Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2007

Transkriptio

1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 7/ YTV, Suoma Sihto Asia 5 / Liite 2 Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2007 Liikennejärjestelmäsuunnitelman päämääränä on tuottaa yhteinen näkemys liikennejärjestelmän pitkän aikajänteen kehittämisen suuntaviivoista ja keskeisimmistä kehittämistoimista. Lisäksi tärkeänä päämääränä on tuottaa sitovat päätökset ja aiesopimus liikennejärjestelmän lähivuosien kehittämistoimista ja varmistaa sovittavien toimien toteuttaminen ja rahoitus osapuolten yhteistyönä. Liikennejärjestelmäluonnoksen ja vaikutusten arvioinnin valmistelu PLJ 2007 Liikennejärjestelmäluonnos ja PLJ 2007 vaikutusten arviointi on valmisteltu YTV:n hallituksen hyväksymän puiteohjelman mukaisesti. Liikennejärjestelmäluonnoksen ja sen vaikutusten arvioinnin valmistelussa on ollut laajaa vuorovaikutusta sidosryhmien, kansalaisjärjestöjen ja yleisön kanssa. Seminaarien ja muiden tilaisuuksien lisäksi valmisteluun on voinut osallistua mm. YTV:n nettisivujen kautta. Valmistelua on ohjannut YTV:n PLJ-toimikunta, jossa on edustajat pääkaupunkiseudun kunnista, liikenneja viestintäministeriöstä, ratahallintokeskuksesta, Uudenmaan tiepiiristä, ympäristöministeriöstä, Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Uudenmaan liitosta, läntisen Uudenmaan kunnista, pohjoisen Uudenmaan kunnista ja Itä- Uudenmaan liitosta. Liikennejärjestelmäluonnoksen laadinta on perustunut liikennejärjestelmän visioon, tutkittuihin strategioihin, laadittuihin lähtökohta- ja taustaselvityksiin sekä vaikutusten arviointiin. Tärkeimpiä lähtökohta- ja taustaselvityksiä ovat - Liikkuminen pääkaupunkiseudulla (YTV:n julkaisu B 2006:4) - Sukkulointi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella (YTV:n julkaisu B 2006:3) - Liikennejärjestelmän kannalta hyvä maankäyttö (YTV:n julkaisu B 2006:16) - Liikennejärjestelmän visio ja kehittämisstrategia (YTV:n julkaisu B 2006:21) - PLJ 2007:n teemaohjelmia ja tausta-aineistoa (YTV:n julkaisu B 2006:17). Raportit ovat saatavissa YTV:n verkkosivuilta ( Liikennejärjestelmän visio voidaan toteuttaa erilaisten strategioiden avulla, joissa keinovalikoiman käyttö painottuu eri tavalla. Kaikille PLJ 2007:n valmistelun yhteydessä määritellyille strategioille on yhteistä se, että joukkoliikenteen asemaa vahvistetaan ja autoliikenteen ruuhkaisuus halutaan hallintaan ja se, että kevyen liikenteen sekä ympäristöystävällisen liikkumisen ja kuljettamisen asemaa vahvistetaan. Strategioiden laadinnassa on ensin muodostettu kaksi työkaluiksi tarkoitettua apuskenaariota, joilla selvitetään mahdollisuuksia ratkaista liikennejärjestelmän ongelmat suuntaamalla resurssit tieliikenteen suurten infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen tai vaihtoehtoisesti joukkoliikenteen kehit-

