Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Transkriptio

1 Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus

2 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v noin 13,1 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä (osuus kaikista päästöistä noin 20 % ja ei-päästökauppasektorin päästöistä noin 40 %) Päästöt kasvoivat 1990-luvun alun laman jälkeen vuoteen 2008 asti, vähenivät vuosina 2008 ja 2009, kasvoivat vuonna 2010 ja vähenivät jälleen vuonna 2011 yli 90 % kotimaan liikenteen khk-päästöistä syntyy tieliikenteessä, ja siitä 60 % henkilöautoista 36 % paketti- ja kuorma-autoista rautatieliikenteen osuus 1 %, lentoliikenteen 2 % ja vesiliikenteen 4 %

3 Liikenteen päästövähennystavoitteet EU:n yleiset ilmastotavoitteet: ns. 20/20/20 tavoitteet vuoteen 2020 mennessä (vrt. v. 1990) EU:n taakanjakopäätös: Suomen päästövähennysvelvoitteena ei-päästökauppasektorilla 16 % vuoteen 2020 mennessä (vrt. v. 2005) Kansallinen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia 2008/2013: - 15 % vuoteen 2020 mennessä Liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopoliittinen ohjelma 2009: - 15 % vuoteen 2020 mennessä Ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko 2010: -80 % vuoteen 2050 mennessä (vrt. v. 1990)

4 Päästöjen vähentämiskeinot / 2020 (ILPO 2009/2013) 1.Henkilöautokantaa uudistetaan 2.Biopolttoaineiden ja sähkön käyttöä edistetään 3.Liikenteen energiatehokkuutta parannetaan 4.Kaupunkiseutujen henkilöliikenteen kasvu ohjataan ympäristön kannalta edullisempiin kulkumuotoihin 5.Tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikalla tuetaan 6.(Tie-)liikenteen taloudellisista ohjauskeinoista päätetään

5 Liikenteen uusi khk-päästöjen perusennuste vuoteen Ilmaliikenne Vesiliikenne Milj. t CO Raideliikenne MP+Mopot Kuorma-autot Linja-autot Pakettiautot Henkilöautot

6 Liikenteen energiankulutuksen kehitys Liikenteen energiankulutus PJ/a Ilmaliikenne Vesiliikenne Raideliikenne Tieliikenne

7 Tavoitteiden saavuttaminen vuonna 2020 / 2050 Vuoden 2020 khk-päästövähennystavoite (liikenteessä -15 % vrt. v. 2005) todennäköisesti saavutetaan Vuoden 2020 energiatehokkuustavoitetta (+20 %) ei välttämättä saavuteta Vuoden 2050 khk-päästövähennystavoitta (-80 % vrt. v. 1990) liikenteessä ei saavuteta

8 Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys 2013 Strategia valmistui maaliskuussa 2013 ja luovutettiin selontekona eduskuntaan Strategiassa on yhteensä kolmisenkymmentä liikennettä koskevaa linjausehdotusta Ehdotukset liittyvät erityisesti liikenteen energiatehokkuuden parantamiseen vuoteen 2020 mennessä Ehdotuksilla haetaan noin 2 miljoonan tonnin khk-päästöjen ja 3 TWh:n energiankulutuksen vähennystä liikennesektorilla

9 Liikenteeseen kohdistuvia linjauksia, autokanta (vrt. ILPO:n linjaus nro 1) Arvioidaan pikaisesti mahdollisuudet edistää nykyistä voimakkaammin maantieliikenteen energiatehokkuuden paranemista mukaan lukien kannusteet nykyistä energiatehokkaampien autojen hankintaan. Arviointityö toteutetaan osana öljyriippuvuuden vähentämisohjelman toimeenpanoa. Tarvittaessa kehitetään vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyvää tekniikkaneutraalia taloudellista ja normiohjausta kustannustehokkuus ja EU-oikeuden rajoitteet huomioiden. Lisäksi kehitetään uusiin käyttövoimiin liittyvää informaatio-ohjausta.

