Osallisuus kotouttaa

Osallisuus kotouttaa Suomistartti-kotoutumiskoulutus yhdistää alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan sekä suomen kielen koulutuksen Virpi Harilahti-Juola - Mikko Kälkäjä - Katja Ruunaniemi Pudasjärvi sininen ajatus - vihreä elämys

2 Pudasjärvi

Johdanto Pudasjärvi on ollut mukana valtakunnallisessa maahanmuuttotyön kehittämishankkeessa, Osallisena Suomessa, jossa on etsitty uusia tapoja toteuttaa kotoutumiskoulutusta. Pudasjärven kokeilussa kotoutumiskoulutus lähtee osallisuus kotouttaa -ajatuksesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suomen kielen lisäksi koulutuksessa painotetaan osallisuutta ympäröivään lähiyhteisöön ja sitä kautta koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutus on toteutettu moniammatillisena yhteistyönä, mikä on mahdollistanut kielen oppimisen uudenlaisissa oppimisympäristöissä. Pudasjärven kuntasuunnitelma valmistui loppuvuodesta 2011. Sen otsikko on Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi. Tämän kuntasuunnitelman johtavana ajatuksena on, että kunnan tehtävänä on elinvoiman vahvistaminen ja siirtyminen elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan. Kuntasuunnitelman yhtenä kärkihankkeena on elinvoima- ja hyvinvointivaikutusten työkalun kehittäminen ja käyttöönotto kunnan omassa päätöksenteossa. Sillä on elinvoimavaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Elinvoiman edistäminen vaatii kunnalta pitkäjänteistä ja määrätietoista johtamista ja päätöksentekoa. Pudasjärvellä maahanmuuttotyön kehittäminen nähdään yhtenä kunnan elinvoimatekijöistä. Pudasjärvellä on noin 9000 asukasta, joista noin 120 kuntalaisen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Tämän lisäksi ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelee kymmenkunta ulkomaalaista opiskelijaa. Paikkakunnalla toimii myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, jossa noin sata ihmistä odottaa oleskelulupapäätöstään. Pudasjärven kaupunki lähtee omassa kehittämistyössään niin sanotusta normaaliuden periaatteesta, mikä tarkoittaa sitä, että kaupungin peruspalveluja on kehitettävä niin, että ne vastaavat myös maahanmuuttajien tarpeisiin. Palveluissa on siis tunnistettava myös maahanmuuttajat asiakkaina. Näitä peruspalveluja ovat muun muassa asumis-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. sininen ajatus - vihreä elämys 3

Sisältö 1. Maahanmuuttotyö kuuluu kaikille... 5 2. Suomistartti luokasta ulos maailmaan... 6 2.1. Koulutuksen toiminta-ajatus...6 2.2. Koulutuksen toteutuminen...7 2.3. Kohderyhmä...8 2.4. Opiskelijaryhmät ja opintojen joustavuus...8 2.5. Tavoitteet...9 2.6. Koulutuksen sisältö ja opetusmenetelmät...9 2.6.1. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat...10 2.6.2. Suomen kieli ja viestintä...10 2.6.3. Arjen taidot...11 2.6.4. Suomalainen yhteiskunta ja työelämä...12 2.6.5. Yksilö- ja ryhmäohjaus...12 2.6.6. Tukiopetus...13 2.6.7. Valinnaiset opinnot...13 2.6.8. Osallistava toiminta...14 3. Kehitettävää tuleville Suomistartti-kursseille... 15 3.1. Henkilökohtainen tuki ja ohjaus...15 3.2. Moniammatillisuuden kehittäminen...15 3.3. Pitkät välimatkat ovat maantieteellisesti laajan alueen haasteita...16 3.4. Koulutuksen aikataulutus...16 4. Koulutuksen onnistumisen avaintekijät joustavuus ja moniammatillisuus... 16 5. Opiskelijapalautteet... 17 6. Kunnan järjestämän kotoutumiskoulutuksen vahvuudet... 17 6.1. Joustavuus ja nopea pääsy suomen kielen kurssille...17 6.2. Tiedonkulku...18 6.3. Työelämäyhteistyö...18 7. Ehdotukset kotoutumista edistävän lain valmistelutyöhön... 19 7.1. Alueellinen erityisyys...19 7.2. Kotoutumiskoulutus osittain kunnan peruspalveluksi...19 7.3. Perusopetusta ja siihen valmistavaa opetusta myös oppivelvollisuusiän ylittäneille...20 7.4. Maahanmuuttajat nykyistä useammin kuntien asiakkaiksi...20 4 Pudasjärvi

1. Maahanmuuttotyö kuuluu kaikille Pudasjärvi on ollut yksi valtakunnallisen Osallisena Suomessa -hankkeen kokeilukunnista. Pudasjärven kokeilussa on keskitytty uudenlaisen kotoutumiskoulutusmallin sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Pudasjärvelle on Osallisena Suomessa -hankkeen aikana kehitetty uudenlainen verkostotyöskentelyn malli, jonka keskiössä toimii moniammatillinen maahanmuuttotyön verkosto. Verkoston sisällä ja sitä täydentävästi toimivat koulutus-, työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä vapaa-ajan työryhmät. Tämän mallin tavoitteena on jäsentää ja tehostaa kunnassa tehtävää maahanmuuttotyötä sekä lisätä paikallisten toimijoiden yhteistyötä. Moniammatillinen maahanmuuttotyön verkosto kokoontuu säännöllisesti ja toimii lähinnä tiedotuskanavana ja keskustelufoorumina eri toimijoiden välillä. Työryhmät puolestaan kokoontuvat omilla tahoillaan ja käsittelevät tapaamisissaan oman toimialansa ajankohtaisia asioita. Tarvittaessa asioita viedään myös kaupungin päätöksentekoon asti: lautakuntiin, valtuustolle tai hallitukselle. Työryhmien puheenjohtajat voivat kutsua tapaamisiin myös muiden alojen toimijoita esittämään omat näkemyksensä käsiteltäviin asioihin. Työryhmissä pyritään kehittämään kaupungin peruspalveluja juuri siten, että niissä osattaisiin tunnistaa ja huomioida maahanmuuttajat asiakkaina. Moniammatillisen verkoston ja työryhmien yhtenä tehtävänä on myös havainnoida maahanmuuttoa kokonaisuutena ja kehittää palveluja niin, että niissä otetaan huomioon kaikki maahanmuuttajat heidän maahanmuuton syystään riippumatta. sininen ajatus - vihreä elämys 5

2. Suomistartti luokasta ulos maailmaan Suomistartti on maahanmuuttajien alkuvaiheen koulutus- ja neuvontakokonaisuus, jonka avulla maahanmuuttajat saadaan nopeasti kielikoulutukseen ja osalliseksi uutta asuinkuntaa. Koulutus on vahvasti sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan ja erityisesti omaan asuinympäristöön ja siellä toimimiseen. Koulutukseen sisältyykin runsaasti erilaista toimintaa, omaan asuinalueeseen tutustumista ja suomalaisessa yhteiskunnassa elämisen perustietojen opettelua. Suomistartti on koulutusmalli, joka vastaa juuri maahan muuttaneiden ihmisten opinto- ja neuvontatarpeisiin. Koulutusta toteutetaan niin sanotulla nonstop-periaatteella, joten siihen voi hakeutua milloin vain. Tällä tavoin turvataan se, että uudet maahanmuuttajat pääsevät nopeasti mukaan kielikoulutukseen eikä pitkiä odotusaikoja pääse syntymään. Koulutus on myös avoin jo pitkään kunnassa asuneille maahanmuuttajille, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana kielikoulutuksessa. Suomistartti-koulutus perustuu ajatukseen, että aktiivisen osallistumisen myötä maahan tulleiden suomen kielen taito sekä yhteiskunta- ja kulttuuritietous kehittyvät nopeammin kuin perinteisessä luokkahuoneeseen sidotussa opiskelussa. Luokkatyöskentely on toki tärkeä osa opintoja, mutta siihen sidotaan monipuolista toimintaa, joka tukee aina kielen oppimista. Toinen kantava ajatus on, että koulutusta on pystyttävä räätälöimään osallistujien tarpeiden mukaan. Osallistujille asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet ja heille kootaan henkilökohtaiset koulutussisällöt. Suomistartissa eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä ja jokaiselle osallistujalle etsitään moniammatillisena yhteistyönä henkilökohtaista elämäntilannetta ja tarvetta vastaava kotoutumispolku. Ryhmää eriytetään oppimistilanteen ja taitotason perusteella, ja koulutuksessa pyritään löytämään jokaisen henkilökohtaiset vahvuudet ja tuen tarpeet. Koulutus johtaa jokaisen osallistujan kohdalla joko sopivaan koulutukseen, työhön tai muuhun elämäntilannetta ja tarvetta vastaavaan toimenpiteeseen. 2.1. Koulutuksen toiminta-ajatus Koulutuksessa korostetaan toiminnallisuutta, käytännön tekemistä ja arkielämälähtöisyyttä oppimisessa sekä paikkakunnan toimintaan osallistumista. Tämän periaatteen mukaan luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista pidetään yhtä tärkeänä kuin perinteisessä kouluympäristössä tapahtuvaa kielen 6 Pudasjärvi

