Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 5/06 Elintarvike Pakkaukset ja logistiikka Vauhtia juomatölkkien kierrätykseen Hankintalaki uudistuu Älyä pakkauksiin Pakkausmerkintöihin tulossa muutoksia Kouvolan logistiikkakeskuksesta vauhtia kansainvälistymiseen Tuotetietopankki tehostaa tuotetietojen välittämistä
Kumppanisi elintarviketeollisuuden kaikissa mittauksissa Endress+Hauser Promass I - Ainoa massamäärämittari, jolla mittaat myös viskositeetin www.metsoendress.com Metso Endress+Hauserin tuotteiden ja niissä hyödynnettävän uusimman teknologian avulla elintarviketeollisuus pystyy lisäämään prosessien käytettävyyttä, nostamaan tuottavuutta ja minimoimaan tuotantohävikkejä. Tuotteiden innovatiiviset ratkaisut mahdollistavat jopa käytönaikaisen kunnossapidon. Laaja tuotevalikoimamme kattaa kaikki elintarviketeollisuudessa tarvittavat mittalaitteet ja järjestelmät. Kysy lisää! Metso Endress+Hauser Oy HELSINKI: PL 310, Laippatie 4 C, 00811 Helsinki TAMPERE: PL 237, Lentokentänkatu 11, 33101 Tampere OULU: Elektroniikkatie 9, 90570 Oulu PORI: Keskimäentie 56, 28580 Pori
Kehittyvä Elintarvike 17. vuosikerta ISSN 0787-8273 n Julkaisija n Toimitus n Päätoimittaja n Toimituspäällikkö n Avustajat Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, 00241 Helsinki Puhelin/faksi (09) 547 4700 toimitus@ke-lehti.ets.fi www.ets.fi Raija Ahvenainen-Rantala raija.ahvenainen@kolumbus.fi Puh. 040 840 8480 Pirjo Huhtakangas toimitus@ke-lehti.ets.fi Puh. 040 822 1370 Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Mari Hakala Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Irma Ryynänen Ari Virtanen n Toimituskunta 5/2006 Harry Helén Jyrki Karlsson Heikki Kekäläinen Annukka Leppänen-Turkula Ilpo Lindeman Markus Luhtala Margareetta Ollila Lars Rask Timo Suominen Heli Tamminen Jari Vartiainen Tanja Virtanen-Leppä Risto Väätänen Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas n Neuvottelukunta n Ilmoitusmyynti n Ulkoasu n Painopaikka n Kansikuva Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Juha Ahvenainen Ari Grönroos Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Markus Luhtala Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) 441 133 Faksi (09) 447 427 infoteam@infoteam.fi Jonna Hautamäki Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) 621 6115, Faksi (09) 622 004 55, jonna.hautamaki@vkp.fi Eerikinkatu 2 (2. krs) 00100 Helsinki Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta 2007 48 /vsk, oppilaitokset 41 /vsk 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8,50 /kpl + postituskulut Suomen Palautuspakkaus Oy n Lehden tilaukset ja Elintarviketieteiden Seura osoitteenmuutokset sihteeri Tiina Ritvanen sekä ETS r.y:n PL 115, 00241 HELSINKI jäsenasiat Puhelin 0400 805 193 Faksi (09) 547 4700 sihteeri@ets.fi Pakkausten alkujuurilla n Jos päivälehtien mielipidesivujen juttuja on uskomista, pakkaukset ovat syyllisiä luonnon roskaantumiseen. Mutta onneksi ne ovat vain kapeasta sektorista annettuja mielipiteitä! Kokonaisuus on unohtunut. Syynä tähän lienevät monet seikat; mm. tietämättömyys pakkausten tehtävistä ja merkityksestä elintarvikeketjussa, mutta myös kuluttajien sokeus omalle toiminnalle. Pakkaus ei roskaa yhtään mitään. Kuluttaja itse on niin laiska, että mieluummin heittää pakkauksen luontoon, kun vie sen roskapönttöön tai kierrätykseen. Vika on siis korvien välissä. Tämä ongelma vain paheni, kun viinaveroa laskettiin. Polut, puistot ja rannat ovat kaljatölkkejä ja mäyräkoirien kuoria vääränään, ainakin täällä Espoossa. Olen aina ollut kova marjastamaan kesäaikana, jo 6 vuotiaasta lähtien. Enpä muista lapsena ja nuorena olleen niin vaikeaa kulkea metsissä kuin tänä päivänä. Ja vaikeus ei johdu pelkästään omasta ikääntymisestä ja raihnaistumisesta! Suosittelen, että jokainen pakkauksia syyllistävä kuluttaja menisi metsään, jossa tehotalous on saanut jättää jälkensä. Maa on rikottu ja myllerretty, puuta ja oksaa on jätetty maahan, aivan tuhlailuun asti! Onkohan kukaan koskaan laskenut, mikä on tehometsätaloudesta johtuva puun ja marjojen hävikki? Mutta ainakin tavalliselle marjastajalle on tullut monta kertaa itku silmään metsäreissuilla. Ja jälleen kerran syy on kuluttajien ahneudessa. Sydäntäni lämmitti heinäkuussa Helsingin Sanomien mielipideosastolla ollut metsänhoidon emeritusprofessorin Erkki Lähteen kirjoitus Tehometsätalouden hölmöily on lopetettava. Kyllä roskaavat pakkaukset ovat vähäistä hehtaarikaupalla raiskattuihin metsiin nähden! Miksi puhun metsästä? Siksi, että se on vielä ja varmasti tulevaisuudessakin pakkausten alkulähde! Puusta tehdään ja tullaan tekemään suuri osa elintarvikepakkauksista. Puukuidusta saadaan uudenlaisia pakkausratkaisuja, kun moderneilla tekniikoilla, kuten elektroniikalla, optiikalla ja nanoteknologialla, rakennetaan aktiivisuutta ja älyä kuidun sisään. Siksi puuhun tulee suhtau Kuva Tauno Rantala Pääkirjoitus tua kunnioituksella, eikä tuhlata sitä ja hävittää sen kasvumahdollisuuksia metsissä. Mutta tässä älyn ja aktiivisuudenkin rakentamisessa täytyy olla älyä mukana. Sivusta seuranneena ja siksi puolueettomana näyttää siltä, että varsinkin älypuolella on menossa samanlainen boomi kuin terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa vajaa 10 vuotta sitten. Tutkimuskeskuksia on nousemassa Suomessa joka niemeen, notkoon ja saarelmaan, osoittamatta sormella erikseen ketään. Ja EU:kin lisää oman mausteensa soppaan, pakottaen suomalaisia jakamaan älyosaamistaan. Menneinä vuosina pitkään alalla olleena ja jonkinlaisena priimusmoottorina toimineena uskallan väittää, että älyn rakentaminen vaatii niin monipuolista ja poikkitieteellistä osaamista, että vääränlaista kilpailua kannattaa välttää loppuun asti! Vähäiset tutkimus ja kehitysresurssit on osattava yhdistää oikealla tavalla! Pakkaus ja logistiikka alalla tapahtuu koko ajan. Lehtemme tässä numerossa on jälleen kerran, kiitos hyvien asiantuntijakirjoittajien, monipuolinen katsaus alaan. Antoisia lukuhetkiä toivotellen Raija Ahvenainen-Rantala Päätoimittaja, TkT PS. Tästä numerosta lähtien lehdessämme on uusi palsta, Tuulahduksia, jonka aloittaa Seppo I. Keränen, Finpron Intian toimiston johtaja. Finprolla on vientikeskuksia ympäri maailmaa, ja sen elintarviketiimin jäsenet työskentelevät eri pallonpuoliskoilla. He tuovat lukijoillemme uusia tuulahduksia maailmalta.
Kuva Kimmo Brandt Kuva Pirjo Huhtakangas Kuva Atria Räjähdysherkkä pöly kuriin Sisältö 5 06 3.11.2006 Varastotyö ympärivuorokautiseksi Atex -riskikartoitus on syytä ottaa osaksi yritysten riskienhallintaa kaikissa elintarviketeollisuuden kohteissa, joissa käsitellään jauhomaisia, pölyäviä raaka-aineita, kuten leipomo- ja einesteollisuudessa. Tuotantolaitosten räjähdysherkkä pöly saadaan poistettua erikoisimuroinnilla. Logistiikkapäällikkö Timo Suominen uskoo, että lähitulevaisuudessa elintarvikevarastot toimivat ympärivuorokautisesti ja toimitusten keräily on suuntautumassa entistä pienempiin tilaus- ja toimitusmääriin. Hyvä pakkaus onnistunut kompromissi Hyvä pakkaus on onnistunut kompromissi kuluttajan ja asiakkaan tarpeista, tuotteen vaateista pakkaukselle sekä tuotannon ja logistiikan huomioimisesta. Atrian uudelleen suljettavien leivänpäällistuotteiden pakkausuudistusprojektissa kartoitettiin kaikki mahdolliset leivänpäällisiin soveltuvat pakkaukset. 18 26 38 Pääkirjoitus: Pakkausten alkujuurilla... 3 Kolumni: Onko kuluttajan ääntä kuultu?...6 Puheenvuoro: Elintarvikelainsäädännössä myllerrysten vuosi...22 Toimitusketjun hallinta ei kiinnosta yritysjohtoa... 24 RFID pian yhtä yleinen kuin viivakoodi?... 25 Tuulahduksia: Greetings from Finpro India and Indo-Finnish Business Forum!...39 Ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2006/2007 Nro Ilmestyy Teema 5. 3.11. Pakkaukset & logistiikka 6. 8.12. Koulutus & tutkimus 2007 1. 16.2. Ravitsemus & ruokakulttuuri 2. 23.4. ETS:n 60-vuotisjuhlanumero 3. 30.5. Riskinhallinta & valvonta 4. 28.9. FoodTec -messunumero 5. 2.11. Tutkimus, tuotekehitys & kaupallistaminen 6. 11.12. Pakkaukset & logistiikka n Ajankohtaista Pakkaukset ehkäisevät elintarvikkeiden ympäristövaikutuksia...8 Tuotetietopankki tehostaa tuotetietojen välittämistä... 10 Opas elintarvikekuljetusten hallintaan... 12 Apetit modernisoi kunnossapitojärjestelmänsä... 14 Terveysväitekyselyn tuloksista seminaari joulukuussa... 16 Elintarviketurvallisuudesta selonteko... 16 Vastuullisuus tulevaisuuden kilpailukyvyn tekijäksi... 17 Räjähdysherkkä pöly outo asia monille yrityksille... 18 Hankintalaki uudistuu...20 n Teema: Pakkaukset & logistiikka Lähitulevaisuudessa varastotyö pyörii yötä päivää...26 Tieto- ja tavaravirta hallintaan samanaikaisesti...28 Etätunnistuksen suuntaviivat logistiikassa vuoteen 2015 mennessä...30 Kuljetuskustannusten nousu todennäköistä...32 Nanoteknologiaa pakkauksiin?...33 Kouvolan logistiikkakeskus vauhdittaa yrityksiä kansainvälisen kasvun tielle...34 Kymenlaakson pakkausklusteri tuo työkaluja myös elintarvikeyrityksille...36 Pakkauksella kilpailuetua...38 Antimikrobiset pakkaukset herättävät kiinnostusta ja ennakkoluuloja...40 Hyllyvalmiit pakkaukset vaikuttavat ensiö- ja kuljetuspakkauksiin...42 Biomolekyyleillä lisäarvoa kuitutuotteille...44 Kutistekalvoilla uusia mahdollisuuksia ja lisää näkyvyyttä...45 Sustainpack on edennyt demovaiheeseen...46 Älyä elintarvikepakkauksiin...47 Palpa vauhdittaa juomatölkkien kierrätystä...48 Pakkaustekniikan diplomi-insinööriksi työn ohessa Lappeenrannassa...49 n Lainsäädäntö Pakkausmerkintöihin tulossa muutoksia...50 n Ruoka, juoma & kulttuuri Suomalainen juustokulttuuri monipuolistuu...52 Tiede & Tutkimus Mannaanikalvojen ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa...53 n Tapahtumia Savuton elintarviketehdas on nykypäivää...54 Tutkijat pohtivat kestävän kehityksen olemusta Savonlinnassa...55 Riittääkö ruokaturvallisuutemme?...56 n Palstat Todettua... 12 Haarukassa...58 Hankintaopas...59 Nimityksiä...63 Tapahtumia...64 n ETS-sivut Kannattajajäsenesittely: Raisio Oyj...65 Erotustekniikoita puitiin seminaarissa Daniscolla...65 Jäsenesittely: Essi Hanhinen, Pöyry Engineering Oy...66 ETS-palsta...67 n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa 6.11.2006 mennessä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.
