Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2013

Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 2 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5 1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 11 1.1.5 Kunnan henkilöstö 32 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista 35 1.1.7 Ympäristötekijät 39 1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 42 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 44 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 44 1.3.2 Toiminnan rahoitus 54 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset 59 1.5 Kokonaistulot ja -menot 63 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous 65 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 65 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus 69 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 70 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 70 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 71 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 81 1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely 81 1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 82 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 83 2.1 Tavoitteiden toteutuminen 83 2.1.1 Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen 83 2.1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 91 2.1.3 Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 95 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 99 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen 99 2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 114 2.2.3 Investointien toteutuminen 116 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen 123 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 125 3.1 Tuloslaskelma 125 3.2 Rahoituslaskelma 126 3.3 Tase 127 3.4 Konsernilaskelmat 129 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 133 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 133 4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 133 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 134

4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 135 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot 139 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 139 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 146 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 148 4.5 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen 149 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 151 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 153 5.1 Liikelaitosten erillistilinpäätökset 153 5.1.1 Tilapalvelu-liikelaitos 153 5.1.2 Työterveys Aalto -liikelaitos 166 5.1.3 Talouskeskus-liikelaitos 178 5.1.4 Altek Aluetekniikka -liikelaitos 191 5.1.5 Kylän Kattaus -liikelaitos 207 5.1.6 Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 219 5.2 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 232 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 234 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 235 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstökertomus 2013 246

1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Jyväskylän väkiluku oli toimintavuoden 2013 lopussa 134 658 asukasta. Jyväskylä on seitsemänneksi suurin kaupunki Suomessa ja sen väestönkasvu on ollut 2000-luvulla määrällisesti kuudenneksi ja suhteellisesti viidenneksi voimakkainta. Uuden kaupunginvaltuuston ensimmäinen toimintavuosi alkoi kaupungin talouden kannalta haastavassa tilanteessa. Kansantalouden ja kunnallistalouden heikkojen näkymien seurauksena maan hallitus teki kuntien menoihin ja valtionosuuksiin huomattavia leikkauksia. Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittanut kaupunginhallitus asetti heti alkuvuodesta taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on kaupunginhallituksen apuna valmistella valtuustokauden mittaisia toimenpiteitä, joilla kaupungin vuosikate vastaa poistoja eikä lisävelkaantumista tapahdu valtuustokauden viimeisenä vuonna 2016. On syytä uskoa, että valtuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma johtaa toivottuun lopputulokseen, sillä vuonna 2013 Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Talouden ja työllisyyden epävarmuudessa elinkeinopolitiikan merkitys korostuu entisestään. Vuoden 2013 alussa kaupunginhallitus asetti kilpailukyky- ja elinkeinopoliittisen työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä kaupungin elinkeinopolitiikan, kilpailukyvyn ja suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi. Jyväskylän kaupunkiseudun yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys käynnistyi valtiovarainministeriön asettamien kuntajakoselvittäjien johdolla. Jyväskylän kaupunki uudisti kuntarakennelakivalmistelun yhteydessä aiemman linjauksensa, jonka mukaan kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee selvitysalueella hakea yhdistymisratkaisu, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät kahdeksi kunnaksi seuraavasti: Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella mahdollisesti muita kuntia. Laukaa on selvitysalueen toinen kunta, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Vuonna 2013 allekirjoitetun Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimuksen 2014 2015 olennaisena sisältönä on kumppanuus valtion kanssa Jyväskylän innovaatiokeskittymän toteuttamisessa, johon Innovatiiviset kaupungit 2014 2020 (INKA) -ohjelma tarjoaa puitteet. Jyväskylällä on kansallinen vetovastuu kyberturvallisuus-teemasta ja lisäksi kumppanuus biotalous-teemassa Joensuun ja Seinäjoen kaupunkien kanssa. Jyväskylän kaupunki ja Sitra toteuttavat vuosina 2013 2015 Kohti resurssiviisautta -hankkeen, jonka tarkoituksena on yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle. Kokeilujen ja pilottien avulla etenevässä hankkeessa tavoitteena on luoda resurssiviisaan alueen -toimintamalli, jossa resurssiviisaus sidotaan paitsi osaksi strategioita ja johtamisjärjestelmiä, mutta myös jokaisen kuntalaisen arkea. Kaupunginhallitus päätti syyskuussa 2013 yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Yhteistoimintamenettelyn peruste on talouden tasapainottamisessa ja sen edellyttämissä rakenteellisissa ja pysyvissä muutoksissa kaupungin palveluverkossa ja palveluissa sekä organisaatiossa. Kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, asukkaita ja sidosryhmiä kuluneesta vuodesta 2013 ja toivotan kaikille innostavaa ja haastavaa vuotta 2014. Markku Andersson kaupunginjohtaja

2 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto Valtuustossa oli 67 valtuutettua, ja paikkajako oli seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Perussuomalaiset r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 17 valtuutettua 13 valtuutettua 11 valtuutettua 8 valtuutettua 7 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Pauli Partanen (Kok.) ja varapuheenjohtajina Jari Colliander (Kesk.) ja Tuulikki Väliniemi (SDP). Kaupunginvaltuusto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 156 asiaa (edellisenä vuonna 161). Valtuustossa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: Uusien toimielinten valinta (kaikkiaan noin 700 tehtävää, joista valtuusto päätti 380, kaupunginhallitus 250 ja lautakunnat 70) Vastaus valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta sekä sosiaalija terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksista KymppiR2013-ohjelma, Kankaan osayleiskaava ja 18 asemakaavaa (mm. Mannisenmäki, Ruusupuisto, Parviaisentie 10, Kuokkalan keskustan puukortteli ja Jyvälän alue) Jyväskylän kaupungin äänestysalueet Palvelulinjaukset 2013 2016 Pienten kouluyksiköiden muodostamisen kriteerit Jyväskylän kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämän lainan muuttaminen sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon Liikelaitosten johtosäännöt Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 15 valtuustoaloitetta, uusia jätettiin 17 (edellisenä vuonna 20). Vuoden aikana järjestettiin viisi valtuustoseminaaria. Seminaarien teemoja olivat muun muassa tilinpäätöksen ennakkotiedot, palvelulinjaukset, konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä ja kuntayhtymissä, selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys, kasvusopimus- ja INKA-ohjelma sekä elinkeinotoiminnan kehittäminen. Valtuutetut osallistuivat kevään 2013 aikana luottamushenkilöille järjestettyihin perehdytystilaisuuksiin. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava: Asikainen Aimo (Kesk.) varajäsen Jokitalo Juha Holm Pauliina (Kok.) varajäsen Timperi Kati-Erika Hovikoski Mervi (SDP) varajäsen Viikari Tarja Ikkelä-Koski Tuulia (Kesk.) varajäsen Knuuttila Kirsi Lumela Meri (Vihr.) varajäsen Mäkinen Tuija Melville Tony (SDP) varajäsen Kemiläinen Allan

3 Mäkinen Riitta (SDP) varajäsen Sahindal Anna-Leena Pulli Terhi (Kok.) varajäsen Marjalaakso Olli 10.6.2013 asti, 11.6.2013 lähtien Hyökyvaara Jorma Selin Jaakko (Kok.) varajäsen Savolin Reijo Suomi Kimmo (SDP) varajäsen Hämäläinen Jukka Uski Jorma (PS) varajäsen Björk Matti Visakorpi Marika (KD) varajäsen Sipinen Raija Yksjärvi Kari (Vas.) varajäsen Huttunen Marjukka Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Riitta Mäkinen (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jaakko Selin (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Meri Lumela (Vihr.). Kaupunginhallitus kokoontui 32 kertaa (edellisenä vuonna 33) ja käsitteli 410 (447) asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin 13 (14) ja niissä käsiteltiin 40 (46) asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: Liikelaitosten johtokuntien ja kaupunginhallituksen toimikuntien valinta Edustajien nimeäminen erityisen kuntajakoselvityksen selvitysryhmään ja työvaliokuntaan Kaupungin ohje koulutuskuntayhtymälle lukioverkkoa koskevassa päätöksenteossa Kortepohjan matkailualue Oy:n osakkeiden myynti Hankintojen toimintaperiaatteet ja pienhankintaohjeet Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen toimivuuden arvioinnin tulokset Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Tikkakosken uimahallitoiminnasta ja tilasta luopuminen Leppälahden leirikeskuksen toiminnan lakkauttaminen Jyväskylän kaupungin kasvusopimus ja INKA - innovatiiviset kaupungit 2014 2020 -ohjelmaan osallistuminen Yhteistoimintamenettelyn aloittaminen Luottamushenkilöille maksettiin palkkioita ja korvauksia vuonna 2013 yhteensä 743 828 euroa.

4

5 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Maailman talouden kasvu on hitaasti palautumassa, nyt teollisuusmaiden vetämänä. Elpymisestä vastaavat lähinnä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, joiden yksityissektorit ovat nyt elpymässä finanssikriisiä seuranneiden romahdusten jälkeen. Suhdanteita kohentaa valtiovarainministeriön raportin mukaan erityisesti teollisuusmaiden erittäin löysä rahapolitiikka ja aiempaa kevyempi finanssipolitiikan sopeuttaminen uuteen kasvun vaiheeseen. Kasvua hidastaa se, että monissa teollisuusmaissa yksityinen kulutus ja varsinkin investoinnit supistuvat edelleen ja maailmankauppa on kriisin jälkeen kasvanut hitaammin kuin tuotanto. Suomen bruttokansantuote pieneni Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan -1,2 prosenttia vuonna 2013 ja vuoden 2014 kasvuksi on arvioitu 0,8 %. Bruttokansantuote pieneni jo toista vuotta peräkkäin ja kasvu käynnistyy ulkomaankaupan vetämänä hitaasti. Ulkomaankaupassa Suomen ongelmana on tärkeimpien vientimaiden kotimarkkinoiden heikko kysyntätilanne, teollisuudessa tapahtunut rakennemuutos ja erityisesti investointien supistuminen maailmalla. Vuonna 2011 BKT kasvoi vielä 2,7 prosenttia, mutta nyt Suomen bruttokansantuotteen ennustettu lähivuosien kasvu on euroalueen hitaimpia. Lähivuosien heikosta talouskasvusta aiheutuu entistä suurempia haasteita julkisen talouden rahoitusaseman kannalta. Julkisen talouden rahoitusasema on parissa vuodessa heikentynyt n. 3 mrd. euroa hallituksen mittavista sopeutustoimista huolimatta kokonaistuotannon alenemisen vuoksi. Talouskasvu tulee olemaan myös lähivuosina sen verran vaimeata, että kasvu ei yksin riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon nousee 60 prosenttiin ensi vuonna. Valtionvarainministeriön arvion mukaan valtiontalouden rahoitusaseman arvioidaan kohenevan hieman ennustejaksolla, vaikka velkaantuminen jatkuu edelleen. Suomen talouden yhtenä haasteena on työmarkkinoiden toiminnan tehostaminen. Ikääntyvä väestö yhdistettynä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan voi muodostua aidoksi kasvun esteeksi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys nousi vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna ja ennusteiden mukaan nousu jatkuu edelleen vuonna 2014. Vuoden 2013 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,2 prosenttia. Myös työllisten määrä vähentyi vuonna 2013. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,4 prosenttiin vuonna 2014. Ennustettu talouskasvun hidas käynnistyminen ei vielä ensi vuonna näy työttömyysluvuissa. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 2010 2011 2012* 2013* 2014* Bruttokansantuote, % 3,3 2,7-0,8-1,2 0,8 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,2 8,4 Ansiotaso, % 2,6 2,7 3,2 2,0 1,3 Kuluttajahintaindeksi, % 1,2 3,4 2,8 1,5 1,5 Pitkät korot (10 vuotta) 3,0 3,0 1,9 1,9 2,3 Euribor 3 kk, % 0,8 1,4 0,6 0,2 0,3 Julkisyhteisöjen menot % BKT:sta 55,8 54,8 56,6 58,6 58,9 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 48,5 49,0 53,6 57,0 60,0 Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu hidastui merkittävästi ja oli 1,5 % vuonna 2013. Myös inflaatioodotukset tuleville vuosille ovat maltilliset, selvästi alle kaksi prosenttia, mikä tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden keveän rahapolitiikan jatkamiselle. Pitkät kymmenen vuoden korot säilyivät edellisen vuoden tasolla, mutta lyhyet korot alenivat alimmalle tasolleen koko seuranta-ajanjaksolla. Sekä lyhyet että pitkät korot ovat pysyneet poikkeuksellisen matalina koko euroalueella kriisimaita lukuun ottamatta.

6 Alhaisesta korkotasosta huolimatta kotitalouksien taloudelliset näkymät ovat kuluvalle vuodelle vaikeat. Vuonna 2014 reaalitulojen laskun, työttömyyden lisääntymisen ja varovaisten tulevaisuuden odotusten vuoksi yksityinen kulutus ei juuri lisäänny. Vuonna 2014 ja 2015 ansiotaso kehittyy työmarkkinaosapuolten syksyllä 2013 neuvotteleman työmarkkinaratkaisun mukaisesti. Kasvu- ja työllisyyssopimus nostaa sopimuspalkkoja ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,7 % ja toisena vuonna 0,5 %. Kuntatalouden kehitys Kuntasektori on tällä hetkellä useiden samanaikaisten kuntatalouteen merkittävästi vaikuttavien muutosten ytimessä. Samanaikaisesti on ollut valmistelussa valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos. Heikentyvä kuntatalous tuo lisähaasteita näiden tärkeiden uudistuksien toteuttamiselle. Tilinpäätösennakkotietojen mukaan kuntien talous toteutuu vuonna 2013 olosuhteisiin nähden ennustettua parempana. Merkittävänä positiivisena tekijänä on ollut kuntien verotulojen kokonaisuutena kohtalainen kehitys. Kasvua ovat tuoneet mm. tilitysuudistuksen muutokset ja kuntakohtaisten jako-osuuksien oikaisut, jotka toivat kunnille lisää verotuloja kokonaisuutena 674 miljoonaa euroa. Verotulojen määrän kasvusta huolimatta kuntien haastava taloudellinen tilanne näkyy lainakannan nopeana kasvuna. Kuntien lainakanta kasvoi vuoden 2013 aikana 1,6 miljardia euroa. Vuoden lopussa kuntien lainakanta oli yhteensä 13,9 miljardia euroa. Asukasta kohti laskettuna lainakannan keskiarvo Manner-Suomessa oli ennakkotietojen mukaan noin 2 550 euroa vuonna 2013, kun edellisenä vuonna lainakannan keskiarvo asukasta kohti laskettuna oli 2 262 euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa noin 15,6 miljardia euroa. Kunnat ovat reagoineet tilanteeseen nostamalla veroprosenttejaan vuodelle 2014. Keskimääräinen painotettu veroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksikköä 19,74 prosenttiin. Ero matalimman ja korkeimman veroprosentin välillä on 5,75 prosenttiyksikköä. Lisäksi huomattaviakin sopeutuksia menoihin on odotettavissa lähes kaikissa kunnissa. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on tiedostettu kunnissa Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan hyvin. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate on noin 2,0 miljardia euroa, kasvua edellisestä vuodesta 700 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi ennakkotietojen mukaan poistoista 99 prosenttia. Vuonna 2013 negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 36, vuotta aiemmin vuosikate oli negatiivinen 73 kunnassa. Asukasta kohti laskettu vuosikate vuonna 2013 oli 371 euroa, kun vuonna 2012 vuosikate asukasta kohti oli 248 euroa. Kuntien yhteenlaskettu investointien omahankintahinta oli vuonna 2013 noin 4,5 miljardia euroa, nousua edellisestä vuodesta noin 100 miljoonaa euroa. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin. Tästä syntynyttä tulorahoitusvajetta kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja lainanotolla. Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi Suomen hallitus teki 29.11.2013 päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, joka tuo kunnille kahden miljardin säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa ja kolmen miljardin pidemmän ajan tehostamistavoitteen. Rakennepoliittisessa ohjelmassa julkisen talouden kestävyysvajeeksi on arvioitu 4,7 prosenttia eli arviolta 8 10 miljardia euroa. Ohjelman mukaan yksi miljardi euroa säästötavoitteesta tulee saavuttaa kuntien omien toimien kautta, lähinnä veronkorotuksin ja toimintoja tehostamalla. Toinen miljardi euroa tulee kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Yhtenä merkittävänä tekijänä kunnille on ohjelmassa esitetty kuntatalouden ohjausjärjestelmä, joka Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan hyvin toteutuessaan voi olla ratkaisu kuntien tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon pidemmällä aikavälillä. Vaikka taloustilanne Suomessa on epävarma, luottamus Suomen kuntiin on pysynyt kokonaisuutena tarkastellen korkealla tasolla. Standard & Poor s ja Moodies luokittelivat Kuntien Takauskeskuksen ja Kuntarahoituksen kolmen A:n arvoiseksi marras-joulukuussa. Tämä on tärkeä viesti siitä, että epävarmassa maailmassa niin Suomen valtion kuin kuntiinkin luotetaan.

7 Jyväskylän kaupungin kehityspiirteitä Vuoden 2013 lopulla jyväskyläläisiä oli 134 658, kaupungin asukasluku nousi 1 176:lla, mikä oli suhteellisesti kahdeksanneksi suurin kasvukehitys 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Kuopion seutujen ohella. Jyväskylän seutukunnan väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 65 % ja Jyväskylän vastaava osuus 49 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 335 (388 vuonna 2012). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 209, joka oli 129 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen kasvu (637) oli hieman edellisvuotta alhaisempi. Päivähoito-, koulu- ja työikäisten jyväskyläläisten määrät ovat edellisvuoden tasolla. Ikääntyneiden määrä hieman kasvoi edellisvuodesta. Asuntorakentamisen määrä on normalisoitunut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Asuntoja valmistui vuonna 2013 yhteensä 1 115 vuosien 2010 2012 keskiarvon oltua 1 109. Koko rakennustuotanto oli 700 041 kuutiometriä, joka on noin 24 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin. Vanhojen kerros- ja rivitalojen neliöhinta oli vuonna 2013 Jyväskylässä 1 874 euroa ja vuosimuutos 1,1 % (vertailukaupungeissa 2 249 euroa ja 1,2 %, vertailukaupungit: Helsinki, Espoo-Kauniainen, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Kouvola). Keskineliövuokra oli vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä Jyväskylässä 11,46 euroa ja vuosimuutos 3,1 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa (Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti) vastaavasti 11,47 euroa ja 3,3 %. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi vuoden 2013 1. 3. vuosineljänneksellä 597. Vastaava luku vuonna 2012 oli 588. Neljän suurimman (Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto ja Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt) työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes.

8 Työpaikat Jyväskylässä vuosina 2000-2011 (lkm) 65 000 62 253 60 000 55 000 52 294 50 000 45 000 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0-500 -1 000-1 500-2 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosittainen muutos (lkm) 2 292 1 697 1 596 1 442 1 361 1 127 1 417 1 448 520 649 48-1 941 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työttömyys jatkui edelleen ongelmallisena. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2013 lopulla 11 446 eli 1 724 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä kasvoi 20,3 %, naisten 14,3 % ja alle 25-vuotiaiden 21,4 %. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (3 173) oli kasvua 20,6 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 14,4 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 15,6 % ja Jyväskylässä 17,4 %.

9 Jyväskylän työttömyysaste joulukuussa 1993-2013, % 30 25 20 25,5 24,1 22,8 22,8 20,9 19,8 18,5 17,4 15 16,2 15,9 15,0 15,0 14,5 14,4 14,6 14,9 13,0 13,4 13,3 12,0 12,2 10 5 0 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Poliisin tietoon tuli vuonna 2013 Jyväskylässä 5 893 (-631) omaisuusrikosta sekä 1 060 (-117) henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta. Huumausainerikosten kokonaismäärä oli 499 (+26). Jyväskylän talouden kehitys Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 34,3 miljoonaa eli 27,9 miljoonaa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 14,0 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 24,2 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 72,8 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 47,1 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus ei edelleenkään ole tasapainossa. Tilikauden alijäämä oli 38,2 miljoonaa euroa ja lainakanta kasvoi 15,1 miljoonaa euroa. Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin vuoden 2013 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 17,3 miljoonalla eurolla mutta alittuivat muutettuun talousarvion nähden 1,9 miljoonaa. Verotulot toteutuivat 9,6 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Käyttötalouden toimintatuotot toteutuivat 11,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Valtionosuuksia kertyi 1,7 miljoonaa euroa enemmän ja korkokulut olivat 2,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat 17,3 miljoonaa euroa (5,8 %) ja toimintakulut 33,0 miljoonaa euroa (3,7 %), joten käyttötalouden toimintakate heikkeni 15,7 miljoonalla eurolla (2,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulut kasvoivat 16,4 miljoonaa euroa (5,3 %) ja sivistyspalvelujen 8,4 miljoonaa euroa (3,5 %) vuoteen 2012 verrattuna. Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) toteutui yhteenlaskettuna 8,5 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Talousarvio ylittyi kasvun ja oppimisen palveluissa 0,7 miljoonaa euroa ja kaupunkirakennepalveluissa 0,1 miljoonaa euroa. Kaupungin verotulot olivat vuonna 2013 yhteensä 478,1 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 37,6 milj. euroa (8,5 %). Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 34,3 milj. euroa (8,8 %), kiinteistövero 2,2 milj. euroa (6,2 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 1,2 milj. euroa (7,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisveron kasvusta noin 9,7 milj. euroa johtui kunnallisveroprosentin nostamisesta 0,5 prosenttiyksiköllä 20,0 prosenttiin.

10 Valtionosuudet olivat 144,3 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,1 milj. euroa (4,4 %). Kuntien valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2012 eli yhteensä 756 milj. euroa. Investointien määrä oli yhteensä 112,6 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy Jyväskylän Energia Oy:n kanssa toteutettu lainajärjestely (SVOP), joka lisäsi investointien määrää 53,8 miljoonalla eurolla, antolainojen määrä väheni samalla summalla. Ilman tätä järjestelyä investointien määrä oli 58,7 miljoonaa, joka on 35,2 miljoonaa euroa (37 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 396,9 miljoonaa euroa eli 2 948 euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 15,1 miljoonaa euroa (87 euroa/asukas). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on suuri. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2013 tilinpäätöksissä 2 553 euroa.

11 1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Strategiset kehittämishankkeet 2013 1. Talouden tasapainotus Uusi kaupunginhallitus aloittaa heti alkuvuodesta 2013 kaupungin talouden ja palvelujen tasapainottamiseen ja velkakierteen katkaisemiseen tähtäävän ohjelman ja toimenpiteiden valmistelun. Tätä varten kaupunginhallitus nimeää keskuudestaan taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella kaupunginhallitukselle esitys valtuustokauden mittaisista toimenpiteistä, joilla kaupungin vuosikate vastaa poistoja eikä lisävelkaantumista tapahdu valtuustokauden viimeisenä vuonna 2016. Taloustoimikunnan tehtävänä on koko kaupunkikonsernin toimintojen ennakkoluuloton tarkastelu ja niiden tehostaminen sekä tarvittaessa myös konsernin päällekkäisten toimintojen karsintaehdotukset. Taloustoimikuntaan nimetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Taloustoimikunnan apuna toimii kaupunginjohtajan nimeämä talousohjausryhmä (talousjohtaja ja talousvastaavat), joka valmistelee, seuraa ja raportoi talouden tasapainottamiseksi tehtäviä toimenpiteitä yhdessä apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien kanssa. Muutosjohtajan ja kehittämisen vastuualueen sekä henkilöstöhallinnon vastuualueen tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2013 on osallistua sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ja erityisesti terveydenhuollon talouden ja johtamisen uudistamiseen apulaiskaupunginjohtajan ja vastuualuejohtajien apuna. Työssä voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita erikseen rajattujen kohteiden selvittämiseen. Tavoitteena on saada aikaan muutoksia, joilla vältetään talousarvion määrärahojen ylittyminen tai toiminnallisten tavoitteiden alittuminen. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä johtamisen tehostamiseksi vuonna 2013 laajennetaan johdon sopimuskäytäntöä, jolloin myös apulaiskaupunginjohtajille, vastuualuejohtajille ja liikelaitosjohtajille tehdään vuosisopimukset, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien tulee huolehtia siitä, että palvelukokonaisuuden määräraha ei ylity. Mahdollisen ylitysuhkien osalta on kuukausiraportoinnin yhteydessä raportoitava toimenpiteistä, joilla talousarvion ylitykset voidaan välttää talousarviovuoden aikana. Apulaiskaupunginjohtajien tulee samassa yhteydessä raportoida kaupunginhallitukselle, mikäli lautakuntien tekemät päätökset vaarantavat talousarvion toteutumisen. Taloustavoitteiden ja talousohjausta vahvistavien toimien osana valmistellaan kaupungin palvelulinjaukset 2013 2016. Valtuuston päätettäväksi valmistellaan palveluverkkoja koskevat periaatelinjaukset siten, että toiminnan tehostumisen ja kiinteistökustannusten pienenemisen kautta saadaan aikaan tilakustannusten viiden prosentin säästö. Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä tuodaan valtuuston päätettäviksi kevään 2013 aikana. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa sekä konserniohjeet tuodaan hallituksen päätettäväksi kevään 2013 aikana. Toteutuminen: Kaupunginhallitus nimesi vuoden 2013 alussa taloustoimikunnan, joka kokoontui vuoden aikana 14 kertaa. Taloustoimikunta osallistui kaupunginhallituksen apuna vuoden 2014 talousarvion laadintaan. Taloustoimikunnan työskentelystä on annettu vuoden 2014 alussa erillinen raportti. Talousohjausryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko ja valmisteli osaltaan talouden tasapainotustoimenpiteitä. Muutosjohtaja osallistui Jyte-johtoryhmän työskentelyyn kevään 2013 aikana. Tilaisuuksissa käytiin läpi terveydenhuollon talouden tasapainottamistoimia ja johtamisjärjestelmää. Valtuuston hyväksymissä palvelulinjauksissa terveyspalvelujen osalta tavoitteena on sairaalapalvelujen keskittäminen terveyskeskussairaalaan niin, että synergiaedut uuden keskussairaalan

12 kanssa voidaan hyödyntää sekä avosairaanhoidon keskittäminen joillekin terveysasemille ja uusien monipalvelupisteiden käyttöön ottaminen joissakin avopalveluissa. Perusturvapalvelujen johtoryhmätyöskentelyn arviointia ja kehittämistä työstettiin yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa OJOPA-projektin (osallistuva johtaminen ja palvelujen kehittäminen Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa) keinoin. Henkilöstöyksikön järjestämässä esimiesvalmennuksessa yhtenä osiona oli talousosaaminen, jossa pilottiryhmänä oli vanhus- ja vammaispalvelujen lähiesimiehet. Kaupunginhallitus päätti syksyllä 2013, että terveyspalvelujen organisoinnista ja johtamisesta hankitaan ulkoinen arviointi. Palvelulinjaukset vuosille 2013 2016 hyväksyttiin valtuustossa 30.9.2013/124. Palvelulinjauksiin on kirjattu periaatteet, joilla kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla toimintaympäristön muuttuessa. Palvelulinjauksiin sisältyvät myös kaupungin kattavien palveluverkkojen kehittämisen periaatteet, jotka mahdollistavat tilasäästöt. Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 20.5.2013 78. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa sekä konserniohjeet valmistellaan hallituksen päätettäväksi vuoden 2014 aikana sen jälkeen, kun Kuntaliiton asiaa koskeva suositus on valmistunut. 2. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen sekä suurten kaupunkien kasvusopimukset ja innovaatiokeskittymä Kaupunki asettaa elinkeinopolitiikan kohentamisen, yritysten toimintaedellytysten parantamisen, työpaikkojen lisäämisen ja veropohjan laajentamisen toimintansa keskeiseksi tavoitteeksi ja palvelujensa varmistamisen turvaksi. Valtuusto sitoutuu ottamaan vuosiohjelmaansa katsauksen elinkeinopolitiikan tilasta, näkymistä ja tarvittavista toimenpiteistä. Kaupunginhallitus asettaa alkuvuodesta 2013 Kilpailukyky ja elinkeinopoliittisen työryhmän (Kelporyhmä), jonka tehtävänä on tehdä esityksiä kaupungin kilpailukyvyn, elinkeinopolitiikan ja suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi sekä tehdä uusia avauksia, joilla vaikutetaan kaupungin kasvuun, kilpailukykyyn ja osaamiseen sekä vetovoimaan ja suotuisaan työpaikkakehitykseen. Kaupungin edustajien lisäksi työryhmään kutsutaan elinkeino- ja yrityselämän arvostettua osaamista. Työryhmä kuulee monipuolisesti asiantuntijoita. Kelpo-työryhmän toimista raportoidaan valtuustolle puolivuosittain. Suurten kaupunkien kasvusopimukset ja innovaatiokeskittymä Koheesio- ja kilpailukykyohjelma päättyi vuonna 2012. Vuonna 2013 valmistaudutaan uudenlaiseen alue- ja kaupunkipolitiikan toteuttamiseen. Vuodesta 2014 alkaen yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduille tehdään kasvusopimukset ja muodostetaan innovaatiokeskittymien verkosto. Tarkoituksena on edistää yhteistyötä ja voimavarojen käyttöä suurten kaupunkien ja valtion keskeisten toimijoiden välillä. Kelpo-ryhmän työskentelyyn läheisesti liittyen kaupunki valmistelee omalta osaltaan siirtymistä suurten kaupunkien kasvusopimuskäytäntöön ja Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskittymän rakentamista. Suurten kaupunkien innovaatiokeskittymien tavoitteina ovat korkealuokkainen innovaatioympäristö, huipputason tutkimus- ja kehittämisosaaminen, monipuolinen elinkeinorakenne sekä tehokkaan toiminnan mahdollistavat riittävät voimavarat. Innovaatiokeskittymien luomiseksi työ- ja elinkeinoministeriö avaa kansallisen kilpailun, joka päättyy alkuvuonna 2013. Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskittymän valmistelussa määritellään strategiset painopisteet ja teemat. Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväs-

13 kylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylä Innovation Oy solmivat keväällä 2012 aiesopimuksen innovaatiokeskittymän rakentamisesta. Innovaatiokeskittymien ja niihin liittyvien hankkeiden pääasiallinen rahoituslähde on Euroopan aluekehitysrahasto. Uusi Innovatiiviset kaupungit (INKA-ohjelma) 2014 2020 -ohjelma tukee tätä työtä 50 prosentin rahoitusosuudella. Toteutuminen: Kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset Kaupunginhallituksen 29.1.2013/55 asettama kilpailukyky- ja elinkeinopoliittinen työryhmä kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Valtuuston seminaarissa 30.9.2013 oli esillä kaupungin kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät teemat. Valtuustolle esiteltiin 4.11.2013/142 selonteko kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta. Kaupunginhallitus päätti 28.10.2013/354 edellä mainitun selonteon käsittelyn yhteydessä kaupunkistrategian kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvistä valmistelukokonaisuuksista ja niiden aikatauluista vuoden 2014 aikana. Kasvusopimuksen ja INKA-ohjelman valmistelu Suomen valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välinen kasvusopimus allekirjoitettiin 20.12.2013. Sen tavoitteena on kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistuminen, työpaikkojen ja yritysten määrän lisääntyminen ja yritysten liikevaihdon kasvu. Jyväskylän kaupunkiseudun erikoistumisvalinnat kasvusopimuksessa ovat: 1. Kyberturvallisuuteen ja resurssiviisaaseen biotalouteen erikoistunut innovaatiokeskittymä 2. Liikunnan ja hyvinvoinnin uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyväksikäyttö 3. Panostaminen uusyrittäjyyteen, yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä 4. Innovatiiviset julkiset hankinnat. Innovatiiviset kaupungit 2014 2020 (INKA) -ohjelman hakemukset jätettiin Työ- ja elinkeinoministeriöön 28.2.2013. Ministeriö hyväksyi 17.6.2013 ohjelmaan viisi teemaa ja niille koordinaattorikaupungit. Jyväskylä sai kansallisen vetovastuu kyberturvallisuusteemasta. 30.8.2013 päättyneessä hakumenettelyn toisessa vaiheessa kaupunkiseudut voivat hakea kumppaneiksi jo valittuihin temaattisiin painopisteisiin. Lopullinen päätös INKA-ohjelmaan hyväksytyistä kaupunkiseuduista ja niiden toteutettaviksi tulevista teemoista tehtiin 4.10.2013. Sen mukaan Jyväskylän kaupunkiseutu osallistuu myös biotalousteeman toteutukseen yhdessä Joensuun ja Seinäjoen kaupunkiseutujen kanssa. INKA-ohjelman yksityiskohtainen valmistelu jatkuu vuoden 2014 alkupuoliskolla. Jyväskylän kaupungin ja Sitran Kohti resurssiviisautta -yhteishanke Jyväskylän kaupunki ja Sitra aloittivat maaliskuussa 2013 yhteishankkeen, jonka tavoitteena on edistää luonnonvarojen viisaampaa käyttöä, parantaa hyvinvointia sekä vähentää haittoja ympäristölle yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Energiatehokkuus paranee, paikallistalous kohenee ja omavaraisuus kasvaa. Kankaan alue tarjoaa erinomaisen demonstraatioalustan innovatiiviselle, resurssiviisaalle yrittäjyydelle. Vuoden aikana aloitettiin RVAtoimintamallin rakentaminen ja toteutettiin 14 kuntalaisten resurssiviisaista ideoista valittua kokeilua, joista varsinkin tähderuokakokeilu levisi valtakunnalliseen tietoisuuteen ja käytännöksi noin viiteentoista muuhun kaupunkiin. Resurssiviisaan liiketoiminnan edistämistyötä aloiteltiin suunnitelmallisesti alan keskeisten yrittäjien kanssa yhteistyössä ja uusia mahdollisia toimijoita sparraten. Sitran rahoitusosuus kaupungille vuonna 2013 oli 40 000, joka sisälsi myös osan hankkeen projektipäällikön palkkakuluista. Hanke jatkuu kesään 2015 saakka. Lisätietoja: http://www.sitra.fi/ekologia/resurssiviisaus.

14 3. Kaupunkistrategia ja palvelulinjaukset Kaupungin strategian valmistelu aloitetaan seuraavien painopisteiden pohjalta: Taloustavoitteiden ja talousohjausta vahvistavien toimien lisäksi kaupungin uudet kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset sekä palvelulinjaukset 2013 2016 kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Näiden linjausten ydinkohdat tulevat myöhemmin osaksi kaupunkistrategiaa. Kaupunkistrategia kokonaisuudessaan tuodaan valtuuston päätettäväksi valtuustokauden aikana. Toteutuminen: Kelpo-ryhmän työskentelyssä tuotettiin aineistoa myös kaupunkistrategiatyötä varten. Palvelulinjaukset 2013 2016 pohjustavat kaupunkistrategian valmistelua.

15 Kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset Valtuustolle esiteltiin 4.11.2013/142 selonteko kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta. Kaupunginhallitus päätti 28.10.2013/354 edellä mainitun selonteon käsittelyn yhteydessä kaupunkistrategian kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvistä valmistelukokonaisuuksista ja niiden aikatauluista vuoden 2014 aikana. Palvelulinjaukset Palvelulinjausten valmisteluun otettiin alkuvuoden aikana laajasti mukaan päätöksentekijät, palveluorganisaatio ja henkilöstö. Myös kuntalaisia osallistettiin valmistelutyöhön. Palvelulinjauksissa on palvelujen kehittämistä, järjestämistä ja tuottamista koskevat yhteiset periaatteet, joita noudatetaan kaikissa kaupungin palveluissa. Kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti. Palvelulinjauksiin sisältyy kaupungin kattavien palveluverkkojen kehittämisen periaatteet. Palveluverkkojen runkona on kaupungin kasvusuunnat: pohjoinen, itäinen ja eteläinen kasvusuunta, jolloin alueellisia palvelukeskittymiä muodostuu Palokkaan, Vaajakoskelle ja keskustaan. Tihein palveluverkko on lähipalveluissa, joita ovat pääosa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta sekä osa vanhuspalveluista. Uudenlaisten monipalvelupisteiden muodostamista selvitetään aluksi Huhtasuolle, Korpilahdelle, Säynätsaloon ja Tikkakoskelle. Niiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen muiden palveluiden ja erityispiirteiden mukaan. 4. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen toimeenpano ja jatkokehitys Kaupungin uusi luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio tulee voimaan 1.1.2013 hallintosäännön määrittelemällä tavalla. Uuteen organisaatioon siirtymistä tuetaan muutosvalmennuksella organisaation eri tasoilla. Samoin vahvistetaan luottamushenkilöorganisaation toimivuuden edellytyksiä, hyvää hallitustyöskentelyä sekä kehitetään paikallisdemokratian uusia muotoja. Uudistukseen jatkokehitykseen kuuluvat mm. uuden asiakaspalvelumallin käyttöönotto, tietotuotannon ja toimintaympäristökuvauksen kehittäminen sekä tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin valmistelu. Toteutuminen: Luottamushenkilöorganisaation uudistaminen toteutui hallintosäännön mukaisesti lukuun ottamatta maaseutu- ja asukastoimikuntaa, jonka tehtävät siirtyivät hyvinvointipoliittiselle toimikunnalle. Luottamushenkilöorganisaation toimintaedellytykset paranivat mm. sähköisen kokouskäytännön laajenemisen myötä. Palveluorganisaatio järjestettiin palvelukokonaisuuksiin ja samalla johtamisjärjestelmää uudistettiin. Esimiesten valmennusohjelma koostui esimiesten henkilöstöhallinnon, talousosaamisen, hyvän hallinnon ja viestinnän moduuleista. Valmennuksiin osallistui huomattava määrä kaupungin esimiehiä. Uudistuksen toteuttamisessa tehtiin useita erillisratkaisuja muun muassa tehtävien hoitamisen varmistamiseksi siirtymävaiheessa ja henkilöstön sijoittamiseksi kuntarakennelain 1698/2009 mukaisen vuoden 2008 henkilöstösopimuksen perusteella. Osana uuden organisaation käynnistämistä tehtiin hallinnon ja esimiestyön selvitys, jossa on toimenpide-ehdotuksia tehtävien uudelleen järjestelemisestä ja tiivistämisestä. Tavoitteena on henkilöstöpoistuman hyödyntäminen ja -menojen säästöt vuosina 2014 2016. Uusi asiakaspalvelumalli otettiin käyttöön 1.1.2013. Mallin mukaisesti asiakaspalvelu järjestetään joustavasti, keskitetysti ja monikanavaisesti, jolloin kuntalainen voi saada palvelun paikan päällä, puhelimitse tai verkossa.

16 Tietotuotannon ja toimintaympäristönkuvauksen valmistelu aloitettiin vuoden 2013 aikana liittyen mm. kokonaisarkkitehtuurivalmistelutyöhön, jota on ohjeistettu JYKKA-ryhmän ja kaupungin ICT-ohjausryhmän toimesta. Asukkaiden osallisuutta ja paikallisdemokratiaa parannettiin järjestämällä asukasfoorumeita ja kyläiltoja. Hyvinvointia Huhtasuolle -hankkeen yhteydessä toteutettiin alueellinen kansalaisraati. Sähköinen palautejärjestelmä otettiin käyttöön ja Otakantaa.fi -avoin keskustelukanavaa käytettiin muun muassa palvelulinjauksia valmisteltaessa. 5. Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset Suuret keskuskaupungit ja kaupunkiseutujen muut kunnat ovat kasvun ja kilpailukyvyn edistäjiä ja työssäkäynnin edellytysten luojia alueillaan. Hallitusohjelman mukaan vahvistetaan keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Jyväskylän kaupunki on aloitteellinen hallitusohjelman tavoitteiden edistämisessä. Jyväskylä oli ensimmäisenä aloittamassa suurten kaupunkien kuntaliitoksia vuoden 2009 alusta. Kaupunginvaltuusto katsoo 1. lausunnossaan 10.4.2012/32 valtiovarainministeriölle, että rakennetyöryhmän ehdottamalla Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysalueella erityisen kuntajakoselvityksen tulee pohjautua kahden vahvan peruskunnan vaihtoehtoon ja kuntajaon muutokset tulee toteuttaa vuoden 2015 alusta. Valtuusto antaa 2. lausunnon kuntarakennelaista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjauksista valtiovarainministeriölle alkuvuodesta 2013. Kaupungilla on tilaisuus esittää kuntajakolain mukaisen erityisselvityksen aloittamista jo vuonna 2013. Samanaikaisesti valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjausten mukaisia järjestelyjä. Kaupunki on mukana myös itäisen erityisvastuualueen (ERVA) organisoitumisen valmistelussa. Toteutuminen: Kuntauudistus ja erityinen kuntajakoselvitys Valtuusto teki 4.3.2013/43 valtiovarainministeriölle esityksen erityisen kuntajakoselvityksen toteuttamisesta. Päätöksen mukaan kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee erityisellä kuntajakoselvityksellä hakea yhdistymisratkaisua, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät vähintään kahdeksi kunnaksi seuraavasti: - Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia - Laukaa, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Valtiovarainministeriö määräsi 11.7.2013 kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten selvitysalueella. Selvitystyö alkoi 1.8.2013 ja päättyy 30.3.2014. Kuntajakoselvittäjät esittelivät selvityksen väliraportin selvitysalueen yhdeksälle kunnalle 18.12.2013. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistus Vastatessaan valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta 4.3.2013/43 valtuusto lausui myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksista. Valtuuston lausunnon perusteella kaupunginhallitus antoi tarkemman lausunnon 7.10.2013/325 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista. Lausunnon mukaan Keski-Suomeen toivotaan perustettavan maakunnan laajuinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalue niin, ettei sote-alueen sisällä ole perustason järjestämisalueita. Laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutetaan. Sote-alueen palvelut järjestetään lähtökohtaisesti vahvistettavan järjestämislain mukaan, eli nykytulkinnan mukaan vastuukuntamallilla. Jyväskylän kaupungilla on valmius sopia muiden kuntien kanssa myös muusta

17 hallintomallista, mikäli vastuukuntamalli ei ole mahdollinen järjestämis- tai perustuslain mukaan. Tällöin hallintomallina voi olla esimerkiksi kuntayhtymä ilman äänivaltaleikkuria. 6. Nuorison työllisyyden parantaminen ja kuntakokeilu 2012 2015 Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta vuodesta 2013 alkaen. Nuorten työllisyyden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviä toimia vahvistetaan vuonna 2013 siten, että nuorten yhteiskuntatakuun periaatteet toteutuvat. Kaupunki on myös mukana Jämsän ja Muuramen kanssa työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämässä työllisyydenhoidon kuntakokeilu 2012 2015 yhteishankkeessa, jonka kokonaisrahoitus on 6,5 milj. euroa. Tarkoitusta varten talousarvioon on varattu 1 350 000 euroa, johon kaupunki saa rahoituksen. Kokeilun tavoitteena on, että kokeilualueella on sen päättyessä ainakin 200 toimijaa, joilla on aktiivinen rooli työllistämisessä ja ainakin 1 000 työllistettävästä 70 prosentille on pystytty tarjoamaan työpaikkoja tai muita työllistymistä edistäviä toimia. Toteutuminen: Jyväskylä on opiskelukaupunki ja nuorten työttömyys on siitä syystä huolestuttavan korkea. Vuoden 2013 aikana alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys on kasvanut noin 20 % ja nuoria työttömiä oli yhteensä noin 2000. Jyväskylän kaupunki on korostanut nuorten työllistämistä ja aktivointia omassa toiminnassaan niin, että nuorten asiakkaiden määrää on nostettu sekä työvoiman palvelukeskuksessa että työllisyyden kuntakokeilussa. Lisäksi talousarvioin valmistelun yhteydessä päätettiin, että Nuorten taidetyöpajan laajentuminen toteutuu pysyvästi. Lisäksi perustettiin erillinen työryhmä edistämään ja seuraamaan nuorten palvelujen kehittymistä. Työllisyyden kuntakokeilun palveluihin osallistui vuoden 2013 aikana 700 eri henkilöä. Heistä 1/3 oli alle 30-vuotiaita. Vuoden aikana Jyväskylässä kuntakokeilun asiakkaille tehtiin 204 työsopimusta, 170 henkilöä oli työkokeilussa ja 62 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Työllisyyden kuntakokeilun Töihin!-palvelu oli vuoden 2013 aikana yhteistyössä 318 eri yrityksen kanssa. 7. Kankaan alueen kehittäminen Kangas on Jyväskylän merkittävin kehityshanke, jossa kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, älykäs kaupunkiympäristö ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista kaupunkiympäristöä. Modernin asumisen, laadukkaiden palvelujen ja yli 2000 työpaikan Kangas muodostaa ydinkeskustan vetovoimaisen laajentumisalueen. Toteutuminen: Kankaan osayleiskaavan vahvistuminen ennätysnopeasti siirtää Kankaan uuteen vaiheeseen. Ensimmäisten asemakaavojen käynnistyminen, Kankaan yhteisjärjestelyjen vaikutustenarvioinnin ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman valmistuminen vuoden 2013 lopussa valmistelevat rakentamisvaiheeseen siirtymistä. Purkutyöt alueella ovat käynnistyneet paperikone 4 poistumisen myötä. Tavoiteaikataulun mukaan Kankaalla kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyy syksyllä 2014 ja asuntorakentaminen keväällä 2015. Kangas urbaanin pöhinän alueena kiinnostaa jo nyt. Uudessa paperitehtaassa on 38 vuokralaista, logistiikkafirmoista tietotekniikka-alan yrityksiin. Kesällä 2013 Kankaalla vieraili ja vietti aikaa yli 40 000 kävijään mm. avoimien ovien, kesäteatterin ja kaupunkiviljelyn parissa.

18 Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Vuonna 2013 toteutumatta jääneitä investointimenoja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuoden 2014 talousarvion muutosten yhteydessä yhteensä 3,7 miljoonaa euroa seuraaviin kohteisiin: Konsernihallinto Kaupungintalon irtaimistohankinnat 38,0 Kaupungin ICT-investoinnit, Tietohallinto 550,0 Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelujen irtain käyttöomaisuus PT LTK 20.2 25 12,0 Vanhus- ja vammaispalvelujen irtain käyttöomaisuus PT LTK 20.2 26 50,0 Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Urheilu- ja retkeilyalueet KLLTK 29.1 12 39,0 Sivistyslautakunta Irtaimen hankinta, Liinalammin koulu SivLTK 19.2 14 30,0 Irtaimen hankinta, Mankolan koulu SivLTK 19.2 14 25,0 Irtaimen hankinta, Vaajakummun koulu SivLTK 19.2 14 21,0 Irtaimen hankinta, Huhtasuon yhtenäiskoulu SivLTK 19.2 14 270,0 Kaupunkirakennelautakunta Irtaimen omaisuuden hankinta KR LTK 25.2 60 95,7 Tilapalvelu Uudelleenbudjetoinnit 2014 Talonrakennusinvestoinnit Tipa JHK 18.2 14 2 544,0 Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastuslaitoksen investoinnit Pela JHK 28.1 9 68,4 YHTEENSÄ 3 743,1

19 Olennaiset muutokset palvelukokonaisuuksien toiminnassa ja taloudessa Liikelaitosten tilinpäätökset ja toimintakertomukset on koottu lukuun 5. Eriytetyt tilinpäätökset. Konsernihallinto ja kilpailukyky Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset Uusi valtuustokausi käynnistyi vuoden 2013 alusta. Luottamushenkilöille järjestettiin useita perehdyttämistilaisuuksia. Aiheina olivat mm. kokouskäytännöt ja sääntörakenne, luottamushenkilöiden rooli ja vastuu sekä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Lisäksi palvelukokonaisuudet perehdyttivät luottamushenkilöitä palveluihinsa. Sekä kaupunginvaltuustolle että kaupunginhallitukselle järjestettiin vuoden alussa kaksipäiväiset seminaarit. Kaupunginhallitus siirtyi sähköiseen kokouskäytäntöön maaliskuussa. Kaupungintalon kolme vuotta kestänyt peruskorjaus valmistui vuoden 2013 alussa. Peruskorjauksessa taloon palautettiin alkuperäinen huonejärjestys ja entisöityihin tiloihin alkuperäinen värimaailma. Kaupungintaloon valmistui työtilat 30 henkilölle sekä kokoustilat kaupunginhallitukselle, kaupunginvaltuustolle sekä useimmille lautakunnille. Konsernihallinnon uusi organisaatio aloitti vuoden 2013 alusta. Kaupungin hallinnollisia tukitoimintoja koottiin konsernihallintoon: päätoimisesti viestintää tekevät henkilöt koottiin viestintäjohtajan alaisuuteen (pl. teatteri ja orkesteri), lakimiehet kaupunginlakimiehen alaisuuteen ja kokoaikaisesti henkilöstötyötä tekevät työntekijät sijoittuivat henkilöstöjohtajan johtamalle vastuualueelle osaksi konsernihallintoa. Kirjaamistoimintoja keskitettiin kaupungin keskitettyyn kirjaamoon, joka aloitti toimintansa peruskorjatussa kaupungintalossa maaliskuussa. Hankintojen toimintaperiaatteet ja pienhankintaohjeet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. Toimintaperiaatteiden mukaisesti kahdeksan yhteishankintasopimusta siirrettiin hankintakeskuksesta KL- Kuntahankintojen kilpailutettavaksi. Hankintakeskuksen kaksi hankinta-asiantuntijaa aloitti sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintojen kilpailuttamisen. Hankintojen avoimuutta lisättiin siten, että kaikki pienhankinnat päätettiin ilmoittaa pienhankintojen ilmoituskanavassa, joka avattiin 1.10.2013. Valmistelutyö sosiaalisten kriteerien lisäämisestä tarjouspyyntöihin (työllisyysvaikutus) aloitettiin. Vuoden 2013 aikana konsernihallinnossa valmistauduttiin kuntalain sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevien muutosten toimeenpanoon. Lakimuutoksen keskeinen sisältö oli velvoite sisällyttää kaupunkikonsernin johtamisjärjestelmään kokonaisvaltainen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmä sekä yhteiset menettelytavat. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 4.11. konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, ja 9.12. kaupunginhallitus hyväksyi sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan yleisohjeen. Loppuvuoden aikana valmisteltiin muutokset kaupungin hallintosääntöön, jotka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.1.2014. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Konsernihallinto ja kilpailukyky -palvelukokonaisuuden vuoden 2013 talousarvio toteutui noin miljoona euroa talousarviota parempana. Merkittävimmät säästöt saavutettiin Jykes Oy:lle maksettavassa elinkeinopolitiikan palveluiden oston perusrahoituksessa (302 700 euroa), EU- ja kehittämishankkeissa (218 100 euroa) sekä myönnetyissä avustuksissa (101 900 euroa). EU-hankkeiden osalta rakennerahastokauden 2007 2013 viimeinen vuosi muodostui välivuodeksi, jonka aikana uusia hankkeita haettiin ja aloitettiin vähän. Myös omien EU-hankkeiden toteutus supistui mm. sen vuoksi, ettei hankkeisiin voitu rekrytoida työntekijöitä. Näistä syistä EU-hankkeisiin varattua määrärahaa jäi käyttämättä. Avustukset Keski-Suomen laajakaistahankkeeseen toteutuivat noin 131 600 euroa talousarviota pienempinä. Verkko-osuuskunta Kuuskaista ei rahoitusmarkkinoiden kiristyttyä kyennyt järjestä-

20 mään toteutuksessa tarvittavaa operaattorin omarahoitusosuutta. Kaupunginhallituksen 30.1.2012/34 päätöksen mukaisesti maksettavien laajakaistatukien maksaminen keskeytettiin 30.9.2013. Kuntien toimeksiannosta asetettu selvitysryhmä on valmistellut Keski-Suomen laajakaistahankkeen jatkamista ja tehnyt tätä koskevan toiminta- ja rahoitusmallin. Asia etenee päätöksentekoon Jyväskylän osalta maaliskuussa 2014. Mikäli hanke jatkuu selvitysryhmän esityksen mukaisesti, tulevat vuoden 2014 talousarvioon varatut menot ylittymään vuonna 2013 säästöön jääneiden menojen verran. Konsernihallinnon toimintamenojen sekä tietohallinnon osalta talous toteutui 238 500 euroa talousarviota parempana. Konsernihallinnossa suurimmat säästöt saavutettiin konsernihallinnon yhteiseen menokohtaan varatuissa menoerissä. Tietohallinnon säästöt olivat henkilöstömenosäästöjä. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen menokohdassa säästöä kertyi ilman avustuksiin käytettyä osuutta yhteensä 224 000 euroa. Suurimmat säästöt saavutettiin tapahtumien ja suhdetoiminnan, hallituksen toimintamenojen sekä varamäärärahaan varattujen menojen osalta. Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 talousarviossa konsernihallinto ja kilpailukyky -palvelukokonaisuuden toimintakuluihin kohdistettiin 1,46 miljoonan euron säästötoimenpiteet vuoden 2013 talousarvion tasosta. Tämä tulee aiheuttamaan haasteita vuoden 2014 talousarvion toteutumiselle, vaikkakin vuonna 2013 aikaansaadut säästöt helpottavat tilannetta. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhus- ja vammaispalvelut Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset Johdon tukipalvelut Talouden taantuman jatkuminen näkyi työttömyysluvuissa. Työttömyysaste oli vuoden lopussa 17,4 % (2012; 14,9 %). Työttömien kokonaismäärä nousi 17,7 % (1 724 henkilöä) edellisen vuoden lopun tilanteesta. Nuorten työttömien määrä kasvoi +21,4 % (357 henkilöä) ja pitkäaikaistyöttömien määrä 20,6 % (541 henkilöä). Työttömyyden kasvua hidasti Jyväskylän kaupungin tukitoimilla tapahtunut työllistäminen/aktivointi, joka kasvoi lähes 20 % edellisestä vuodesta. Kasvu johtuu Jyväskylä-lisän kasvusta yrityksille sekä kuntouttavan työtoiminnan lisääntymisestä. Sen sijaan kaupungin oma työllistäminen ja yhteistoimintasopimuksiin perustuva työllistäminen on säilynyt ennallaan. Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus on edelleen kasvanut, koska pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt lukumääräisesti enemmän kuin aktivointitoimenpiteissä olleiden määrä. Jyväskylän kaupungin työttömien palveluohjaus toteutetaan Työvoiman palvelukeskuksessa ja työllisyyden kuntakokeilussa. Nuorten työllisyyden parantaminen ja kuntakokeilu 2012 2015 nostettiin Jyväskylän kaupungin strategiseksi kehittämishankkeeksi vuonna 2013. Työllisyyden kuntakokeilun palveluihin osallistui vuoden 2013 aikana 700 eri henkilöä. Heistä 1/3 oli alle 30-vuotiaita. Vuoden aikana Jyväskylässä kuntakokeilun asiakkaille tehtiin 204 työsopimusta, 170 henkilöä oli työkokeilussa ja 62 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Työllisyyden kuntakokeilun Töihin!- palvelu oli vuoden 2013 aikana yhteistyössä 318 eri yrityksen kanssa. Keski-Suomen tulkkikeskuksen talous toteutui suunnitellusti, mihin osaltaan vaikutti uuden hinnaston käyttöönotto heti vuoden alussa. Vuonna 2012 täydentävinä ostopalveluina hankittavat kielipalvelut kilpailutettiin, mikä johti tuotantokustannusten nousuun ja edellytti asiakashintojen tarkistamista. Hinnaston uudistuksen yhteydessä luovuttiin aiemmasta kieliryhmäkohtaisesta hinnoittelusta ja siirryttiin kielestä riippumattomaan yhtenäishinnoitteluun.