opiskelua. Henkilökohtaiset kokemukset ja autenttisissa ympäristöissä toimiminen tukevat kielen oppimista, lisäävät yhteiskunta- ja kulttuuritietoutta ja tehostavat kotoutumista. Maahanmuuttajaopiskelijoille on tärkeää, että he saavat tuntea todella osallistuvansa uuden asuinpaikkansa elämään. Tämä toimintaperiaate heijastaa myös Suomen valtion kotouttamisohjelmaa vuosille 2012 2015, jossa korostetaan maahanmuuttajien osallisuuden tukemista yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Koulutussuunnitelmassa korostetaan yksilöllisyyttä ja joustavuutta, minkä mukaan kotoutumiskoulutuksessa olisi pyrittävä ottamaan huomioon jokaisen maahanmuuttajan henkilökohtaiset vahvuudet, tuen tarpeet ja elämäntilanne. Niinpä ei pidetäkään mielekkäänä asettaa kaikille koulutukseen osallistuville samoja tavoitteita, vaan olisi pyrittävä tukemaan jokaista yksilöllisen jatkopolun suunnittelussa. Joustavuudella tarkoitetaan myös sitä, että koulutukseen voi hakeutua milloin tahansa ja sen voi keskeyttää, mikäli esimerkiksi jokin muu koulutus tai työharjoittelu sopii opiskelijan tilanteeseen paremmin. Suunnitelmassa korostetaan sellaisten opiskelijoiden huomioimista, jotka tarvitsevat erityistä tukea oppimisessa ja kotoutumisessa. Tällaisten opiskelijoiden kanssa on haettava erilaisia henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan muotoja sekä selvitettävä mahdollisia tukitoimia. 2.2. Koulutuksen toteutuminen Suomistartti-koulutusta järjestettiin vuosina 2012 2013 kielikursseina, joiden aikatauluissa noudatettiin peruskoulun työ- ja loma-aikoja. Ainoan poikkeuksen muodosti kuukauden kestänyt kesäkurssi, joka järjestettiin peruskoulun kesäloman aikana ryhmälle kiintiöpakolaisia, jotka olivat saapuneet maahan juuri ennen lukuvuoden loppua. Tämän mahdollisti osaltaan myös se, että kaupungin nuorisotoimi järjesti samanaikaisesti kesätoimintaa, johon perheiden lapset saivat osallistua. Osallisena Suomessa -hankkeen aikana Suomistartti-koulutuksena järjestettiin 3.1.2012 31.5.2013 välisellä ajalla neljä erillistä koulutuskokonaisuutta (3.1. 31.5.2012, 4. 29.6.2012, 13.8. 9.112012 sekä 3.12.2012 31.5.2013). Ryhmäkoko kursseilla oli keskimäärin 12 opiskelijaa. Koulutukseen hakeutumisen joustavuus toteutui kaikissa Suomistartti-koulutuksissa siten, että uusia opiskelijoita pääsi aloittamaan eri vaiheissa. Ainoastaan lyhyen kesäkurssin opiskelijamäärä pysyi samana koko kuukauden ajan. Pisin opiskelujakso oli kuusi kuukautta ja lyhin kaksi viikkoa. Jatkopolut Suomistartin jälkeen vuonna 2012 sininen ajatus - vihreä elämys 7

2.3. Kohderyhmä Suomistartti-koulutus on tarkoitettu yli 17-vuotiaille aikuisille maahanmuuttajille, jotka osaavat hyvin vähän tai eivät lainkaan suomea. Koulutuksessa huomioidaan etenkin sellaiset opiskelijat, joille suomalainen yhteiskunta on vieras, sekä eri tavalla erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat. Koulutukseen hakeutuminen toteutui suunnitelmien mukaisesti, niin että paikkakunnalla asuvat ja sinne muuttaneet maahanmuuttajat pääsivät aloittamaan koulutuksen nopeasti. Ensimmäinen Suomistartti-ryhmä onnistui myös tavoittamaan paikkakunnalla jo melko kauan asuneita maahanmuuttajia, jotka eivät olleet aiemmin osallistuneet minkäänlaiseen kielikoulutukseen, ja jotka Suomistartin jälkeen ovat jatkaneet työvoimapoliittiseen koulutukseen tai ammattiopintoihin. Suomistartti-koulutus on avoin kaikille maahanmuuttajille maahanmuuton syystä riippumatta. Opiskelijat ohjautuivat koulutuksiin pääsääntöisesti työ- ja elinkeinotoimiston kautta sekä Oulunkaaren kuntayhtymän nuorten maahanmuuttajien perheryhmäkodin ja tuetun asumisen sekä muiden sosiaalityöntekijöiden ohjauksesta. Koulutuksiin hakeutui opiskelijoita myös omaehtoisesti ilman mitään viranomaisasiakkuutta. Sellaisina aikoina, kun kurssilla oli tilaa, opiskelijoita ohjautui kurssille myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen kautta. Koulutukseen osallistuneiden joukossa suurimmat maahanmuuttajien ryhmät ovat olleet kiintiöpakolaisina kuntaan tulleet, nuoret oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat sekä avioliiton kautta kuntaan muuttaneet. Osa opiskelijoista on muuttanut paikkakunnalle työperäisen maahanmuuton kautta. 2.4. Opiskelijaryhmät ja opintojen joustavuus Kursseille ohjautui suunnitelman mukaan pääosin hyvin heikosti suomen kieltä osaavia tai vain hyvin vähän aikaa Suomessa asuneita maahanmuuttajia. Ensimmäiselle Suomistartti-kurssille osallistui myös muutamia jo melko hyvin suomea puhuvia ihmisiä sekä sellaisia, jotka olivat jo opiskelleet suomea aiemmin kielikursseilla. Näidenkin osallistujien kohdalla toteutettiin joustavuuden ja henkilökohtaisten kotoutumispolkujen mukaiset yksilölliset opetussuunnitelmat. Ryhmää eriytettiin tarvittaessa opiskelijoiden taitotason mukaan. Edistyneiden opiskelijoiden opinto-ohjelmaan sisältyi esimerkiksi muuta ryhmää vaativampia tehtäviä, monipuolista vapaaehtoistoimintaa ja työelämään tutustumista. Esimerkiksi yhden opiskelijan opinto-ohjelmaan sisältyi valinnaisia ammatillisia opintoja ja kaksi opiskelijaa osallistui kielikurssin aikana pitkään työharjoitteluun. Nämä toimet johtivatkin heidän kohdallaan työllistymiseen ja ammatilliseen koulutukseen ohjautumiseen. Yksi oppilas keskeytti kevätlukukauden 2012 kurssin, sillä hän halusi hakeutua työharjoitteluun, yksi keskeytti hieman ennen kurssin päättymistä henkilökohtaisista syistä ja yksi oppilas jäi kesken kurssin äitiyslomalle. Näistä yksi pääsi aloittamaan syyslukukaudella 2012 peruskouluopinnot. Kaikille koulutukseen osallistuneille jaettiin opiskelutodistukset, joissa oli eroteltu heidän koulutukseensa sisältyneet kieli- ja kulttuuriopinnot, yleisopinnot sekä valinnaiset opinnot, joiden tuntimäärät saattoivat olla kaikkien kohdalla erilaiset. Kesän ja syyslukukauden 2012 Suomistartti-koulutuksiin osallistui erittäin vähän tai ei lainkaan suomea osaavia sekä muutamia luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajia. Opinto-ohjelmaa muokattiin siis osallistujien taitotason mukaisesti, ja hyvin vähän aikaa Suomessa asuneiden kurssin sisällössä keskityttiin suomen kielen alkeistason, erityisesti puhekielen, opiskeluun sekä arjen taitoihin ja perustietoihin suomalaisesta yhteiskunnasta. Arjen taitojen ja yhteiskuntatietouden opintosisältöjä suunniteltiin ja toteutettiin aktiivisessa yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaalityöntekijöiden kanssa. Koulutuksessa korostui toiminnallisuus ja osallisuus, esimerkiksi liikuntapaikkoihin, kauppoihin ja kirpputoreihin tutustuminen sekä erilaiset käden taidot ja Suomessa asumiseen liittyvät tiedot. Joulukuussa 2012 aloittanut pienryhmä koostui paikkakunnalle muuttaneista henkilöistä, jotka eivät 8 Pudasjärvi