Uusi, nopea kaukalonsulkija QX-1100 on saapunut Älä myöhästy junasta Ishidan uusi QX-1100 on laadukas ja tehokas kaukalonsulkija. QX-1100 on suunniteltu täydentämään Ishidan nykyistä tarjontaa ylivoimaisella suorituksella, jopa yli 200* pakkausta minuutissa, mahdollistaen toimintasi kasvua. Tuotteen vaihdot ovat nopeat ja helpot automaattisen set-up:in ja työkaluntunnistajan myötä. Hermeettinen sulkija on korkeinta laatua ja pakkaussuoritus on erinomainen inside-cut teknologian myötä. Tämä vähentää folion hävikkiä jopa 5%:lla. Tuotteen laatu on varmistettu täysintegroidulla kaasuanalyysillä, kaasusekoituksella, punnitsemisella ja etiketöinnillä. Herkät osat ovat suojattu vankan raamin takana, mahdollistaen nopean ja helpon puhdistuksen matalapaineisella letkulla, lyhentäen seisokkia.» Uudella QX-1100 on ylivoimainen suoritus yli 200* pakkausta minuutissa. Myös päivittäinen huolto on nopeaa ja helppoa, osat ovat helpposti irroitettavissa ilman työkaluja. Tarpeen vaatiessa, Ishidan huoltoverkosto on valmiina auttamaan. Soita meille jo tänään ja varaa aika. Ishidan myyjät näyttävät miten uusi QX-1100 saa toimintasi raiteille. www.ishidaeurope.com * Riippuen kaukalon koosta, kaasusekoituksesta ja vaakumista. Ishida Europe AB, Geometrivägen 3-7, SE-141 75 Kungens Kurva, Sweden Tel: +46 (0) 8 556 46 730, Fax: +46 (0) 8 556 46 739. Email: info@ishida.se
Onko kuluttajan ääntä kuultu? Kolumni n Elintarvikkeiden pakkaukset ja pakkaaminen ovat kehittyneet vuosien varrella voimakkaasti. Insinöörit, markkinointihenkilöt ja viranomaiset ovat keksineet mitä kummallisimpia ratkaisuja, kuvitelmia ja vaatimuksia pakkauksille. Mutta onko tavallisen kuluttajan ääntä kuultu? Tiedetäänkö oikeasti, mitä kuluttaja todella haluaa pakkauksilta? Kuluttajan housuissa moni pakkauksiin liittyvä asia pohdituttaa, ehkä vähän tunnetasollakin, mutta kuitenkin. Tosin kuluttajatutkimuksia suoritetaan jatkuvasti. Mutta mietityttää, kuinkahan paljon vastauksia muokataan sopivalla kysymysten asettelulla? Yksi, muutaman vuoden takainen esimerkki koskee alumiinitölkkien kierrätystä. Ennen kuin pantillinen järjestelmä tuli Suomeen, kuluttajilta kysyttiin, kuinka moni kierrättää tölkin vapaaehtoisesti ilman panttia. Ylivoimaisesti suurin osa kuluttajista ilmoitti kantanaan, että ilman muuta! Tämän perusteella tehtiin investointeja. Totuus oli sitten karuakin karumpi, vain muutama prosentti tölkeistä päätyi asianmukaiseen kierrätykseen. Kaikkiko tarpeellista? Tuotteiden pakkauksilla lisätään säilyvyyttä ja siten käyttöaikaa. Mutta kuinkahan paljon me oikeastaan sitä säilyvyysaikaa tarvitsemme? Tietysti valitsemme hyllystä juuri sen tuotteen, jonka parasta ennen päiväys on mahdollisimman kaukana, ja käytämme sen joko välittömästi tai viimeistään samana iltana. Leivänkin tulee olla lämmintä, vaikka kaikki tietävät, että ruisleipä paranee vanhetessaan. Ennen EU:ta elintarvikkeiden tuotevalikoima oli suhteellisen suppea, sitten räjähti. Rinnakkaisia tuotteita on tullut kaikkiin tuoteryhmiin. Koska kuluttajien käyttämän ruoan määrä on kuitenkin suurin piirtein sama, niin se merkitsee tuotekohtaisen kulutuksen laskua. Millaistakohan valikoimaa me kuluttajat haluamme? Esimerkiksi kaupan leikkelehyllyn edessä olen itse neuvoton, mitähän sieltä vielä puuttuu. Minkä kokoinen pakkauksen tulee olla? On yhden ja kuuden hengen talouksia, ja kaikkea tältä väliltä. Ja lähes aina pakkaus on kuluttajalle väärän kokoinen. Sama juttu, kun tarkastellaan pakkauksen mahtumista kotona kaappiin tai jääkaappiin: ei mahdu tai sitten tilaa jää yläpuolelle yllin kyllin. Ei ole meilläkään ensimmäinen kerta, kun röykkiöllinen erilaisia leikkeleitä on rojahtanut lattialle jääkaapin ovea avattaessa. Mistään mittojen vakioinnista ei kannata edes puhua. Tämä ongelma ei ole yksinomaan kuluttajan, kauppa tuskailee samalla lailla tilojensa kanssa. Sekä teollisuus että kauppa painottavat Suomessa(kin) toimitusketjun tehokkuutta. Logistisia kustannuksia lasketaan sentin sadasosan tarkkuudella. Pitkät etäisyydet edellyttävät kuljetuskaluston mahdollisimman suurta täyttöastetta. Jotkut kuluttajapakkaukset on kuitenkin muotoiltu kuluttajan silmää miellyttäviksi siten, että itse tuotteen tilavuuden hyötykäyttö on jopa alle 20 %. Loput on pakkausta ja ilmaa. Siinä niitä senttejä kuluu! Mutta kuluttaja saa upean, useimmiten kuitenkin kertakäyttöisen rasian, jonka voi pistää suoraan ruokapöytään. Vaikka olenkin tylsä insinööri ja ihannoin tylsiä suorakulmaisia pakkauksia, niin ehkä näiden kahden vaihtoehdon välimaastosta löytyisi sekä kuluttajan silmää että logistisia kustannuksia optimoiva ratkaisu. Ovatko ratkaisut loppuun asti mietittyjä? Pakkausten avattavuus on ikuisuuskysymys. Pakkaus ei saisi avautua liian helposti, mutta saksilla, puukolla tai näitä järeämmillä työkaluilla avattava pakkaus raivostuttaa. Tietääkö kukaan, millainen avaussysteemi palvelisi kuluttajaa parhaiten? Viime aikoina mm. leikkeleisiin on tullut muotiin uudelleen suljettavat pakkaukset ja ohuenohuet tuotteet. Mutta käytetäänkö pakkauksia siten, kuin on suunniteltu? Vai siirretäänkö leikkeleet kotona suoraan Tupperwareen? Vanhaan hyvään aikaan riitti, kun otti pakkauksesta yhden makkarasiivun voileivän päälle. Nyt, jotta saisi vähän makuakin, niitä tarvitaan useita. Ja ovat hankalia irrottaa toisistaan! Pakkausmerkinnät ja siitä saatava informaatio on hieno juttu. Mutta teksti on niin pientä, että isonnuslasia tarvitaan. Ja sitten E merkinnät, kuinkahan moni kuluttajista tietää minkäkin E:n merkityksen? Kielivaihtoehtoja meille pohjoisen asukeille kyllä riittää suomesta saameen ja ruotsista arabiaan. Vastaava tilanne on kierrätysmerkkien suhteen: on monenlaista merkkiä ja pöllön kuvaa. Mutta miten kyseessä oleva pakkaus hävitetään tai kierrätetään mahdollisimman yksinkertaisesti ja ekologisesti. Sen selvittämiseen ei kyllä monenkaan kuluttajan aika eikä tietämys riitä! Ja sitten ne kierrätysasiat Pakkauksiin liittyy yleinen kysymys uusiokäytöstä, kierrätyksestä ja hyötykäytöstä. Onko järkevää edes yrittää kierrättää ja siistata kaikkea mahdollista pakkausjätettä, kun metsät pursuavat uutta? Sen sijaan öljyä, jota surutta käytetään lämmitykseen, Suomen maaperässä lienee vähemmän. Lasipurkkeja mainostetaan ekologisina ja että niitä voidaan käyttää kotona pesun jälkeen rajattomasti. Vaan kun kotona alkavat hyllyt notkua tyhjistä lasipurkeista, niitähän kertyy koko ajan lisää. Sama tilanne on muovirasioiden kanssa! Ja entäpä pakkausten polttaminen? Voi kuinka tunteita herättävä kysymys niin tavallisen kuluttajan kannalta kuin poliittisestikin! Ja jokaisella meillä on ehdottoman oikea mielipide asiaan. Mistä rahat? Suomikin on siirtymässä palveluyhteiskuntaan, jossa Sinä palvelet minua ja minä Sinua. Mistähän se raha tähän järjestelmään tulee, kun tuosta palvelusta kruunu ottaa välistä sen, mitä kruunulle kuuluu. Kyllä se raha tulee perustuotannosta, josta metsä ja pakkausteollisuus ovat yksi. Voinen lopuksi todeta, että kuluttajana olen irrationaalinen ja ostopäätökset syntyvät suurelta osin tunteen perusteella. Käytettyjen peruselintarvikkeiden valikoima on suhteellisen suppea, ja erikoisuudet edustavat vain marginaalista osuutta. Millainen sitten pakkauksen tulisi olla, siihen ei tämäkään pohdiskelu anna vastausta. Pakkauksissa ja pakkaamisessa vain yksi on varmaa: minä kuluttajana maksan koko lystin. Haasteita riittää meille kaikille tavarantoimitusketjussa työskenteleville. Ilpo Lindeman projektipäällikkö Inex Partners Oy
Pakkaukset ehkäisevät elintarvikkeiden ympäristövaikutuksia A jankohtaista Pakkausten ympäristövaikutukset ovat puhuttaneet suurta yleisöä. Ne ovat kuitenkin pieniä elintarviketuotantoon verrattuna. Ne kääntyvät jopa positiiviseen suuntaan: elintarvikkeiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia voidaan pienentää pakkaamalla ne oikein. n Suuret ympäristömuutokset puhuttavat asiantuntijoiden lisäksi jo tavallisiakin ihmisiä. Muun muassa ilmaston lämpeneminen on ilmiö, josta pohditaan, miten suuri osa siitä on ihmisten aikaansaamaa ja mikä luonnollista kehitystä. Rehevöityminen, happamoituminen, ilmaston muutoksen aiheuttamat rajuilmat ja monet muut ilmiöt ovat saaneet meidät miettimään oman toimintamme merkitystä ja mahdollisuuksiamme vähentää vaikutuksiamme ympäristöön. Yksi tulos on, että tavalliset ihmiset katsovat roskapönttöihinsä ja vaativat pakkausten vähentämistä ajatellen, että sillä saavutettaisiin ympäristöllisiä etuja. Valitettavasti tilanne on toinen, kun asioita tarkastellaan kokonaisuuksina. Pakkausten osuus vähäinen Eurooppalaisessa integroituun tuotepolitiikkaan liittyvässä tutkimuksessa on todettu, että yksittäisen kulutuksen ympäristörasitteet muodostuvat pääosin kolmesta ryhmästä: ruoka ja juoma, liikenne sekä asuminen. Ruoan ja juoman osuus ympäristörasitteista on 20 30 %, liikenteen 15 35 % ja asumisen 20 35 %. Voi hyvin ajatella, että meidän pohjoisissa oloissamme asumisen osuus on prosenttihaarukan yläpäässä. Toisaalta elintarvikkeiden tuottaminen arktisissa olosuhteissa tai liikenne harvaan asutussa maassa aiheuttavat sen, että Pohjoismaissa kaiken kaikkiaan yksittäinen kulutus rasittaa enemmän ympäristöä kuin eteläisissä maissa. Ruoan ja juoman, liikenteen ja asumisen lisäksi ihmiset tarvitsevat monia muita tuotteita ja palveluita. Ne vastaavat 20 30 % ympäristövaikutuksista. Suurin yksittäinen ryhmä tässä joukossa on vaatetus, joka sekin on varsin tarpeellinen tekijä ihmisten elämässä. Hanki vain se määrä, jonka käytät Yksi pakkausten tärkeimmistä tehtävistä on vähentää tuotehävikkiä. Oikea määrä elintarvikkeita oikein käytettynä on kestävän tuotannon ja kulutuksen tavoite. Tuotteita tulisi hankkia vain se määrä, joka käytetään. Vanha ajattelutapa, jonka mukaan elintarvikkeita ei saa heittää pois, on itse asiassa kestävän kehityksen mukainen kulutustapa. Kaikki elintarvikkeet tarvitsevat sopivasta materiaalista valmistetun pakkauksen, joka suojaa ko. elintarviketta oikein. Nykyisen järjestelmän tulisi tarjota monenkokoisia pakkauksia, jotta kukin kuluttaja voisi valita käyttöönsä parhaiten soveltuvan elintarvikemäärän. Tämän seurauksena pakkausten määrä roskapöntöissä on edelleen merkittävä, mutta ympäristön kannalta on parempi, että kuluttajien roskapöntöissä on pakkauksia kuin että siellä olisi elintarvikkeita. Kuva Pirjo Huhtakangas Ympäristövaikutusarviot kertovat totuuden Suomalaiset tutkijat ovat vuosia tehneet ympäristövaikutusarvioita erilaisista tuotteista. VTT:llä on tutkittu mm. pakkausten ympäristövaikutuksia ja Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa on tehty useita tutkimuksia erilaisten elintarvikkeiden tuotantoketjuista ja niiden parannusmahdollisuuksista. Esimerkiksi juuston tuotannosta julkaistussa raportissa todetaan, että eläinten ruoansulatuksesta vapautuva metaani ja alkutuotannon typpioksiduulipäästöt ovat suurimmat ilmastonlämpenemispotentiaaliin vaikuttavat tekijät juuston tuotantoketjussa. Samaa voitaneen todeta miltei kaikista niistä tuotteista, joiden valmistuksessa käytetään raaka aineena maitoa. Elintarviketuotannossa myös alueelliset ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, rehevöityminen näkyy paikallisesti, mutta ilmastonlämpenemispotentiaaliin vaikuttavat päästöt ovat globaaleja vaikutuksia, eivätkä näy heti. On arvottamiskysymys, onko sitten syytä tehdä valintoja paikallisesti vai laajempia kokonaisuuksia ajatellen. Arvottamiskysymyksiä ei ole onnistuttu vielä ratkaisemaan. Pakkausten käyttö on kannattavaa Elintarviketeollisuus on suurin pakkausten käyttäjä Suomessa, arvioidaanpa asiaa rahallisessa arvossa tai käytettyinä kiloina. Mielenkiintoista on, etteivät elintarvikevalmistajat kuitenkaan pidä kärkisijaa suurimpien yritysten listalla, vaan jäävät elektroniikka ja metsäteollisuusyritysten jälkeen. Pakkausten hankintamenot elintarviketeollisuuden tuotantokustannuksista on 5 6 prosentin luokkaa Elintarviketeollisuuden pakkausten käyttö ei ole oleellisesti kasvanut viime vuosina. Kasvu on lähinnä tullut uusista tuotteista, esimerkiksi erilaisista sinkkutalouksiin tarjotuista valmisteista. Yleisesti pakkausten painot ovat keventyneet, koska teknisiä ominaisuuksia on pystytty merkittävästi parantamaan. Tuotantoketjuja tulisikin aina tarkastella kokonaisuuksina. Syntyvien jätemäärien ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi tulisi optimoida koko järjestelmä alkutuotannosta lähtien ja ym Valion pikarituotteiden muoviset, kiertävät kuljetuskennot ja -alustat vähentävät jätteen määrää. Kenno alustoineen sai PacTec-pakkauspalkinnon vuonna 2004.
