Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Tasapainoinen kasvu ja talous Timo Talo
Mikkelin PTY ja talouden haasteet - Mikkelin PTY:n kunnat sotekustannusten osalta erilaisia - Kunnan koolla ja väestörakenteella vaikutusta - Talousarvion 2013 ja tilinpäätöksen 2012 näkökulmasta kuntien kustannustaso asukasta kohden hyvinkin erilainen - Talouden tasapainottamisessa kaksi näkökulmaa - Kustannuserojen tasaaminen PTY:n sisällä - Kustannustason tasapainottaminen/alentaminen
Mikkelin PTY:n kuntien asukaskohtaiset kustannukset TP 2012 KUNTAVERTAILU NTO /asukas Mikkeli PTY Mikkeli Hirvensalmi Ristiina Suomenniemi Aikuispsykososiaaliset 118 123 18 98 229 Aikuissosiaalityö 116 116 133 116 88 Hoito ja hoiva 833 782 1 107 1 089 1 596 Kuntoutus 22 24 17 4 1 Perhepalvelut 140 139 171 116 244 Suun terveydenhuolto 64 66 57 53 43 Vammaispalvelut 292 296 214 293 272 Vastaanotto 298 296 319 302 361 YHTEENSÄ ILMAN ESH, HALLINTO JA PÄIVÄHOITO 1 882 1 841 2 037 2 069 2 834
Mikken PTY:n kuntien asukaskohtaiset kustannukset TA 2013 KUNTAVERTAILU NTO /asukas Mikkeli PTY Mikkeli Hirvensalmi Puumala Aikuispsykososiaaliset 85 83 94 125 Aikuissosiaalityö 118 120 92 100 Hoito ja hoiva 898 864 1 001 1 579 Kuntoutus 22 22 13 35 Perhepalvelut 148 149 192 107 Suun terveydenhuolto 62 62 65 68 Vammaispalvelut 284 290 208 327 Vastaanotto 318 313 281 270 YHTEENSÄ ILMAN ESH JA HALLINTO 1 936 1 902 1 945 2 611
Kustannuserot Mikkelin PTY:ssä - Suurin toiminnallinen/taloudellinen kehittämispotentiaali vanhusten palveluissa - Mielenterveys- ja päihdepalveluissa eroja syntyy mm erilaisten palvelurakenteiden osalta (psykososiaaliset palvelut) - Lastensuojelussa Hirvensalmella ja Puumalassa yksittäisten asiakkaiden vaikutus merkittävä - Vammaispalvelussa Mikkelillä haasteena mittakaavaedun hyödyntäminen; pienissä kunnissa satunnaisvaihtelut vaikuttavat kustannuksiin - Suun terveydenhuollossa käytännössä ei kovinkaan paljon eroja - Vastaanottotoiminnan kustannuksiin vaikuttaa mm. erikoissairaanhoidon erilaiset kustannukset kirjauskäytännöt
Miten arvioida soten kustannustasoa ja kehitystä? - Huomion kiinnittäminen erityisesti suurten volyymien palveluihin/kustannuksiin - Huomion kiinnittäminen kustannusten muutokseen ja sen hallitsemiseen => %- kasvu TP-TP - Talousarvion toteutumisen arviointi tärkeää, mutta se kertoo vain sen, kuinka hyvin olemme saavuttaneet asetetut määrärahatavoitteet ja saattaa sisältää myös epärealistia taloudellisia tavoitteita - Vertailuasetelmat suhteessa verrokkikuntiin - Kuntamaisema ja sen benchmarking - Keskisuuret kaupungit-talousseuranta - Kuntaliiton tilastot - Vertailuasetelmaa aina vaikeuttaa kuntien erilaiset toiminnalliset rakenteet ja väestörakenteet - Tulisi huomioida esim ikävakiointi ja sairastavuuskertoimet, kun verrataan kuntia toisiinsa; tätä tietoa kuitenkin rajoitetusta saatavilla
Toimintatuotot TP 2012
Toimintamenot TP 2012
Nettotoimintamenojen muutos %
Lähtökohdat talouden tasapainottamiselle Kaupunki jatkaa kasvustrategiaa, mutta hillitsee ja priorisoi investointeja siten, että absoluuttinen velkamäärä ei kasva. Palvelutuotannossa haetaan säästöjä siten, että peruspalveluista pidetään huolta. Soten menokehityksen tasapainottaminen esim. 2 %-tasolle tarkoittaa vähintään 3 m :n tasopudotusta nykyisestä kustannustasolle Palveluverkkotarkastelu Tuotettavien palvelujen laajuustarkastelu ja asiakkuuksien kriteerit Palvelujen ostojen strateginen hallinta Henkilöstökulujen hallinta Palveluprosessein kehittäminen Välimuotoisten palvelujen vahvistaminen Mittakaavaedun hyödyntäminen
