PLJ 2007 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta. Hannu Penttilä

Transkriptio

1 PLJ 2007 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Hannu Penttilä

2 Laki Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (YTV) 2 Tehtävät 3) Laatia pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevia suunnitelmia ja edistää niiden täytäntöönpanoa Lakisääteisiä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmia (PLJ) on laadittu vuosina 1994, 1998 ja PLJ pohjautuu jo 1960-luvulta käynnistyneisiin pääkaupunkiseudun liikenneennusteisiin ja YTV-kaupunkien ja liikenneministeriön pitkäaikaiseen yhteistyöhön. PLJ-suunnitelmat ovat toteutuneet varsin hyvin. EU:n kaupunkipoliittisissa asiakirjoissa esitetään jäsenvaltioille PLJ:n kaltaista suunnittelukäytäntöä.

3 Alueellinen yhteistyö Hanko KESKI-UUDENMAAN sektori / KEHYLI / KUUMA KEHYLI-liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistunut 2001 LÄNSI-UUSIMAA Liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistunut 2005 Tammisaari Pohja Kirkkonummi Nummi- Pusula Sammatti Karjalohja Karjaa Inkoo Lohja Siuntio Loppi Karkkila Vihti Riihimäki Hyvinkää Nurmijärvi Espoo Hausjärvi Mäntsälä Järvenpää Tuusula Kerava Vantaa Kauniainen Helsinki Sipoo ITÄ-UUDENMAAN LIITTO Liikennestrategia valmistunut 2001 Pukkila Pornainen Askola Porvoo Myrskylä Pernaja Liljendal YTV (PLJ) Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2002 hyväksytty 2003 Lapinjärvi Loviisa Ruotsinpyhtää

4 Ruuhkautuminen nykytilassa

5 Ruuhkautuminen Ve 0+(2030)

6 Ruuhkautuminen PLJ luonnos (2030)

7 Liikennejärjestelmän visio Liikennejärjestelmä on yhteiskunta- ja Taloudellisuusvisio Turvallisuusvisio Turvattomuuden tunne ei rajoita liikkumista ja onnettomuudet vähenevät merkittävästi. Toimivuusvisio Liikkuminen jalan ja joukkoliikenteellä helpottuu. Kuljetusten toimintavarmuus säilyy. Ruuhkautuminen ei uhkaa seudun kilpailukykyä. Liikennejärjestelmä tarjoaa kaikille hyvät liikkumismahdollisuudet, turvaa hyvän elinympäristön sekä kuljetusten toimintavarmuuden ja edistää siten seudun kilpailukykyä. Liikennejärjestelmän energiatehokkuus paranee. Liikenteen päästöt ja terveyshaitat vähenevät. kuljetustaloudellisesti tehokas, kustannukset ja vaikutukset jakautuvat oikeudenmukaisesti. Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja kehitetään alueilla, joilla voidaan turvata hyvät joukkoliikennepalvelut. Liikennejärjestelmä edistää eri väestöryhmien vuorovaikutusta, omatoimista liikkumista ja palveluiden saavutettavuutta. Ympäristövisio Sosiaalinen visio Maankäyttövisio

8 Liikennejärjestelmän kehittäminen KEHITTÄMISEN OSASTRATEGIAT KEHITTÄMISTOIMIA Liikkumisen kysyntään ja kulkutapoihin vaikuttaminen Joukkoliikennepalvelujen kehittäminen Liikennejärjestelmän tehostaminen liikenteen hallinnan ja informaation keinoin Liikennejärjestelmän kehittämisen teemahankkeet ja -ohjelmat Infrastruktuurin kehittämishankkeet Maankäyttöpolitiikka Joukko- ja kevytliikenteen kilpailukyky Liikkumisen ohjaus Liikenteen taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenteen palvelutarjonta ja linjasto Poikittainen joukkoliikenne Joukkoliikenteen solmupisteet Liityntäpysäköinti Matkustajapalvelun kehittäminen Liikenteen seuranta ja liikennevirtojen hallinta Informaatiopalvelut Joukkoliikenteen edistäminen pääväylillä Pääväylien vaiheittain parantaminen Meluntorjunta Jalankulku ja pyöräily Liikenneturvallisuus Joukkoliikenteen väylähankkeet Tieliikenteen väylähankkeet

9 Liikennejärjestelmän kehittämistoimia Liikkumisen kysyntään ja kulkutapoihin vaikuttaminen Liikenteen kannalta edullinen maankäyttö Pysäköintipolitiikka Joukkoliikennepalveluiden kehittäminen Hyvä ja edullinen joukkoliikenteen palvelutarjonta Poikittaisen joukkoliikenteen yhteydet Joukkoliikenteen taksa- ja tariffijärjestelmä Liikennejärjestelmän tehostaminen Informaatiopalvelut Liikennevirtojen hallinta

10 Teemahankkeita ja -ohjelmia Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä Joukkoliikenteen parannustoimet ja laatukäytävät Joukkoliikenteen solmupisteet Pääväylien vaiheittain parantaminen Meluntorjunta Jalankulu ja pyöräily Liityntäpysäköinti Liikenneturvallisuus