2 2 tämiseen. Varsinaiset tutkittavat strategiat on muodostettu siten, että yhdessä johtoajatuksena on liikennejärjestelmän kannalta edullinen yhdyskuntarakenne, toisessa kysynnän ohjaaminen liikenneverkon kapasiteettia ja ympäristöä säästävällä tavalla ja kolmannessa liikennekysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen liikenteen hinnoittelun avulla. Lisätietoa tutkituista strategioista ja vaikutusten arvioinnista löytyy YTV:n julkaisuista Liikennejärjestelmän visio ja kehittämisstrategia (B 2006:21) ja PLJ 2007 Vaikutusten arviointi (B 2006:20). Liikennejärjestelmäluonnos Liikennejärjestelmän visio Liikennejärjestelmä tarjoaa kaikille hyvät liikkumismahdollisuudet, turvaa hyvän elinympäristön sekä kuljetusten toimintavarmuuden ja edistää siten seudun kilpailukykyä. Kehittämisen osastrategiat Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on liikennejärjestelmän vision toteuttaminen eri organisaatioiden ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Toteuttamisessa käytetään monipuolisesti viiden osastrategian toimenpiteitä 1. vaikuttamalla liikkumisen kysyntään ja kulkutapoihin 2. kehittämällä joukkoliikennepalveluja 3. tehostamalla liikennejärjestelmää liikenteen hallinnan ja informaation keinoin 4. toteuttamalla liikennejärjestelmän kehittämisen teemahankkeita ja -ohjelmia 5. toteuttamalla infrastruktuurin kehittämishankkeita. 1. Liikkumisen kysyntään ja kulkutapoihin vaikuttaminen Liikenteen ongelmia ei kyetä ratkaisemaan pelkästään liikenneverkkoja ja liikennepalveluja kehittämällä, mikäli tieliikenteen kasvu jatkuu ennustetusti. Liikennesuoritetta pyritään vähentämään ja joukko- ja kevytliikenteen käyttöä lisäämään vaikuttamalla maankäytön kehittämiseen, pysäköintipolitiikalla, kannustamalla henkilöautolle vaihtoehtoisten kulkutapojen käyttöön ja varmistamalla, että joukko- ja kevytliikenteen yhteydet tarjoavat todellisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Uusien taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönotto tulee harkittavaksi, mikäli muut keinot eivät osoittaudu riittävän tehokkaiksi. 2. Joukkoliikennepalvelujen kehittäminen Joukkoliikenteen monipuolisen palvelutarjonnan ja matkustajapalvelun kehittäminen on perusedellytys koko liikennejärjestelmän toimivuudelle. Joukkoliikenteen rungon muodostaa jatkossa entistä selvemmin raideliikenne. Poikittaisen joukkoliikenteen kehittämistarve kasvaa seudun reuna-alueiden maankäytön kehittymisen myötä. Poikittaiseen liikenteeseen panostetaan

3 3 selvästi aiempaa enemmän toteuttamalla uusia korkeatasoisia joukkoliikennelinjoja sekä niihin liittyviä rakenteellisia nopeuttamistoimenpiteitä. Vaihtojen laatutasoa nostetaan kehittämällä joukkoliikenneterminaaleja, vaihtopysäkkejä ja muita joukkoliikenteen solmupisteitä. Vaihtoja keskitetään linjastosuunnittelun keinoin. Henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköintiä kehitetään raideliikenteen asemilla ja bussien runkoyhteyksillä. Kokeilemalla ja kehittämällä kutsuohjattua joukkoliikennettä parannetaan hiljaisten aikojen ja alueiden joukkoliikenteen palvelutasoa ja kustannustehokkuutta. 3. Liikennejärjestelmän tehostaminen liikenteen hallinnan ja informaation keinoin Liikenne- ja matkustajavirtojen hallinnan avulla tehostetaan olevan kapasiteetin käyttöä ohjaamalla liikennevirran nopeutta ja reitinvalintoja sekä tuottamalla ajantasaista tietoa ja informaatiopalveluja liikenneverkon ja joukkoliikennepalveluiden tilasta liikkujien päätöksenteon tueksi. Tieliikennevirtojen hallinnan merkitys korostuu, kun verkon kuormituksen kasvu lisää häiriöherkkyyttä. Liikenteen hallinnan keinoin voidaan tasoittaa liikennevirtaa, pienentää onnettomuusriskiä sekä tehostaa viranomaisten toimintaa poikkeustilanteissa. Ruuhka- ja häiriötilanteissa kysyntää voidaan opastaa joukkoliikenteeseen. Tie- ja joukkoliikenteen seurantajärjestelmien kehittäminen on perusedellytys, johon lähes kaikki liikenteen hallinnan keinot pohjautuvat. Liikenteen seurantaa ja hallintaa kehitetään toteuttamalla Liikkuminen ja liikenne hallinnassa -vision kuusi kärkihanketta vuoteen 2015 mennessä. 4. Liikennejärjestelmän kehittämisen teemahankkeet ja -ohjelmat Teemahankkeet ja -ohjelmat koostuvat joukkoliikenteen kilpailukyvyn parannustoimenpiteistä, meluntorjunnasta, kevyen liikenteen kehittämisestä sekä liikenneturvallisuuden parantamisesta. Pääväylien kasvavien ongelmien lievittämiseksi väylästön kehittämisessä otetaan investointien ohella käyttöön pieniin parantamistoimiin ja erilaisten toimien yhdistelyyn nojaava toimintamalli, joka mahdollistaa ongelmiin vastaamisen nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ennen varsinaisten kehittämisinvestointien toteutumista. Näitä toimia edistetään kehittämällä myös rahoitukseen liittyviä toimintamalleja. 5. Infrastruktuurin kehittämishankkeet Liikenneverkon suurten kehittämishankkeiden painopisteet ovat lähivuosikymmeninä kaupunkirata- ja metrojärjestelmien kehittämisessä sekä poikittaisten tieyhteyksien kehittämisessä. Muiden pääväylien osalta kehittäminen painottuu aiempaa enemmän pieniin, lyhyellä aikavälillä ohjelmoitaviin parantamistoimiin, joiden avulla lievennetään akuutteja ongelmia ennen varsinaisten kehittämisinvestointien toteutumista. Maankäytön kehittämiseen liittyvät hankkeet kytketään osaksi alueiden kehittämiskokonaisuuksia. Pääkaupunkiseudulle johtavia pääyhteyksiä kehitetään mm. lisäämällä pääradan välityskykyä, kehittämällä rantarataa ja sen liikennettä sekä parantamalla kantatie 51 moottoritieksi Kivenlahden ja Kirkkonummen välillä.

