Helsingin seudun liikennejärjestelmän HLJ 2015 valmistelun tilanne

Transkriptio

1 Helsingin seudun liikennejärjestelmän HLJ 2015 valmistelun tilanne Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi, HSYK Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

2 MAL-VISIO (luonnos) (HLJ-toimikunta ja MAL-neuvottelukunta , MAL-nk , Hese-kuntajohtajakokous ) Helsingin seutua kehitetään yhtenäisesti toimivana ja vetovoimaisena metropolialueena. Metropolialueen eheä yhdyskuntarakenne on toiminnoiltaan monipuolinen ja ekotehokas. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto ja luonnonläheinen ympäristö. Kasvava seutu tarjoaa monipuolisia asumisen ja yrittämisen vaihtoehtoja. Kestäviin liikkumismuotoihin pohjautuva liikennejärjestelmä palvelee seudun saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä

3 MAL-TAVOITTEET (luonnos) (HLJ-toimikunta ja MAL-neuvottelukunta , MAL-nk , Hese-kuntajohtajakokous ) Parannamme seudun yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Turvaamme seudun elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja toimintaedellytykset. Monipuolinen ja toimiva seutu houkuttelee lisää investointeja. Toteutamme seudun kestävillä kulkutavoilla hyvin saavutettavaksi. Liikkumisen tarve vähenee ja liikennejärjestelmän energiatehokkuus kasvaa. Huolehdimme uusien ja olemassa olevien asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä. Vastaamme erilaisten väestöryhmien asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset kohtuuhintaiselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle. Varmistamme asuntotuotannon ja palvelurakentamisen edellyttämät kaavalliset, liikenteelliset ja yhdyskuntatekniset valmiudet. 3

4 Liikenteen tavoitteet (luonnos) Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky paranee. Pyöräily on houkuttelevaa ja sujuvaa. Ajoneuvoliikenteen ruuhkautuminen on hallinnassa. Sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys vastuullisuus Liikkuminen on turvallista kaikilla kulkumuodoilla. Arjen matkoille on vaihtoehtoja erilaisiin käyttäjätarpeisiin. Ihmisten on helppo valita vastuullisia kulkutapoja. Liikenteen ympäristöhaitat ja -kuormitus vähenevät. Liikennejärjestelmää kehitetään kustannustehokkaasti

5 Aikatauluja 2013 MAL-neuvottelukunnan ja HLJ-toimikunnan työseminaari MAL-neuvottelukunnan ja HLJ-toimikunnan työkokous Helsingin seudun luottamushenkilöseminaari Helsingin seudun pitkän tähtäimen tavoitteet ML-sihteeristön asiantuntijaseminaari Ehdotus maankäyttösuunnitelman mitoitus- ja muiksi lähtökohdiksi sekä HLJ 2015:n valmistelutilanne Helsingin seudun yhteistyökokouksessa (HSYK) MAL-neuvottelukunnan ja HLJ-toimikunnan työkokoukset, joista ensimmäinen Yleisötilaisuus , Heureka Helsingin seudun luottamushenkilöseminaari (iltatilaisuus), Järvenpäätalo Syksyllä 2014 suunnitelmaluonnokset valmistuvat lausuntopyyntöjä varten Keväällä 2015 suunnitelmat valmistuvat aiesopimusneuvotteluja varten. 5

6 Maankäyttösuunnitelmaprosessi Helsingin seudun visio MAL 2020 toteutusohjelma HLJ prosessi HLJ jatkotyöt, MAL-työ Ja muut lähtökohdat MAL strategiset linjaukset Rajaton metropoli KUUMAkehityskuva Alustavat maankäyttöarviot vaikuttamaan HLJ-prosessiin HLJ-strategiaselvitys Lisätarkastelut ja seudullinen yhteensovittaminen T Aktiivinen yhteistyö ja vuoropuhelu Osastrategioiden täsmentäminen Maankäytön rakennemalli Väestö Asuminen Elinkeinot Palvelut Viher- ja luontoalueet Vaikutusten arviointi SOVA Suunnitelman luonnos Tietopohja ja tulokset HLJ-luonnoksen valmisteluun HLJ-kehittämisstrategia MAL-yhteistyö Kestävät kulkumuodot Liikkumisen ohjaus ja hallinta Operointi ja ylläpito Tieliikenteen ratkaisut Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma HLJ luonnos MALaiesopimus Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015