märtää pakkausten merkitys toimivan järjestelmän osana tuotehävikkiä vähentävänä tekijänä. Lisää aiheesta: EU: IPP tutkimus (http://ec.europa.eu/ environment/ipp/identifying.htm ) Elovena-kaurahiutaleiden ympäristövaikutukset. Maa- ja elintarviketalous 33 (2003). ISBN 951-729-801 3 Kesäpöytä Juustokermaperunoiden ja Pirkkaperunajauhon ympäristövaikutukset. Maa- ja elintarviketalous 34 (2003). ISBN 951-729-810-2 Emmental Sinileima -juuston tuotantoketjun ympäristövaikutukset ja parannusmahdollisuudet. Maa- ja elintarviketalous 35 (2003). ISBN 951-729-807-2 Ihminen syö elääkseen Tarvitsemme monipuolisia elintarvikkeita, joita pitää lisäksi kuljettaa ja varastoida, jotta ne saavuttaisivat kaikki kuluttajat. Elintarvikkeiden hävikki ja tuhoutuminen pitää minimoida, jotta niiden tuotannon ympäristövaikutukset eivät olisi turhaa rasitetta ympäristölle. Elintarviketuotanto tarvitsee tutkimusta ja kehitystä, jotka auttavat vähentämään tuotannon tarvitsemaa energiaa tai sen aiheuttamia päästöjä. Valmiit elintarvikkeet tarvitsevat sellaisia pakkauksia, jotka takaavat niiden laadun tuottajalta kaupan kautta kuluttajalle. Vaikka käytetyistä pakkauksista tulee jätettä, se ei ole ongelma, jos noudatetaan periaatetta niin vähän kuin mahdollista, mutta niin paljon kuin on tarpeellista. Tarpeen määrittää ennen kaikkea tuotettu elintarvike, sen säilyvyys, jakeluketju ja siitä nauttiva kuluttaja. Annukka Leppänen-Turkula toimitusjohtaja Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy annukka@pyr.fi Pakkaamiseen taattua Siat-laatua Siat kiristekäärintäkoneet kootaan moduleista Uusi PAKLET mallisto on suunniteltu täyttämään vaativammatkin pakkaustarpeet. Tornin korkeus, lautasen koko ja malli, automatiikka, esikiristys, päällipuristin, vaaka jne. voidaan valita joustavasti eri moduulivaihtoehdoista, joten optimaalinen ratkaisu löytyy vaivattomasti. Siat Laatikonmuodostajat Pakkausten uudelleen käyttö ja pakkausjätteen kierrätys n Suomalaiset ovat hyvää eurooppalaista keskitasoa, kun tarkastellaan pakkausjätteen hyötykäyttöä: vuonna 2004 syntyneestä pakkausjätteestä kierrätettiin 40 prosenttia ja hyödynnettiin 68 prosenttia. Kerrataan vielä, että kierrätys tarkoittaa sitä, että kerätty materiaali puhdistetaan ja prosessoidaan raaka aineeksi, joista voidaan valmistaa uusia tuotteita, hyödyntäminen pitää sisällään kierrätyksen lisäksi käytön energiana. Hyötykäyttö ja kierrätys lasketaan pakkausjätteestä. Suomi on aivan omaa luokkaansa, kun tarkastellaan pakkausten kokonaiskäyttöä eli otetaan tarkasteluun mukaan myös ne pakkausmäärät, joita kuljetetaan pesuun ja uudelleentäyttöön monella tasolla. Suomessa käytettiin yli kaksi miljoonaa tonnia pakkauksia, mutta pakkausjätettä syntyi vain runsas kolmasosa tästä (648 700 tonnia). Pakkausjätteestä hyödynnettiin 442 500 tonnia, siis kaksi kolmasosaa, vain yksi kolmasosa päätyi kaatopaikoille tai joutui hävikiksi muutoin. Valitettavasti pakkausten uudelleentäyttö/käyttö on asia, jota ei huomioida, kun eurooppalaisia tilastoja pakkausjätteen hyötykäytöstä kerätään. Elintarvike ja juomateollisuudessa uudelleenkäyttö on merkittävää. Kuluttajille päätyy sekä lasi että muovipulloja, jotka pantillisina palaavat täytettäväksi. Mutta suurempi osa uudelleenkäytöstä on tuottajien, teollisuuden ja kaupan välistä pakkausten käyttöä. Sekä leipomoja lihalaatikot että maidon rullaava jakelujärjestelmä ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka elintarviketeollisuus on onnistunut vähentämään jätteeksi joutuvien pakkausten määriä. Annukka Leppänen-Turkula Rullaradat leveydet 500/650/800 mm pituudet 375/970/1950 mm nylon- tai metallilaakereilla kolmella jalkakorkeudella Siat Laatikonsulkijat SR 4 Puoliautomaattinen laatikonsulkija automaattinen leveyden ja korkeudensäätö. Automaattisella laatikonmuodostajalla muodostetaan laatikko ja suljetaan pohjaläppä joko pakkausteipillä tai hotmelt liimalla. Koneen asetukset on nopea ja helppo muuttaa eri laatikkokokoja varten, eikä koneen käyttö siten vaadi erikoistaitoja. Kone täyttää kaikki EU-turvallisuusvaatimukset. Työajan säästö on ylivertainen siihen verrattuna, että laatikot muodostettaisiin manuaalisesti. Tuotantonopeus on 8-12 laatikkoa/minuutti. Laatikkomakasiiniin mahtuu vakiona 80-150 laatikkoa paksuudesta riippuen ja laajennettuna 160-300 laatikkoa. Kehittyvä Teerikukontie Elintarvike 10-12, 5 06 00700 Helsinki Puh. 09-351 790, fax 09-345 2339, www.pakkausohman.com
Tuotetietopankki tehostaa tuotetietojen välittämistä A jankohtaista Teollisuuden ja päivittäistavarakaupan yhteistä Sinfos -tuotetietopankkia käyttää tällä hetkellä noin 350 yritystä. Pankissa on yli 52 000 tuotetta. Ensi vuonna se siirtyy internetiin. 10 n ECR yhteistyön tuloksena Suomeen perustettiin syyskuun alussa 2004 päivittäistavarakaupan ja teollisuuden yhteinen Sinfos tuotetietopankki. Tuotetietopankki mahdollistaa huomattavasti tehokkaamman ja virheettömämmän tuotetietojen välittämisen ja tallentamisen yhteen tietokantaan kuin aiemmat kaupan ryhmien ylläpitämät vanhat rekisterit. Tietokoneavusteiseen ratkaisuun (Data Synchronisation) siirtymällä tiedon laatu on oleellisesti parantanut. Pankkiin on ohjelmoitu noin 500 loogisuustarkastusta, joiden avulla tuotetietojen laatua voidaan oleellisesti parantaa. Tuotetiedot siirtyvät kaupan ryhmien ketjujärjestelmiin ja sitä kautta logistiikkajärjestelmiin sekä myymälöiden hyllynreunaan ja kassapäätejärjestelmiin oikea aikaisesti ja virheettöminä. Tuotetietopankin ylläpitäjä on GS1 Finland Oy, joka on vastannut Suomessa EAN viivakoodin käyttöönotosta ja EAN yritysnumeropankin ylläpidosta jo vuodesta 1977. Kaikki tavarantoimittajat tuotetietopankin käyttäjiksi Kaikki suomalaiset kaupan ryhmät ovat tuotetietopankin asiak Kuvat GS1 Finland Oy Mikä Sinfos on? Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja kaita, ja tavoitteena on saada kaupan ryhmien valikoimien kaikki tuotteet pankkiin mahdollisimman nopeasti. Sääntö 80/20 pätee teollisuusyritysten kohdalla; kaikki merkittävimmät teollisuusyritykset toimittavat jo tuotetietonsa kaupan ryhmille Sinfos tuotetietopankin kautta. Tavoitteena on saada kaikki loputkin tavarantoimittajat luopumaan paperisesta tuotetietolomakkeesta ja siirtymään mahdollisimman nopeasti Sinfos tuotetietopankin käyttäjiksi. Kaupan ryhmät lähestyvät tavarantoimittajiaan tässä asiassa nyt syksyn kuluessa. Teollisuus lähettää tuotteiden tiedot tuotetietopankkiin sähköisesti, ja kauppa hakee tarvitsemansa tiedot pankista sähköisesti. Virhetilanteita ja neuvontaa varten toimii erillinen GS1 Finland Oy:n Asiakastuki ryhmä (Help Desk) ryhmä, joka järjestelmä ja koulutustuen avulla varmistaa tietojen oikeellisuuden ja laadun. Asiakastuen tehtävänä on myös huolehtia faksilla ja paperilla tulevien tietojen tallennuksesta. Kristina Metso. GDSN Global Data Syncronization Network SUOMEN SINFOS tuotetietopankki