21 Kielipalveluiden markkinat ovat jatkuvassa muutostilassa. Alalle tulee uusia toimijoita samalla, kun julkiset toimijat kilpailuttavat palveluitaan, jonka myötä myös asiakkuudet muuttuvat. Toisaalta ammattitaitoisista ja koulutetuista, erityisesti harvinaisten kielten tulkeista on pulaa koko maassa. Tulkkikeskus etsii jatkuvasti harvinaisten kielten tulkeiksi ja kääntäjiksi soveliaita henkilöitä sisäiseen koulutukseen. Terveyspalvelut Terveyspalveluissa avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa Huhtasuon Hoitojoukkue-mallin kehittämisistä jatkettiin ja Kuokkalan terveysasemalla lähdettiin kokeilemaan hoitajaresurssin lisäämistä lääkärimäärää vähentämällä. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa jatkui keskimäärin 15 % lääkärivajaus ja suun terveydenhuollossa keskimäärin 20 % hammaslääkärivajaus. Vajauksesta huolimatta ostopalvelulääkäreiden käytöstä voitiin luopua melkein kokonaan syksyn aikana. Tikkakosken terveysasemalla avosairaanhoidon toimintana jatkoi kahden sairaanhoitajan itsenäinen vastaanottotoiminta. Tikkakosken vastaanottopalvelut tuotettiin muilta osin Palokan terveysasemalla. Sijaismäärärahojen supistamisen myötä henkilökunnan työkuormitus lisääntyi, mutta palvelujen saatavuus pystyttiin turvaamaan edellisen vuoden tasolla. Hoitohenkilöstön vastaanottokäynnit lisääntyivät n. 10 % ja lääkärien vastaanottokäynnit pysyivät vuoden 2012 tasolla. Erikoissairaanhoidon ja terveyskeskussairaalan hoitoketju toimi erittäin hyvin eikä jonoja ollut. Terveyspalveluista ympäristöterveydenhuollon henkilöstö siirtyi 1.1.2013 kaupunkirakennepalveluihin. Päihdehoitajat (2) siirtyivät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työntekijöiksi osaksi elokuussa 2012 käynnistynyttä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin päihdehoitajatoiminnan kokonaisuutta. Päihdehoitajat työskentelevät kuitenkin edelleen terveysasemilla. Vastuualueella otettiin käyttöön uusia sähköisen asioinnin muotoja. Sähköinen lääkemääräys (eresepti) otettiin käyttöön maaliskuussa 2013. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alussa. Ensihoidon kustannukset nousivat voimakkaasti edellisestä vuodesta. Sosiaalipalvelut Kaupungin palvelu- ja organisaatiouudistuksessa koulukuraattorit ja perusopetuksen koulupsykologit siirtyivät sosiaalipalveluista opetuspalveluihin. Keski-Suomen tulkkikeskus siirtyi perusturvapalveluiden johdon tukipalveluihin. Uusia asiakaslähtöisiä palveluita luotiin resursseja uudelleen kohdentamalla: Jyväskylän nuorten aikuisten palvelukeskus (J-Nappi) aloitti sosiaalista mediaa hyödyntävän, matalan kynnyksen palvelun nuorille aikuisille. J-Napin palveluviestintä palkittiin vuoden viestintätekona. Toimeentulotukea sai 8417 kotitaloutta, mikä oli 3,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna (2012: 8121). Toimeentulotukihakemusten käsittelyssä päästiin palvelutakuuseen. Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä oli 2970 ja määrä kasvoi 8 % edellisestä vuodesta (2012: 2750). Lastensuojeluilmoitusten osalta palvelutakuuseen päästiin vuoden lopussa. Lastensuojelutarpeen selvityksistä n. 35 % valmistui myöhässä eikä palvelutakuu siltä osin toteutunut. Sosiaalipäivystyksen tehtävämäärät (1363) kasvoivat 28,6 % edellisestä vuodesta (1060). Huolimatta palvelutarpeen kasvusta lastensuojelun toiminnan kustannusten kasvu pysyi maltillisena ollen 2 % edellisen vuoden kustannustasosta. Oman toiminnan systemaattisella ja monipuolisella kehittämistyöllä hillittiin ostopalveluiden kustannuksia niin lastensuojelun laitoshoidon, ostettujen avopalveluiden kuin perheiden laitoskuntoutuksen osalta. Lastensuojelun perhetyön yksikköön koottiin avohuollon avopalveluiden kokonaisuus, mukaan lukien ostopalvelut. Toiminnan tuloksena oman perhetyön asiakasmäärät saatiin kasvuun (+ 12 %), asiakkuuksien keskimääräinen kesto lyheni ja asiakaskierto nopeutui. Lotilan nuorisokodin avotyön kehittämisprojekti vuosille 2013 2014 käynnistettiin nopealla aikataululla. Avotyön avulla asiakkaista 83 % pystyttiin hoitamaan ilman laitossijoitusta. Odotusajat psykososiaalisiin palveluihin olivat kasvussa: perheneuvolakäynnille odotettiin keskimäärin kuusi viikkoa ja lapsioikeudellisiin palveluihin kahdeksan viikkoa. Lasten huollosta, tapaamisesta tai asumisesta tehtiin 1288 sopimusta ja sopimusten määrä kasvoi 8 % edellisestä vuodesta (2012: 1189). Neuvonta- ja terapiapalveluiden palvelusetelitoimintaan myönnettiin 96 seteliä lapsiperheille. Eniten palveluseteleitä myönnettiin parisuhdeasioihin ja lasten ryhmätoimintaan.

22 Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- vammaispalveluissa toiminnan uudelleenjärjestelyt jatkuivat vuoden 2013 aikana. Palvelukokonaisuuden palvelut jakautuivat vuoden 2013 alusta kolmeen pääprosessiin aiemman neljän sijaan. Kotihoidon mobiililaitteiden käyttöönottoa laajennettiin ja asiakkaiden luona tehtävä työaika lisääntyi. Helmikuusta alkaen kotihoidon ostopalvelutoiminta laajeni, kun Huhtasuo Aittorinne ja Keljo-Myllyjärvi Keltinmäki alueen kotihoidon kilpailutetuilla alueilla yksityiset palvelun tuottajat aloittivat toimintansa. Omaishoidon tuen piirissä oli vuoden aikana 885 asiakasta (vastaava luku edellisvuonna oli 951). Asiakasmäärän väheneminen johtui omaishoidon tuen myöntämiskriteereiden tiukentamisesta määrärahan riittävyyden varmistamiseksi 1.7.2013 alkaen. Omaishoidon palveluseteli myönnettiin yhteensä 145 asiakkaalle ja rinnakkaissopimus lakisääteisen vapaan järjestämiseen tehtiin yhteensä 103 varahoitajalle. Palvelusetelipalvelu mahdollisti apua asiakkaan kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja vapaan järjestämiseen sekä toi helpotusta kotihoidollisiin tehtäviin. Omaishoitoon palkattiin kuntoutuksen ohjaaja ja tukitoimia lisättiin mm. omaishoitajien terveyskartoituksin. Lisäksi toteutettiin omaishoitajien hyvinvointiryhmiä yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa sekä järjestettiin koulutusta omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi. Hoitokoti Hannalan (60 asukaspaikkaa) uudet tilat otettiin käyttöön 1.10.2013 Kinkomaan Vitapolisalueella. Tämän myötä pitkäaikaishoidon toiminta Kinkomaan sairaalassa loppui. Myös Keljon vanhainkodissa sijainneen ryhmäkoti Purolan asiakkaat ja henkilökunta siirtyivät uusiin Hoivakoti Hannalan tiloihin. Tämän muutoksen myötä 51 laitoshoidon paikkaa muutettiin tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Palveluasumisessa kilpailuttamattomat ostopalvelusopimukset irtisanottiin ja puitekilpailutus käynnistettiin. Ennen kilpailun käynnistämistä tehtiin markkinakartoitus ja tietopyyntö tehostetun palveluasumisen markkinatilanteesta sekä pyydettiin palvelun tuottajien näkemyksiä kilpailutukseen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto teki 2013 huhti-elokuun aikana kuusi tarkastusta ympärivuorokautisen hoidon yksiköihin. Tarkastuksissa arvioitiin toiminnan organisointia ja tiloja, henkilöstön mitoitusta ja kelpoisuutta, asiakkaan asemaa ja oikeuksia, asiakkaan perustarpeista huolehtimista sekä terveyden ja sairaanhoidon toteuttamista ja dokumentointia. Jyväskylän kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteisessä neuvottelu- ja ohjaustilaisuudessa vanhuspalvelut saivat erittäin positiivista palautetta. Käytännön toimenpiteinä aluehallintoviranomaisten tarkastuskäynnin perusteella vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta vähennettiin yhteensä 19 paikkaa; 18 pitkäaikaisesta laitoshoidosta ja yksi palveluasumisesta. Vuoden 2013 aikana alkoi Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla -hanke. Hanke on STM:n rahoittama ja Jyväskylän kaupungin hallinnoima vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukeva hanke. Hankkeessa on mukana kaikki Keski- Suomen kunnat Multiaa ja Uuraista lukuun ottamatta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua omiin elinoloihinsa vaikuttavien päätösten suunnitteluun. Maakunnan kattavalla osallistujaverkostolla lisätään palvelutuotannon kehittämisen yhtenäisyyttä vanhuspalveluissa ja tuetaan yhdenvertaisen hoidon ja huolenpidon saatavuutta maakunnassa. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä vanhus- ja vammaispalveluiden palvelukokonaisuuksien talousarviot toteutuivat kokonaisuutena alle suunnitellun. Toimintakatteella mitattuna toteuma oli 7,2 miljoonaa euroa suunniteltua parempi. Menot muutetusta talousarviosta alittuivat 3,7 miljoonaa euroa ja tulot ylittyivät 3,5 miljoonaa euroa. Tulojen ennakoitua parempi toteuma johtui erityisesti työllisyyspalveluiden korvausten paremmasta toteumasta. Lisäksi ELY-keskukselta saatiin kertaluonteisia korvauksia koskien pakolaisten erikoissairaanhoidon palveluita. Palvelukokonaisuuksien menojen osalta talousarviota pienemmän toteuman aiheuttivat henkilöstömenot (noin 2,6 M ).

23 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Suurin riski talousarvion toteutumisessa vuonna 2014 liittyy erikoissairaanhoidon toimintaan. Tilinpäätöksessä erikoissairaanhoidon toimintakatteen kasvu edellisestä vuodesta oli 6,7 %. Vuoden 2014 talousarviossa erikoissairaanhoidon toimintakate on 2,8 miljoonaa euroa vuoden 2013 toteumaa pienempi. Erikoissairaanhoidon osalta talousarvion toteutumisen edellytyksenä on, että sairaanhoitopiirin toimesta tehtävät tehostamistoimenpiteet toteutuvat suunnitellusti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että menokehityksen on hidastuttava noin 12 miljoonalla eurolla nykyiseen kustannuskehitykseen verrattuna. Työllisyystilanteeseen perustuen uhkana on työmarkkinatuen kuntaosuuden ylittyminen. Viime vuoden aikana kuntaosuudesta aiheutuvat kustannukset kasvoivat noin 1,4 miljoonaa euroa (17 %) ja henkilöiden määrä lisääntyi yli 14 %. Vuoden vaihteessa työttömyysaste nousi noin 17 %:iin. Jyväskylän perusterveydenhuollon vuoden 2013 kustannukset toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Tästä huolimatta vuoden 2014 toiminnan taloudelliset reunaehdot ovat hyvin haasteelliset. Talousarvio on vuoden 2013 toteumaan nähden noin 1,7 miljoonaa euroa pienempi. Keinoina selviytyä haasteista ovat palveluverkon kehittäminen, uusien toimintamallien käyttöönotto sekä päällekkäisien toimintojen karsiminen. Erikoissairaanhoidossa on vähennetty sairaansijoja sulkemalla osastoja ja sulkuajat ovat pitkät, joten painetta terveyskeskussairaalaan tulee enenevästi. Kitkalaskutusta ei käytännössä ole ollut. Terveyskeskussairaalankin sairaansijamäärä vähentyy alkuvuoteen 2013 verrattuna noin 10 %:lla muun muassa Palokan sisäilmastoremontin vuoksi. Toiminnan sujuvuuden kannalta on erityisen tärkeää, että pääsy terveyskeskussairaalasta palveluasumiseen ja pitkäaikaishoitoon on sujuvaa. Sosiaalipalveluiden osalta talous toteutuu suunnitellusti, mikäli lastensuojelun ja toimeentulotuen palvelutarpeet eivät kasva arvioitua enempää. Lastensuojelun palvelutakuiden noudattaminen vaatii lisäresursointia, jotta uhkasakko ei realisoidu. Vanhus- ja vammaispalveluiden osalta tilinpäätös ei aiheuta merkittäviä paineita talouden toteutumiselle suunnitellusti. Vuoden 2013 talousarvion toimintakate alittui noin 3,3 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa, että osa lisätarpeista voidaan kattaa käyttösuunnitelman sisältä. Omaishoidon tuen myöntämisperusteita muutettiin vuonna 2013 ja vuoden 2014 määrärahalisäys noin 900 000 eurolla mahdollistaa omaishoidon tuen myöntämisen samoin perustein kuin vuonna 2013. Lisäksi määrärahalisäys mahdollistaa 50 omaishoidontuen asiakkaan lisäyksen. Palvelusetelimäärärahaa lisättiin vuodelle 2014, jotta asiakasmäärän kasvusta aiheutuviin kotihoidon ja palveluasumisen lisätarpeisiin pystytään vastaamaan. Siitä huolimatta suunnitellut säästötoimet, kuten kahden oman ympärivuorokautisen yksikön kilpailuttaminen, tulee toteuttaa talouden tasapainottamiseksi. Talousarvio toteutui vastuukokonaisuuksittain seuraavasti verrattuna vuoden 2014 talousarvioon:

24 Kasvun ja oppimisen palvelut sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset Johdon tukipalvelut Johdon tukipalveluihin kuuluvat sivistyslautakunta ja kasvun ja oppimisen sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen yhteinen hallinto- ja kehittämisyksikkö. Lisäksi tukipalveluihin vyörytetään tilinpäätöksen yhteydessä keskushallinnosta palvelualueelle budjetoimattomia, lähinnä henkilökustannuksiin liittyviä kustannuseriä kuten tapaturma-, työttömyys-, ja sosiaalivakuutusmaksujen oikaisuja ja eläkemaksuihin liittyviä kirjauksia sekä lomapalkkajaksotuksen vuosittainen muutos johdon tukipalvelujen osalta. Tukipalvelujen budjetoitu toiminta ilman tilinpäätöskirjauksia alitti talousarvion vuonna 2013. Tilinpäätöskirjauksissa tuloihin kirjattiin kasvun ja oppimisen sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen laskennallisia tapaturmavakuutusmaksuja 350 549 euroa sekä henkilöstömenojen oikaisuja ym. menoja vähentäviä eriä yhteensä nettona 156 417 euroa. Nämä yhteensä paransivat budjetoidun toiminnan tulosta 506 966 euroa. Ilman niitä budjetoitu toimintakate alittui 142 041 euroa. Tukipalveluista kertyi palkattomia säästövapaita 5 308 euroa (10 281 euroa vuonna 2012). Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuksen oman toiminnan menot toteutuivat suunnitellusti. Talousarviossa pysymisen varmistamiseksi on oman toiminnan osalta tehty kesäpäivystysjärjestelyjä, kannustettu henkilöstöä palkattomien vapaiden käyttöön sekä toteutettu muita toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi edelleen. Kesäaikaisen toiminnan päivystyspaikkojen tehokasta käyttöä varten päivystysajan täyttö- ja käyttöasteprosentteja tiukennettiin, 1 2-ryhmäiset päiväkodit sekä ryhmäperhepäivähoitokodit suljettiin 4.6. 12.8. väliseksi ajaksi, henkilöstölle annettiin vuosilomia mahdollisimman paljon kesän ajalle ja palkattomien vapaiden käyttö mahdollistettiin. Toukokuun lopussa päättyi noin 150 määräaikaista sijaisuutta eikä kesän ajalle palkattu sijaisia. 25.6. 29.7. välisenä aikana avoinna oli vain neljätoista päivystävää päiväkotia. Elokuun alusta alkaen lakkautettiin Myllytuvan ja Tiitunmutkan ryhmäperhepäivähoitokodit ja Koivupihan kerhon toiminta siirrettiin Pappilanvuoren päiväkotiin. Kunnallisten päiväkotipaikkojen määrä väheni talousarviovuoden aikana 85 paikalla ja perhepäivähoitopaikkojen määrä 46 paikalla. Lasten määrä varhaiskasvatuksen kerhoissa lisääntyi huomattavasti elokuusta 2013 alkaen kerhotoiminnan muututtua asiakkaille maksuttomaksi. Kunnallinen kerhotoiminta tuli asiakkaille maksuttomaksi sivistyslautakunnan 27.11.2012 tekemällä päätöksellä elokuusta alkaen. Maksuttomuuden tavoitteena oli ohjata sellaisia lapsia, joilla ei ole kokopäivähoidon tarvetta, varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan. Tämä muutos lisäsi kerhoihin hakijoiden määrää merkittävästi toimintavuoden 2013 2014 alkaessa. Kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa siirryttiin elokuusta alkaen tuntiperusteiseen asiakaslaskutukseen. Lasten toteutuneita hoitoaikoja seurataan kaikissa varhaiskasvatuspalveluissa käytössä olevalla Daisy-järjestelmällä. Daisyn käyttöönotto ja sen liittymä Titaniaan mahdollistaa myös työntekijöiden työajan suunnittelun sekä seurannan. Varhaiskasvatuspalveluista kertyi palkattomia säästövapaita 222 807 euroa (194 826 euroa vuonna 2012). Perusopetuspalvelut Perusopetuksen vastuualueen käyttötalous vuonna 2013 toteutui lähes suunnitellun mukaisesti. Kouluyksiköt ja hallinto pysyivät yksikkökohtaisissa budjeteissaan erinomaisesti ja erityisesti henkilöstökulut ovat hyvin hallinnassa. Kuljetuskulujen hallinta, iltapäivätoiminta Jälkkärin sekä vammaisten iltapäivätoiminta Vertin kulut nousivat hiukan ennakoitua suuremmiksi. Erilaisten hanketulojen ja vuodelle 2014 siirtyneiden rahoitusosuuksien arvioinnissa oli edelleen haasteita.

25 Koko kasvun ja oppimisen palvelukokonaisuuden mahdolliseen ylitysuhkaan pyrittiin vastaamaan karsimalla loppuvuoden 2013 kertaluonteisia menoeriä ja tiivistämällä mm. erilaisten sijaisten käyttöä myös perusopetuksen vastuualueella. Vespuolen koulu lakkautettiin 1.8 2013 alkaen ja toiminta siirtyi Korpilahden yhtenäiskouluun. Myös Hurttian koulun toiminta siirtyi samasta ajankohdasta Korpilahden yhtenäiskouluun. Keljon koulu toimi Salmirannan väistötiloissa ja osa Puistokoulun luokista oli sijoitettuna Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloihin Rajakadulle. Huhtasuon yhtenäiskoulun elinkaarihankkeen ensimmäinen vaihe valmistui ja Huhtarinteen sekä Päiväharjun erityiskoulut aloittivat 1.8.2013 uusissa tiloissa Huhtasuolla. Perusopetuspalveluista kertyi palkattomia säästövapaita 211 599 euroa (191 499 euroa vuonna 2012). Nuorisopalvelut Kaupungin keskusta-alueen nuorisotila Veturitallit toimi ensimmäisen kokonaisen kalenterivuoden. Toiminta lähti hyvin käyntiin ja kävijämäärät ovat olleet kasvussa. Korpilahden nuorisoverstas sai uudet toimivat tilat. Tikkakoskella jouduttiin toimimaan koko vuosi ilman tiloja. Nuorisotiloilla otettiin käyttöön nuorisokortti, jonka avulla saadaan tarvittaessa muun muassa helpommin yhteys nuorten vanhempiin. Nuorisopalveluista kertyi palkattomia säästövapaita 15 104 euroa (8 953 euroa vuonna 2012). Jyväskylän kansalaisopisto Kaupungin ulkopuolisten toimipisteiden määrä väheni hieman ja vuokramenot jäivät alle talousarvion. Henkilöstösäästöjä toteutui arvioitua enemmän, koska kansalaisopiston tiedottajan vakanssi siirtyi konsernihallintoon 1.1.2013 ja yksi opistosihteeri jäi osa-aikaeläkkeelle (60 %) 1.4.2013 alkaen. Lisäksi yhden päätoimisen opettajan vakanssi muutettiin 80-prosenttiseksi 1.8.2013 alkaen. Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä jäi hieman alle talousarvion ja ELY-keskuksen ostaman tilauskoulutuksen henkilöstömenoissa säästettiin kursseihin kuuluvien työharjoittelujaksojen vuoksi. Päätelaitteisiin saatu irtaimen omaisuuden määräraha käytettiin suunnitellusti. Kulttuuripalvelut Kolmivuotinen Osaattori-hanke päättyi ja Kankaan alueen kulttuurin ja vapaa-aikatoimintojen kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriön hanketuella eteni hyvin. Kulttuuriluotsitoiminnan rahoitus saatiin järjestettyä kulttuuripalveluiden, taidemuseon ja soten keskeisellä yhteistyöllä. Kulttuuriaitan viisivuotiskausi lastenkulttuurikeskusten verkostossa päättyi ja on jatkossa vuosittain päivittyvä. Kulttuuripalveluista kertyi palkattomia säästövapaita 4 760 euroa (6 032 euroa vuonna 2012). Kirjastopalvelut Kirjastopalvelujen vuoden 2013 keskeisin hanke oli kirjastojen seudullisen yhteistyön eteneminen. Keskipisteessä asiakas -hankkeessa oli mukana 21 keskisuomalaista kuntaa. Hankkeen tavoitteena oli kirjastojen asiakasliittymän ja tuotantojärjestelmän uusiminen, seudullisen yhteistyön syventäminen sekä kirjastopalvelujen tehokkaampi tuottaminen asiakkaille. Uuden yhteisen kirjastojärjestelmän ansioista sama kirjastokortti käy nyt 21 Keski-Suomen kunnassa ja noin viidessäkymmenessä kirjastossa. Aineistoa voi lainata ja palauttaa ristiin kaikissa kirjastoissa hyvin toimivan logistiikan ansiosta. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokonaislainaus vuonna 2013 oli 2,8 miljoonaa lainaa, joista 42 % rekisteröitiin pääkirjastossa. Elokuussa 2012 avattu uusi Palokan nykyaikainen aluekirjasto on ollut avaamisestaan alkaen erittäin suosittu ja nousi ensimmäisenä toimintavuotenaan kaupungin toiseksi käytetyimmäksi kirjastoksi. Tietojärjestelmän vaihdon vuoksi kaikki kirjastopisteet olivat suljettuina syyskuussa kolmen viikon ajan, mistä johtuen lainaus väheni 5,2 % ja kävijämäärä 8,4 % edellisvuoteen verrattuna. Aukiolotunteja oli 1 736 edellisvuotta vähemmän. Aukiolotuntien vähenemiseen vaikutti myös Keltinmäen kirjaston kaksi kuukautta kestänyt kiinniolo putkivaurioremontin vuoksi.

26 Kypärämäen pienkirjastossa kokeiltiin uudentyyppistä yhteistyötä: kirjasto teki Kypärämäen- Köhniön asukasyhdistyksen kanssa sopimuksen kirjastotilan aukipitämisestä kahtena asukasiltana viikossa yhdistyksen vapaaehtoisten valvojien turvin. Asukasyhdistyksen vapaaehtoiset olivat kirjaston tiloissa valvojan, eivät kirjaston työntekijän roolissa. Varsinaiset kirjastopalvelut olivat asukasiltoina rajalliset ja ideana oli enemmänkin lisätä olemassa olevan tilan käyttöastetta antamalla se alueen asukkaiden käyttöön niinä iltoina, jolloin kirjasto muutoin olisi suljettu. Kokeilu sai osakseen runsasta valtakunnallista huomiota. Jyväskylän kaupunginkirjasto täytti 150 vuotta. Juhlavuotta 2013 vietettiin helmikuun Lainanpäivästä alkaen monenlaisin asiakastapahtumin ja tilaisuuksin, joista osa järjestetään yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa. Tapahtumia oli kaikkiaan 301 kappaletta. Kirjastoaineiston uutuushankinta säilyi edellisvuoden tasolla. E-kirjojen lainaus aloitettiin kokeiluluonteisesti kesäkuussa 2013. Kirjastopalveluista kertyi palkattomia säästövapaita 9 458 euroa (13 581 euroa vuonna 2012). Museopalvelut Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon toimistotilat muuttivat Tietotalosta Vapaudenkatu 28:een. Keski-Suomen museon arkisto muutettiin pääkirjaston kellariin tehtyyn käyttöarkistoon ja Salmirantaan kunnostettuun lepovarastoon. Uudet tilat nostavat Keski-Suomen museon sisäistä vuokraa ja hajasijoituksen vuoksi myös sisäisiä atk-kustannuksia. Keski-Suomen museon käsityöläiskotien kävijätavoite ylittyi moninkertaisesti. Museopalveluista kertyi palkattomia säästövapaita 8 099 euroa (14 594 euroa vuonna 2012). Liikuntapalvelut Uusittu vesiliikuntakeskus AaltoAlvari otettiin käyttöön 1.1.2013. Alkuvuonna 2013 kävijämäärä oli huomattavasti suunniteltua pienempi. Syyskaudella kävijämäärät kasvoivat mm. tehostetun markkinoinnin ansiosta. Loppuvuonna kävijämäärä oli jo lähes suunnitellun mukainen. Koko kaupungin kattava lähiliikuntapaikkaohjelma valmistui. Ensimmäisten kohteiden toteuttamiseen saatiin rahoitus vuoden 2014 talousarvioon. Liikuntapalveluista kertyi palkattomia säästövapaita 12 752 euroa (15 147 euroa vuonna 2012). Jyväskylä Sinfonia Jyväskylä Sinfonian täyttöaste kohosi 95 prosenttiin. Orkesteri tuotti vuoden aikana yhteensä 79 musiikkitilaisuutta, joista konsertteja oli 63. Lukema on viime vuosina noussut huomattavasti, mikä johtuu palvelujen uudesta kohdentamisesta. Näistä esimerkkeinä ovat Taiteilijatapaamiset, Pikku Alkusoitot konserttien yhteydessä sekä erilaiset koulu- ja laitoskonsertit. Orkesterin taiteellisesta johdosta vuoden aikana vastasi Taiteellinen toimikunta, joka toi vierailevia kapellimestareita Jyväskylään eri puolilta maailmaa. Toukokuussa Jyväskylä Sinfonian uudeksi ylikapellimestariksi valittiin Ville Matvejeff, joka aloitti työssään vuoden 2014 alussa. Samalla valittiin orkesterin päävierailijaksi kapellimestari Moshe Atzmon. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä Jyväskylä Sinfonialla on kumulatiivista ylijäämää 164 960 euroa. Jyväskylä Sinfonia on ollut ylivuotisessa nettobudjetoinnissa vuodesta 2009 alkaen. Jyväskylän kaupunginteatteri Katsojamäärä lisääntyi 10 000 katsojalla suunniteltuun nähden. Pääsylipputulot kertyivät huomattavasti arvioitua paremmin, sillä keväällä Myrskyluodon Maijalla ja syksyllä Shrek-musikaalla oli erityisen hyvä yleisömenestys. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä Jyväskylän kaupunginteatterilla on kumulatiivista ylijäämää 432 071 euroa. Jyväskylän kaupunginteatteri on ollut ylivuotisessa nettobudjetoinnissa vuodesta 2009 alkaen.

27 Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Varhaiskasvatuspalvelut Yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa palvelusetelillä ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahalla hoidettavien lasten määrä lisääntyi tammikuusta joulukuuhun yhteensä 115 lapsella. Palveluseteleihin ja palvelurahaan varatut määrärahat osoittautuivat riittämättömiksi lapsimäärän kasvuun suhteutettuna. Yksityiseen päivähoitoon varattu määräraha ylittyi 663 692 eurolla. Kotihoidon tuella hoidettavien lasten määrä lisääntyi tammikuusta joulukuuhun 134 lapsella. Kotihoidon tuen määräraha ylittyi 213 103 eurolla. Lisäksi kotihoidon tuen kuntalisään varattu 650 000 euron määräraha ylittyi 139 508 eurolla sen vuoksi, että Kela ryhtyi sopimuksen perusteella maksamaan alennettua (50 /kk/lapsi) kotihoidontuen kuntalisää vasta 1.3. alkaen. Liikuntapalvelut Toimintamenoissa säästettiin 215 000 euroa, mikä sisältää energiakustannusten säästön 150 000 euroa, palkattomista vapaista kertyneen säästön 15 000 euroa ja sijaisten ja määräaikaisten palkkaamatta jättämisestä kertyneen säästön 50 000 euroa. Loppuvuoden 2013 myyntituotot AaltoAlvarissa olivat ennakoitua suuremmat, mihin myötävaikuttivat tehostettu markkinointi, alennuskampanjat sekä tapahtumapäivät. Myös muilla liikuntapaikoilla tuli tuloja ennakoitua enemmän. Kokonaisuutena liikuntapalvelujen maksutulot ylittyivät noin 600 000 eurolla. Jyväskylän kansalaisopisto Keski-Suomen ELY-keskus kilpailutti työvoimakoulutuksen/maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen vuodelle 2013. Työvoimakoulutuksen talousarvio laadittiin varovaisesti vuoden 2012 talousarvion mukaisesti, koska kilpailutus ajoittui vasta vuoden 2012 marras-joulukuulle. ELY:n tarjouspyynnössä opiskelijatyöpäivien määrä oli korotettu 18 000:een. Kansalaisopisto korotti tarjouksessaan opiskelijatyöpäivän hintaa. Lisäksi maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen vuonna 2013 käyttöön otetun opetussuunnitelman mukaisesti jokaiseen kurssiin kuuluu vähintään kuuden viikon työharjoittelujakso. Opiskelijatyöpäivien määrän kasvu ja hinnankorotus sekä työharjoittelujaksojen henkilöstömenojen säästö aiheuttivat suurimman yksittäisen ylijäämän. On huomattava, että optiovuosina 2014 ja mahdollisesti 2015 kustannuksiin ei saa tehdä minkäänlaisia muutoksia (esim. indeksikorotuksia). Useimpia lukukausimaksuja korotettiin enemmän kuin 3 % (pyöristys tasasummiin), mikä ei vähentänyt opiskelijamäärää. Maksutulot kasvoivat huomattavasti yli talousarvion. Jyväskylän kaupunginteatteri Talousarvion alitus johtui pääosin kahden ison tuotannon, Myrskyluodon Maijan ja Shrekin ennakoitua huomattavasti suuremmasta myynnistä. Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Varhaiskasvatus Yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa palvelusetelillä ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahalla hoidettavien lasten määrä lisääntyy edelleen ja näihin palveluihin varattu määräraha vuonna 2014 on vuoden 2013 toteutuman suuruinen. Tältä osin talousarvion määrärahavaraus on riittämätön. Tästä aiheutuu ylitysuhka kasvun ja oppimisen määrärahaan vuonna 2014. Toimenpideohjelman laatiminen ylitysuhkan pienentämiseksi tai poistamiseksi kokonaan on aloitettu. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen talousarvion alituksen aiheutti pääosin erittäin lauha syksy, josta johtuen uimahallien kävijämäärä oli loppuvuonna ennakoitua suurempi ja energiakustannuksista saadut säästöt huomattavat. Vuoden 2014 talousarvion muuttaminen tämän perusteella ei ole perusteltua.

28 Jyväskylän kansalaisopisto Viime vuoden talousarvion alittumisen seurauksena kansalaisopiston valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä ja muu tapahtumatuotanto voidaan pitää nykytasolla ilman talousarvion ylitysvaaraa. Jyväskylän kaupunginteatteri Ylivuotisen budjetoinnin kumulatiivisen ylijäämän turvin voidaan valmistella seuraavia isoja tuotantoja. Kaupunkirakennepalvelut Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset Palvelu- ja organisaatiouudistuksen mukaisen toiminnan aloittaminen, uuden valtuustokauden käynnistyminen sekä kaupungin uudistetun sääntörakenteen haltuunotto vaikuttivat olennaisesti koko palvelualueen toimintaan. Talouden olennaisin muutos johtuu rakentamisen suhdanteesta. Maan myyntivoitot jäivät yli kaksi miljoonaa euroa tavoitteesta ja rakennusvalvonnan lupamaksutuotto noin 200 000 euroa tavoitteesta. Tulojen vaje saatiin kurottua kiinni säästämällä mm. palveluostoissa ja henkilöstökuluissa. Talouden esitystapaa pystyttiin selkiyttämään uuden määräraharakenteen voimaantultua. Joukkoliikenteen seudullisessa viranomaistoiminnassa jatkettiin valmistautumista 1.7.2014 tapahtuvaan järjestämistavan muutokseen. Joukkoliikennejaosto on tehnyt päätökset tulevan lippu- ja maksujärjestelmän mukaisista vyöhykkeistä. Seudullisen kuljetusvälityspalvelun toiminnan aloittamisesta tehtävä selvitystyö käynnistettiin joulukuussa 2013. Jätehuollon yhdeksästä kuljetusurakasta kilpailutettiin neljä. Urakoiden kustannukset laskivat lähes viidenneksen. Uudet urakat käynnistyvät 1.4.2014. Jätehuollon nykyinen JHL-asiakasrekisteri on laajennettu JHL-toiminnanohjausjärjestelmäksi, joka täyttää jätelain vaatimukset. Järjestelmä käsittää tulevaisuudessa myös logistiikkaosiot, rakennusrekisterin sekä kaivorekisterin. Järjestelmä saadaan täysimääräisesti käyttöön maaliskuussa 2014. Saarissa sijaitsevat vapaa-ajan kiinteistöt kartoitettiin ja ne saatiin järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Pysäköinninvalvonnan henkilökunnan ammatillista osaamista parannetaan poliisiammattikorkeakoulun järjestämällä koulutuksella. Ensimmäiset henkilöt koulutettiin vuoden 2013 aikana ja yhteistyö jatkuu tulevina vuosina. Valvontajärjestelmän laajennuksella tehostettiin pysäköinninvalvontaa. Uuden ohjelmiston avulla voidaan puuttua mm. maksamattomiin virhemaksuihin ja kiekkopysäköinnin sääntöjen rikkomiseen. Kauppatorin toimintojen valmistelu- ja järjestämisvastuu siirtyi liikenne- ja viheralueille vuoden 2013 alussa. Vuoden aikana järjestettiin torikauppiaiden kanssa kaksi keskustelutilaisuutta, joissa valmisteltiin torijärjestyksen ja torikartan uudistukset. Vuoden 2013 aikana tarkistettiin maapolitiikan periaatteet sekä kaupungin yleiset tontinluovutusehdot. Erityisasumisen ja -palvelujen kohteita esitettiin, suunniteltiin ja varattiin uusien kaupungin periaatelinjausten mukaisesti. Toimintavuoden aikana myös asumisvisio ja yleiskaava saatiin työstettyä päätöksentekovaiheisiin. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen myötä asuntotoimen, rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun sekä ympäristöterveydenhuollon viranomaispalvelut ja niitä tukevat laboratoriopalvelut yhdistettiin rakentaminen ja ympäristö -vastuualueeksi. Palvelua ja toimintatapoja kehitettiin vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin viranomaisnäkökulmaa unohtamatta. Organisaatiomuutos tiivisti tilojen käyttöä: ympäristönsuojelu muutti Eeronkadulta Rakentajantalolle ja ympäristöterveydenhuolto Väinönkadulta Eeronkadulle.

29 Multian kunta tuli mukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimukseen vuoden 2013 alusta. Maakunnallinen pieneläinpäivystys aloitti ostopalveluna Jyväskylän keskustassa sijaitsevassa päivystyspisteessä. Asuntomessujen pientalojen rakentaminen käynnistyi keväällä 2013 ja pientalojen laadunohjaus sitoi alkuvuodesta rakennusvalvonnan resursseja normaalia enemmän. Rakennusvalvonnasta yksi lupainsinööri siirtyi messujen aluevalvojaksi vuoden 2013 alusta. Rakennuslupa-arkiston digitalisointiprojekti siirtyi vuoden 2013 alusta maalaiskunnan aineiston digitointiin ja nyt merkittävä osa arkistossa olevista asiakirjoista voidaan toimittaa asiakkaalle sähköisessä muodossa. Skannattuja kuvatiedostoja on tuotettu vuoden loppuun mennessä noin 300 000 kappaletta. Sähköisen rakennuslupapalvelun uusi versio otettiin käyttöön toukokuussa 2013. Jyväsjärven hapetus voitiin lopettaa järven parantuneen tilan vuoksi. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Kaupunkirakennepalvelujen kate toteutui 137 000 euroa muutettua talousarviota huonompana. Tulosta voidaan pitää hyvänä, kun otetaan huomioon maan myyntivoittojen toteutuminen yli 2 milj. budjetoitua pienempänä. Käyttötaloustulot jäivät yhteensä n. 1,04 milj. euroa talousarviosta. Suurin selittävä tekijä oli maan myyntivoittojen jääminen 2,047 milj. euroa budjetoidusta. Myös maankäyttösopimusmaksut olivat 0,37 milj. euroa budjetoitua pienemmät ja Kankaan alueen vuokratuloja kertyi 0,25 milj. euroa vähemmän kuin oli arvioitu. Vastaavasti tuloja kertyi enemmän mm. jätehuollosta (0,8 milj. euroa), metsäpalveluista (0,4 milj. euroa) ja maanvuokratuloista (0,5 milj. euroa). Käyttötalousmenot alittuivat yhteensä n. 0,9 milj. euroa muutetusta talousarviosta. Menosäästöjä kertyi lähes kaikilta vastuualueilta. Suurimpia yksittäisiä eriä olivat asuntomessujen pysäköintijärjestelyjen rakentamisen siirtyminen vuodelle 2014 (säästöä 0,4 milj. euroa). Hankkeen siirtyminen aiheuttaa paineita tämän vuoden talousarvioon. Rakentamisen ja ympäristön vastuualueella säästöjä syntyi kaikista palveluista lähinnä henkilöstömenoista ja palvelujen ostoista (0,5 milj. euroa). Johdon tukipalvelut ja erityishankkeet -vastuualueen talous toteutui noin 670 000 euroa arvioitua parempana. Merkittävin syy (450 000 euroa) oli asuntomessujen pysäköintijärjestelyjen rakentamisen siirtyminen maanomistajan Seppälän alueen hulevesijärjestelyjen vuoksi vuodelle 2014. Vastaava summa rasittaa vuoden 2014 budjettia ja asia jouduttaneen korjaamaan lisätalousarviolla. Muut säästöt kertyivät vastuualueen palveluyksiköiden palkka- ja asiantuntijapalvelukulujen alittumisista. Pelastuspalveluiden Jyväskylän kaupungin maksuosuus esitetään kaupunkirakennepalveluiden määrärahassa. Maksuosuus on perinteisesti pysynyt tarkasti budjetoidun suuruisena. Katupalveluiden talous toteutui uudelleenpäällystyksiä lukuun ottamatta lähes talousarvion mukaisesti. Uudelleenpäällystyksiin jouduttiin käyttämään noin 200 000 euroa suunniteltua enemmän. Viherpalveluiden tulot alittuivat 70 000 euroa sisäisten palkkakustannusten arvioitua pienemmän tuloutuksen vuoksi ja menot ylittyivät noin 100 000 euroa ennakoitua suuremman kunnossapitotarpeen vuoksi. Viherpalveluiden kate heikkeni yhteensä noin 240 000 euroa talousarviosta. Satamapalveluiden tulot olivat noin 100 000 euroa suuremmat kuin talousarviossa. Pääosa tuloista käytettiin ylläpitoon ja kate oli vain noin 35 000 euroa talousarviolukuja parempi. Metsäpalveluiden talousarviota huomattavasti parempi kate johtuu pääosin ELY -keskuksen maksamasta metsien suojelukorvauksesta (235 000 euroa). Jyväskylän kaupungin tukemien kaupunkilipputuotteiden myyntimäärä laski n. 7 % ja seutulipun myyntimäärä laski n. 2 %. Joukkoliikenteen lipputukeen arvioiduissa kustannuksissa tämä tarkoitti n. 280 000 euroa säästöä. Palveluliikenteen kustannukset alittuivat arvioidusta n. 50 000 eurolla. Joukkoliikenteen seudullisen toiminnan kustannukset pysyivät arvioidulla tasolla. Jyväskylän seu-

30 dullinen viranomainen sai joukkoliikenteen valtionavustuksia 1 238 000 euroa, jotka jaettiin paikallisliikenteen ostoihin (100 000 euroa), kaupunki- ja seutulipputukeen (954 000 euroa), joukkoliikenteeseen integroituun palveluliikenteeseen (178 000 euroa) ja seudullisiin hankkeisiin (1 240 euroa). Maltillinen 2 % korotus jätetaksaan tuotti yli 300 000 euroa paremman käyttökatteen, mitä oli talousarviossa arvioitu. Jätehuollon talouden ennustettavuutta on vaikeuttanut kuntaliitoksista aiheutuneet kuljetusurakka-alueiden muutokset. Maankäytön talousarvio toteutui n. 1,17 milj. euroa budjetoitua heikompana. Suurin syy tähän oli maanmyyntivoittojen yli 2 milj. euroa budjetoitua pienempi toteuma. Säästötoimilla ja muiden tulojen lisääntymisellä saatiin ylitystä pienennettyä lähes 900 000 euroa. Maan myynnissä näkyi rakentamisen heikko suhdanne. Useita tonttivarauksia jatkettiin, mutta toisaalta varausten peruutuksia ei tullut normaalia enempää. Suurimmat tehdyt kaupat koskivat Puukuokan ja Kortepohjan keskustan tontteja. Omakotitalotonttien kauppoja tehtiin hieman aiempaa vuotta enemmän. Tonttivaranto on sekä asunto- että yritystonttien osalta hyvä. Maanvuokratulot kasvoivat vähän edellisestä vuodesta. Rakennusten puruista, johtojen siirroista ja pilaantuneiden maiden kunnostamisesta aiheutuvat käyttötalousmenot pienenivät hieman edellisestä vuodesta. Tontit ja maanhallinnan kate toteutui noin 480 000 euroa budjetoitua parempana. Asemakaavoituksen ja strategisen suunnittelun kate toteutui yhteensä n. 200 000 euroa budjetoitua parempana. Syy tähän oli pääasiassa investointeihin kohdistuneissa työtunneissa, joista saadaan tuloa käyttötalouteen, asiantuntijapalveluiden priorisoinnissa sekä lukuisista osaaikaisuuksista kertyneissä henkilöstömenosäästöissä. Kiinteistönmuodostus-palveluyksikön tulot jäivät noin 29 000 euroa vajaiksi. Tämä johtuu selkeästi yksityisen kysynnän vähenemisestä. Vastaavasti menoissa pystyttiin säästämään noin 19 000 euroa, joten talousarviosta jäätiin noin 10 000 euroa. Yksityisen kysynnän laskusta johtuen resursseja on ohjattu yleisten alueiden mittaukseen. Niitä rekisteröitiinkin ennätysmäärä vuonna 2013. Kartta- ja mittauspalveluissa tulot ylittyivät n. 33 000 euroa budjetoidusta ja menoissa säästettiin n. 123 000 euroa. Kate toteutui noin 157 000 euroa budjetoitua parempana. Rakentaminen ja ympäristö -vastuualueen toimintakate toteutui noin 157 000 euroa budjetoitua parempana. Vaikka vastuualueen tulot jäivät noin 350 000 euroa budjetoitua pienemmiksi, tiukan menokurin ansiosta menosäästöt kattoivat tulovajeen. Rakennusvalvonnan toimintatulot jäivät 236 000 euroa budjetoidusta, koska talousarviossa ennustettiin rakentamisen volyymin kasvavan, mutta se jäi edellisen vuoden 2012 tasolle. Säästöjä kertyi henkilöstömenoissa sekä palvelujen ostoissa 176 000 euroa. Ympäristönsuojelun toimintatulot jäivät noin 20 000 euroa talousarviossa esitettyä pienemmiksi, mutta toimintamenoista pystyttiin säästämään noin 122 000 euroa. Ympäristöterveydenhuollon tulot jäivät pieneläinpäivystyksen osalta noin 100 000 euroa talousarviossa esitettyä pienemmiksi. Koska terveys- ja elintarvikevalvonnan tulot ylittivät arvioidun ja palveluyksikön menoista säästyy noin 154 000 euroa, toteutui toimintakate talousarviota parempana. Ympäristölaboratorio jäi talousarvion mukaisesta tulokertymästä noin 45 000 euroa, mutta menoista säästyi noin 65 000 euroa. Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Hallinnon uudelleenjärjestelyt tulevat vaikuttamaan kaupunkirakennepalveluiden johdon tukipalveluiden organisoitumiseen. Asuntomessujen pysäköintialueiden toteuttamisen siirtyminen vuodelle 2014 tulee aiheuttamaan vuoden 2014 Asuntomessujen talousarvion menojen ylittymisen. Asuntomessujen järjestämisestä aiheutuvat eri vuosille jaksottuvat kokonaismenot eivät kuitenkaan tule ylittymään arvioidusta. Talousarvion yhteydessä tehtyjen palvelumuutosten (jalkakäytävien talvihoitovastuun osittainen siirtäminen takaisin kiinteistöille, ulkovalaistuksen sammutukset, leikkipuistojen ja uimarantojen lopettamiset jne.) toimeenpano ja tiedotus painottuvat keväälle 2014. Kesäkaudelle ajoittuvat vi-

31 herpalveluiden toimintojen lakkautukset ja syksyyn jalkakäytävien talvihoitovastuun siirtyminen osittain takaisin kiinteistöille. Talousarvion mukaiset säästöt eivät toteudu täysimääräisesti ja vuoden aikana on ratkaistava mm., kuinka jalkakäytävien talvihoitoon kevään 2014 aikana käytettävä rahoitus saadaan katettua. Koko katuverkostoa koskeva kuntotieto hyödynnetään saneerausten ja kunnossapidon ohjelmoinnissa sekä katuverkostoa koskeva korjausvelka lasketaan vuoden 2014 aikana. Omaisuudenhallinnan ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön sekä valvonnan toimintatapojen ja työkalujen kehittämistä jatketaan edelleen yhteistyökumppaneiden kanssa Joukkoliikenteen toimintamalli alueella muuttuu, kun aikaisemmista siirtymäajan sopimuksista siirrytään viranomaisen järjestämään liikenteeseen 1.7.2014. Liikenne on kilpailutettu syksyllä 2013. Liikenteen järjestämistavaksi on valittu bruttomalli. Järjestämistavanmuutoksesta johtuen henkilökuljetusyksikön henkilöstömäärä kasvaa kahdella henkilöllä. Lisäksi asiakaspalvelupisteen perustaminen ja talouden tehtävien hoitaminen työllistää myös yhteispalvelupisteiden ja talouspuolen työntekijöitä. Jätehuollon kate on ylittymässä siitä, mitä arvioitiin talousarviossa vuodelle 2014. Harkittavaksi tulee jätetaksan alentaminen tai tuloksen hyödyntäminen mahdollisen Mustankorkea Oy:n kaupan rahoittamisessa. Mikäli kauppa toteutuu, niin jätehuoltopalvelujen järjestäminen tulee harkita kokonaisuutena uudelleen. Kustannusvastuu ulkovalaistuksesta siirtyy yksityistiehoitokunnille ja avustukset laskevat vuodelle 2014 yli 40 %. Kunnallistekniikan investointeihin varatut määrärahat vähenevät noin 10 %:lla edellisestä vuodesta. Siitä huolimatta katujen saneerauksiin on pystytty osoittamaan aikaisempaa enemmän rahoitusta, eikä tilanne näin ollen aiheuta paineita katujen kunnossapidolle. Talouden epävarmuuden jatkuminen asettaa haasteita tulotavoitteen saavuttamiselle, erityisesti maanmyyntivoittojen toteutumisen osalta. Tulevan vuoden aikana maankäytöstä jää eläkkeelle neljä henkilöä ja tilalle tehdään vain yksi rekrytointi. Tämä aiheuttaa tehtävien uudelleenjärjestelyjä. Maanostomääräraha pienenee vuoteen 2013 nähden ja siitä on edelleen kustannettava isoja purkuhankkeita. Maanostoa tehdään kuitenkin määrätietoisesti maanhankintaohjelmaa toteuttaen. Rakentaminen pysynee edelleen melko hiljaisena ainakin normaalin asuntotuotannon ja liikerakentamisen osalta. Hyvä tonttivaranto edesauttaa kuitenkin sopivien rakentamishankkeiden käynnistymistä. Asemakaavoituksen asiantuntijarahojen pienentyminen lisää oman suunnittelutyön osuutta. Tällöin laadullisten ja määrällisten tavoitteiden yhteensovittaminen on haasteellista (pidentää kaavoitusprosessin kestoa, kun tarkentavat suunnitelmat on tehtävä omana työnä, hidastaa ennalta suunnittelemattomien ja kaavoitusohjelman ulkopuolisten suunnittelukohteiden käynnistymistä jne.). Asemakaavoitettavia kohteita joudutaan jatkossa priorisoimaan entistä tarkemmin. Taloudellisesti vuosi 2014 tulee olemaan entistäkin haastavampi, joten se edellyttää yhä tarkkaa budjettiseurantaa. Rakentaminen pysyy viime vuoden tasolla, eikä selvää nousua ole vielä näkyvissä. Lomauttamiset ja niiden pelko vaikuttanee negatiivisesti tulevaan asuntorakentamiseen. Alhainen korkotaso vaikuttaa puolestaan myönteisesti kaikkeen rakentamiseen. Vastuualueen toiminnalliset haasteet liittyvät myös resurssien niukkuuteen, mutta tämä antaa samalla mahdollisuuden tarkastella toimintatapoja uudella tavalla. Vuoden 2014 alusta aloitettiin yhteistyö Toivakan kunnan kanssa ympäristö- ja maa-aineslupien valmistelussa. Toivakalle myydään maa-aines- ja ympäristölupien valmistelun asiantuntijapalveluita.

32 1.1.5 Kunnan henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä kertoo Jyväskylän kaupungin palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä 31.12.2013. Kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden lopussa yhteensä 6 782 työntekijää, joista 6 502 vakituisessa ja 280 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Jyväskylän kaupungin henkilöstön rekrytointia ohjaa kaupungin yhteinen henkilöstösuunnitelma, joka on laadittu yhteistyössä palvelualueittain talous- ja henkilöstöhallinnon avulla. Henkilöstösuunnittelua on ohjannut määrällinen talouden tasapainottamiseen tähtäävä henkilöstösuunnittelu, joka on henkilöstömäärää vähentävä. Palvelutarpeet, organisaatiorakenteen muutokset sekä talouden heikentyminen vuona 2013 ovat edellyttäneet toimenpiteitä, joissa palvelualuekohtaisen henkilöstösuunnittelun tavoitteena on ollut tarkka mitoitus, kohdentaminen sekä uudelleen sijoittaminen terveydellisin sekä osaamisperustein. Taulukko 1 Henkilöstön määrä ja rakenne Sivutoim. vakituiset Sivutoim. määräaik. 2013 Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Sijaiset Työllistetyt Konsernihallinto ja kilpailukyky 162 4 166 1 1 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 402 88 1 490 273 27 Vanhus- ja vammaispalvelut 1 144 12 1 156 308 29 Kasvun ja oppimisen palvelut 2 269 81 2 350 248 52 1 16 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 443 74 517 41 24 203 Kaupunkirakennepalvelut 212 8 220 10 4 Liikelaitokset 0 Tilapalvelu 30 0 30 1 0 Työterveys Aalto 89 0 89 9 0 Keski-Suomen pelastuslaitos 275 7 282 40 2 578 Kylän Kattaus 225 4 229 29 10 Altek Aluetekniikka 166 0 166 1 2 Talouskeskus 85 2 87 4 1 Henkilöstö yhteensä 6 502 280 6 782 965 152 579 219 Kaupungin vakituinen henkilöstö on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna kahdeksalla työntekijällä. Nykyisellä palvelurakenteella vakituisen henkilöstön mitoitus peruspalveluissa on lähes vakio. Henkilöstöpoistuma oli vuonna 2013 yhteensä 344 henkilöä ja tilalle rekrytoitiin 336 työntekijää. Rekrytointeja ohjaa täyttölupamenettely, jossa arvioidaan jokaisen tehtävän perusteet. Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt kulttuuri- ja liikuntapalveluissa sekä liikelaitoksissa. Liikelaitoksissa henkilöstöpoistuma on ollut suurinta Altekin Aluetekniikassa, Talouskeskuksessa sekä Työterveys Aallossa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärän kasvu on johtunut palvelutarpeen kasvusta ja avointen terveydenhuollon virkojen täyttämisestä. Sosiaalipalveluissa lastensuojelun oman toiminnan kehittäminen on lisännyt henkilöstömäärää. Kasvun ja oppimisen henkilöstömäärä on pysynyt lähes samana perusopetuksen oppilasmäärän ja päivähoidossa olevien lasten määrän pysyessä ennallaan. Sijaisten käyttö väheni edelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen, vanhus- ja vammaispalvelujen sekä perusopetuksen ohjeistuksen myötä. Vuonna 2013 sijaisia käytettiin keskimäärin 100 henkilötyövuoden verran vähemmän kuukaudessa kuin edellisenä vuonna. Keskitetyn sijaisvälityksen kautta vastaanotettiin esimiehiltä yhteensä 660 sijaispyyntöä, joista saatiin täytettyä 438 kpl. Suurimmat ammattiryhmät koostuvat sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Eniten sijaisvälitystä käyttivät kotihoito, terveyskeskussairaalat, päivähoito ja palveluasumisen yksiköt. Sijaisrekrytoinnissa haastateltiin vuoden aikana 257 sijaisehdokasta. Sijaisten käyttö on laajinta hoito- ja hoivatyössä kesälomakauden aikana. Sijaisten käyttö on vähentynyt eniten vanhus- ja

33 vammaispalveluissa prosessien kehittämisen, varahenkilöstön vakiintumisen sekä asiakaspaikkojen vähentämisen myötä. Peruspalveluissa on laadittu ohjeistukset lyhytaikaisten sijaisten käyttöön siten, että vuoden aikana sijaisuudet hoidettiin työtehtäviä jakamalla ja uudelleen järjestelyin. Määräaikaista henkilöstöä kaupungilla työskenteli vuoden 2013 aikana keskimäärin 200 henkilötyövuotta kuukaudessa. Määräaikaista henkilöstöä työskentelee pääosin erilaisissa projekteissa, hankkeissa tai avoimen tehtävän hoitajana. Työllistettyjä kaupungilla työskenteli yhteensä 152 henkilöä, eniten kasvun ja oppimisen palveluissa. Vuonna 2013 Jyväskylän kaupunki tarjosi koululaisille ja opiskelijoille yhteensä 346 kesätyöpaikkaa. Tehtävistä arvottiin 100 kahden viikon mittaista kesätyötä peruskoulun päättäneiden nuorten kesken. Järjestelmän kautta vastaanotettiin yli 9 000 hakemusta. PÄÄTTYNEET VAKITUISET PALVELUSSUHTEET 2013 Eläke Eronnut Muu syy Päättyneet yht. Konsernihallinto 8 1 1 10 Sosiaali- ja terveyspalvelut 43 43 4 90 Vanhus- ja vammaispalvelut 34 23 1 58 Kasvun ja oppimisen palvelut 50 36 1 87 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 16 11 0 27 Kaupunkirakennepalvelut 4 1 0 5 Liikelaitokset Tilapalvelu 0 0 0 0 Työterveys Aalto 3 9 0 12 Keski-Suomen pelastuslaitos 3 13 1 17 Kylän Kattaus 11 3 0 14 Altek Aluetekniikka 10 0 0 10 Talouskeskus 3 0 11 14 YHTEENSÄ 185 140 19 344 Taulukko 2 Päättyneet palvelussuhteet Jyväskylän kaupungin palveluksesta poistui yhteensä 344 työntekijää. Suurin syy on eläkkeelle jääminen. Vanhuus tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 185 työntekijää ja keskimääräinen eläköitymisikä oli 62,5 vuotta vuonna 2013. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin keskimäärin 58,8 vuoden iässä.

34 Henkilöstökustannukset Henkilöstömenot (1000 ) TP 2012 TP 2013 Yhteensä 336 991 334 997 Henkilöstömenojen vertailukelpoinen muutos ( ) -1 994 Henkilöstömenojen vertailukelpoinen muutos (%) -0,6 % Henkilöstömenojen muutokseen vaikuttavat syyt: Sopimuskorotuksien vaikutus 1.2.2013 (1,88 %) 5 796 Lomapalkkajaksotuksen muutos TP 2012-TP 2013 (-1,29 %) -4 323 Eläkemenoperusteiset maksut (0,47 %) 1 594 Varhaiseläkemenoperusteiset maksut (-0,18 %) -610 Vakituisen henkilöstön määrän muutokset ja palkkauksen tarkistukset (0,38 %) 1 293 Sijaisten henkilöstömenot (-0,98 %) -3 288 Määräaikaisten henkilöstömenot (-0,30 %) -1 020 Luottamushenkilöpalkkiot (-0,10 %) -351 Muiden henkilöstömenoerien muutokset TP 2012-TP2013 (-0,22 %) -1 085 Yhteensä -1 994 Taulukko 3 Henkilöstökustannukset Vuonna 2013 henkilöstömenot olivat 334 997 000 euroa. Jyväskylän kaupungin vertailukelpoiset henkilöstömenot pienenivät edellisvuodesta -0,6 %, kun valtakunnallisesti kasvu oli Valtiovarainministeriön ennakkotiedon mukaan 2,0 %. Henkilöstökustannukset sisältävät maksetut palkat ja palkkiot sekä sivukulut sisältäen eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut. Henkilöstökustannuksissa on mukana myös lomapalkkajaksotus sekä joitain eriä takautuvia palkkoja. Tällaisia eriä ovat esimerkiksi takautuvat palkanoikaisut, palkkauspäätökset muun muassa vuosisidonnaisista lisistä sekä työaikakorvaukset, jotka maksetaan työaikajakson päätyttyä. Määräaikaisten henkilöstömenot sisältävät myös toimeksiantosuhteiset, sivutoimiset palomiehet sekä palkkionsaajat. Muut henkilöstömenoerät pitävät sisällään esimerkiksi työeläkemaksuja, tapaturmavakuutusmaksuja, tapaturmakorvauksia sekä maksuja vakuutusyhtiöille. Henkilöstökustannusten vertailukelpoinen muutos vuoteen 2012 oli -1 994 000 euroa. Merkittävä muutos henkilöstömenoissa vuoteen 2012 oli parempi varautuminen lomapalkkajaksotukseen. Myös sijaisten käyttö oli vuotta 2012 vähäisempää joka kuussa. Esimerkiksi joulukuussa 2013 sijaisia oli 74,9 henkilötyövuotta vähemmän kuin joulukuussa 2012. Sijaisten henkilöstömenot olivat 3,3 miljoonaa euroa vuotta 2012 pienemmät. Vastaavasti myös määräaikaisten henkilöstön menot olivat aiempaa pienemmät. Palkkojen ja palkkioiden osuus henkilöstökustannuksista ilman sivukuluja ja lomapalkkajaksotusta oli 259 288 000 euroa (vuonna 2012 palkat ja palkkiot 257 468 000 euroa). Pelkästään palkkoja ja palkkioita tarkasteltaessa henkilöstökustannukset kasvoivat 1,8 miljoonaa euroa. Valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten sopimuskorotusten vaikutus oli suurin henkilöstömenoja kasvattava tekijä, sivukuluineen yhteensä 5,8 miljoonaa euroa. Säästösyistä pidetyistä palkattomista virka- ja työvapaista kertyi noin 1,1 miljoonaa euroa. Tarkempi analyysi henkilöstövoimavaroista on tilinpäätöksen liitteenä.