päässeet mukaan jo alkaneisiin työvoimapoliittisiin koulutuksiin tai joiden taitotaso ei soveltunut näiden kurssien ohjelmaan. Samaan ryhmään ohjautui myöhemmin lisää opiskelijoita turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta. 2.5. Tavoitteet Koulutussuunnitelmassa koulutuksen yleisiksi tavoitteiksi on määritelty, että opiskelijat saisivat sellaiset kielelliset ja yhteiskunnalliset valmiudet, joiden avulla he kykenevät aloittamaan arkielämänsä rakentamisen ja itsenäisen elämän Suomessa sekä hakeutumaan jatko-opintoihin tai työelämään. Yhdeksi tavoitteeksi on myös määritelty, että opiskelijoille muodostuu realistinen kuva kielitaidon merkityksestä ja heidän omista taidoistaan, jotta he osaisivat asettaa itselleen tavoitteita ja suunnitella jatkopolkujaan koulutuksen jälkeen. Tavoitteet täyttyivät siltä osin, että suurin osa opiskelijoista jatkoi kurssin jälkeen toiseen koulutukseen tai työelämään poluille, jotka vastasivat heidän sen hetkistä tasoaan ja henkilökohtaisia tavoitteitaan. Jotkut opiskelijat tiedostivat tarvitsevansa vielä suomen kielen tai esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon opetusta, ja muutamille edistyneemmille taas selvisi kurssin aikana, että he voivat jo hakeutua ammatillisiin opintoihin tai aloittaa työnhaun Suomessa. Vasta vähän aikaa Suomessa asuneiden opiskelijoiden tärkeimpiä tavoitteita oli peruskielitaidon kehittäminen, erityisesti suullisen viestinnän oppiminen sekä sellaisten arkielämään ja yhteiskunnan toimintaan liittyvien tietojen kerryttäminen, joita Suomessa tarvitaan. Luku- ja kirjoitustaidottomien opiskelijoiden tavoitteina oli luku- ja kirjoitustaidon merkityksen ymmärtäminen sekä näiden taitojen alkeiden hallinta. Heidän opinto-ohjelmassaan oli myös monipuolista toiminnallista sisältöä, esimerkiksi käden taitoja ja liikuntaa, joiden tavoitteena oli tukea kielen oppimista, antaa mahdollisuuksia käyttää kieltä erilaisissa tilanteissa ja oppia esimerkiksi taitoja, jotka ovat tärkeitä vanhemmuuden ja lasten koulunkäynnin tukemisen kannalta. On huomioitava, että koulutuksen tavoitteet määriteltiin henkilökohtaisesti taustan ja opiskelijan taitotason sekä muiden tekijöiden mukaisesti. Muutamille opiskelijoille tärkeää oli vastuun ottaminen omista opinnoista, aikataulujen noudattamisesta sekä henkilökohtaisten tavoitteiden pohtiminen. Vaikeinta tavoitteiden asettaminen on sellaisten opiskelijoiden kohdalla, joiden oppimisvaikeuksien syytä ja erityisen tuen mahdollisuuksia ei ole pystytty selvittämään. On myös osattava antaa opiskelijoille tukea pitkän tähtäimen suunnitelmissa. 2.6. Koulutuksen sisältö ja opetusmenetelmät Opetussuunnitelmassa korostetaan toiminnallisuutta ja arjen taitojen sekä yhteiskuntatietojen integroimista suomen kielen koulutukseen. Perusajatus koulutuksessa on, että kieltä voi oppia kaikkialla ja että toiminnallisuus edistää kielitaitojen oppimista ja motivoi opiskelijaa. Arkielämälähtöisyydellä ja osallistumisella paikkakunnan toimintaan sekä oman asuinalueen tuntemuksella on myös tärkeä sija Suomistartti-koulutussuunnitelmassa. Perinteisen luokkahuoneopetuksen lisäksi on siis pyritty luomaan mahdollisimman monipuolinen toiminnallinen ohjelma. Opetus toteutettiin miltei yksinomaan lähiopetuksena, niin että etäopetuspäivien määrä jäi hyvin vähäiseksi tai niitä ei ollut lainkaan. Jo suunnitelmassa todettiin, että etäopetusta ei tulisi olla ainakaan aivan kielen opiskelun alkuvaiheessa. Etäopetusta järjestettiin siis vain poikkeustapauksina. Opetuspäivän pituus oli 4 5 tuntia päivässä. Ensimmäisessä Suomistartti-koulutuksessa koulupäivät rakennettiin siten, että lähes joka päivä aamupäivä oli kielen opiskelua luokkahuoneessa ja iltapäivät oli varattu erilaisille vierailuille, liikuntaohjelmalle, käden taidoille tai muulle toiminnalle. Koulutuksen aikana pyrittiin seuraamaan mahdollisimman tiiviisti paikkakunnan tapahtumia ja osallistumaan niihin. Tällaisia tilaisuuksia ja esimerkiksi vapaaehtoistyötä käytettiin myös hyväksi ryhmän eriyttämisessä taitotasojen mukaan. Paikallistuntemuksen lisääminen ja uuden kotikunnan elämään osallistuminen ovat kuitenkin tärkeitä kaikille opiskelijoille, ja tällaisen sisäl- sininen ajatus - vihreä elämys 9

lön toteuttaminen onnistuu vain, jos kouluttajien joukossa on paikkakunnan toimintaa tuntevia ihmisiä, tai että koulutuksen järjestäjä aktiivisesti hakee kontakteja. Koulutussuunnitelmassa mainittu aktiivinen vuorovaikutus muiden paikallisten toimijoiden kanssa siis toteutui näiltä osin. Koulutuksen jatkuessa tällaisia yhteistyömalleja voi silti hakea lisää ja pyrkiä jatkossa vakiinnuttamaan niitä osaksi ympärivuotista Suomistartti-koulutusta. Koulutussuunnitelmassa korostettiin myös arkielämänläheisyyttä. Tätä pyrittiin toteuttamaan integroidusti aiheilla, jotka liittyivät opiskelijoiden arkeen sekä keskustelemalla ryhmän kanssa jokapäiväisen elämän tilanteista. Arkielämä tuotiin myös uusien kuntalaisten kursseilla lähelle opiskelijoita infotilaisuuksissa, joissa sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijat saivat tilaisuuden kertoa uusille maahanmuuttajille tärkeistä aiheista ja kuulla heidän kysymyksiään puhelintulkin välityksellä, tai joissa tilaisuuden puhujat edustivat tahoja, joiden kanssa opiskelijat ovat säännöllisesti tekemisissä. Infotilaisuudet olivat siis hyvä keino jakaa johonkin aiheeseen liittyvää tietoutta ja osaamista, mutta niiden aihepiirit eivät jääneet pelkästään yksittäisten tilaisuuksien varaan. Koulutuksessa pyrittiin siis yhdistämään kielen opetukseen perinteisen luokkatyöskentelyn lisäksi erilaista käytännön toimintaa, vierailuja ja liikkumista paikkakunnalla, tapahtumiin osallistumista ja arjen taitojen sekä yhteiskuntatietouden opettelua mahdollisimman monipuolisin tavoin. 2.6.1 Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat Kaikki uudet opiskelijat haastateltiin ennen koulutuksen alkua tai sen alkuvaiheessa. Haastatteluissa selvitettiin heidän koulutustaustaansa, työkokemustaan ja kotoutumispolkujaan sekä heidän tavoitteitaan koulutuksen, työelämän ja muiden henkilökohtaisten jatkosuunnitelmien suhteen. Kaikkia asioita ei koulutuksen järjestäjä yksin opiskelijan kanssa aina pystynyt selvittämään yhteisen kielen ja tulkkausmahdollisuuden puuttumisen vuoksi. Olisikin syytä rakentaa alkuhaastattelujärjestelmä, joka järjestettäisiin yhteistyössä kaikkien maahanmuuttajien kanssa toimivien tahojen (koulutuksen järjestäjän, työ- ja elinkeinotoimiston ja tarvittaessa sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön) kanssa, jotta koulutuksen sekä jatkopolkujen suunnittelun kannalta tärkeät tiedot tulisivat kaikkien käyttöön. Haastatteluissa selvisi, että joillakin opiskelijoilla oli jo kurssin alussa selkeät ammatilliset tavoitteet, joten heidän opiskeluohjelmaansa sisältyi työharjoittelua tai ammatillisia opintoja. Toiset opiskelijat taas olivat käyneet jo useita suomen kielen kursseja läpi, joten heidän kohdallaan henkilökohtaisten suunnitelmien laatimisen lisäksi oli keskityttävä motivaation ylläpitoon ja realististen mahdollisuuksien kartoittamiseen. Suuren osan, etenkin vain vähän aikaa maassa olleiden henkilökohtaiset suunnitelmat olivat vielä epäselviä, sillä elämä Suomessa oli muutaman kuukauden asumiskokemuksen jälkeen vielä uutta ja outoa. Lisäksi muutamille Suomistartti-koulutus oli ensimmäinen kokemus koulunkäynnistä. Tällaisten opiskelijoiden kohdalla pyrittiinkin selvittämään, millaisia arjen taitoja he tarvitsivat ja antamaan kurssin sisällön kautta perustietoja suomalaisesta arjesta. Näitä saattoivat olla esimerkiksi kellon tunteminen ja aikataulujen merkitys, rahan käyttö, lasten koulunkäynti ja sen tukeminen, lasten kasvatus, terveydenhoito- ja muut peruspalvelut, asumiseen liittyvät tiedot ja taidot ja monet muut arkielämään liittyvät asiat. Henkilökohtaisiin opintosisältöihin eri tasoilla voisi tulevissa koulutuksissa kiinnittää enemmänkin huomiota. Myös haastatteluihin voisi palata ja päivittää niitä joitakin kertoja kurssin aikana, etenkin jos koulutus kestää esimerkiksi kokonaisen lukuvuoden. Usein opiskelijoiden jatkosuunnitelmat selvenevät ja täsmentyvät vähän kerrallaan kurssin edetessä, kun heidän suomalaisen yhteiskunnan sekä paikkakunnan koulutus- ja työelämämahdollisuuksien tuntemuksensa, kielitaitonsa ja muu osaamisensa kehittyy. 2.6.2. Suomen kieli ja viestintä Koulutussuunnitelman mukaisesti suomen kieltä, suullista ja kirjallista viestintää, kuullun ja luetun ymmärtämistä ja rakenteiden osaamista opiskeltiin Suomistartissa opiskelijoiden taitotason mukaan. Edis- 10 Pudasjärvi