11 Tavoiteverkko

12 Ensimmäisellä kaudella ( ) aloitettavat kärki- ja teemahankkeet kiireellisyysjärjestyksessä Kärkihankkeet 1. Kehärata (Marja-rata) 300 M 2. Metro Ruoholahti Matinkylä 452 M 3. Kehä I Helsingin ja Espoon alueella 1. vaihe 100 M 4. Espoon kaupunkirata, Leppävaara Espoon keskus 100 M 5. Kehä II Turunväylä Hämeenlinnanväylä 280 M 6. Kehä III (E 18) 120 M Teemahankkeet 1. Meluntorjunta 23 M 2. Pääväylien vaiheittain parantaminen 55 M 3. Joukkoliikenteen parannustoimet ja laatukäytävät 5 M 4. Joukkoliikenteen solmupisteet 13 M

13 Ensimmäisellä kaudella ( ) aloitettavat kärki- ja teemahankkeet kiireellisyysjärjestyksessä Teemahankkeet kiireellisyysjärjestyksessä: 1. Meluntorjunta 2. Pääväylien vaiheittain parantaminen 3. Joukkoliikenteen parannustoimet ja laatukäytävät 4. Joukkoliikenteen solmupisteet 1. Kehärata (Marja-rata) 6. Kehä III (E18) 5. Kehä II Turunväylä Hämeenlinnanväylä 3. Kehä I Helsingin ja Espoon alueella (1. vaihe) 4. Espoon kaupunkirata 2. Metro Ruoholahti Matinkylä

14 Joukkoliikenteen väylähankkeet Aloitus Aloitus Kehärata (Marja-rata) Espoon kaupunkirata Raide-Jokeri Metro Kamppi Pasila Jokeri II:n katuinvestoinnit Pisara-ratalenkki Metro Matinkylä Kivenlahti Metro Ruoholahti Matinkylä Raideyhteys Helsingin keskusta Laajasalo

15 Tieliikenteen väylähankkeet Alkamassa 2007 (teemahanke) Alkamassa 2007 (muut) Aloitus (teemahankkeina aloitettavat) Aloitus (muut) Aloitus Hämeenlinnanväylä Kehä III Luhtaanmäki Kehä IV Vihdintie Kehä III Lahnus Tuusulanväylä Käpylä Kulomäentie Kehä III Vantaankoski Lentoasemantie Kehä III Vanhakartano Vantaankoski Turunväylän parantaminen Kehä II Turunväylä Hämeenlinnanväylä Turuntie Leppävaara Bemböle Vihdintie Haaga Kehä III Hämeenlinnanväylä Haaga Kehä III Kehä I Helsingin ja Espoon alueella Lahdenväylä Kehä III Koivukylänväylä Porvoonväylä Kehä III Hakunila Porvoonväylä Kehä III (E18) Kehä III Mankki Muurala KehäI Turunväylä Vallikallio Pasilanväylä Lahdenväylä Koskela Kehä III Itäväylä Kt 51 Kivenlahti Kirkkonummi Länsiväylän liittymäjärjestelyt Helsingin keskustatunneli

16 Joukkoliikenteen, teiden ja pääkatujen väyläinvestoinnit pääkaupunkiseudulla verrattuna asukasmäärän kehitykseen Milj. euroa (hintataso 2005) Asukasta Asukasmäärä Yhteensä Tiet ja pääkadut Joukkoliikenne

17 Kuntien ja valtion pääväylä- ja ratainvestoinnit pääkaupunkiseudulla Milj. euroa (hintataso 2005) Yhtensä Valtio Kunnat

18 Väyläinvestoinnit (joukkoliikenne, tiet ja pääkadut) ja joukkoliikenteen hoidon kustannukset 250 Milj. euroa / vuosi Joukkoliikenteen, teiden ja pääkatujen väyläinvestoinnit Joukkoliikenteen hoidon subventio

19 PLJ 2007 vaikutusten arviointi Kasvulla on vaikutuksia Asukasluvun kasvu Työpaikkojen lisäys Taloudellinen kasvu Yhdyskuntarakenteen laajeneminen Liikkumisen ja kuljetusten lisääntyminen Autoliikenteen suoritteen kasvu + 40 % Uusia liikenneväyliä, nykyisten parantamista Melu: terveys- ja viihtyvyyshaitat lisääntyvät Päästöt: terveyshaitat lisääntyvät CO 2 -päästöt lisääntyvät (mutta per asukas ennallaan) Väylien ja liikenteen estevaikutukset lisääntyvät Joidenkin viher- ja virkistysalueiden laatu heikkenee Liikenneturvallisuus paranee suhteellisesti Liikkumiseen ja ympäristöön kohdistuvissa vaikutuksissa alueellisia eroja

20 PLJ 2007 vaikutusten arviointi Liikennejärjestelmän toimivuus säilyy kokonaisuutena tyydyttävänä Ruuhka-aikoina liikenneolosuhteet ja matkaaikojen ennustettavuus heikkenevät; muina aikoina paranevat Raideliikenne joukkoliikenteen perustana Polkupyörällä liikkuminen helpottuu Jalankulkuun monensuuntaisia vaikutuksia Kuljetusten sujuvuus paranee ruuhka-aikojen ulkopuolella Bussiliikenteen häiriöalttius lisääntyy Toimintavarmuus lisääntyy Liikkumisen vaihtoehdot lisääntyvät Verkko laajenee, estevaikutukset lisääntyvät Raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän palvelukyky, ennakoitavuus ja varmuus lisääntyvät Liikennejärjestelmä tukee seudun kilpailukyvyn säilymistä ja vahvistamista