35 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Tietohallinnon toiminnalliset riskit Tietoturva- ja tietojärjestelmäriskeihin on varauduttu eri keinoin ja tietojärjestelmätoimittajien kanssa tehdyissä sopimuksissa huomioidaan toiminnan jatkuvuudelle asetettuja vaatimuksia. Tietoturvariskillä tarkoitetaan epäedullisia seuraamuksia, jotka voivat aiheutua siitä, että tieto ei ole turvassa ulkopuolisilta, tieto ei ole käytettävissä oikeaan aikaan oikeilla henkilöillä tai tietojen virheettömyyttä ei voida taata. Tietojärjestelmäriskit koostuvat mm. teknisten järjestelmien häiriöistä ja puutteellisuuksista ja kattavat esimerkiksi laitteisto-, ohjelmisto- ja tietoliikenneriskit. Kaupungilla on koko konsernia koskeva kaupunginhallituksen hyväksymä tietoturvapolitiikka, jossa määritellään tietoturvan toteuttamisen periaatteet, menettelytavat ja ohjeet tietoturvan varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tietoturvapolitiikkaan liittyvät tarkemmat käytännön ohjeet määritellään tietoturvan työryhmän hyväksymissä tietoturvastandardeissa sekä tietohallinnon ja käyttäjien tietoturvakorteissa. Tietoturvaohjeistuksen päivittäminen aloitettiin syksyllä 2013 ja tietoturvan työryhmä käsittelee asia tammikuun 2014 kokouksessa. Ohjeistuksessa tullaan huomioimaan myös alan uudet trendit mm. pilvipalvelujen käyttö. Jyväskylän kaupungin perusturvapalveluissa pyritään korkeaan tietosuojaan asiakkaiden ja potilaiden yksityisyyden turvaamiseksi. Henkilöstön tietosuojaohjeet on päivitetty 2011. Tietoturvan työryhmä käsittele perusturvan tietosuojaraportin vuosittain. Kaupungin kaikilla tietojärjestelmillä on omistaja, joka määrittää ja hyväksyy eritasoiset käyttöoikeudet järjestelmiin. Tämä antaa hyvän suojan tahatonta tietojen muuttamista tai tuhoamista vastaan. Myös säännöllisten varmuuskopioiden ottaminen suojaa tahalliselta tiedon hävittämiseltä. Osassa järjestelmiä voidaan lokitiedoista seurata tietosisältöihin tehtyjä muutoksia. Henkilökunta sitoutuu työsopimuksen allekirjoituksella vaitioloon. Teknisiin tietojärjestelmäriskeihin on varauduttu koskien palvelinlaitteita, levyjärjestelmää ja tietoverkkoja. Perusterveydenhuollon tietokannat ja palvelimet on yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa (alueeffica) keskitetty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin konesaliin (palvelimien fyysinen kahdennus eri tiloihin suunnitteilla, sähkön syöttö varmennettu varavoimalla). Kaupungin kahdessa konesalissa on kummassakin kahdennettu UPS-laitteisto. Kaupungin vuonna 2013 käyttöönotetussa toisessa konesalissa on UPS:ien lisäksi varavoima sekä laitetilalle dedikoitu jäähdytys. Kaupungin kriittisiä palvelimia on kahdennettu, palvelinten levyt on kahdennettu eri RAID-tasoilla ja levyjärjestelmän kaikki komponentit on kahdennettu. Operaattorin nieluliittymä on kahdennettu kahteen eri konesaliin, jotka on liitetty toisiinsa hallintokorttelin fyysisellä verkolla. Vakioitu laiteympäristö ja palvelinten virtualisointi mahdollistaa nopeat varalaitejärjestelyt. Palvelinten huoltosopimukset ja vasteajat on määritelty järjestelmien kriittisyyden mukaan. Dataverkossa yhteyden kriittisyyden mukaan on määritelty SLA-palvelutasot (Service Level Agreement). Tietotekniikkatoiminnan jatkuvuussuunnitelma kattaa toimintaohjeet kriisitilanteissa, kun keskeytyksen aiheuttaa vika tietoliikenteessä, ohjelmistoissa tai palvelimissa, haittaohjelman aiheuttama häiriö tai sähkökatkos. Kaupungilla on menossa tietoturvakartoitus, jonka suorittaa käytännössä BDO Audiator Oy. Kartoitus tehdään osana vuoden 2013 lakisääteistä tilintarkastusta. Loppuraportti valmistuu tammikuun 2014 kuluessa ja sen jälkeen se tulee kaupungin viralliseen käsittelyyn toimenpide-ehdotuksineen. Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän Energia kilpailuttivat uuden dataverkkoratkaisun vuoden 2013 aikana. Uusi sopimus tuli voimaan 1.1.2014 alkaen. Elisa toimittaa modernin, suorituskykyisen, turvallisen ja toimintavarman verkon. Uusi palomuuriratkaisu mahdollistaa tietoturvatason nostamisen, virustorjunnan ja paremman verkkoliikenteen valvonnan ja haittaohjelmien suodatuksen. Uudet käyttöön otetut sopimusmallit ja palvelutasositoumukset mahdollistavat joustavan yhteistyön.

36 Dataverkko-operaattori Elisan toimittama dokumentaatio kattaa yrityksen toteuttaman viestintäverkon fyysisen suojauksen ja varautumissuunnitelman yhteenvedon. Viestintämarkkinalain (23.5.2003/393) 90 mukaisesti Elisalla on velvollisuus varautua normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lain 13 luvun mukaisesti viestintäverkot ja viestintäpalvelut on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että ne toimivat mahdollisimman luotettavasti normaaliolojen häiriötilanteissa ja myös poikkeusoloissa. Rahoitusriskit Jyväskylän kaupungin rahoitusriskit liittyvät lainasalkkuun, joka koostuu sisäisen pankin lyhytaikaisista lainoista konsernilta (kassalainat + konsernitilillä olevat tyttärien varat, yhteensä 51,7 milj. euroa 31.12.2013) ja lyhytaikaisista kuntatodistuksista (8,0 milj. euroa 31.12.2013) sekä pitkäaikaisista velkakirjalainoista, joita kaupungilla oli vuoden 2013 lopussa noin 337,2 milj. euroa. Näin laskettu lainasalkku oli 31.12.2013 yhteensä 396,9 milj. euroa. Koko lainasalkusta vaihtuvakorkoista oli 367,5 milj. euroa (93 %) ja kiinteäkorkoista 29,4 milj. euroa (7 %). Kaupunki ottaa pitkäaikaiset lainat pääsääntöisesti vaihtuvakorkoisina ja suojautuu korkoriskiä vastaan yksinkertaisilla korkosuojausinstrumenteilla, joita oli 31.12.2013 yhteensä 130 milj. euroa. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on säilyttää riittävä viitekorkohajautus ja rajoittaa korkomarkkinariskin aiheuttamaa tulosvaikutusta pitkällä aikavälillä. Kaupungin lainasalkun suojausaste oli vuoden 2013 lopussa 40 %. Lainasalkun keskimääräisellä pääomalla laskettu keskikorko oli 1,75 %. Pitkäaikaisista lainoista vaihtuvakorkoisia oli noin 307,8 milj. euroa (91 %) ja kiinteäkorkoisia noin 29,4 milj. euroa (9 %). Lainoista 95,5 % oli kertalyhenteisiä ja keskimääräinen lainojen juoksuaika oli 7,4 vuotta. Pitkäaikaisten lainojen keskimääräisellä pääomalla laskettu keskikorko (sis. korkosuojaukset) oli 2,05 %. Kuntarahoitus Oyj:n osuus lainoista oli 99,0 %. Yleisellä tasolla rahoitusriskeistä vuoden 2013 osalta voidaan todeta, että kaupungilla ei ole valuuttariskiä, koska maksuliikenne ja rahoitus hoidetaan euroissa. Pitkäaikaisen varainhankinnan saatavuuden sekä likviditeetti- eli maksuvalmiusriskin näkökulmista vuosi 2013 oli ongelmaton. Pitkäaikaisten lainojen marginaalitasot nousivat kuitenkin aiempaa korkeammalle tasolle, kun rahoitussektori varautui tiukentuvaan vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimuksia koskevaan EUlainsäädäntöön. Luottoriskiä arvioitaessa on syytä todeta, että kaupunki on myöntänyt antolainoja (225,5 milj. euroa) ja takauksia (741,5 milj. euroa) lähinnä kaupunkikonserniin kuuluville yhteisöille, mutta vuoden 2013 aikana ei ilmennyt tilanteita, joissa näiden yhteisöjen maksukyky olisi merkittävästi heikentynyt. Euroalueen vaatimaton talouskasvu ja epävarmat talousnäkymät pitivät korkotason historiallisen alhaisella tasolla koko vuoden, eikä talousarviossa ennakoitua maltillista korkotason nousua tapahtunut. Vahinkoriskit Kaupunki on määritellyt taloudellisen ja toiminnallisen riskinkantokykynsä vuonna 2009. Riskiselvityksen pohjalta on päädytty kattamaan vahinkoriskejä lakisääteisten vakuutusten lisäksi hallinnon vastuuvakuutuksella, ryhmätapaturma- sekä matkavakuutuksella. Omaisuuteen kohdistuvien vahinkojen osalta vakuutettuna ovat kiinteistöt irtaimistoineen, muu erillisirtaimisto sekä ajoneuvot. Vakavien kiinteistöihin kohdistuneiden vahinkojen varalta kaupungilla on erillinen lisäturvavakuutus, joka kattaa esimerkiksi väistötilatarpeista aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi kaupungilla on erillisvakuutuksia, kuten kaupunginteatterin keskeytysvakuutus. Osan omaisuuteen kohdistuvista riskeistä kaupunki ottaa kantaakseen, esimerkiksi museoiden vierailevien taidenäyttelyiden omaisuus, joiden omavastuu on katettu kaupungin omalla 0,5 milj. euron vakuudella.

37 Henkilövahinkoriskit Kaupungissa toteutettiin vuoden 2013 aikana henkilöstön työturvallisuusriskien kartoitus. Työyhteisöittäin toteutetun riskienarvioinnin vastausprosentti oli noin 70. Kartoituksen henkilövahinkoriskien hallinnan kannalta merkittäviä tuloksia oli mm. se, että noin puolet vastanneista työyhteisöistä koki fyysisen tai sanallisen väkivallan uhkaa työssään. Työtiloista tai fyysisistä työskentelyolosuhteista parantamisen varaa löydettiin noin joka kolmannesta työyhteisöstä. Henkilöstön osaamisriskin kannalta merkittävä tulos oli työpaikkojen ajantasaisen perehdyttämissuunnitelman puuttuminen noin joka neljänneltä työpaikalta. Kaupungin henkilöstön lähettämiä vaara- ja uhkatilanneilmoituksia kirjattiin vuoden 2013 aikana 777 kpl, joista suurin osa tuli vanhus- ja vammaispalveluista (297 kpl) sekä kasvun ja oppimisen palveluista (262 kpl). Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvia uusia työtapaturmia kirjattiin 2013 vuoden aikana 293 kappaletta (2012 363 kpl) sekä työmatkatapaturmia 212 kpl (2012 148 kpl). Vakuutusyhtiön maksamat korvaukset tapaturmista laskivat 552 000 euroon edellisen vuoden yli 0,9 miljoonasta eurosta. Hallinnon riskit ja oikeudenkäynnit Hallintotehtävien laadussa ja ajantasaisuudessa ei ole esiintynyt merkittäviä puutteita. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksistä vireillä olevista valituksista ja oikaisuvaatimuksista kootaan yhteenveto kaupunginhallitukselle vuosittain. Vuoden 2013 lopussa (KH 7.1.2014/14) oli vireillä kuusi asiaa hallinto-oikeudessa, viisi asiaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja yksi markkinaoikeudessa. Vireillä olevien asioiden mahdolliset taloudelliset seuraamukset eivät ole merkittäviä kaupungin taloudellinen kantokyky huomioon ottaen. Kaupunki on mukana kolmessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. 1. Noin 20 kuntaa ja kuntayhteisöä on nostanut kanteen Nordea Pankki Suomi Oyj:tä vastaan pankin yksipuolisesta lainamarginaalin nostosta. Kuntien ja kuntayhteisöjen taloudellinen intressi on yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa, josta Jyväskylän kaupunkikonsernin osuus on noin 37,5 % ja Jyväskylän kaupungin alle yksi prosentti. Käräjäoikeuden tuomio asiassa annettiin 5.4.2013. Käräjäoikeus hylkäsi kantajien vaatimukset. Kantajat valittivat asiasta hovioikeuteen, joka antoi asiasta päätöksensä 5.2.2014. Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion ja velvoitti kunnat myötäpuolineen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut, jotka käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa olivat yhteensä noin 727 000 euroa. Kantajien oikeudenkäyntikulut olivat vastaavasti noin 733 000 euroa. Hovioikeuden tuomiosta haetaan valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. 2. Ns. asfalttikartellioikeudenkäynnissä noin 40 kuntaa ja valtio vaativat yhteensä yli 120 miljoonan euron vahingonkorvauksia kahdeksalta asfalttifirmalta. Jyväskylän kaupungin vahingonkorvausvaatimus oli noin 700 000 euroa. Käräjäoikeus antoi asiasta ratkaisunsa 28.11.2013. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajat maksamaa kaupungille vahingonkorvausta noin 1,5 miljoonaa euroa viivästyskorkoineen sekä tuottokorkoa tuomion mukaisesti määrätyille erille. Vastaaja velvoitettiin lisäksi maksamaa kaupungin oikeudenkäyntikulut. 3. Ns. puukartellioikeudenkäynnissä noin 30 kuntaa on nostanut korvauskanteen raakapuukartelliin osallistuneita metsäyhtiöitä vastaan. Jyväskylän kaupungin vahingonkorvausvaatimus on noin 1,0 miljoonaa euroa. Asian oikeuskäsittelyä on edelleen kesken.. Viisi kaupungin tytäryhteisöä on mukana 10 muun kuntayhteisön kanssa oikeudenkäynnissä, joka koskee Svenska Handelsbanken AB:n Suomen sivukonttoritoiminnan yksipuolista lainamarginaalin nostoa koskevaa riita-asiaa. Kuntayhteisöjen taloudellinen intressi on yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa, josta Jyväskylän kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen osuus on noin 19 %.

38 Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 30.3.2012 kuntien ja kuntayhteisöjen yhteisen kanteen kokonaisuudessaan ja velvoitti yhteisöt korvaamaan yhteisvastuullisesti Svenska Handelsbanken AB:n Suomen sivukonttoritoiminnan oikeudenkäyntikulut. Yhteisöt valittivat käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka antoi asiassa ratkaisunsa 27.9.2013. Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion ja velvoitti kantajat maksamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeus- ja hovioikeusvaiheesta aiheutui oikeudenkäyntikuluja kuntayhteisölle noin 440 000 euroa ja pankille noin 133 000 euroa. Hovioikeuden tuomiosta on haettu valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

39 1.1.7 Ympäristötekijät Ympäristötilinpäätös on esitetty osana kaupungin varsinaista tilinpäätöstä tilikaudesta 2009 lähtien. Ympäristömenojen ja -tulojen esittämisen lähtökohtana on vertailukelpoisen tiedon tarve sekä kaupungin oman toiminnan että viranomaistehtävien osalta. Ympäristötilinpäätös kuvaa kaupungin ulkoisia ympäristömenoja, -tuloja ja -investointeja kattaen kaupungin yksiköt sekä liikelaitokset. Ympäristömenot ja -tulot sisältyvät useisiin tuloslaskelmakaavan mukaisiin tilinpäätöseriin. Aktivointiedellytykset täyttäneitä ympäristömenoja taas sisältyy useisiin taseen eriin. Näiden lisäksi ympäristöasioita esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa sekä pakollisina liitetietoina että harkinnanvaraisina, meno- ja tulolajeittain eriteltyinä erillisinä liitetietoina. Ympäristöasioiden huomioiminen Kaupungilla on käytössään ympäristöjärjestelmä, jonka lähtökohtana ovat soveltuvin osin EU:n EMAS-asetus (the Eco-Management and Audit Scheme) (EY) N:o 1221/2009 sekä kansainvälisen ympäristöstandardin EN ISO 14001:2004 sisältö- ja muotovaatimukset. EMAS on yksityisen sektorin sekä julkishallinnon yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmä on organisaation ympäristöjohtamisen väline, jonka avulla ympäristöasiat otetaan järjestelmällisesti huomioon toiminnassa ja sen suunnittelussa. Yleisesti vastuu ympäristöasioiden huomioimisesta osana työtehtäviä kuuluu kaikille kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty vuonna 2010 ja sen mittarit kesällä 2011. Kaupungilla on energiatehokkuussopimukseen liittyvä toimenpidesuunnitelma vuosille 2008 2016. Valtuustokausittain laaditaan lisäksi laajempi ympäristöraportti. Vuoden 2013 alusta kaupungin ympäristöjärjestelmä siirtyi konsernihallintoon, kaupunkikehityksen vastuualueelle, yhden henkilön resursseilla. Vuoden aikana ympäristöauditoitiin Kylän Kattauksen Ristonmaan ateriakeskus, Tikkakosken keskuskeittiö ja Keski-Palokan koulun palvelukeittiö sekä liikuntapalvelujen Vaajakosken liikuntapuisto. Vaajakummun koulun kestävän kehityksen sertifikaatin uusinta-auditointiin valmistauduttiin itsearvioinnein. Konsernihallinnon ympäristötyöryhmä koottiin ja ympäristökäsikirjan päivitys aloitettiin. Johdon katselmukset valmisteltiin ja pidettiin sivistyksen ja perusturvan johtoryhmissä. Henkilöstön kevään ympäristöpäivän teemana oli Isot edellä, pienet perässä ja syksyn ympäristöpäivän teemana Resurssiviisas Jyväskylä. Ympäristökoulutus vastuualueille oli vähäistä. Maaliskuussa Motiva palkitsi Jyväskylän kaupungin valtakunnallisella Kestävän julkisen hankkijan edelläkävijä -palkinnolla. Kaupungin oma Ympäristöteko 2013 - palkinto myönnettiin liikuntapalveluille veteraanien yleisurheilun hallimestaruuskisojen ympäristösuunnitelmasta. Alueellisessa viestinnässä eniten näkyi Sitran Resurssiviisas Jyväskylä -hanke. Kaupungin ympäristöyhdyshenkilöt valmisteltiin tuomaan kokeiluihin mukaan oman työyksikkönsä ympäristöohjelmien kehittämistarpeista nousseita ideoita (näyttävimpinä 2013 hukkaruoka ja maaainespankki). Sidosryhmäyhteistyöhön liittyen toukokuussa Jyväskylän yliopisto sai kahden vuoden työn jälkeen Green Office -merkin käyttöoikeuden. Joulukuussa 5 15 keskisuomalaista opistoa teki päätöksen lähteä tavoittelemaan keke-sertifiointia KESO-hankkeen kahden vuoden rahoituksella, OKKA-säätiön valtakunnalliset vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti. Kaupunki tarjoaa hankkeeseen asiantuntija-apua. Ympäristöerien kokoaminen ympäristötilinpäätökseen sekä mahdolliset puuttuvat erät Ympäristöntilinpäätös koskee kaupungin omaa toimintaa ja ympäristötilinpäätöksessä ovat siten mukana kaupungin yksiköiden sekä liikelaitosten tiedot. Seudullisten yksiköiden osalta on huomioitu ainoastaan Jyväskylän kaupunkia koskevat erät. Ympäristönsuojeluun liittyvien toimintojen johdosta syntyvät menot ja tulot otetaan sellaisenaan mukaan ympäristötilinpäätökseen, mikäli toimintojen ensisijaisena tarkoituksena ovat ympäristönsuojelulliset syyt. Tällöin noudatetaan niin sanottua ensisijaisuuden periaatetta. Toiminnot, joiden sivuhyötyinä syntyy ympäristöhyötyjä, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Tämä ei kuitenkaan rajaa pois sellaisia tapauksia, joissa ympäristömenon tai -tulon osuus on selvästi eriteltävissä. Mukaan ei lueta toimenpiteitä, joissa menoja tai tuloja ei synny, vaikka ne tehtäisiinkin ympäristönsuojelullisin perustein. Ensisijaisuuden periaatteen ohella noudatetaan niin sanottua erotuksen periaatetta, jonka mukaan ympäristökustannukseksi huomioidaan vaihtoehtoisten kustannusten erotus silloin, kun ympäristönsuojelullisista syistä

40 esimerkiksi ostetaan kalliimpi kahdesta vaihtoehdosta. Myös erotuksen periaatetta noudatettaessa ympäristömenon tai -tulon osuuden tulee olla riittävän luotettavalla tavalla arvioitavissa. Ympäristötilinpäätöksen tiedot pohjautuvat kirjanpitoon. Tilikaudelle suoriteperusteisesti kohdistetut ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit kerättiin erillisellä sähköisellä tiedonkeruulomakkeella palvelukokonaisuuksittain. Lomakkeella kerättiin tiedot myös yksiköiden ja liikelaitosten ympäristöveloista ja -vastuista. SAP-järjestelmästä saatavaa listausta ympäristömenoista ja -tuloista hyödynnettiin erillisellä tiedonkeruulomakkeella saatavien tietojen oikeellisuuden tarkistamisessa. Ympäristöperusteisten verojen ja veroluonteisten maksujen osalta erillisinä erinä selvitettiin valtion jäteveron, polttoaineverojen sekä ajoneuvoverojen ympäristöperusteisten osien suuruus. Lisäksi selvitettiin sähköveron energiavero-osan suuruus. Autoveroja kaudelle ei kohdistunut. Ympäristöperusteisista veroista jätevero on täysin ympäristöperusteinen. Sähkövero on säädetty taloudellisista näkökulmista, mutta sillä on katsottu olevan välillinen ympäristövaikutus. Jätevero määräytyy suoraan kaatopaikalle toimitettuihin jätemääriin perustuen ja sähkövero sähkön kulutustietoihin ja - arvioihin perustuen. Polttoaineverot laskettiin polttoaineiden kokonaisostomäärän sekä polttoaineostojen polttoainekohtaisten jakaumien avulla arviolaskentana. Ajoneuvoverot laskettiin päiväkohtaisten vero-velvoitteiden perusteella. Fiskaalisen perusteensa vuoksi sähköveroa (energiaveroosa 1 075 000 ) ei ole laskettu mukaan ympäristöperusteisiin veroihin. Ottaen huomioon jälkikäteinen tiedonkeruumenetelmä, tietojen toimittajien suuri määrä sekä tiedonkeruun perustuminen yksiköiden tiedonkerääjien ympäristömäärittelyjen tuntemukseen sekä tietoisuuteen mahdollisista tilikauden aikana kirjatuista ympäristöeristä on mahdollista, että ympäristöeristä puuttuu yksittäisiä kokonaisuuden kannalta merkitykseltään pieniä eriä. Ympäristötilinpäätöksen tietoihin liittyen ei ole tiedossa merkittäviä ympäristöeriä, jotka olisivat jääneet tilinpäätöksen tietojen ulkopuolelle. Ympäristölainsäädännön rikkomisesta johtuvat sakot ja maksut eivät sisälly esitettyihin ympäristömenoihin. Ympäristömenot ja -tulot Tilikauden ympäristömenot olivat yhteensä 11 360 000 euroa ja tulot 7 767 000 euroa. Menot kasvoivat edellisvuodesta 2 prosenttia ja tulot 11 prosenttia. Merkittävimmän yksittäisen erän sekä kokonaisympäristömenoista että -tuloista muodosti jätehuolto. Jätehuollon tulot olivat 87 prosenttia kokonaisympäristötuloista ja jätehuollon menot (ml. jätevero) 59 prosenttia kokonaisympäristömenoista. Erien suuruuden taustalla ovat kaupungin asukkailleen järjestämät asumisesta syntyvän jätteen jätehuollon ja siihen rinnastettavat julkisen sektorin jätehuollon palvelut. Suorien jätehuollon menojen lisäksi jätehuollon järjestämisestä aiheutunut 877 000 euron jäteveromaksu määräytyy kaatopaikalle toimitetun jäteveron alaisen jätteen tonnimäärän mukaisesti (vuoden 2013 alusta 50 euroa/tonni). Toiseksi suurimmat ympäristömenojen erän (14 %) muodosti ekotehokkuutta parantavaan toimintaan lukeutuvat erät. Kolmanneksi suurimman menoerän (9 %) muodostivat ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut. Ympäristötulojen puolella toiseksi suurimman erän muodostivat luonnon- ja maisemansuojelun tuloerät (7 %) ja kolmanneksi suurimman tuloerän ekotehokkuutta parantavaan toimintaan lukeutuvat erät (4 %). Ekotehokkuutta parantavaan toimintaan sisältyvän energiatehokkuussopimukseen liittyvän ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hankkeen menot (875 000 ) muodostivat yksinään 8 prosenttia kokonaisympäristömenoista ja siihen liittyvät rahoitustulot (214 000 ) 3 prosenttia kokonaisympäristötuloista. Hanke on toteutettu leasingrahoituksella ja sen laskennallisen vuosittaisen säästön (293 000 ) mukainen arvioitu takaisinmaksuaika on noin kuusi ja puoli vuotta. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. Taustalla on EU-direktiivi, jonka tavoitteena on säästää yhteisön energiankulutuksesta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tilikaudella ei tehty lainkaan ympäristöinvestointeja. Avustuksia kaupunki antoi 199 410. Annetut avustukset koostuivat vesiosuuskunnille annetuista vesihuoltoavustuksista viemäriverkoston rakentamiseen (100 613 ), Jyväskylän yliopistolle annetusta luontomuseon avustuksesta (46 800 ), JAPA ry:lle (Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda ry) annetusta avustuksesta perustoiminnan

41 tukemiseen (30 000 ), kaupungin työntekijöille kohdennetuista työsuhdematkalipputuista (14 110 ), Jyväskylän Pyöräilyseura Ry:lle annetuista avustuksesta pyöräilyviikon järjestämiseen (7 787 ) sekä Luontoliitolle annetusta avustuksesta lasten luontokouluun (100 ). Avustuksia saatiin (316.130 ). Nämä olivat ELY-keskuksen avustus ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hankkeen toteuttamiseen (213 500 ), ELY-keskuksen tuki energiakatselmuksille (75 139 ), Keski-Suomen liiton avustus Minun kulttuuriperintöni -hankkeelle (14 067 ), ELY-keskuksen avustus pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen (11 924 ) sekä Maaseudun sivistysliiton avustus ympäristöluotsihankkeelle 1 500 ). Ympäristövastuuvaraukset ja vakuudet Tilikauden alussa taseen pakollisiin varauksiin sisältyi Altekin 21 298 euroa. Tilikauden aikana varauksista käytettiin 12 851 euroa Leppäveden sora-alueen sekä Mustalammen, Palokan ja Nenäinniemen maankaatopaikkojen maisemointeihin. Varauksia lisättiin 300 000 eurolla. Varaukset käytetään vuosina 2014 2016 maisemointitöihin Vesangan, Leppäveden ja Petruman sora-alueilla sekä Kivilammen, Palokan, Mustalammen ja Nenäinniemen maankaatopaikoilla sekä mahdollisesti myös Korpilahden, Tikkakosken ja Lekatien maankaatopaikoilla. Varausten summa tilikauden lopussa oli 308 447 euroa. Ympäristö- ja maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavan vakuuden, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö ympäristönhoidon. Saatuja vakuuksia oli tilikauden päättyessä yhteensä 51. Näistä 48 oli maa-aineslupiin liittyviä vakuuksia ja kolme ympäristölupiin liittyviä vakuuksia. Vakuuksien yhteenlaskettu arvo oli 853 880 euroa. Näistä maaaineslupiin liittyvien vakuuksien arvo oli 827 8800 euroa ja ympäristölupiin liittyvien vakuuksien arvo 26 000 euroa. Vakuuksien määrä pieneni edellisestä tilikaudesta yhdellä ja niiden arvo nousi noin 9 prosenttia. YMPÄRISTÖMENOT 2013

42 1.2 Selonteko Jyväskylän kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ohjeistus ja järjestäminen Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi 4.11.2013/140 kuntalain muutoksen 15.6.2012/325 mukaisesti Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kaupunginhallitus hyväksyi 9.12.2013/397 Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen, jossa kaupunginhallitus määrittää valtuuston edellyttämällä tavalla Jyväskylän kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet ja toteuttamistavat. Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaiset menettelytavat sisäisessä valvonnan ja riskienhallinnassa otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta lukien. Vuoden 2013 sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on raportoitu noudattaen kaupunginhallituksen 19.1.2009 hyväksymää sisäisen valvonnan yleisohjetta, jonka mukaan lautakuntien ja johtokuntien on hyväksyttävä oman tehtäväalueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelma. Suunnitelman asianmukaisesta täytäntöönpanosta huolehtivat johtavat viranhaltijat. Ohjeen mukaan toimielimet ja tilivelvolliset viranhaltijat ovat velvollisia vuosittain valmistelemaan vastuualueeltaan kaupunginhallitukselle selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta. Kaupunginhallitukselle on laadittu tiivistelmä lauta- ja johtokuntien selonteoista sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tietoon ei ole tullut sellaisia toimielinten ja viranhaltijoiden päätöksistä tehtyjä valituksia, joiden tekemisen perusteena olisi ollut selkeästi sisäisen valvonnan puutteellisuudesta aiheutunut lakien, ohjeiden, päätösten tai hyvän hallintotavan noudattamisen laiminlyönti. Kaupunginhallituksen tietoon ei myöskään ole saatettu lautakuntien ja johtokuntien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevissa selonteoissa sellaista säännöistä, ohjeista, sopimuksista tai päätöksistä poikkeavaa viranomaistoimintaa, jonka seurauksena kaupunki olisi joutunut syytteeseen tai muutoin korvausvastuuseen. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden toteutumisessa, varojen käytön valvonnassa sekä tuloksellisuuden arvioinnin pätevyydessä ja luotettavuudessa ei ole ilmennyt tilivuoden aikana huomautettavaa, joka olisi aiheutunut sisäisen valvonnan puutteellisuudesta. Riskienhallinnan järjestäminen Toimintakertomuksen kohdassa 1.1.6 on esitetty arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista. Kaupungin ja kaupunkikonsernin riskien tunnistamisen, arvioinnin, hallinnan ja raportoinnin käytännöissä on kehittämistarpeita, joihin on tarkoitus vastata vuoden 2014 aikana aloitettavalla riskienhallintatyöskentelyllä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnassa ei ole havaittu puutteita, joista aiheutuisi sisäisen valvonnan kehittämistarpeita. Sopimustoiminta Kaupunki otti käyttöön sähköisen sopimushallintajärjestelmän vuonna 2012. Järjestelmän käyttöönottoprojekti on jatkunut vuonna 2013.

43 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii sisäinen tarkastus, jossa oli vuoden lopussa yksi työntekijä. Sisäisessä tarkastuksessa ei todettu lakien, ohjeiden, päätösten tai hyvän hallintotavan noudattamisen laiminlyöntejä, jotka olisivat johtuneet selkeästi sisäisen valvonnan puutteellisuudesta.

44 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Kaupungin sisäiset taloudelliset tapahtumat on laskelmasta eliminoitu. TULOSLASKELMA (Milj. ) 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos % Toimintatuotot 126,0 135,6 156,9 160,9 169,5 8,6 5,4 % Toimintakulut -634,4-663,8-713,4-745,2-769,5-24,3 3,3 % Toimintakate -508,4-528,1-556,5-584,3-600,0-15,7 2,7 % Verotulot 397,6 421,6 427,5 440,5 478,1 37,6 8,5 % Valtionosuudet 123,2 132,9 131,6 138,1 144,3 6,1 4,4 % Rahoitustuotot ja -kulut 14,6 13,1 12,3 12,0 11,9-0,1-1,2 % Korkotuotot 17,1 17,1 17,0 16,7 16,5-0,2-1,3 % Muut rahoitustuotot 5,3 1,5 2,2 2,2 2,5 0,2 11,0 % Korkokulut -7,6-5,4-6,8-6,9-7,0-0,2 2,2 % Muut rahoituskulut -0,2-0,1 0,0 0,0-0,1 0,0 90,1 % Vuosikate 27,0 39,5 14,9 6,3 34,3 27,9 441,1 % Poistot ja arvonalentumiset -36,5-39,4-39,4-52,5-72,8-20,3 38,7 % Suunnitelman mukaiset poistot -32,4-34,6-38,2-43,1-51,4-8,2 19,1 % Lisäpoistot ja arvonalentumiset -4,1-4,8-1,2-9,3-21,4-12,1 129,4 % Satunnaiset erät 40,7 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 - Tilikauden tulos 31,3 0,1-24,5-46,1-38,5 7,6-16,6 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,0 0,0 % Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 - Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-2,0 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 31,5 0,4-24,2-45,8-38,2 7,6-16,7 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 19,9 % 20,4 % 22,0 % 21,6 % 22,0 % 0,0 7,63 % Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset% 74,1 % 100,3 % 37,7 % 12,1 % 47,1 % -0,6-62,42 % Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit% 38,3 % 58,8 % 18,3 % 8,0 % 65,3 % Vuosikate/Sumu-poistot % 83,4 % 114,3 % 38,9 % 14,7 % 66,7 % -0,8-65,99 % Vuosikate, Euroa/asukas 208 302 112 47 255 207,1 68,50 % Asukasmäärä 129 623 130 816 132 062 133 482 134 658 1 176 0,90 % Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Tilivuonna 2013 vuosikate kattoi 47,1 prosenttia kokonaispoistoista. Vuonna 2012 vastaava tunnusluku oli 12,1 prosenttia. Tunnusluvun paraneminen johtui vuosikatteen kasvusta. Poistoihin sisältyy lisäpoistoja ja arvonalentumisia yhteensä 21,4 miljoonaa. Ilman niitä vuosikate kattoi poistoista noin 75 %. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden oli 255 euroa, kun se vuonna 2012 oli 47 euroa.

45 Toimintatuotot olivat vuoden 2013 tilinpäätöksessä 169,5 milj. euroa ja ne kasvoivat 8,6 milj. euroa (5,4 %) vuodesta 2012. Toimintatuottoihin sisältyy valtionosuuskompensaatio 3,6 milj. euroa, jota kaupunki saa vuosina 2009 2013. Tulolajeittain tarkasteltuna toimintatuotot muodostuvat myyntituotoista 64,3 milj. euroa, maksutuotoista 44,7 milj. euroa, tuista ja avustuksista 28,5 milj. euroa ja muista toimintatuotoista 31,9 milj. euroa. Tilivuoden 2013 toimintakulut olivat -769,5 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 24,3 milj. euroa (3,3 %). Toimintakuluista suurin osa muodostuu henkilöstökuluista 335,0 milj. euroa. Henkilöstökulut alenivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 milj. euroa (0,8 %). Palvelujen ostot olivat 292,9 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen 18,1 milj. euroa (6,6 %). Aine-, tarvike- ja tavarahankintoihin kaupunki käytti 37,9 milj. euroa (-0,8 % edelliseen vuoteen verrattuna), avustuksiin 73,5 milj. euroa (+2,3 %) ja muihin toimintakuluihin 30,2 milj. euroa (+31,6 %). Verorahoituksella rahoitettava toimintakate oli tilivuonna 2013 yhteensä -600,0 milj. euroa eli 15,7 milj. euroa (2,7 %) heikompi kuin edellisenä vuonna. Verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlaskettu kasvu oli 43,8 milj. euroa, joten tilivuonna 2013 toimintakatteen muutos oli 28,1 milj. euroa pienempi kuin verorahoituksen muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin verotulot olivat vuonna 2013 yhteensä 478,1 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 37,6 milj. euroa (8,5 %). Verotulot jakautuvat kunnan tuloveroon 422,6 milj. euroa, kiinteistöveroon 37,3 milj. euroa sekä kaupungin osuuteen yhteisöveron tuotosta 18,2 milj. euroa. Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 34,3 milj. euroa (8,8 %), kiinteistövero 2,2 milj. euroa (6,2 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 1,2 milj. euroa (7,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisveron kasvusta noin 9,7 milj. euroa johtui kunnallisveroprosentin nostamisesta 0,5 prosenttiyksiköllä 20,0 prosenttiin. Verojen tilitysaikataulua nopeutettiin, niin että osa aikaisemmin tammikuussa tilitetyistä veroista tilitetään jatkossa jo joulukuussa. Tämä lisäsi koko kuntaryhmän verotuloja noin 200 miljoonalla, josta Jyväskylän osuus on noin 4,7 miljoonaa. Kunnallisveron veronsaajaryhmien välisiä jakoosuuksia oikaistiin, niin että kuntien verotulot lisääntyivät kertaluonteisesti 474 miljoonalla eurolla, Jyväskylän osuus oikaisusta oli n 11,2 miljoonaa. Valtionosuudet olivat 144,3 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,1 milj. euroa (4,4 %). Vuoden 2013 valtionosuuksiin vaikutti päätös leikata kuntien valtionosuuksia 125 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2012 eli yhteensä 756 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus toteutettiin valtionosuusprosenttia alentamalla ja sen vaikutus oli -141 euroa/asukas, josta vuoden 2013 lisäleikkaus oli 23 euroa/asukas. Ilman leikkausta kaupungin valtionosuudet olisivat olleet 18,8 miljoona euroa toteutunutta suuremmat. Vuonna 2013 kaupungille kertyi korkotuottoja 16,5 milj. euroa ja ne pienenivät edellisestä vuodesta 0,2 milj. euroa. Kaupungin korkotuotoista 16,3 milj. euroa kertyi kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämistä joukkovelkakirjalainoista. Muita rahoitustuottoja kaupungille kertyi 2,5 milj. euroa. Muut rahoitustuotot koostuivat suurimmalta osin osinkotuotoista (0,8 milj. euroa) ja takausmaksuista (0,8 milj. euroa) sekä osuus- ja peruspääoman koroista. Korkokulut olivat tilivuonna 2013 yhteensä 7,0 milj. euroa ja ne kasvoivat 0,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Korkokuluja kertyi 2,6 milj. euroa vähemmän kuin mitä vuoden 2013 talousarviossa arvioitiin, koska lainakannan kasvu oli ennakoitua pienempi ja yleinen korkotaso oli koko vuoden ajan historiallisen alhaisella tasolla. Tilinpäätösvuonna 2013 lainasalkun keskimääräisellä pääomalla laskettu keskikorko oli 1,75 %. Kaupungin lainasalkun suojausaste oli 40 prosenttia. Kaupungin vuosikate oli 34,3 milj. euroa ja se parani edelliseen vuoteen verrattuna 27,9 milj. euroa (441,3 %). Vuosikate asukasta kohden oli 255 euroa ja vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 47,1 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 65,3 prosenttia. Tuloslaskelman tunnusluvuilla arvioituna kaupungin tulorahoituksen riittävyys parani merkittävästi tilivuonna 2013 ja se oli vuonna 2012 heikoin tarkastelujaksolla 2009 2013. Tilikauden tulos oli -38,5 milj. euroa. Tilikauden alijäämäksi muodostui poistoeron vähennyksen ja sosiaalisen luototuksen rahaston lisäyksen jälkeen -38,1 milj. euroa.

46 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x (Toimintatuotot) / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Toimintatuottojen osuus toimintakuluista vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan oli 22,0 prosenttia, eli toimintakuluista reilu viidennes katettiin myynti- ja maksutuloilla. Verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuotoilla jäi rahoitettavaksi 4/5 toimintakuluista. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuottojen osuus toimintakuluista kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä.

47 VEROTULOJEN MUUTOS 2012-2013 Miljoonaa euroa TP TP 2012 2013 Muutos Ennakonpidätykset 365,3 389,3 24,0 6,6% Tilitykset ed. vuodelta 47,4 54,5 7,1 15,0% Yhteensä 412,7 443,9 31,1 7,5 % Maksuunpanotilitys -37,7-35,3 2,4-6,4% Aik. vuosien tilitykset 13,3 14,1 0,8 5,8% KUNNALLISVEROT 388,3 422,6 34,3 8,8 % Yhteisövero 17,0 18,2 1,2 7,0 % Kiinteistövero 35,2 37,3 2,2 6,2 % YHTEENSÄ 440,5 478,1 37,6 8,5 % Veroprosentin noston vaikutus -9,7 Kunnnallisverot 388,3 412,9 24,6 6,3 % Verot yhteensä 440,5 468,4 27,9 6,3 %

48

49

50

51 TOIMINTAMENOT 2012-2013 TP 2012 TP 2013 Muutos TP 2012 - TP 2013 1 000 euroa euroa % Konsernihallinto ja kilpailukyky 32 270,8 35 628,2 3 357,4 10,4 % Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 9 624,4 11 184,1 1 559,7 16,2 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 6 296,7 5 326,9-969,8-15,4 % Konsernihallinto 11 043,9 13 646,5 2 602,7 23,6 % Tietohallinto 5 305,8 5 470,7 164,8 3,1 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 309 966,4 326 327,8 16 361,3 5,3 % Johdon tukipalvelut 23 613,5 25 348,4 1 734,9 7,3 % Terveyspalvelut 84 832,7 87 371,0 2 538,2 3,0 % Terveyspalvelut, muut kunnat 11 352,3 10 872,9-479,4-4,2 % Erikoissairaanhoidon palvelut 134 087,2 143 955,3 9 868,2 7,4 % Sosiaalipalvelut 56 080,8 58 780,1 2 699,3 4,8 % Vanhus- ja vammaispalvelut 114 462,7 115 182,1 719,4 0,6 % Johdon tukipalvelut 417,1 544,9 127,8 30,6 % Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen 18 781,7 18 123,5-658,2-3,5 % Kotona asumisen tukeminen 46 982,7 47 128,6 145,9 0,3 % Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito 48 281,1 49 385,0 1 103,9 2,3 % Kasvun ja oppimisen palvelut 194 468,6 199 163,6 4 695,0 2,4 % Johdon tukipalvelut 3 823,3 1 158,3-2 665,0-69,7 % Varhaiskasvatuspalvelut 78 163,6 80 629,4 2 465,9 3,2 % Perusopetuspalvelut 112 481,7 117 375,8 4 894,1 4,4 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 45 462,0 49 165,3 3 703,3 8,1 % Johdon tukipalvelut 45,5 178,9 133,4 292,9 % Kansalaisopisto 4 339,4 4 431,0 91,5 2,1 % Kulttuuripalvelut 3 378,7 2 038,7-1 339,9-39,7 % Kirjastopalvelut 8 311,3 8 694,0 382,7 4,6 % Museopalvelut 4 894,9 4 747,9-147,1-3,0 % Liikuntapalvelut 15 568,9 18 815,2 3 246,3 20,9 % Jyväskylä Sinfonia 3 031,2 3 001,6-29,6-1,0 % Jyväskylän kaupunginteatteri 5 655,6 5 656,7 1,1 0,0 % Avustukset 236,5 1 601,4 1 364,9 577,1 % Kaupunkirakennepalvelut 57 900,6 58 639,9 739,3 1,3 % Johdon tukipalvelut ja erityishankkeet 15 200,2 15 901,5 701,4 4,6 % Liikenne- ja viheralueet 31 233,9 31 142,4-91,5-0,3 % Maankäyttö 5 548,7 5 737,7 189,1 3,4 % Rakentaminen ja ympäristö 5 917,8 5 858,2-59,6-1,0 % YHTEENSÄ 754 531,2 784 106,9 29 575,7 3,9 % Liikelaitokset 129 437,0 132 853,5 3 416,5 2,6 % Tilapalvelu 46 166,8 51 689,8 5 523,1 12,0 % Työterveys Aalto 8 660,8 7 837,8-823,0-9,5 % Talouskeskus 8 283,4 6 882,2-1 401,1-16,9 % Altek Aluetekniikka 20 347,1 20 446,2 99,1 0,5 % Kylän Kattaus 18 931,7 18 615,7-316,0-1,7 % Keski-Suomen pelastuslaitos 27 047,2 27 381,8 334,5 1,2 % KAIKKI YHTEENSÄ 883 968,2 916 960,4 32 992,2 3,7 %

52 TOIMINTATULOT 2012-2013 TP 2012 TP 2013 Muutos TP 2012 - TP 2013 1 000 euroa euroa % Konsernihallinto ja kilpailukyky 12 575,2 12 651,7 76,5 0,6 % Kaupunginvaltuusto ja -hallitus 4 390,4 3 895,3-495,1-11,3 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka 170,3 140,0-30,3-17,8 % Konsernihallinto 2 073,8 2 567,7 493,9 23,8 % Tietohallinto 5 940,7 6 048,7 108,0 1,8 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 39 848,7 42 562,1 2 713,4 6,8 % Johdon tukipalvelut 5 205,0 5 639,2 434,1 8,3 % Terveyspalvelut 8 481,0 9 464,1 983,0 11,6 % Terveyspalvelut, muut kunnat 11 517,3 11 055,6-461,7-4,0 % Erikoissairaanhoidon palvelut 110,7 1 012,9 902,2 814,8 % Sosiaalipalvelut 14 534,6 15 390,4 855,8 5,9 % Vanhus- ja vammaispalvelut 23 208,6 23 557,5 348,9 1,5 % Johdon tukipalvelut 24,4 93,8 69,3 283,8 % Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen 437,8 257,7-180,1-41,1 % Kotona asumisen tukeminen 10 089,1 10 763,2 674,1 6,7 % Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito 12 657,3 12 442,8-214,5-1,7 % Kasvun ja oppimisen palvelut 14 248,9 13 878,3-370,5-2,6 % Johdon tukipalvelut 380,1 350,7-29,4-7,7 % Varhaiskasvatuspalvelut 8 423,9 8 488,6 64,7 0,8 % Perusopetuspalvelut 5 444,8 5 039,0-405,8-7,5 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 8 553,2 10 575,3 2 022,1 23,6 % Kansalaisopisto 1 301,0 1 466,2 165,2 12,7 % Kulttuuripalvelut 268,7 409,7 141,0 52,5 % Kirjastopalvelut 580,5 658,4 77,9 13,4 % Museopalvelut 953,6 784,6-168,9-17,7 % Liikuntapalvelut 3 742,2 5 297,4 1 555,2 41,6 % Jyväskylä Sinfonia 369,4 344,3-25,1-6,8 % Jyväskylän kaupunginteatteri 1 336,7 1 614,6 277,9 20,8 % Avustukset 1,1 0,0-1,1 - Kaupunkirakennepalvelut 39 206,5 37 457,8-1 748,7-4,5 % Johdon tukipalvelut ja erityishankkeet 849,9 969,6 119,7 14,1 % Liikenne- ja viheralueet 16 140,8 16 345,6 204,8 1,3 % Maankäyttö 18 265,4 16 453,8-1 811,6-9,9 % Rakentaminen ja ympäristö 3 950,4 3 688,9-261,5-6,6 % YHTEENSÄ 137 641,1 140 682,8 3 041,7 2,2 % Liikelaitokset 162 008,5 176 274,1 14 265,6 8,8 % Tilapalvelu 80 955,4 90 521,6 9 566,2 11,8 % Työterveys Aalto 7 987,3 8 513,5 526,2 6,6 % Talouskeskus 7 464,8 7 859,4 394,6 5,3 % Altek Aluetekniikka 20 008,9 21 217,3 1 208,4 6,0 % Kylän Kattaus 17 336,7 18 980,7 1 644,0 9,5 % Keski-Suomen pelastuslaitos 28 255,3 29 181,6 926,3 3,3 % KAIKKI YHTEENSÄ 299 649,6 316 956,9 17 307,3 5,8 %

53 TOIMINTAKATE 2012-2013 TP 2012 TP 2013 Muutos 2012-2013 1 000 euroa euroa % Konsernihallinto ja kilpailukyky -19 695,6-22 976,5-3 280,9 16,7 % Kaupunginvaltuusto ja -hallitus -5 234,0-7 288,8-2 054,8 39,3 % Osaamis- ja elinkeinopolitiikka -6 126,5-5 186,9 939,5-15,3 % Konsernihallinto -8 970,1-11 078,8-2 108,7 23,5 % Tietohallinto 634,9 578,0-56,8-9,0 % Sosiaali- ja terveyspalvelut -270 117,7-283 765,7-13 647,9 5,1 % Johdon tukipalvelut -18 408,5-19 709,2-1 300,8 7,1 % Terveydenhuollon palvelut -76 351,7-77 906,9-1 555,2 2,0 % Terveydenhuollon palvelut, muut kunnat 165,0 182,6 17,6 10,7 % Erikoissairaanhoidon palvelut -133 976,5-142 942,5-8 966,0 6,7 % Sosiaalipalvelut -41 546,1-43 389,7-1 843,5 4,4 % Vanhus- ja vammaispalvelut -91 254,1-91 624,6-370,4 0,4 % Johdon tukipalvelut -392,7-451,2-58,5 14,9 % Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen -18 343,9-17 865,7 478,2-2,6 % Kotona asumisen tukeminen -36 893,6-36 365,4 528,2-1,4 % Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito -35 623,9-36 942,2-1 318,4 3,7 % Kasvun ja oppimisen palvelut -180 219,7-185 285,3-5 065,5 2,8 % Johdon tukipalvelut -3 443,2-807,6 2 635,6-76,5 % Varhaiskasvatuspalvelut -69 739,7-72 140,8-2 401,2 3,4 % Perusopetuspalvelut -107 036,9-112 336,8-5 300,0 5,0 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut -36 908,8-38 590,0-1 681,2 4,6 % Johdon tukipalvelut -45,5-178,9-133,4 292,9 % Kansalaisopisto -3 038,5-2 964,8 73,7-2,4 % Kulttuuripalvelut -3 110,0-1 629,0 1 481,0-47,6 % Kirjastopalvelut -7 730,8-8 035,6-304,9 3,9 % Museopalvelut -3 941,4-3 963,2-21,9 0,6 % Liikuntapalvelut -11 826,6-13 517,8-1 691,2 14,3 % Jyväskylä Sinfonia -2 661,8-2 657,3 4,5-0,2 % Jyväskylän kaupunginteatteri -4 318,9-4 042,0 276,9-6,4 % Avustukset -235,4-1 601,4-1 366,0 580,2 % Kaupunkirakennepalvelut -18 694,1-21 182,1-2 488,0 13,3 % Johdon tukipalvelut ja erityishankkeet -14 350,2-14 931,9-581,7 4,1 % Liikenne- ja viheralueet -15 093,2-14 796,9 296,3-2,0 % Maankäyttö 12 716,8 10 716,1-2 000,7-15,7 % Rakentaminen ja ympäristö -1 967,4-2 169,4-201,9 10,3 % YHTEENSÄ -616 890,1-643 424,1-26 534,0 4,3 % Liikelaitokset 32 571,5 43 420,6 10 849,1 33,3 % Tilapalvelu 34 788,7 38 831,7 4 043,1 11,6 % Työterveys Aalto -673,5 675,7 1 349,2-200,3 % Talouskeskus -818,6 977,2 1 795,7-219,4 % Altek Aluetekniikka -338,2 771,1 1 109,3-328,0 % Kylän Kattaus -1 594,9 365,1 1 960,0-122,9 % Keski-Suomen pelastuslaitos 1 208,1 1 799,8 591,7 49,0 % KAIKKI YHTEENSÄ -584 318,6-600 003,5-15 684,9 2,7 %

54 1.3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki rahan lähteet ja rahan käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin eli rahoituslaskelma kertoo, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ulkoiset erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. RAHOITUSLASKELMA (Milj. ) 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos % Vuosikate 27,0 39,5 14,9 6,3 34,3 27,9 441,1 % Satunnaiset erät 40,7 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät -51,8-11,7-12,4-12,7-9,7 3,0 23,5 % Toiminnan rahavirta 16,0 27,8 2,5-6,3 24,6 30,9 489,3 % Investointimenot -74,6-78,8-88,0-94,0-112,6-18,6-19,8 % Rahoitusosuudet investointimenoihin 3,0 1,5 4,0 2,4 1,7-0,6-26,6 % Pysyvien vastaavien höydykkeiden 88,2 19,4 15,1 13,1 13,2 0,0 0,2 % luovutustulot Investointien rahavirta 16,6-57,9-68,8-78,4-97,6-19,2-24,5 % Toiminnan ja investointien rahavirta 32,6-30,1-66,3-84,8-73,0 11,7 13,8 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -60,3 1,6 1,2 1,9 55,6 53,7 2838,4 % Antolainasaamisten lisäykset -62,3-0,2-54,1-0,3-0,2 0,1 30,7 % Antolainasaamisten vähennykset 2,0 1,8 55,3 2,2 55,8 53,6 2433,2 % Lainakannan muutokset -5,5 15,2 55,6 69,6 15,1-54,4-78,2 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30,0 20,0 85,0 80,0 30,0-50,0-62,5 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys -26,0-14,5-25,5-19,5-19,8-0,3-1,7 % Lyhytaikaisten lainojen muutos -9,5 9,7-3,9 9,0 4,9-4,1-45,5 % Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 14,4-0,2 0,0 0,2 100,0 % Muut maksuvalmiuden muutokset -11,4-6,6 0,0 8,2 4,0-4,1-50,4 % Rahoituksen rahavirta -77,2 10,2 71,2 79,4 74,8-4,7-5,9 % Rahavarojen muutos -44,6-19,9 4,9-5,3 1,7 7,1 132,1 % Rahavarat 31.12. 21,5 1,6 8,1 2,8 4,5 1,7 61,8 % Rahavarat 1.1. 66,0 21,5 3,2 8,1 2,8-5,3-65,8 % RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 37,7 % 51,1 % 17,7 % 6,9 % 30,9 % Toiminnan ja investointien kum. rahavirta 5-180,9-221,6 Lainanhoitokate 1,0 2,3 0,7 0,5 1,5 Kassan riittävyys, pv 9,7 0,8 3,3 1,2 1,8 Asukasmäärä 129 623 130 816 132 062 133 482 134 658 1 176 0,9 % Rahoituslaskelman tunnusluvut Investoinnit Investointien tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, joka on

55 jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien myynnillä, lainoilla ja rahavarojen määrää vähentämällä. Kaupungin investointien omahankintamenosta rahoitettiin 30,9 prosenttia tulorahoituksella. Loppuosa investoinneista rahoitettiin lainarahoituksella ja pysyvien vastaavien myynnillä. Tunnusluku oli vuonna 2012 heikoin tarkastelujaksolla 2009 2012. Toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä viideltä vuodelta Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta on tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä kertoo, kuinka paljon rahavirrasta jää lainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen osuutta pidemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Eliminoidusta rahoituslaskelmasta laskettu toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä viideltä viime vuodelta on 31.12.2013 yhteensä -221,6 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden rahavirtojen kertymä oli -180,9 miljoonaa euroa. Investointien omarahoitusosuuskertymä heikkeni 40,7 miljoonaa euroa. Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Tunnusluvun arviointiasteikko on seuraava: Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun lainanhoitokate on suurempi kuin 2. Kunnan lainanhoitokyky on tyydyttävä, kun lainanhoitokate on 1 2. Kunnan lainanhoitokyky on heikko, kun lainanhoitokate on pienempi kuin 1. Jyväskylän kaupungin lainanhoitokate oli 1,5, kun se vuonna 2012 oli 0,5. Maksuvalmius Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Kassan riittävyys 31.12.2013 oli 1,8 päivää. Kassan riittävyys piteni edelliseen vuoteen verrattuna 0,6 päivää rahavarojen lisääntymisen johdosta. Tilinpäätöksessä 2013 varsinaisen toiminnan rahavirta oli 24,6 milj. euroa, joka on 30,9 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2012. Investointien tulorahoitusprosentti oli 30,9 prosenttia ja se parani merkittävästi vuoteen 2012 verrattuna. Loput investointien rahoitustarpeista katettiin rahoituksen rahavirralla sekä pysyvien vastaavien hyödykkeiden realisoinneilla. Investointimenot olivat vuonna 2013 yhteensä 112,6 milj. euroa, josta Jyväskylän Energia Oy:n SVOP-järjestelyn osuus oli 53,8 milj. euroa. SVOP-järjestelyn myötä investointien kokonaismäärä kasvoi 35,3 miljoonaa euroa (19,8 %). Ilman tätä järjestelyä investointien kokonaismäärä oli 58,7 milj. euroa vuonna 2013. Kaupungin investointien määrä vuonna 2012 oli 94,0 milj. euroa. Vertailukelpoinen investointien määrä aleni näin ollen 35,3 miljoonaa euroa (-37,5 %). Investoinneista 21,2 milj. euroa oli Tilapalvelun talonrakennusinvestointeja. Suurimmat talonrakennushankkeet tilivuonna 2013 olivat Liinalammin päiväkoti-koulun uudisrakennus (6,0 milj. euroa), Keltinmäen

56 päiväkodin uudisrakennus (2,1 milj. euroa), Korpilahden terveysaseman peruskorjaus (2,1 milj. euroa) ja Puistokoulun peruskorjaus (1,8 milj. euroa). Yhdyskuntatekniikkaan investoitiin 19,7 milj. euroa, josta 17,7 milj. euroa katupalveluihin, satamapalveluihin 0,6 milj. euroa ja 1,4 milj. euroa viherpalveluihin. Urheilu- ja retkeilyalueisiin investoitiin 1,8 milj. euroa. Maa- ja vesialueiden hankintoihin 6,0 milj. euroa, irtaimeen käyttöomaisuuteen investoitiin 6,6 milj. euroa ja osakkeisiin ja osuuksiin 1,2 milj. euroa. Mustankorkea Oy:n osakkeiden osto Vapo Oy:ltä 8,5 milj. euroa (Kaupunginvaltuusto 14.5.2012) ei ole vielä saanut lainvoimaa. Keski-Suomen Pelastuslaitos investoi 1,6 milj. euroa ja Altek Aluetekniikka Liikelaitos 0,2 milj. euroa koneisiin ja laitteisiin. Talouskeskus-liikelaitos investoi 0,5 milj. euroa tietojärjestelmiin. Rahoitusosuuksia investointimenoihin saatiin 1,7 milj. euroa. Kaupungin oman taseen lisäksi vuonna 2013 toteutettiin yhteensä 13,4 miljoonan euron investoinnit muiden yhteisöjen taseeseen. Hankkeet kasvattavat kaupungin käyttömenoja vuokrasopimusten mukaisilla summilla. Kaupungin merkittävimmät vuokrahankkeet 2009 alkaen, investointiarviot* Kohde Vuokranantaja Päätös Vuokra-aika 1000 2009 2010 2011 2012 2013 Sammonkodin palvelutalo, Keljonkangas** Koy Sammonkoti x 2009-2014 5 000 5 000 Harjuhovin palvelutalo** JVA x 2009-2034 3 500 3 500 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Kalevi Alonen x 2010-2019 1 000 1 000 Kypärämäen päiväkoti KTY x 2009-2029 2 000 2 000 Heikinkatu 3, Talke RH Offices x 2009-2019 2 000 2 000 Kyllikinkatu 2 palvelutalo** JVA x 2010-2035 1 150 500 650 Kortepohjan srk-talo, vammaispalvelu Seurakunta x 2010-2030 2 000 1 000 1 000 Jokivarren palvelutalot** JSNA x 2011-2026 11 000 7 000 4 000 Ristonmaan ateriakeskus EF x 2011-2036 5 800 3 000 2 800 Keskuspaloasema EF 2011-2036 10 900 4 500 6 400 Vaajakoski, paloasema EF 2012-2037 3 800 500 3 300 Seppälä, paloasema EF 2012-2037 4 200 1 100 3 100 Matarakatu 6, nuorten työpaja Yleisradion eläkes. x 2012-2022 2 000 1 500 500 Veturitalli, nuoriso ja taidemuseo Jyväskylän luovan.. x 2012-2024 2 400 800 1 600 Päiväharjun toimintakeskus ja asuntola** JVA x 2012-2042 4 100 1 500 2 600 Puuppolan päiväkoti, muutostyöt Tommi Mäkinen x 2012-2022 700 700 Mankolan yhtenäiskoulu EF x 2013-2038 13 900 3 000 8 700 2 200 Huhtasuon koulukeskus, elinkaarihanke Koy Huhtasuon kk x 2013 35 500 9 574 8 238 Vitapoliksen palvelutalo Hannala** JyKin yhtiö x 2013-2028 5 820 2 820 3 000 Yhteensä 116 770 15 000 16 650 24 400 29 594 13 438 * Investointiarviot ovat viitteellisiä, eikä kaikissa vuokrahankkeissa käsitellä tarkkaa investointiarvoa lainkaan ** Palvelutaloissa asukkaat maksavat huoneistoistaan vuokraa Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot olivat 13,2 milj. euroa. Suurin osa eli 9,6 milj. euroa kertyi maakaupoista. Maan myyntivoitot toteutuivat yli 2 milj. euroa budjetoitua pienempänä. Myydyn omaisuuden tasearvo oli kokonaisuudessaan 0,9 milj. euroa ja omaisuuden myynneistä kirjattiin tilikauden tulokseen vaikuttavaa myyntivoittoa 9,7 milj. euroa. Liitetiedoissa on tarkempi erittely omaisuuden myyntivoitoista ja -tappioista. Kaupungin myöntämien antolainojen määrä pieneni 55,6 milj. euroa. Tämä johtui pääosin yhden kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämän heikomman etuoikeuden omaava lainan (53,82 M ) muuttamisesta sijoitukseksi JE:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Lisäksi Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy maksoi 1,7 milj. euron antolainan kaupungille. Antolainojen lisäykset olivat EU -rahoitteisten hankkeiden välirahoitusta. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 19,8 milj. euroa ja uusia pitkäaikaisia lainoja nostettiin 30 milj. euroa. Lyhytaikaiset lainat lisääntyivät 4,9 milj. euroa, joka johtui vuodenvaihteessa olleista kuntatodistuksista (8,0 milj. euroa) ja kaupungin konsernitilin saldon muutoksesta. Kaupungin lainakanta kasvoi 15,1 milj. euroa.