Tuko Logistics Tradeka SOK Kesko Tuotetietopankki siirtyy internetiin Sinfos tuotetietopankki siirtyy uuteen, internet pohjaiseen käyttöliittymään, SINFOSplus Webformsiin vuoden 2007 alusta. Internet pohjaisen järjestelmän etuna on käytön helppous, kun käyttäjän koneelle ei tarvitse enää tehdä erillisiä asennuksia eikä päivityksiä. Asiakkaille järjestetään täydennyskoulutusta uusista ominaisuuksista keväällä 2007. Kehitteillä on myös malli, jossa tavarantoimittaja voi lisätä tuotetietopankkiin tuotetietojen lisäksi esimerkiksi tuotteiden ja pakkausten kuvia, vaarallisten aineiden käyttöturvallisuustiedotteita sekä hyperlinkkejä omiin kuvatiedostoihin (yrityksen omalle palvelimelle). Tarkoituksena on, että tuotetietopankkiin lisätään ensin tuotetiedot ja vuorokauden kuluttua mediadata. Kuvapankista voi hakea tuotteiden ja pakkausten kuvia, tiedotteita, reseptejä, käyttöohjeita, esittelyvideoita ja äänitiedostoja. Kristina Metso johtaja GS1 Finland Oy ECR Finland ry kristina.metso@gs1.fi Lisätietoja www.sinfos.fi
ECR-toimintaa Suomessa jo 10 vuotta Suomessa ECR -toiminta käynnistyi noin 10 vuotta sitten. Tällä hetkellä ECR Finland ry:n jäseninä ovat kaikki suomalaiset päivittäistavarakaupan kaupparyhmittymät ja lähes 100 tavaratoimittajaa/järjestelmätoimittajaa. n ECR Finland ry edistää kaupan ja teollisuuden välistä yhteistyötä erityisesti tavararyhmähallinnassa ja logistiikassa. Yhdistys ajaa yhteisiä ja yleisiä alaan liittyviä etuja ottaen erityisesti huomioon, että kuluttajien tarpeet tuotteiden ja palvelujen hankkimisessa tulevat täytetyksi paremmin, nopeammin ja edullisemmin. Yhdistys toimii myös alan eurooppalaisten järjestöjen suomalaisena yhteistyöjärjestönä. Tavoitteena kustannussäästöt Euroopassa ECR toiminta alkoi samalla tavoin 10 vuotta sitten etsimällä kustannussäästöjä, joiden arvioitiin olevan 5 7 prosentin luokkaa. Nyt on päästy 3,6 prosenttiin eli 18 miljardiin euroon Euroopan tasolla. Hävikkiä, jonka arvo on vuosittain noin neljä miljardia Euroopassa, on ECR toimintamallien avulla onnistuttu pienentämään 66 prosenttia. Yritysten tuottomarginaaleissa on saavutettu 10 15 %:n parannusta. Jatkossa huomiota kiinnitetään ECR käsitteen kasvupuoleen, C:hen eli kuluttajaan. Kuluttajapuolella voidaan saada jopa 42 miljardin euron hyöty, kun toimintatavat ovat oikeat. ECR työtä kehittää ja koordinoi Suomessa Keskuskauppakamarin tytäryhtiö GS1 Finland Oy, jonka yhteydessä ECR Finland ry:n toimisto on. Toimisto siirtyi GS1 Finlandin (silloisen EAN Finlandin) yhteyteen vuonna 2000, koska GS1 Finland toimii puolueettomasti kaupan ja teollisuuden rajapinnassa. Aiemmin ECR:n sihteeriys oli teollisuudessa Unileverin hoidossa. Koulutusta tarjolla Toimisto neuvoo ja tukee jäseniään ECR tekniikoiden käytössä. ECR Finland ry järjestää vuosittaisen ECR seminaarin, jossa esitellään parhaita yhteistyöesimerkkejä kaupan ja teollisuuden väliltä. Seuraavan seminaarin ajankohta on 21.11.2006. Tilaisuuteen odotetaan aikaisempien vuosien tapaan noin 400 osanottajaa alan päättäjiä ja asiantuntijoita. ECR Finland ry:n hallitus on puheenjohtajiensa Antti Sippolan (SOK) ja Denis Mattssonin (Raisio) johdolla päättänyt lisäksi, että ECR Finland ry tarjoaa ECR aiheista yksityiskohtaista koulutusta kaupan ja teollisuuden edustajille. Ensimmäiset pilottikurssit tavararyhmähallinnasta ja yhteistyössä tehtävästä asiakkuuksien hallinnasta (CRM) järjestettiin englanninkielisinä jo 2006 keväällä. Lokakuussa toteutettiin CRM koulutusta suomenkielisenä pienryhmässä, jossa istui tasapuolisesti kaupan ja teollisuuden edustajia. Tarkoituksena on pureutua yhteistyössä kuluttajan ymmärtämiseen. Koulutus perustuu ECR Europen konseptiin, jonka mukaisesti kussakin maassa kansallisen organisaation Learning Programme Partner vastaa kurssin toteutuksesta. Suomessa ECR Learning Programme Partner on CRM asiantuntija Jukka Jokiranta. Yhteistyötä moneen suuntaan ECR Finland ry:n toiminnassa korostuu yhteistyö yhdistyksen ja akateemisten oppilaitosten välillä. Tästä esimerkkinä on joka toinen vuosi järjestettävä ECR Opettajaseminaari, jossa kaupan ja teollisuuden edustajat (ylimmän johdon edustajat mukaan lukien) kannustavat professoreita ja opettajia sisällyttämään ECR yhteistyömallia omiin koulutusohjelmiinsa, jotta yritykset eivät joudu opettamaan tätä kaupan ja teollisuuden yhteistyömallia rekrytoitaville henkilöille työsuhteen alkaessa. ECR toimintamallissa tehostetaan tilaustoimitusketjua (arvoketjua) yhteistyössä. Kaupan ja teollisuuden tarjontaketjun ollessa kunnossa kuluttaja hyötyy aiempaa laajemmista valikoimista, tuoreemmista tuotteista ja edullisemmista hinnoista. Esimerkkejä näistä kaupan ja teollisuuden yhteisistä ECR hankkeista ovat mm. jo käytössä oleva Päivittäistavaroiden tuotetietopankki sekä ECR Finland ry:n hallituksen asettama RFID/ EPC työryhmä. Sen tarkoituksena on selvittää Suomessa käytössä olevia pilottihankkeita ja ennen kaikkea valmistaa alaa elektronisen tuotekoodauksen tuloon niin, että se ei tule yllätyksenä ja vain vaatimuksena kaupalta tavarantoimittajille silloin, kun tähän toimintamalliin siirrytään. Uusimpina yhteystyöhankkeina on käynnistynyt edellä kuvattu ECR Shared Learning koulutus. Hallitus on myös keväällä asetettanut nk. ECR HoReCa työryhmän, josta käytetään myös nimitystä Efficient Foodservice Response aloite. Työryhmän tarkoituksena on selvittää, voiko ECR yhteistyön parhaita toimintamalleja hyödyntää myös Foodservice sektorilla. Kristina Metso Lisätietoja: www.ecr-finland.com ECR Finland ry järjestää vuosittaisen ECR -seminaarin, jossa esitellään parhaita yhteistyöesimerkkejä kaupan ja teollisuuden väliltä. 11
Opas elintarvikekuljetusten hallintaan Elintarvikekuljetusten hallintaan on valmistumassa ajantasainen opas. Se kattaa lämpötilahallittavien kuljetusten koko toimintoketjun. n Oppaassa on omat lukunsa kylmäketjun ja tuotteiden sekä kuljetusvälineen ja kuormatilan vaatimuksista, toimintovaiheista ja niissä noudatettavista käytännöistä, lämpötilasäädeltyjä kuljetuksia koskevasta lainsäädännöstä, valvonnasta ja kuljetusvälineiden luokituksesta sekä elintarvikekuljetuksia koskevasta omavalvonnasta. Tavoitteena on saada kaikki tekstiosiot kirjoitetuiksi vuodenvaihteeseen mennessä. Oppaasta tehdään kirja ja nettiversio Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuille. Tämän lisäksi koostetaan toimijakohtaisia otteita käytännön tekijöille. Oppaan teksteistä on koossa kylmäketjun hallintaa koskeva osa sekä tuotteita käsittelevät osuudet. Lainsäädäntöä ja sen pohjalta tulevaa ohjeistusta koskeva osa saadaan valmiiksi, kun lait ja säädökset kaikilta osin tulevat hyväksytyiksi. Elintarvikkeita ja elintarvikealan toimijoita koskevaan lainsäädäntöön on tullut paljon muutoksia, jotka edellyttävät vanhojen toimintatapojen päivittämistä ja tarkistamista vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Myös