4 4 Alkamassa olevat hankkeet - Kehä I Turunväylä Vallikallio (86 milj.euroa) - Joukkoliikenteen edistäminen säteittäisillä pääväylillä (2 milj.euroa vuonna 2007, koko hanke 38 milj.euroa) - Kehä III Vantaankoski Tikkurila, ideakilpailun toimet (5 milj.euroa vuonna 2007, koko hanke 30 milj.euroa). Ensimmäisen kauden ( ) hankkeet Ensimmäisellä kaudella ( ) aloitettavat kärkihankkeet kiireellisyysjärjestyksessä 1. Kehärata (Marja-rata) 300 milj.euroa 2. Metro Ruoholahti Matinkylä 452 milj.euroa 3. Kehä I Helsingin ja Espoon alueella, 1. vaihe 100 milj.euroa 4. Espoon kaupunkirata Leppävaara Espoon keskus 100 milj.euroa 5. Kehä II Turunväylä Hämeenlinnanväylä 280 milj.euroa. 6. Kehä III (E 18) 120 milj.euroa Ensimmäisellä kaudella ( ) aloitettavat teemahankkeet kiireellisyysjärjestyksessä 1. Meluntorjunta 23 milj.euroa 2. Pääväylien vaiheittainen parantaminen 55 milj.euroa 3. Joukkoliikenteen parannustoimet ja laatukäytävät 5 milj.euroa 4. Joukkoliikenteen solmupisteet 13 milj.euroa. Muut ensimmäisen kauden ( ) hankkeet, jotka pääosin rahoitetaan ko. kaupungin toimesta: - Jalankulun ja pyöräilyn kehittäminen - Liityntäpysäköinnin kehittäminen - Liikenneturvallisuustoimenpiteet - Raideyhteys Helsingin keskusta Laajasalo - Jokeri II:n katuinvestoinnit - Kantakaupungin raitiotieverkoston kehittäminen - Helsingin keskustatunneli - Muut pääkadut. Ensimmäisen kauden suuret tutkimukset, selvitykset ja suunnitelmat Tärkeimmät ennen seuraavan PLJ:n laaditaan tehtävät tutkimukset ja selvitykset, jotka eivät liity nimettyihin toisen kauden hankkeisiin: - Pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen laaja liikennetutkimus - Helsingin seudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän kehittäminen - Selvitys metron jatkamisesta itään. Toteuttamisvalmiuden varmistamiseksi Raide-Jokeria, Matinkylä Kivenlahti -metroa ja muita toisella kaudella aloitettavia hankkeita suunnitellaan jo ensimmäisellä kaudella.