57 Oman pääoman muutoksia ei ollut vuonna 2013. Edellisellä tilikaudella vuonna 2012 oman pääoman muutos oli -196 392,86 euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta oli -73,0 milj. euroa ja rahoitustoiminnan rahavirta oli 74,8 milj. euroa. Kaupungin rahavarat lisääntyivät 1,7 milj. euroa. Vuoden 2012 lopussa kaupungin rahavarat olivat 4,5 milj. euroa. Tulorahoituksen korjauserät 2013 Kaupunki Tilapalvelu Pelastuslaitos Altek Yhteensä Myyntivoitot, käyttötalous -9 694,2-1 312,2 0,0-68,4-11 074,8 Tulojen korjauserät -9 694,2-1 312,2 0,0-68,4-11 074,8 Myyntitappiot, käyttötalous -1,8-245,9 0,0-4,5-252,2 Pakolliset varaukset -862,6 0,0 0,0-287,1-1 149,8 Menojen korjauserät -864,4-245,9 0,0-291,6-1 401,9 Yhteensä -8 829,8-1 066,2 0,0 223,2-9 672,8

58 INVESTOINNIT 2013 Katupalvelut 17 738 Irtain omaisuus 6 639 Maa- ja vesialueet 5 965 Liinalammin päiväkoti-koulu uudisrakennus 5 055 Kosteusvaurio- ja sisäilmakorjaukset 2 849 Keltinmäen päiväkoti uudisrakennus 2 118 Korpilahden terveysaseman peruskorjaus 2 113 Urheilu- ja retkeilyalueet 1 837 Puistokoulun peruskorjaus 1 801 K-S Pelastuslaitos 1 569 Viherpalvelut 1 369 Osakkeet ja osuudet 1 153 Tekniset ja toiminnalliset korjaus- ja muutostyöt 934 Lyseon rakennusten osto 928 Kuohun päiväkodin keittiö ym. muutostyöt 920 Sosiaali- ja terveyspalveluverkon muutostyöt 586 Palokan terveysaseman korjaus- ja muutostyöt 572 Satamapalvelut 562 Talouskeskus 533 K-S Museon arkisto (pääkirjastoon) 500 Palokan koulukeskuksen uudisrakennus 478 Vesangan koulun lisätilat 446 Kaupungintalon peruskorjaus 416 Uimahallin vuonna 1975 valmistuneen osan peruskorjaus 328 Kyllön päiväsairaalan muutostyöt 288 Altek 218 Puuppolan päiväkodin muutostyöt kouluksi 209 Tietohallinnon konesali 181 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 118 Vaajakosken terveysaseman uudisrakennus 81 Savelan keittiörakennuksen purku 55 Neulaskankaan päiväkodin peruskorjaus 47 Honkaharjun päiväkoti 47 KS-Museon Salmirannan tilat 26 Uimahallin kylpyläosaston LVI-korjaus (ESCO) 22 Palokan nuorisokodin laajennus 20 Keskustan väistöpäiväkodin perustaminen 13 Korpilahden terveysaseman väistötilat 3 Investointimenot yhteensä 58 738 Jyväskylän Energia Oy / SVOP 53 820 Investointimenot yhteensä 112 558

59 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2012 2013 VASTATTAVAA 2012 2013 Milj. Milj. PYSYVÄT VASTAAVAT 985,7 965,8 OMA PÄÄOMA 519,9 481,8 Aineettomat hyödykkeet 9,4 9,3 Peruspääoma 423,2 423,2 Aineettomat oikeudet 3,1 3,6 Muut omat rahastot 0,4 0,4 Muut pitkävaikutteiset menot 6,3 5,7 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 142,1 96,3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -45,8-38,2 Aineelliset hyödykkeet 613,6 595,4 Maa- ja vesialueet 113,9 118,3 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 7,1 6,8 Rakennukset 338,4 336,1 VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet 106,0 105,1 Poistoero 7,1 6,8 Koneet ja kalusto 17,2 18,5 PAKOLLISET VARAUKSET 1,1 2,3 Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 0,1 Eläkevaraukset 1,1 0,9 Ennakkomaksut ja keskene. hank. 38,0 17,2 Muut pakolliset varaukset 0,0 1,4 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1,6 1,4 Sijoitukset 362,6 361,1 Valtion toimeksiannot 0,2 0,1 Osakkeet ja osuudet 80,8 135,0 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,0 0,0 Joukkovelkakirjalainasaamiset 266,1 212,3 Muut toimeksiantojen pääomat 1,4 1,3 Muut lainasaamiset 14,9 13,2 Muut saamiset 0,7 0,7 VIERAS PÄÄOMA 497,6 510,5 Pitkäaikainen 307,3 313,5 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,3 0,3 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 306,4 312,6 Valtion toimeksiannot 0,2 0,1 Lainat julkisyhteisöiltä 0,8 0,8 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,1 0,1 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 0,1 0,1 VAIHTUVAT VASTAAVAT 41,3 36,7 Lyhytaikainen 190,5 197,0 Vaihto-omaisuus 1,7 2,5 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19,8 31,8 Aineet ja tarvikkeet 1,1 2,1 Lainat julkisyhteisöiltä 0,0 0,0 Muu vaihto-omaisuus 0,6 0,5 Lainat muilta luotonantajilta 54,8 51,8 Saadut ennakot 4,0 5,0 Saamiset 36,8 29,7 Ostovelat 49,3 45,3 Pitkäaikaiset saamiset 2,8 2,1 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 5,5 5,8 Myyntisaamiset 0,7 0,1 Siirtovelat 56,8 57,4 Muut saamiset 2,7 2,0 Lyhytaikaiset saamiset 34,0 27,6 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1027,3 1002,8 Myyntisaamiset 17,7 12,9 Lainasaamiset 0,5 0,1 TASEEN TUNNUSLUVUT Muut saamiset 7,0 5,9 Omavaraisuusaste, % 51,5 % 49,0 % Siirtosaamiset 8,8 8,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 66,7 % 63,8 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 96 338 58 187 Rahoitusarvopaperit 0,0 0,0 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 722 432 Sijoitukset rahamarkkinainstr. 0,0 0,0 Lainakanta 31.12., 1000 381 803 396 938 Lainakanta 31.12., /asukas 2 862 2 948 Rahat ja pankkisaamiset 2,8 4,5 Lainasaamiset, 1000 281 737 226 156 0,0 Asukasmäärä 133 482 134 658 Kaupungin taseen loppusumma oli 1 002,8 milj. euroa ja se pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 24,6 milj. euroa. Taseen loppusumman aleneminen johtui pääasiassa ennakkomaksujen ja keskeneräisten hankkeisiin kirjatun summan alenemisesta. Kaupungin taseessa olevien osakkeiden ja osuuksien tasearvo oli 135,0 milj. euroa, eli 54,1 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Osakkeiden ja osuuksien tasearvon kasvu johtui JE Oy:n lainajärjestelystä, jonka seurauksen antolaina muuttui vapaan oman pääoman sijoitukseksi (SVOP). Siirtovelat olivat 57,4 milj. euroa ja ne lisääntyivät edellisestä vuodesta 0,6 milj. euroa. Siirtovelkojen suurin erä on henkilöstön jaksotettu lomapalkkavaraus, joka oli 31.12.2013 yhteensä 41,0 milj. euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 0,6 milj. euroa.

60 Kaupungin kertynyt ylijäämä oli 58,2 milj. euroa ja asukasta kohden laskettuna ylijäämä oli 432 euroa. Kaupungin lainakanta oli 396,9 milj. euroa ja lainakanta kasvoi 15,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Lainat asukasta kohden olivat 2 948 euroa ja lainakanta asukasta kohden kasvoi 87 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tilivuoden 2013 aikana kaupungin omavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus parani. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Jyväskylän kaupungin omavaraisuusaste oli 49,0 prosenttia. Omavaraisuusaste heikkeni 2,5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Jyväskylän suhteellinen velkaisuus vuonna 2013 oli 63,8 prosenttia. Tunnusluku parani 2,9 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 = Edellisten kausien ylijäämä + Tilikauden ylijäämä Tunnusluku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyt ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyt alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kaupungin taseen ylijäämien kertymä on 58,2 milj. euroa. Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas = (Edellisten kausien ylijäämä + Tilikauden ylijäämä) / Asukasmäärä Tunnusluku osoittaa kertyneen yli-/alijäämän asukasta kohden tilinpäätösvuoden päättymispäivänä. Taseen ylijäämien kertymä oli 432 euroa/asukas ja ylijäämäkertymä väheni 290 euroa/asukas edelliseen vuoteen verrattuna. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Kaupungin lainakanta oli 396,9 milj. euroa. Lainakanta kasvoi 15,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Lainat euroa/asukas = Lainakanta 31.12. / Asukasmäärä Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla kunnan lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella asukasluvulla. Kaupungin lainakanta oli 2 948 euroa/asukas ja kaupungin lainat asukasta kohden kasvoivat 87 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Lainasaamiset olivat 226,2 milj. euroa. Lainasaamiset vähenivät 55,6 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna.

61

62

63 1.5 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. KONAISTULOT JA -MENOT 2013 TULOT Milj. euroa % Toiminta Toimintatuotot 169,5 18,7 % Verotulot 478,1 52,7 % Valtionosuudet 144,3 15,9 % Korkotuotot 16,5 1,8 % Muut rahoitustuotot 2,5 0,3 % Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -9,7-1,1 % Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 1,7 0,2 % Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 13,2 1,5 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 55,8 6,2 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30,0 3,3 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 4,9 0,5 % Kokonaistulot yhteensä 906,8 100,0 % MENOT Toiminta Toimintakulut 769,5 84,6 % Valmistus omaan käyttöön 0,0 0,0 % Korkokulut 7,0 0,8 % Muut rahoituskulut 0,1 0,0 % Satunnaiset kulut 0,0 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pakollisten varausten lis.(+), väh. (-) 0,0 0,0 % - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0,0 0,0 % Investoinnit Investointimenot 112,6 12,4 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,2 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 19,8 2,2 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 % Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 % Kokonaismenot yhteensä 909,2 100,0 %

64 KOKONAISTULOT 906,8 M Antolainojen vähennys 6,2 % Tulorahoituksen korjauserät -1,1 % Investointitulot 1,6 % Lainanotto 3,9 % Toimintatulot 18,7 % Satunnaiset erät 0,0 % Korko-, rahoitus- ja muut tuotot 2,1 % Valtionosuudet 15,9 % Verotulot 52,7 % KOKONAISMENOT 909,2 M Investointimenot 12,4 % Korko-, rahoitus- ja muut menot 0,8 % Tulorahoituksen korjauserät 0,0 % Liikelaitokset 12,6 % Antolainojen lisäys 0,0 % Lainojen lyhennykset 2,2 % Konsernihallinto ja kilpailukyky 3,4 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 34,2 % Kaupunkirakennepalvelut 4,1 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 3,7 % Kasvun ja oppimisen palvelut 15,8 % Vanhus- ja vammaispalvelut 10,8 %

65 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Jyväskylän konserni Jyväskylän kaupunki yhdessä sen määräysvallassa olevien tytäryhteisöjen (omistusosuus yli 50 %) kanssa muodostavaa kaupunkikonsernin, jossa on 23 osakeyhtiötä, kuusi säätiötä ja kaksi kuntayhtymää. Kuudella tytäryhtiöllä (alakonsernit) on lisäksi 30 tytäryhtiötä, joten kaupunkikonserniin kuului tilivuonna 2013 yhteensä 61 tytäryhteisöä. Yllä olevassa kuviossa elinkeinopoliittisesti merkittäviksi määritellyt tytäryhteisöt ja kuntayhtymät on mainittu nimellä. Konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa kaupunki on jäsenenä, yhdistelmänä. Kaupungin konsernitilinpäätökseen yhdistellään tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Konsernitilinpäätöksessä konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut, saamiset ja velat, omistukset sekä sisäiset katteet eliminoidaan. Kiinteistöosakeyhtiö Kinkomaan Vitapolis kuului tilivuonna 2013 Jyväskylän kaupunkikonserniin. Yhtiötä ei kuitenkaan yhdistellä konsernitilinpäätökseen tytäryhteisönä, koska kaupungilla ei ole suoraa omistusosuutta yhtiössä. Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapoliksen omistaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (40 %), Jykes Kiinteistöt Oy (40 %) ja Muuramen kunta (20 %). Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sekä Jykes Kiinteisöt Oy:n kautta kaupungin välillinen omistusosuus yhtiössä on 54,3 %. Vitapolis yhdistyy kaupungin konsernitilinpäätökseen Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin ja Jykes Kiinteistöjen kautta. Näin ollen konsernitilinpäätöksessä 2013 kaupunkiin on yhdistelty 17 tytäryhteisöä, kuusi alakonsernia tytär- ja osakkuusyhteisöineen, kuusi säätiötä, kolme kuntayhtymää ja 22 kaupungin omistamaa osakkuusyhteisöä (kaupungin omistusosuus 20 50 %). Seuraavilla sivuilla on kuvattu kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhteisöt, alakonsernien tytäryhteisöt sekä konsernitilinpäätöksessä yhdisteltävät osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät.

66

67

68

69 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kaupungin tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden ohjaus perustuu valtuuston hyväksymiin konserniohjauksen periaatteisiin ja omistajapoliittisiin linjauksiin tytäryhteisöissä sekä kaupunginhallituksen antamaan konserniohjeeseen. Yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta raportoidaan konsernijohdolle kolme kertaa vuodessa. Raporteissa arvioidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä kerrotaan olennaisista liiketoiminnan muutoksista. Konsernin tytäryhtiöissä noudatetaan yhtenäistä laina- ja takauspolitiikkaa. Konsernin keskitetyn rahoituksen eli sisäisen pankin toiminta on vakiintunut perustuen sisäisen pankin ohjeeseen, maksusuunnitelmiin ja konsernitilin käyttöön. Konsernirahoituksesta sekä laina- ja takaustilanteesta raportoidaan säännöllisesti konsernijohdolle.

70 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Vuoden 2013 lopussa Jyväskylän kaupunkikonserniin kuului 61 tytäryhteisöä. Merkittävimmät kaupunkikonsernin rakenteessa tapahtuneet muutokset tilivuonna 2013 olivat seuraavat: Kaupunginhallituksen päätöksellä 18.2.2013/80 kaupunki myi omistamansa Kortepohjan matkailu-alue Oy:n osakkeet (yhteensä 380 kappaletta, 60,3 %:n omistusosuus) Jykes Kiinteistöt Oy:lle. Jykes Oy:n tytäryhtiö Jyväskylä Innovation Oy on irtisanonut koko henkilöstönsä osaamiskeskusohjelman päättymisen johdosta. Työsuhteet päättyivät 31.12.2013. Kaupunginhallitus päätti 27.5.2013/209, että Total Korjausrakentaminen Oy:n yhtiömuotoisen toiminta lopetetaan vuoden 2014 aikana. Kaupunginvaltuusto päätti 14.5.2012 Vapo Oy:n omistamien Mustankorkea Oy:n osakkeiden ostosta (yhteensä 275 kappaletta, 55 % yhtiön osakekannasta). Omistusosuuden muutosta ei ole tilivuonna 2013 huomioitu, sillä päätös ei ole lainvoimainen. Kaupungin omistusosuus Mustankorkean osakkeista on edelleen 36,6 %. Kaupunginvaltuusto päätti 2.12.2013/148, että yksi kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämä heikomman etuoikeuden omaava laina (53,82 M ) muutetaan sijoitukseksi JE:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Kaupunginhallitus päätti 6.8.2012 taide- ja tiedesäätiön lakkauttamisesta. Vuonna 2013 taide- ja tiedesäätiö vielä yhdistellään kaupunkikonserniin. 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto hyväksyi 20.5.2013/78 konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhteisöissä. Ko. asiakirjan 1 :ssä on kuvattu kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan, kaupunginjohtajan nimeämän konserniohjausryhmän ja kaupunginjohtajan nimeämän tytäryhteisön controllerin tehtävät ja toimivalta konserniohjauksessa. Konserniohjaus on järjestetty kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus hyväksyi 2.3.2009/111 konserniohjeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä 22.11.2010/464 ohjetta tarkistettiin mm. siten, että ohjeen liitteeksi lisättiin Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa -ohje, joka perustuu Kuntaliiton hallituksen lokakuussa 2009 hyväksymään ns. Corporate Governance -suositukseen. Konserniohjetta ei vuoden 2013 aikana päivitetty, koska ohjeen päivittäminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä sen jälkeen, kun kuntalain kokonaisuudistuksen ja siihen perustuvan Kuntaliiton suosituksen kaupunkikonsernin hyvästä hallinto- ja johtamistavasta muutokset ovat tiedossa. Konserniohjausryhmän tehtävänä on tukea konserniyhteisöihin liittyvien asioiden valmistelua, seurata yhteisöjen toimintaa ja annettujen ohjeiden toimivuutta sekä ylläpitää konsernijohdon ja konserniyhteisöiden välistä raportointia ja tiedonkulkua. Konserniohjausryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana 18 kertaa. Kaupunginjohtaja on nimennyt merkittäviin tytäryhteisöihin controllerit, joiden tehtävä on olla yhteyshenkilönä konsernijohdon ja tytäryhteisön välillä. Controller-toiminta on myös osa kaupungin suorittamaa yhteisöjen toiminnan ja riskienhallinnan valvontaa. Kaupunginjohtaja kuulee säännöllisesti konserniyhteisöjen toimitusjohtajien toimintaraportit ja teettää tarvittaessa konserniyhteisöjen toimintaa koskevia erillisselvityksiä. Yleisesti arvioiden konserniohjeistuksella ja controller-toiminnalla on varmistettu valtuuston asettamien omistajapoliittisten linjausten sekä konsernivalvonnan toteutuminen.

71 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin tuloslaskelmalla osoitetaan kaupunkikonsernin tulorahoituksen riittävyys ja toiminnan taloudellinen tulos. Tuloslaskelmassa vähennetään konsernin sisäiset tuotot ja kulut sekä sisäinen voitonjako. Sisäiset katteet ja niiden muutokset oikaistaan. Ulkopuolisten omistus tytäryhteisöjen tuloksesta merkitään omaksi eräkseen. Konsernin osuus osakkuusyhteisöjen tuloksesta merkitään omalle rivilleen ja saadut osingot vähennetään. KONSERNITULOSLASKELMA 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos (milj. euroa) % Toimintatuotot 493,9 500,7 554,0 591,5 544,5-47,0-7,9 % Toimintakulut -904,5-983,5-1 065,9-1 128,2-1 147,8-19,6 1,7 % Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta 0,4 0,6 1,4 1,7 0,4-1,3-74,6 % Toimintakate -410,2-482,2-510,6-535,0-602,8-67,9 12,7 % Verotulot 397,6 421,6 427,5 440,5 478,1 37,6 8,5 % Valtionosuudet 123,2 180,8 186,9 197,7 250,1 52,4 26,5 % Rahoitustuotot ja -kulut -20,9-18,9-23,2-23,7-21,0 2,7-11,4 % Korkotuotot 1,6 0,6 0,6 0,8 0,5-0,3-37,6 % Muut rahoitustuotot 2,8 0,8 1,6 1,1 0,6-0,6-49,7 % Korkokulut -25,1-19,8-24,7-25,1-21,3 3,8-15,0 % Muut rahoituskulut -0,2-0,5-0,7-0,5-0,8-0,2 37,8 % Vuosikate 89,7 101,3 80,6 79,5 104,4 24,9 31,4 % Poistot ja arvonalentumiset -94,6-95,7-97,2-111,0-137,3-26,3 23,7 % Suunnitelman mukaiset poistot -94,6-95,1-96,9-110,9-136,5-25,6 23,1 % Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,0 0,0 0,1-0,1 0,0 0,1-92,2 % Arvonalentumiset 0,0-0,6-0,4 0,0-0,8-0,8 Satunnaiset erät 0,2-0,5-0,6 1,2 0,0-1,3-103,2 % Tilikauden tulos -4,7 5,2-17,2-30,3-32,9-2,6 8,7 % Tilinpäätössiirrot -15,0-13,2-6,7-8,4 2,8 11,2-132,9 % Vähemmistöosuudet 0,0-0,4 0,0-0,3-0,1 0,2-61,6 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -19,7-8,4-23,9-39,0-30,3 8,7-22,4 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 54,6 % 50,9 % 52,0 % 52,4 % 47,4 % Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset % 94,8 % 105,9 % 82,9 % 71,6 % 76,0 % Vuosikate, Euroa/asukas 692 775 610 596 775 180 30,1 % Asukasmäärä 129 623 130 816 132 062 133 405 134 658 1 253 0,94 % * Vuodesta 2010 alkaen ammatillisen koulutuksen valtionosuudet on kirjattu riville valtionosuudet. * Vuodesta 2013 alkaen myös ammattikorkeakoulun valtionosuudet on kirjattu riville valtionosuudet. Kaupunkikonsernin toimintatuotot olivat 544,5 milj. euroa ja laskivat edellisestä vuodesta 47,0 milj. euroa (-7,9 %). Tämä selittyy ammattikorkeakoulun valtionosuuksien (46,7 milj. euroa) kirjaamisella toimintatuottojen sijasta kaupunkikonsernin valtionosuuksiin. Kaupunkikonserniin yhdisteltävissä yhteisöissä Jyväskylän Energia Oy:ssä liikevaihto laski eniten, yhteensä 6,9 miljoonaa euroa (3,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintatuotot kasvoivat 16,7 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupunkikonsernin liikevaihto oli tilivuonna 2013 yhteensä 1 272,7 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 43,1 milj. euroa (3,5 %). Kaupunkikonsernin liikevaihtoon lasketaan toimintatuottojen lisäksi kaupungin saamat verotulot ja kaikkien konserniyhteisöjen saamat valtionosuudet. Kaupunkikonsernin toimintakulut olivat 1 147,8 milj. euroa ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 19,6 milj. euroa (1,7 %). Toimintakulut kasvoivat siten 23,5 milj. euroa vähemmän kuin kaupunkikonsernin liikevaihto. Kaupungin toimintakulujen kasvu oli 24,3 milj. euroa (3,3 %) ja muiden kaupunkikonserniin yhdisteltävien yhteisöjen toimintakulut vähenivät 4,7 milj. euroa (-1,2 %). Kaupunkikonsernin toimintakate oli -602,8 milj. euroa ja heikkeni 67,9 milj. euroa edellisestä vuodesta. Konsernin toimintakatteen heikkeneminen selittyy kaupunkikonserniin yhdisteltävien yhtei-

72 söjen yhteenlasketun toimintakatteen heikkenemisellä 52,2 milj. euroa. Konsernin toimintakuluista 47,4 prosenttia katettiin toimintatuotoilla, joka oli 5,0 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupunkikonsernin verotulot olivat 478,1 milj. euroa (kaupungin tulovero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta). Valtionosuudet olivat 250,1 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 52,4 milj. euroa (26,5 %). Konsernituloslaskelman valtionosuudet -rivillä yhdistellään kaupungin saamaan valtionosuusrahoitukseen kaupungin valtionosuuksien (144,3 milj. euroa) lisäksi kaupungin peruspääoman mukainen osuus koulutuskuntayhtymän valtionosuuksista (59,1 milj. euroa) sekä vuodesta 2013 alkaen myös ammattikorkeakoulun valtionosuudet (46,7 milj. euroa), joka selittää kasvun edellisvuoteen nähden. Kaupunkikonsernin maksamat korkokulut olivat 21,3 milj. euroa ja ne laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,8 milj. euroa (-15,0 %). Kaupunkikonsernin hienoisesta lainakannan kasvusta huolimatta korkokulut laskivat, sillä korkotaso oli koko vuoden historiallisen alhaisella tasolla. Kaupunkikonsernin vuosikate oli 104,4 milj. euroa ja se parani edelliseen vuoteen verrattuna 24,9 milj. euroa (31,4 %). Kaupungin vuosikate parani 27,9 miljoonaa euroa ja kaupunkikonserniin yhdisteltävien yhteisöjen yhteenlaskettu vuosikate heikkeni 3,0 miljoonaa euroa. Konsernin vuosikate kattoi poistoista 76,0 prosenttia. Kaupunkikonsernin vuosikate asukasta kohden oli 775 euroa. Konsernin tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli tappiollinen -32,9 milj. euroa. Konsernin tilipäätössiirrot olivat 2,8 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi tuloksesta erotettiin vähemmistöosakkaille kuuluva osuus -0,1 milj. euroa. Kaupunkikonsernin tilikauden alijäämäksi muodostui -30,3 milj. euroa. Kaupungin tilikauden alijäämä oli -38,2 milj. euroa ja kaupunkikonserniin yhdisteltävien yhteisöjen tilikausi oli yhteenlaskettuna ylijäämäinen 7,9 milj. euroa. Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Toimintatuotot kattoivat 47,4 prosenttia kaupunkikonsernin toimintakuluista. Tunnusluku heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna -5,0 prosenttiyksikköä. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate / (Suunnitelman mukaiset poistot + Arvonalentumiset) Kaupunkikonsernin vuosikate kattoi 76,0 prosenttia suunnitelman mukaisista poistoista ja arvonalentumisista. Tunnusluku parani edellisestä vuodesta 4,4 prosenttiyksikköä. Vuosikate euroa/asukas = Vuosikate / Asukasmäärä Kaupunkikonsernin vuosikate asukasta kohden oli 775 euroa ja se oli 180 euroa (30,1 %) enemmän kuin edellisenä vuonna.

73 Alla olevassa taulukossa on kuvattu konsernitilinpäätöksessä yhdisteltyjen tytäryhteisöjen liikevaihto, tulos, yli-/alijäämä ja kertymä tilinpäätöksessä 2013. Yhteisöt on järjestetty liikevaihdon suuruuden mukaan: Tilinpäätös 2013 (1000 euroa) Liikevaihto Tulos Yli-/alijäämä Kertymä Jyväskylän Energia Oy (alakonserni) 199 830-12 565 2 677 79 993 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy (alakonserni) 62 832 1 879 1 879 25 439 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy (alakonserni) 50 531 9 578 0 23 224 Total Kiinteistöpalvelut Oy (tilik. 15 kk) 17 239 31 18 18 Education Facilities Oy 10 873 1 506 56 4 896 Jykes Kiint Oy (alakonserni) 9 027 138 19 8 881 Jyväs-Parkki Oy (alakonserni) 8 693-108 57 3 780 Kehittämisyhtiö Jykes Oy (alakonserni) 7 973-93 -93 1 098 Keski-Suomen sairaskotisäätiö 5 073 1 1 2 969 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 4 321 0 0-1 Total Korjausrakentaminen Oy 3 928 781 781-221 Jyväskylän Paviljonkisäätiö 1 019 0 0 8 Jyväskylän Jäähalli Oy 540-3 -5-231 Jyv mlk Veteraanien Asuntosäätiö 539 0 0-95 Kiint Oy Jyväskylän Lääkäritalo 342 0 0-174 Jyv Rintamamiesvet. Asuntosäätiö 316-8 0 134 Tikkakosken Teollisuustalo Oy 233-14 -14-429 Jyväskylän Asumispalvelusäätiö 208 29 0 326 Kiint Oy Haapaniemen Palvelukeskus 109 0 0-2 Kiint Oy Tikkakosken Terveysasema 106 0 0-26 Korpilahden Virastokeskus Oy 100 0 0-8 Korpilahden veteraanien asuntosäätiö 96 33 24 31 Kiint Oy Huhtasuon koulukeskus 60 0 0 0 As Oy Norolankuja 1 60-17 0 59 Kiint Oy Korpilahden Raharanta 53 0 0-45 As Oy Pehtorinharju 5-216 -216-228 Kiint Oy Palokan Palvelukeskus 4-1 -1 34 Kiint Oy Haapakosken Sulku 4-47 -47-53 Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 0-74 -74-38 Tytäryhteisöt yhteensä 384 111 829 5 061 149 336 Liikevaihto = Lisätty liiketoiminnan muut tuotot = kokonaistulot Tulos = Emoyhtiön tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Ylijäämä = Emoyhtiön tilikauden ylijäämä Kertymä = Emoyhtiön taseen ylijäämät, vapaan oman pääoman rahastot, vapaaehtoiset varaukset ja poistoero

74 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunkikonsernin rahoituslaskelmalla osoitetaan varojen hankinta ja niiden käyttö tilivuoden aikana. Laskelmassa otetaan huomioon tuloslaskelmaan ja taseeseen tehdyt eliminointi- ja yhdistelykirjaukset. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. KONSERNIRAHOITUSLASKELMA 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos (milj. euroa) % Vuosikate 89,7 101,3 80,6 79,5 104,4 24,9 31,4 % Satunnaiset erät -1,7-0,5-0,6 1,2 0,0-1,3-103,2 % Tulorahoituksen korjauserät -0,1 1,3-13,1-13,4-7,5 5,8-43,6 % Toiminnan rahavirta 87,8 102,1 66,9 67,3 96,8 29,5 43,8 % Investointimenot -317,3-165,4-192,0-201,0-176,2 24,8-12,3 % Rahoitusosuudet investointeihin 3,4 1,5 4,0 2,4 1,8-0,6-25,9 % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 84,6 9,0 33,9 35,2 55,6 20,4 57,9 % Investointien rahavirta -229,4-154,9-154,1-163,3-118,8 44,5-27,3 % Toiminnan ja investointien rahavirta -141,6-52,7-87,2-96,0-22,0 74,0-77,1 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,3-0,2 0,2-0,2 0,0 0,1-69,7 % Antolainasaamisten lisäykset 0,0-0,2-0,3-0,2-0,2-0,1 43,6 % Antolainasaamisten vähennykset 0,4 0,0 0,5 0,0 0,2 0,2 Lainakannan muutokset 104,0 34,0 76,7 86,4 28,5-57,9-67,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 134,2 44,5 140,6 140,9 98,6-42,2-30,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys -45,8-34,6-58,0-68,5-58,1 10,4-15,2 % Lyhytaikaisten lainojen muutos 15,6 24,0-5,9 14,1-12,1-26,2-185,5 % Oman pääoman muutokset 0,0-0,5 9,1-4,5 0,2 4,6-103,5 % Muut maksuvalmiuden muutokset -13,7 2,7 4,3 16,7-6,8-23,5-140,7 % Rahoituksen rahavirta 90,5 35,9 90,2 98,5 21,8-76,7-77,9 % Rahavarojen muutos -51,1-16,9 3,0 2,5-0,2-2,6-106,9 % Rahavarat 31.12. 33,5 16,7 19,7 22,2 22,0-0,2-0,7 % Rahavarat 1.1. 84,6 33,5 16,7 19,7 22,2 2,4 12,4 % RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 28,6 % 61,8 % 42,9 % 40,0 % 59,9 % Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä (ed. 5 v) -489,5-399,5 89,9 Lainanhoitokate 1,6 2,2 1,3 1,2 1,6 Kassan riittävyys, pv 9,5 5,1 5,4 5,7 5,7 Asukasmäärä 129 623 130 816 132 062 133 405 134 658 1 253 0,94 % Kaupunkikonsernin varsinaisen toiminnan rahavirta eli tulorahoitus oli 96,8 milj. euroa ja se parani edelliseen vuoteen verrattuna 29,5 milj. euroa (43,8 %). Investointien tulorahoitusprosentti oli 59,9 prosenttia ja se oli 19,9 prosenttiyksikköä parempi kuin edellisenä vuonna. Loput investointien rahoitustarpeet katettiin pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntituloilla ja lainakannan kasvulla. Kaupunkikonsernin investointimenot olivat 176,2 milj. euroa ja investoinnit vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 24,8 milj. euroa (-12,3 %). Kaupunkikonsernin suurimmat investoijat tilivuonna 2012 olivat Jyväskylän kaupunki 112,6 milj. euroa, josta Jyväskylän Energian SVOP-järjestelyn osuus oli 53,8 milj. euroa sekä Jyväskylän Energia 38,0 milj. euroa. Kaupungin peruspääoman mukainen osuus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän investoinneista oli 24,6 milj. euroa. Kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirta oli -22,0 milj. euroa ja se parani edelliseen vuoteen verrattuna 74,0 milj. euroa. Kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien negatiivinen rahavirta rahoitettiin lainakannan kasvulla sekä oman pääoman ja maksuvalmiuden muutoksilla.

75 Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitusprosentti kaupunkikonsernilla oli 59,9 prosenttia ja se parani edelliseen vuoteen verrattuna 19,9 prosenttiyksikköä. Toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä viideltä vuodelta Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta on tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä kertoo, kuinka paljon rahavirrasta jää lainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Eliminoidusta rahoituslaskelmasta laskettu toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä viideltä viime vuodelta on 31.12.2013 yhteensä -399,5 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden rahavirtojen kertymä oli -489,5 miljoonaa euroa. Investointien omarahoitusosuuskertymä parani 89,9 miljoonaa euroa. Lainahoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Tunnusluvun arviointiasteikko on seuraava: Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun lainanhoitokate on suurempi kuin 2. Konsernin lainanhoitokyky on tyydyttävä, kun lainanhoitokate on 1 2. Konsernin lainanhoitokyky on heikko, kun lainanhoitokate on pienempi kuin 1. Kaupunkikonsernin lainanhoitokate oli 1,6 ja se parani 0,4 yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kaupunkikonsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivinä. Tunnusluku osoittaa, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kaupunkikonsernin rahavaroilla tilikauden viimeisenä päivänä. Kaupunkikonsernin kassan riittävyys 31.12.2013 oli 5,7 päivää, joka on sama kuin edellisenä vuonna.

76 Konsernitase ja sen tunnusluvut KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VAS TAAVAA 2012 2013 VAS TATTAVAA 2012 2013 Milj. Milj. PYS YVÄT VAS TAAVAT 1 649,6 1 643,5 OMA PÄÄOMA 394,5 367,7 Aineettomat hyödykkeet 53,4 41,7 Peruspääoma 423,2 423,2 Aineettomat oikeudet 22,5 15,0 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 0,2 0,2 Muut pitkävaikutteiset menot 30,0 24,7 Ylikurssirahasto 1,4 1,4 Ennakkomaksut ja keskeneräise 0,8 1,9 Arvonkorotusrahasto 0,1 0,1 Aineelliset hyödykkeet 1 566,8 1 573,8 Muut omat rahastot 31,6 35,2 Maa- ja vesialueet 132,7 143,2 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -22,9-62,0 Rakennukset 948,6 971,5 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -39,0-30,3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 271,0 281,9 VÄHEMMIS TÖOSUUDET 13,3 13,5 Koneet ja kalusto 123,5 128,1 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet 4,5 4,1 VARAUKS ET 86,3 80,1 Ennakkomaksut ja keskeneräise 86,5 45,1 Poistoero 62,8 50,5 Sijoitukset 29,5 28,0 Vapaaehtoiset varaukset 23,5 29,6 Osakkuusyhteisöosuudet 16,0 15,4 PAKOLLIS ET VARAUKS ET 5,4 7,6 Muut osakkeet ja osuudet 10,4 9,5 Eläkevaraukset 1,1 0,9 Muut lainasaamiset 2,6 2,7 Muut pakolliset varaukset 4,3 6,7 Muut saamiset 0,5 0,5 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 8,5 8,1 Valtion toimeksiannot 6,6 6,2 TOIMEKS IANTOJEN VARAT 7,1 6,6 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,5 0,7 Valtion toimeksiannot 6,7 6,2 Muut toimeksiantojen pääomat 1,4 1,3 Lahjoitusrahastojen erityiskatte 0,5 0,5 KONS ERNIRES ERVI 1,4 1,2 VIERAS PÄÄOMA 1 296,7 1 315,1 VAIHTUVAT VAS TAAVAT 149,4 143,1 Pitkäaikainen 966,3 1 001,8 Vaihto-omaisuus 27,8 26,7 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 910,8 948,4 Aineet ja tarvikkeet 26,7 25,7 Lainat julkisyhteisöiltä 0,8 0,8 Keskeneräiset tuotteet 0,0 0,0 Lainat muilta luotonantajilta 10,3 10,3 Valmiit tuotteet/tavarat 0,1 0,1 Saadut ennakot 6,4 5,4 Muu vaihto-omaisuus 1,1 0,9 Ostovelat 2,4 1,5 Ennakkomaksut vaihto-omaisu 0,0 0,0 Muut velat 35,6 35,4 Saamiset 99,4 94,5 Siirtovelat 0,0 0,0 Pitkäaikaiset saamiset 4,3 3,6 Lyhytaikainen 330,4 313,3 Myyntisaamiset 0,1 0,1 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 119,0 112,5 Lainasaamiset 1,4 1,4 Lainat julkisyhteisöiltä 0,0 0,0 Muut saamiset 2,8 2,1 Lainat muilta luotonantajilta 0,0 0,0 Siirtosaamiset 0,0 0,0 Saadut ennakot 10,9 11,2 Lyhytaikaiset saamiset 95,0 90,8 Ostovelat 70,5 70,8 Myyntisaamiset 55,7 58,4 Muut velat 15,6 15,2 Lainasaamiset 0,8 0,0 Siirtovelat 114,3 103,5 Muut saamiset 14,5 13,0 Siirtosaamiset 24,0 19,4 VAS TATTAVAA YHTEENS Ä 1 806,1 1 793,3 Rahoitusarvopaperit 0,4 0,4 Osakkeet ja osuudet 0,0 0,0 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Sijoitukset rahamarkkinainstrum 0,0 0,0 Omavaraisuusaste, % 27,6 % 26,0 % Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,0 0,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 104,0 % 102,0 % Muut arvopaperit 0,4 0,4 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000-61 951-92 332 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas -464-686 Rahat ja pankkisaamiset 21,8 21,6 Lainakanta 31.12., 1000 1 040 915 1 072 030 Lainakanta 31.12., /asukas 7 803 7 961 VAS TAAVAA YHTEENS Ä 1 806,1 1 793,3 Lainasaamiset, 1000 3 075 3 123 Asukasmäärä 133 405 134 658 Kaupunkikonsernin taseen loppusumma oli 1 793,3 milj. euroa ja se pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 12,8 milj. euroa. Kaupunkikonsernin omaisuudesta 87 prosenttia on aineellisia hyödykkeitä. Suurimpia omaisuuseriä oli kaupunkikonsernin omistamat rakennukset 971,5 milj. euroa, kiinteät rakenteet ja laitteet 281,9 milj. euroa sekä maa- ja vesialueet 143,2 milj. euroa.

77 Kaupunkikonsernin oma pääoma oli 367,7 milj. euroa, kun vähemmistöosuuksia ei huomioida. Kaupunkikonsernin oma pääoma aleni edellisestä vuodesta johtuen kaupunkikonsernin -30,3 milj. euron tilikauden alijäämästä. Kaupunkikonsernin kertyneet alijäämät olivat -92,3 milj. euroa. Asukasta kohden laskettuna alijäämää oli -686 euroa. Kaupunkikonsernin lainakanta oli 1 072 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 31,1 milj. euroa. Kaupunkikonsernin lainakannan kasvusta yli puolet selittyy Jyväskylän kaupungin ulkoisen lainakannan kasvulla (konserniyhteisöjen kaupungin sisäiseen pankkiin tekemät talletukset ja konsernitilin saldo eliminoitu), joka oli 18,2 milj. euroa tilivuonna 2013. Jyväskylän Energia Oy:n lainakanta kasvoi 12,8 milj. euroa ja Kiinteistöosakeyhtiö Jyväskylän Huhtasuon koulukeskuksen lainakannan kasvu oli 5,0 milj. euroa. Kaupungin osuus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lainoista kasvoi 7,9 milj. euroa ja oli 40,7 milj. euroa. Koulutuskuntayhtymän lainoista kaupungin osuus oli 3,8 milj. euroa. Kaupunkikonsernilla oli lainaa asukasta kohden 7 961 euroa ja asukaskohtainen lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 158 euroa/asukas (2,0 %). Alla olevassa taulukossa on eritelty kaupunkikonsernin ulkoinen lainakanta yhtiöittäin. Ulkoinen lainakanta 2013 (milj. euroa) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos Energia Oy 36,6 89,7 206,3 214,5 209,5 230,4 243,2 12,8 Vuokra-asunnot Oy 261,7 256,4 247,8 245,6 235,7 220,8 216,1-4,7 Education Facilities Oy 34,8 41,1 40,6 55,5 80,5 87,9 83,9-4,0 Jykes Kiinteistöt Oy 40,2 59,0 58,3 55,4 54,6 52,2 50,9-1,4 Jyväs-Parkki Oy 24,5 29,6 30,7 28,5 42,1 41,3 38,9-2,4 Muut tytäryhtiöt 19,6 38,6 39,3 39,0 32,7 46,8 49,5 2,6 Tytäryhteisöt, ulkoiset lainat 417,3 514,4 623,0 638,4 655,2 679,5 682,4 2,9 Kaupungin ulkoiset lainat 189,3 209,6 202,1 213,1 266,4 327,0 345,2 18,2 Ulkoiset lainat yhteensä 606,6 724,0 825,1 851,5 921,6 1 006,5 1 027,6 21,1 Osuus kuntayhtymistä 17,3 17,0 18,7 26,2 32,9 34,4 44,5 10,0 Konsernin lainakanta 623,9 741,0 843,8 877,8 954,5 1 040,9 1 072,0 31,1 Kaupungin tytäryhteisöilleen myöntämien omavelkaisten lainatakauksien saldo 31.12.2013 oli yhteensä 741,5 milj. euroa, mikä oli 153,8 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Takausten kasvu selittyy lähes täysin Jyväskylän Voima Oy:n 150,8 milj. euron leasingrahoitussopimuksen takaamisesta. Muille yhteisöille kaupunki on myöntänyt omavelkaisia takauksia 7,8 milj. euroa. Antolainoja kaupunki on myöntänyt tytäryhteisöilleen 222,9 milj. euroa. Suurin osa antolainoista muodostuu kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämistä joukkovelkakirjalainoista, joiden määrä 31.12.2013 oli 212,3 milj. euroa. Vuoden 2013 aikana yksi kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämä laina (53,82 milj. euroa) muutettiin sijoitukseksi JE:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Kaupungin myöntämien antolainojen saldo Jyväskylän Paviljonkisäätiölle oli 5,0 milj. euroa, Jyväskylän Jäähalli Oy:lle 2,2 milj. euroa ja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:lle 1,9 milj. euroa. Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy maksoi vuoden aikana kaupungille 1,7 milj. euron antolainan takaisin. Konsernin lainakantaa laskettaessa konserniyhteisöjen väliset keskinäiset lainat eliminoidaan. Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste = 100 x (Oma pääoma +Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kaupunkikonsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste oli 26,0 prosenttia ja se heikkeni 1,6 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna.

78 Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista (toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kaupunkikonsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli 102,0 prosenttia ja se parani 2,0 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kaupunkikonsernin kertynyt alijäämä oli -92,3 milj. euroa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Kaupunkikonsernin kertynyt alijäämä asukasta kohden oli -686 euroa ja asukaskohtainen alijäämä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 222 euroa. Alla olevassa kuvassa on eriteltynä kaupunkikonsernin elinkeinopoliittisesti merkittävien tytäryhteisöjen ja alakonsernien emoyhtiöiden yli- /alijäämäkertymä. Tytäryhteisöjen ja alakonsernien emoyhtiöiden* yli- /alijäämäkertymä 2013 (1000 euroa) 80 000 70 000 60 000 50 000 Yli-/alijäämäkertymä = Ylijäämät, Vapaaseen omaan pääomaan kuuluvat rahastot, Vapaaehtoiset varaukset ja Poistoero 40 000 30 000 20 000 10 000 0-10 000 Jykes Jyväs- Paviljon Puhdista Energia* JAMK* JVA* EF Jykes* Kiint.* Parkki* ki mo Jäähalli Total Poistoero 22 992 4 676 2 257 4 785 Vapaaehtoiset varaukset 23 376 Vapaan oman pääoman rahastot 53 820 10 327 Ylijäämät 3 181 15 112-153 4 205 1 523 110 1 098 8-1 -231 18

79 Konsernin lainakanta 31.12. = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kaupunkikonsernin lainakanta oli 1 072 milj. euroa ja lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 31,1 milj. euroa. Kaupunkikonsernin ulkoisten lainojen jakautuminen on esitetty alla olevissa graafeissa. Konsernin lainat, euroa/asukas =Kaupunkikonsernin lainakanta / Asukasmäärä. Kaupunkikonsernilla oli lainaa 7 961 euroa asukasta kohden. Konsernin lainakanta asukasta kohden kasvoi 158 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset Kaupunkikonsernin lainasaamiset olivat edellisvuoden tapaan 3,1 milj. euroa. Konsernin ulkoisen lainakannan kehitys 2007-2013 1 200 1 000 800 600 400 200 624 17 20 24 40 35 741 17 39 30 59 41 844 39 31 58 41 26 39 28 55 56 248 246 256 262 206 214 90 37 189 210 202 213 19 878 955 33 33 42 55 80 236 209 266 1041 34 47 41 52 88 1072 44 49 39 51 84 221 216 230 243 327 345 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaupunki ulkoiset JE JVA EF Jykes Kiint Parkki Muut Kuntayht

80 Konsernin ulkoinen lainakanta TP 2013 1 072 miljoonaa euroa Muut; 50; 5 % Kuntayht; 44; 4 % Parkki; 39; 3 % Jykes Kiint; 51; 5 % Kaupunki ulkoiset; 345; 32 % EF; 84; 8 % JVA; 216; 20 % JE; 243; 23 %

81 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallituksen on kuntalain 69.3 mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kunnanhallituksen esitys tuloksen käsittelystä voi tarkoittaa investointivarauksen, poistoeron tai rahaston lisäystä tai vähennystä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on yleisohjeessaan tuloslaskelman laatimisesta määritellyt seuraavat säännöt varaus- ja rahastosiirroille: 1. Vapaaehtoisten varausten ja rahastojen lisäyksiä voi pääsääntöisesti tehdä enintään tilikauden tuloksen osoittaman ylijäämän verran. 2. Vapaaehtoisten varausten tai rahastojen purkamisella taikka poistoeron vähennyksellä ei pääsääntöisesti voi lisätä tilinpäätöksen varauksentekomahdollisuutta tilikauden ylijäämäistä tulosta suuremmaksi. 3. Investointivaraus voidaan tehdä vain kunnan taloussuunnitelmassa yksilöityyn kohteeseen eikä investointivarausta voi kartuttaa taikka purkaa tilikauden tuloksen tasaamiseksi ilman, että siirtojen perustana on suunnitellut investointihankkeet tai niiden toteuttaminen. 4. Poistonalaiseen hankintamenoon tehdyn investointivarauksen käyttö (+) edellyttää vastaavan, kuitenkin enintään hankintamenon suuruisen, poistoeron lisäystä (-) tuloslaskelmaan. Ei-poistonalaiseen hankintamenoon tehty investointivaraus puretaan ja tuloutetaan hankinnan toteutumisvuonna kuitenkin ilman vastaavaa poistoerokirjausta. 5. Siirron vahinkorahastoon tulee perustua hyväksyttyyn suunnitelmaan omavastuun kattamisesta. Siirto vahinkorahastosta tehdään kattamaan tuloslaskelmassa maksettua vahingonkorvausmenoa tai vahingon kohteena olevasta omaisuudesta tehtyä poistoa. Poistoeron muutos vuonna 2013 Jyväskylän maalaiskunnan vuoden 2007 taseessa oli 9.811.108,54 euron poistoero, joka oli muodostunut aikaisempina vuosina investointirahaston ja investointivarausten purkamisen yhteydessä. Poistoero syntyy siitä, ettei investointirahaston (oman pääoman erä) eikä investointivarausten (vapaaehtoinen varaus) purkamista saa kirjanpito-ohjeiden mukaan tulouttaa tuloslaskelmaan yhdellä kertaa, vaan ko. purkamiset on kirjattava poistoeroksi ja kohdistettava poistonalaisiin hyödykkeisiin, joiden poistosuunnitelmien mukaisesti poistoeroa tilinpäätöksessä vuosittain pienennetään. Käytännössä maalaiskunnassa poistoero oli kohdistettu 50 erilliseen kohteeseen, joiden poistoaika vaihteli kahdesta vuodesta 48 vuoteen ja määrä 126,76 eurosta 2,8 miljoonaan euroon. Kaupunginhallituksen päätöksellä 19.1.2009 34 poistoeron käsittelemistä helpotettiin siten, että maalaiskunnan vuoden 2008 tilinpäätöksessä poistoeroa pienennettiin noin 1,3 milj. eurolla (normaalin poistoeron purkamisen lisäksi purettiin vesilaitosinvestointeihin ja purettaviin rakennuksiin kohdistuvat poistoerot) ja että jäljelle jäävä noin 8,5 milj. euron poistoero päätettiin purkaa tasasuuruisina erinä 25 vuoden aikana vuosina 2009 2033. Päätöksen mukaisesti poistoeroa puretaan vuosittain 340.440,74 euroa.

82 Rahastojen muutokset vuonna 2013 Kaupunginvaltuuston 16.2.2009 35 hyväksymän sosiaalisen luototuksen rahaston säännön 2 mukaan Rahaston pääomaa kartutetaan tai alennetaan rahaston tuloslaskelman osoittamalla tuloksella tai kaupunginvaltuuston erikseen päättämillä varoilla. Sosiaalisten luottojen lyhennykset palautuvat rahastoon. Lisäksi sosiaalisen luototuksen rahastoon siirretään toimintavuoden aikana saadut rahaston korkotuotot, jotka vuonna 2013 olivat 4 443,64 euroa. Tuloksen käsittely Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä (KuntaL 69.3 ). Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Kaupunginhallitus esittää, että vuoden 2013 tilinpäätöksessä tehdään seuraavat tuloksen käsittelyyn liittyvät poistoeron sekä rahastojen lisäykset ja vähennykset: Poistoeroa puretaan 340 440,74 euroa. Sosiaalisen luototuksen rahastoon siirretään rahaston sääntöjen mukaisesti rahaston korkotuotot 4 443,64 euroa. Katetaan tilikauden alijäämä 38.151.134,78 euroa taseen edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden (2014) kirjanpidossa. 1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (Kuntalaki 69.2 ). Selonteko jakaantuu kahteen osaan. Ensinnäkin tulee selvittää tilinpäätösvuonna voimassa olleen taloussuunnitelman toteutuminen. Jos kunnalla lisäksi oli päättyneellä tilikaudella voimassa oleva toimenpideohjelma kertyneen alijäämän kattamisesta, tulee lisäksi selvittää tämän ohjelman toimenpiteiden toteutumista. Toiseksi, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, kunnanhallituksen on tehtävä selkoa, onko kuluvana vuonna voimassaoleva taloussuunnitelma ja mahdollisesti erikseen laadittu toimenpideohjelma riittävä. Käytännössä selonteon antaminen tulee kyseeseen, jos tilikauden alijäämä on olennaisesti suurempi kuin se oli taloussuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa hyväksyttäessä edellisenä syksynä. Kaupungin taseessa on kumulatiivista ylijäämää 96,3 miljoonaa ja vuoden 2013 tilinpäätös on 38,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2013 taseessa kaupungilla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2013 alijäämän lisäämisen jälkeen yhteensä 58,2 miljoonaa euroa. Kuntalain mukaisen talouden tasapainottamista koskevan selonteon antaminen tilinpäätöksen yhteydessä ei siten ole tarpeen.

83 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Tavoitteiden toteutuminen 2.1.1 Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Johdon tukipalvelut 1. Työllisyyspalveluiden ja kuntakokeilun keskeisenä tavoitteena on eri tavoilla työllistää ja aktivoida yli 500 päivää työttömänä olleita niin, että vuoden 2012 aktivointitasoa nostetaan 300 henkilöllä. Vaikka työttömien aktivointi on lisääntynyt kokonaisuudessaan vuoden 2013 aikana noin 700 henkilöllä (noin 20 %), ei 500 päivää työttömänä olleiden aktivointi ole kehittynyt asetetun tavoitteen (300 henkilöä) mukaisesti. Terveyspalvelut 2. Asiakkaat pääsevät hoitoon hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Mittari: Hoitotakuun toteutuminen. Todetun hoidontarpeen vaatimat avosairaanhoidon vastaanottokäynnit on pystytty toteuttamaan 3 kk määräajassa. Välitön yhteydensaanti puhelimella on toteutunut vuoden 2013 aikana keskimäärin 69 % saapuvista puheluista (mukaan laskettu takaisinsoittona toteutuneet). Puheterapiassa hoitoon pääsyn viive ylitti 3 kk määräajan keskimäärin 2 3 viikolla. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu: kiireettömään hammaslääkärin hoitoon pääse neljän kuukauden ja suuhygienistille kahden kuukauden kuluessa. Välitön yhteydensaanti puhelimitse toteutuu 83 %:sti. 3. Laaditaan ja otetaan käyttöön palveluyksikkökohtaiset suunnitelmat terveyden edistämisen toimintaohjelmaksi. Mittari: kirjalliset suunnitelmat, raportointi toimintaohjelman toteutumisesta. Terveyspalveluissa laadittiin yhteinen terveyden edistämisen suunnitelma, jonka tavoitteena on alkoholin käytön ja tupakoinnin vähentäminen. Keskitetyissä palveluissa otettiin käyttöön suunnitelma asiakkaiden tupakoinnin ja alkoholin käytön kysymisestä hoitokontaktien yhteydessä ja tehtiin tarvittaessa Fagerströmin testi tai miniaudit. Avosairaanhoidossa työkaluina olivat mini-interventiot ja markettitempaukset. Markettitempaukset toteutettiin yhteistyössä keskitettyjen palvelujen ja sairaanhoitopiirin kanssa. Markettitempauksia oli kahdessa suuressa kauppakeskuksessa kahtena päivänä. Suun terveydenhuollossa toteutettiin Jytessä yhdessä laadittua terveydenedistämisen suunnitelmaa tupakoinnin ja päihteiden käytön puheeksi ottamisesta hoitokontaktien yhteydessä. Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveydenedistämisen suunnitelma otettiin käyttöön sovitusti. Ennalta ehkäisevä työ ja terveydenedistäminen kuuluu perustyöhön, mutta päihteiden ja tupakoinnin puheeksiottoa painotettiin systemaattisemmin terveystarkastuksissa ja puheeksiotto-koulutuksiin osallistuttiin erinomaisesti. 4. Jokainen palveluyksikkö tuottaa ja ottaa käyttöön vähintäänkin yhden uuden toimintaa kehittävän ja tuottavuutta lisäävän toimintamallin. Mittari: raportointi toimintamallien kehittämisestä.