elintarvikkeiden kuljetussektorilla on muutosvaihe. Tuotteiden logistiset reitit muuttuvat tuotantopaikkojen ja jakeluverkostojen keskittymisen sekä kansainvälistymisen myötä. Tuotantoalueiden ja kulutuskes kittymien eriytyminen tuo omat haasteensa logistiikan hoitamiselle. Kuljetusalalla on menossa sukupolvenvaihdos, joten käytännön opit on siirrettävä uusille toimijoille. Kuljetusten tehostuminen tuo alalle kalustoratkaisuja, joissa voidaan kuljettaa usean tuoteryhmän tuotteita samanaikaisesti. Kattava ja palveleva opas Kuljetusalalla annetaan koulutusta monessa eri oppilaitoksessa, mutta kylmäkuljetusten toimintojen ja tuotetuntemuksen koulutus on melko vähäistä. Lämpötilahallittavia kuljetuksia käsitellään lyhyesti ja osin vanhentunein tiedoin alan oppikirjoissa. Suomesta on puuttunut kattava ja palveleva alan opas. Tekeillä oleva opas on tarkoitettu kaikille, jotka ovat tekemisissä tuoretuotteiden ja lämpötilahallittavien tuotteiden, kylmä ja pakasteketjujen kanssa. Oppaassa kuvataan pilaantuvien ja mikrobiologisesti herkästi pilaantuvien elintarvikkeiden (liha, maitotalous, leipomo, kala ja kasvistuotteiden) lämpötila ja hygieniavaatimukset. Oppaassa käsitellään ATPsopimuksen pääkohdat ja niiden vaikutusta kotimaisissa kuljetuksissa tuotantolaitokselta vähittäiskauppaan. Perusasiat oleellisimmista olosuhdehallintaan vaikuttavista tekijöistä on koottu yhteen. Oppaaseen laaditaan selkeät toimintamatriisit, jotka avaavat toimijoille lainsäädännön vel voitteita. Matriisien avulla on helppo toteuttaa omavalvonta ja riskien arviointi. Oppaaseen on koottu katsaus Suomen lainsäädäntöön sekä hyödyllisiä linkkejä, joista löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa. Oleellista nyt onkin, että loppuvuoden erilaisissa koulutustilaisuuksissa huomioitaisiin käytettävissä oleva aineisto. Koska lainsäädännössä on vielä avoimia kohtia, ohjeistuksissa ja koulutuksissa on syytä painottaa käytännönläheistä ja kustannustehokasta tuoteturvallisuuden varmistavaa toimintaa. Lisätietoja Leena Luoto, FK, Mto flowerpecker@kolumbus.fi A jankohtaista Todettua Pysykää hereillä ravitsemusvalistajat, kun yksittäisiä ruoka-aineita ruvetaan luokittelemaan hyviin ja huonoihin. Siitä seuraa sekaannus. toiminnanjohtaja Ulla-Marja Urho Maito ja Terveys ry Ravitsemuskatsaus 1/2006 12 Suomi on järkevä ja kurinalainen, asioihin vakavasti suhtautuva valtio, tärkeä pala eurooppalaisessa tilkkutäkissä. Suomen johdossa EU on puoli vuotta hyvissä käsissä. kirjailija, toimittaja Juha Itkonen OP-ryhmän asiakaslehti 2/2006 Valtakunnan poliittisten päättäjien puhe teollisuuden lähdöstä Intiaan ja Kiinaan on vaarallista ja vastuutonta. Vielä vaarallisemmaksi se käy, kun tätä linjaa ajetaan läpi poliittisella valmistelulla siinä hengessä, että koko Suomi voisi laskea vain tuotekehityksen varaan. toimitusjohtaja Simo Parhankangas Kyrel Oy Kuntalehti 7/2006 Berliinin Grüne Wochella eli Vihreällä viikolla suomalaisten osallistuminen muistutti lähinnä kirpputorimeininkiä. Vaatimaton tuotevalikoima, asettelu yms. herättivät kysymyksiä. Eikö suomalaista elintarviketeollisuutta kiinnosta 430 000 kävijää? Keittiömestari Ismo Piispanen Berliinin Suomen Suurlähetystö Aromi 3/2006
Apetit modernisoi kunnossapitojärjestelmänsä A jankohtaista Lännen tehtaat Oyj Apetit modernisoi kunnossapidon ohjelmistonsa. Valinnassa painoi erityisesti se, että uudella tarjokkaalla oli aikaisempia referenssejä elintarviketeollisuudesta. 14 n Lännen Tehtaat Oyj Apetit kehittää, valmistaa ja markkinoi pakasteita, hilloja sekä marmeladeja. Yritys on käyttänyt kunnossapidon ohjaamiseen tietokonetta aikaisemminkin, sillä ensimmäinen järjestelmä otettiin käyttöön jo 1990 luvun alkupuolella. Nyt korvaavaksi ohjelmistoksi valittiin Jyväskylässä kehitetty järjestelmä. Tarjolla oli kaikkiaan parisenkymmentä eri tuotetta, jotka ovat kehitetty juuri kunnossapidon tarpeisiin. Epäilemättä ne kaikki toimivat, mutta meidän yrityksellemme tämä ratkaisu vaikutti parhaalta, tekninen päällikkö Petri Pyysalo sanoo. Erityisen painava peruste on ohjelmiston helppokäyttöisyys. Huoltohenkilöstöllä ei ole kovin laajaa atk kokemusta, joten käyttöliittymän selkeys ja virtaviivainen työskentely olivat tärkeitä. Ja tarkoitus on nimenomaan, että ohjelmisto muodostaa tehdaspalvelun asentajille päivittäisen rutiinityökalun. Vanhat tiedostot käyttöön Erittäin tärkeätä oli, että aikaisemman ohjelmiston avulla kerätty koneiden historiatieto saatiin syötettyä uuden ohjelmiston käytettäväksi. Näin 15 vuoden aikana vaivalla saatu aineisto ei valunut hukkaan. Tämä tietojen siirtäminen askarrutti meitä hyvin paljon etukäteen, sillä niiden osittainenkin syöttö käsipelillä olisi ollut liian työlästä ja edelleen kallista. Vanha data siirtyi kuitenkin sujuvina tiedostoina uuden järjestelmän käytettäväksi, toteaa Pyysalo. Vanhojen tietojen käyttö antaa historiatietoa, mutta kaikkea vanhaa ei ole otettu suoraan käyttöön. Esimerkiksi kunkin koneen huolto ohjelma harkitaan uudelleen, kun kyseisen laitteen tarkistus osuu kohdalle. Näin voidaan täsmentää huoltotarvetta, sillä laitevalmistajat varmistavat aika usein taustaansa laatimalla liian tiheän huoltojaksotuksen. Myös uudet materiaalit ja vuosien aikana kehittynyt koneen tunteminen antavat Kyösti Lind ja Pasi Heino porkkanavuorella. Tehtaan toiminta kytkeytyy voimakkaasti sadonkorjuun sanelemaan vuosirytmiin, ja se heijastuu vahvasti myös kunnossapidon organisointiin ja huoltojaksoihin. mahdollisuuden huoltojen optimointiin. Kun koneen käyntijaksot menevät tietojärjestelmään, voidaan huollot tehdä todellisen, toteutuneen käyttöajan mukaan. Myös tällä voidaan tehostaa ja säästää huomattavasti, kun huoltoja ei tehdä rutiininomaisesti määräajoin, vaan tarve mietitään sekä ohjelma päivitetään ja räätälöidään. Meidän työskentelymme on sesongin suhteen voimakkaan kaksijakoista. Se oikeastaan alkaa sadonkorjuusta kesän ja syksyn aikaan. Tätä jatkuu suunnilleen vuodenvaihteeseen, jonka jälkeen on perinteisesti huollettu ja rakennettu uusia laitteistoja. Kunnossapitorytmiä pitää suunnitella myös tämän jaksotuksen mukaan; nyt siihen on täsmällisemmät mahdollisuudet, sanoo Pyysalo. Valinnassa omat kriteerit Elintarviketeollisuus toimii monesta muusta teollisuudenalasta selkeästi poikkeavissa olosuhteissa. Muun muassa lämpötilojen hallinta, vaakojen säännölliset kalibroinnit ja hygienia antavat työlle oman leimansa. Siksi kunnossapidon ohjelmistotarjokkaita arvioitaessa oli hyvin tärkeätä, että ohjelmisto sopii yrityksen kokoon ja toimialaan. Sähköinsinööri Kyösti Lind kuului vaihtoehtoja arvioineeseen asiantuntijaryhmään. Hän kertoo, että ensin tarkasteltiin kaikkia tarjokkaita, joista muutama valikoitui loppusuoralle. Petri Pyysalo toteaa, että hihnat on huollettu ja porkkanat soljuvat kohti kohtaloaan. Auli Väkevä poimii direktiivin vastaiset porkkanayksilöt pois linjalta.
