÅ GRÄNSEN - kauppakeskus Koulu E4 Elokuvateatteri Uusi liikennejärjestely Pysäköintitalo MATKAKESKUS RESECENTRUM 1.1.2014 käyttöön Kuva 9: Visionäkymä pohjoisesta suunnittelualueelle. Keltaisella näkyy hotelli, josta puolet sijaitsee Tornion puolella. Havainnekuvassa on virheellisesti kuvattu rakennusmassan sijoittuminen katutasoon saakka Rajakanavan katualueella: kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa hotellirakentaminen väh. 5 m katualueen yläpuolelle. Kuva 10: Pohjois-eteläsuuntainnen periaateleikkaus Barentsin keskuksesta, jossa hotelli muodostaa maamerkin Tornio-Haaparannan ydinkeskustaan noin 20-kerroksisella korkeudellaan (n.75 m maanpinnasta). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.8.2014
9 Arvioitavat vaikutukset - vaikutukset kaupunkikuvaan ja kaupunkisiluettiin - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - liikenteen ja teknisen huollon järjestäminen - kevyenliikenteen järjestäminen - vaikutus talouteen - sijainti kaupunkirakenteessa ja liittyminen ympäristöön Osalliset Tornion kaupungin asukkaat Kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat Tornion kaupungin hallintokunnat Lapin ELY -keskus Lapin liitto Tornion Energia Oy Tornion Vesi Oy Lapin pelastuslaitos Team Botnia Oy / Länsipohjan Yrittäjät ry Haparanda stad TraFi museovirasto Rajavartiolaitos Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Katso s.10 Yleis- ja asemakaavojen käsittelyvaiheet. Työn käynnistäminen ja aikataulu Työn käynnistäminen ja aikataulu 12/2013 vireilletuloilmoitus Kaupunkilehti Kemi-Torniossa 12/2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 26.2./2014 1. viranomaisneuvottelut 6-7/2014 kaavaluonnoksen kuulemisvaihe 8-9/2014 kaavaluonnoksen tarkistus 9/2014 KH:n käsittely 9-10/2014 kaavaehdotus nähtäville 10/2014 Viranomaisneuvottelut (tarvittaessa) 10/2014 kaavaehdotuksen tarkistus 10-11/2014 kaavaehdotuksen vahvistus KV:ssa 11/2014 kaavaehdotus lainvoimainen 11/2014 ilmoitus kaavan voimaantulosta Yhteyshenkilöt: Kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio p. 040-7048720 etunimi.sukunimi@tornio.fi Kaavasuunnittelija Terttu Ahonen p. 050-5971350 etunimi.sukunimi@tornio.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä siihen asti kunnes kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Osalliset voivat antaa palautetta kaavoitusviranomaisille tai esittää Lapin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.8.2014
10 ympäristökeskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.8.2014
23.6.2014 LIITE 8 Periaateleikkaus Barentskeskuksen hotellirakennuksen ja Rajalla-På Gränsen-kauppakeskuksen yhteensovittamisesta. Paloturvallisuus, perustamisolosuhteet, nykyisten rakenteiden huomioiminen (Rajakanava ja kauppakeskus) ja lumikuorma ovat rakennusteknisiä ominaisuuksia, jotka täytyy hotellirakennuksen suunnittelussa ja toteutusvaiheessa huomioida.