84 Terveyskeskussairaalan Kyllön osastolla 1 aloitettiin NOKO (Nopeasti Kotiin) -toimintamallin kehittäminen, millä osittain voitiin kompensoida sairaansijojen vähenemää. Malli laajennetaan kaikille osastoille. Huhtasuon avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa jatkui Hoitojoukkuemallin kehittäminen. Mallia laajennettiin sovelletusti Kuokkalan vastaanottotoimintaan. Tikkakoskella aloitettiin hoitajavetoisen toiminnan kokeilu. Yhteisvastaanottojen teemoja laajennettiin. Keskitetyissä palveluissa kilpailutettiin ja otettiin käyttöön tekstinkäsittelyn ostopalvelu turvaamaan palvelukykyä vaihtelevissa tarpeissa ja jono lyheni 3 4 viikosta 1( 2) viikkoon. Suun terveydenhuollossa omahoidossa onnistumisen seuraamiseen kehitetyt mittarit otettiin aktiiviseen käyttöön. Omahoidossa onnistumista seurataan indikaattoreilla ja raportoidaan tulokset kuukausittain. Sosiaalipalvelut 5. Nuorten lyhytkestoisista laitossijoituksista hoidetaan > 90 % omissa nuorisokodeissa. Tavoite toteutui. 6. Toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia tehostetaan aikuissosiaalityön, työvoiman palvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden toimijoiden kanssa. Mittari: toimeentulotukea saaneet henkilöt < 10 % väestöstä. Tavoite toteutui. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus oli 9,6 % väestöstä. Vanhus- ja vammaispalvelut 1. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit toteutetaan 600 ikäihmiselle. Terveyttä ja tyytyväisyyttä edistäviä kotikäyntejä tehtiin suunnitellusti 80-vuotiaille ja 70- vuotiaille järjestettiin päiväkeskuksissa ryhmätilaisuuksia. 2. Palvelutarpeen arviointi tehdään kaikille sitä haluaville, kiireellisissä tilanteissä viiveettä ja eikiireellisissä seitsemän arkipäivän kuluessa. Tavoite toteutui. 3. Yli 75-vuotiaista on vuoden aikana 3,8 % omaishoidon piirissä, 25 % kotihoidon piirissä ja ympärivuorokautisessa hoidossa on enintään 10 %. Yli 75-vuotiaista 4,3 % oli omaishoidon tuen piirissä, 19 % kotihoidon piirissä ja ympärivuorokautisessa hoidossa 10,3 %. 4. Palvelukokonaisuudessa hoitoketju on sujuva ja asiakkaat siirretään erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskussairaalasta kahden vuorokauden kuluessa. Erikoissairaanhoidosta potilaat otettiin palveluihin ilman jonotusta ja terveyskeskussairaaloissa jonotti kuukaudessa keskimäärin: Kyllössä 16 (edellisvuonna keskimäärin 17,6), Palokassa 12 (12,5) ja Muuramessa 3 (1,8) henkilöä. Pääasiassa jono on tehostettuun palveluasumiseen. Kotiin ja laitoshoitoon siirrytään ilman jonotusta. 5. Henkilöstömäärä vähenee vuoden 2012 tasosta (kotihoidon kilpailuttaminen, päivätoimintojen siirto) 58 henkilöllä. Henkilöstön määrä on yhteensä 1 125. Mahdollinen vanhuspalvelulain suosituksen mukainen henkilöstön lisäystarve edelliseen on 32 työntekijää, johon on budjetissa varauduttu.

85 Henkilöstömäärä väheni suunnitellusti 58 henkilöllä. Vanhuspalvelulain suosituksen mukaista henkilöstöä ei lisätty, vaan mitoitusta vahvistettiin pääasiassa laitoshoidon asukaspaikkoja vähentämällä ja henkilöstösiiroilla toimintayksiköiden välillä asiakkaiden hoitoisuuden mukaan. 6. Omaishoidon tukea maksetaan asiakkaiden hoitoisuuden perusteella perusturvalautakunnan määrittelemien myöntämisperusteiden mukaisesti. Omaishoidon tuen kriteerit hyväksytään siten, että määräraha riittää koko vuodeksi. Perusturvalautakunta vahvisti omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.7.2013 alkaen niin, että määräraha riitti koko vuodeksi. Kasvun ja oppimisen palvelut Perusopetus 1. Opetuksen vuosiviikkotunnit/perusopetuksen oppilas 1,96 vvh/oppilas. Opetuksen vuosiviikkotunnit/perusopetuksen oppilas 1,80 vvh/oppilas (uusi tunnusluku, ei vertailukelpoinen, kuntaliiton vertailutietokannan laskentamalli muuttui kesken vuoden) 2. Opetusryhmän laskennallinen koko vuosiluokilla 1 6 on 17,5 oppilasta/ryhmä. Ryhmäkoko on laskennallisesti 17,9 oppilasta. 3. Opetusryhmän laskennallinen koko vuosiluokilla 7 9 on 18,0 oppilasta/ryhmä. Ryhmäkoko on laskennallisesti 17,7 oppilasta. 4. Nuorisopalveluissa nuorten käyntikerrat 70 000. Toteutunut 58 000. Käyntikertoihin vaikuttivat alentavasti tilatoiminnan pitkä katkos Tikkakoskella, Keltinmäen vesivahingosta aiheutunut katkos ja uuteen tilaan siirtyminen Korpilahdella. 5. Nuorisopalveluja käyttää 25 % 13 18-vuotiaiden ikäryhmästä. Toteutunut 17,5 %. 6. Koko päättöikäluokka saa peruskoulun päättötodistuksen. Ikäluokan koko oli 1177 oppilasta. Ilman päättötodistusta jäi 12 oppilasta eli 1%. Varhaiskasvatus 1. Kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen (päiväkodit 4 550 lasta, perhepäivähoito 600 lasta, kerhot 750 lasta) piirissä on 5 900 lasta kuukaudessa (52 % 0 6-vuotiaista). Toteutunut yhteensä ka. 5 900 lasta/kk (päiväkodit 4500 lasta, perhepäivähoito 530 lasta, kerhot 870 lasta), tavoite toteutui. 2. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen palveluseteliä saa 1 100 lasta ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahaa 150 lasta, yhteensä 1 250 lasta kuukaudessa (11 % 0 6- vuotiaista). Palvelusetelin on saanut keskimäärin 1 190 lasta/kk ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahaa keskimäärin 150 lasta/kk eli yhteensä keskimäärin 1 340 lasta/kk, tavoite ylittyi.

86 3. Lakisääteistä kotihoidontukea maksetaan keskimäärin 2 900 lapsesta kuukaudessa (25 % 0 6-vuotiaista). Toteutui keskimäärin 2 900 lasta kuukaudessa, tavoite toteutui. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Jyväskylän kansalaisopisto 1. Valtionosuuteen oikeuttava opetus 39 000 tuntia (vuonna 2011 toteutunut 38 773 tuntia, vuonna 2012 toteuma-arvio 39 000). Toteutunut 38 860 t (v. 2012 toteutunut 38 777 t, v. 2013 toteuma-arvio oli 39 000 t). 2. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa 22 500 (vuonna 2011 toteutunut 22 060 kurssilaista, vuonna 2012 toteutuma-arvio on 22 500 kurssilaista). Toteutunut 22 327 kurssilaista (v. 2012 toteutunut 22 401 kurssilaista, v. 2013 toteuma-arvio oli 22 500 kurssilaista). Kulttuuripalvelut 1. Päivähoidon ja peruskoulun kulttuuritarjonta tavoittaa 54 % alle kouluikäisistä ja 66 % peruskouluikäisistä. Ikääntyneiden kulttuuritarjonta tavoittaa 25 % yli 65-vuotiaista. Tavoite on toteutunut: - alle kouluikäisistä 56 % (osallistujien määrä 8 884, ikäluokassa n. 15 100 lasta) - peruskouluikäisistä 76 % (osallistujien määrä 17 607, ikäluokassa n. 23 000 lasta) - yli 65-vuotiaista kulttuuripalveluiden ikäihmisille suunnattu ohjelma tavoittaa tällä hetkellä 58 %. 2. Julkiset lastenkulttuuritilaisuudet tavoittavat 7 000 kävijää. Julkiset lastenkulttuuritilaisuudet ovat tavoittaneet 7 456 henkilöä. 3. Kuvataidekoulu antaa opetusta 3 100 opetustuntia vuodessa, oppilaiden määrä on 340 ja keskimääräinen opiskeluaika 5,5 vuotta. Opetustuntien määrä oli 3 138 tuntia, oppilasmäärä 324 (kuvataide 283 ja arkkitehtuuri 41) ja opiskeluaika keskimäärin 5,7 vuotta. Kirjastopalvelut 1. Aukiolotunnit: Kaikkien toimipisteiden aukiolotunnit yhteensä 23 535: pääkirjasto 2 866 tuntia; laitoskirjastot 450 tuntia, alue-, lähi- ja pienkirjastot sekä kirjastoautot yhteensä 20 219 tuntia. (Toteutuma vuonna 2012: 24 476). Tavoite ei toteutunut. Kaikki kirjastopisteet olivat suljettuja syyskuussa kolmen viikon ajan seudullisen kirjastojärjestelmän päivityksen vuoksi. Kaikkien toimipisteiden toteutuneet aukiolotunnit olivat 22 695 tuntia. Pääkirjasto oli avoinna 2 842 tuntia, laitoskirjastot 426 tuntia ja alue-, lähi- ja pienkirjastot sekä kirjastoautot yhteensä 19 427 tuntia. 2. Kirjastokäyntikertojen määrä vuodessa / asukas: 9,4 (vuonna 2012: 9,4; maan keskiarvo 2011: 9,9) Tavoite ei toteutunut, kirjastokäyntejä asukasta kohden kertyi 8,3. Kolmen viikon sulkuaika vaikutti myös kirjastokäyntejä vähentävästi. 3. Aineiston hankinta: 317,9 nidettä / 1 000 asukas (Tavoite vuonna 2012: 317,9 nidettä / 1 000 asukas).

87 Tavoite toteutui. Aineistoa hankittiin 321,9 nidettä / 1 000 asukasta. Museopalvelut 1. Museot ovat avoinna yhteensä 9 785 tuntia (Jyväskylän taidemuseo 3 825, Keski-Suomen museo 2 122, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Toivolan Vanhalla Pihalla 1 716, Suomen käsityön museo 2 122 (2012: 9 923). Museot ovat olleet 1.1. 31.12.2013 avoinna 10 188 tuntia (Jyväskylän taidemuseo 3 870, Keski- Suomen museo 2 463 ja Keski-Suomen museon käsityöläiskodit 1 727, Suomen käsityön museo 2 128). Aukiolotunteja kasvatti Keski-Suomen museon erillismuseoista Jyväskylän lyseon museon ja Pienmäen talomuseon avoinnapito erillisjärjestelyin: Lyseon museon aukipito liitettiin lyseon kurssitarjontaan ja kesätyöllistämisrahat mahdollistivat Pienmäen Talomuseon aukipidon, joskin aiempia vuosia lyhyemmän ajan. 2. Museoiden kävijämäärätavoite on 77 000 kävijää (Jyväskylän taidemuseo 23 000, Keski- Suomen museo 23 000, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Toivolan Vanhalla Pihalla 5 000, Suomen käsityön museo 26 000 (2012: 74 500) Museoiden kävijämäärä 1.1. 31.12.2013 oli 128 089 (Jyväskylän taidemuseo 33 950, Keski- Suomen museo 24 509 ja Keski-Suomen museon käsityöläiskodit 33 432, Suomen käsityön museo 36 189). Kaikki museot kasvattivat kävijämääriään. Erityisesti kasvuun vaikutti käsityöläiskotien huomattavasti ennakoitua suurempi kävijämäärä. Kohde oli ensimmäistä kertaa koko vuoden auki. Liikuntapalvelut 1. Liikuntatilojen käyttöaste 85 90 % aukiolo- ja käyttöaikoina (85 90 % vuonna 2012). - Liikuntapalvelujen hallinnoimat sisäliikuntatilat 90 %. - Koulujen liikuntasalien iltakäyttö 85 %. Tavoite toteutui. 2. Yhteistyö liikunta- ja urheiluseurojen, kyläyhdistysten sekä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. - Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvien yhteistoimintasopimusten säilyttäminen samalla tasolla 30 kpl (30 kpl vuonna 2012). Tavoite toteutui. Jyväskylä Sinfonia 1. Orkesterilla on 50 esiintymistä, joissa kuulijatavoite on 24 000 (vuoden 2012 talousarviossa 50 esiintymistä ja 24 000 kuulijaa). Toteutunut 2013: 79 esiintymistä ja 25 847 kuulijaa 2. Konserttien täyttöastetavoite on 90 % (vuonna 2012 tavoite 90 %). Toteutunut 2013: 95 % Jyväskylän kaupunginteatteri 1. Vuonna 2013 kaupunginteatteri tuottaa kuusi ensi-iltaa, neljä päänäyttämölle ja kaksi pienelle näyttämölle (vuonna 2012 kuusi ensi-iltaa). Toteutunut seitsemän ensi-iltaa:

88 SUURI NÄYTTÄMÖ: 1.1. 31.12.2013: Saituri (ensi-ilta 26.1.) Susi sisällä (ensi-ilta 23.3.) Shrek (ensi-ilta 7.9.) Koukussa (ensi-ilta26.10.) PIENI NÄYTTÄMÖ: Täydellinen rakastaja (ensi-ilta 24.1.) Koska maailma on pyöreä (ensi-ilta 27.2.) Tarpeettomia ihmisiä (ensi-ilta 24.10.) 2. Vuonna 2013 teatterin kokonaiskävijämäärätavoite on 55 000 katsojaa (vuonna 2012: 55 000). Toteutunut 65 183 katsojaa, tavoite ylittyi selkeästi. 3. Päänäyttämön käyttöastetavoite 69 % (vuonna 2012: 69 %). Päänäyttämön täyttöaste 75,24 %, tavoite ylittyi. Kaupunkirakennepalvelut Asiakaspalvelun sujuvuus 1. Tontin lohkomiset tehdään kolmen kuukauden sisällä toimitusmääräyksestä ja rakennuspaikan merkintä asemakaava-alueilla viiden työpäivän kuluessa tilauksesta. Toteutui tavoitteiden mukaisesti. 2. Uusien asuinrakennusten rakennuslupien käsittelyaika on enintään 6 viikkoa 75 %:ssa myönnetyistä luvista. Tavoite ei toteutunut. Uusien asuinrakennusten rakennuslupien käsittelyaika on ollut enintään 6 viikkoa 60 %:ssa myönnetyistä luvista. Keskimääräinen käsittelyaika oli kerrostaloissa 12 viikkoa, rivi- ja pienkerrostaloissa 6 viikkoa ja omakotitaloissa 5,5 viikkoa. 3. Maa-aines- ja ympäristölupahakemusten käsittelyaika on enintään 4 kk 80 %:ssa hakemuksista ja enintään 8 kuukautta 20 %:ssa hakemuksista. Tavoite toteutui erinomaisesti; kaikki maa-aines- ja ympäristölupahakemukset käsiteltiin alle 4 kk:ssa vuonna 2013. Hankkeet 4. Asuntomessualueen kunnallistekniikka valmistuu ja talonrakennus alkaa kaikissa kohteissa. Tavoite toteutui. Kunnallistekniikan rakentaminen asuntomessualueella on valmistunut, pintojen viimeistelyä ja istutuksia täydennetään kevään aikana. Talonrakentaminen on käynnistynyt kaikissa 37 kohteessa ja 31 taloa on jo harjakorkeudessa. 5. Kankaan Kytkin-hankkeen mallinnus valmistuu ja vaikutusten arviointi alkaa. Alueen osayleiskaava etenee ehdotusvaiheeseen ja asemakaavoitus käynnistyy. Tavoite toteutui. Kytkin-projektin vaikutusten arviointi on valmistunut marraskuussa 2013. Ensimmäinen asemakaava eteni luonnosvaiheeseen ja toisen asemakaavan arkkitehtikilpailu käynnistyi.

89 Maankäyttö 6. Kasvatetaan kaupungin maanomistus maankäytön toteuttamisohjelmaan (KymppiR) liittyvillä selvitysalueilla asetettavaan tavoiteprosenttiin vuoteen 2016 loppuun mennessä käyttäen kaikkia maankäytön toteuttamiskeinoja. Tavoite on toteutumassa suunnitellusti. Uuden maanhankintaohjelman mukaisilta kohdealueilta ostettiin 2013 raakamaata lähes vuotuisen tavoitteen mukaisesti n. 60 ha. 7. Asuinkerros- ja rivitalojen asemakaavoittaminen 80 000 k-m2/ vuosi. Tavoite toteutui. Lainvoimaista asuinkerros- ja rivitalojen rakennusoikeutta kertyi n. 150 000 k- m 2, mikä vastaa lähes kahden vuoden varantoa. 8. Omakotitonttien asemakaavoittaminen 100 kpl / vuosi. Tavoite toteutui. Lainvoiman sai 124 omakotitonttia. 9. Teollisuustonttien asemakaavoittaminen 25 ha / vuosi. Tavoite ei toteutunut. Lainvoiman sai 6,5 ha teollisuustonttien asemakaavoja. 10. Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Tavoite toteutui. Omakotitontteja tarjottiin uusilla alueilla eri puolilla kaupunkia 90 kappaletta. Vuoden lopussa oli varattuina 43 ja vapaana 134 omakotitonttia. Koska tonttivarantoa on ollut koko ajan, täyttyy tavoite 100 tonttia tarjolla vuodessa. Rivi- ja kerrostalotontteja tarjottiin eri puolella kaupunkia, mm. Mankolassa, Kuokkalassa ja Kortepohjassa. Vuoden tavoite (50 000 kem2 tarjolla, mistä vapaasti markkinoitavaa 15 000 kem2) ylitettiin, mutta tonttivarantoa on runsaasti jäljellä. Liikenne- ja viheralueet 11. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 20 %:lla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä (3 vuoden liukuman ka. 2007: 130 onn. ja 2015: 104 onn.). Vuonna 2013 sattui 115 henkilövahinko-onnettomuutta. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä on laskenut parin viime vuoden aikana, mutta tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi henkilövahinko-onnettomuuksien laskemisen alle 100 vuodessa. Tavoitteen saavuttaminen on epätodennäköistä. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vaihtelee vuosittain paljon ja yksittäisenä vuonna on mahdollista päästä tavoitetason alapuolelle. Kuolleiden määrä on vähentynyt viime vuosien aikana. 12. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon vähintään 3,22 (vuoden 2012 arvo 3,27). Tavoite on toteutunut. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon on noussut vastoin odotuksia. Vuoden 2013 kyselyssä arvo on 3,40. 13. Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon vähintään 3,31 (vuoden 2012 arvo 3,41). Tavoite on toteutunut. Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon on noussut vastoin odotuksia. Vuoden 2013 kyselyssä arvo on 3,54. 14. Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin säilyy vuoden 2012 tasolla (vuoden 2012 arvo 3,61). Tavoite on toteutunut. Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin on hiukan noussut. Vuoden 2013 kyselyssä arvo on 3,69.

90 15. Metsienhoito toteutetaan metsäsuunnitelman ja lähimetsien hoito-ohjelman mukaisesti. Hoitopinta-ala 450 ha, joista lähimetsiä 50 ha, hakkuut 30 000 m³, energiapuun myynti 20 000 MWh. Tavoite toteutui reilusti. Hoidettu pinta-ala oli 530 ha, josta lähimetsiä oli 70 ha. Hakkuiden määrä oli 39 405 m³ ja energiapuun myynti 28 400 MWh. Rakentaminen ja ympäristö 16. Uudisomakotitalojen energiaohjausta tehostetaan. Pilotoidaan keväällä 2013 uudenlainen pientalojen energiaohjausprosessi, jossa asiakasta tullaan ohjaamaan energia-asioissa heti tontin luovutuksen jälkeen. Pilottialueen tontit ovat luovutettu rakentajille lokakuussa ja rakentajainfo on järjestetty marraskuussa 2013. Rakentajien energiaohjaus on käynnistynyt. Suunnitelman mukainen rakentaminen käynnistyy keväällä 2014. 17. Ympäristölupa- ja maa-aineslupakohteille tehdään valvontasuunnitelmien mukaisia valvontakäyntejä 80 kappaletta (100 % suunnitelluista). Tavoite toteutui ennakoidusti. Suunnitelmallisia valvontakäyntejä tehtiin yhteensä 89 kpl. 18. Ympäristöterveysvalvonnassa tehdään 3 300 tarkastusta, joista suunnitelmallisia tarkastuksia on 1 700 kpl. Erilaisia näytteitä otetaan ja tutkitutetaan 2 000 kpl. Ympäristöterveydenhuolto teki toimintavuoden aikana 1 992 tarkastusta, joista suunnitelmallisia tarkastuksia oli 1 503. Näytteitä tutkitutettiin kaikkiaan 2 689 kappaletta. Tarkastusten kokonaismäärää laski akuuttien tarkastusten arvioitua vähäisempi määrä.

91 2.1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tilapalvelu-liikelaitos Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 1. Investoinnit yhteen sovitetaan tarkistettuihin palveluverkkosuunnitelmiin ja valtuuston hyväksymään investointibudjettiin. Investointiohjelmassa olevat hankkeet perustuvat palveluverkkoselvityksiin. Vaajakosken päiväkodista ja Neulaskankaan päiväkodin laajennuksesta laadittiin hankesuunnitelmat ja toteutussuunnittelu on käynnissä. Vaajakosken terveysaseman hankesuunnittelu ja monipalvelupisteiden suunnittelu käynnistettiin syksyllä 2013. 2. Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen 1.014 MWh:n vuotuinen säästötavoite kokonaisenergian kulutuksessa. Ennakkolaskelmien mukaan säästö on vähintään 1.200 MWh, joten tavoite 1.014 MWh saavutettiin. Tarkempi laskenta valmistuu kevään 2014 aikana. 3. Käyttäjien tyytyväisyys kiinteistö- ja tilapalveluihin on 3,5 pisteessä. Kokonaistyytyväisyys oli vuonna 2013 3,55 pistettä ja vuonna 2012 3,45 pistettä. 4. Sisäilmaongelmien syntymistä ehkäistään Terve talo -kriteereitä noudattamalla sekä hyvällä kiinteistönhoidolla ja valvonnalla. Kaikissa Tilapalvelun isoimmissa talonrakennuksen investointihankkeissa on toteutettu Terve talo -kriteereitä. Kiinteistönhoidon sopimusten toteutusta valvottiin palvelutuottajien kanssa käydyissä laatupalavereissa. Lisäksi 30 kohteessa tehtiin kiinteistönhoitotöiden auditointi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Työterveys Aalto -liikelaitos Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 1. Liikelaitoksen toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä ja investoinnit tulevat olemaan tulorahoituksella katettavissa. Tilinpäätös on 676 319,55 euroa ylijäämäinen ja kumulatiivinen alijäämä katetaan kokonaisuudessaan. 2. Liikelaitoksen strategia toteutuu suunnitellusti. Liikelaitoksen strategian mukaisesti ennaltaehkäisevien ja työkykyä tukevien työterveyshuoltopalvelujen osuus on kasvanut. Tavoite ylittyi 4 %:lla. Työterveyshuolto-painotteisessa sairaanhoidossa pääpaino on ollut pitkittyvien sairauksien ehkäisy ja työhön paluun edistäminen. Talouskeskus-liikelaitos Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 1. Tavoitteena on alentaa kolmen keskeisimmän palvelutuotteen suoritekohtaisia yksikkökustannuksia edeltävän talousarviovuoden tasoon verrattuna. Vuonna 2012 yksikkökustannukset ovat olleet ostolaskut 4,25 6,13 euroa/suorite, myyntilaskut 2,98 euroa/suorite ja palkkapussi 10,99 euroa/suorite.

92 Vuoden 2013 toteutuneet suoriteyksikkökustannukset ovat: Ostolaskut 3,72 6,13 euroa/suorite Myyntilaskut 2,98 euroa/suorite Palkkapussi 10,99 euroa/suorite Ostolaskujen osalta tavoite saavutettiin, mutta myyntilaskujen ja palkkapussin osalta tavoite ei toteutunut. Ostolaskuissa suoritekohtaista laskennallista kustannusta alensi verkkolaskuina saapuvien laskujen määrän kasvu. Myyntilaskutuksessa vastaava kehitys on vasta alussa. Myyntilaskun ja palkkapussin suoritekohtaisessa kustannuksessa ei sähköistymisestä odotettavissa olevat kustannussäästöt ole siten vielä toteutuneet. Suoritekohtaisia yksikkökustannuksia ja niiden muutosta arvioitaessa on huomioitava, että laskentaperiaatteet ja tuotteet eri vuosien välillä eivät ole täysin vertailukelpoisia. Altek Aluetekniikka -liikelaitos Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 1. Rakentamisen työohjelman toteuttaminen täysimääräisenä Tavoite toteutui. Työohjelma toteutui sovitun mukaisesti lukuun ottamatta Haapa-Heikintietä. Haapa-Heikintieltä jäi asfaltoimatta n. 50 metrin osuus. Syynä oli kohteen arvioitua hitaampi etenemä. Työt suoritetaan loppuun 2014 kesän alussa. Suurin aikataulumuutos oli Korteniityntien rakentamisen aloittamisen siirtyminen elokuulta syyskuun loppuun. Tämä johtui suunnittelun viivästymisestä. 2. Talvihoitosopimuksen täyttäminen sovittuun laatutasoon Tavoite toteutui. Talvihoidon laatu oli v. 2013 tasaista. Pääosin toimenpideajoissa pysyttiin ja tavoite toteutui yksittäisiä poikkeamia lukuun ottamatta. Alkuvuodesta alituksia tuli polanteenpoistossa, kun yksittäisissä kohteissa raja-arvot ylittyivät. Loppuvuoden laadunalitukset tulivat liukkaudentorjunnasta joulun vesi-jää -kelien aikaan. Hiekannosto toteutui laatutavoitteiden mukaisesti. Ilmanlaadun raja-arvon ylityksiä keskustan alueella oli 5 kpl, kun sallittu ylitysten määrä on 35 kpl. 3. Liikevaihtotavoite 90 290 euroa/henkilötyövuosi Tavoite toteutui. Toimintatuottojen toteutuma oli 106 995,74 euroa/henkilötyövuosi, liikevaihdon toteutumana 105 355,25 euroa/henkilötyövuosi. Toteutunut henkilötyövuosimäärä oli 198,3 htv, joka pitää sisällään palkkaa vuonna 2013 saaneen vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön. Toimintatuotot 21 217 254,30. Liikevaihto 20 891 946,91. Kylän Kattaus -liikelaitos Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 1. Toiminnan tehostaminen. Tavoitetta mitataan liikevaihdon määrällä henkilötyövuotta kohti. Vuoden 2011 toteuma oli 73 883 / htv. Tavoitteeksi vuodelle 2012 on asetettu: 72 000 /htv. Vuoden 2013 tavoite on 75 000 /htv. Toiminnan tehostamisessa asetettu tavoite ylitettiin 11,9 %:lla. 2. Kylän Kattauksen tavoitteena on toimia asiakaslähtöisesti ottaen huomioon eri asiakasryhmien tarpeet. Tavoitetta mitataan Kylän Kattauksessa käytössä olevalla palautejärjestelmällä. Koko Kylän Kattauksen asiakastyytyväisyyden tavoitteeksi asetetaan vuodelle 2013 3,2 (palautejärjestelmän asteikko on 1 4 ). Asiakastyytyväisyyden mittausta tehostetaan tekemällä jatkuvan palautteen keräämisen lisäksi kohdennettuja asiakastyytyväisyyskyselyjä jokaisella palvelualueella.

93 Asiakastyytyväisyystavoite saavutettiin tehtyjen asiakaskyselyjen perusteella. Sähköisen palautejärjestelmä Innolinkin kautta ei saatu toivotulla tavalla palautteita ja sen käyttö asiakkaiden toimesta jäi sisäisestä markkinoinnista huolimatta vähäiseksi. Sopimus Innolinkin kanssa irtisanottiin. Jatkuvan palautteen keräämistä varten käyttöönotettiin Jyväskylän kaupungin käytössä oleva epalaute-järjestelmä. Jotta asiakaspalautteita tultaisiin saamaan jatkossa riittävässä laajuudessa, asiakaskohtaisia kyselyjä suunniteltiin lisättävän. Kohdistetut asiakaskyselyt tehtiin Webropol ohjelmalla. Myös Webropol on Jyväskylän kaupungilla yleisesti käytössä Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Onnettomuuksien ehkäisy: 1. Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2013 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palotarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet. Valvontakohteet on jaettu luokkiin A1-A8. Valvontasuoritteiden määrälliset tavoitteet saavutettiin 100-prosenttisesti. Valvontakohteiden palotarkastukset 2013 2012 2011 2010 suoritetaan 100 % Tavoite [lukumäärä] 8 525 7 851 8 475 8 794 Toteuma [lukumäärä] 8 518 5 567 5 464 5 272 Toteuma [%] 100 % 70,9 % 64 % 60 % 2. Turvallisuusviestintää kohdistetaan valvontasuunnitelmassa ja palvelutasopäätöksessä erikseen vahvistettavalla tavalla vähintään 10 prosentille maakunnan väestöstä. Turvallisuusneuvontaa ja -koulutusta annettiin 15,1 %:lle maakunnan väestöstä. Turvallisuusviestintää annetaan 2013 2012 2011 2010 10 %:lle maakunnan väestöstä Tavoite [lukumäärä] 27 516 27 438 27 363 27 278 Toteuma [lukumäärä] 41 678 42 082 40 153 43 894 Toteuma [%] 151 % 153 % 147 % 161 % Pelastustoiminta: 3. Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskohtaisempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä mediaaniaikaa riskiluokittain. I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa. II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa. III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.

94 IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa. Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Riskiluokka Ruutujen määrä [kpl, km 2 ] Väestömäärä 2012 Riskiluokka I 13 39 958 Riskiluokka II 152 113 292 Riskiluokka III 211 45 784 Riskiluokka IV 19 576 75 404 Yhteensä 19 952 274 438 Tavoitteiden täyttymisprosentit ja mediaaniajat sekä tapausten lukumäärät a) Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaika kaikissa kiireellisissä pelastustoimintatehtävissä riskiluokasta riippumatta oli 13:04 (n=1 188 tehtävää, joissa toimintavalmiusaika on mitattu). b) Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö tavoitti kiireellisistä tehtävistä kohteen tavoiteajassa riskiluokittain (I, II, III ja IV) 6 min 47 % tapauksista, mediaanin ollessa 6:07 (n=386) 10 min 84 %, mediaanin olleessa 6:51 (n=1 492) 20 min 97 %, mediaanin olleessa 7:55 (n=864) 36 min 98 % mediaanin ollessa 13:28 (n=1 888) c) Pelastustoimintatehtävissä tehokas pelastustoiminta alkoi riskiluokittain (I,II, III ja IV) 11 min 39 %, mediaanin ollessa 11:16 (n=114) 14 min 81 %, mediaanin ollessa 11:24 (n=356) 22 min 98 %, mediaanin ollessa 11:12 (n=143) 38 min 97 %, mediaanin ollessa 16:05 (n=575) d) Pelastusjoukkueen osalta (pienin vahvuus 1+2+6) toteutuma riskiluokittain (I, II, III, ja IV) 20 min 97 %, mediaanin ollessa 7:55 (n=145) 30 min 97 %, mediaanin ollessa 10:42 (n=178) 30 min 93 %, mediaanin ollessa 13:04 (n=60) 40 min 83 %, mediaanin ollessa 22:57 (n=253) Yli puolen tunnin saapumisajoista useat selittyvät kirjausvirheillä (toinen ryhmä on kirjattu kiireellisiksi, vaikka kyseessä on ollut täydennys alkuperäiseen vasteeseen) e) Pelastuskomppania hälytettiin 16 kertaa vuonna 2013. Maneesin sortuminen Laukaassa, Vihtavuoren räjähdysvaara ja syysmyrskyjen aiheuttamat vahingontorjuntatehtävät olivat toimintavuoden haastavimpia operaatioita. Väestönsuojelu: 4. Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa. Väestöhälytinjärjestelmän päivittäminen (ohjaus- ja ylläpitojärjestelmä, yksittäiset hälyttimet) saatiin valmiiksi vuoden 2013 aikana. Pelastuslaitos toteutti yhteistyöviranomaisten kanssa valmiuspelin Kuhmoisten kunnassa.

95 2.1.3 Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tytäryhtiöiden valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Jyväskylän Energia Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti. Jyväskylän Energia Oy TP 2013 Konserni Emo Käyttökate 40,6 M 29,5 M Poistot ja arvonalentumiset -34,4 M -24,3 M Liikevoitto 6,2 M 5,2 M Rahoitustuotot ja -kulut -22,4 M -18,5 M Voitto ennen satunnaisia eriä - 16,2 M - 13,3 M Satunnaiset erät 0,0 M 0,7 M Verot 0,0 M 0,0 M Laskennallinen verovelan muutos 4,8 M 0,0 M Vähemmistöosuudet 0,0 M 0,0 M Poistoeron muutos 0,0 M 15,2 M Tilikauden tulos (tappio) -11,4 M 2,6 M Konsernin tulos huononi 6,8 M edelliseen tilikauteen verrattuna. Konsernin liikevoitto ja käyttökate ovat positiivisia. Liiketoiminnan laajentamisesta ja omistajan määrittelemästä konsernin pääomarakenteesta johtuen poistoihin on viime tilikausina sisältynyt ja tulee vielä muutamina tilikausina sisältymään liikearvopoistoja, ja konserni maksaa omistajalle korkoja 16,3 M vuodessa kaupungin myöntämistä heikomman etuoikeuden omaavista lainoista. Nämä erät vetävät konsernin nettotuloksen tappiolliseksi. Kaupungin myöntämien lainojen yhteenlaskettu saldo oli 266,1 M 31.12.2013 saakka, jolloin yksi kaupungin JE:lle myöntämä laina (53,82 M ) muutettiin sijoitukseksi JE:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön tulee hinnoitella kaukolämmöstä perittävät maksut siten, että ne eivät merkittävästi poikkea kymmenen suurimman kaupungin taksojen keskiarvosta. Kaukolämmön hinnat ovat alle kymmenen suurimman kaupungin keskiarvon. Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti ja huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja ylläpitävän kunnossapidon toiminnoilla. Yhtiön tulee rahoittaa asuntokannan korjaustoimenpiteet ilman kaupungin lisäpanostusta kuitenkin siten, että vuokrataso pysyy kohtuullisena. Yhtiö toiminta on ollut taloudellisesti kannattavaa ja yhtiö teki sekä rakennuksista että kalustosta maksimipoistot. Yhtiö on huolehtinut omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla ilman kaupungin lisäpanostusta siten, että vuokrataso on pysynyt kohtuullisena ja myös alhaisena kilpailijoihin nähden. Yhtiön tulee toimia yhteistyössä kaupungin sosiaalitoimen kanssa palveluasumisen suunnittelussa ja toteutuksessa. JVA on toiminut yhteistyössä kaupungin sosiaalitoimen kanssa palveluasumisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Asumisenrahoitus ja kehittämiskeskus ARA:lle jätettiin neljän Sotehankkeen investointiavustus- ja korkotukilainahakemukset.

96 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti ja säilyttää asemansa Suomen parhaiden ammattikorkeakoulujen joukossa suhteellisen vetovoiman, asiakastyytyväisyyden, opetuksen laadun ja T&K&I -toiminnan volyymin osalta. Tavoitteiden toteutumista mitataan seuraavin tunnusluvuin: 1) Nuorten tutkinto-opiskelijoiden vetovoima (1.sij.hakijat/aloituspaikat) tavoiteluku 5,0 ja sijoittuminen kolmen parhaan amk:n joukkoon. Vuoden 2013 toteutunut luku oli 5,62. Ammattikorkeakouluista JAMK oli viidenneksi paras. 2) JAMKin opiskelijoiden käynnistämät uudet yritykset Jyväskylän seudulla, tavoiteluku 2-3 yritystä Vuoden 2013 aikana perustettiin 15 opiskelijalähtöistä yritystä. 3) T&K&I -toiminnan kokonaisvolyymi on noin 8 M T&K&I -strategian tavoitteiden mukaisesti. T&K&I -toiminnan volyymi vuonna 2013 oli 10,7 M. Education Facilities Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti. Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla. Yhtiön tulee rahoittaa kiinteistökannan peruskorjaukset ilman kaupungin lisäpanostusta kuitenkin siten, että vuokrataso pysyy kohtuullisena. Yhtiön tulee periä vuokrattavista toimitiloistaan elinkaarivastuuvuokraa. Vuokran tulee sisältää kohtuullinen oman pääoman korko. Yhtiön talousarviovuosi meni tavoitteiden mukaisesti. Yhtiö myi 23.7.2013 tehdyllä kaupalla Wilhelm Schildtinkadun koulukiinteistön koulutuskuntayhtymälle. Rajakatu 35 c-siiven tiivistyskorjaus valmistui ja tilat vuokrattiin yhdeksi lukuvuodeksi kaupungin Puistokoulun väistökäyttöön. Jyväs-Parkki Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti. Yhtiön tulee hoitaa investointimenonsa ilman kaupungin lisäpanostusta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on tuotto omistajan sijoittamalle pääomapanokselle. Tavoitteet toteutuivat. Yhtiön toiminta oli taloudellisesti kannattavaa vuoden 2013 aikana, sillä yhtiön tulos osoittaa voittoa 57.133 euroa. Yhtiön laiteinvestoinnit ja muut hankinnat katettiin kassavirrasta ja tilikauden voitto kirjattiin vahvistamaan yhtiön tasetta. Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti. Toiminnan tavoitteena on seudun yritysten ja toimintaympäristön kehittäminen seudun elinvoiman, yritysten kasvun ja menestymisen aikaansaamiseksi. Tavoitteena on, että: - Seudulla perustetaan 900 uutta yritystä, joista 50 % käyttää Jykesin palveluita. Seudulla on perustettu tammi-joulukuun aikana 848 yritystä, joista 44 % on käyttänyt Jykesin palveluita.

97 - Jykesin palveluja käyttää yhteensä noin 1100 asiakasyritystä, joista 300 osallistuu seudullisiin kasvu-, kehittämis- ja kansainvälistymisohjelmiin. Jykesin palveluja tarkastelujaksolla käytti 1030 asiakasta, joista seudullisiin kasvu-, kehittämis- ja kansainvälistymisohjelmiin osallistui 518 yritystä. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti Tavoite toteutui. Yhtiö hoiti tehtävänsä hyväksytyn käyttötalousarvion puitteissa ja osittain sen alittaen. Yhtiö käsittelee puhdistamoille johdetut jätevedet voimassa olevien ympäristölupaehtojen mukaisesti. Tavoite toteutui. Yhtiö käsitteli Nenäinniemen ja Korpilahden puhdistamoille johdetut jätevedet voimassa olevien ympäristölupaehtojen mukaisesti. Jykes Kiinteistöt Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti. Investointien tuottojen tulee pitkällä tähtäimellä kattaa lainanhoitokulut. Yhtiön kassavirta ja tulos olivat positiivisia vuonna 2013. Yhtiö ei tehnyt vuoden aikana merkittäviä investointeja. Yhtiön tulee jatkaa elinkeinorakenteen vahvistamista aktiivisin tasejärjestelyin. Realisointien osalta on pyrittävä suhdanteiden kannalta optimaaliseen myyntiajankohtaan ja hinnoittelulla on turvattava yhtiön omat pääomat. Kiinteistömarkkinatilanteesta johtuen yhtiö ei tehnyt kiinteistökauppoja vuonna 2013. Total Kiinteistöpalvelut Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti. Tavoite on toteutunut. Konsernin ulkoisen liikevaihdon kasvu on vähintään 20 %. Tavoite ei toteutunut, sillä ulkoisen liikevaihdon kasvu oli 16 %. Jyväskylän Jäähalli Oy Yhtiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti siten, että ulkopuolinen pääomalaina pystytään maksamaan takaisin laina-ajan päätyttyä. Yhtiön talousarviovuosi meni suunnitelmien ja talousarvion mukaisesti. Toimintavuoden aikana yhtiö rakennutti halliin joustokaukalon ja energian säästöön liittyviä kiinteistöautomaation uusimisja saneeraustöitä jatkettiin kesäkaudella hallin käytön ollessa hiljaisempaa. Lainoja lyhennettiin vuoden aikana 277.621. Jyväskylän Paviljonkisäätiö Paviljonkisäätiön tulee toimia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavasti.

98 Kaupungin avustus laski 900 000 eurosta 800 000 euroon vuonna 2013. Kaupungin avustus toiminnalle on välttämätöntä Paviljonkisäätiön tavoitteena on parantaa Paviljongin messu- ja kongressitoimijoiden toimintaedellytyksiä ylläpitämällä ja kehittämällä Paviljongin kiinteistöä. Vuonna 2013 ei tehty merkittäviä investointeja. Kiinteistön hoito ja korjauskulut pysyivät edellisen vuoden tasolla.

99 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion toteutumisvertailu esitetään samalla tarkkuudella (1 000 euroa) kuin talousarvio. Talousarvion toteutuminen Muutettu talousarvio / tilinpäätös TA + M TP Ero TA / TP 1 000 euroa 2013 2013 % Konsernihallinto ja kilpailukyky 12 244,3 12 651,7 407,4 3,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 39 292,3 42 562,1 3 269,8 8,3 % Vanhus- ja vammaispalvelut 23 366,0 23 557,5 191,5 0,8 % Kasvun ja oppimisen palvelut 12 807,7 13 878,3 1 070,6 8,4 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 7 925,2 10 575,3 2 650,1 33,4 % Kaupunkirakennepalvelut 38 501,5 37 457,8-1 043,7-2,7 % Käyttötaloustulot 134 137,0 140 682,8 6 545,8 4,9 % Tilapalvelu-liikelaitos 89 002,0 90 521,6 1 519,6 1,7 % Työterveys Aalto -liikelaitos 8 951,0 8 513,5-437,5-4,9 % Talouskeskus-liikelaitos 8 319,9 7 859,4-460,5-5,5 % Altek Aluetekniikka -liikelaitos 18 888,9 21 217,3 2 328,4 12,3 % Kylän Kattaus -liikelaitos 18 747,4 18 980,7 233,3 1,2 % Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 29 699,6 29 181,6-518,0-1,7 % Käyttötaloustulot yhteensä 307 745,8 316 956,9 9 211,1 3,0 % Konsernihallinto ja kilpailukyky -36 292,4-35 628,2 664,2-1,8 % Sosiaali- ja terveyspalvelut -326 866,1-326 327,8 538,3-0,2 % Vanhus- ja vammaispalvelut -118 348,9-115 182,1 3 166,8-2,7 % Kasvun ja oppimisen palvelut -197 348,1-199 163,6-1 815,5 0,9 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut -47 615,9-49 165,3-1 549,4 3,3 % Kaupunkirakennepalvelut -59 546,6-58 639,9 906,7-1,5 % Käyttötalousmenot -786 018,0-784 106,9 1 911,1-0,2 % Tilapalvelu-liikelaitos -51 555,6-51 689,8-134,2 0,3 % Työterveys Aalto -liikelaitos -8 799,9-7 837,8 962,1-10,9 % Talouskeskus-liikelaitos -7 536,0-6 882,2 653,8-8,7 % Altek Aluetekniikka -liikelaitos -19 183,7-20 446,2-1 262,5 6,6 % Kylän Kattaus -liikelaitos -18 782,3-18 615,7 166,6-0,9 % Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos -29 068,8-27 381,8 1 687,0-5,8 % Käyttötalousmenot yhteensä -920 944,3-916 960,4 3 983,9-0,4 % Konsernihallinto ja kilpailukyky -24 048,1-22 976,5 1 071,6-4,5 % Sosiaali- ja terveyspalvelut -287 573,8-283 765,7 3 808,1-1,3 % Vanhus- ja vammaispalvelut -94 982,9-91 624,6 3 358,3-3,5 % Kasvun ja oppimisen palvelut -184 540,4-185 285,3-744,9 0,4 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut -39 690,7-38 590,0 1 100,7-2,8 % Kaupunkirakennepalvelut -21 045,1-21 182,1-137,0 0,7 % Käyttötalous netto -651 881,0-643 424,1 8 456,9-1,3 % Tilapalvelu-liikelaitos 37 446,4 38 831,7 1 385,3 3,7 % Työterveys Aalto -liikelaitos 151,1 675,7 524,6 347,2 % Talouskeskus-liikelaitos 783,9 977,2 193,3 24,7 % Altek Aluetekniikka -liikelaitos -294,8 771,1 1 065,9-361,6 % Kylän Kattaus -liikelaitos -34,9 365,1 400,0-1146,0 % Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 630,8 1 799,8 1 169,0 185,3 % Käyttötalous netto yhteensä -613 198,5-600 003,5 13 195,0-2,2 %

100 Talousarvion toteutuminen Alkuperäinen talousarvio / tilinpäätös TA TP Ero TA / TP 1 000 euroa 2013 2013 % Konsernihallinto ja kilpailukyky 11 735,0 12 651,7 916,7 7,8 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 37 515,3 42 562,1 5 046,8 13,5 % Vanhus- ja vammaispalvelut 22 000,0 23 557,5 1 557,5 7,1 % Kasvun ja oppimisen palvelut 12 878,5 13 878,3 999,8 7,8 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 7 925,2 10 575,3 2 650,1 33,4 % Kaupunkirakennepalvelut 37 425,5 37 457,8 32,3 0,1 % Käyttötaloustulot 129 479,5 140 682,8 11 203,3 8,7 % Tilapalvelu-liikelaitos 89 002,0 90 521,6 1 519,6 1,7 % Työterveys Aalto -liikelaitos 8 951,0 8 513,5-437,5-4,9 % Talouskeskus-liikelaitos 8 319,9 7 859,4-460,5-5,5 % Altek Aluetekniikka -liikelaitos 18 888,9 21 217,3 2 328,4 12,3 % Kylän Kattaus -liikelaitos 18 747,4 18 980,7 233,3 1,2 % Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 29 699,6 29 181,6-518,0-1,7 % Käyttötaloustulot yhteensä 303 088,3 316 956,9 13 868,6 4,6 % Konsernihallinto ja kilpailukyky -33 523,8-35 628,2-2 104,4 6,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut -312 634,0-326 327,8-13 693,8 4,4 % Vanhus- ja vammaispalvelut -117 053,4-115 182,1 1 871,3-1,6 % Kasvun ja oppimisen palvelut -196 591,5-199 163,6-2 572,1 1,3 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut -47 577,2-49 165,3-1 588,1 3,3 % Kaupunkirakennepalvelut -59 426,3-58 639,9 786,4-1,3 % Käyttötalousmenot -766 806,2-784 106,9-17 300,7 2,3 % Tilapalvelu-liikelaitos -51 547,0-51 689,8-142,8 0,3 % Työterveys Aalto -liikelaitos -8 794,0-7 837,8 956,2-10,9 % Talouskeskus-liikelaitos -7 558,7-6 882,2 676,5-8,9 % Altek Aluetekniikka -liikelaitos -19 022,2-20 446,2-1 424,0 7,5 % Kylän Kattaus -liikelaitos -18 747,4-18 615,7 131,7-0,7 % Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos -28 980,8-27 381,8 1 599,0-5,5 % Käyttötalousmenot yhteensä -901 456,3-916 960,4-15 504,1 1,7 % Konsernihallinto ja kilpailukyky -21 788,8-22 976,5-1 187,7 5,5 % Sosiaali- ja terveyspalvelut -275 118,7-283 765,7-8 647,0 3,1 % Vanhus- ja vammaispalvelut -95 053,4-91 624,6 3 428,8-3,6 % Kasvun ja oppimisen palvelut -183 713,0-185 285,3-1 572,3 0,9 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut -39 652,0-38 590,0 1 062,0-2,7 % Kaupunkirakennepalvelut -22 000,8-21 182,1 818,7-3,7 % Käyttötalous netto -637 326,7-643 424,1-6 097,4 1,0 % Tilapalvelu-liikelaitos 37 455,0 38 831,7 1 376,7 3,7 % Työterveys Aalto -liikelaitos 157,0 675,7 518,7 330,4 % Talouskeskus-liikelaitos 761,2 977,2 216,0 28,4 % Altek Aluetekniikka -liikelaitos -133,3 771,1 904,4-678,4 % Kylän Kattaus -liikelaitos 0,0 365,1 365,1 0,0 % Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 718,8 1 799,8 1 081,0 150,4 % Käyttötalous netto yhteensä -598 368,0-600 003,5-1 635,5 0,3 %

101 Käyttötaloustulojen toteutuminen 2013 TA TA+M TP Muutos 2013 2013 2013 1 000 % Konsernihallinto ja kilpailukyky 11 735 12 244 12 652 407 3,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 37 515 39 292 42 562 3 270 8,3 % Vanhus ja vammaispalvelut 22 000 23 366 23 558 192 0,8 % Kasvun ja oppimisen palvelut 12 879 12 808 13 878 1 071 8,4 % Kulttuuri ja liikuntapalvelut 7 925 7 925 10 575 2 650 33,4 % Kaupunkirakennepalvelut 37 426 38 502 37 458-1 044-2,7 % Toimintatulot palvelukokonaisuudet 129 480 134 137 140 683 6 546 4,9 % Tilapalvelu 89 002 89 002 90 522 1 520 1,7 % Jyväskylän Seudun Työterveys 8 951 8 951 8 513-438 -4,9 % Talouskeskus 8 320 8 320 7 859-460 -5,5 % Altek Aluetekniikka 18 889 18 889 21 217 2 328 12,3 % Kylän Kattaus 18 747 18 747 18 981 233 1,2 % Keski-Suomen pelastuslaitos 29 700 29 700 29 182-518 -1,7 % Toimintatulot Liikelaitokset 173 609 173 609 176 274 2 665 1,5 % Toimintatulot yhteensä 303 088 307 746 316 957 9 211 3,0 % Erojen syyt, TA+M / TP 2013 Konsernihallinto Jyväskylän seudun matkailu 134 Viestintä ja markkinointi 86 Kansallinen veteraanipäivä 114 Muut toimintatulot 73 Sosiaali- ja terveyspalvelut Työllisyyspalveluiden korvaukset 800 Tulkkikeskuksen maksutuotot 270 Terveydenhuollon asikasmaksutulot 500 ELY-korvaus erikoissairaahoidon kuluihin 1 000 JYTE kuntien kuntaosuuksien pienentyminen 100 Vanhus- ja vammaispalvelut Asumispalveluiden maksutuottojen lisäys 190 Kasvun ja oppimisen palvelut Johdon tuki, tapaturmavakuutusmaksut 351 Varhaiskasvatus, hoitopäivämaksut -276 Perusopetus, hanketulot 996 Kulttuuri ja liikuntapalvelut Kansalaisopisto, myyntitulot 182 Kulttuuripalvelut, hankkeet 138 Kirjastot 64 Museot, hankkeet ja avustukset 384 Liikuntapalvelut, myyntitulot 1 200 Jyväskylä Sinfonia 103 Jyväskylän kaupunginteatteri, isot produktiot 560 Kaupunkirakennepalvelut Maan myyntivoittojen pieneneminen -2 047 Maankäyttösopimusmaksujen pieneneminen -370 Kankaan alueen vuokratulojen lasku -251 Rakennusvalvontatulojen pieneneminen -236 Muut tulojen alitukset -21 Jätehuollon tulojen kasvu 803 Metsätoimen tulojen nousu (sis. Metso-korvausraha) 413 Tontinvuokratulojen kasvu 516 Pysäköintivirhemaksujen nousu 149

102 Käyttötalousmenojen toteutuminen 2013 TA TA+M TP Muutos 2013 2013 2013 1 000 % Konsernihallinto ja kilpailukyky 33 524 36 292 35 628-664 -1,8 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 312 634 326 866 326 328-538 -0,2 % Vanhus ja vammaispalvelut 117 053 118 349 115 182-3 167-2,7 % Kasvun ja oppimisen palvelut 196 592 197 348 199 164 1 815 0,9 % Kulttuuri ja liikuntapalvelut 47 577 47 616 49 165 1 549 3,3 % Kaupunkirakennepalvelut 59 426 59 547 58 640-907 -1,5 % Toimintamenot palvelukokonaisuudet 766 806 786 018 784 107-1 911-0,2 % Tilapalvelu 51 547 51 556 51 690 134 0,3 % Jyväskylän Seudun Työterveys 8 794 8 800 7 838-962 -10,9 % Talouskeskus 7 559 7 536 6 882-654 -8,7 % Altek Aluetekniikka 19 022 19 184 20 446 1 262 6,6 % Kylän Kattaus 18 747 18 782 18 616-167 -0,9 % Keski-Suomen pelastuslaitos 28 981 29 069 27 382-1 687-5,8 % Toimintamenot Liikelaitokset 134 650 134 926 132 853-2 073-1,5 % Toimintamenot yhteensä 901 456 920 944 916 960-3 984-0,4 % Erojen syyt, TA+M / TP 2013 Konsernihallinto ja kilpailukyky Avustukset (Laajakaista kaikille -hanke) -132 Jykes Oy:n perusrahoitus -303 EU-hankeet -275 Muut toimintamenot 45 Sosiaali- ja terveyspalvelut Erikoissairaanhoidon kustannusten nousu 100 Työllisyyspalveluiden kustannusten nousu 800 Terveyspalveluiden toiminnan menot 500 JYTE kuntien kuntaosuuksien pienentyminen -250 Toimeentulotuen menot -600 Lastensuojelun palveluiden menot -1 100 Vanhus ja vammaispalvelut Henkiöstökulujen alitus -2 000 Avustukset: vammaispalvelut ja palvelusetelit -1 100 Kasvun ja oppimisen palvelut Johdon tukipalvelut -298 Varhaiskasvatus 1 227 Perusopetus 887 Kulttuuri ja liikuntapalvelut Liikuntapalvelut 766 Museot, osa hankekustannuksia 332 Kaupunginteatteri, isojen produktioiden toteutus 288 Kaupunkirakennepalvelut Asuntomessujen pysäköintialueen rakentamisen siirtyminen -452 Kankaan alueen menojen alittuminen -341 Joukko- ja palveluliikenteen tukien säästyminen -362 Vastuualueiden henkilöstömenot ja palvelujen ostot -176 Muut menosäästöt -48 Jätehuollon menojen kasvu, urakka-alueet 472

103 Käyttötalouden nettomenojen toteutuminen 2013 TA TA+M TP Muutos 2013 2013 2013 1 000 % Konsernihallinto ja kilpailukyky 21 788,8 24 048 22 977-1 072-4,5 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 275 118,7 287 574 283 766-3 808-1,3 % Vanhus ja vammaispalvelut 95 053,4 94 983 91 625-3 358-3,5 % Kasvun ja oppimisen palvelut 183 713,0 184 540 185 285 745 0,4 % Kulttuuri ja liikuntapalvelut 39 652,0 39 691 38 590-1 101-2,8 % Kaupunkirakennepalvelut 22 000,8 21 045 21 182 137 0,7 % Toimintakate palvelukokonaisuudet 637 326,7 651 881 643 424-8 457-1,3 % Tilapalvelu -37 455,0-37 446-38 832-1 385 3,7 % Jyväskylän Seudun Työterveys -157,0-151 -676-525 347 % Talouskeskus -761,2-784 -977-193 25 % Altek Aluetekniikka 133,3 295-771 -1 066-362 % Kylän Kattaus 0,0 35-365 -400-1146 % Keski-Suomen pelastuslaitos -718,8-631 -1 800-1 169 185,3 % Toimintakate Liikelaitokset -38 958,7-38 683-43 421-4 738 12,2 % Toimintakate yhteensä 598 368,0 613 199 600 004-13 195-2,2 %

104 Käyttötalousosa yhteensä Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatulot 129 479,5 4 657,5 134 137,0 140 682,8 6 545,8 Toimintamenot -766 806,2-19 211,8-786 018,0-784 106,9 1 911,1 Toimintakate -637 326,7-14 554,3-651 881,0-643 424,1 8 456,9 Konsernihallinto ja kilpailukyky Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Konsernihallinto ja kilpailukyky yhteensä Toimintatulot 11 735,0 509,3 12 244,3 12 651,7 407,4 Toimintamenot -33 523,8-2 768,6-36 292,4-35 628,2 664,2 Toimintakate (sitova) -21 788,8-2 259,3-24 048,1-22 976,5 1 071,6 Kaupunginvaltuusto ja -hallitus Toimintatulot 3 802,0-74,7 3 727,3 3 895,3 168,0 Toimintamenot -9 401,0-1 941,0-11 342,0-11 184,1 157,9 Toimintakate -5 599,0-2 015,7-7 614,7-7 288,8 325,9 Osaamis- ja elinkeinopolitiikka Toimintatulot 140,0 0,0 140,0 140,0 0,0 Toimintamenot -5 616,0 0,0-5 616,0-5 326,9 289,1 Toimintakate -5 476,0 0,0-5 476,0-5 186,9 289,1 Konsernihallinto Toimintatulot 1 753,0 584,0 2 337,0 2 567,7 230,7 Toimintamenot -12 976,8-793,5-13 770,3-13 646,5 123,8 Toimintakate -11 223,8-209,5-11 433,3-11 078,8 354,5 Tietohallinto Toimintatulot 6 040,0 0,0 6 040,0 6 048,7 8,7 Toimintamenot -5 530,0-34,1-5 564,1-5 470,7 93,4 Toimintakate 510,0-34,1 475,9 578,0 102,1