Arvioinneissa tutustuttiin referenssikohteisiin ja selvitettiin kunkin vaihtoehdon soveltumista tehtaan omiin reunaehtoihin, kuten organisaation kokoon ja laitekantaan. Valitsemamme järjestelmä pohjautuu työnkulkuun, joten se on paljon käyttäjäläheisempi kuin konekorttien perustalta laaditut vaihtoehdot. Juuri tätä me halusimme, ja tämän ovat asentajamme sekä päällikkötaso ottaneet hyvin vastaan, sanoo hän. Lind kertoo, että järjestelmä tukee päivittäisiä arkirutiineja. Ohjelmisto kytkettiin alusta alkaen palkanmaksun tuntikirjaukseen, jolloin henkilöstö tutustui ja tottui systeemiin nopeasti. Nyt järjestelmän käyttö mielletään jo osaksi työrutiinia että tehtävä ei ole loppunut, ennen kuin siitä on kirjattu tiedot järjestelmään. Myös se tiedetään jo, että tietokone säästää ajan mittaan omia askelia, kun edellinen huolto tai korjaus vaadittavine tykötarpeineen on näkyvissä ennen kohteelle lähtemistä. Tavoitteena yhä ennakoivampi kunnossapito Kunnossapito kuuluu niihin toimintoihin, jotka eivät koskaan tule valmiiksi, vaikka kehittyvät jatkuvasti. Pari vuosikymmentä sitten työ oli tyypillisesti korjaavaa sorttia, kuin palokunta olisi juossut paikalle sammuttamaan, kun laakeri hajosi. Meillä pyritään kohti ennakoivaa kunnossapitoa, kuten varmasti lähes kaikissa Suomen tehtaissa. Käyttäjälle helpolla ohjelmistolla tavoitteeseen on varmasti helpompi päästä. Tällä hetkellä ohjelmistoa käyttää noin 20 henkilöä, kun Säkylän lisäksi huomioidaan Turun tehdas, kertoo järjestelmäteknikko Pasi Heino. Laajennuksista ensimmäisenä on Apetitin Pudasjärvellä toimiva pizzatehdas. Lisäksi kehitteellä on tietolinkki, jolla tuotantohenkilöstö voi lähettää työtilauksen suoraan gsm tai tietoverkon kautta. Kaikki työthän eivät ole vian korjaamisia tai määräaikaishuoltoja, vaan mukaan mahtuu paljon pakkaus, laji tai laatuvaihdosten aiheuttamia asetus ja säätötöitä. Myös suora linkki tehtaan tietojärjestelmään kuuluu suunnitelmiin. Nyt tuntikirjaamisen tiedot siirretään tiedostoiksi, jotka toimitetaan edelleen palkkahallintoon. Vastaisuudessa ne halutaan integroida, samoin kun ostotilauksien ja laskujen hyväksymisen tapaiset asiat. Teollisuudessa vaatimukset kasvavat koko ajan, ja tuottavuutta on kohotettava. Ohjelmisto on hyvä työkalu, mutta varsinainen kehitystyö on kuitenkin tehtävä itse. Tässä projektissa me saamme toiminnanhallintajärjestelmän, joka on enemmän kuin pelkkä kunnossapidon ohjelmisto, Pyysalo sanoo. Lisäksi hän toteaa, että kotimaiseen järjestelmään päätyminen oli hyvä päätös myös käyttäjätuen kannalta. Tuntikorttien ja vastaavien osien räätälöinti on sujunut hyvin, samoin muukin säännöllinen yhteydenpito ja asiakastuki. Juttu ja kuvat Lauri Lehtinen UVisable tekee laadunvalvonnasta Nopean Yksinkertaisen Puolueettoman Halvan Orgaaninen materiaali, kemikaalit ja monet muut aineet ovat fluoresoivia ja heijastavat UV-valoa UV-valoa voidaan tämän takia käyttää mm.: Tilojen puhdistuksen valvonnassa Laitteistojen puhdistuksen valvonnassa Halkeamien etsinnässä Uvisable kertoo välittömästi ja havainnollisesti onko puhdistustyö ollut riittävän tehokasta Lisätietoja: www.uvisable.com Drivdon AB Myynti Suomessa: PL 93 UVA Finland S-820 60 Delsbo Puh. 09 863 2121 Ruotsi info@uva-finland.com Puh. +46 653 168 85 15
A jankohtaista Terveysväitekyselyn tuloksista seminaari joulukuussa n Kehittyvä Elintarvike lehdessä kerrottiin keväällä (KE 2/06) EU:ssa työn alla olevasta ravitsemus ja terveysväiteasetuksesta, joka tulee säätelemään elintarvikkeiden markkinoinnissa käytettävien väitteiden käyttöä. Asetusehdotus edellyttää, että jäsenmaat toimittavat asetuksen voimaan tulosta seuraavan vuoden aikana komissioon luettelon yleisesti hyväksyttävistä ja keskivertokuluttajan ymmärtämistä terveysväitteistä, jotka koskevat muita kuin ravitsemuksellisia väitteitä tai sairauden riskin vähentämiseen liittyviä väitteitä. Luetteloa varten Elintarviketurvallisuusvirastossa on kartoitettu Suomen markkinoilla käytettäviä terveysväitteitä. Kyselyssä saatiin satoja vastauksia Elintarvikemarkkinoilla käytettäviä terveysväitteitä ja niiden taustalla olevaa tutkimusnäyttöä kartoitettiin kevään ja kesän 2006 aikana Elintarviketurvallisuusviraston (30.4. saakka Elintarvikeviraston) internetsivuilla olleella kyselylomakkeella. Lomakkeiden avulla saaduista väitteistä koottiin viraston kotisivuille taulukko, josta ilmenivät 1 toimijoiden ilmoittamat väitetyypit sekä ravintoaineet tai muut aineet, joihin väitteet perustuvat. Lokakuun alussa toimijoilla oli vielä mahdollisuus ilmoittaa taulukosta puuttuvia väitteitä. Terveysväitekysely sai toimijat aktiivisesti liikkeelle, ja lomakkeita palautettiin Elintarviketurvallisuusvirastoon useita satoja. Saatujen vastausten perusteella ollaan valmistelemassa kirjallista selvitystä siitä, mitä väitteitä markkinoilla esiintyy, minkä tyyppisissä tuotteissa väitteitä käytetään ja millä perusteilla toimijat katsovat niiden olevan yleisesti hyväksyttyjä ja keskivertokuluttajan ymmärtämiä. Elintarviketurvallisuudesta selonteko Kuva Hannu Korhonen/MTT:n arkisto vissa organisaatioissa ja kehittää informaatioteknologiaa hyödyntävä, valvotuista laatujärjestelmistä kertova kansallinen merkintätapa. Selonteossa ehdotetaan, että Suomeen vahvistettaisiin Maailman kauppajärjestön WTO:n piirissä tunnustetut, hyväksyttävää riskitasoa kuvaavat ALOP arvot keskeisimmille elintarvikkeiden haittatekijöille kuten salmonellalle. ALOP arvon avulla voidaan perustella kansallisia suojatasoja, jotka voivat olla korkeampia kuin muissa maissa. Elintarvikkeiden mikrobiologisen turvallisuuden osalta on syytä panostaa erityisesti kampylo n Valtioneuvoston eduskunnalle antamassa elintarviketurvallisuusselonteossa lähivuosien haasteina nähdään elintarvikekaupan kansainvälistyminen ja saavutetun turvallisuustason ylläpitäminen. Yritysten laatujärjestelmien ja omavalvonnan merkitys kasvaa jatkossa. Haaste toimijoille on se, miten laatujärjestelmien toiminta tehdään kuluttajien kannalta ymmärrettäväksi. Selonteossa asetetaan 24 lähivuosien elintarviketurvallisuustyön tavoitetta. Tavoitteena on mm. lisätä vaikutusvaltaa kansainvälisissä elintarvikkeiden tuotantostandardeja laatija yersinia bakteeritartuntojen torjuntaa tehostaviin toimenpiteisiin. Kampylobakteeri on nyt yleisin ruokamyrkytyksiä aiheuttava bakteeri. Yersinia bakteeri on aiheuttanut viime vuosina monia ruokamyrkytysepidemioita, joissa tartunnanlähteeksi on osoittautunut porkkana tai muu kasvis. Suomessa tuotetut elintarvikkeet sisältävät hyvin vähän torjunta aine tai eläinlääkejäämiä. Tuontielintarvikkeiden jäämiä valvotaan kohdennetulla näytteenotolla. Elintarviketurvallisuuden kannalta ongelmallisia ovat aineet, joista on sekä välttämätöntä Joulukuun seminaarissa vielä mahdollisuus vaikuttaa Terveysväitekyselyn tuloksista järjestetään seminaari 11.12. klo 12 alkaen Eduskunnan lisärakennuksen auditoriossa (Arkadiankatu 3). Tilaisuudessa esitellään selvityksen tuloksia ja sen perusteella tehtyjä johtopäätöksiä yleisesti hyväksytyistä elintoimintoväitteistä. Seminaarilla pyritään kehittämään yhteistä näkemystä siitä, mitkä ovat yleisesti hyväksyttyjä ja kuluttajan ymmärtämiä elintoimintoväitteitä sekä millä edellytyksillä niitä saisi esittää. Seminaari on tarkoitettu ensisijaisesti alan toimijoille ja tilaa on 200 ensimmäiseksi ilmoittautuneelle. Seminaariin ilmoittaudutaan Eviran kotisivuilta löytyvällä lomakkeella 1.12. mennessä. Ensi vuoden alussa selvityksen tuloksista julkaistaan raportti, jonka tuloksia viranomaiset käyttävät myöhemmin hyväkseen laadittaessa komissioon asetusehdotuksen edellyttämää luetteloa Suomen viranomaisten hyväksytyksi katsomista väitteistä. Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Ylitarkastaja Elintarviketurvallisuusvirasto Kaisa Vaihia Tarkastaja Elintarviketurvallisuusvirasto Lisätietoa hankkeesta löytyy Elintarviketurvallisuusviraston kotisivuilta osoitteesta: http:// www.evira.fi/ Elintarvikkeet Valvonta ja yrittäjät Tutkimukset ja projektit Terveysväitekysely hyötyä että epäiltyä haittaa, kuten eräiden makkaroiden valmistuksessa botuliinibakteerin ehkäisyyn käytettävä nitriitti. Tärkeitä seurattavia elintarvikkeiden kemiallisia vaaroja ovat elohopea, nitraatti/nitriitti, bentsoehappo ja eräiden suurkuluttajien altistus vitamiineille ja kivennäisaineille. Varautumista säteilyvaaratilanteisiin tulee ylläpitää. Lisätietoja: osastopäällikkö Matti Aho, p. 040 516 9857 ja apulaisosastopäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 050 367 1039, maa- ja metsätalousministeriö