tyneemmät opiskelijat saivat opiskella muita vaativampia tehtäviä, kun taas alkeistason opiskelijat kävivät läpi suomen kielen perusteita. Perusasioita, kuten sanastoa ja fraaseja toistettiin tarvittaessa aloittelijoiden ja hitaasti etenevien kanssa useita kertoja. Etenkin luku- ja kirjoitustaidottomien opiskelijoiden osalta keskityttiin suulliseen kielitaitoon ennen lukutaidon opettelun aloittamista. Suullisella viestinnällä on muutenkin keskeinen osa koulutuksessa. Kirjallisen kielitaidon hallintaa voi taas korostaa sellaisten oppilaiden kanssa, joilla on esimerkiksi selkeät tavoitteet ammatillisten tai suomen kielen jatko-opintojen suhteen. Sanaston kartuttaminen ja puheen tuottaminen sekä ymmärtäminen olivat alkuvaiheen opiskeluissa etusijalla, kun taas edistyneempien opiskelijoiden kurssin sisällössä voitiin käsitellä vaativampia luetun ymmärtämisen tehtäviä, tekstin tuottamista ja kielioppirakenteita. 2.6.3. Arjen taidot Arjen taitoja voi sisällyttää koulutukseen eri tavoin opiskelijoiden taustan ja elämäntilanteen mukaan. Arjen taitojen opintosisältö on joka tapauksessa tärkeä kaikille maahanmuuttajille heidän Suomeen tulon syystään riippumatta. Arjen taitoja voi opiskella sekä integroimalla aiheita kielen opetukseen että erilaisilla keskusteluilla, infotilaisuuksilla ja käytännön toiminnalla. Kellonaikojen ja aikataulujen tuntemus sekä niiden merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa tulevat esiin monilla eri tavoin kotoutumiskoulutuksissa. Ruokaan liittyviä asioita, aikoja ja päivärytmiä, pukeutumiseen, lasten kasvatukseen ja koulunkäyntiin, terveydenhoitoon, hammashygieniaan, asumiseen, rahankäyttöön ja moniin muihin arkielämään liittyviä aiheita voi luontevasti yhdistää kieliopetukseen. Kesän ja syksyn 2012 Suomistartti-koulutuksissa arjen taitojen osuutta toteutettiin erityisesti sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien kanssa erilaisissa infotilaisuuksissa, joita järjestettiin yleensä puhelintulkkauksen avulla. Näiden tilaisuuksien aiheet liittyivät usein suoraan arkielämään. Arkielämän asioita voi harjoitella myös autenttisissa tilanteissa ja draamaharjoituksina. Uimahallin käyttö ja uimakoulu on hyvä esimerkki toiminnallisuuden ja arjen taitojen harjoittelusta kielikoulutuksen yhteydessä: samaan vierailuun sisältyy harjoitus lipun ostamisesta, kirjallisten ohjeiden ja hinnaston tulkinnasta, yhteisestä toiminnasta ja paikkakuntaan tutustumisesta. Koska useilla oppilailla on kouluikäisiä lapsia, pidettiin tärkeänä opettaa vanhemmillekin uimataidon lisäksi kaikkea, mitä uimahallissa täytyy olla mukana, miten lippu ostetaan, millaisia sääntöjä uimahallissa täytyy noudattaa, millaisia turvallisuusnäkökulmia uimahalliin liittyy, minkä ikäiset lapset saavat mennä yksin uimaan ja kuinka toimitaan, jos ei itse osaa vielä uida. Esimerkkinä kielen oppimiseen integroidusta arkielämän opetuksesta voi mainita tunnilla opetellut liikenneaiheet, joissa opastettiin kävely- ja pyöräteillä kulkemista sekä yleisiä liikennesääntöjä jalankulkijan näkökulmasta. Koulutuksessa tutkittiin myös bussiaikatauluja, sillä juuri kenelläkään opiskelijoista ei ollut autoa tai autonkäyttömahdollisuutta. Yksi esimerkki arkisesta infotilaisuudesta, joka järjestettiin puhelintulkkauksen avulla, on kaupungin asuntotoimiston edustajan vierailu, jonka aikana käytiin läpi erilaisia suomalaisen vuokra-asumisen piirteitä ja opiskelijat saivat esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Infotilaisuudet eivät silti olleet irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aiheisiin tartuttiin tunnilla ennen ja jälkeen tilaisuuksien. Esimerkiksi ruokaa ja ravintoa käsiteltiin monipuolisesti yhdistämällä aihepiirin sanaston opettelua luokkahuoneessa, vierailuilla ruokakauppaan ja laittamalla ruokaa. Myös rahan käyttöä opiskeltiin eri tavoin; esimerkiksi ennen sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien valmistelemaa rahankäyttöinfoa luokassa käytiin läpi erilaisia ostotilanteita leikkirahojen avulla, tutkittiin kauppojen hintamerkintöjä sekä luokassa että vierailuilla ruokakauppaan ja harjoiteltiin ostotilanteita. Arjen taitoihin voi siis sisältyä kaikkea, mitä Suomeen muuttavan ihmisen täytyy tietää pystyäkseen toimimaan itsenäisesti Suomessa ja huolehtiakseen perheestään. Usein tiedot ja taidot ovat samanlaisia kuin opiskelijoiden kotimaassa, ja joskus hyvinkin erilaisia, joten erilaisia teemoja on hyvä käsitellä mo- sininen ajatus - vihreä elämys 11

nipuolisesti. On myös tärkeää antaa opiskelijoille tilaisuuksia esittää kysymyksiä, sillä joskus pitkäänkin Suomessa asuneilla saattaa olla epäselvyyttä asioista, joissa heidän lähipiirinsä ei ehkä ole osannut antaa neuvoja. 2.6.4. Suomalainen yhteiskunta ja työelämä Työelämää voi käsitellä koulutuksessa myös sellaisten opiskelijoiden kanssa, joille työnhaku ei vielä ole ajankohtaista. Työelämätietouden opetussisältöä voi toteuttaa esimerkiksi erilaisilla yritysvierailuilla, noudattamalla työelämän perussääntöjä myös kurssin aikataulujen pitämisen ja sairaus- ja muiden poissaolojen ilmoitusvelvollisuuden suhteen, keskustelemalla opiskelijoiden mahdollisesta työkokemuksesta ja ammatillisista tavoitteista sekä integroimalla työhön ja ammatteihin liittyviä aihepiirejä kielen opetukseen. Ensimmäisessä Suomistartissa kaksi hyvin edistynyttä opiskelijaa pääsi noin kuukauden pituiseen työharjoitteluun, mikä johtikin heidän työllistymiseensä tai ammatillisiin opintoihin hakeutumiseen. Lisäksi yksi opiskelija sai suorittaa itsenäisiä ammatillisia opintoja kurssin osana, mikä vaikutti hänen työllistymiseensä pian kurssin päättymisen jälkeen. Kesällä ja syksyllä 2012 järjestetyillä lyhyemmillä Suomistartti-kursseilla työharjoittelua ei toteutettu, mutta sen sijaan työelämätietoutta integroitiin muuhun ohjaukseen ja kielen opetukseen. Työharjoitteluun osallistuneet opiskelijat olivat kokemukseensa tyytyväisiä ja saivat siitä käytännön tietojen ja työssä tarvittavien kieli- ja muiden taitojen lisäksi arvokasta tukea työnhakuun koulutuksen jälkeen. Suomalaisen yhteiskuntatietouden opetus toteutettiin integroidusti kielenopetuksessa tai infotilaisuuksien osana. Alkuvaiheen opetuksessa korostuvat perustiedot suomalaisesta arjesta, kuten yhteiskunnan palveluista, tapakulttuurista ja perhe-elämästä. Kurssilla käytiin läpi perusasioita Suomen maantieteestä ja perusrakenteista. Kauemmin Suomessa asuneiden opiskelijoiden kanssa voi käsitellä laajemmin Suomen historiaa, yhteiskuntarakennetta ja yleistietoa Suomesta joko kielen opetukseen integroituina tai pienryhmäkeskusteluissa. Suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteitä, Suomen maantiedettä ja sijaintia Euroopassa sekä monia virastoasioiden, kuten kirjeiden tutkimista ja kirjallisten tiedotusten tulkintaa voi luontevasti yhdistää kielen opetukseen. 2.6.5. Yksilö- ja ryhmäohjaus Yksilö- ja ryhmäohjausta voi toteuttaa opintoryhmää eriyttämällä ja jakamalla sitä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi siten, että osa opiskelijoista osallistuu muuhun toimintaan, tai opiskelijalle varataan henkilökohtaista keskusteluaikaa muun opetuksen ulkopuolella. Koska Suomistartin ohjelmaan sisältyi runsaasti erilaisia toiminnallisia osuuksia, tapahtumatoimintaa ja vierailuja, joihin usein osallistui vain osa ryhmästä, yksilö- ja ryhmäohjaukselle jäi tilaa. Merkittävä osa yksilö- ja ryhmäohjauksessa toteutettiin yhteistyössä kaupungin etsivän nuorisotyön tekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien kanssa. Sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille annettiin mahdollisuus järjestää ohjaustilanteita omien asiakkaidensa kanssa koulutuksen sisällä. Kokeiluna toteutettiin myös muutama erityinen naisten tunti, jonka aikana naispuoliset maahanmuuttajaopiskelijat saivat puhelintulkin avulla esittää kysymyksiä ja saada neuvoja heitä askarruttaviin kysymyksiin. Etsivän nuorisotyön tekijät puolestaan osallistuivat aktiivisesti nuorten opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen järjestämälle heille säännöllisesti omia tapaamisia. Myös kielikurssin vastuukouluttaja pystyi hyödyntämään ryhmän jakamista käyttämällä yhteistyötahojen tilaisuuksien ajat muiden opiskelijoiden henkilökohtaiseen tai pienryhmäohjaukseen. Näin esimerkiksi yksi kouluttaja saattoi lähteä pienen ryhmän kanssa virastokäynneille, antaa työnhakuneuvoja tai tarvittaessa muuta yksilöohjausta. Moniammatillisen yksilö- ja ryhmäohjauksen toteuttamisessa on siis ratkaisevan tärkeä koulutusmalli, jossa vastuukouluttajan lisäksi yhteistyössä on useita toimijoita. 12 Pudasjärvi

Henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan osuutta on syytä kehittää edelleen lisäämällä moniammatillista yhteistyötä sekä järjestämällä koulutuksen järjestäjän omaa toimintaa. Vaikka ryhmän eriyttäminen antaakin hyviä mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen, on erityiselle ohjaukselle tarvetta erilaisissa tilanteissa: alkuvaiheessa, oppimisvaikeuksien selvittämisessä sekä toisaalta edistyneempien oppilaiden nivelvaiheissa, kun he hakeutuvat ammatilliseen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Henkilökohtaista neuvontaa tarvitsevat myös sellaiset opiskelijat, joiden opiskelumotivaatio on heikko pitkään jatkuneen kielikurssilta toiselle siirtymisen jälkeen, mikäli omat tavoitteet eivät kursseista huolimatta ole edistyneet tai selkiytyneet. Onkin tärkeää, että kielikoulutuksen järjestäjällä olisi monipuolinen yhteistyöverkosto, jotta kukin opiskelija saisi juuri sellaista tukea ja apua kuin hänen tilanteessaan on tarpeen. On huomattava, että jo hyvin suomea osaavatkin maahanmuuttajaopiskelijat saattavat tarvita erityistä tukea, jotta he pääsevät kiinni työelämään. Esimerkiksi Suomistartti-koulutuksessa tällaisissa nivelvaiheissa todettiin tärkeäksi yhteistyö TE-toimiston, kaupungin työllistämispalvelujen ja paikkakunnalla toimivan työllistämishankkeen kanssa. Opiskelijat saivat konkreettisia neuvoja opintoihin hakeutumisesta tai työnhakudokumenttien laatimisesta samoin kuin selvitystä opintojen rahoituksesta tai palkkatuen mahdollisuuksista. Tällaiselle tuelle on usein tarvetta vielä varsinaisen kurssin päättymisen jälkeenkin. Jotta eteneminen kielikoulutuksesta työelämään tapahtuisi mahdollisimman tehokkaasti, ohjauksen ja neuvonnan ei pitäisikään loppua kielikurssin päättymiseen, vaan opiskelijoilla tulisi olla sen jälkeenkin mahdollisuus pyytää neuvoja esimerkiksi työelämään tai opiskeluun liittyvistä asioista. 2.6.6. Tukiopetus Suomistartti-koulutuksessa on ollut merkittävänä apuna työharjoittelijoiden ja yhden vapaaehtoistyöntekijän osuus tukiopetuksen järjestämisessä kesän ja syksyn kurssien aikana. Kurssilla saatiin hyviä kokemuksia siitä, että itsekin maahanmuuttajataustaiset harjoittelija ja vapaaehtoinen osallistuivat pienryhmien opetuksen toteuttamiseen. Tällaisesta tuesta on hyötyä etenkin, jos ryhmässä on useita eritasoisia opiskelijoita, esimerkiksi sekä luku- ja kirjoitustaidottomia että lukutaitoisia aloittelijoita ja lisäksi nopeasti eteneviä opiskelijoita, joilla on jo kokemusta vieraiden kielten opiskelusta. Jos harjoittelijoita ja vapaaehtoisia käytetään apuna koulutuksen toteuttamisessa, kouluttaja pystyy tehokkaasti toteuttamaan ryhmän eriyttämistä opiskelijoiden taitotason mukaan. Koulutuksen sisällön mukauttaminen opiskelijan taitotason mukaan auttaa myös opiskelumotivaation ylläpidossa, niin että hitaasti etenevät eivät tuskastu liian vaativaan tahtiin tai nopeasti etenevät eivät kyllästy jatkuvaan toistoon. Lyhyetkin mahdollisuudet oppilasryhmien eriyttämiseen ja tarvittaessa opiskeltujen asioiden kertaamiseen alkeistason opiskelijoiden kanssa auttavat oppilaita merkittävästi. 2.6.7. Valinnaiset opinnot Myös valinnaisilla opinnoilla on tärkeä osuus Suomistartin toteuttamisessa. Valinnaisuudella tarkoitetaan sellaisia opintosisältöjä, joihin kaikki ryhmän jäsenet eivät osallistu yhdessä ja joiden järjestäminen lähtee opiskelijoiden omien tavoitteiden tukemisesta tai henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Esimerkiksi käden taidot ja liikunta sekä muu toiminnallinen opiskelu voi kuulua joko kaikkien tai vain muutamien opinto-ohjelmaan. Toisaalta taas valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää erilaista työharjoittelua, vapaaehtoistyötä tai erilaisiin tapahtumiin osallistumista, ammatillisia opintoja, tietokoneiden käytön opettelua tai muita taitoja, joita opiskelijat tarvitsevat arjessaan tai työelämän tavoitteissaan. Valinnaiset opinnot ovat tärkeitä myös motivaation kannalta, sillä esimerkiksi käden taidot, liikunta ja musiikki voivat tukea monin tavoin oppilaan edistymistä. Valinnaiset oppisisällöt voivat myös antaa oppilaille uusia ajatuksia jatkosuunnitelmien laatimisessa. Ensimmäiseen Suomistartti-koulutukseen sisältyi useita vierailuja yrityksiin ja paikallisiin virastoihin (mm. poliisilaitos ja työ- ja elinkeinotoimisto) sekä osallistumista esimerkiksi kyläyhdistysten tapahtumiin tai kaupungin kaikille asukkaille avoimiin tilaisuuksiin. Tällaisia tilaisuuksia olivat koulutuspaikan avoimien sininen ajatus - vihreä elämys 13

ovien päivä rasisminvastaisella viikolla ja talvinen ulkoliikuntapäivä sekä markkinat ja muut kaupungin tapahtumat. Suomistartti-kurssin opiskelijoita oli esimerkiksi mukana järjestämässä virkistyshetkiä kyläyhdistysten senioripäiville, ulkoiluhetkiä paikkakunnalla toimivan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen asukkaille sekä toimitsijoiden apuna koulujen hiihtokilpailuissa. Kurssilaiset osallistuivat myös Maailman siivouspäivä -tapahtumaan keväällä 2012 puhdistamalla koulun lähistöä talven jälkeisistä roskista. 2.6.8. Osallistava toiminta Suomistartin perusajatuksena on liittää käytännön toiminta ja lähiyhteisön elämään osallistuminen kiinteästi suomen kielen opiskeluun. Koulutussuunnitelmassa todetaankin, että kieltä opitaan kaikkialla, missä sitä käytetään. Ensimmäisellä Suomistartti-kurssilla ohjelmaan sisältyi runsaasti vierailuja yrityksiin ja paikallisiin virastoihin, erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin tutustumista ja käden taitoja sekä esimerkiksi valokuvaus- ja videokuvausprojektien toteuttamista. Vierailuja toteutettiin esimerkiksi paikallisiin yrityksiin, poliisilaitokselle, kirjastoon, näyttelyihin, nuorten työpajalle ja muihin kohteisiin. Yhteisiä tapahtumia toteutettiin myös paikallisen alakoulun kanssa. Opiskelijoita osallistui erilaisiin vapaaehtoistehtäviin, esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen liikuntahetkiin, paikallisten kyläyhdistysten senioripäivien ohjelmaan, koulujen hiihtokilpailujen avustaviin tehtäviin sekä erilaisiin avoimiin tapahtumiin ja talkootöihin kuten talviliikuntaretkeen ja maailman siivouspäivään. Liikunnan, käsitöiden ja taideaineiden opetusta järjestettiin yhteistyössä Liikuntaa kaikille -hankkeen, Koti maalla -hankkeen ja Pudasjärven kansalaisopiston kanssa. Kerran viikossa järjestettiin myös naisille ja miehille erilliset ryhmät, niin että naiset osallistuivat kansalaisopiston järjestämälle Naisten virtapiiri -kurssille tai käsityöohjaukseen vapaaehtoisten kanssa, kun taas kurssin nuorille miehille oli tarjolla pienryhmätoimintaa etsivän nuorisotyön tekijöiden kanssa. Kesällä ja syksyllä järjestetyillä lyhyemmillä kursseilla osallistavaa toimintaa toteutettiin esimerkiksi liikuntatoimen kanssa uimakouluna ja muina liikuntahetkinä sekä kurssin kouluttajien toimesta, tutustumisena lähiympäristöön ja vierailuina esimerkiksi kirpputoreille ja kauppoihin, kaupungin ulkoilumaastoon sekä osallistumalla kesätapahtumiin. Esimerkkinä syksyn kurssin tapahtumista voi mainita osallistumisen Invalidiliiton monikulttuuriseen tapahtumaan, jossa ryhmä opiskelijoita piti lauluesityksen. Käden taitojen ja taideaineiden osuus etenkin syyslukukauden Suomistartissa oli merkittävä. Osin tätä opetusta toteutettiin yhteistyössä kansalaisopiston kanssa, etenkin musiikkiopetusta, ja osin kurssin omien kouluttajien ja opiskelijoiden toimesta. Kielikurssien osallistujien joukosta saattaa löytyä eri alojen osaajia, esimerkiksi käsitöiden, askartelun ja esittävän taiteen, joiden taitoja on hyvä käyttää hyödyksi kielen opiskelun ja toiminnallisen osuuden yhdistämisessä. Tällaista oppilasryhmän omaa osaamista hyödynnettiin Suomistartissa, kun yksi opiskelija suunnitteli ja toteutti yhdessä kouluttajan kanssa käden taitojen opetusta. Kokemuksesta hyötyivät sekä muut opiskelijat, jotka oppivat uusia taitoja, omaa erityisosaamistaan käyttävä opiskelija sekä kouluttaja, joka sai kurssille monipuolista sisältöä. 14 Pudasjärvi