105 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kaupunginvaltuusto ja -hallitus Valtionosuuskompensaatio 3 557,0 0,0 3 557,0 3 557,4 0,4 Elatustuen takautumissaatavat 245,0-74,7 170,3 170,4 0,1 Kaupunginhallitus 0,0 0,0 0,0 16,0 16,0 Tapahtumat ja suhdetoiminta 0,0 0,0 0,0 24,3 24,3 Kansallinen veteraanipäivä 0,0 0,0 0,0 114,2 114,2 Henkilöstökulut kaup.yhteiset 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 Kaupungin yhteiset 0,0 0,0 0,0 13,0 13,0 Toimintatulot yhteensä 3 802,0-74,7 3 727,3 3 895,3 168,0 Kaupunginvaltuusto -420,0 20,0-400,0-443,3-43,3 Kunnallisverotus -3 275,4-90,0-3 365,4-3 390,1-24,7 Jäsenmaksut ja K-S liiton keh.rah. -2 252,6-6,6-2 259,2-2 216,7 42,5 Kaupunginhallitus -1 480,0 95,8-1 384,2-1 315,4 68,8 Avustukset -780,0 0,0-780,0-678,1 101,9 Tapahtumat ja suhdetoiminta -235,0 0,0-235,0-209,6 25,4 Kansallinen veteraanipäivä -100,0 20,0-80,0-162,8-82,8 Ulkoinen tarkastus -346,0 18,3-327,7-321,5 6,2 Maaseutuhallinto -171,4-10,4-181,8-175,7 6,1 Varamääräraha -60,0 0,0-60,0-17,5 42,5 Henkilöstökulut kaup.yht. (varhe) -230,6-8,1-238,7-238,7 0,0 Kaupungin yhteiset -50,0 20,0-30,0-14,6 15,4 Total Korjausrakentaminen Oy 0,0-2 000,0-2 000,0-2 000,0 0,0 Toimintamenot yhteensä -9 401,0-1 941,0-11 342,0-11 184,1 157,9 Avustukset Vesiosuuskuntien inv.avustukset -150,0 0,0-150,0-179,7-29,7 Alvar Aalto Akatemia -75,0 0,0-75,0-75,0 0,0 Jkl:n kesäyliopistoyhdistys ry -15,0 0,0-15,0-15,0 0,0 Pohjoismainen tiedotustoimisto -6,0 0,0-6,0-6,0 0,0 Laajakaista -534,0 0,0-534,0-402,4 131,6 Toimintamenot yhteensä -780,0 0,0-780,0-678,1 101,9

106 Sosiaali- ja terveyspalvelut Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Toimintatulot 37 515,3 1 777,0 39 292,3 42 562,1 3 269,8 Toimintamenot -312 634,0-14 232,1-326 866,1-326 327,8 538,3 Toimintakate (sitova) -275 118,7-12 455,1-287 573,8-283 765,7 3 808,1 Johdon tukipalvelut Toimintatulot 4 049,3 0,0 4 049,3 5 639,2 1 589,9 Toimintamenot -22 754,2-1 649,7-24 403,9-25 348,4-944,5 Toimintakate -18 704,9-1 649,7-20 354,6-19 709,2 645,4 Terveydenhuollon palvelut, Jkl Toimintatulot 8 569,8 400,0 8 969,8 9 464,1 494,3 Toimintamenot -83 608,0-3 388,8-86 996,8-87 371,0-374,2 Toimintakate -75 038,2-2 988,8-78 027,0-77 906,9 120,1 Terveydenhuollon palvelut, Muut Toimintatulot 11 146,9 0,0 11 146,9 11 055,6-91,3 Toimintamenot -11 146,9 15,3-11 131,6-10 872,9 258,7 Toimintakate 0,0 15,3 15,3 182,6 167,3 Erikoissairaanhoidon palvelut Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 1 012,9 1 012,9 Toimintamenot -136 323,3-7 513,2-143 836,5-143 955,3-118,8 Toimintakate -136 323,3-7 513,2-143 836,5-142 942,5 894,0 Sosiaalipalvelut Toimintatulot 13 749,3 1 377,0 15 126,3 15 390,4 264,1 Toimintamenot -58 801,6-1 695,7-60 497,3-58 780,1 1 717,2 Toimintakate -45 052,3-318,7-45 371,0-43 389,7 1 981,3

107 Vanhus- ja vammaispalvelut Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Vanhus- ja vammaispalvelut yhteensä Toimintatulot 22 000,0 1 366,0 23 366,0 23 557,5 191,5 Toimintamenot -117 053,4-1 295,5-118 348,9-115 182,1 3 166,8 Toimintakate (sitova) -95 053,4 70,5-94 982,9-91 624,6 3 358,3 Johdon tukipalvelut Toimintatulot 135,4-14,0 121,4 93,8-27,6 Toimintamenot -331,4-211,6-543,0-544,9-1,9 Toimintakate -196,0-225,6-421,6-451,2-29,6 Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Toimintatulot 141,0 96,0 237,0 257,7 20,7 Toimintamenot -20 466,1 196,8-20 269,3-18 123,5 2 145,8 Toimintakate -20 325,1 292,8-20 032,3-17 865,7 2 166,6 Kotona asumisen tukeminen Toimintatulot 9 932,0 692,0 10 624,0 10 763,2 139,2 Toimintamenot -48 417,5 238,7-48 178,8-47 128,6 1 050,2 Toimintakate -38 485,5 930,7-37 554,8-36 365,4 1 189,4 Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Toimintatulot 11 791,6 592,0 12 383,6 12 442,8 59,2 Toimintamenot -47 838,4-1 519,4-49 357,8-49 385,0-27,2 Toimintakate -36 046,8-927,4-36 974,2-36 942,2 32,0

108 Kasvun ja oppimisen palvelut Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kasvun ja oppimisen palvelut yhteensä Toimintatulot 12 878,5-70,8 12 807,7 13 878,3 1 070,6 Toimintamenot -196 591,5-756,6-197 348,1-199 163,6-1 815,5 Toimintakate (sitova) -183 713,0-827,4-184 540,4-185 285,3-744,9 Johdon tukipalvelut Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 350,7 350,7 Toimintamenot -1 429,0-27,6-1 456,6-1 158,3 298,3 Toimintakate -1 429,0-27,6-1 456,6-807,6 649,0 Varhaiskasvatuspalvelut Toimintatulot 8 764,4 0,0 8 764,4 8 488,6-275,8 Toimintamenot -79 179,6-222,8-79 402,4-80 629,4-1 227,0 Toimintakate -70 415,2-222,8-70 638,0-72 140,8-1 502,8 Perusopetuspalvelut Toimintatulot 4 114,1-70,8 4 043,3 5 039,0 995,7 Toimintamenot -115 982,9-506,2-116 489,1-117 375,8-886,7 Toimintakate -111 868,8-577,0-112 445,8-112 336,8 109,0

109 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kulttuuri- ja liikuntapalvelut yhteensä Toimintatulot 7 925,2 0,0 7 925,2 10 575,3 2 650,1 Toimintamenot -47 577,2-38,7-47 615,9-49 165,3-1 549,4 Toimintakate (sitova) -39 652,0-38,7-39 690,7-38 590,0 1 100,7 Johdon tukipalvelut Toimintatulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintamenot -168,9-5,8-174,7-178,9-4,2 Toimintakate -168,9-5,8-174,7-178,9-4,2 Kansalaisopisto Toimintatulot 1 284,1 0,0 1 284,1 1 466,2 182,1 Toimintamenot -4 432,2-40,3-4 472,5-4 431,0 41,5 Toimintakate -3 148,1-40,3-3 188,4-2 964,8 223,6 Kulttuuripalvelut Toimintatulot 271,6 0,0 271,6 409,7 138,1 Toimintamenot -1 939,8-12,6-1 952,4-2 038,7-86,3 Toimintakate -1 668,2-12,6-1 680,8-1 629,0 51,8 Kirjastopalvelut Toimintatulot 594,3 0,0 594,3 658,4 64,1 Toimintamenot -8 573,6-70,4-8 644,0-8 694,0-50,0 Toimintakate -7 979,3-70,4-8 049,7-8 035,6 14,1 Museopalvelut Toimintatulot 396,9 0,0 396,9 784,6 387,7 Toimintamenot -4 461,3 45,9-4 415,4-4 747,9-332,5 Toimintakate -4 064,4 45,9-4 018,5-3 963,2 55,3 Liikuntapalvelut Toimintatulot 4 091,7 0,0 4 091,7 5 297,4 1 205,7 Toimintamenot -18 109,3 60,9-18 048,4-18 815,2-766,8 Toimintakate -14 017,6 60,9-13 956,7-13 517,8 438,9 Jyväskylän Sinfonia Toimintatulot 240,7 0,0 240,7 344,3 103,6 Toimintamenot -2 912,5-8,6-2 921,1-3 001,6-80,5 Toimintakate -2 671,8-8,6-2 680,4-2 657,3 23,1 Jyväskylän kaupunginteatteri Toimintatulot 1 045,9 0,0 1 045,9 1 614,6 568,7 Toimintamenot -5 360,7-7,8-5 368,5-5 656,7-288,2 Toimintakate -4 314,8-7,8-4 322,6-4 042,0 280,6 Avustukset Toimintamenot -1 618,9 0,0-1 618,9-1 601,4 17,5 Toimintakate -1 618,9 0,0-1 618,9-1 601,4 17,5

110 Kaupunkirakennepalvelut Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kaupunkirakennepalvelut yhteensä Toimintatulot 37 425,5 1 076,0 38 501,5 37 457,8-1 043,7 Toimintamenot -59 426,3-120,3-59 546,6-58 639,9 906,7 Toimintakate (sitova) -22 000,8 955,7-21 045,1-21 182,1-137,0 Johdon tukipalvelut ja erityishankkeet Toimintatulot 1 184,7 0,0 1 184,7 969,6-215,1 Toimintamenot -16 722,4-64,5-16 786,9-15 901,5 885,4 Toimintakate -15 537,7-64,5-15 602,2-14 931,9 670,3 Liikenne- ja viheralueet Toimintatulot 14 319,8 1 076,0 15 395,8 16 345,6 949,8 Toimintamenot -30 372,8-24,3-30 397,1-31 142,4-745,3 Toimintakate -16 053,0 1 051,7-15 001,3-14 796,9 204,4 Maankäyttö Toimintatulot 17 882,5 0,0 17 882,5 16 453,8-1 428,7 Toimintamenot -5 970,5-27,5-5 998,0-5 737,7 260,3 Toimintakate 11 912,0-27,5 11 884,5 10 716,1-1 168,4 Rakentaminen ja ympäristö Toimintatulot 4 038,5 0,0 4 038,5 3 688,9-349,6 Toimintamenot -6 360,6-4,0-6 364,6-5 858,2 506,4 Toimintakate -2 322,1-4,0-2 326,1-2 169,4 156,7

111 Jyväskylän kaupungin liikelaitokset Liikelaitokset 2013 / Tuloslaskelma 1000 euroa Tilapalvelu Työterveys Talous- Kylän Altek Pelastus- Yhteensä Aalto keskus Kattaus Aluetekn. laitos Toimintatuotot 90 522 8 513 7 859 18 981 21 217 29 182 176 274 Toimintakulut -51 690-7 838-6 882-18 616-20 446-27 382-132 853 TOIMINTAKATE 38 832 676 977 365 771 1 800 43 421 Rahoitustuotot ja -kulut -18 154 1-14 0 3-25 -18 188 Korkotuotot 0 Muut rahoitustuotot 47 0,6 0,1 3,3 0,5 52 Peruspääoman korko -18 200-18 200 Korkokulut -24,9-25 Muut rahoituskulut -1,1 0,0-13,7-0,1 0,0-0,1-15 VUOSIKATE 20 678 676 963 365 774 1 775 25 232 Poistot -44 394 0-539 0-193 -1 187-46 314 Satunnaiset erät 24 335 0 2 136 0 0 0 26 471 TILIKAUDEN TULOS 618 676 2 560 365 581 588 5 389 Poistoeron lisäys/vähennys 0 0 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ 618 676 2 560 365 581 588 5 389 Kumulatiivinen yli- / alijäämä 893 22 424-437 1 200 2 678 4 781 Liikelaitokset 2013 / Rahoituslaskelma 1000 euroa Tilapalvelu Työterveys Talous- Kylän Altek Pelastus- Yhteensä Aalto keskus Kattaus Aluetekn. laitos TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate 20 678 676 963 365 774 1 775 25 232 Satunnaiset erät 24 335 2 136 26 471 Tulorahoituksen korjauserät -1 066 223-843 Toiminnan rahavirta 43 947 676 3 099 365 998 1 775 50 860 Investointimenot -21 155-533 -218-1 569-23 475 Rahoitusosuudet inv.menoihin 100 274 374 Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 1 916 72 1 988 Investointien rahavirta -19 138 0-533 0-147 -1 295-21 113 Toiminnan ja inv. rahavirta 24 808 676 2 566 365 851 480 29 747 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäykset 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 Antolainauksen muutokset 0 0 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Lainakannan muutokset 0 0 0 0 0 0 0 Oman pääoman muutokset -23 240 0 0 0 0 0-23 240 Muut maksuvalm. muutokset -1 569-676 -2 566-365 -851-480 -6 508 Rahoituksen rahavirta -24 808-676 -2 566-365 -851-480 -29 747 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0-0,2 0,0-0,2

112 TILAPALVELU 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos 1 000 % Toimintatuotot 69 642 71 179 74 785 80 955 90 522 9 566 12 % Toimintakulut -38 125-41 722-43 811-46 167-51 690-5 523 12 % TOIMINTAKATE 31 518 29 457 30 974 34 789 38 832 4 043 12 % Rahoitustuotot ja -kulut -19 487-15 458-16 475-16 922-18 154-1 231 7 % VUOSIKATE 12 030 13 999 14 499 17 866 20 678 2 812 16 % Poistot ja arvonalentumiset -12 749-16 365-14 215-16 571-44 394-27 823 168 % Satunnaiset erät 0 0 0 0 24 335 24 335 0 % TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -719-2 365 284 1 295 618-677 -52 % Kumulatiivinen yli- / alijäämä 1 061-1 304-1 020 275 893 618 225 % TOIMINNAN RAHAVIRTA 11 977 13 605 14 207 17 813 43 947 26 133 147 % Investointimenot -41 674-39 492-49 149-45 798-21 155 24 643-54 % Rahoitusosuudet inv.menoihin 1 170 435 3 485 1 900 100-1 800-95 % Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 4 684 9 026 834 7 311 1 916-5 395-74 % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -35 820-30 031-44 831-36 587-19 138 17 448-48 % ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET -22-88 -48 0 0 0 0 % OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 24 463 18 685 34 935 22 147-23 240-45 386-205 % MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET -598-2 171-4 263-3 373-1 569 1 805-53 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 23 843 16 426 30 623 18 773-24 808-43 582-232 % Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 % Vakituinen henkilöstö 29 29 28 29 30 1 3 % TYÖTERVEYS AALTO 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos 1 000 % Toimintatuotot 3 681 4 289 7 621 7 987 8 513 526 7 % Toimintakulut -3 542-4 255-7 674-8 661-7 838 823-10 % TOIMINTAKATE 139 34-53 -674 676 1 349-200 % Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 1 0 55 % VUOSIKATE 139 34-52 -673 676 1 349-200 % TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 139 34-52 -673 676 1 349-200 % Kumulatiivinen yli- / alijäämä 37 71 19-654 22 676-103 % TOIMINNAN RAHAVIRTA 136 34-52 -673 676 1 349-200 % MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET -136-34 52 673-676 -1 349-200 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -136-34 52 673-676 -1 349-200 % Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 % Vakituinen henkilöstö 46 48 90 92 89-3 -3 % TALOUSKESKUS 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos 1 000 % Toimintatuotot 6 406 6 192 6 687 7 465 7 859 395 5 % Toimintakulut -5 372-5 766-7 108-8 283-6 882 1 401-17 % TOIMINTAKATE 1 034 426-421 -819 977 1 796-219 % Rahoitustuotot ja -kulut -6-5 0 0-14 -13 6071 % VUOSIKATE 1 028 420-421 -819 963 1 782-218 % Poistot ja arvonalentumiset -357-380 -468-569 -539 30-5 % Satunnaiset erät 0 0 0 0 2 136 2 136 0 % TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 671 41-888 -1 388 2 560 3 948-284 % Kumulatiivinen yli- / alijäämä 100 141-748 -2 136 424 2 560-120 % TOIMINNAN RAHAVIRTA 1 028 420-421 -819 3 099 3 918-479 % Investointimenot -1 792-189 -363-35 -533-498 1430 % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -1 792-189 -363-35 -533-498 1430 % MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET 764-232 784 854-2 566-3 420-401 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 764-232 784 854-2 566-3 420-401 % Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0 0-100 % Vakituinen henkilöstö 83 83 96 93 85-8 -9 %

113 ALTEK ALUETEKNIIKKA 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos 1 000 % Toimintatuotot 22 157 20 607 20 308 20 009 21 217 1 208 6 % Toimintakulut -22 030-19 661-20 423-20 347-20 446-99 0 % TOIMINTAKATE 126 946-115 -338 771 1 109-328 % Rahoitustuotot ja -kulut 5 6 0 0 3 3-33159 % VUOSIKATE 131 951-115 -338 774 1 113-329 % Poistot ja arvonalentumiset -146-117 -140-178 -193-15 9 % TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -15 834-255 -516 581 1 097-213 % Kumulatiivinen yli- / alijäämä 556 1 390 1 135 619 1 200 581 94 % TOIMINNAN RAHAVIRTA 131 1 022-181 -409 998 1 406-344 % Investointimenot -47-65 -334-160 -218-59 37 % Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 30 14 35 0 72 72 0 % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -17-51 -299-160 -147 13-8 % MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET -114-971 480 568-851 -1 419-250 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -114-971 480 568-851 -1 419-250 % Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 % Vakituinen henkilöstö 201 188 179 173 166-7 -4 % KYLÄN KATTAUS 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos 1 000 % Toimintatuotot 15 153 15 332 17 343 17 337 18 981 1 644 9 % Toimintakulut -14 476-14 719-18 313-18 932-18 616 316-2 % TOIMINTAKATE 677 613-970 -1 595 365 1 960-123 % Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 0 0-101 % VUOSIKATE 677 613-970 -1 595 365 1 960-123 % TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 677 613-970 -1 595 365 1 960-123 % Kumulatiivinen yli- / alijäämä 1 150 1 763 794-802 -437 365-46 % TOIMINNAN RAHAVIRTA 677 613-970 -1 595 365 1 960-123 % MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET -677-613 970 1 595-365 -1 960-123 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 336-613 970 1 595-365 -1 960-123 % Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 % Vakituinen henkilöstö 209 203 228 226 225-1 0 % KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos 1 000 % Toimintatuotot 21 104 22 166 26 083 28 255 29 182 926 3 % Toimintakulut -20 229-20 851-23 974-27 047-27 382-335 1 % TOIMINTAKATE 876 1 316 2 108 1 208 1 800 592 49 % Rahoitustuotot ja -kulut -19-33 -23-19 -25-5 26 % VUOSIKATE 857 1 283 2 085 1 189 1 775 587 49 % Poistot ja arvonalentumiset -474-597 -822-1 029-1 187-158 15 % TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 383 686 1 262 159 588 429 269 % Kumulatiivinen yli- / alijäämä 178 864 1 930 2 090 2 678 588 28 % TOIMINNAN RAHAVIRTA 857 1 269 2 060 1 189 1 775 587 49 % Investointimenot -1 426-1 153-1 560-1 846-1 569 277-15 % Rahoitusosuudet inv.menoihin 232 309 192 207 274 66 32 % Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 0 13 43 0 0 0 0 % INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -1 193-831 -1 325-1 638-1 295 343-21 % LAINAKANNAN MUUTOKSET 1 029 0 0 0 0 0 0 % OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 0 0 0-196 0 196-100 % MUUT MAKSUVALM. MUUTOKSET -693-439 -735 646-480 -1 126-174 % RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 336-439 -735 450-480 -930-207 % Rahavarojen muutos 0 0 0 0 0 0-100 % Vakituinen henkilöstö 215 208 246 271 275 4 1 %

114 2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailussa liikelaitoksia ei yhdistellä muuhun talouteen rivi riviltä, liikelaitosten maksama sijoitetun pääoman tuotto esitetään rivillä korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta. Toteutumisvertailuun sisältyvät myös kaikki palvelualueiden väliset kaupungin sisäiset erät, joten tässä esitettävä tuloslaskelma poikkeaa näiltä osin tilinpäätöksen mukaisesta virallisesta vuoden 2013 tuloslaskelmasta. 1 000 euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatulot 129 479,5 4 657,5 134 137,0 140 682,8 6 545,8 Myyntitulot 36 358,3 1 121,7 37 480,0 42 351,4 4 871,4 Maksutulot 43 210,8 1 733,8 44 944,6 44 787,7-156,9 Tuet ja avustukset 21 936,7 1 412,8 23 349,5 25 133,3 1 783,8 Muut toimintatulot 27 973,7 389,2 28 362,9 28 410,4 47,5 Toimintamenot -766 806,2-19 211,8-786 018,0-784 106,9 1 911,1 Henkilöstömenot -291 866,9-722,3-292 589,2-289 014,8 3 574,4 Palvelujen ostot -305 547,8-11 188,1-316 735,9-320 198,5-3 462,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -20 196,9-23,6-20 220,5-19 099,3 1 121,2 Avustukset muille -71 726,9-3 572,2-75 299,1-73 606,0 1 693,1 Avustukset liikelaitoksille 0,0 0,0 0,0-43,0-43,0 Muut toimintamenot -77 467,7-3 705,6-81 173,3-82 145,3-972,1 Toimintakate -637 326,7-14 554,3-651 881,0-643 424,1 8 456,9 Verotulot 468 500,0 0,0 468 500,0 478 130,8 9 630,8 Valtionosuudet 142 616,9 2 013,5 144 630,4 144 276,9-353,5 Rahoitustulot ja -menot: 25 786,2 2 630,0 28 416,2 30 056,2 1 640,0 Korkotulot muilta 16 511,0 0,0 16 511,0 16 492,7-18,3 Korkotulot liikelaitoksilta 65,9 0,0 65,9 23,4-42,5 Muut rahoitustulot muilta 649,8 830,0 1 479,8 2 402,9 923,1 Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta 18 200,0 0,0 18 200,0 18 200,0 0,0 Korkomenot -9 600,5 1 800,0-7 800,5-7 026,5 774,0 Muut rahoitusmenot -40,0 0,0-40,0-36,3 3,7 Vuosikate -423,6-9 910,8-10 334,4 9 039,8 19 374,2 Poistot ja arvonalentumiset -28 555,0 2 529,4-26 025,6-26 445,5-419,9 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0-26 470,7-26 470,7 Satunnaiset tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset menot -27 060,0 589,3-26 470,7-26 470,7 0,0 Tilikauden tulos -56 038,6-6 792,1-62 830,7-43 876,4 18 954,3 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 340,4 0,0 340,4 340,4 0,0 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,0 0,0 0,0-4,4-4,4 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -55 698,2-6 792,1-62 490,3-43 540,4 18 949,9 Verotulot olivat tilinpäätösvuonna yhteensä 478,1 milj. euroa ja toteutuivat 9,6 milj. euroa talousarviota parempana. Valtionosuudet olivat 144,3 milj. euroa ja toteutuivat 0,3 miljoonaa muutettua talousarviota pienempinä. Rahoitustulot ja -menot olivat yhteensä 28,4 milj. euroa ja toteutuivat 1,6 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Tähän vaikuttivat erityisesti talousarviossa arvioitua alhaisempi korkotaso sekä kaupungin saamat osinkotuotot. Korkokulut olivat 0,8 milj. euroa talousarviota vähemmän ja muut rahoitustuotot 0,9 milj. euroa talousarviota enemmän.

115 Verotulojen erittely 1 000 euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot 468 500,0 0,0 468 500,0 478 130,8 9 630,8 Kunnan tulovero 413 700,0 0,0 413 700,0 422 619,2 8 919,2 Osuus yhteisöveron tuotosta 17 900,0 0,0 17 900,0 18 164,9 264,9 Kiinteistövero 36 900,0 0,0 36 900,0 37 346,7 446,7 Tulovero-% Verotettava tulo Muutos-% Verovuosi 2002 18,52 1 412 560 4,4 % Verovuosi 2003 18,52 1 449 386 2,6 % Verovuosi 2004 18,52 1 486 565 2,6 % Verovuosi 2005 18,55 1 547 692 4,1 % Verovuosi 2006 18,69 1 619 807 4,7 % Verovuosi 2007 18,69 1 737 740 7,3 % Verovuosi 2008 18,69 1 856 708 6,8 % Verovuosi 2009 18,50 1 868 683 0,6 % Verovuosi 2010 19,00 1 896 354 1,5 % Verovuosi 2011 19,00 1 962 509 3,5 % Verovuosi 2012 19,50 2 019 954 2,9 % Verovuosi 2013 * Arvio 20,00 2 097 907 3,9 % Kiinteistöveroprosentit Vero-% Vakituiset asuinrakennukset 0,50 % Muut asuinrakennukset 1,10 % Yleinen kiinteistövero 1,15 % Voimalaitokset 2,85 % Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % Valtionosuuksien erittely 1 000 euroa Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Valtionosuudet 124 979,3 7 344,9 144 630,4 144 276,9-353,5 Peruspalveluiden valtionosuus 175 482,1-546,4 174 935,7 174 765,4-170,3 Verotuloihin perustuva valtionos. tasaus 3 164,0 137,2 3 301,2 3 301,2 0,0 Järjestelmämuutoksen tasaus 1 194,0 0,0 1 194,0 1 194,0 0,0 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus -37 223,2 2 422,7-34 800,5-34 983,7-183,2

116 2.2.3 Investointien toteutuminen Valtuustoon nähden sitovia ovat seuraavat investointimenot ja -tulot: - Maa- ja vesialueet - Irtain käyttöomaisuus - Osakkeet ja osuudet - Tilapalvelun investointimenojen loppusumma - Yhdyskuntarakentaminen / urheilu- ja retkeilyalueet - Yhdyskuntarakentaminen / kunnallistekniikka Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Maa- ja vesialueet Tulot (sitova) 500,0 0,0 500,0 886,3 386,3 Menot (sitova) -6 000,0 0,0-6 000,0-5 965,1 34,9 Netto -5 500,0 0,0-5 500,0-5 078,8 421,2 Irtain käyttöomaisuus Konsernihallinto ja kilpailukyky 0,0 0,0 0,0 532,7 532,7 Tulot yhteensä (sitova) 0,0 0,0 0,0 532,7 532,7 Konsernihallinto ja kilpailukyky -2 279,0-751,4-3 030,4-2 322,6 707,8 Sosiaali- ja terveyspalvelut -913,0 110,0-803,0-422,4 380,6 Vanhus- ja vammaispalvelut -527,0 0,0-527,0-367,0 160,0 Kasvun ja oppimisen palvelut -3 695,0-27,6-3 722,6-3 017,7 704,9 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut -400,0-441,3-841,3-851,3-10,0 Kaupunkirakennepalvelut -280,0-55,7-335,7-190,7 145,0 Menot yhteensä (sitova) -8 094,0-1 166,0-9 260,0-7 171,7 2 088,3 Netto -8 094,0-1 166,0-9 260,0-6 638,9 2 621,1 Tipan sijoituspääoman lisäys Tulot 0,0 0,0 0,0 23 239,5 23 239,5 Menot 23 544,0 0,0 23 544,0 0,0-23 544,0 Netto 23 544,0 0,0 23 544,0 23 239,5-304,5 Osakkeet ja osuudet Tulot (sitova) 0,0 0,0 0,0 34,7 34,7 Menot (sitova) -1 600,0 279,6-1 320,4-54 973,1-53 652,7 Netto -1 600,0 279,6-1 320,4-54 938,4-53 618,0 Osakkeet ja osuudet yhteensä Tulot 0,0 0,0 0,0 23 274,2 23 274,2 Menot 21 944,0 279,6 22 223,6-54 973,1-77 196,7 Netto 21 944,0 279,6 22 223,6-31 698,9-53 922,5 Urheilu- ja retkeilyalueet Tulot (sitova) 0,0 0,0 0,0 444,0 444,0 Menot (sitova) -1 000,0-432,5-1 432,5-1 837,4-404,9 Netto -1 000,0-432,5-1 432,5-1 393,4 39,1

117 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kunnallistekniikka Katupalvelut Tulot 0,0 1 535,0 1 535,0 1 494,0-41,0 Menot -13 300,0-4 511,0-17 811,0-17 737,9 73,1 Netto -13 300,0-2 976,0-16 276,0-16 243,9 32,1 Viherpalvelut Menot -1 200,0-400,0-1 600,0-1 369,2 230,8 Netto -1 200,0-400,0-1 600,0-1 369,2 230,8 Satamapalvelut Menot -500,0 0,0-500,0-561,7-61,7 Netto -500,0 0,0-500,0-561,7-61,7 Kunnallistekniikka yhteensä Tulot (sitova) 0,0 1 535,0 1 535,0 1 494,0-41,0 Menot (sitova) -15 000,0-4 911,0-19 911,0-19 668,8 242,2 Netto -15 000,0-3 376,0-18 376,0-18 174,8 201,2 KAIKKI YHTEENSÄ Tulot 500,0 1 535,0 2 035,0 26 631,2 24 596,2 Menot -8 150,0-6 229,9-14 379,9-89 616,0-75 236,1 Netto -7 650,0-4 694,9-12 344,9-62 984,8-50 639,9 Maan osto ja myynti Maata ostettiin päivitetyn maanhankintaohjelman mukaisesti ja maanostomääräraha 6 M käytettiin tarkkaan. Raakamaakauppoja tehtiin mm. Savulahdessa. Rakennettuja kiinteistöjä ostettiin mm. Vaajakoskella (Vaajala). Lisäksi määrärahoista rahoitettiin isoja purkukohteita kuten Säynätsalon koulu ja Kortepohjassa As Oy Pehtoori. Maanmyynnissä näkyi rakentamisen huono suhdanne. Useita tonttivarauksia jatkettiin, mutta toisaalta varausten peruutuksia ei tullut normaalia enempää. Maan myyntivoitoksi jäi noin 9,6 M. Toteutuma jäi alkuperäisestä talousarviosta yli 2 M, mutta kesän jälkeen päivitetystä arviosta enää 0,4 M. Suurimmat tehdyt kaupat koskivat Puukuokan ja Kortepohjan keskustan tontteja. Omakotitalotonttien kauppoja tehtiin hieman aiempaa vuotta enemmän. Tonttivaranto on sekä asunto- että yritystonttien osalta hyvä. Urheilu- ja retkeilyalueiden investoinnit Urheilu- ja retkeilyalueiden rakentamiseen on ollut vuodelle 2013 käytettävissä uudelleenbudjetoinnit mukaan lukien 1 432 500 euroa, toteutuma 2013: 1 393 385 euroa, erotuksesta ehdotetaan uudelleen budjetoitavaksi vuodelle 2014: 39 000 euroa. Toteutuneita kohteita: Matti Nykäsen mäen tornihissin uusiminen Matti Nykäsen mäen lämmitysjärjestelmän, viemäröinnin ja ilmanvaihdon uusiminen K 64 kesä hyppyrimäen kylmäputkiston uusiminen ja mäkiprofiilin muuttaminen Uusien juniorimäkien hissin suojarakennuksen rakentaminen Korpilahden ministadionin valaistuksen rakentaminen Viitaniemen liikuntapuiston kentän kylmäputkiston uusiminen, tekonurmen uusiminen, vesipostien ja salaojien rakentaminen, uuden kuuluttamon rakentaminen ja pihojen asfaltointi

118 Harjun urheilukentän eteläisenpuolen katsomonkaiteiden uusiminen, harjun pelikellon uusiminen Hiihdon SM-kisoihin kilpareittien peruskorjaus Halssilan liikuntapuiston kaukalon uusiminen Valaistuksien uusiminen ulkoilureiteille yhdessä kaupunkirakennepalvelujen kanssa Ulkoilureittien peruskorjausta noin 20 km Säynätsalon traktoritallin rakentaminen Mämminiemen saunarakennuksen vesikaton uusiminen, wc-tilojen kaivojen rakentaminen Hangasjärven retkikämpän ja saunan kunnostaminen Halssilan huoltorakennuksen sosiaalitilojen kunnostaminen Pallokenttien peruskorjausta Skeittihallin rakenteiden uusimista Viitaniemen liikuntapuiston lippukopin rakentaminen. Vuodelle 2014 uudelleen budjetoidaan kulttuuri- ja liikuntapalvelujen vastuualueelle vuoden 2013 urheilu- ja retkeilyalueiden määrärahasta Tuomiojärven ranta-alueen kehittämiseen 25 000 euroa sekä Korpilahden Koulumäen kaukalon pohjaamiseen 14 000 euroa. Kunnallistekniikan investoinnit Kunnallistekniikan investointien bruttomenot jäivät hiukan alle muutetun talousarvion mukaisesta tavoitteesta. Katu- ja viherpalveluiden menot alittuvat ja satamapalveluiden osalta menot ylittyvät. Katupalveluiden merkittävimmät alitukset olivat Matinmäen asuntoalueen ja Kuokkalan Kehän urakassa, joista Kehän valmistuminen ja loppulaskutus siirtyivät seuraavalle vuodelle. Vastaavasti merkittävimmät ylitykset olivat Äijälänrannassa ja Lutakon aukiolla, joiden osalta työt jatkuvat vuonna 2014. Viherpalveluiden merkittävin alitus oli Äijälänrannassa, koska osa töistä siirtyi seuraavalle vuodelle. Investointitulot alittuivat hieman ennakoidusta. Kankaan alueen talous Kankaan kiinteistön hallinnassa vuosi 2013 oli merkittävä. Paperikone 4 purettiin ja sillä on pienentävä vaikutus sekä Kankaan menoihin että tuloihin seuraavien vuosien aikana. Tehdaskiinteistön hallinnassa ylläpitokustannusten vähentäminen sähkön- ja lämmönkulutuksen osalta jatkui onnistuneesti. Vuoden loppuun mennessä lähes kaikki uuden paperitehtaan lämpimät tilat oli vuokrattu. Maankäytön suunnittelussa ja kehittämisessä päättyi valmisteleva vaihe osayleiskaavan vahvistumisen ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmien myötä. 1 000 e 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Kaikki menot vuosittain 13 481 3 368 2 223 2 176 21 248 - käyttötalous 230 2 703 2 144 1 970 7 047 - investoinnit 13 251 665 79 206 14 201 Kaikki tulot vuosittain 25 1 638 778 893 3 334 - käyttötalous 25 1 063 778 893 2 759 - investoinnit 575 0 575 Kate vuosittain 13 456 1 729 1 446 1 283 17 914 Poistot rakennuksista 71 431 431 431 1 364 Poistot kunnallistekniikasta 8 35 43

119 Irtain käyttöomaisuus Konsernihallinto ja kilpailukyky Kaupunginhallitus Kaupungintalon peruskorjaukseen liittyen on tehty tilasuunnitelma sekä sisustuslinjaukset valitun aikakauden mukaisesti. Vuoden 2013 aikana on sovittujen linjausten perusteella hankittu irtaimistoa sekä kunnostettu vanhoja kalusteita yhteensä 612 815,77 euron edestä. Tavoitteena oli toteuttaa kaupungintalon irtaimiston ja laitteiden hankinta kokonaisuudessaan vuosien 2011 2013 aikana. Kaikkia hankintoja ei kuitenkaan ollut mahdollista tehdä vuoden 2013 loppuun mennessä. Esimerkiksi AV-urakan lopputarkastus sekä viimeinen maksuerä siirtyivät vuodelle 2014. Vuodelle 2013 budjetoidusta summasta käyttämättä jäi 113 584,23 euroa, mistä esitetään uudelleenbudjetoitavaksi 38 000 euroa. Tietohallinto Palvelukokonaisuuksien ja liikelaitosten investoinnit (irtain käyttöomaisuus) ict-hankkeisiin on keskitetty tietohallinnon määrärahoiksi. Ict-ohjausryhmä hyväksyy tai hylkää määrärahaesitykset ja päättää tarkemmasta määrärahojen käytöstä hanke-esitysten perusteella Materiaali-, talous- ja henkilöstöhallinnon toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisinvestointien määräraha vuonna 2013 oli 979 000 euroa, josta 500 000 euroa vuodelle 2013 budjetoitua ja 479 000 euroa vuodelta 2012 uudelleenbudjetoitua määrärahaa. Määrärahasta käytettiin vuonna 2013 yhteensä 806 000 euroa. Määräraha käytettiin suunnitelman mukaisesti kaupungin sisäiseen SAP-ERP-kehittämiseen painopisteen ollessa pitempiaikaisten, keskeneräisten käyttöönottoprojektien loppuun saattamiseen. Näistä merkittävimmät, sähköinen työsopimusprosessi ja verkkolaskutus otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2013 aikana. Lisäksi määrärahalla toteutettiin useita pienempiä kehityshankkeita liittyen materiaali-, henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien ja raportoinnin parantamiseen Jyväskylän kaupunkikonsernissa. Merkittävin osa rahasta käytettiin suunnitelman mukaisesti SAPlisenssihankintoihin Jyväskylän kaupungin SAP-käyttäjämäärän kasvun vuoksi sekä Keski- Suomen sairaanhoitopiirille toimitettuun SAP HR- laajennukseen liittyen. Sairaanhoitopiiri maksaa, kaupungin ja sairaanhoitopiirin välisen sopimuksen mukaisesti, osuutensa lisenssilaajennuksesta vuosittaista investoinnin poistomenoa vastaavana summana käyttö- ja ylläpitoveloitusten yhteydessä. Kaikkia vuodelle 2013 suunniteltuja kehitystöitä, erityisesti liittyen järjestelmän toimintavarmuuteen ja teknisiin parannuksiin, ei pystytty toteuttamaan mm. henkilöresursseissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Määrärahasta jäi käyttämättä 172 000 euroa ja sitä esitetään uudelleen budjetoitavaksi vuoden 2014 määrärahaan. Itsepalvelun ja sähköisen asioinnin hankkeisiin oli varattu 140 000, josta käytettiin 100 270. Käyttämättä jäänyttä hankerahaa esitetään uudelleenbudjetoitavaksi 39 000. Tarkoituksena on laajentaa ASKI-asiakirjahallintoa extranet-toteutukseen. Perusrekisterijärjestelmien päivitykseen oli varattu 60 000, josta käytettiin 32 780. Käyttämättä jäänyttä hankerahaa esitetään uudelleenbudjetoitavaksi 27 000. Uuden varakonesalin, data- ja puhelinverkon hallinnan, verkkokapasiteetin ja perusinfrastruktuurin päivityksiin ja uudistuksiin varatusta 375 000 määrärahasta käytettiin 266 598. Uudelleen budjetoitavaksi esitetään 108 000. Uusien tekniikoiden käyttöönotto ajoittuu useammalle vuodelle. Flexim-ajantarkkailujärjestelmän päivitykseen oli varattu 100 000, josta käytettiin 56 024. Uudelleen budjetoitavaksi esitetään 43 000. Uudistuksen toteutus jatkuu vuonna 2014. Rakennusvalvonnan dokumenttiarkiston sähköiseen asiointipalveluun (LouhiKauppa) varattua 40 000 määrärahaa käytettiin 41 080.

120 Organisaatiouudistuksia tukeviin tietojärjestelmämuutoksiin oli varattu 50 000. Käyttämättä jäänyt määräraha esitetään uudelleen budjetoivaksi päivähoidon palvelusetelin maksatusprosessin kehittämiseen. Terveydenhuollon palveluihin varatusta 286 000 määrärahasta (586 000 300 000 LTA) on käytetty 258 602 mm. Effica 4.1 versiopäivitykseen ja ereseptiin liittyviin hankintoihin. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on pilotoinut Itseilmoittautumis-ohjelmaa Väistö 3 tiloissa menestyksekkäästi loppuvuonna 2013. Potilaat ovat olleet tyytyväisiä ja resurssisäästöä on tullut siitä, kun ilmoittautuminen tapahtuu henkilöresurssin sijasta sähköisenä palveluna. Käyttöönottoon ei budjetoitu vuodelle 2014 epävarman käytettävyyden vuoksi. Nyt saadun uuden tiedon mukaan olisi resurssiviisasta ottaa mahdollisimman nopeasti terveydenhuollossa itseilmoittautuminen käyttöön. Uudelleen budjetoitavaksi esitetään 23 000. Vanhus- ja vammaispalveluihin oli varattu 113 000, josta käytettiin Effica RAI -liittymiin 28 456. Raportointiohjelman (Effica) hankkimiseen on varattu 60 000 vuodelle 2014. Ohjelma palvelee terveydenhuoltoa ja vanhus- ja vammaispalveluita. Tarjouksen mukaan hinta on 77 800. Käyttöönotosta aiheutuvat kulut ovat noin 115 000. Uudelleen budjetoitavaksi esitetään 56 000. Sosiaali- ja perhepalveluihin oli varattu 41 000. Rahaa käytettiin sosiaali-effican tilastokuutioon 32 200. Varhaiskasvatuspalvelujen asiakastietojärjestelmien kehittämiseen oli varattu 120 000. Rahaa käytettiin uusiin Effica-moduleihin, käyttöoikeuslisensseihin sekä Daisy-järjestelmän käyttöönottoon ja Effica-rajapintoihin liittyviin töihin yhteensä 87 759. Järjestelmä tarvitsee vielä laajennuksia ja päätelaitteiden uusintaa. Uudelleen budjetoitavaksi esitetään 32 000. Sosiaali- ja terveyspalvelut Vuoden 2013 muutetussa talousarviossa oli varattu sosiaali- ja terveyspalveluiden irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan 803 000 euroa ja toteuma oli 422 000 euroa. Varattu investointiraha alittui 381 000 euroa, koska mm. terveyspalveluiden hankinnat kalustuksen osalta toteutuivat ennakoitua pienemmin kustannuksin. Sosiaalipalveluiden hankinnoista toteutumatta jäi nuorisokodin kulunvalvontajärjestelmä, joka kilpailutuksen viivästymisen myötä siirrettiin seuraavan vuoden hankintoihin. Investoinnin koostuivat pääasiassa terveydenhuollon eri terveysasemien kaluste- ja laitehankinnoista, joista suurimpina Korpilahden remontoidun terveysaseman kiinteistön kalustaminen. Sosiaalipalveluissa kulut aiheutuivat nuorisokotien kalusteiden uusintahankinnoista. Vanhus- ja vammaispalvelut Vuoden 2013 muutetussa talousarviossa oli varattu vanhus- ja vammaispalveluiden irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan 527 000 euroa ja toteuma oli 367 000 euroa. Varattu investointiraha alittui 160 000 euroa, koska uuden hoivakoti Hannalan/Toivolan hankinnat kalustuksen osalta toteutuivat ennakoitua pienemmin kustannuksin. Hankinnoista toteutumatta jäi asumisyksiköiden kulunvalvontajärjestelmiä, joka kilpailutuksen viivästymisen myötä siirrettiin seuraavan vuoden hankintoihin. Investoinnin koostuivat pääasiassa Hannalan/Toivolan kaluste- ja laitehankinnoista.

121 Kasvun ja oppimisen palvelut sekä Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat, budjetti uudelleenbudjetoinnit mukaan lukien 4 563 900 euroa, toteutuma 2013: 3 868 983 euroa, erotuksesta ehdotetaan uudelleen budjetoitavaksi vuodelle 2014: 346 000 euroa. Johdon tukipalvelut Hallintoon lautakuntien päätelaitehankintoihin budjetoitua määrärahaa, 30 000 euroa, ei käytetty lainkaan. Perusopetus Perusopetuksen vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 2 590 996 euroa alittivat budjetoidun määrärahan (3 112 000 euroa) yhteensä 521 004 eurolla. Määrärahaa käytettiin uudisrakennushankkeiden ja tilojen muutostöiden kalusteiden ja laitteiden irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin seuraavasti: Mankolan yhtenäiskoulu uudisrakennus: 1 382 580 euroa, Huhtasuon erityiskoulu uudisrakennus: 831 671 euroa, Liinalammin koulu uudisrakennus: 185 424 euroa, Vaajakummun koulun kalustaminen yhtenäiskouluksi: 157 327 euroa, Puuppolan päiväkotitilojen muutos koulutiloiksi: 12 144 euroa, Palokan koulu: 12 835 euroa ja Vaajakosken koulu: 9 014 euroa. Vuodelle 2014 esitetään uudelleen budjetoitavaksi kasvun ja oppimisen palvelujen vastuualueelle vuoden 2013 irtaimen käyttöomaisuuden hankintojen määrärahasta Liinalammin koululle 30 000 euroa, Mankolan koululle 25 000 euroa, Vaajakummun koululle 21 000 euroa ja Huhtasuon yhtenäiskoululle 270 000 euroa. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujen vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 23 427 euroa alittivat vuodelta 2012 vuodelle 2013 uudelleen budjetoidun määrärahan (27 600 euroa) yhteensä 4 173 eurolla. Määrärahaa käytettiin kalusteiden ja laitteiden hankintamenoihin seuraavasti: Korpilahden nuorisoverstaan varustus: 17 990 euroa, Korpilahden nuorisotilan siirto puukoululle: 4 886 euroa ja Veturitalli: 550 euroa. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 426 657 euroa alittivat budjetoidun määrärahan (553 000 euroa) yhteensä 126 343 eurolla. Määrärahaa käytettiin päiväkotien kalustamiseen ja asiakastietojärjestelmien päätelaitehankintoihin seuraavasti: Huhtasuon päiväkoti uudisrakennus: 242 989 euroa, Liinalammin päiväkodin kalustus uudisrakennus: 96 659 euroa, täydennyskalustus päiväkoteihin: 41 875 euroa, Puuppolan päiväkoti: 360 euroa ja asiakastietojärjestelmien päätelaitehankinnat: 44 773 euroa. Kansalaisopisto Kansalaisopiston vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 10 000 euroa olivat budjetoidun suuruiset. Määräraha käytettiin päätelaitehankintoihin. Kirjastopalvelut Kirjastopalvelujen vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 92 449 euroa ylittivät talousarvion ja vuodelta 2012 vuodelle 2013 uudelleen budjetoidun määrärahan (yhteensä 90 000 euroa) 2 449 eurolla. Määrärahaa käytettiin kirjastojärjestelmän päivittämiseen Aalto-kirjastoissa, Jyväskylän osuuteen.

122 Museopalvelut Museopalvelujen vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 52 761 euroa alittivat budjetoidun määrärahan (53 000 euroa) yhteensä 239 eurolla. Määrärahaa käytettiin kalusteiden ja laitteiden hankintamenoihin seuraavasti: Holvin asiakaspalvelutilat: 17 481 euroa, toimistojen ja arkistojen muutosta aiheutuvat kalustehankinnat: 19 285 euroa sekä päätelaitehankinnat ja ohjelmistopäivitykset: 15 996 euroa. Kaupunginteatteri Kaupunginteatterin vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 104 000 euroa olivat budjetoidun suuruiset. Määräraha käytettiin liikkuvan valokaluston (moottoriheittimet) hankintaan. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen vuonna 2013 toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 568 694 euroa alittivat talousarvion ja vuodelta 2012 vuodelle 2013 uudelleen budjetoidun määrärahan (yhteensä 584 300 euroa) 15 606 eurolla. Määrärahaa käytettiin irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin seuraavasti: jäänhoitokone: 110 000 euroa, moottorikelkka: 10 450 euroa, kiinteistötraktori: 65 378 euroa, tekonurmien hoitokone: 10 775 euroa, jääkiekkokaukalon laidat: 22 550 euroa ja vesiliikuntakeskus AaltoAlvari: 349 541 euroa. Kaupunkirakennepalvelut Irtaimen käyttöomaisuuden menot eivät toteutuneet omaisuudenhallintajärjestelmän kehittämishankkeiden ennakoitua hitaamman etenemisen vuoksi. Käyttämättömälle rahoitukselle haetaan uudelleenbudjetointia vuodelle 2014. Vuonna 2013 hankittiin kartta- ja mittauspalveluun satelliittipaikannustekniikkaa käyttävä GNSSmaastomittauslaite sekä uusi takymetri. Maankäytön toteutusohjelmaa avustavan YT-sovelluksen hankinta eteni ja Teklalta hankittiin järjestelmän määrittely vuonna 2013. Järjestelmän toteutus on vuonna 2014. Maanvuokrajärjestelmän (= sopimustenhallinta) toteutus eteni suunnitellusti vuonna 2013. Järjestelmän käyttöönotto tehdään maalis-huhtikuussa 2014. Paikkatietojärjestelmän (= Tekla GIS) ja dokumenttienhallintajärjestelmän (Triplan Tweb) välisiin rajapintoja ei vuoden 2013 aikana tarvittu suuria investointeja. Osa kehityksestä tehtiin dokumenttien myyntipalvelun kehittämisen kautta (Tietohallinnon maksama). Lisäksi osa Tekla GIS - järjestelmän kehittämishankkeista viivästyi ja siirtyy toteutettavaksi vuonna 2014. Sähköiseen lupasovellutukseen (Tekla GIS) on hankittu osa, joka mahdollistaa meluilmoituksen tekemisen sähköisesti. Laboratorioon on hankittu autoklaavi ja viljelykaappi mikrobiologian analytiikan laadun ja asiakaspalvelun varmistamiseksi. Rakennusvalvonnassa on jatkokehitetty sähköistä rakennuslupasovellusta ja uusittu rakennuslupa-arkiston digitalisointiprojektia varten skanneri.