AMCOR AMCOR FLEXIBLES LIEKSA Joustavan pakkauspalvelun ammattilainen - lähellä asiakasta Amcor Flexibles -ryhmään kuuluva Amcor Flexibles Finland Oy tunnetaan monipuolisesta osaamisestaan elintarviketeollisuuden joustopakkausvalmistajana. Lieksan tehtaalla olemme erikoistuneet palvelemaan asiakkaita joustavasti ja asiantuntevasti. Toimitamme pienetkin sarjat laadusta ja ammattitaidosta tinkimättä. Tarjoamassamme palvelussa yhdistyvät paikallinen tietotaito ja vahvan pakkauskonsernin teknologia ja innovaatiot. Tehtaallamme on sertifioitu pakkausturvallisuus-, laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Amcor Flexibles Lieksa Kerantie 11, 81720 Lieksa puh. 010 825 200, fax 010 825 2650 sähköposti: etunimi.sukunimi@amcor-flexibles.com www.amcor.com Vastuullisuus tulevaisuuden kilpailukyvyn tekijäksi n Osana kansallista laatustrategiaa on vuonna 2006 toteutettu kaksi elintarviketalouden vastuullisuuteen liittyvää julkaisua. Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteinen tutkimus Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa sekä Elintarviketeollisuusliiton Yhteiskuntavastuu elintarvikeketjussa selvitys antavat tietoa vastuullisuudesta sekä ketjun toimijoille että kuluttajille. Ensin mainittu tutkimus osoittaa, että laatu ja vastuu linkittyvät toisiinsa. Alkutuotannon, panosteollisuuden, elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajat mielsivät vastuun ja tuoteturvallisuuden keskeiseksi osaksi laatua ja laadunhallintaa. Myös kuluttajien näkemykset elintarvikeketjun vastuullisuudesta olivat ennen muuta sidoksissa laadukkaaseen ja turvalliseen ruoan tuotantoon ja tarjontaan. Lisäksi kuluttajat painottivat kestävään kehitykseen ja eettisiin toimintatapoihin liittyviä kysymyksiä. Toiseksi mainittu selvitys osoittaa, että ketjun toimijoilla, tuotantopanosteollisuudella, alkutuotannolla, elintarviketeollisuudella ja päivittäistavarakaupalla, on jo nyt päivittäin käytössään monia vastuullisia toimintatapoja. Vastuullisuus konkretisoituu laadukkaiden ja turvallisten raaka aineiden ja elintarvikkeiden tuottamisena, monipuolisena valikoimana ja vuorovaikutuksena. Ketjun toimijoilla on myös rooli suomalaisen ruokakulttuurin muokkaajana sekä ruokahuollon turvaamisessa yhteiskunnan häiriötilanteissa. Elintarvikeketjun haasteena on kuluttajaviestinnän tehostaminen sekä vastuullisen toiminnan todentaminen ja hyödyntäminen kilpailukykytekijänä kotimaassa ja lähialueiden markkinoilla. Ylitarkastaja Marja Innanen maa ja metsätalousministeriöstä uskoo, että tulevaisuudessa kestävä liiketoiminta on osa yritysten kilpailukykyä. Hänen mukaansa vastuullisesti toimivat yritykset menestyvät pitkällä aikavälillä keskimääräistä paremmin. Kotimaiselle elintarvikealalle tämä saattaa luoda uudenlaista nostetta. Ruoan tuotannon ja jalostuksen prosesseissa ollaan hyvin lähellä ihmistä ja luontoa. Ruoka kasvaa maasta, vedestä, auringosta ja sitä jalostavat osaavat ihmiset, se työllistää ja luo hyvinvointia. Suomalaisella elintarvikeketjulla olisi edellytykset painottaa aikaisempaa enemmän vastuullista toimintatapaansa imagonrakentamisessa. Meillä on mahdollisuus tuotteistaa tämä ympäristöä, ihmisiä ja eläimiä kunnioittava tuotantoketju ja tehdä siitä kilpailuvaltti myös kansainvälisillä markkinoilla, Innanen toteaa. Lisätietoja: Marja Innanen, ylitarkastaja, puh. (09) 160 52734 tai marja. innanen@mmm.fi Forsman-Hugg, S., Paananen, J., Isoniemi, M., Pesonen, I., Mäkelä, J., Jakosuo, K. & Kurppa, S. 2006. Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa. Maa- ja elintarviketalous 83. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Sähköinen versio: http://www.mtt.fi/met/pdf/met83. pdf Yhteiskuntavastuu elintarvikeketjussa. Selvitys vastuullisista toimintatavoista ja käytännöistä kotimaisessa elintarviketjussa. Elintarviketeollisuusliitto ry. Selvityksen on laatinut ympäristösuunnittelija Anna Vainikainen. Julkaisu pdftiedostona www.etl.fi/julkaisut Lisätietoa laatustrategiasta www.laatuketju.fi 17
jankohtaista A Räjähdysherkkä pöly outo asia monille yrityksille n Suomessa saattaa olla jopa parikymmentä tuhatta yritystä, joissa syntyy räjähdysvaarallista pölyä. Ennen kuin vaarallinen pöly saadaan hallintaan, yrityksillä on edessään iso savotta. Räjähdysvaarallisia tiloja ja niissä käytettäviä laitteita koskeva eurooppalainen ATEX lainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2003. Räjähdyssuojausasiakirjojen takarajaksi oli asetettu kesäkuun 2006 loppu. ATEX tietoisuus on herännyt Suomessa vasta viime tingassa. Toisaalta edes kaikki valvovat viranomaiset eivät ole pystyneet neuvomaan yrityksiä, mitä niiden pitäisi tehdä, sanoo turvallisuusinsinööri Juha Liimatainen Turvatekniikan keskuksesta Tukesista. Tukesin suoraan valvomat teollisuuslaitokset, joita on noin 1 000, ovat pääosin hoitaneet räjähdyssuojausasiakirjansa kuntoon. Pystymme informoimaan omia asiakkaitamme suoraan vaikka sähköpostitse. Heikommassa asemassa ovat pk yritykset, kuten erilaiset puusepän verstaat tai maalaamot, jotka ovat kuntien pelastusviranomaisten valvonnassa. Isoja räjähdyksiä on Suomessa sattunut harvoin. Kansallismuseon korusalissa tapahtunut räjähdys viime tammikuussa on silti tuoreessa muistissa. Myös Äetsän kemikaalitehtaassa räjähti seitsemän vuotta sitten. Atex riskikartoitus on syytä huomioida ja ottaa osaksi yritysten riskienhallintaa myös kaikissa elintarviketeollisuuden kohteissa, joissa käytetään tai käsitellään jauhomaisia, pölyäviä raaka aineita, kuten leipomo ja einesteollisuudessa. Säännöllinen ja aikataulutettu siivousohjelma yläpölyjen, putkien ja kaapelikanavien päällisten puhdistukseen on tehokas tapa minimoida räjähdysriski pölyävissä kohteissa. Siivous halvin tapa ehkäistä pölyä Räjähdysvaarallisen pölyn riskit tuodaan selkeästi esiin uudessa 1 ATEX lainsäädännössä räjähdysherkän kaasun ja palavien nesteiden rinnalla. Pölyyn tehoaa parhaiten perusteellinen siivous. Siivous on myös ehdottomasti halvin tapa ehkäistä räjähdysvaarallisen pölyn kerääntymistä tuotantotiloihin, Juha Liimatainen huomauttaa. Uusi räjähdyssuojausasiakirja pitää sisällään ennen kaikkea räjähdysvaarallisten tilojen luokittelun, riskiarvioinnin ja tiedot tilojen siivouksesta ja ilmanvaihdosta. Dokumentissa kuvataan myös räjähdyskelpoisen ilmaseoksen aineosat sekä se, miten räjähdysvaarallisissa tiloissa kuuluu toimia. Eniten päänvaivaa yrityksille ovat tuottaneet räjähdysvaarallisissa tiloissa olevien muiden kuin sähkölaitteiden turvallisuustason arviointi, kun tiedetään, että laitteet voivat toimia pölyräjähdyksen sytytyslähteenä, Juha Liimatainen kertoo. Räjähdyssuojausasiakirjoja