CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010
Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa vuonna 2007 ja liikennepoliittisessa selonteossa 2008. Kaakkois-Suomen raskaan liikenteen tienkäyttömaksun liikenteellisiä ja alueellisia vaikutuksia koskenut LVM:n selvitys (24/2008) valmistui toukokuussa 2008. Selvitys osoitti tienkäyttömaksun alueelle epäsuotuisaksi. Rekkaparkkimaksua Vaalimaalle suunniteltiin, mutta lama muutti tilanteen.
RUMA1 kevät 2008 kesä 2009 Osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä Työn tarkoitus ja tehtävänanto: Selvittää ruuhkamaksujen käyttöä liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa - Selvittää ruuhkamaksujen yhteiskunnallisia ja liikenteellisiä vaikutuksia - Tuottaa tietoa ja perusaineksia poliittiselle päätöksenteolle siitä, kannattaisiko Helsingin seudun ruuhkamaksujen valmistelussa edetä - Tarkoitus ei ollut tehdä esitystä ruuhkamaksun käyttöönotosta
Vaikutusarvioinneissa käytettiin kolmea ruuhkamaksumallia 0 EI MAKSUJA Mukana PLJ:n ja Uudenmaan kehittämishankkeet sekä täydentäviä toimia 2 LINJAT Ohitusportit, Mikroaaltotekniikka, Kameravalvonta Ohitusmaksu 1/0,5 1 KEHÄ Ohitusportit, Mikroaaltotekniikka, Kameravalvonta Ohitusmaksu 2/1 3 VYÖHYKKEET Matkaperusteinen, Satelliittitekniikka, Kameravalvonta Maksu 10/5 senttiä/km, 5/0 senttiä/km Voitaisiinko jollakin muulla keinolla saavuttaa saman suuntaisia vaikutuksia kuin ruuhkamaksulla? Ruuhkamaksujen vaikutuksia verrataan muihin keinoihin: Tie- ja katuverkon kapasiteettiinvestoinnit Joukkoliikenteen tarjonta ja etuisuusjärjestelyt Joukkoliikenteen tariffit ja hinnat Liityntäpysäköinti Liikenteen hallinta Pysäköintipolitiikka Yhdyskuntarakenne 4
Kustannustehokkuus Vaikutuksia tarkasteltiin laajasti NÄKÖKULMA Liikennejärjestelmän toimivuus Elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja taloudellisuus Liikenteen ympäristövaikutukset Liikennejärjestelmän turvallisuus KRITEERIT Tieliikenteen ruuhkaisuus Joukkoliikenteen kilpailukyky Jalankulun ja pyöräilyn edellytykset Yritysten kuljetuskustannukset Yritysten henkilöliikenteen kustannukset Työmatka- ja asiakassaavutettavuus Hiilidioksidipäästöt Ihmisten altistuminen melulle ja päästöille Luonnon- ja kulttuuriympäristön tila Tieliikenneonnettomuudet Kevytliikenteen onnettomuusriski Joukkoliikenteen koettu turvallisuus VAIKUTUSARVIOINTI Vaikutusten suunta, merkittävyys ja kohdistuminen Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiiviys Työssäkäyntietäisyydet Asiointietäisyydet Eri käyttäjäryhmien liikkumismahdollisuudet ja alueellinen tasapuolisuus Autoilijat Joukkoliikenteen käyttäjät Alueellinen tasapuolisuus Investointi- ja käyttökustannukset Toteutettavuus ja riskit
Ruuhkamaksulla ruuhkat vähenevät 1 KEHÄ 2 LINJAT 3 VYÖHYKKEET
Selvityksen päätelmät Ruuhkamaksu on tehokas keino saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita ja yhteiskunnallista hyötyä: - Ruuhkat vähenisivät - Joukkoliikenteen käyttö lisääntyisi - Ilmanlaatu paranisi ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät - Liikenneturvallisuus paranisi - Seudun elinkeinoelämälle sekä hyötyjä että kustannuksia - Tiivistäisivät maankäyttöä - Yhteiskuntataloudellisia hyötyjä 7
Muut keinot Samansuuntaisia vaikutuksia voidaan saavuttaa myös muilla keinoilla (tieinvestoinnit, joukkoliikenteen kehittäminen, maksuton joukkoliikenne, pysäköinnin hinnoittelu, liikkumisen ja liikenteen hallinta, liityntäpysäköinti, maankäytön tiivistäminen, polttoaineen hinnan nosto) Yksittäisinä toimenpiteinä vaikutukset jäävät vähäisiksi Jopa suurina kokonaisuuksina vaikuttavuudeltaan rajallisia Ruuhkamaksut selvästi kustannustehokkaampia
RUMA 2 vuonna 2010 Käynnissä olevassa selvityksessä vertaillaan kahta erilaista kokonaisvaltaista Helsingin seudun liikennejärjestelmää, jossa toisessa käytössä on ruuhkamaksut toisessa ei. Selvityksen tulokset ja päätelmät valmistuvat vuoden 2010 loppuun mennessä.
RUMA 2 tehtävänä Tarkastella, toteuttaisiko liikennejärjestelmä, jonka yhtenä osana on ruuhkamaksu, paremmin HLJ-työssä seudun liikennejärjestelmälle asetettuja tavoitteita kuin liikennejärjestelmä, joka ei sisällä ruuhkamaksua. Selvittää tarkemmin ruuhkamaksun vaikutuksia erityisesti 1)Sosiaaliseen tasa-arvoon 2)Tavaraliikenteelle 3)Aluetaloudelle 4)Yhdyskuntarakenteeseen 10
Peruslähtökohdat jatkoselvitykselle Liitetään tiiviisti HLJ2011-prosessiin Jatkotarkastelun pohjana kilometripohjainen satelliittitekniikkaan perustuva ruuhkamaksumalli vuoden 2020 tilanteessa Selvityksessä lähdetään siitä, että ruuhkamaksun tuotto palautetaan alueen liikennejärjestelmään huolimatta siitä, onko kyseessä vero vai maksu Pakettiajattelu 11
Rahoitusraami Toimenpidestrategia Ruuhkamaksun tavoitteet Ruuhkamaksun tavoitteina pidetään HLJ2011:n tavoitteita Tärkeimpinä tavoitteina: Sujuvuus Ilmasto ja ympäristö Lisäksi myös rahoitustavoite Tavoitepainotus Ruuhkamaksutuotot Nykyrahoitustaso Reaktiivinen painotus
Säätötoimenpiteet
Suomi mukana kansainvälisesti Kansainvälisenä yhteistyönä käynnistymässä selvitys valtakunnallisen kilometrimaksun vaikutuksista. Selvitystä tehdään yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa. Hanke valmistuu vuonna 2012, mutta ensi keväänä on jo karkeita tuloksia siitä, millaisia vaikutuksia kilometrimaksulla olisi Suomessa. Samassa tutkimusohjelmassa selvitetään myös ruuhkamaksujen hyväksyttävyyttä eri maissa (Suomi, Ruotsi ja Ranska).