123 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen Rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailussa liikelaitoksia ei yhdistellä muuhun talouteen rivi riviltä. Toteutumisvertailuun sisältyvät myös kaikki palvelualueiden väliset kaupungin sisäiset erät, joten tässä esitettävä rahoituslaskelma poikkeaa näiltä osin tilinpäätöksen mukaisesta virallisesta vuoden 2013 rahoituslaskelmasta. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TP 2013 1000 euroa Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Muutettu Talousarvio Toteuma Poikkeama Toiminnan rahavirta -39 333,6-9 321,5-48 655,1-26 260,7 22 394,4 Vuosikate -423,6-9 910,8-10 334,4 9 039,8 19 374,2 Satunnaiset erät -27 060,0 589,3-26 470,7-26 470,7 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -11 850,0 0,0-11 850,0-8 829,8 3 020,2 Investointien rahavirta 4 000,0-4 694,9-694,9-53 292,4-52 597,5 Investointimenot -8 150,0-6 229,9-14 379,9-89 616,0-75 236,1 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,0 1 535,0 1 535,0 1 360,5-174,5 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 12 150,0 0,0 12 150,0 34 963,1 22 813,1 Toiminnan ja investointien rahavirta -35 333,6-14 016,4-49 350,0-79 553,1-30 203,1 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 139,9 1 651,5 1 791,4 55 580,6 53 789,2 Antolainojen lisäykset muille 0,0 0,0 0,0-215,5-215,5 Antolainojen lisäykset liikelaitoksille 0,0 0,0 Antolainojen vähennykset muilta 139,9 1 651,5 1 791,4 55 796,1 54 004,7 Antolainojen vähennykset liikelaitoksilta 0,0 0,0 Lainakannan muutokset 43 474,6 14 567,6 58 042,2 15 134,8-42 907,4 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 63 274,6 14 567,6 77 842,2 30 000,0-47 842,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -19 800,0 0,0-19 800,0-19 796,1 3,9 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,0 0,0 0,0 4 930,9 4 930,9 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vaikutus maksuvalmiuteen -8 400,0 0,0 8 400,0 10 554,0 2 154,0 Rahavarojen muutos -119,1 2 202,7 2 083,6 1 716,4-17 167,2 Tilinpäätösvuonna 2013 kaupungin lainakanta kasvoi 15,1 milj. euroa. Muutetussa talousarviossa lainakannan muutoksen tarpeeksi arvioitiin 58,0 milj. euroa. Muutettua talousarviota vähäisempää rahoitustarvetta selittävät seuraavat asiat: Lainakannan muutos 2013 Talousarvio 43,5 + muutos 4,9 TA-muutokset, kevät 48,3 + muutos 9,7 TA-muutokset, syksy 58,0 TILINPÄÄTÖS 2013 15,1 = ero / TA+M -42,9 Josta: Käyttötalous 13,2 Verotulot 9,6 Valtionosuudet -0,4 Rahoitustulot ja -menot 1,7 Investoinnit 5,8 Tulorahoituksen korjauserät 2,2 Rahat ja pankkisaamiset -1,7 Muut maksuvalmiuden muutokset, Mustankorkea 12,4 Yhteensä 42,9

124 MENOT Investointiosan toteutumisvertailun menot 89 616,0 Sijoituspääoman muutos, menot 0,0 Investointimenot, rahoituslaskelman toteutumisvertailu 89 616,0 Jyväskylän Tilapalvelu 21 154,8 Keski-Suomen pelastuslaitos 1 568,7 Altek Aluetekniikka 218,4 Talouspalvelukeskus 532,7 Eliminoinnit -532,7 Investointimenot, virallinen rahoituslaskelma 2013 112 558,0 TULOT Investointiosan tulot 3 391,7 Sijoituspääoman muutos, tulot 23 239,5 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, käyttötalousosa 9 694,2 Käyttöomaisuuden myyntitappiot, käyttötalousosa -1,8 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, satunnaiset 0,0 Investointitulot, rahoituslaskelman toteutumisvertailu 36 323,6 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, käyttötalousosa -9 694,2 Käyttöomaisuuden myyntitappiot, käyttötalousosa 1,8 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, satunnaiset 0,0 Investointiosan tulot, toteutumisvertailu 26 631,2 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, käyttötalousosa 11 074,8 Käyttöomaisuuden myyntitappiot, käyttötalousosa -252,2 Käyttöomaisuuden myyntivoitot, satunnaiset 0,0 Tilapalvelu 950,2 Keski-Suomen pelastuslaitos 273,8 Altek Aluetekniikka 7,6 Talouskeskus 0,0 Eliminoinnit -23 772,3 Investointitulot, virallinen rahoituslaskelma 2013 14 913,1

125 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 Toimintatuotot 169 499 630,29 160 882 790,14 Myyntituotot 64 312 597,94 58 670 799,60 Maksutuotot 44 731 766,59 43 767 218,68 Tuet ja avustukset 28 529 730,20 26 707 261,55 Muut toimintatuotot 31 925 535,56 31 737 510,31 Valmistevarastojen muutos 0,00 0,00 Toimintakulut -769 503 151,09-745 201 369,98 Henkilöstökulut -335 027 509,24-337 557 086,65 Palkat ja palkkiot -255 452 770,88-256 997 947,24 Henkilösivukulut Eläkekulut -64 491 502,56-63 626 835,20 Muut henkilösivukulut -15 083 235,80-16 932 304,21 Palvelujen ostot -292 861 514,17-274 728 534,39 Aineet ja tarvikkeet -37 938 734,62-38 152 629,36 Avustukset -73 450 404,95-71 800 506,24 Muut toimintakulut -30 224 988,11-22 962 613,34 Toimintakate -600 003 520,80-584 318 579,84 Verotulot 478 130 826,15 440 486 825,52 Valtionosuudet 144 276 915,00 138 147 983,72 Rahoitustuotot- ja kulut 11 867 968,91 12 017 349,96 Korkotuotot 16 492 708,68 16 708 813,37 Muut rahoitustuotot 2 454 659,00 2 212 136,51 Korkokulut -7 028 078,39-6 876 599,13 Muut rahoituskulut -51 320,38-27 000,79 Vuosikate 34 272 189,26 6 333 579,36 Poistot ja arvonalentumiset -72 759 321,14-52 469 348,76 Suunnitelman mukaiset poistot -51 362 358,88-43 140 672,86 Muut lisäpoistot -20 643 100,40-6 828 675,90 Arvonalentumiset -753 861,86-2 500 000,00 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Tilikauden tulos -38 487 131,88-46 135 769,40 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 340 440,74 340 440,74 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -4 443,64-4 535,18 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -38 151 134,78-45 799 863,84

126 3.2 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 Toiminnan rahavirta 24 599 371,76-6 318 452,93 Vuosikate 34 272 189,26 6 333 579,36 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -9 672 817,50-12 652 032,29 Investointien rahavirta -97 644 884,63-78 448 848,55 Investointimenot -112 558 001,45-93 958 053,54 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 734 268,00 2 362 299,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 13 178 848,82 13 146 905,99 Toiminnan ja investointien rahavirta -73 045 512,87-84 767 301,48 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 55 580 592,95 1 891 523,57 Antolainasaamisten lisäykset -215 465,00-311 098,41 Antolainasaamisten vähennykset 55 796 057,95 2 202 621,98 Lainakannan muutokset 15 134 817,57 69 582 450,79 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30 000 000,00 80 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -19 796 087,61-19 464 572,03 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 930 905,18 9 047 022,82 Oman pääoman muutokset 0,00-196 392,86 Muut maksuvalmiuden muutokset 4 046 256,02 8 150 663,68 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -80 350,63-306 677,06 Vaihto-omaisuuden muutos -796 509,86-1 068 595,04 Saamisten muutos 9 577 728,94-3 363 122,20 Korottomien velkojen muutos -4 654 612,43 12 889 057,98 Rahoituksen rahavirta 74 761 666,54 79 428 245,18 Rahavarojen muutos 1 716 153,67-5 339 056,30 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12 4 491 740,97 2 775 587,30 Rahavarat 1.1 2 775 587,30 8 114 643,60 1 716 153,67-5 339 056,30

127 3.3 Tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 PYSYVÄT VASTAAVAT 965 778 067,84 985 650 519,58 Aineettomat hyödykkeet 9 300 214,45 9 433 928,47 Aineettomat oikeudet 3 594 016,65 3 127 579,94 Muut pitkävaikutteiset menot 5 706 197,80 6 306 348,53 Aineelliset hyödykkeet 595 350 968,69 613 647 253,40 Maa- ja vesialueet 118 296 652,72 113 868 905,58 Rakennukset 336 083 855,03 338 362 795,54 Kiinteät rakenteet ja laitteet 105 110 306,10 106 044 702,68 Koneet ja kalusto 18 548 764,15 17 228 271,95 Muut aineelliset hyödykkeet 112 406,04 117 293,72 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 17 198 984,65 38 025 283,93 Sijoitukset 361 126 884,70 362 569 337,71 Osakkeet ja osuudet 134 970 771,27 80 832 631,33 Joukkovelkakirjalainasaamiset 212 274 069,88 266 094 206,35 Muut lainasaamiset 13 188 711,07 14 949 167,55 Muut saamiset 693 332,48 693 332,48 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 261 771,31 345 777,93 Valtion toimeksiannot 128 522,34 202 398,49 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 133 248,97 143 379,44 VAIHTUVAT VASTAAVAT 36 712 007,03 41 329 060,45 Vaihto-omaisuus 2 542 098,00 1 745 588,14 Aineet ja tarvikkeet 2 091 248,75 1 097 675,10 Muu vaihto-omaisuus 450 849,25 647 913,04 Saamiset 29 678 168,06 36 807 885,01 Pitkäaikaiset saamiset 2 055 727,03 2 794 973,20 Myyntisaamiset 55 214,75 74 574,75 Muut saamiset 2 000 512,28 2 720 398,45 Lyhytaikaiset saamiset 27 622 441,03 34 012 911,81 Myyntisaamiset 12 887 158,41 17 710 997,89 Lainasaamiset 121 619,57 528 388,89 Muut saamiset 5 871 296,11 6 960 653,95 Siirtosaamiset 8 742 366,94 8 812 871,08 Rahat ja pankkisaamiset 4 491 740,97 2 775 587,30 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 002 751 846,18 1 027 325 357,96

128 VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 OMA PÄÄOMA 481 769 213,89 519 915 905,03 Peruspääoma 423 184 877,57 423 184 877,57 Muut omat rahastot 397 635,86 393 192,22 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 96 337 835,24 142 334 091,94 Korjattu edellisen tilikauden yli/alijäämiä 0,00-196 392,86 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -38 151 134,78-45 799 863,84 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 6 808 814,84 7 149 255,58 Poistoero 6 808 814,84 7 149 255,58 PAKOLLISET VARAUKSET 2 292 592,82 1 142 832,60 Eläkevaraukset 861 600,00 1 121 534,79 Muut pakolliset varaukset 1 430 992,82 21 297,81 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 392 746,73 1 557 103,98 Valtion toimeksiannot 111 665,13 152 270,95 Lahjoitusrahastojen pääomat 25 361,59 25 311,75 Muut toimeksiantojen pääomat 1 255 720,01 1 379 521,28 VIERAS PÄÄOMA 510 488 477,90 497 560 260,77 Pitkäaikainen 313 470 175,27 307 301 023,38 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 312 581 647,95 306 358 024,65 Lainat julkisyhteisöiltä 791 973,96 813 629,89 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 96 553,36 129 368,84 Lyhytaikainen 197 018 302,63 190 259 237,39 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 31 776 016,99 19 781 805,77 Lainat julkisyhteisöiltä 21 655,93 14 281,84 Lainat muilta luotonantajilta 51 766 943,58 54 835 678,69 Saadut ennakot 4 968 442,48 4 048 044,10 Ostovelat 45 309 919,31 49 286 097,97 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 5 814 409,37 5 492 203,39 Siirtovelat 57 360 914,97 56 801 125,63 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 002 751 846,18 1 027 325 357,96

129 3.4 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Toimintatuotot 544 516 471,83 591 537 338,67 Toimintakulut -1 147 786 007,16-1 128 247 494,09 Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta 438 258,01 1 728 805,26 Toimintakate -602 831 277,32-534 981 350,16 Verotulot 478 130 826,15 440 486 825,52 Valtionosuudet 250 149 647,68 197 711 620,84 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 474 206,09 759 942,81 Muut rahoitustuotot 573 588,28 1 140 835,41 Korkokulut -21 321 630,45-25 098 329,49 Muut rahoituskulut -750 913,07-21 024 749,15-543 753,33-23 741 304,60 Vuosikate 104 424 447,36 79 475 791,60 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -136 544 445,15-110 925 179,57 Tilikauden ylipariarvo -7 604,96-97 776,10 Arvonalentumiset -762 966,21-137 315 016,32 0,00-111 022 955,67 Satunnaiset erät -38 735,33 1 214 754,17 Tilikauden tulos -32 929 304,29-30 332 409,90 Tilinpäätössiirrot 2 760 700,03-8 389 764,60 Vähemmistöosuudet -124 200,23-311 484,64 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -30 292 804,49-39 033 659,14

130 Konsernin rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate 104 424 447,36 79 475 791,60 Satunnaiset erät -38 735,33 1 214 754,17 Tulorahoituksen korjauserät -7 540 911,52 96 844 800,51-13 375 126,51 67 315 419,26 Investointien rahavirta Investointimenot -176 228 378,84-200 992 606,35 Rahoitusosuudet investointeihin 1 794 537,86 2 422 471,67 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 55 616 398,86-118 817 442,12 35 230 253,13-163 339 881,55 Toiminnan ja investointien rahavirta -21 972 641,60-96 024 462,28 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -215 465,00-198 771,43 Antolainasaamisten vähennykset 169 958,23-45 506,77 0,00-198 771,43 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 98 647 049,27 140 865 473,08 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -58 095 160,26-68 504 244,81 Lyhytaikaisten lainojen muutos -12 055 912,28 28 495 976,73 14 062 670,56 86 423 898,83 Oman pääoman muutokset 155 476,18-4 459 904,65 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 172 817,76-168 361,83 Vaihto-omaisuuden muutos 1 284 584,18-1 514 561,44 Saamisten muutos 6 723 596,65-10 698 671,85 Korottomien velkojen muutos -14 984 050,14-6 803 051,55 29 102 400,44 16 720 805,32 Rahoituksen rahavirta 21 802 894,59 98 486 028,07 Rahavarojen muutos -169 747,01 2 461 565,79 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 22 000 375,02 22 170 122,03 Rahavarat 1.1. 22 170 122,03-169 747,01 19 708 556,24 2 461 565,79

131 Konsernitase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 PYSYVÄT VASTAAVAT 1 643 523 023,75 1 649 619 640,61 Aineettomat hyödykkeet 41 674 382,45 53 372 660,89 Aineettomat oikeudet 15 025 130,28 22 537 298,44 Muut pitkävaikutteiset menot 24 743 129,23 30 044 781,30 Ennakkomaksut 1 906 122,94 790 581,15 Aineelliset hyödykkeet 1 573 818 274, 66 1 566 750 383, 94 Maa- ja vesialueet 143 181 573,84 132 714 665,97 Rakennukset 971 479 319,04 948 578 358,52 Kiinteät rakenteet ja laitteet 281 915 592,65 271 010 674,31 Koneet ja kalusto 128 070 649,19 123 492 328,19 Muut aineelliset hyödykkeet 4 093 801,87 4 462 983,16 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 45 077 338,07 86 491 373,79 Sijoitukset 28 030 366,64 29 496 595,78 Osakkuusyhteisöosuudet 15 386 027,91 16 040 107,31 Muut osakkeet ja osuudet 9 520 893,56 10 381 580,07 Muut lainasaamiset 2 660 914,15 2 612 377,38 Muut saamiset 462 531,02 462 531,02 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 6 622 492,29 7 135 789,88 VAIHTUVAT VASTAAVAT 143 125 158,79 149 366 093,94 Vaihto-omaisuus 26 672 134,25 27 808 097,94 Saamiset 94 452 477,95 99 387 873,96 Pitkäaikaiset saamiset 3 648 994,92 4 337 911,18 Lyhytaikaiset saamiset 90 803 483,03 95 049 962,78 Rahoitusarvopaperit 402 507,27 399 172,09 Rahat ja pankkisaamiset 21 598 039,32 21 770 949,95 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 793 270 674,83 1 806 121 524,43

132 VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 OMA PÄÄOMA 367 681 628,42 394 517 334,06 Peruspääoma 423 184 877,65 423 184 877,77 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 163 485,21 205 532,19 Ylikurssirahasto 1 383 956,89 1 383 956,89 Arvonkorotusrahasto 75 502,13 75 502,13 Muut omat rahastot 35 205 601,25 31 618 759,31 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -62 038 990,22-22 917 635,09 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -30 292 804,49-39 033 659,14 VÄHEMMISTÖOSUUDET 13 491 804,81 13 348 683,27 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 80 066 208,76 86 323 228,11 Poistoero 50 510 325,89 62 808 031,69 Vapaaehtoiset varaukset 29 555 882,87 23 515 196,42 PAKOLLISET VARAUKSET 7 578 892,00 5 388 663,24 Eläkevaraukset 861 600,00 1 121 534,79 Muut pakolliset varaukset 6 717 292,00 4 267 128,45 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 8 144 392,90 8 476 672,27 KONSERNIRESERVI 1 224 294,40 1 377 331,20 VIERAS PÄÄOMA 1 315 083 453,54 1 296 689 612,28 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 959 452 274,85 921 897 649,12 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 42 352 548,29 44 398 392,33 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 112 577 890,05 119 017 597,78 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 200 700 740,35 211 375 973,05 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 793 270 674,83 1 806 121 524,43

133 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet (kohta 12). Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon. Ympäristömenojen ja -vastuiden laskennassa on sovellettu samoja arvostusperiaatteita ja - menetelmiä kuin muissakin arvostuksissa. Vaihto-omaisuuden arvostus Varasto: 31.12.2012 31.12.2013 Muutos Teräs- ja varaosavarasto 18 548,50 17 764,13-784,37 Murskausvarasto 864 294,46 1 848 353,39 984 058,93 Kyllön keskusvarasto 213 632,57 222 160,89 8 528,32 Wellamon kioskin varasto 1 199,57 2 970,34 1 770,77 Yhteensä 1 097 675,10 2 091 248,75 993 573,65 Kaikista varastoista on laadittu inventaario 31.12.2013, jonka mukaan joko lisäys tai vähennys on kirjattu. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Jaksotukset Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 24.1.2012 antaman lausunnon 103/2012 mukaan tilinpäätöksen lomapalkkavarausta laskettaessa tulee soveltaa KVTES:in A-taulukon mukaisia ansaittuja lomapäiviä, koska 1.1.2012 voimaan tulleessa työehtosopimuksessa ei enää ole ns. B-taulukkoa. Vuoden 2013 tilinpäätökseen lomapalkkavarauksen laskenta toteutettiin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistuksen mukaisesti palkanlaskentajärjestelmästä otettavalla henkilötasoisella raportilla. Lomapalkkavaraus koostuu neljästä erästä seuraavasti: 1. Ansaittujen lomapäivien velka ajalta 1.4. 31.12.2013 = Varsinainen kuukausipalkka/20,83 * Lomapäivät taulukon A mukaan 2. Pitämättömien lomapäivien velka edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta = Varsinainen kuukausipalkka/20,83 * Pitämättömien päivien määrä 3. Säästölomapäivien velka = Varsinainen kuukausipalkka/20,83 * Säästökertymäpäivien määrä 4. Lomaraha = Varsinainen kuukausipalkka * 9 kuukautta * Taulukon mukainen prosentti (4 %, 5 % tai 6 % palvelussuhteen kestosta riippuen) Jakaja 20,83 tulee kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeesta, jonka mukaan kuukausipalkan päiväkohtaisena jakajana tulee käyttää lukua 20,83. Lomapalkkavarausta kirjattiin vuoden 2013 taseeseen 40 974 148,76 euroa ja lomapalkkavelan muutos edelliseen vuoteen oli -579 772,38 euroa.

134 2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Vuoden 2013 tulos- ja tase ovat vertailukelpoisia edelliseen vuoteen verrattuna. 3) Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Oikaisuja edellisen tilikauden tietoihin ei ole tehty. 4) Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden 2013 tiedot ovat vertailukelpoisia edelliseen vuoteen, 5) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Vuodelle 2013 ei ole kirjattu aikaisimpiin tilikausiin kohdistuvia tuottoja ja kuluja. 7) Valuuttamääräiset erät On käytetty tilinpäätöspäivän kurssia. 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupunkikonsernin tytäryhteisöt sekä jäsenosuuden mukaisessa suhteessa kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernitilinpäätökseen on lisäksi yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapolis kuului tilivuonna 2013 Jyväskylän kaupunkikonserniin. Yhtiötä ei kuitenkaan yhdistellä konsernitilinpäätökseen tytäryhteisönä, koska kaupungilla ei ole suoraa omistusosuutta yhtiössä. Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapoliksen omistaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (40 %), Jykes Kiinteistöt Oy (40 %) ja Muuramen kunta (20 %). Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sekä Jykes Kiinteistöt Oy:n kautta kaupungin välillinen omistusosuus yhtiössä on 53,1 %. Vitapolis yhdistyy kaupungin konsernitilinpäätökseen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jykes Kiinteistöjen kautta. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta laadittaessa. Konserniyhteisöjen ja kaupungin omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä kaupungin ja yhdistettyjen kuntayhtymien keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kaupunkikonsernin sisällä käytettyjä erilaisia poistosuunnitelmia ei ole yhdenmukaistettu. Kiinteistötytäryhteisöjen ja säätiöiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoja ei ole oikaistu suunnitelman mukaisiksi olennaisuuden periaatetta noudattaen.

135 Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Vapaaehtoiset varaukset ja poistoero Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ja poistoeroa ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Kiinteistöverojen käsittely Konserniyhteisöjen kaupungille maksamat kiinteistöverot on jätetty eliminoimatta. Poikkeavat tilikaudet Tytäryhteisöistä Total Kiinteistöpalvelut Oy:n tilikausi on ollut 1.10.2012-31.12.2013. As Oy Jyväskylän Pehtorinharju on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 17.6.2013 tilanteesta laaditun loppuselvityksen mukaan, koska yhtiön toiminta on päätetty lopettaa ja se puretaan selvitystilamenettelyn kautta. Oikaisut edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Konsernituloslaskelman ja konsernitaseen tietoja vuodelta 2012 on muutettu vertailukelpoisiksi, koska konsernin tytäryhteisöjen tilinpäätöstietoihin oli tullut muutoksia Jyväskylän kaupungin konsernitilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Oikaisut kasvattivat tilikauden alijäämää yhteensä 65 140,21 euroa ja omaa pääomaa 161 358,27 euroa. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Konsernitilinpäätöksen tuloslaskelmassa valtionosuudet riville on vuonna 2013 kirjattu kaupungin ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien lisäksi myös ammattikorkeakoulun valtionosuudet kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti. 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 8) Toimintatuotot toimialoittain Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Konsernihallinto 8 061 398,12 8 328 887,68 6 855 988,40 6 806 619,24 Sosiaali- ja terveyspalvelut 169 889 437,26 164 176 964,98 65 492 210,34 63 798 067,66 Sivistyspalvelut 46 751 848,12 95 257 902,35 23 282 148,80 21 580 330,62 Kaupunkirakennepalvelut 319 813 788,33 323 773 583,66 36 730 558,18 37 139 503,65 Liikelaitokset Liikevaihto 29 130 775,17 24 981 627,52 Muut tuotot 8 007 949,40 6 576 641,45 Toimintatuotot yhteensä 544 516 471,83 591 537 338,67 169 499 630,29 160 882 790,14 9) Verotulojen erittely 2013 2012 Kunnan tulovero 422 619 197,45 388 335 420,59 Osuus yhteisöveron tuotosta 18 164 916,79 16 974 983,54 Kiinteistövero 37 346 711,91 35 176 421,39 Verotulot yhteensä 478 130 826,15 440 486 825,52

136 10) Valtionosuuksien erittely Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Laskennalliset valtionosuudet Peruspalveluiden valtionosuus 174 765 426,00 173 051 381,72 174 765 426,00 173 051 381,72 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 3 301 176,00-358 596,00 3 301 176,00-358 596,00 Järjestelmämuutoksen tasaus 1 194 000,00 1 194 000,00 1 194 000,00 1 194 000,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 70 889 045,68 23 824 835,12-34 983 687,00-35 738 802,00 Valtionosuudet yhteensä 250 149 647,68 197 711 620,84 144 276 915,00 138 147 983,72 11) Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Satunnaiset tuotot Muut 0,00 1 214 754,17 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot yhteensä 0,00 1 214 754,17 0,00 0,00 Satunnaiset kulut Toiminnan lopettamisesta aiheutuneet kulut -38 735,33 0,00 0,00 0,00 Satunnaiset kulut yhteensä -38 735,33 0,00 0,00 0,00 12) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginvaltuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa (8.6.2009 122, kaupunginhallitus tarkensi ohjeita 26.11.2012 385). Pienet hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä Aineettomat hyödykkeet 2-20 vuotta Tasapoisto Maa-alueet Ei poistoaikaa Ei poistoa Hallinto- ja laitosrakennukset kiviset 25 vuotta Tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset puiset 20 vuotta Tasapoisto Talousrakennukset 20 vuotta Tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 vuotta Tasapoisto Asuinrakennukset 30 vuotta Tasapoisto Vapaa-ajan rakennukset 20 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 20 % Menojäännös Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Substanssi Taide- ja arvoesineet Ei poistoaikaa Ei poistoa Puusto Käytön mukainen poisto Substanssi Osakkeet ja osuudet Ei poistoaikaa Ei poistoa 13) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit 2012 2016: Suunnitelman mukaiset poistot 49,4 milj. euroa Investointien omahankintameno 50,6 milj. euroa Poikkeama milj. euroa -1,2 milj. euroa Poikkeama % - 2,4 %

137 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on 15.11.2011 tarkistanut yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Tarkistettua ohjetta on noudatettava viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen, mutta sitä saa soveltaa jo aikaisemmalta tilikaudelta laadittavaan tilinpäätökseen. Kaupungin suunnitelman mukaiset poistot on muutettu (KH 26.11.2012 385) tilivuodesta 2013 alkaen vastaamaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden yleisohjeen mukaisia poistoaikoja ja -menetelmiä. Poistoaikojen muutoksen seurauksena suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien poikkeama tulee olennaisesti pienenemään tilivuodesta 2013 alkaen. Tilinpäätöksessä 2013 toteutettiin suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi ylimääräisiä lisäpoistoja takautuvasti rakennuksissa 20 643 100,40 euroa ja osakkeiden arvonalennuksissa 753 861,86 euroa, eli yhteensä 21 396 962,26 euroa. 14) Pakollisten varausten muutokset Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Eläkevaraukset 1.1. 1 121 534,79 1 297 425,30 1 121 534,79 1 297 425,30 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella -259 934,79-175 890,51-259 934,79-175 890,51 Eläkevaraukset 31.12 861 600,00 1 121 534,79 861 600,00 1 121 534,79 Sora-alueiden maisemointi 1.1. 21 297,81 91 566,31 21 297,81 91 566,31 Lisäykset tilikaudella 300 000,00 0,00 300 000,00 0,00 Vähennykset tilikaudella -12 851,03-70 268,50-12 851,03-70 268,50 Sora-alueiden maisemointi 31.12. 308 446,78 21 297,81 308 446,78 21 297,81 Muut pakolliset varaukset 1.1. 490 071,07 490 071,07 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 1 122 546,04 0,00 1 122 546,04 0,00 Muut pakolliset varaukset yhteensä 1 612 617,11 490 071,07 1 122 546,04 0,00 Potilasvakuutusmaksuvastuu 1.1. 3 755 759,57 3 513 848,53 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 1 040 468,54 241 911,04 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Potilasvakuutusmaksuvastuu 31.12. 4 796 228,11 3 755 759,57 0,00 0,00 Pakolliset varaukset yhteensä 7 578 892,00 5 388 663,24 2 292 592,82 1 142 832,60 Altek Aluetekniikassa vuonna 2013 varauksia käytettiin 12 851,03, Leppäveden sora-alueen sekä Mustalammen, Palokan ja Nenäinniemen maankaatopaikkojen maisemointitöihin. Varausten lisäys 300 000,00 käytetään vuosien 2014 2016 maisemointitöihin Vesangan, Leppäveden ja Petruman sora-alueilla sekä Kivilammen, Palokan, Mustalammen ja Nenäinniemen maankaatopaikoilla, mahdollisesti myös Korpilahden, Tikkakosken ja Lekatien maankaatopaikoilla. Muissa pakollisissa varauksissa on varauduttu Total Korjausrakentaminen Oy:n yhtiömuotoisen toiminnan lopettamiseen vuoden 2014 aikana.

138 15) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot Kaupat vuonna 2013 Kauppasumma tasearvo voitto/tappio Tonttiosasto maakaupat 10 487 508,82-886 301,62 9 601 207,20 Tilapalvelun osakekaupat 132 742,59-46 410,33 86 332,26 Asuntotoimen osakekaupat 123 000,00-34 661,15 88 338,85 Muut osakekaupat 1,00 0,00 1,00 Rakennukset 1 773 708,18-803 794,83 969 913,35 Muut kaupat 84 375,58-7 590,52 76 785,06 Investointien myyntitulot 577 512,65 0,00 577 512,65 Yhteensä 13 178 848,82-1 778 758,45 11 400 090,37 Toimintatuottoihin ja -kuluihin sisältyvät myyntivoitot ja -tappiot Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 8 773 144,43 12 230 566,39 9 603 002,84 12 230 566,39 Rakennusten myyntivoitot 1 196 077,18 61 767,84 1 196 077,18 61 767,84 Muut myyntivoitot 674 154,54 115 255,01 275 682,29 115 255,01 Investointien myyntitulot 577 512,65 0,00 577 512,65 116 371,49 Myyntivoitot yhteensä 11 220 888,80 12 407 589,24 11 652 274,96 12 523 960,73 Muut toimintakulut Muut myyntitappiot -359 526,04-1 715,96-252 184,59-1 715,96 Myyntitappiot yhteensä -359 526,04-1 715,96-252 184,59-1 715,96 16) Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely 2013 2012 Osinkotuotot Mustankorkea Oy 1 028 460,00 658 800,00 Jyväskylän Messut Oy 150 000,00 105 000,00 Muut 1 400,00 935,00 Yhteensä 1 179 860,00 764 735,00 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 242 582,74 242 582,74 Yhteensä 242 582,74 242 582,74 Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot yhteensä 1 422 442,74 1 007 317,74 17) Erittely poistoeron muutoksista 2013 2012 Investointivarauksiin liittyvä poistoeron muutos 1.1. 7 149 255,58 7 489 696,32 Poistoeron vähennykset tilikaudella 340 440,74 340 440,74 Poistoero 31.12. 6 808 814,84 7 149 255,58

139 4.3 Tasetta koskevat liitetietot 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 18) Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Taseeseen ei ole aktivoitu mainittuja menoja. 19) Arvonkorotukset Tase ei sisällä arvonkorotuksia. 20) Aktivoidut korkomenot Tase ei sisällä aktivoituja korkomenoja.

140 21) Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien tase-eräkohtaiset tiedot tase 1.1.2013 lisäys 2013 rah.osuudet 2013Vähennykset 2013 sis.siirrot 2013 poistot 2013 tase 31.12.2013 Aineettomat oikeudet 3 127 579,94 1 818 305,36 0,00 0,00 0,00-1 351 868,65 3 594 016,65 Muut pitkävaikutteiset menot 6 306 348,53 766 953,96 0,00 0,00 33 845,98-1 400 950,67 5 706 197,80 Aineettomat hyödykkeet 9 433 928,47 2 585 259,32 0,00 0,00 33 845,98-2 752 819,32 9 300 214,45 Maa- ja vesialueet 113 868 905,58 5 314 048,76 0,00-886 301,62 0,00 0,00 118 296 652,72 Rakennukset 338 362 795,54 12 687 475,65-100 000,00-803 794,83 28 948 907,87-43 011 529,20 336 083 855,03 Kiinteät rakenteet 106 044 702,68 21 506 217,29-1 360 500,00-577 512,65 0,00-20 502 601,22 105 110 306,10 Koneet ja kalusto 17 228 271,95 7 083 894,12-273 768,00-7 590,52 251 578,46-5 733 621,86 18 548 764,15 Muut aineelliset hyödykkeet 117 293,72 0,00 0,00 0,00 0,00-4 887,68 112 406,04 Keskeneräiset hankinnat 38 025 283,94 8 408 033,03 0,00 0,00-29 234 332,31 0,00 17 198 984,66 Aineelliset hyödykkeet 613 647 253,41 54 999 668,85-1 734 268,00-2 275 199,62-33 845,98-69 252 639,96 595 350 968,70 Tytäryhtiöosakkeet 36 744 843,59 53 839 707,72 0,00-23 694,60 0,00-3 861,86 90 556 994,85 Osakkuusyhteisöosakkeet 8 729 984,33 0,00 0,00 0,00 0,00-300 000,00 8 429 984,33 Muut osakkeet 3 020 018,61 12 922,56 0,00-57 376,88 0,00-450 000,00 2 525 564,29 Kuntayhtymäosuudet 32 337 784,80 1 120 443,00 0,00 0,00 0,00 0,00 33 458 227,80 Osakkeet ja osuudet 80 832 631,33 54 973 073,28 0,00-81 071,48 0,00-753 861,86 134 970 771,27 Lainasaamiset ym. 281 736 706,38 215 465,00 0,00-55 796 057,95 0,00 0,00 226 156 113,43 Sijoitukset 362 569 337,71 55 188 538,28 0,00-55 877 129,43 0,00-753 861,86 361 126 884,70 Pysyvät vastaavat 985 650 519,59 112 773 466,45-1 734 268,00-58 152 329,05 0,00-72 759 321,14 965 778 067,85 Ylimääräiset poistot 20 643 100,40 Osakkeiden arvonalennus 753 861,86 Maa- ja vesialueet erittely Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut 6 715 060,36 121 269,57 146 639,10 Muut maa- ja vesialueet 136 466 513,48 132 714 665,97 118 175 383,15 113 722 266,48 Maa- ja vesialueet yhteensä 143 181 573,84 132 714 665,97 118 296 652,72 113 868 905,58 Kunta on aktivoinut vuonna 2013 maa-alueisiin arvonlisäverollisia ei-palautettavia, mutta siirtokelpoisia liittymismaksuja 121 269,57 euron edestä. Konsernissa on kiinteistöjen liittymismaksut eroteltu maa- ja vesialueista ensimmäistä kertaa vuonna 2013.

141 Pysyvien vastaavien tiedot yksiköittäin Pysyvät vastaavat yksiköittäin Vuosi 2013 1.1.2013 lisäys rah.osuudet vähennys sis.siirrot poistot 31.12.2013 muutos 2013 Konsernihallinto 65 525 108 55 585 889-126 411 120 984 586 55 459 478 Tietohallinto 1 466 677 1 261 693-532 740-504 572 1 691 058 224 381 Sosiaali- ja terveyspalvelut 5 185 264 1 112 568-1 634 728 4 663 104-522 160 Päivähoitopalvelut 1 240 128 510 525-434 923 Opetuspalvelut 5 768 981 2 600 995-1 775 639 6 594 337 825 356 Kulttuuripalvelut 1 161 417 272 636-358 347 1 075 707-85 710 Liikuntapalvelut 6 900 589 2 406 079-444 000-1 492 049 7 370 619 470 030 Yhdysk.hall+asunnot 1 417 782 59 985-34 661-66 505 1 376 601-41 181 Katu- ja puistopalvelut 100 823 158 19 668 832-916 500-577 513-19 401 138 99 596 840-1 226 318 Tonttipalvelut 116 728 914 6 079 889-886 302-631 747 121 290 754 4 561 840 Ympäristöpalvelut 43 029 56 953-19 440 80 541 37 513 Keskeneräiset hankinnat 8 466 000 0 8 466 000 0 Kaupunki yhteensä 314 727 046 89 616 044-1 360 500-1 498 475-532 740-26 445 497 374 505 878 59 778 831 Tilapalvelu 383 531 544 21 154 839-100 000-850 205-44 394 370 359 341 808-24 189 736 K-S Pelastuslaitos 4 364 113 1 568 739-273 768-1 186 894 4 472 190 108 077 Altek Aluetekniikka 627 101 218 380-7 591-193 426 644 464 17 363 Talouskeskus 664 007 0 532 740-539 134 657 614-6 394 Yhteensä 703 913 813 112 558 001-1 734 268-2 356 271 0-72 759 321 739 621 954 35 708 141 Lainasaamiset ym. 281 736 706 215 465-55 796 058 226 156 113-55 580 593 Pysyvät vastaavat 985 650 519 112 773 466-1 734 268-58 152 329 0-72 759 321 965 778 067-19 872 452

142 Sijoitusten erittely Sijoitukset tase 1.1.2013 lisäys 2013 vähennys 2013 poistot 2013 tase 31.12.2013 Tytäryhtiöosakkeet 36 744 843,59 53 839 707,72-23 694,60-3 861,86 90 556 994,85 Osakkuusyhteisöosakkeet 8 729 984,33 0,00 0,00-300 000,00 8 429 984,33 Muut osakkeet 3 020 018,61 12 922,56-57 376,88-450 000,00 2 525 564,29 Kuntayhtymäosuudet 32 337 784,80 1 120 443,00 0,00 0,00 33 458 227,80 Osakkeet ja osuudet yhteensä 80 832 631,33 0,00-81 071,48-753 861,86 134 970 771,27 Jvk-lainasaamiset tytäryhteisöiltä 266 094 206,35 0,00-53 820 136,47 0,00 212 274 069,88 Pääomalainasaamiset tytäryhteisöiltä 5 045 637,79 0,00 0,00 0,00 5 045 637,79 Muut lainasaamiset tytäryhteisöiltä 7 347 222,38 0,00-1 814 163,25 0,00 5 533 059,13 Muut lainasaamiset muilta 2 556 307,38 215 465,00-161 758,23 0,00 2 610 014,15 Muut saamiset tytäryhteisöiltä 278 859,46 0,00 0,00 0,00 278 859,46 Muut saamiset muilta 414 473,02 0,00 0,00 0,00 414 473,02 Jvk-lainasaamiset ja muut yhteensä 281 736 706,38 215 465,00-55 796 057,95 0,00 226 156 113,43 Sijoitukset yhteensä 362 569 337,71 215 465,00-55 877 129,43-753 861,86 361 126 884,70

143 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot 22) tytäryhteisöistä, mukaan lukien yhdistykset ja säätiöt, joissa kunnalla on määräämisvalta, nimi, kotipaikka ja kunnan ja kuntakonsernin omistusosuus tytäryhteisöstä (KPA 4:3 ) sekä kuntakonsernin osuus sen omasta ja vieraasta pääomasta sekä voitosta tai tappiosta viimeksi laaditussa tilinpäätöksessä (konsernitilinpäätökseen yhdistellyistä tytäryhteisöistä konsernitilinpäätöksen mukaiset osuudet); Konsernin omistukset 2013 Kaupungin Konsernin Konsernin osuus (1000 ) Nimi Kotipaikka om.osuus om.osuus oma po vieras po tilik ylij Tytäryhteisöt 140 372 1 018 119-1 820 Jyväskylän Energia Oy (konserni) Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 48 641 523 943-11 436 Jyv Vuokra-asunnot Oy (kons) Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 20 162 226 011 7 775 Jyväs-Parkki Oy (kons) Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 7 282 47 670-35 Education Facilities Oy Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 3 042 98 450 56 Keski-Suomen Sairaskotisäätiö Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 3 476 1 051 1 Ki Oy Tikkakosken Terveysasema Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 536 315 0 As Oy Pehtorinharju Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 0 0-216 Jyv Rintamamiesvet. Asuntosäätiö Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 26 1 463 0 Jyväskylän Taide- ja Tiedesäätiö Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 0 0-74 Ki Oy Haapaniemen Palvelukeskus Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 193 677 0 Ki Oy Palokan Palvelukeskus Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 37 0-1 As Oy Norolankuja 1 Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 178 536 0 Jyväskylän Paviljonkisäätiö Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 41 20 238 0 Ki Oy Haapakosken Sulku Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 0 0-47 Korpilahden veteraanien asuntosäätiö Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 61 1 080 24 Total Korjausrakentaminen Oy Jyväskylä 100,0 % 100,0 % -121 1 048 781 Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 118 2 588 18 Jyv mlk Veteraanien Asuntosäätiö Jyväskylä 100,0 % 100,0 % -68 3 281 0 Ki Oy Huhtasuon koulukeskus Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 2 22 843 0 Ki Oy Korpilahden Raharanta Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 333 6 0 Korpilahden Virastokeskus Oy Jyväskylä 100,0 % 100,0 % 1 237 5 0 Jyv Ammattikorkeakoulu Oy (kons) Jyväskylä 90,0 % 90,0 % 27 630 7 303 1 409 Jyväskylän Asumispalvelusäätiö Jyväskylä 90,0 % 90,0 % 29 460 0 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Jyväskylä 87,0 % 87,0 % 1 551 8 966 0 Jykes Kiinteistöt Oy (kons) Jyväskylä 84,9 % 84,9 % 21 757 45 319 136 Jyv Seud Keh.yhtiö Jykes Oy (kons) Jyväskylä 80,1 % 80,1 % 1 732 825-199 Kiinteistö Oy Jyv Lääkäritalo Jyväskylä 56,4 % 56,4 % 675 233 0 Jyväskylän Jäähalli Oy Jyväskylä 44,4 % 72,7 % 1 141 3 762-3 Tikkakosken Teollisuustalo Oy Jyväskylä 30,9 % 62,3 % 681 46-9 23) kuntayhtymistä, joissa kunta on jäsenenä, kuntayhtymän nimi, kotipaikka ja kunnan omistusosuus kuntayhtymästä sekä kunnan osuus sen omasta ja vieraasta pääomasta sekä yli- tai alijäämästä viimeksi laaditussa tilinpäätöksessä; Konsernin omistukset 2013 Kaupungin Konsernin Konsernin osuus (1000 ) Nimi Kotipaikka om.osuus om.osuus oma po vieras po tilik ylij Kuntayhtymät 64 098 93 750 2 680 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylä 59,1 % 59,1 % 43 108 16 033 883 K-S sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Jyväskylä 50,9 % 50,9 % 19 903 77 077 914 Keski-Suomen liitto Jyväskylä 49,9 % 49,9 % 1 087 640 883

144 24) yhteisyhteisöistä sekä yhden viidesosan tai sitä suuremman omistusosuuden kohteena olevista yrityksistä tai yhteisöistä ja muista omistusyhteysyhteisöistä nimi, kotipaikka, kunnan ja kuntakonsernin omistusosuus (KPA 2:9.1 ) sekä kuntakonsernin osuus sen omasta ja vieraasta pääomasta sekä voitosta tai tappiosta viimeksi laaditussa tilinpäätöksessä. Konsernin omistukset 2013 Kaupungin Konsernin Konsernin osuus (1000 ) Nimi Kotipaikka om.osuus om.osuus oma po vieras po tilik ylij Yhteis- ja omistusyhteysyhteisöt 10 647 2 756 907 Korpilahden Satama Oy Jyväskylä 49,9 % 49,9 % 34 0 0 Ki Oy Säynätsalon Palv.keskus Jyväskylä 48,1 % 48,1 % 313 15 0 Ki Oy Riikankulma Jyväskylä 48,0 % 48,0 % 68 35 3 Ki Oy Jyskän Palvelukeskus Jyväskylä 47,9 % 47,9 % 102 5 0 Ki Oy Alkioranta Jyväskylä 45,0 % 45,0 % 15 39-2 Keljonkankaan Palvelukeskus Oy Jyväskylä 44,8 % 44,8 % 627 10 0 Huhtakeskus Oy Jyväskylä 41,1 % 41,1 % 1 931 30 15 Korpilahden Paikallislehti Oy Jyväskylä 40,0 % 40,0 % 37 12-3 As Oy Jyväskylän Kuras Jyväskylä 39,5 % 39,5 % 81 1 1 Mustankorkea Oy Jyväskylä 36,6 % 36,6 % 1 594 717 713 As Oy Jyv Lutakon Lähipalvelutalo Jyväskylä 33,9 % 33,9 % 701 856 0 Ki Oy Palokan Liikekeskus Jyväskylä 32,7 % 32,7 % 394 85 0 As Oy Jyv Säästökeskus Jyväskylä 31,9 % 31,9 % 280 110 0 As Oy Ketunpesä Jyväskylä 29,4 % 29,4 % 155 0 0 As Oy Pupusoppi Jyväskylä 29,2 % 29,2 % 208 44 0 As Oy Koskentörmä Jyväskylä 28,4 % 28,4 % 48 199 0 Jyvässeudun Ajoharjoittelurata Oy Laukaa 28,2 % 28,2 % 168 68 15 Jyväskylän Messut Oy Jyväskylä 26,5 % 26,5 % 1 248 505 162 As Oy Kauppakatu 23 Jyväskylä 25,0 % 25,0 % 1 424 5 0 As Oy Kuokkalan Toritalo Jyväskylä 24,8 % 24,8 % 920 16 2 As Oy Pappilanraitti Jyväskylä 24,6 % 24,6 % 43 0 0 Ki Oy Palokan Nisulankulma Jyväskylä 23,6 % 23,6 % 257 3 1

145 25) Saamisten erittely 2013 2012 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 1 647 361,80 0,00 3 448 903,04 Lainasaamiset 0,00 121 619,57 0,00 528 388,89 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 1 125 985,49 0,00 1 157 055,32 Yhteensä 0,00 2 894 966,86 0,00 5 134 347,25 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 576 279,88 0,00 685 380,45 Muut saamiset 0,00 949 613,83 0,00 1 401 793,46 Siirtosaamiset 0,00 22 746,95 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 1 548 640,66 0,00 2 087 173,91 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 10 783,37 0,00 35 451,86 Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 10 783,37 0,00 35 451,86 Saamiset muilta Myyntisaamiset 55 214,75 10 652 733,36 74 574,75 13 541 262,54 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 2 000 512,28 4 921 682,28 2 720 398,45 5 558 860,49 Siirtosaamiset 0,00 7 593 634,50 0,00 7 655 815,76 Yhteensä 2 055 727,03 23 168 050,14 2 794 973,20 26 755 938,79 Saamiset yhteensä 2 055 727,03 27 622 441,03 2 794 973,20 34 012 911,81 26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot 1 316,94 0,00 947 155,40 958 849,32 Kelan korvaus työterveydenhu 1 877 733,60 1 731 258,79 1 173 304,25 1 287 549,18 EU-tuet ja avustukset 2 045 493,98 2 406 117,81 94 476,48 1 257 190,56 Muut tulojäämät 15 444 412,60 19 873 812,42 6 527 430,81 5 309 282,02 Tulojäämät yhteensä 19 368 957,12 24 011 189,02 8 742 366,94 8 812 871,08 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteens 19 368 957,12 24 011 189,02 8 742 366,94 8 812 871,08 27) Rahoitusarvopaperit Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta 390 146,00 386 810,82 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 390 146,00 386 810,82 0,00 0,00 Erotus 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä rahoitusarvopaperit 390 146,00 386 810,82 0,00 0,00

146 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28) Oman pääoman erittely Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Peruspääoma 1.1. 423 184 877,65 423 305 497,63 423 184 877,57 423 184 877,57 Lisäykset -120 619,86 0,00 0,00 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 163 485,21 205 532,19 0,00 0,00 Peruspääoma 31.12. 423 348 362,86 423 390 409,96 423 184 877,57 423 184 877,57 Ylikurssirahasto 1 383 956,89 1 383 956,89 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto 75 502,13 75 502,13 0,00 0,00 Muut omat rahastot 35 205 601,25 31 618 759,31 0,00 0,00 0,00 Sosiaalinen luototus-rahasto 1.1. 393 192,22 388 657,04 Lisäykset 4 443,64 4 535,18 Sosiaalinen luototus-rahasto 31.12. 397 635,86 393 192,22 Muut omat rahastot yhteensä 31.12. 397 635,86 393 192,22 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -61 951 294,23-21 205 521,63 96 337 835,24 142 334 091,94 Oikaisut ed. tk:n yli-/alijäämiin -87 695,99-1 712 113,46 0,00-196 392,86 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. -62 038 990,22-22 917 635,09 96 337 835,24 142 137 699,08 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -30 292 804,49-39 033 659,14-38 151 134,78-45 799 863,84 Oma pääoma yhteensä 367 681 628,42 394 517 334,06 481 769 213,89 519 915 905,03 29) Poistoeron muutokset Kunnalla ei ole verotussyistä kirjattua poistoeroa. 30) Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 2013 2012 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 224 571 475,00 220 352 517,85 Lainat julkisyhteisöiltä 684 576,53 709 011,82 Muut velat 96 553,36 129 368,84 Pitkäaikaiset velat yhteensä 225 352 604,89 221 190 898,51 32) Pakolliset varaukset Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Muut pakolliset varaukset Eläkevaraukset 861 600,00 1 121 534,79 861 600,00 1 121 534,79 Ympäristövastuut 308 446,78 21 297,81 308 446,78 21 297,81 Muut pakolliset varaukset 1 612 617,11 490 071,07 1 122 546,04 0,00 Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 4 796 228,11 3 755 759,57 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset yhteensä 7 578 892,00 5 388 663,24 2 292 592,82 1 142 832,60

147 33) Vieras pääoma 2013 2012 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot 128 231,19 0,00 116 872,80 Ostovelat 2 885 661,43 0,00 3 030 174,30 Muut velat 42 880 315,92 0,00 44 816 537,60 Siirtovelat 0,00 0,00 935,61 Yhteensä 0,00 45 894 208,54 0,00 47 964 520,31 Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä Saadut ennakot 10 380,18 0,00 10 237,47 Ostovelat 15 790 530,87 0,00 14 342 100,00 Muut velat 8 000 000,00 0,00 9 250 000,00 Yhteensä 0,00 23 800 911,05 0,00 23 602 337,47 Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisöille Saanut ennakot 5 157,88 0,00 5 330,50 Ostovelat 28 713,37 0,00 148 111,59 Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 33 871,25 0,00 153 442,09 Velat muille Saadut ennakot 4 854 673,23 0,00 3 920 803,33 Ostovelat 26 605 013,64 0,00 31 765 712,08 Muut velat 313 470 175,27 38 498 709,95 307 301 023,38 26 057 432,09 Siirtovelat 57 330 914,97 0,00 56 794 990,02 Yhteensä 313 470 175,27 127 289 311,79 307 301 023,38 118 538 937,52 Vieras pääoma yhteensä 313 470 175,27 197 018 302,63 307 301 023,38 190 259 237,39 34) Luottolimiitti 2013 2012 Keski-Suomen Osuuspankki 1 000 000,00 1 000 000,00 35) Vuokrakohteen lunastusvelka Ei esitettävää. 36) Muiden velkojen erittely Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Muut velat Liittymismaksut 29 853 658,67 29 872 340,35 0,00 0,00 Muut velat 5 595 904,88 5 751 448,86 96 553,36 129 368,84 Muut velat yhteensä 35 449 563,55 35 623 789,21 96 553,36 129 368,84

148 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot 1 746 873,06 0,00 393 698,92 275 838,95 Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 70 786 303,79 67 002 450,23 42 883 138,06 43 389 230,90 Korkojaksotukset 2 557 879,60 2 085 930,42 661 090,84 520 791,56 Muut menojäämät 28 371 668,83 45 153 074,51 13 422 987,15 12 615 264,22 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 103 462 725,28 114 241 455,16 57 360 914,97 56 801 125,63 38) Huollettavien varat 2013 2012 Huollettavien varat ja pääomat 1 089 912,62 874 745,91 39) Elatustuen takautumissaatava Valtionosuuksien tilityksien yhteydessä maksettava elatustukien takautumissaatava kirjataan maksuperusteisesti suoraan käyttötalouden tulostilille 350500. Vuonna 2013 takautumissaatavia kirjattiin tuloksi 170 360,00 euroa. 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44) Leasingvastuiden yhteismäärä Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 12 834 226,27 11 425 412,98 1 043 471,83 1 130 369,28 Myöhemmin maksettavat 109 839 302,43 114 733 918,81 1 615 145,57 1 895 381,79 Leasingvastuut yhteensä 122 673 528,70 126 159 331,79 2 658 617,40 3 025 751,07 Yrityskortit 73 790,60 89 027,94 45) Vastuusitoumukset Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma 881 750 095,00 703 337 705,00 Jäljellä oleva pääoma 743 114 193,00 589 368 037,00 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 12 193 465,00 15 140 606,00 Jäljellä oleva pääoma 7 744 725,69 8 890 476,73 6 108 714,00 6 516 359,00

149 46) Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 2013 2012 Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 581 652 461,00 493 337 455,95 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 390 088,00 348 527,44 47) Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Konserni Kunta 2013 2012 2013 2012 Sopimusvastuut Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset 387 141 700,66 333 000 000,00 150 000 000,00 130 000 000,00 Käypäarvo -19 980 485,65-42 128 895,39-12 844 020,00-23 839 218,39 Sähköjohdannainen 29 069 859,45 33 491 622,92 5 488 175,00 6 189 228,00 Käypäarvo -3 840 505,75-2 575 675,30-1 111 142,00-611 383,00 Päästöoikeussopimukset 384 750,00 Käypäarvo -150 250,00 Vuokravastuut 1 243 660,82 1 618 933,08 Lisäeläkevastuut 212 865,11 Arvonlisäveron palautusvastuut 22 747 725,65 22 755 699,21 1 674 096,91 11 420 180,33 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuut 7 289 273,00 5 825 429,00 7 289 273,00 5 825 429,00 Maankäyttösopimuksista aiheutuneet velvoitteet 9 534 479,00 9 655 401,00 9 534 479,00 9 655 401,00 Huhtasuon Elinkaarihankkeen vastuu 20 000 000,00 20 000 000,00 20 000 000,00 20 000 000,00 Arvonlisäveron palautusvastuut kuntapuolella eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen verrattuna, koska vuonna 2013 palautusvastuissa on otettu huomioon vain ne kiinteistöt, joiden osalta vastuun toteutuminen on todennäköistä toimenpideohjelmaan perustuen. Vertailukelpoinen luku on 1 709 944,25 euroa. Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksen elinkaarihankkeen palvelujakson yhteenlasketut palvelumaksuvastuut ovat ajalle 2013 2033. 4.5 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Ympäristötuotot ja -kulut yhteensä Ympäristötuotot ja -kulut (1000 euroa) 2013 2012 Ympäristötuotot yhteensä 7 767 7 016 Viranomaistoiminnan tuotot 117 109 Muut ympäristötoiminnan tuotot 7 650 6 907 Siitä: Ympäristönsuojeluun saadut avustukset 316 *) 381 *) Ympäristökulut yhteensä 11 360 11 160 Viranomaistoiminnan kulut 783 896 Muut ympäristökulut 10 577 10 264 Siitä: Ympäristönsuojeluun annetut avustukset 199 **) 118 **) *) Saaduissa avustuksissa 2013 on ELY-keskuksen avustus ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hankkeeseen, ELY-keskuksen tuki energiakatselmuksille, Keski-Suomen liiton avustus Minun kulttuuriperintöni -hankkeelle, ELY -keskuksen avustus pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen sekä Maaseudun sivistysliiton avustus Ympäristöluotsihankkeelle. Näistä pohja-

150 vesien suojelusuunnitelmien laatimiseen saatu avustus on ympäristöviranomaistoiminnan avustuksia. Saaduissa avustuksissa 2012 on ELY-keskuksen avustus ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hankkeeseen, ELY-keskuksen tuki energiakatselmuksille, NowHere Finland 2012 ympäristömyötäisen muotoilun avustus taiteen keskustoimikunnalta ja alueellisilta taidetoimikunnilta, arviosummana Liikenneviraston avustus Älykästä työmatkaa -hankkeeseen, Keski-Suomen liiton Minun kulttuuriperintöni -avustus, ELY -keskuksen avustus pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen sekä ELY -keskuksen avustus Kaiken kansan maisema -hankkeeseen. Näistä pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimiseen saatu avustus on ympäristöviranomaistoiminnan avustuksia. **) Annettuihin avustuksiin 2013 sisältyy vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille viemäriverkoston rakentamiseen, Luontomuseoavustus Jyväskylän yliopistolle, perustoiminnan tukemiseen annettu avustus JAPA Ry:lle, työsuhdematkalippuihin annetut tuet kaupungin henkilöstölle, avustukset Jyväskylän Pyöräilyseura Ry:n tapahtumiin sekä avustus Luonto-Liitolle lasten luontokouluun. Näistä JAPA Ry:n avustus ja Luonto-Liiton avustus ovat ympäristöviranomaistoiminnan avustuksia. Annettuihin avustuksiin 2012 sisältyy vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille viemäriverkoston rakentamiseen, työsuhdematkalippuihin annetut tuet kaupungin henkilöstölle, perustoiminnan tukemiseen annettu avustus JAPA Ry:lle, avustukset Jyväskylän Pyöräilyseura Ry:n tapahtumiin sekä avustus Luonto-Liitolle lasten luontokouluun. Näistä JAPA Ry:n avustus ja Luonto- Liiton avustus ovat ympäristöviranomaistoiminnan avustuksia. Ympäristöinvestoinnit yhteensä Tilikaudella aktivoidut ympäristömenot (1000 euroa) 2013 2012 Ympäristöinvestoinnit 0 19 Siitä: Ympäristöinvestointeihin saadut avustukset 0 0 Ympäristötuotot ja -kulut luokiteltuna Ympäristötuotot ja -kulut luokiteltuna (1000 euroa) 2013 2012 Tuotot Kulut Tuotot Kulut 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 34 122 50 129 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 0 659 0 617 3. Jätehuolto 6 754 5 850 6 523 5 765 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 12 102 9 216 5. Melun ja tärinän torjunta 0 0 0 4 6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 512 315 0 404 7. Muut ympräristönsuojelutoimenpiteet Ympäristöhallinto 0 691 0 794 Ympäristökoulutus 16 369 24 317 Ekotehokkuutta parantava toiminta 329 1 541 344 1 509 Ympäristöjohtaminen 40 174 0 166 Yleisten alueiden puhtaanapito 0 438 0 316 Yhteensä 7 697 10 261 6 950 10 238 Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut *) 70 1 072 65 896 Poistot ja arvon alentumiset - 27-26 Yhteensä (sisältäen verot ja poistot) 7 767 11 360 7 016 11 160 Ympäristökulut, netto (verot ja poistot mukaan lukien) 3 593 4 144

151 *) Veroluonteiset tuotot ovat ympäristöviranomaistoiminnan ympäristölupamaksuja, maaaineslupamaksuja, maa-aineslain mukaisia valvontamaksuja ja muita vastaavia maksuja. Ympäristöperusteisissa veroissa ovat mukana valtion jätevero ja autovero sekä ajoneuvoveron ja polttoaineverojen ympäristöperusteiset osat. Kyseisistä veroista jätevero on täysin ympäristöperusteinen. Autovero, ajoneuvoveron perusvero ja polttoaineiden hiilidioksidivero määräytyvät hiilidioksidipäästöjen perusteella. Ympäristöinvestoinnit luokiteltuna Tilikaudella aktivoidut ympäristömenot luokiteltuna (1000 euroa) 2013 2012 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0 0 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 0 0 3. Jätehuolto 0 0 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 0 5. Melun ja tärinän torjunta 0 0 6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 0 0 7. Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet 0 19 Yhteensä: 0 19 Muualla tilinpäätöksessä esitetyt ympäristöasioita koskevat tiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot kohta 1) tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät kohta 12) suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot kohta 14) selvitys tuottoihin ja kuluihin sisältyvistä pakollisten varausten muutoksista Taseen vastattavia koskevat liitetiedot kohta 32) erittely olennaisista pakollisiin varauksiin merkityistä eristä Ympäristöerien kokoamisesta, laskennasta ja erottelusta on kerrottu toimintakertomuksessa luvun 1.1.7 kohdassa Ympäristöerien kokoaminen ympäristötilinpäätökseen sekä mahdolliset puuttuvat erät. 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48) Henkilöstön lukumäärä 31.12. Henkilöstön lukumäärä on esitetty kohdassa 1.1.5. ja liitteenä olevassa henkilöstökertomuksessa. 49) Henkilöstökulut Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä kohdassa 3.1.

152 50) Tilintarkastajan palkkiot Tarkastusyhteisö BDO Audiator Oy 2013 2012 Tilintarkastuspalkkiot 35 160,00 0,00 Tilintarkastajan lausunnot 0,00 0,00 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 0,00 0,00 Yhteensä 35 160,00 0,00 Tarkastusyhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Tilintarkastuspalkkiot 41 175,00 74 413,27 Tilintarkastajan lausunnot 0,00 0,00 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 17 640,00 23 640,00 Yhteensä 58 815,00 98 053,27

153 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1 Liikelaitosten erillistilinpäätökset 5.1.1 TILAPALVELU-LIIKELAITOS Tilapalvelu-liikelaitoksen toimintakertomus Kiinteistöjohtajan katsaus Tilapalvelun toimintavuosi meni toiminnallisesti ja taloudellisesti tavoitteisiin nähden erittäin hyvin. Toimintakatteen talousarviotavoite ylitettiin 1,4 M, mikä johtui pääosin toteutuneista kiinteistöjen myyntivoitoista sekä normaalia lämpimämmästä loppuvuodesta. Toiminnan tulos poistojen ja rahoituskulujen jälkeen oli n. 0,6 M positiivinen. Talonrakennushankkeet etenivät ja valmistuivat aikataulutavoitteiden mukaisesti. Liinalammin päiväkoti-koulu valmistui vuoden lopulla. Myös Korpilahtitalon muutostyöt terveysaseman käyttöön saatiin valmiiksi marraskuussa. Keltinmäen päiväkodin rakentaminen sekä Puistokoulun peruskorjaus aloitettiin kesällä. Molemmat hankkeet valmistuvat syyslukukaudeksi 2014. Uusien hankkeiden osalta aloitettiin Vaajakosken terveysaseman, Palokan terveysaseman osasto 1:n peruskorjauksen sekä Palokan nuorisokodin laajennuksen suunnittelu. Toimintavuoden aikana käynnistettiin päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen päivitys, joka valmistuu helmikuussa 2014. Monipalvelupisteiden suunnittelu käynnistettiin loppuvuodesta. Elokuussa pidettiin vuosittaiset palvelualuekohtaiset tilafoorumit, joissa linjattiin hankkeet investointiohjelmaan vuosille 2014-2018. Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksen elinkaarihankkeen 1. vaihe, eli päiväkoti ja erityiskoulu, valmistui. Loppuvuoden käyttökokemukset olivat hyviä. 2. vaiheen, eli yhtenäiskoulun rakentaminen käynnistyi. Hankkeen investointiarvo on 35,5 M ja elinkaarisopimuksen kokonaisarvo on 55,0 M. Elinkaarihanke on Keski-Suomen yksi merkittävimmistä julkisista talonrakennusinvestoinneista sekä Suomessa ensimmäisten elinkaarihankkeiden joukossa. Uusista vuokrakohteista merkittävimmät olivat Mankolan yhtenäiskoulu, joka otettiin käyttöön elokuussa 2014 sekä 60-paikkainen vanhusten palvelutalo Kinkomaalla. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä teki lukioverkkoon liittyvän päätöksen lopettaa lukiokoulutus vuoden lopussa Lyseo-rakennuksessa. Sopimuksen mukaan kaupunki osti Lyseon samassa yhteydessä takaisin itselleen ja käynnistää hankkeen koko korttelin kehittämiseksi. Lyseo on rakennettu v. 1902 ja edustaa jyväskyläläistä historiaperimää opetuksen historian, historiallisen opetuskokoelman ja arkkitehtuurin osalta. Lisäksi kaupunki osti Vaajakoskelta niin sanotun Vaajalan kiinteistön Vaajakosken uuden terveysaseman tontiksi. Vuoden aikana myytiin kiinteistöjä ja huoneistoja 18.800 m2 ja kauppahinnaltaan noin 2,1 M. Eniten julkista kiinnostusta herättäneet myyntikohteet olivat ns. Harmoonitehtaan kiinteistö, Schaumannin vanhan konttorirakennuksen kiinteistö sekä Survon kartanoalueen rakennukset. Tilapalvelu on panostanut rakennusten sisäilmaongelmien ratkaisumallien kehittämiseen. Vuosien määrätietoinen työ on tuottanut tulosta ja ongelmat ovatkin selvästi vähentyneet.