Kunatmaisema benchmarking 2011 Mikkelin yhteenveto Mikkelin sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeiset kustannuksia nostavat löydökset painottuvat seuraavasti: 1. Erikoissairaanhoidon kustannusten nousu v 2011, avopalvelujen runsas käyttö ja osin korkeat hinnat, pienten erikoisalojen korkeat kustannukset, päivystyskustannusten nousu erikoissairaanhoidossa. Vanhusten korkeahko sisätautien käyttö 2. Aikuispsykiatrian käyttö on hieman laskenut ollen edelleen korkea ja kokonaiskustannukset ovat nousseet 10% 3. Mielenterveysasumispalvelujen käyttö on korkea 4. Päihdepalveluissa asumispalvelujen ja laitoshoidon käyttö on korkea 5. Kehitysvammahuollon laitoshoidon korkeat kustannukset 6. Vammaispäätösten korkea kustannustaso 7. Aktivoinnin heikkous ja sitä kautta kunnan maksaman työmarkkinatuen korkeus 8. Lasten ja nuorten psykiatrian korkeat kustannukset 9. Vastaanottotoiminta on edullista mutta keikkalääkäripainotteista ja aiheuttaa ilmeisesti omalta osaltaan erikoissairaanhoidon korkeaa käyttöä (koskee myös Mäntyharjua) 10. Hoito- ja hoivapalvelut ovat kokonaisuutena kallis Mikkelissä, kuvaava Mikkelin rakenteelle on, että kaikkea on hieman runsaasti ja sitä kautta kokonaisuus tulee kalliiksi. Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon peittävyys 75% täyttäneistä on 10,2 %, joka on hieman korkea ja erityisesti kun kotihoitoon on panostettu paljon ympärivuorokautinen hoito muuten tulisi olla alempi. Myöskin yksikköhinnat pitkäaikaishoidossa hieman korkeat. 11
Henkilöstökulujen hallinta Lisää lääkäreitä => vähentää ostopalveluja ja parantaa kokonaistaloudellisuutta Vanhusten palvelujen henkilöstökulujen hallinta Teknologian ja toimintatapojen uudistaminen Kotihoidon mobiili toiminnanohjausjärjestelmä Sijaistyövoiman hallinta ja suunnittelu => varahenkilöstöyksikön toiminnan laajentaminen Ostopalvelujen ja oman toiminnan suhde vaikuttaa myös henkilöstön tehostamistavoitteeseen Nyt valitussa linjassa kokonaistaloudellinen sopeuttaminen tarkoittaa henkilöstömäärän lisäämistä, jolla saavutetaan lisää palvelurakenteen joustavuutta ja samalla kustannussäästöjä
Palvelujen ostojen hallinta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen kustannukset kasvoivat v. 2010-11 7,4 %; kustannuskehitys taittui 2012 Palvelurakennemuutos ja tehostetun palveluasumisen uudelleenjärjestelyt osasyynä sekä kustannusten kasvulle että niiden hillitsemiselle Vakauttamisohjelmalla oikaistaan kustannustasoa sitomalla se paikkamäärä 8 %:iin. Vuonna 2012 tarkoitti 30 ostopalvelupaikan vähentymistä. Aloitettu jo 2012 ja näkyy säästöinä myös 2013 Ostopalveluja korvattu oman toiminnan volyymin kasvulla (Esim Suonsaaren käyttö kasvanut; mutta ei ole perustettu esim uusia yksiköitä) Uudenlaisia toimintamalleja kehitetty; ryhmäasuminen, perhehoito Kustannussäästö 1.440.000 Toimintarakenteita kehitetään edelleen; tilajärjestelyjen arviointia; synergiahyödyt muun toiminnan osalta otetaan huomioon Pyrkimys optimaalisiin yksikkökokoihin Samalla arvioidaan muuta palveluasumista
Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon osuus merkittävä Vuonna 2012 erikoissairaanhoidon kustannus n. 55 m ; 25,5 % Mikkelin PTY:n bruttokustannuksista, mutta nettomenoista n. 32,8 % Vuosina 2010-11 esh:n kustannukset kasvoivat 8,8 % (n. 4,4 m ), mutta 2011-12 vain 2,7 % (1,5 m ) 2 % kasvu tarkoittaa määrärahoissa 1,1 m kasvua mutta 7 % kasvu tarkoittaa 3,9 m ja vastaa koko soten kasvuvaraa (2 % vuositasolla) Potentiaali psykiatrian toimintamallin uudistaminen Rakenneuudistuksessa tulee arvioida kaikkia palveluprosesseja, jotta erikoissairaanhoidon kustannuskehitys saadaan kohtuulliseksi ja tavoitteena osan esh:n psykiatrian säästöjen kanavoiminen perustason toiminnan kehittämiseksi Tavoitteena perustason toiminnan vahvistaminen Säästötavoite 1,5 m
AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Kustannukset / yli 20-vuotias asukas Mielenterveyspalveluiden kustannukset ikäryhmäasukasta kohden ovat Mikkelissä erittäin korkeat avopalveluita on runsaasti ja silti laitoshoidonkin kustannukset ovat korkeat, kustannusnousut ovat olleet korkeat Mikkelissä ( 8,3%) ja Kangasniemellä (10,7% ). Kangasniemellä voi olla satunnaisvaihtelua, mutta laitoshoidon osuus on korkea. 15
AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUIDEN YHTEENVETO / MIKKELI POSITIIVISET LÖYDÖKSET / HYVÄ TOIMINTA PARANNETTAVAA Erityisesti Mikkelin mielenterveys- ja päihdepalvelut vaativat kehittämistä kustannukset ovat korkeat ja nousseet merkittävästi. Runsaasta palveluasumisesta huolimatta laitoshoidon käyttö on korkea. SUOSITUKSET PALVELUJEN KEHITTÄMISEKSI Palveluasumistarpeen arvio kunnissa pitää yhtenäistää ja tehdä siitä moniammatillinen arvio, jossa on riittävä psykiatrinen osaaminen mukana. Myös potilaiden seuranta palvelutaloissa tulee systematisoida. Palvelutaloilla tulee olla myös laatujärjestelmä, jolla he pystyvät esittämään riittävän kuntoutus- ja tai työtoiminnan sisältyvän palveluun. Palveluasumisessa tulee olla joustava porrastus tehostetusta palveluasumisesta tavalliseen palveluasumiseen ja kotihoidon ja palveluasumisen välissä tulee olla tukiasumista. Laitoshoidon vähennystarve sairaanhoitopiirin puolella Onko Mikkelissä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisjohtaminen kunnossa? 16
Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tavoitteena toiminnan uudelleenjärjestelyt Kustannuskehitys huolestuttava Painopiste oman toiminnan kehittäminen Nyt runsaasti ostopalveluja asumispalvelujen osalta Ostettujen asumispalvelujen tilalle uudenlaisia kotona asumista tukevia palveluja Kotihoidon, päivätoiminnan, vastaanottotoiminnan kehittäminen Erityinen huomio asumiseen liittyviin palveluihin Säästötavoite 1,2m
Päivystysjärjestelyt Yleislääkäri päiväpäivystys ja virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostetaan osittain sairaanhoitopiiriltä Kustannus 2012 n. 2,6 m Tarkoitus: koko päivystystoiminta keskitetään yhteen paikkaan ja luodaan uusi toimintamalli yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa Säästöpotentiaali n. 200 t
Palveluverkkorakenne Toimintatapa ja toimintamalli sivuterveysasemien osalta arvioidaan 2013 Mikä on toimiva / joustava /kustannustehokas toimintamalli pienissä yksiköissä? Miten tuotetaan asumispalveluja eri asiakasryhmille? Mitä synergiahyötyä on löydettävissä?