5 5 Toisella kaudella ( ) aloitettavat hankkeet - Raide-Jokeri - Metro Matinkylä Kivenlahti - Metro Kamppi Pasila - Pisara-ratalenkki - Pasilanväylä (Hakamäentien täydentäminen) - Kehä I:n parantaminen - Kehä III:n parantaminen - Kehä IV - Vihdintien, Hämeenlinnanväylän, Lahdenväylän, Porvoonväylän ja Itäväylän parantamiset. Liikennejärjestelmän kehittämisen rahoitustarve Liikenneverkon kehittämiseen tarvitaan kuntien ja valtion panostusta vuositasolla keskimäärin noin 175 milj. euroa, joka on alle 4 % pääkaupunkiseudun liikenteen yhteiskuntataloudellisista kustannuksista. Hankkeiden kustannusarviot perustuvat käytettävissä oleviin suunnitelmiin, joiden tarkkuustaso ja ajantasaisuus vaihtelevat. Joukkoliikennehankkeiden osuus on ensimmäisellä kaudella noin 61 % ja toisella kaudella noin 43 %. Joukkoliikenteen osuuteen on laskettu mukaan tiehankkeiden sisältämät joukkoliikennetoimenpiteet. PLJ 2007 Aiesopimus PLJ 2002:sta tehdyn liikennejärjestelmäpäätöksen jälkeen liikenneja viestintäministeriö, pääkaupunkiseudun kunnat ja YTV tekivät aiesopimuksen sen toteuttamisesta. Aiesopimuksen merkitys on suuri PLJ:n toteuttamisessa. Aiesopimus voisi toimia pään avaajana, kun kehitetään valtion pitkän aikavälin liikenneinfrastruktuuria koskevia linjauksia. Vuorian työryhmä (Liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 18/2006) esitti, että linjauksista päätetään poliittisesti nykyistä laajemmalla pohjalla ja sitovammin yhtä hallituskautta pitemmällä, mielellään vuoden aikajänteellä. Tämän mukaisesti valtion tulisi sitoutua aiesopimuksella toteuttamaan PLJ 2007 ensimmäisen kauden hankkeet ja huolehtia, että tarvittavat määrärahat saadaan valtion budjetteihin. PLJ 2007:n aiesopimuksen valmistelu aloitetaan lausuntokierroksen aikana. Tavoitteena on, että aiesopimus voidaan allekirjoittaa mahdollisimman pian vuoden 2007 alussa tehtävän liikennejärjestelmäpäätöksen jälkeen. Vaikutusten arviointi PLJ:n vaikutusten arviointi on tehty niin, että se täyttää Sova-lain (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista) vaatimukset. Vaikutusten ensisijaisena tarkastelualueena on YTV-alue. Lähinnä liikkumiseen ja kuljetuksiin kohdistuvien vaikutusten osalta on käsitelty myös sitä, mitä oleellisia vaikutuksia liikennejärjestelmäsuunnitelmalla on YTV-alueen ulkopuolella. Erityisesti seuraaviin tekijöihin liittyy sellaisia merkittäviä ongelmia, joihin liikennejärjestelmä vaikuttaa ja joiden lieventämiseen voidaan vaikuttaa lii-

6 6 kennejärjestelmäsuunnitelmalla: - ilmanlaatu, joka vaikuttaa ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, - melu, joka vaikuttaa ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, - kasvihuonekaasupäästöt, joilla voi olla pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Liikennejärjestelmä vaikuttaa toisaalta liikkumisen ja kuljetusten sujuvuuteen ja toisaalta elinympäristön viihtyisyyteen. PLJ 2007:n luonnos varmistaa, että liikennejärjestelmästä ei muodostu seudun kilpailukykyä haittaavaa tai rajoittavaa elementtiä. Liikennejärjestelmän toimivuus säilyy tyydyttävällä tasolla, eikä liikenteen haitoista elinympäristölle muodostu niin suuria, että haitat uhkaisivat seudun vetovoimaisuutta asuin- ja työpaikkana. Lisätietoa vaikutusten arvioinnista löytyy PLJ tiedotteesta 8 ja YTV:n julkaisusta PLJ 2007 Vaikutusten arviointi (B 2006:20). YTV:n hallitus päätti kokouksessaan hyväksyä PLJ liikennejärjestelmäluonnoksen ja sen ympäristöselostuksen lausuntoja ja kannanottoja varten - pyytää lausunnot ja kannanotot mennessä - pyytää liikenneja viestintäministeriötä sekä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkia ottamaan lausunnossa kantaa, miten pääkaupunkiseudun liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen voidaan toteuttaa - kehottaa yhteistyöjohtajaa valmistelemaan PLJ 2007:n aiesopimusta niin, että sitä koskevat neuvottelut valtion ja kaupunkien välillä voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti liikennejärjestelmäpäätöksen jälkeen. Lausuntojen ja kannanottojen jälkeen YTV:n hallitus tekee helmikuussa 2007 liikennejärjestelmäpäätöksen. Tämän jälkeen tehdään aiesopimus sen toteuttamisesta. Lisätietoa: PLJ 2007 Liikennejärjestelmäluonnos (YTV:n raportti B 2006:22) Liitteet PLJ 2007 Liikennejärjestelmäluonnos, PLJ-tiedote 9 PLJ 2007 Vaikutusten arviointi, PLJ-tiedote 8