10 Energiatehokkuus (vrt. ILPO nro 2) Arvioidaan pikaisesti mahdollisuudet edistää nykyistä voimakkaammin maantieliikenteen energiatehokkuuden paranemista mukaan lukien liikenteen energiatuki joukkoliikenteen ja tavarankuljetusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja kuljetuspalveluiden kustannusten nousun hillitsemiseksi [ ]. Arviointityö toteutetaan osana öljyriippuvuuden vähentämisohjelman toimeenpanoa.

11 Kulkutapoihin vaikuttaminen (vrt. ILPO nro 3) Joukkoliikenteestä luodaan yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka sisältää käyttäjäystävällisen, yhteen toimivan maksu- ja informaatiojärjestelmän. Edistetään kaupunkiseuduilla ja taajamissa yhdyskuntarakenteen eheyttämistä osana laadukkaan elinympäristön suunnittelua. Vähennetään henkilöautoriippuvuutta ohjaamalla kaavoituksella rakentamista kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Liikenteeseen suunnattavia resursseja kohdistetaan pieniin kustannustehokkaisiin kehittämistoimiin, jotka edistävät joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Vaikutetaan kestävien kulkumuotojen valintaan ja kansalaisten liikkumistarpeeseen tukemalla tiedotusta, markkinointia ja liikkumisen ohjaustyötä sekä hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa.

12 Viestintäteknologian hyödyntäminen (vrt. ILPO nro 4) Varmistetaan kansallisen älyliikennestrategian toteutuminen eri liikennemuodoissa koko liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseksi. Asetetaan tieto- ja viestintäverkkojen sekä ICT-infrastruktuurien kasvavalle energiankulutukselle määrätietoisia energiatehokkuus-tavoitteita. Arvioidaan tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvien palveluiden kestävyyttä osana energiatehokkuussitoumuksia.

13 Liikenteen hinnoittelu (ILPO 5) Määritellään liikenteen hinnoittelun pitkän aikavälin strategia. Osana strategiaa tarkastellaan erilaisten tienkäyttömaksujen mahdollista käyttöönottoa. Selvitetään mahdollisuudet tehdä työperäisten liikenteeseen liittyvien etujen ja verotuksen kokonaisuudistus tavoitteena ohjata ja kannustaa käyttämään joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä silloin kun se on käytännössä mahdollista. Tehdään työsuhdematkalipusta entistä houkuttelevampi.

14 Vaihtoehtoisten käyttövoimien lisääminen liikenteessä Lisätään biopolttoaineiden ja -nesteiden tuotantoa. Edistetään niiden käytön testausta ja käyttöönottoa mm. laiva- ja lentoliikenteessä IMO:n, ICAO:n ja EU:n määräyksiin ja päästökauppajärjestelmän haasteisiin vastaamiseksi. Tavoitteeksi asetetaan, että vuonna 2025 mineraaliöljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta putoaa alle 17 %:iin. Edistetään toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden demonstrointia ja kaupallisen tuotannon käynnistymistä. Edistetään sellaisten laitosten rakentamista, jotka valmistavat kotimaisesta jätteestä ja metsäraaka-aineesta biopolttoainetta ja edistetään niiden käyttöä liikenteeseen ja lämmitykseen. Arvioidaan liikenteelle ja öljylämmitykselle asetetut biopolttoaineiden ja bionesteiden käyttötavoitteet ja velvoitteet ottaen huomioon EU:n komission esittämät rajoitukset perinteisten biopolttoaineiden käytölle sekä esityksen vaikutukset kehittyneiden biopolttoaineiden riittävyyteen. Toteutetaan tarvittavat muutokset jakeluvelvoitteeseen. Laaditaan suunnitelma vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin laajuudesta riittävän kattavuuden aikaansaamiseksi. Toimitaan määrätietoisesti etenkin meriliikennettä ja jatkossa kenties myös raskasta liikennettä palvelevan LNG-infrastruktuurin aikaansaamiseksi Suomeen. Huolehditaan sähköautojen latausinfrastruktuurin syntymisestä mm. huomioimalla asia rakentamismääräyksissä ja rakentamisessa.

15 Lisätietoa: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia taustaraportteineen: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO): /view/ ILPO -seurantaraportti 2012: /view/