3. Kehitettävää tuleville Suomistartti-kursseille 3.1. Henkilökohtainen tuki ja ohjaus Vaikka erityisen tuen tarpeet on tiedostettu jo koulutussuunnitelmassa, on silti huomattava, että käytännön koulutuksen järjestämisessä joihinkin erityisen tuen tarpeisiin on vaikea puuttua tai niihin tarvittavia rakenteita ja palveluja ei ole olemassa. Esimerkiksi nuorille aikuisille, joilla on oppimisvaikeuksia, ei löydy ainakaan pienillä paikkakunnilla tahoja, joissa voitaisiin diagnosoida näiden vaikeuksien syitä, tai erityisopetuksen mahdollisuuksia ei ole olemassa. Tällaisten asioiden selvittämiseksi olisi luotava entistä laajempia yhteistyöverkostoja, jotta opiskelijoille löytyisi juuri heille sopivia tuen malleja. Koulutuksen aikana on kuitenkin mahdollista eriyttää ainakin osin opiskelijaryhmiä, kun koulutuksen järjestämiseen osallistuu eri tahojen toimijoita. Kouluttaja voi myös jakaa opiskelupäivän aikana ryhmää taitotasojen mukaisesti ja antaa tarvittaessa edistyneille vaativampia lisätehtäviä. Vaikeinta ryhmän eriyttäminen on, jos opiskelijoiden joukossa on esimerkiksi vain yksi luku- ja kirjoitustaidoton opiskelija tai vain yksi selkeästi muita edistyneempi. Omat hankaluutensa on myös ryhmissä, joissa on muutama hyvin kieltä puhuva mutta erittäin heikosti lukeva opiskelija. Lisäksi yli 17-vuotiaiden nuorten opiskelijoiden mahdollisten lukihäiriöiden tai muiden oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja etenkin avun hakeminen on pienessä kunnassa hyvin vaikeaa, sillä erityisopetusta aikuisille maahanmuuttajille ei ole tarjolla. Kouluttaja pystyy tukemaan esimerkiksi lukemisen opettelussa antamalla opintoryhmälle eritasoisia tehtäviä ja varaamalla aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen, mutta varsinaisen erityisopetuksen mahdollisuutta ei ole. Myös diagnosointimahdollisuuksien hakeminen on hyvin vaikeaa. Hankkeen aikana kävikin selväksi, että myöhään maahan tulleet nuoret maahanmuuttajat, etenkin jos heillä ei ole mahdollisuutta päästä peruskoulun valmistavaan opetukseen, jäävät usein erityisopetusmahdollisuuksien ulkopuolelle. 3.2. Moniammatillisuuden kehittäminen Moniammatillista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen, samoin kuin hakea entistä monipuolisempia tapoja toteuttaa toiminnallista opetusta. Kouluttajan on hyvä ottaa yhteyttä esimerkiksi paikallisiin toimijoihin, jotka ovat tekemisissä erilaisten maahanmuuttajien kanssa, jotta näiden kautta saataisiin tietoa siitä, millaisia asioita koulutukseen voisi sisällyttää sekä siitä, millaisia ohjauksen mahdollisuuksia paikkakunnalta löytyy. Henkilökohtaista ohjausta annetaan kaikille opiskelijoille riippumatta heidän maahanmuuton syystään. On hyvä muistaa, että maahanmuuttajien enemmistö on muita kuin turvapaikanhakijoita ja pakolaistaustaisia, joiden kanssa sosiaaliohjaajat ja -työntekijät ovat luonteva yhteistyötaho. Muille, esimerkiksi avioliiton, opiskelun tai työn vuoksi Suomeen tulleille, kielikouluttaja on usein ainoa henkilö, jolta voi kysyä neuvoa erilaisissa ongelmatilanteissa. Olisikin tärkeää, että myös Suomistartin kouluttajalla olisi yhteistyöverkostoissaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka voisivat neuvoa myös muita kuin pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisia maahanmuuttajia. Myös kouluttajien on tärkeää pitää huolta, missä kulkevat rajat niissä asioissa, joissa he ammattitaitonsa sisällä pystyvät auttamaan. Esimerkiksi suomen kielen kouluttaja voi auttaa käytännön toimissa kuten Kelan paperien täyttämisessä, mutta hän ei voi esimerkiksi antaa neuvoja henkilökohtaiseen elämään liittyvissä pulmissa. Kielikouluttajan on kuitenkin tärkeää tietää tarkasti eri tahot, jonne ongelmiinsa ratkaisua etsivän maahanmuuttajaopiskelijan voi ohjata. Sekä maahanmuuttajaopiskelijan että kouluttajan on tiedettävä, että kaikissa yksiköissä (esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistossa, sosiaalitoimistossa, asuntotoimistossa, jne.) maahanmuuttaja-asiakas saa asiantuntevaa ohjausta ja neuvontaa ilman kielikouluttajan läsnäoloa. sininen ajatus - vihreä elämys 15

3.3. Pitkät välimatkat ovat maantieteellisesti laajan alueen haasteita Tulevaisuudessa Suomistartin toteuttamisessa Pudasjärvellä on kiinnitettävä jo suunnitteluvaiheessa huomiota alueen erityispiirteeseen; pitkiin välimatkoihin. Ne on otettava huomioon koulutussuunnittelussa ja toteutuksessa. Koulutuksessa on pystyttävä käyttämään hyväksi olemassa olevia julkisen liikenteen palveluja sekä kehitettävä uusia tapoja mahdollistaa opiskelijoiden liikkuminen paikkakunnalla ilman omaa autoa. Myös uusien teknologioiden käyttöönotto ja hyödyntäminen opetuksessa mahdollistaa paikasta riippumattoman opetuksen ja opetukseen osallistumisen. 3.4. Koulutuksen aikataulutus Tulevaisuudessa Suomistartin ja sitä seuraavien kotoutumiskoulutusten ja muiden toimenpiteiden on linkityttävä toisiinsa aikataulullisesti niin, että toimenpiteet seuraavat joustavasti ja tavoitteellisesti toisiaan. Tässä erityisesti viranomaisyhteistyö on ensiarvoisen tärkeää koulutusten järjestäjien, työvoimaviranomaisten ja Kelan välillä. 4. Koulutuksen onnistumisen avaintekijät joustavuus ja moniammatillisuus Keskeistä Suomistartti-koulutuksessa on yhteistyö eri toimijoiden välillä. Koulutuksen sisällössä painotetaan paljon muutakin kuin vain perinteistä luokassa tapahtuvaa kielen rakenteiden tai sanaston oppimista. Erityisesti toiminnallisen oppimisen ja osallistuvan toiminnan toteuttamiseen tarvitaan useita tahoja. Tässä mielessä koulutusmalli, jossa yhden vastuukouluttajan lisäksi toimii eri alojen asiantuntijoita, kouluttajia ja muita yhteistyötahoja, on keskeisen tärkeää. Vastuukouluttaja huolehtii varsinaisesta kielen opetuksesta, johon integroidaan myös muuta aihesisältöä, kuten arjen taitoja ja yhteiskuntatietoutta. Eri alojen paikallisten toimijoiden osallistuminen samoin kuin tiedon kulku kouluttajan ja tapahtumien järjestäjien välillä on välttämätöntä, jotta kotoutumiskoulutuksessa voidaan toteuttaa suunnitelmassa tavoitteeksi määritelty lähiyhteisön elämään osallistuminen. Koulutussuunnitelmassa on nostettu keskeiseksi joustavuus, henkilökohtaisuus ja osallistava toiminta. Tämän periaatteen mukaan koulutukseen voi hakeutua milloin tahansa, jokaiselle opiskelijalle määritellään omia tavoitteita ja pyritään löytämään erilaisia keinoja tukea heidän henkilökohtaisia kotoutumispolkujaan. Yhden vastuukouluttajan ja useiden yhteistyötahojen malli mahdollistaa ryhmien eriyttämisen ja pienryhmäohjauksen. Ohjaus saattaa olla keskustelua, suunnitelmien laatimista, lomakkeiden täyttämistä, työ- ja koulutustaustan selvittämistä tai erilaisiin oppimistehtäviin liittyvää tukiopetusta ja -ohjausta. Henkilökohtaisten ja taitotasoiltaan erilaisten opiskelijoiden ohjauksen tarpeet ovat hyvin erilaisia, ja juuri tätä osa-aluetta onkin koulutuksessa edelleen syytä kehittää. Henkilökohtaisuuden, osallistavan toiminnan ja tekemällä oppimisen toteuttamisessa on siis tärkeää monipuolinen verkostoyhteistyö ja malli, jossa toiminnassa on mukana vastuukouluttajan lisäksi muita eri alojen osaajia. Kunnan itse järjestämässä koulutuksessa tällainen malli on melko vaivaton toteuttaa, sillä kouluttajalla on tai hän saa luontevasti yhteyden kunnan muihin yksiköihin. Koulutuksessa voidaan siis hyödyntää eri alojen ammattilaisten osaamista ilman kovin suuria erityisresursseja. Esimerkiksi etsivän nuorisotyön, kansalaisopiston ja liikuntatoimen työntekijät osallistuivat Suomistartin toteuttamiseen osana omaa työnkuvaansa (noin kaksi tuntia viikossa). Esimerkiksi etsivän nuorisotyön tekijät viettävät nuorten opiskelijoiden kanssa aikaa tekemällä erilaisia asioita yhdessä, keskustelemalla ja antamalla nuorille tilaisuuden tutustua paikkakuntaan nuorisotyön näkökulmasta luoden samalla heidän kanssaan luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen. Näin nuoret opiskelijat saavat puhua heitä askarruttavista asioista tavalla, johon suuressa ryhmässä ei ole mahdollisuuksia. 16 Pudasjärvi