7 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2015 lähtökohta-aineistoja HLJ 2011 ja sen jatkotyöt MAL-työ ja maankäyttösuunnitelman valmisteluaineisto Nykytilaselvitys Liikennetutkimukset ja ennusteet Liikkumistutkimus ja HLJ-barometri Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut Pohjoismaisen tarkastelun suosituksia

8 Liikkumistutkimus Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

9 Liikkumistutkimuksen esittely Tavoitteena oli selvittää asukkaiden liikkumistottumuksia Kysely toteutettiin syksyllä 2012 Helsingin seudun 14 kunnan 7 vuotta täyttäneille asukkaille suunnattu tiedustelu päivittäisestä liikkumisesta vastausta (otos ), vastausprosentti 36 Aineiston avulla päivitetään liikenne-ennustemalleja Liikenne-ennustemalleilla tehtyjä vaikutusarvioita käytetään liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) laadinnassa ensi talven aikana Helsingin seudulla tehdään asukasta kohti keskimäärin 3,4 matkaa arkipäivässä (2008: 3,3 matkaa)

10 Pääkaupunkiseudun asukkaiden liikkumistottumukset: tehtyjen matkojen määrä ja joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun sisällä

11 Kulkutapajakauma Helsingin seudulla vuosina 2008 ja 2012 Kulkutapajakauma Helsingin seudull

12 Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelu (TUURI) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

13 HLJ 2015 Tulevaisuusskenaariot Rahoituksen painotuksia Tulevaisuusskenaario 1 KORPORAATIOMETROPOLI Isot pääväyläratainvestoinnit 350 M Alueelliset kadut 200 M Menot katetaan julkisella rahoituksella Tulevaisuusskenaario 2 PITÄJÄMETROPOLI Niukat pääväylä- ja ratainvestoinnit 150 M Alueelliset kadut nykytasossa 130 M Yht. 1,4 mrd. Yht. 1,0 mrd. Noin HLJ 2011 mukainen investointitaso Joukkoliikenteen käyttömenot kasvavat 350 M Hoidon ja ylläpidon kustannukset kasvavat 500 M Bussipainotteinen joukkoliikenne, joukkoliikenteen käyttömenot nykytasossa 300 M Raidepainotteinen joukkoliikenne, isot raidehankkeet Tulevaisuusskenaario 4 VOIMAANTUNUT METROPOLI Isot pääväylä- ja ratainvestoinnit 400 M Alueelliset kadut 170 M Tulevaisuusskenaario 3 PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO Niukat pääväylä- ja ratainvestoinnit 200 M Alueelliset kadut nykytasossa 130 M Yht. 1,5 mrd. (Julkinen rahoitus 1,3 mrd. ) Yht. 1,2 mrd. (Julkinen rahoitus 1,1 mrd. ) Joukkoliikenteen käyttömenot kasvavat, mutta myös lipputulot 300 M Muu rahoitus (ruuhkamaksut, tienkäyttömaksut, maan arvon nousu) yht. 200 M (kohdistuu investointeihin, joukkoliikenteeseen ja hoitoon ja ylläpitoon) Hoito ja ylläpidon kustannukset kasvavat 450 Me Menot katetaan julkisella rahoituksella ja käyttäjiltä kerätyillä maksuilla Panostetaan viisaaseen liikkumiseen, joukkoliikenteen käyttömenot kasvavat, joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantaminen, edulliset liput Julkinen rahoitus 400 M Hoito ja ylläpito nykytasossa 400 M Bussipainotteinen joukkoliikenne, KUHA-hankkeet painottuvat Hoito ja ylläpito 400 M 13 Muu rahoitus (ruuhkamaksut) 100 M

14 Liikennepoliittisten valintojen vaikutus liikkumiseen suurilla pohjoismaisilla kaupunkiseuduilla POLISE:n tuloksia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

15 Tavoitteet ja sisältö POLISE on ollut HLJ 2015:n yksi lähtökohtaselvitys Työssä on haettu liikennepolitiikan kehityksen isoa kuvaa viime vuosikymmeninä Helsingin, Tukholman, Göteborgin, Oslon ja Kööpenhaminan kaupunkiseuduilla Liikenteen ja maankäytön haasteiden, tavoitteiden, ratkaisujen ja kehityksen analysoinnin kautta työssä päädytään Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelua palveleviin päätelmiin ja suosituksiin Tarkastelun avainteemoja ovat olleet seudullisuus, liikenne ja maankäyttö sekä joukkoliikenne ja muut kestävät kulkumuodot. Selvityksen suositukset Helsingin seudulle perustuvat tekijöiden tässä työssä tekemiin havaintoihin, tulkintoihin ja päätelmiin