päätyönään tekevät konsultit myyvät tällä hetkellä ensi vuoden alkua. Siksi niiden valmistuminen viivästyy tällä hetkellä. Se, että yrityksessä tiedostetaan sen tiloihin voivan liittyä räjähdysvaara, on huomattava edistysaskel verrattuna siihen, ettei vaaraa ole tiedostettu lainkaan. Asiakirjat ehtii vielä tehdä. Tällä hetkellä noin puolet yrityksistä, joiden tiloihin liittyy räjähdysvaara, tiedostaa asian. Tilanne ei ole kuitenkaan epätoivoinen, vaan olemme ns. paremman puolella. Suhtautuminen lähtee yrityksen arvoista Porvoon Kilpilahdessa toimiva Borealis Polymers Oy on tehnyt 2,5 vuotta aktiivisesti töitä ATEXasioiden eteen. Saimme ATEX kartoituksen valmiiksi viime vuoden toukokuussa ja räjähdysasiakirjan touko kesäkuun vaihteessa. Prosessi oli meille erittäin suuritöinen, kertoo kunnossapitopäällikkö Jari Välilä. Borealis on johtava muoviratkaisujen toimittaja maailmassa. Sen henkilöstömäärä on 4 500, joista 850 tekee töitä Suomessa. Koska Borealis haluaa olla teollisuudenalan ykkönen turvallisuusasioissa, ATEX direktiiviin on paneuduttu huolellisesti. Välilän mukaan alkuperäinen ATEX direktiivi ei auennut Borealiksessa kovin helposti. Onneksi Suomessa on ollut saatavilla hyvin maalaisjärkeen käypiä koulutustilaisuuksia, joissa henkilöstömme on käynyt. Borealiksen tuotantolaitoksissa on tiloja, joissa on räjähdysherkkiä ilmaseoksia ja myös pölyä. Räjähdysherkkä pöly on tunnettu ja sitä vastaan on taisteltu siivouksella jo 1990 luvun alusta lähtien. Uskomme, että kaikki onnettomuudet ja tapaturmat voidaan Räjähdysherkkä pöly tunkeutuu tuotantolaitoksissa joka paikkaan. Säännöllinen, alan ammattilaisen erikoiskalustolla tekemä imurointi on tarpeen räjähdysvaaran poistamiseksi. estää, joten satsaamme ennakoivaan työhön. Myös ATEX direktiiviin liittyvän työn tarkoitus on välttää ennalta pölyräjähdykset. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että normaalien siivousten lisäksi laitoksilla tehdään aina muutaman vuoden välein suursiivous. Pölyräjähdykset usein aggressiivisia Tuotekehitysjohtaja Kimmo Huhtimo Lassila & Tikanojalta uskoo, että ATEX asia nousee jatkossa yhä enemmän tapetille suomalaisissa yrityksissä. Meillekin on tullut paljon kyselyjä siitä, mitä ATEX oikeastaan on ja mikä on se tapa, jolla direktiivin vaatimuksiin pitäisi vastata. L&T on tehnyt kuluvana vuonna palvelupaketin, joka pyrkii auttamaan yrityksiä ATEX dokumenttien teossa sekä räjähdysvaarallisen pölyn puhdistamisessa kaikista mahdollisista ja mahdottomistakin paikoista. Emme kuitenkaan tee riskikartoituksia asiakkaille, vaan tuomme ne pakettiin verkoston kautta. Näin asenteemme ATEXvaatimuksiin säilyy mahdollisimman neutraalina. Räjähdysvaarallista pölyä on saattanut kertyä tuotantotiloihin ennestään jo todella paljon. Saatamme aloittaa niin, että kaavimme rasvoittuneen vanhan pölyn pois lastalla esimerkiksi ilmanvaihtoputkien päältä. Räjähdysherkkä pöly on myös siitä ikävä vihollinen, että se tunkeutuu joka paikkaan: suodattimiin, ilmanvaihtoputkiin, viemäriverkostoon jne. Räjähdysvaaran välttämiseksi pöly pitää putsata säännöllisesti. Puhdistusväli olisikin järkevää määritellä jo räjähdysasiakirjassa. Monessakaan yrityksessä ei ole osattu edes aavistaa, kuinka vaarallista räjähdysherkkä pöly voi olla. Mikäli pölypitoisuus nousee riittävän suureksi ja samaan aikaan joku syttymislähde aktivoituu, saattaa räjähtää. Pölyräjähdykset ovat kaiken lisäksi hyvin aggressiivisia sekä henkilö ja omaisuusriskit todellisia. Teksti Tiina Ruulio
Hankintalaki uudistuu A jankohtaista Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä uudesta hankintalaista sekä ns. erityisalojen hankintalaista. Osassa Euroopan unionin jäsenmaista uudet hankintadirektiivit ovat jo voimassa, mutta Suomi on tässä asiassa vielä jälkijunassa onneksi ei kuitenkaan ainoana maana. n Hankintadirektiivien voimaansaattamisaika päättyi tammikuun lopussa, eikä hallituksen esitystä ehditty antaa ajoissa niin, että laki olisi tullut voimaan helmikuussa. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että eduskunta saa lakiehdotukset käsiteltyä syysistuntokauden aikana, eli lait tulisivat voimaan vuodenvaihteessa. Kansalliset kynnysarvot ja EU-kynnysarvot Uuteen hankintalakiin tulevat ns. kansalliset kynnysarvot, jotka todennäköisesti tavara ja palveluhankinnoissa ovat 15 000 euroa, sosiaali ja terveyspalveluissa 50 000 euroa ja rakennusurakoissa 100 000 euroa. Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia ollenkaan, vaan hankintayksiköt voivat noudattaa omia ohjeitaan. Uuteen hankintalakiin tulevat ns. kansalliset kynnysarvot, jotka todennäköisesti tavara- ja palveluhankinnoissa ovat 15 000 euroa. 20 Niiden on kuitenkin noudatettava EU:n perustamissopimuksen vaatimuksia avoimuudesta ja tarjoajien syrjimättömästä kohtelusta. Niinpä hankinnoista on yleensä ilmoitettava julkisesti, tai tarjouksia on muuten pyydettävä riittävästi. Esimerkiksi oman kunnan yrittäjiä ei saa suosia muiden tarjoajien kustannuksella. EU kynnysarvot tulevat olemaan tavara ja palveluhankinnoissa 211 000 euroa, vesi, energia ja vastaavien alojen hankintayksiköiden osalta kuitenkin 422 000 euroa sekä urakoissa 5 278 000 euroa. Niiden ylittävissä hankinnoissa edellytetään EU:n laajuisia tarjouskilpailuja. Kuva Pirjo Huhtakangas Neljännes hankinnoista lain ulkopuolelle Kansallisten kynnysarvojen säätäminen tulee merkitsemään sitä, että osa hankinnoista, arviolta 25 % hankintojen arvosta tai yli miljoona hankintapäätöstä vuodessa, jää hankintalainsäädännön välittömän soveltamisen ulkopuolelle. Kansallisten kynnysarvojen alle jäävistä hankintapäätöksistä ei enää ole mahdollisuutta hakea muutosta markkinaoikeudessa. Sen sijaan muut muutoksenhakukeinot, esimerkiksi kuntalain mukainen oikaisuvaatimus, ovat edelleen käytettävissä. Tämä tietysti helpottaa markkinaoikeuden jutturuuhkien purkamista. Markkinaoikeuden käsiteltävien muutoksenhakujen määrä on kaksinkertaistunut edellisiin vuosiin verrattuna. Tällä hetkellä hakemusten käsittelyajan arvioidaan olevan yli vuosi. Toivottavasti muutos helpottaa myös hankintojen tekemistä käytännössä, ja markkinaoikeus pääsee keskittymään merkittävimpien hankintojen käsittelemiseen. Toisaalta kansallisen kynnysarvon ylittävistä hankinnoista on aina ilmoitettava julkisesti. Tämä lisää huomattavasti tarjouskilpailuiden avoimuutta ja parantaa yritysten mahdollisuuksia saada tietoa meneillään olevista hankinnoista. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan on kuitenkin mahdollista kilpailuttaa esimerkiksi luomutuotteita. Tarjouskilpailuun osallistuvia ei saa suosia eikä syrjiä Uudenkin lain mukaan kaikkia ehdokkaita ja tarjouskilpailuun osallistuvia on kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä. Tarjoajia ei saa suosia eikä syrjiä esimerkiksi kotipaikan perusteella. Kiellettyjä vertailuperusteita ovat edelleen kunnan verotulojen tai työllisyyden edistäminen. Vertailuperusteita ei saa myöskään asettaa siten, että ne suosivat aikaisempaa sopimuskumppania. Tarjoajien soveltuvuuden arvioimiseen tulee myös tarkennuksia. Tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen. Hylkääminen voi seurata esimerkiksi, jos tarjoaja on laiminlyönyt veroja tai lakisääteisiä sosiaalimaksuja. Hankintamenettelystä voidaan sulkea myös toimittaja, joka on konkurssissa, velkasaneerauksessa tai selvitystilassa tai lainvoimaisella päätöksellä tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta. Tarjousvertailuun ei saa ottaa tarjoajaa, joka ei täytä tarjouspyynnössä asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. PYR