Tiivis yhteistyö Oulunkaaren pakolaistyön ohjaajien kanssa oli myös keskeinen tekijä Suomistartin kesäja syyslukukauden kurssien toteutumisessa. Yhdessä ohjaajien kanssa suunniteltiin ja toteutettiin erilaisia infotilaisuuksia, joiden aiheet tulivat esiin joko ohjaajien käytännön työstä tai teemoista, joita ilmeni koulutuksen aikana. Myös henkilökohtaista ja ryhmäohjausta pystyttiin toteuttamaan yhteistyössä esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä, työ- ja elinkeinotoimiston kanssa asioinnissa ja rahankäytön opettelussa. 5. Opiskelijapalautteet Suomistartin opiskelijoilta pyydettiin palautetta kurssin sisällöstä, ohjelmasta ja toteutuksesta. Kevätlukukauden 2012 lopussa 8 opiskelijaa täytti palautelomakkeen, ja kaikki arvioivat kurssin kokonaisuuden joko arviolla hyvä tai erittäin hyvä. Monipuolinen ohjelma sai kiitosta. Muutama opiskelija arvosteli liiallista liikunnan määrää, ja kaikki eivät pitäneet käden taitojen ja taideaineiden opetuksesta. Tapahtumatoiminta, vapaaehtoistyö ja erilaiset vierailut saivat eniten myönteistä palautetta. Myös arjen taitojen opetusta ja ryhmän jakamista naisten ja miesten ryhmiin kerran viikossa pidettiin keskimäärin hyvänä. Yksikään opiskelija ei arvioinut kurssin onnistumista huonoksi. Eniten en osaa sanoa -arvioita ja moitteita keräsivät tietokoneiden puute, pöytien ja tuolien soveltuvuus luokkaan sekä osittain oppimateriaali. Näihin puutteisiin kiinnitettiin huomiota kesäkurssilla, jota varten luokkaan vaihdettiin pienemmät pöydät, hankittiin tietokoneita oppilaskäyttöön ja siirryttiin kaikille yhteisen oppikirjan mallista enemmän eriytettyihin ja kouluttajan itse laatimiin oppimateriaaleihin. Myös koulupäivän pituutta, 4 5 tuntia päivässä, 5 päivää viikossa, pidettiin hyvänä. Kesäkurssin 2012 opiskelijoista oli usea lukutaidoton, mutta lukutaitoiset nuoret opiskelijat täyttivät palautelomakkeen. Kaikki arvioivat suomen kielen opetuksen erittäin hyväksi, ja arvostivat etenkin liikuntaohjelmaa, johon kuului uimakoulua ja kuntosalin käytön opettelua. Myös tietokoneiden käyttöä pidettiin erittäin hyvänä. Syyslukukauden 2012 kurssille osallistui yhtä lukuun ottamatta samoja ihmisiä kuin aiemmille kursseille, joten uutta kirjallista palautekyselyä ei järjestetty. Syyslukukauden kurssilla oli runsaasti käsitöitä, käden taitoja ja musiikkia. Keskusteluissa opiskelijoiden kanssa selvisi, että retkiä lähiluontoon pidettiin hyvinä kokemuksina, samoin kuin vierailuja ruokakaupoissa ja ruokapäivän järjestämistä. Käden taitojen, kuvataiteen ja musiikin osalta opiskelijoiden palaute riippui heidän henkilökohtaisesta kiinnostuksestaan: esimerkiksi laulamista ja soittamista harrastavat nauttivat musiikkitunneista enemmän kuin toiset. Käsitöiden tekemiseen lähes kaikki opiskelijat suhtautuivat yleisesti innokkaasti, kun taas piirtäminen ja maalaus jakoivat enemmän mielipiteitä. Päivien vaihtelevilla sisällöillä, erilaisilla vierailuilla ja tapahtumilla sekä käden taitojen opettelulla oli kuitenkin selkeästi tärkeä yhteys opiskelijoiden jaksamiseen, kielen oppimisen tukemiseen ja opiskelumotivaation ylläpitoon. 6. Kunnan järjestämän kotoutumiskoulutuksen vahvuudet 6.1. Joustavuus ja nopea pääsy suomen kielen kurssille Kunnan järjestämän kotoutumiskoulutuksen vahvuuksia ovat Pudasjärvellä olleet koulutuksen joustavuus, alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan saatavuus sekä nopea pääsy suomen kielen kurssille. Kunta pystyy järjestämään omalla paikkakunnalla joustavasti koulutuksen, johon voi hakeutua milloin tahansa. Esimerkiksi ensimmäinen Suomistartti-koulutus aloitti tammikuussa 2012 vain viiden opiskelijan ryhmällä, mutta maaliskuussa opiskelijoita oli jo 12. Näin Suomistartista pääsivät hyötymään sellaisetkin maahanmuuttajat, jotka olivat vielä muissa toimenpiteissä koulutuksen alkaessa, havahtuivat kielen opiskelun tarpeeseen ja opiskelumahdollisuuteen tai muuttivat paikkakunnalle kesken lukukauden. Tämä kokemus sininen ajatus - vihreä elämys 17

18 osoittaa, että kieli- ja kotoutumiskoulutusta tarvitsevien maahanmuuttajien määrää voi olla vaikea ennustaa etukäteen ja koulutusta tarvitsevien määrä saattaa muuttua varsin lyhyessäkin ajassa. Pienellä paikkakunnalla työvoimapoliittisia kielikoulutuksia ei järjestetä jatkuvasti, joten vain niiden varassa oleva kotoutumiskoulutusjärjestelmä tarkoittaisi pitkiä odotusaikoja kuntaan muuttaville maahanmuuttajille. Esimerkiksi Pudasjärvelle vuoden 2012 aikana muuttaneet tai oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat pääsivät opiskelemaan kahden viikon odotusajan jälkeen, kun kunnassa toimi Osallisena Suomessa -hankkeen rahoittama kielikoulutus. Ilman tätä mahdollisuutta odotusaika kielikurssille pääsyyn vuonna 2012 olisi ollut 4 6 kuukautta, sillä vuoden ensimmäiset työvoimapoliittiset kotoutumiskoulutukset alkoivat vasta loka- ja marraskuussa. Kunnan itse järjestämässä kotoutumiskoulutuksessa pystytään toteuttamaan joustavuutta niin hakuaikojen kuin sisällönkin suhteen. Koulutukseen sisältyviä arjen taitoja, yhteiskuntatietoutta ja osallistavaa toimintaa on helppo järjestää paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa. Myös henkilökohtaisen neuvonnan mahdollisuudet ovat paremmat, kun vastuukouluttajalla on yhteyksiä eri alojen ammattilaisiin. Tutustuminen paikkakuntaan ja ympäröivään yhteiskuntaan edellyttää koulutuksen järjestäjän alueen tuntemusta. Virasto- ja työelämävierailujen lisäksi päästään vastuukouluttajan ja muiden kouluttajien omien kontaktien kautta kosketuksiin paikallisiin yhdistyksiin ja vapaaehtoisiin, jotka osaavat myös itse ehdottaa yhteistyötä ja kutsua suomen kielen opiskelijoita omiin tapahtumiinsa. Kunnan omassa kotoutumiskoulutuksessa on myös mahdollista toteuttaa yhteistoimintaa paikkakunnalla toimivien muiden hankkeiden kanssa. Pienellä paikkakunnalla osallistumismahdollisuuksia on rajallisesti, joten kunnan järjestämä kouluttaja pystyy käyttämään hyväkseen kunnan muiden yksiköiden tuoman panoksen. 6.2. Tiedonkulku Kun kielikoulutusta järjestää paikkakunnan oma toimija, tieto siitä leviää monelle taholle, työ- ja elinkeinotoimiston lisäksi muille paikkakunnan toimijoille, kunnan työntekijöille, sosiaalipalveluihin, sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille sekä muille koulutusten järjestäjille. Opiskelijat kuulevat koulutuksesta myös omilta verkostoiltaan, ja kunnan järjestämän koulutuksen yhteyshenkilö löytyy helposti kunnan oman tiedonhaun kautta. Esimerkiksi nuorten maahanmuuttajien tuetun asumisen ohjaajat saattoivat ottaa koulutuksen järjestäjään yhteyttä jo ennen nuorten saapumista paikkakunnalle ja sopia ensimmäisestä tapaamisesta. Toisaalta esimerkiksi avioliiton vuoksi tulleet maahanmuuttajat, jotka eivät välttämättä olleet työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaita, taas löysivät koulutuksen omien verkostojensa kautta. 6.3. Työelämäyhteistyö Lähtökohtaisesti kunnan ja työ- ja elinkeinotoimiston tavoitteet ovat samat: ohjata kurssin osallistujia mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti työelämään. Yhteistyö sekä TE-toimiston että kaupungin työllistämisyksikön kanssa on ollut erittäin tärkeää jatkopolkujen suunnittelussa. Kunnan itsensä järjestämässä kotoutumiskoulutuksessa voidaan nopeasti eteneviä kannustaa hakeutumaan töihin jo kesken koulutuksen tai suorittamaan pitkiäkin työkokeilujaksoja. Tämä onnistuu, kun kouluttaja voi yhdessä opiskelijoiden kanssa määritellä opinnoille henkilökohtaisia tavoitteita, sen sijaan että kaikkia opiskelijoita sitoisivat koulutuksen järjestäjän määrittelemät yleiset tavoitteet. Korkeasti koulutetut ja suomen kielen opinnoissa melko pitkällekin edenneet maahanmuuttajat voivat tarvita erityistä tukea nivelvaiheessa siirryttäessä kielikoulutuksesta työnhakuun. Tällaisista mahdollisuuksista on hyvänä esimerkkinä yhteistyö kaupungin työllistämispalvelujen kanssa. Esimerkiksi ensimmäisen Suomistartti-kurssin opiskelijoista kaksi sai kesätyöpaikan ja kolme sai työharjoittelupaikan heti kurssin päätyttyä. Näistä yksi työllistyi palkkatuettuun työhön ja yksi oppisopimuskoulutukseen kolmen kuukauden sisällä kurssin päättymisestä, mikä on suoraan työllistämisyksikön ja paikkakunnan työelämäpalvelujen yhteistyön ansiota. Suomen kielen kouluttaja saa myös arvokasta ja ajankohtaista tietoa paikkakunnan työtilanteesta, mikä auttaa ohjaamaan kaikkia kotoutumiskurssin opiskelijoita suunnittelemaan jatkopolkujaan pitkällä tähtäimellä. Pudasjärvi