16 Kaupunkiseudut Tukholma Selvitysmiehiä ja suuria päätöksiä Helsinki - Seudullisen suunnittelun ja yhteistyön laajeneminen vaiheittain Göteborg Autokaupungista joukkoliikennekaupungiksi Kööpenhamina Sormimalli ohjaa liikenteen ja maankäytön suunnittelua Oslo Tietulleilla seudun rahoitusta investointeihin ja joukkoliikenteen hoitoon

17 Kaupunkiseudun liikenteen ja maankäytön hyviä periaatteita 1. Maankäytön ja liikenteen strategiset päätökset pitäisi suunnitella ja valmistella seudullisesti ja laajan hyväksynnän saavuttavalla tavalla (vrt. Tukholma ja Oslo/Helsinki) 2. Tehokkaan rakentamisen keskittäminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti raideliikenteen läheisyyteen on hyvä, noudattamisen arvoinen periaate (esim. Kööpenhaminassa hyvät kokemukset sormimallista ja tehokkaan rakentamisen keskittämisestä asemien lähistöille) 3. Joukkoliikenteen tulisi olla yhteisesti suunniteltua ja järjestettyä koko työssäkäyntialueella ja lisäksi tarvitaan laajempaa yhteistyötä (hyvät kokemukset Tuholmassa, Göteborgissa ja Oslossa: fuusiot ja joukkoliikenteen suosio kehyskunnissa) 4. Liikennejärjestelmän kehittämisessä on hyödynnettävä monipuolisesti eri rahoitusmahdollisuuksia (esim. ruuhkamaksut Tukholma ja Göteborg, tietullit Oslossa) 5. Keskustamaisia alueita tulisi rauhoittaa autoliikenteeltä ja laajentaa kävelyalueita, pyöräilyn kasvavaan kysyntään tulisi vastata (esim. Göteborgin Zonsystem) 6. Hinnoittelua ja sääntelyä tulee käyttää tukemaan tavoitteiden mukaista kehitystä. (esim. ruuhkamaksut ja pysäköinnin hinnoittelu)

18 Helsingin seudun liikenteen ja maankäytön suunnitteluprosessin kehittäminen 1. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessia sekä suunnitelman ja sopimuksen sitovuutta edelleen vahvistetaan (esim. hyvät kokemukset Göteborgin K2020 ja Helsingin seudun MAL-aiesopimus) 2. Seudullisella toimijalla tulisi olla suurempi päätösvalta liikenteen ja maankäytön kysymyksissä (esim. Citybananin rahoitus) 3. Seudun joukkoliikennealueen tulisi laajentua (esim. Göteborg, Oslo ja Tukholman regionförstoring) 4. Valtion roolia Helsingin seudun liikenteen ja maankäytön kehittämisessä tulisi vahvistaa, kuten sitoutumisen sekä valtakunnan ja seututason kytkennän osalta (esim. valtion aktiivinen rooli Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa: rahoitus/ruuhkamaksut) 5. HLJ-suunnitelman sisällössä tulisi painottua vahvasti strategisiin kysymyksiin (päätöksenteon huomio isoihin asioihin) 6. Päätöksenteon tueksi tarvitaan laaja-alaista vaikutus- ja vaikuttavuustietoa (vaikutustarkasteluja runsaasti esim. Tukholma ja Göteborg, mutta jälkiarviointeja tulisi tehdä kaikkialla enemmän).

19 Vaikutusten arviointi SOVA Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

20 Vaikutusten arviointi (SOVA) Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteiset tavoitteet Toimintaympäristön ja liikennejärjestelmän haasteet ja riskit Merkittävät ympäristövaikutukset Vaikutusten kohdentuminen

21 Arvioinnin kytkeytyminen prosessiin Vaihe 1 Syksy 2013 HLJ 2015-prosessi Alustavan perusstrategian muodostaminen Maankäyttösuunnitelman prosessi Kriteerit Arvioinnin vaiheistus HLJ:n alustavan perusstrategian arviointi Vaihe 2 talvikevät 2014 Alustavan perusstrategian jatkovalmistelu Vaihtoehdot HLJ:n alustavan perusstrategian ja maankäyttövaihtoehtojen yhteensovittamisen arviointi Vaihe 3 kevätkesä 2014 HLJ 2015 luonnos Luonnos HLJ luonnoksen kattava vaikutusten arviointi huomioon ottaen maankäyttösuunnitelma

22