7. Ehdotukset kotoutumista edistävän lain valmistelutyöhön 7.1. Alueellinen erityisyys Hanketta edeltävän tilanteen kuvaus: Lähes jokaisessa Suomen kunnassa asuu maahanmuuttajia, vaikka suurin osa heistä asuukin pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Maahanmuutto haastaa kunnan peruspalvelut huomioimaan myös maahanmuuttajat asiakkainaan ja kehittämään omia palvelujaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin kuntalaisten tarpeisiin. Riippumatta maahanmuuttajien määrästä, kunnan on pystyttävä kehittämään omia peruspalvelujaan (mm. opetus- ja sivistystoimi, asuntotoimi, sosiaali- ja terveyspalvelut) siten, että niissä huomioidaan myös maahanmuuttajien tarpeet. Tämä tarkoittaa henkilöstön osaamisen kasvattamista sekä täysin uusien palvelujen luomista. Pudasjärvi on vuonna 2011 valmistuneessa kuntasuunnitelmassaan linjannut maahanmuuton yhdeksi elinvoimatekijäkseen ja haluaa kehittää maahanmuuttotyötä voimakkaasti nimenomaan kunnan peruspalvelujen kehittämisen kautta. Pudasjärvi on yksi Suomen harvaanasutuista kunnista, jossa välimatkat ovat pitkiä sekä kunnan sisällä että kuntien välillä. Tämän vuoksi palveluja on kehitettävä siten, että niitä voidaan tuottaa sekä paikallisesti että yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Ratkaisuehdotus: Alueelliset erityispiirteet, kuten harva asutus, pitkät välimatkat ja pienet maahanmuuttajien määrät, on pystyttävä huomioimaan kotoutumiskoulutuksen järjestämisessä. Tehokkaan kotoutumiskoulutuksen edellytyksiä ovat muun muassa paikallinen koordinaatio, paikallistuntemus ja moniammatillisuus koulutuksen toteuttamisessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kotoutumiskoulutusten järjestämisessä ja rahoituksessa on oltava useita vaihtoehtoisia tapoja ja malleja, joiden avulla kunnat pystyvät järjestämään kotoutumiskoulutusta, joka huomioi erilaiset maahanmuuttajien ryhmät ja koulutustarpeet. 7.2. Kotoutumiskoulutus osittain kunnan peruspalveluksi Hanketta edeltävän tilanteen kuvaus: Ennen Osallisena Suomessa hanketta Pudasjärvellä suurin osa kotoutumiskoulutuksista järjestettiin työvoimapoliittisina koulutuksina. Maahanmuuttajien määrät ja koulutustarpeet kuitenkin vaihtelevat, eikä niitä aina pystytä ennakoimaan. Tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että pääsyä kotoutumiskoulutuksiin on joutunut odottamaan pitkiäkin aikoja eivätkä tarjottavat koulutukset vastaa kaikkiin olemassa oleviin tarpeisiin. Ihmiset ovat tästä syystä myös eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä päin Suomea he asuvat. Työvoimapoliittiset koulutukset ovat myös menneet aina erillisten ja uusien kilpailutusten kautta, mikä on tarkoittanut sitä, että koulutusten tarjoajat ja toteuttajat ovat vaihtuneet koulutusten välillä. Tämä taas vaikeuttaa koulutusten nivomista toinen toisiinsa ja yhtenäisten ja tavoitteellisten koulutuspolkujen rakentamista. Jos kotoutumiskoulutuksen toteuttaja on jokin muu kuin paikallinen toimija, moniammatillisuus ja yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa vaikeutuu tai jää hyvin vähäiseksi. Ratkaisuehdotus: Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen osittain kunnan peruspalveluna turvaa maahanmuuttajien nykyistä yhdenvertaisemman aseman koulutukseen pääsyn suhteen. Kunnan järjestämässä kotoutumiskoulu- sininen ajatus - vihreä elämys 19

20 tuksessa moniammatillisuus on mahdollista toteuttaa ilman erityisiä lisäresursseja. Kotoutumiskoulutus voidaan kytkeä osaksi kunnan muita palveluja ja siten pystytään toteuttamaan koulutusta moniammatillisesti ja kehittämään samalla kunnan peruspalveluja vastaamaan maahanmuuton tarpeisiin. Pudasjärvellä on Osallisena Suomessa hankkeessa kehitetty kotoutumiskoulutus- ja neuvontamalli, joka yhdistää alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan sekä suomen kielen opiskelun. Sitä toteutetaan niin sanotulla nonstop-periaatteella, mikä tarkoittaa sitä, että koulutukseen pääsee nopeasti eikä pitkiä odotusaikoja pääse syntymään. Koulutus on avointa kaikille, maahanmuuton syystä riippumatta. Koulutuksen sisältöä räätälöidään henkilökohtaisesti ja tavoitteet asetetaan jokaisen henkilökohtaisesta elämäntilanteesta ja tavoitteista käsin. Kunnan mahdollisuudet järjestää kotoutumiskoulutusta omana peruspalvelunaan vaikuttaa ratkaisevasti myös kuntien halukkuuteen vastaanottaa kiintiöpakolaisia. Kunnat haluavat varmistua siitä, että heillä on olemassa ja mahdollista järjestää tarvittavat kotouttamispalvelut, joista kotoutumiskoulutukset ovat erityisen tärkeässä asemassa. Kuntien halukkuuteen ottaa vastaan pakolaisia vaikuttaa myös se, kuinka uudet kuntalaiset kotoutuvat uuteen asuinympäristöönsä. Tähän taas on mahdollista vaikuttaa kunnan peruspalveluja monipuolisesti hyödyntävällä kotoutumiskoulutuksella. 7.3. Perusopetusta ja siihen valmistavaa opetusta myös oppivelvollisuusiän ylittäneille Hanketta edeltävän tilanteen kuvaus: Opinto- ja koulutuspolut rakentuvat Suomessa siten, että jatko-opinnoissa tarvittavat ja vaadittavat valmiudet saadaan peruskoulussa. Peruskouluopintojen tai päättötodistuksen puuttuminen voi vaikeuttaa jatko- ja ammatillisiin opintoihin siirtymistä ja siellä pärjäämistä. Työvoimapoliittiset kotoutumiskoulutukset lähtevät työelämän tarpeista eivätkä vastaa näihin vaatimuksiin, joita jatko- ja ammatilliset opinnot asettavat opiskelijoille. Ratkaisuehdotus: Myös oppivelvollisuusiän ylittäneille tulisi taata mahdollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä, jos koulupolku on heille sopivin kotoutumispolku. Kuntien ja peruskoulun tulisikin pystyä huomioimaan myös tämä ryhmä oppijoissaan niin opettajien osaamisen kuin valtion kunnille myöntämän rahoituksen muodossa. Myös erilaisia ammatillisen koulutuksen ja perusopetuksen yhdistäviä koulutusmalleja tulisi kehittää ja toteuttaa nykyistä enemmän. 7.4. Maahanmuuttajat nykyistä useammin kuntien asiakkaiksi Hanketta edeltävän tilanteen kuvaus: Suurin osa kuntaan muuttavista, yli 17-vuotiaista, maahanmuuttajista ohjautuu työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaiksi riippumatta heidän henkilökohtaisesta koulu- tai työtaustastaan. Pudasjärvellä saatujen kokemusten mukaan kotouttamispalveluja tarjoavien ja tuottavien viranomaisten toimintaa tehostaisi se, jos osa maahanmuuttajista ohjautuisi TE-toimiston sijasta kuntien asiakkaiksi. Tällaisia ryhmiä ovat erityisen tuen tarpeessa olevat (esimerkiksi ilman luku- ja kirjoitustaitoa olevat, vähäisellä koulutaustalla tulevat) ja kaikki ne nuoret, joille sopivin kotoutumispolku on koulupolku. Ratkaisuehdotus: Pudasjärven kokemusten mukaan tulisi kotouttamispalveluiden vastuunjakoa tulevaisuudessa harkita nykyistä tarkemmin. Tulisi valmistella vaihtoehtoisia malleja ja selkiyttää eri viranomaisten välistä työnjakoa. Pudasjärvi