154 Arvio merkittävimmistä riskeistä sekä toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista sekä selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilapalvelun sisäisestä valvonnasta on tehty sisäisen valvonnan ohje, missä kuvataan suurimmat riskit, jotka ovat arvioitu prosesseittain ja vastuualueittain. Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit ja suunnitellut kehittämistoimet ovat Sisäilmastoon liittyvät ongelmat ja niihin liittyvät riskit Jyväskylän sisäilmastoryhmä kokoontui viisi kertaa vuoden 2013 aikana. Kiinteistökohtaisia sisäilmastopalavereita pidettiin 45 kappaletta ja oppilaiden vanhemmille järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta. Sisäilmastoasioiden hoito ja niihin liittyvät tutkimusprosessit työllistivät henkilökuntaa paljon, mutta tilannetta on helpottanut Tilapalveluun palkattu sisäilma-asiantuntija. Kiinteistöomaisuuden rapistuminen Vuoden 2009 alussa käyttöönotetun kunnossapito-ohjelman käyttöä on kehitetty jatkuvasti. Kunnossapidon ohjelmoinnin ja toteutuksen seuranta- ja kehittämispalavereita on pidetty kuukausittain. Tulevien vuosien investointien resurssien supistaminen aiheuttaa haasteita kiinteistöjen kunnossapitoon ja sisäilmaolosuhteiden hallintaan. Kunnossapidon ohjelmoinnissa painotetaan sisäilmastoon vaikuttaviin toimenpiteisiin ennaltaehkäisevästi. Kiinteistöjen kantavat rakenteet tarkastettiin ja tarvittavat korjaustyöt teetettiin. Investointihankkeiden virheet suunnittelussa ja toteutuksessa Investointihankkeiden suunnittelun ohjausta hoidetaan pääsääntöisesti omana työnä. Näin suunnittelun valvontaa saadaan tehostettua. Peruskorjaus- ja uudishankkeet suunnitellaan ja toteutetaan Terve talo - kriteerien mukaisesti. Myös näiden kriteerien toteutumisen valvontaa tehostetaan hankkeiden eri vaiheissa raportointikäytännöllä. Terve Talo-konsultin roolia tullaan myös tarkentamaan. Kohteiden P1- puhtaudenhallintaa on parannettu ottamalla käyttöön myös pienten hankkeiden puhtaudenhallinta. Urakkakohteissa toimintakoe- sekä vastaanottovaiheiden valvontaa on saatu parannettua, kun Tilapalveluun oma lvi-/energia-asiantuntija on niissä mukana. Rakennusten energiatehokkuus Investointihankkeille on asetettu energiatehokkuustavoitteet hankesuunnitteluvaiheessa ja hankkeiden toteutusta on seurattu energiaohjeen mukaisesti. Suunnitteluohjeisiin on lisätty energiatehokkuuden määrittelyt. Energia-asiantuntija on osallistunut hankkeiden suunnittelun ohjaukseen ja valvontaan. Vuoden 2012 energiakatselmusten toimenpide-ehdotukset toteutettu ja uusia energiakatselmuksia toteutettiin 20 kpl. Motiva Oy hyväksyi vuoden 2012 KETS-raportoinnin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilapalvelun taseessa olevien kiinteistöjen, rakennusten ja huoneistojen myynti tapahtuu johtokunnan päätöksellä tai kiinteistöjohtajan päätöksellä, mikäli kauppahinta on alle 200.000. Myyntiprosessi on julkinen tai neuvottelumenettelyyn perustuva, jolloin lähtökohtana on ulkopuolisen arvioijan antama kauppahinta-arvio. Kaupan maksu tapahtuu kaupantekotilaisuudessa. Muun irtaimiston myynti tapahtuu kiinteistöjohtajan päätöksellä. Kiinteistöjen vajaakäyttöasteen hallinta Tilapalvelun omistuksessa olevien tilojen vajaakäyttöaste on noin 8 %. Tämä tarkoittaa, että 8 % tiloista ei ole käyttäjää ja tilat aiheuttavat ainoastaan kustannuksia. Tyhjät tilat ovat pääasiassa vapautuneita kaupungin peruspalvelukäytöstä tai ne ovat epäkurantteja käyttöön. Tärkeimmät toimenpiteet vajaakäyttöasteen hallitsemiseksi ovat tehokkaat myynti- ja vuokrausprosessit. Koska kaupungin vapautuvat kiinteistöt edellyttävät miltei aina uutta käyttötarkoitusta, on asemakaavoituksen sujuvuudella keskeinen merkitys.

155 Sopimusten hallinta Voimassa olevat sopimukset on kartoitettu ja dokumentoitu. Suurin osa sopimuksia on sähköisessä muodossa. Sopimusten hallintaa on edelleen kehitettävä erityisesti palvelu-, huolto- ja liittymäsopimusten osalta saattamalla ne sähköisiksi sekä hallintaprosessi ajan tasalle vuoden 2014 aikana. Sopimusten hallintaprosessille on nimetty vastuuhenkilö. Verottomat sisäänvuokraussopimukset on dokumentoitava, jotta niihin mahdollisesti sisältyvät energian arvonlisäverot saadaan haettua verottajalta takaisin. Verottomat sopimukset muutetaan verollisiksi mahdollisimman kattavasti. Sopimusten tekeminen on useamman henkilön vastuulla ja niiden toteutumista arvioidaan asiakaspalautteiden ja auditoinnin avulla. Tavoitteiden toteutuminen, varojenkäytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tuloksellisuutta seurataan BCS-tulosmittaristolla. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on arvioitu kolmannesvuosittain varsinkin kiinteistöomaisuuden suhteen. Muut sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat vuositason tavoitteita. Talouden toteutumista on seurattu kuukausittain tilikohtaisesti. Talouden pääkirjatilitasoinen seuranta ja ennustaminen on vastuutettu henkilöittäin tehtävävastuidensa mukaisesti. Kolmannesvuosiraportit on käsitelty johtoryhmässä sekä johtokunnassa. Tilapalvelun sisäisen valvonnan asianmukaisuus ja riittävyys ovat hyvällä tasolla. Sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu riittävään ohjeistukseen ja läpi organisaation toteutuvaan systemaattiseen riskien hallintaan. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä arvioidaan systemaattisesti. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, +618.469,67 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien yli/alijäämään. Talousarvion toteutumisvertailu Tilapalvelun vuosi 2013 oli taloudellisesti erittäin onnistunut. Saavutimme kaikki meille asetetut taloudelliset tavoitteet. Tilapalvelun liikevaihto vuonna 2013 oli 89,2 M, minkä lisäksi kirjattiin myyntivoittoja 1,3 M. Toimintakatteen tavoite ylitettiin 1,4 M, mikä johtui pääosin toteutuneista kiinteistöjen myyntivoitoista sekä normaalia lämpimämmästä loppuvuodesta. Toiminnan kokonaistulos oli 0,6 M ylijäämäinen. Toimintamenot olivat 51,7 M, josta suurin erä oli asiakaspalveluiden ostot 23,3 M. Tästä valtaosa eli 17,5 M käytettiin siivouspalveluihin, kiinteistöjen hoitopalveluihin, kunnossapitoon sekä piha-alueiden hoitoon. Energiakustannukset olivat 9,7 M ja ulkoiset vuokrakustannukset ja osaketilojen vastikevuokrat 16,7 M. Poistot olivat 44,4 M, mikä sisältää normaalipoistojen lisäksi poistosuunnitelman muutoksesta johtuvia lisäpoistoja 24,3 M ja osakeomaisuuden arvonalennuksia 0,754 M. Lisäpoistot rahoitettiin budjetoidulla satunnaisella tuotolla, 24,3 M. Omistajalle maksettava korvaus oli 18,2 M, joka oli 4,7 % peruspääomasta. Talonrakennushankkeiden budjetti puolittui edelliseen vuoteen verrattuna. Investointeihin käytettiin toimintavuoden aikana 21,2 M. Suurimmat investointihankkeet olivat Liinalammin päiväkoti-koulu, Korpilahtitalon muutostyöt terveysaseman käyttöön ja Keltinmäen päiväkoti.

156 Talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma 1.000 TP 2012 TA/M 2013 Toteuma Poikkeama Toimintatulot 80 955,5 89 002,0 90 521,6 1 519,6 Toimintamenot -46 166,8-51 555,6-51 689,8-134,2 Toimintakate 34 788,7 37 446,4 38 831,8 1 385,4 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 29,6 0,0 47,2 47,2 Muut rahoituskulut -16 952,0-18 200,0-18 201,1-1,1 Vuosikate 17 866,3 19 246,4 20 677,9 1 431,5 Suunnitelman mukaiset poistot -16 571,0-43 590,0-44 394,4-804,4 Satunnaiset tuotot 0,0 24 335,0 24 335,0 Tilikauden tulos (sitova) 17 866,3 19 246,4 20 677,9 1 431,5 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 295,3-8,6 618,5 627,1 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta 17 813,3 46 315,0 43 946,6-2 368,4 Investointien rahavirta 36 586,7 22 394,0 19 138,4-3 255,6 Rahoituksen rahavirta 18 773,4-23 544,0-24 808,2-1 264,2 Rahavarojen muutos 0,0 377,0 0,0-377,0 Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 1. Investoinnit yhteen sovitetaan tarkistettuihin palveluverkkosuunnitelmiin ja valtuuston hyväksymään investointibudjettiin. Investointiohjelmassa olevat hankkeet perustuvat palveluverkkoselvityksiin. Vaajakosken päiväkodista ja Neulaskankaan päiväkodin laajennuksesta laadittiin hankesuunnitelmat ja toteutussuunnittelu on käynnissä. Vaajakosken terveysaseman hankesuunnittelu ja monipalvelupisteiden suunnittelu käynnistettiin syksyllä 2013. 2. Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen 1.014 MWh:n vuotuinen säästötavoite kokonaisenergian kulutuksessa. Ennakkolaskelmien mukaan säästö on vähintään 1.200 MWh, joten tavoite 1.014 MWh saavutettiin. Tarkempi laskenta valmistuu kevään 2014 aikana. 3. Käyttäjien tyytyväisyys tiloihin ja palveluihin säilyy 3,5 pisteessä. Kokonaistyytyväisyys oli vuonna 2013 3,55 pistettä ja vuonna 2012 3,45 pistettä. 4. Sisäilmaongelmien syntymistä ehkäistään Terve talo - kriteereitä noudattamalla sekä hyvällä kiinteistönhoidolla ja valvonnalla. Kaikissa Tilapalvelun isoimmissa talonrakennuksen investointihankkeissa on toteutettu Terve talo -kriteereitä. Kiinteistönhoidon sopimusten toteutusta valvottiin palvelutuottajien kanssa käydyissä laatupalavereissa. Lisäksi 30 kohteessa tehtiin kiinteistönhoitotöiden auditointi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.

157 Keskeiset toiminnan tunnusluvut Taloudellinen näkökulma: TOT TOT Muutos 2013 2012 % Toimintakate-% 43 43 0,00 0,00 Ohjelmoitu kunn.pito+peruskorj., /hum2/kk 3,14 6,31-3,17-50,24 Ulkoa tulevien vuokratuottojen osuus,% 3,6 3,9-0,30-7,69 Tila- ja kiinteistöpalvelut, /hum2/v. 5,04 4,62 0,42 9,09 Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Asiakastyytyväisyyskysely, 1-5 p. 3,55 3,45 0,10 2,90 Prosessinäkökulma: Palvelutuotannon käytössä olevat tilat, hum2/as 3,68 3,70-0,02-0,54 Kokonaisenergiankulutus, MWh 100 321 107 387-7 066-6,58 Ohjelmoidun kunnossapidon toteutuminen,% 100 100 0,00 0,00 Vajaakäyttöaste, % 6,81 7,49-0,68-9,08 Innovatiivisuuden ja oppimisen näkökulma: Koulutus- ja kehittämispäivät/hlö 3,5 5-1,50-30,00 Sairauspoissaolot/hlö 2,33 3,20-0,87-27,19 Työtyytyväisyys, piste 3,15 3,07 0,08 2,61 Keskeiset volyymitiedot VOLYYMITIETOJA 31.12.2013 31.12.2012 Muutos % Omat rakennukset (hum2) 449 565 457 860-8 295-1,81 Osakehuoneistot (hum2) 40 500 35 210 5 290 15,02 Ulkoa vuokratut tilat (hum2) 86 235 80 380 5 855 7,28 Yhteensä 576 300 573 450 2 850 0,50 Sisäiseen käyttöön vuokrattu (hum2) 496 100 493 400 2 700 0,55 Ulkoiseen käyttöön vuokrattu (hum2) 36 100 30 100 6 000 19,93 Vapaat tilat (hum2) 39 200 42 950-3 750-8,73 Väistötilat (hum2) 4 900 7 000-2 100-30,00 Huoneala (hum2)/asukas 4,28 4,30 0,0-0,47

158 Tuloslaskelma Tilapalvelu-liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 Liikevaihto 89 209 407,15 80 900 794,12 Liiketoiminnan muut tuotot 1 312 184,04 54 644,36 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -9 263 505,71-9 420 408,03 Palvelujen ostot -23 309 145,85-32 572 651,56-20 738 105,96-30 158 513,99 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 437 208,52-1 377 727,46 Henkilösivukulut Eläkekulut -326 850,07-307 002,07 Muut henkilösivukulut -86 570,29-1 850 628,88-83 542,10-1 768 271,63 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot -43 640 508,02-16 504 664,95 Arvonalentumiset -753 861,86-44 394 369,88-66 297,83-16 570 962,78 Vuokrakulut -16 982 384,54-14 206 780,55 Liiketoiminnan muut kulut -284 176,27-33 203,90 Liikeylijäämä (-alijäämä) -5 562 619,94 18 217 705,63 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 47 235,37 29 617,72 Korvaus peruspääomasta -18 199 999,56-16 950 000,00 Muut rahoituskulut -1 146,20-18 153 910,39-2 042,16-16 922 424,44 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -23 716 530,33 1 295 281,19 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 24 335 000,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 618 469,67 1 295 281,19 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 618 469,67 1 295 281,19 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,85 % 4,44 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, 4,85 % 4,44 % Voitto, % 0,69 % 1,60 %

159 Tase Tilapalvelu-liikelaitoksen tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 4 021 122,51 4 381 166,25 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 332 686 802,70 334 997 620,19 Kiinteät rakenteet ja laitteet 283 821,05 348 944,11 Koneet ja kalusto 64 677,34 86 852,44 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00-955 000,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinna 8 676 400,65 30 262 705,47 341 711 701,74 364 741 122,21 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 13 608 983,63 14 409 255,82 Muut saamiset 207 334,90 207 334,90 13 816 318,53 14 616 590,72 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 17 774,75 27 774,75 Muut saamiset 1 741 296,90 2 420 098,60 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 80 225,68 46 716,59 Muut saamiset 34 012 740,96 32 810 686,61 Siirtosaamiset 2 898,50-1 404,20 35 854 936,79 35 303 872,35 VASTAAVAA YHTEENSÄ 395 404 079,57 419 042 751,53 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 387 383 349,54 410 622 880,78 Edellisten tilikausien alijäämä 274 962,44-1 020 318,75 Tilikauden ylijäämä 618 469,67 1 295 281,19 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Huhtasuon elinkaarihankkeen korjausrahasto 12 123,85 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 29 572,55 36 413,55 Lyhytaikainen Ostovelat 6 692 704,06 7 548 733,33 Muut velat 35 268,32 31 098,51 Siirtovelat 357 629,14 528 662,92 7 085 601,52 8 108 494,76 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 395 404 079,57 419 042 751,53 Liikelaitoksen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 98,2 % 98,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 7,9 % 10,0 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 893,4 275,0

160 Rahoituslaskelma Tilapalvelu-liikelaitoksen rahoituslaskelma 2013 2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -5 562 619,94 18 217 705,63 Poistot ja arvonalentumiset 44 394 369,88 16 570 962,78 Rahoitustuotot ja -kulut -18 153 910,39-16 922 424,44 Satunnaiset tuotot 24 335 000,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -1 066 245,61-52 928,40 43 946 593,94 17 813 315,57 Investointien rahavirta Investointimenot -21 154 838,64-45 798 010,59 Rahoitusosuudet investointimenoihin 100 000,00 1 899 999,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 916 450,77 7 311 326,40 Toiminnan ja investointien rahavirta 24 808 206,07-18 773 369,62 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset -23 239 531,24 22 146 579,51 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -1 243 624,83-7 562 368,91 Saamisten muutos muilta 693 964,59 676 519,19 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 12 123,85 Korottomien velkojen muutokset kunnalta -1 031 138,44 3 512 639,83 Rahoituksen rahavirta -24 808 206,07 18 773 369,62 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 0,00 0,00 Rahavarat 1.1. 0,00 0,00 0,00 0,00 Liikelaitoksen tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 213,00 % 39,01 Toiminnan ja investointien rahavirta, 5 v, 1 000 euroa -64,858-89,680

161 Tilapalvelu-liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet (kohta 3). Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon ja rahoitusomaisuusarvopaperit hankintamenoon. 2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoina on esitetty vuoden 2012 tilinpäätöstiedot. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 3) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginhallituksen hyväksymää poistosuunnitelmaa (26.11.2012 asia 385). Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä Aineettomat hyödykkeet 5-20 vuotta Tasapoisto Rakennukset 20-30 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 20 % Menojäännös Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Substanssi Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä tehtiin poistosuunnitelman muutoksesta johtuen poistoja 44.394.369,88 euroa, joka sisälsi lisäpoistoja n. 24.335.000,00 euroa sekä arvonalennuksia 753.861,86. Lisäpoistot kohdistuivat kaikkiin poistotileihin. Arvonalennusten selvitys on kohdassa 6.

162 4) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit 2012-2016 Suunnitelman mukaiset poistot 26,0 milj. euroa Investointien omahankintameno uusinvestoinnit 9,0 milj. euroa laajennukset 0,5 milj. euroa peruskorjaukset 14,9 milj. euroa yhteensä 24,4 milj. euroa Poikkeama 1,6 milj. euroa Poikkeama -% 7 % Poistoaikojen lyhentämisestä johtuen suunnitelman mukaiset poistot kasvoivat n. 163 % edelliseen vuoteen verrattuna ja tästä syystä toimintavuoden poistot ylittivät huomattavasti investointien omahankintamenot. Tämä vaikutti seurantajakson poikkeamaprosenttiin, joka ei ole vertailukelpoinen edellisen vuoden toteutumaan, joka oli 33 %. 5) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Kiinteistökaupat vuonna 2013 kauppasumma tontin vähennys tasearvo voitto/tappio Huhtasuon koulurakennukset 1,00 0,00 0,00 1,00 Grafiikkakeskus 750 000,00-60 547,64 0,00 689 452,36 Schaumanin päärak. ja piharak 380 000,00-151 369,00-324 214,65-95 583,65 Teollisuushalli, Ojatie 3 Korpilahti 350 000,00 0,00-479 580,18-129 580,18 Teollisuushalli, Tehotie 2 Korpilahti 210 000,00-10 428,00 0,00 199 572,00 Sarvenperän koulu 61 000,00-4 948,18 0,00 56 051,82 Survon päärakennus ja piharakenn. 250 000,00 0,00 0,00 250 000,00 As Oy Jyvästornit osake 71 259,00 0,00-16 818,79 54 440,21 As Oy Jokirinne osakkeet 57 563,59 0,00-5 896,94 51 666,65 KOY Tikkakosken teoll.talo, huon. 3 920,00 0,00-23 694,60-19 774,60 Kolun kaukolämpöverkosto 10 000,00 0,00 0,00 10 000,00 Yhteensä (toimintatuotot) 2 143 743,59-227 292,82-850 205,16 1 066 245,61 Myyntihinnasta on siirretty tontin hankintahinnan osuus kaupunkirakennepalvelut/tonttituotannolle.

163 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 6) Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien tase-eräkohtaiset tiedot tase 1.1.2012 lisäys 2013 rah.osuudet 13 vähennys 2013 sis.siirrot poistot 2013 tase 31.12.2013 Muut pitkävaikutteiset menot 4 381 166,25 766 953,96 0,00 0,00 33 845,98-1 160 843,68 4 021 122,51 Aineettomat hyödykkeet 4 381 166,25 766 953,96 0,00 0,00 33 845,98-1 160 843,68 4 021 122,51 Rakennukset 334 997 620,19 12 036 435,65-100 000,00-803 794,83 28 948 907,87-42 392 366,18 332 686 802,70 Kiinteät rakenteet 348 944,11 0,00 0,00 0,00 0,00-65 123,06 283 821,05 Koneet ja kalusto 86 852,44 0,00 0,00 0,00 0,00-22 175,10 64 677,34 Keskeneräiset hankinnat 29 307 705,47 8 351 449,03 0,00 0,00-28 982 753,85 0,00 8 676 400,65 Aineelliset hyödykkeet 364 741 122,21 20 387 884,68-100 000,00-803 794,83-33 845,98-42 479 664,34 341 711 701,74 Tytäryhtiöosakkeet 4 574 761,49 0,00 0,00-23 694,60 0,00-3 861,86 4 547 205,03 Osakkuusyhteisöosakkeet 8 124 724,19 0,00 0,00 0,00 0,00-300 000,00 7 824 724,19 Muut osakkeet 1 709 770,14 0,00 0,00-22 715,73 0,00-450 000,00 1 237 054,41 Osakkeet ja osuudet 14 409 255,82 0,00 0,00-46 410,33 0,00-753 861,86 13 608 983,63 Muut saamiset 207 334,90 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 207 334,90 Kom arvopaperit 14 616 590,72 0,00 0,00-46 410,33 0,00-753 861,86 13 816 318,53 Pysyvät vastaavat yhteensä 383 738 879,18 21 154 838,64-100 000,00-850 205,16 0,00-44 394 369,88 359 549 142,78 Osakkeiden arvonalennukset vuonna 2013 tasearvo 1.1.2013 arvonalennus tasearvo 31.12.2013 perustelu As Oy Jyväskylän Kauppakatu 12 512 838,63-450 000,00 62 838,63 kauppahinta-arvio KOY Säynätsalon Palvelukeskus 218 644,30-200 000,00 18 644,30 oman käyttötarpeen väheneminen KOY Jyskän Palvelukeskus 123 142,49-100 000,00 23 142,49 päiväkodin toiminta lakkaa KOY Haapakosken Sulku 3 861,86-3 861,86 0,00 siirretty KRP:lle maaomaisuuteen Yhteensä 858 487,28-753 861,86 104 625,42

164 7) Saamisten erittely 2013 2012 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 17 774,75 0,00 27 774,75 0,00 Yhteensä 17 774,75 0,00 27 774,75 0,00 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 80 225,68 0,00 46 716,59 Muut saamiset 1 741 296,90 34 012 740,96 2 420 098,60 32 810 686,61 Siirtosaamiset 2 898,50-1 404,20 Yhteensä 1 741 296,90 34 095 865,14 2 420 098,60 32 855 999,00 Saamiset yhteensä 1 759 071,65 34 095 865,14 2 447 873,35 32 855 999,00 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 8) Oman pääoman erittely 2013 2012 Peruspääoma 387 383 349,54 410 622 880,78 Edellisten tilikausien ylijäämä 274 962,44-1 020 318,75 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 618 469,67 1 295 281,19 Oma pääoma yhteensä 388 276 781,65 410 897 843,22 8) Vieras pääoma 2013 2012 Velat tytäryhteisöille Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Ostovelat 0,00 1 032 335,79 0,00 1 129 354,73 Yhteensä 0,00 1 032 335,79 0,00 1 129 354,73 Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä Ostovelat 0,00 928 000,00 0,00 43 050,00 Yhteensä 0,00 928 000,00 0,00 43 050,00 Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0,00 4 072,62 0,00 5 574,10 Yhteensä 0,00 4 072,62 0,00 5 574,10 Velat muille Ostovelat 0,00 4 728 295,65 0,00 6 370 754,50 Muut velat 29 572,55 35 268,32 36 413,55 31 098,51 Siirtovelat 357 629,14 528 662,92 Yhteensä 29 572,55 5 121 193,11 36 413,55 6 930 515,93 Vieras pääoma yhteensä 29 572,55 7 085 601,52 36 413,55 8 108 494,76

165 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 9) Leasingvastuiden yhteismäärä 2013 2012 Tilikaudella maksetut 440 633,00 123 649,00 Myöhemmin maksettavat 32 600,00 330 797,00 Yhteensä 473 233,00 454 446,00 10) Muut taloudelliset vastuut 2013 2012 Arvonlisäveron palautusvastuut 1 674 096,91 1 709 944,25 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu 7 289 273,00 5 825 429,00 Yhteistyö- ja kumppanuussopimukset 20 000 000,00 20 000 000,00 Sopimusvastuut yhteensä 8 963 369,91 7 535 373,25 Arvonlisäveron palautusvastuun mahdollisesti realisoituessa, arvonlisävero lasketaan hankekohtaisesti todellisen verovastuun mukaisesti. Yhteistyösopimus on Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksen elinkaarihankkeen palvelujakson yhteenlasketut palvelumaksuvastuut ajalle 2013 2033. Lisäksi Tilapalvelulla on pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyviä vastuita. Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Jyväskylän kaupunki laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 11) Henkilöstön lukumäärä 31.12.2013 Henkilöstön lukumäärä on 30 vakinaista. 12) Henkilöstökulut Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.

166 5.1.2 TYÖTERVEYS AALTO -LIIKELAITOS Työterveys Aalto -liikelaitoksen toimintakertomus 2013 Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Vuosi 2013 oli Työterveys Aallon kolmas toimintavuosi laajentuneena organisaationa ja liikelaitoksen toiminta vakiintui vuoden aikana. Tilinpäätösvuonna panostettiin talouden tasapainottamiseen ja toiminnan ohjaamiseen strategian mukaisesti. Taloudellisesti vuosi toteutui talousarviota huomattavasti paremmin. Kannattavuuden kasvuun vaikuttivat uuden tietojärjestelmän käytön vakiintuminen, työn tehostuminen sekä muutokset henkilöstömäärässä ja toimitilojen yhdistäminen. Liikelaitos toimii markkinaehtoisesti, siksi toimintaympäristön muutokseen varautuminen on välttämätöntä, jotta liiketoiminta on turvattua myös tulevaisuudessa. Työterveys Aallon kilpailukyky markkinoilla perustuu asiakkaiden tarpeista lähtevään, eettiseen toimintatapaan, jossa korostuu ennalta ehkäisevä työterveyshuolto, korkea toiminnan moraali, hyvä paikallistuntemus ja ammattitaito. Liikelaitos ei kilpaile asiakasyrityksistä, joiden työterveyshuollon painopiste on täysin sairaanhoitopalveluissa. Liikelaitoksen toiminta perustuu hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, jossa työterveyspainotteisella sairaanhoidolla on merkittävä osa nopeassa hoidon tarpeen arvioinnissa ja pitkittyvien sairauspoissaolojen hallinnassa. Työn painopiste on ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa. Pitkällä tähtäimellä asiakkaiden hyöty on suurempi ennaltaehkäisevässä, ennakoivassa, työkykyä tukevassa työterveyshuoltotoimissa yhdessä työnantajan kanssa suunniteltuna. Vuoden lopussa asiakasyritysten kanssa tehtyjä sopimuksia oli 2 508 ja henkilöasiakkaita sopimusten piirissä yhteensä 33 378. Asiakasyritysten ja henkilöasiakkaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Sopimuksien lukumäärä ei ole suoraan verrannollinen aiempiin vuosiin, koska edellisvuosien lukumäärään on laskettu mukaan organisaatioiden alayksiköt. Vuonna 2013 sopimuksia irtisanottiin 150. Suurin syy sopimusten irtisanomisiin oli yritystoiminnan päättyminen tai ettei yrityksellä ollut enää työntekijöitä. Tarjouspyynnöistä sopimuksiin johti 81 %, mikä tarkoittaa 158 uutta palvelusopimusta. Kokonaisvaltaisten sopimusten osuus kaikista palvelusopimuksista lisääntyi 10 %. Sisäinen laadunhallintajärjestelmä IMS otettiin käyttöön loppuvuonna ja sen myötä toimintaprosessit kuvattiin ja kaikki toimintaohjeet sekä asiakirjat siirrettiin IMS - järjestelmään. Työmme on kehittynyt moniammatilliseen suuntaan ja työ suuntautuu yhä enemmän työpaikoille. Yksilöasiakkaiden käyntimäärä laski 10 %, sen sijaan työpaikkatoimintojen määrä kasvoi 65 % ja kaiken kaikkiaan ennaltaehkäisevän työn osuus nousi 9 % edellisvuodesta. Työskentely- ja laskutuskäytännöt yhtenäistyivät eri toimipisteissä ja tämä näkyy 6 % nousuna liikevaihdossa henkilötyövuotta kohti. Työterveys Aallon uudeksi liikelaitosjohtajaksi ajalle 15.9.2013 31.12.2014 valittiin johtokunnan syyskuun kokouksessa apulaisylilääkäri Irja Korhonen. Johtoryhmätyöskentelyä tehostettiin pienentämällä johtoryhmää. Erillinen laaja johtoryhmä lopetettiin ja sen tilalla toimivat ammattiryhmäpalaverit sekä ammattiryhmävastaavien ja liikelaitosjohtajan muodostama työryhmä. Lisäksi erillisiä tulosyksiköitä yhdistettiin ja esimiesten määrää vähennettiin. Työterveys Aallon uusi laadunhallintajärjestelmä on auttanut toimintatapojen yhtenäistämisessä, erityisesti työlähtöisten menetelmien käyttöönoton sekä perehdyttämisen osalta, josta uudet työntekijämme ovat antaneet positiivista palautetta. Tehtävän kuvaukset ja osaamiskartoitukset tehtiin koko henkilöstön osalta, näiden pohjalta rakennetaan pitkäjänteistä koulutussuunnitelmaa liikelaitoksen tarpeiden mukaisesti kevään 2014 aikana.

167 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Työterveys Aalto -liikelaitoksella on johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan suunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelmassa on määritelty toimintatavat, joita noudattaen voidaan varmentaa valvonnan ja riskien hallinnan toteutuminen. Syksyllä 2013 tehtiin Jyväskylän kaupungin toimesta riskien kartoitus toimipisteittäin työturvallisuuteen, terveellisyyteen ja työhyvinvointiin liittyen. Työterveys Aaltoa koskevat tulokset käydään läpi vuoden 2014 aikana toimipisteittäin. Liikelaitoksella on oma johtokunta, jonka päätökset voidaan alistaa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Johtokunnan ja liikelaitosjohtajan tehtävät on määritelty liikelaitosten johtosäännössä. Johtokunta kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa. Liikelaitoksen johtoryhmä valmistelee asiat johtokunnalle ja päättää liikelaitoksen strategian toteuttamiseen liittyvistä operatiivisista asioista. Johtoryhmään kuuluu liikelaitosjohtaja, tiimien toiminnasta vastaavat palvelupäälliköt, talous- ja hallintopäällikkö sekä asiakkuuspäällikkö. Moniammatillisen toiminnan kehittäminen toteutuu siten, että kukin johtoryhmän jäsen vuorollaan osallistuu eri ammattiryhmäpalaveriin. Lisäksi neljästi vuodessa kokoontuu liikelaitosjohtajan johdolla ammattiryhmävastaavien palaveri. Yhteisten toimintatapojen linjaus ja ohjeistus toteutetaan johtoryhmässä. Vain liikelaitosjohtajalla on oikeus tehdä viranhaltijapäätöksiä. Palvelut tuotetaan tulosvastuullisissa tiimeissä. Esimiehet vastaavat tiimin henkilöstöstä, asiakkuuksista ja taloudesta ja seuraavat tuottojen kertymistä tiimiseurannalla, jossa näkyy jokaisen tulosvastuullisen työntekijän kuukausittainen laskutus. Esimies käy jokaisen työntekijänsä kanssa kerran vuodessa kehityskeskustelun sekä joka toinen kuukausi lyhyemmän työntekijävartti - keskustelun työstä, sen tavoitteista, tavoitteiden toteutumisesta ja muista työn edellyttämistä asioista. Esimiehet käyttävät työnsä ja keskustelujen tukena varhaisen tuen ja puuttumisen mallia. He saavat ajantasaista tietoa talouden toteutumasta myös Talouskeskuksen kanssa laadittujen raporttien avulla. Vuonna 2013 seuranta toimi hyvin ja suurin osa Työterveys Aallon työntekijöistä pääsi laskutustavoitteeseensa. Liikelaitoksen tulos perustuu siihen, että työntekijät tekevät laskutettavaa työtä asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja laadukkaasti. Vuodelle 2013 tehtiin laaja talouden tasapainottamissuunnitelma, joka toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Hankinnoissa noudatetaan kaupungin hankintaohjeita. Lisäksi liikelaitokselle on tehty omat, tarkennetut ohjeet, joissa hankintavaltuudet on rajattu ja nimetty. Liikelaitos päivittää irtaimistoluettelon vuoden 2014 alussa. Työterveys Aalto -liikelaitoksen toiminta perustuu asiakasyritysten kanssa tehtäviin palvelusopimuksiin. Ne ovat voimassa toistaiseksi. Vuosittain asiakasyrityksen kanssa tehdään toimintasuunnitelma koskien seuraavaa toimintavuotta. Toimintasuunnitelman yhteydessä laaditaan asiakkaille kustannusarvio työterveyshuoltotoiminnan toteuttamisesta. Kustannusarvion avulla asiakas tietää, mitä toimintasuunnitelman toteuttaminen tulee asiakkaalle maksamaan ja liikelaitos pystyy ennakoimaan talous- ja henkilöstöresurssien tarvetta. Kun toimintasuunnitelma on yrityksen kanssa tehty, tehdään tiimeissä vuosikelloon suunnitelma toiminnan toteuttamisesta. Näin työhön saadaan suunnitelmallisuutta ja henkilöstöresurssien käyttöön tehokkuutta. Tätä uutta toimintatapaa opetellaan vielä vuoden 2014 aikana ja systemaattisesti se on käytössä vuonna 2015. Työterveys Aalto - liikelaitos on solminut kumppanuussopimuksia muiden kunnallisten työterveysliikelaitoksien kanssa palvelujen tuottamisesta toimipisteidemme alueella. Vuoden lopussa asiakasyritysten kanssa tehtyjä sopimuksia oli 2 508. Yksilöasiakkaita näiden sopimusten piirissä oli 33 378. Asiakastyö kirjataan toiminnanohjausjärjestelmään heti sen tapahduttua. Laskutustieto syntyy näistä kirjauksista ja laskutus tehdään seuraavan kuukauden alussa. Vuosimaksut asiakasyrityksiltä laskutetaan huhtikuussa ja yrittäjiltä lokakuussa.

168 Sisäistä valvontaa toteutetaan asiakirjamerkintöjen osalta osana arkityötä. Asiakaskirjaamisessa noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta. Se käydään läpi uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja siitä tiedotetaan ajoittain henkilöstölle. Tietosuojaohjeistus on päivitetty 2013. Asiakirjamerkintöjen tekeminen ja tietojen luovutus on ohjeistettu ja valvontaa systematisoidaan vuoden 2014 aikana. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuutta on arvioitu annetun ohjeistuksen mukaisesti omalla liitteellään. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on hoidettu järjestelmällisesti johtamisjärjestelmän ja raportoinnin avulla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelma päivitetään samassa yhteydessä kaupungin suunnitelman kanssa vuonna 2014. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä 676 319,55 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien yli-/alijäämään. Työterveys Aalto -liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma 1.000 TA 2013 Muutokset TA/M 2013 Toteuma Poikkeama Toimintatulot 8 951,0 0,0 8 951,0 8 513,5-437,5 Toimintamenot -8 794,0-5,9-8 799,9-7 837,8 962,1 Toimintakate 157,0-5,9 151,1 675,7 524,6 Rahoitustulot ja -menot Muut rahoitustulot 0,0 0,0 0,0 0,6 0,6 Muut rahoitusmenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuosikate 157,0-5,9 151,1 676,3 525,2 Tilikauden tulos (sitova) 157,0-5,9 151,1 676,3 525,2 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 157,0-5,9 151,1 676,3 525,2 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 157,0-5,9 151,1 676,3 525,2 Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Työterveys Aallon talousarvion tulostavoitteeksi oli asetettu 157 000 euroa. Kumulatiivista alijäämää oli 654 287,05 euroa ja sen kattamiseksi laadittiin talouden tasapainottamisen toimenpidesuunnitelma taloussuunnittelukaudeksi 2013 2015. Talouden ja toiminnan tasapainottamistoimet vaikuttivat ennakoitua tehokkaammin ja Työterveys Aalto -liikelaitoksen tulos toteutui talousarviota selkeästi parempana. Tilikauden tulos oli 676 319,55 euroa ylijäämäinen ja se kattoi edellisiltä vuosilta kertyneen alijäämän kokonaan. Kumulatiiviseksi ylijäämäksi muodostui 22 032,50 euroa.

169 Edelliseen vuoteen 2012 verrattuna toimintatuotot kasvoivat 6,6 % ja toimintakulut pienenivät -9,5 %. Muutos selittyy uuden tietojärjestelmän käytön vakiintumisella, työn tehostumisella sekä tilinpäätösvuonna toteutetulla rakenneuudistuksella, jossa hallintoa kevennettiin, talousyksiköitä yhdistettiin ja toimitiloja vähennettiin. Lisäksi olemme tehneet kulurakenteeseen korjauksia uudistamalla vanhoja toimintatapoja. Näillä keskeisillä toimenpiteillä ja toimintatapojen muutoksilla kustannuskehitys saatiin kuriin ja työn tekeminen tehokkaammaksi. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet 1. Tavoite: Liikelaitoksen toiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä ja investoinnit tulevat olemaan tulorahoituksella katettavissa. Toteutuma: Tilinpäätös on 676 319,55 euroa ylijäämäinen ja kumulatiivinen alijäämä katetaan kokonaisuudessaan. 2. Tavoite: Liikelaitoksen strategia toteutuu suunnitellusti. Toteutuma: Liikelaitoksen strategian mukaisesti ennaltaehkäisevien ja työkykyä tukevien työterveyshuoltopalvelujen osuus on kasvanut. Tavoite ylittyi 4 %:lla. Työterveyshuoltopainotteisessa sairaanhoidossa pääpaino on ollut pitkittyvien sairauksien ehkäisy ja työhön paluun edistäminen. Kehittämistavoitteet Tavoite 1. Laatujärjestelmä otetaan käyttöön. Toteutuma: Laatujärjestelmä on otettu käyttöön joulukuussa 2013 ja koko henkilöstö on koulutettu järjestelmän käyttöön. Kaikki keskeiset toimintaprosessit on kuvattu, selkeät toimintaohjeet ja standardoidut menetelmäkuvaukset ovat valmiina. Toiminnan taloutta kuvaavia mittareita käytetään ja kehitetään systemaattisesti. Toiminnan laadullista onnistumista kuvaavien mittareiden kehittäminen ja laatukäsikirjan kirjoitustyö on osittain kesken. Työt ovat vastuutettu ja aikataulutettu. Sisäinen auditointi tehdään syksyllä 2014. Tavoite 2. Asiakasviestintä on uudistettu ja modernisoitu Toteutuma: Vuoden alussa koko henkilöstön työyhteisöpäivän aiheena olivat asiakkuusajattelun perusteet ja asiakkuuksien johtaminen sekä nykyisen toimintatavan arviointi ja kehittämistarpeet. Vuoden 2013 aikana Työterveys Aalto lähetti yritysasiakkailleen neljä asiakastiedotetta ja lisäksi erillisiä tiedotteita toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Työterveys Aallon kotisivuilla vierailtiin kuukausittain keskimäärin 2 300 kertaa, lisäksi joulukuussa teetettiin uudistettu Työterveys Aallon toimintaa kuvaava esite. Tavoite 3. Työpaikkojen työn sujuvuutta selvittävät ja kehittävät menetelmät ovat kaikkien työterveyshoitajien käytössä. Toteutuma: Uusien menetelmien moniammatillinen käyttö on selkeästi lisääntynyt vuoden takaisesta. Liikelaitoksen strategian mukaisesti kumppanuutta asiakkaiden kanssa edelleen kehitetään työlähtöisen toiminnan avulla. Koko henkilöstön valmennusta jatketaan 2014. Tavoite 4. Vuoden 2012 asiakastyytyväisyyden tavoitteet: Yritysasiakkaiden palvelun arvioinnissa asiakastyytyväisyyden tulostavoite keskiarvo 4,6 ja henkilöasiakkaiden tyytyväisyyskyselyn tulostavoite keskiarvo 4,8 (asteikko 1-6). Toteutuma: Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin syksyllä 2013. Yritysten johdolta saaduissa arvioinneissa kokonaisarvio oli 4,2 ja henkilöasiakkaiden arvioinneissa kokonaisarvio oli 4,5. Tavoitetta

170 ei kokonaisarvioinnissa saavutettu. Negatiivinen palaute koski pääasiassa lääkäri-resurssin niukkuutta ja myönteinen palaute asiantuntemusta ja yhteistyöstä. Toiminnan tehostamista mitataan liikevaihdon määrällä henkilötyövuotta kohti. Tilinpäätösvuonna se kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. 2013 liikevaihto henkilötyövuotta kohti oli 87 290, kun se vuonna 2012 oli 82 318. Henkilöstön hyvinvointia ja tyytyväisyyttä mitattiin henkilöstökyselyllä marraskuussa 2013. Henkilöstön vastausprosentti oli 82 % ja vuonna 2011 vastausprosentti oli 74 %. Henkilöstökyselyn kokonaistulos oli 3,8 asteikolla 1-5, kun se vuonna 2011 oli 4,0. Kyselyn tuloksissa on jonkin verran näkyvissä epävarmuus Työterveys Aallon tulevaisuuden suhteen. Kehittämisalueet liittyvät pääasiassa toiminnan ja mittareiden kehittämiseen sekä toiminnan systemaattisen arviointiin. Kokonaistulosten osalta kysely käytiin läpi koko henkilökunnan kanssa ja lisäksi jokainen esimies käy tiiminsä tulokset tiimikokouksessa. Tulosten käsittelyn pohjalta tehdään toiminnan muutokseen johtava analyysi niiltä osin kuin poikkeamaa on havaittu. Tulosten perusteella jo nyt henkilöstö-tiedotteen lisäksi liikelaitosjohtaja pitää koko henkilöstöä koskevan kuukausipalaverin. Sairauspoissaolot lisääntyivät edellisvuodesta 31 %. Lisäyksen selittävät yhtäaikaiset, pitkät sairauslomat, jotka eivät olleet ennalta ehkäistävissä. Palkattomia vapaita Työterveys Aallon henkilökunnalla oli vuonna 2013 kaikkiaan 721 päivää. Niistä muita työ/-virkavapaita oli 575 päivää ja säästösyistä työ-/virkavapaita 146 päivää. Palkattomien työ- ja virkavapaiden euromääräinen kustannusvaikutus on 87 000.

171 TUNNUSLUVUT Tasapainotettu tulosmittaristo (BSC) MUUTOS % Vaikuttavuusnäkökulma TP 2011 TP 2012 TP 2013 2012-2013 Ennaltaehkäisevän työn osuus (KELA 1) 60 % 58 % 67 % 15,5 % Talousnäkökulma TP 2011 TP 2012 TP 2013 Toimintatulot, 1000 7 621,2 7 987,3 8 513,5 6,6 % Liikevaihto, 1000 7 400,2 7 682,8 8 146,8 6,0 % Liikevaihto / henkilötyövuosi 81 915 82 318 87 290 6,0 % Henkilöstökustannukset, 1000-5 181-5 573-4 957-11,1 % Ostopalvelutyövoima, 1000-209,8-287,8-431,8 50,0 % Henkilöstökustannukset kaikki/kokonaiskustannukset % 70 % 68 % 69 % 1,6 % Asiakasnäkökulma TP 2011 TP 2012 TP 2013 Asiakaskäyntien lukumäärä 57 903 97 127 87 491-9,9 % Työpaikkatoimintojen lukumäärä 9 186 4 653 7 688 65,2 % Asiakaskäynnit työterveyshoitajat, KL 1 9 272 18 486 17 399-5,9 % Asiakaskäynnit työterveyshoitajat, KL 2 16 677 25 750 18 322-28,8 % Asiakaskäynnit työterveyslääkärit, KL 1 2 148 9 036 8 445-6,5 % Asiakaskäynnit työterveyslääkärit, KL 2 21 146 35 361 32 995-6,7 % Asiakaskäynnit työfysioterapeutit 6 076 6 139 7 786 26,8 % Asiakaskäynnit työterveyspsykologit 2 584 2 355 2 544 8,0 % Prosessinäkökulma TP 2011 TP 2012 TP 2013 Kokonaisvaltaisten sopimusten osuus 31 % 30 % 33 % 10,0 % kaikista palvelusopimuksista Kokonaisvaltaisten sopimusten piiriin kuuluvien 75 % 74 % 74 % 0,0 % henkilöasiakkaiden osuus kaikista henkilöasiakkaista Henkilöstönäkökulma TP 2011 TP 2012 TP 2013 Henkilöstömäärä (ei sis. ostopalvelutyövoimaa) 100 108 91-15,7 % Henkilötyövuodet (ei sis. ostopalvelutyövoimaa) 90,3 93,3 78,7-15,6 % Vakituiset 84 86 83-3,5 % Määräaikaiset 16 22 8-63,6 % Sairauspoissaolot TP 2011 TP 2012 TP 2013 Sairauspoissaolot pv 1 448 974 1 418 45,6 % Sairauspoissaolot pv/henkilö 14,0 9,0 11,8 31,0 % Sairauspoissaolot pv, esimiehen myöntämät 88 92 103 12,0 % Volyymitietoa TP 2011 TP 2012 TP 2013 Toimipisteet, lkm 9,0 9,0 7,0-22,2 % Toimitilat, m 2 3 657 3 831 3 147-17,9 % Tilavuokrat /vuosi 604 400 609 675 508 490-16,6 %

172 Työterveys Aalto -liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1.-31.12.2012 Liikevaihto 8 146 751,12 7 682 769,61 Liiketoiminnan muut tuotot 366 748,03 304 533,89 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -205 193,24-215 025,56 Palvelujen ostot -2 054 241,72-2 259 434,96-2 208 285,45-2 423 311,01 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -3 989 744,49-4 505 925,99 Henkilösivukulut Eläkekulut -726 972,87-803 043,19 Muut henkilösivukulut -240 161,27-4 956 878,63-264 225,91-5 573 195,09 Liiketoiminnan muut kulut -621 486,46-664 342,01 Liikeylijäämä (-alijäämä) 675 699,10-673 544,61 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 641,91 423,05 Muut rahoituskulut -21,46 620,45-28,34 394,71 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 676 319,55-673 149,90 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 676 319,55-673 149,90 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 676 319,55-673 149,90 Liikelaitoksen tunnusluvut 1.1.- 31.12.2013 1.1.-31.12.2012 Sijoitetun pääoman tuotto, % 3069,6 % 102,9 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 0,0 % 0,0 % Voitto, % 8,3 % -8,8 %

173 Työterveys Aalto -liikelaitoksen tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 122 758,41 122 758,41 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 350 941,63 408 351,38 Saamiset kunnalta 475 250,03 0,00 Muut saamiset 48 637,84 59 238,71 Siirtosaamiset 39 791,78 1 037 379,69 105 435,95 695 784,45 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 037 379,69 695 784,45 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -654 287,05 18 862,85 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 676 319,55-673 149,90 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 222 738,26 356 440,52 Muut velat 76 882,96 181 703,83 Siirtovelat 715 725,97 1 015 347,19 811 927,15 1 350 071,50 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 037 379,69 695 784,45 Liikelaitoksen tunnusluvut 31.12.2013 31.12.2012 Omavaraisuusaste, % 2,1 % -94,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 11,9 % 16,9 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 22,0-654,3

174 Työterveys Aalto -liikelaitoksen rahoituslaskelma 2013 2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 675 699,10-673 544,61 Rahoitustuotot ja -kulut 620,45 394,71 676 319,55-673 149,90 Toiminnan ja investointien rahavirta 676 319,55-673 149,90 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -475 250,03 417 802,65 Saamisten muutos muilta 133 654,79-107 824,18 Korottomien velkojen muutokset kunnalta 0,00 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta -334 724,31 363 171,43 Rahoituksen rahavirta -676 319,55 673 149,90 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 0,00 0,00 Rahavarat 1.1. 0,00 0,00 0,00 0,00 Liikelaitoksen tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran 22 032,5-654 287,1 kertymä 5 vuodelta, Investointien tulosrahoitus, % 0 % 0 %

175 Työterveys Aalto -liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoina on esitetty vuoden 2012 tilinpäätöstiedot. Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 25) Saamisten erittely 2013 2012 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 7 178,53 0,00 11 560,70 Yhteensä 0,00 7 178,53 0,00 11 560,70 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa Jyväskylä on jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 78 276,61 0,00 92 668,14 Yhteensä 0,00 78 276,61 0,00 92 668,14 Saamiset kunnalta Muut saamiset 0,00 475 096,03 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 475 096,03 0,00 0,00 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 265 486,49 0,00 304 122,54 Muut saamiset 0,00 48 637,84 0,00 59 238,71 Siirtosaamiset 122 758,41 38 778,98 122 758,41 105 435,95 Yhteensä 122 758,41 352 903,31 122 758,41 468 797,20 Saamiset yhteensä 122 758,41 913 454,48 122 758,41 573 026,04

176 26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Liikelaitos 2013 2012 Pitkäaikaiset siirtosaamiset Muut siirtosaamiset 122 758,41 122 758,41 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Kelan korvaus työterveyshuollosta 28 407,37 45 689,43 Lääkäreiden koulutuskorvaus 0,00 43 973,00 Muut tulojäämät 11 384,41 15 773,52 Tulojäämät yhteensä 39 791,78 105 435,95 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 39 791,78 105 435,95 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28) Oman pääoman erittely Liikelaitos 2013 2012 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -654 287,05 18 862,85 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. -654 287,05 18 862,85 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 676 319,55-673 149,90 Oma pääoma yhteensä 22 032,50-654 287,05 33) Vieras pääoma Lyhytaikainen 2013 2012 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 74,40 0,00 Yhteensä 74,40 0,00 Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä Ostovelat 33 438,59 69 735,02 Yhteensä 33 438,59 69 735,02 Velat muille Ostovelat 189 225,27 286 705,50 Muut velat 76 882,96 181 703,83 Siirtovelat 715 725,97 811 927,15 Yhteensä 981 834,20 1 280 336,48 Vieras pääoma yhteensä 1 015 347,19 1 350 071,50

177 36) Muiden velkojen erittely Liikelaitos 2013 2012 Muut velat Muut velat 76 882,96 181 703,83 Muut velat yhteensä 76 882,96 181 703,83 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Liikelaitos 2013 2012 Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Palkkojen ja henkilöstösivukulujen ja 688 830,46 762 982,68 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 688 830,46 762 982,68 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44) Leasingvastuiden yhteismäärä Liikelaitos 2013 2012 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 6 234,72 4 107,19 Myöhemmin maksettavat 3 190,52 3 392,62 Yhteensä 9 425,24 7 499,81 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Jyväskylän kaupunki laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48) Henkilöstön lukumäärä 31.12. Henkilöstön lukumäärä 31.12.2013 on 91 henkilöä. 49) Henkilöstökulut Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.

178 5.1.3 TALOUSKESKUS-LIIKELAITOS Toimintakertomus 2013 Talouskeskus-liikelaitos tuottaa keskitetysti palvelukeskusmallin mukaisesti Jyväskylän kaupungin talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankintatoimen operatiivisia palveluja sekä niihin liittyviä asiantuntija- ja järjestelmäpalveluja. Talouskeskus-liikelaitoksen asiakkaina ovat vuoden 2013 lopussa Jyväskylän kaupunki ja konserniyhtiöt, Hankasalmen kunta, Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jykes Kiinteistöt Oy:n tytäryhtiöt sekä Jyväskylän seudun hankintarenkaan jäsenet. Talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaispalvelujen asiakkaina olivat vuonna 2013 Jyväskylän kaupungin palvelualueet ja konserniyhtiöistä Total Kiinteistöpalvelut Oy ja Total Korjausrakentaminen Oy. Sisäisen pankin kautta rahoituspalvelujen asiakkaina ovat Jyväskylän kaupunki ja merkittävimmät konserniyhteisöt. Myyntilaskutuksen ja -reskontran palveluja tuotetaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle, Jykes Kiinteistöt Oy:n tytäryhtiöille ja Kiinteistö Oy Huhtasuon koulukeskukselle. Ostolaskupalveluja tuotetaan Jykes Kiinteistöt Oy:lle sekä tytäryhtiöille ja Kiinteistö Oy Huhtasuon koulukeskukselle ja ostolaskujen järjestelmä- ja pääkäyttäjäpalveluja tuotetaan Keski- Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Tilipalveluja tuotetaan Jyväskylän Taide- ja tiedesäätiölle, Kiinteistö Oy Haapakosken Sululle, Kiinteistö Oy Huhtasuon koulukeskukselle ja Jykes Kiinteistöt Oy:n tytäryhtiöille. Järjestelmäpalvelua tuotetaan Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:lle. Taloushallinnon järjestelmäpalveluja ja siihen liittyviä pääkäyttäjäpalveluja sekä erillispalveluja tuotetaan Hankasalmen kunnalle ja Hankasalmen Haka Oy:lle. Vuonna 2013 järjestelmäpalvelun tuottaminen Hankasalmen kunnalle laajeni kattamaan palkkajärjestelmän käyttöpalvelun ja sovellustuen. Elokuussa 2013 alkoi henkilöstöhallinnon järjestelmäpalvelun tuottaminen Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Lisäksi Talouskeskus-liikelaitos tuottaa keskitettyjen hankintojen palveluja Jyväskylän kaupungin ja konsernin lisäksi kilpailutus- ja sopimuskohtaisesti erillisin sopimuksin hankintarenkaan muille jäsenille, ts. seudun kunnille ja kuntayhtymille. Jyväskylän Energia Oy:n palvelutuotannon siirtoprojekti toteutettiin yhteistyössä Itella Information Oy:n kanssa. Vuoden 2013 lopussa asiakkuusprojekteista oli käynnissä SAP HRjärjestelmäpalvelujen käyttöönotto sekä Keski-Suomen Sairaanhoitopiirille että Hankasalmen kunnalle. Vuoden 2013 aikana saatiin päätökseen käyttöönottoprojekti yritys- ja kuluttajaverkkolaskutuksen osalta. Projekti on osa vuonna 2010 kilpailutettujen Basware-sanomanvälitysoperaattoripalvelujen käyttöönottoa. Aiemmin sopimuksen piiriin kuuluvista toiminnallisuuksista on otettu käyttöön ostolaskujen skannauspalvelu, sähköinen tilausten välityspalvelu ja toimittajien itsepalveluportaali. Isoista kehittämishankkeista saatettiin päätökseen myös yhteistyössä konsernihallinnon henkilöstöyksikön kanssa toteutettu sähköisen työsopimusprosessin käyttöönotto. Lisäksi vuoden aikana toteutettiin useita pienempiä järjestelmäkehitys- ja käyttöönottohankkeita mm. raportoinnin kehittämiseksi ja sähköisen arkistoinnin lisäämiseksi. Vuoden 2012 lopussa tapahtunut Jyväskylän Energia Oy:n palvelusopimuksen siirtyminen Itella Information Oy:lle alensi merkittävästi vuoden 2013 palvelutuotannon volyymia verrattuna edellisvuoteen. Budjetoidun ja toteutuneen liikevaihdon ero jäi kuitenkin arvioitua pienemmäksi johtuen muiden asiakkaiden aiempaa laajemmasta palvelujen ostoista sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle tuotettavien palveluiden laajennuksesta. Vuoden 2013 aikana Talouskeskus ei hankkinut uusia asiakkuuksia. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n kanssa käynnissä olleet asiakkuusneuvottelut päätettiin yhteisymmärryksessä syksyllä 2013. Toiminnallisesti vuosi oli tasaisempi kuin muutamat useita asiakkuusprojekteja ja omia kehittämishankkeita sisältäneet edellisvuodet. Kehittämistyötä tehtiin kuitenkin koko ajan normaalin palvelutuotannon rinnalla saattaen tavoitteiden mukaisesti useita pitkäkestoisia hankkeita päätökseen. Lisäksi samaan aikaan kohdistuneet voimakkaat säästöpaineet Talouskeskuksen oman ja koko kaupungin taloustilanteen vuoksi ovat vaatineet henkilöstöltä voimavaroja. Toimintavuoden aikana tehtiin myös oman toiminnan ja prosessien kehittämistä. Vuodenvaihteessa 2013 2014 tilintarkastusyhteisö BDO Oy (ent. Audiator Oy) toteutti ostolaskujen alv-

179 tarkastuksen, jonka perusteella haetaan verottajalta vuodelta 2010 alv-palautuksia yhteensä noin 52 000 euron arvosta. Jo keväällä 2013 aloitettiin yhteistyössä konsernihallinnon kanssa kaupungin matkanhallinnan auditointi, joka valmistuu keväällä 2014. Niin ikään syksyllä 2013 käynnistettiin myös Talouskeskus-liikelaitoksen riskienhallinnan kehittämisen projekti ja sisäisen laskennan kehittämistyö. Molemmat jatkuvat vuoden 2014 aikana. Loppuvuonna 2013 Jyväskylän kaupunki teetti Taitoa Oy:llä asiakkuuden esiselvityksen. Sen tavoitteena oli selvittää prosessi- ja tietojärjestelmäanalyysiin perustuen hyödyt ja kustannukset, jos Talouskeskus-liikelaitos siirrettäisiin osaksi valtakunnallista palvelumallia eli Jyväskylän kaupunki tulisi Kunnan Taitoa Oy:n ja Kuntien Tiera Oy:n osakkaaksi ja asiakkaaksi. Hankintakeskus sekä raportoinnin ja rahoituksen palvelut rajattiin selvityksen ulkopuolelle. Esiselvitysraportti valmistui marraskuussa 2013, minkä jälkeen Jyväskylän kaupunki teki vertailulaskelmat ja analyysin asiakkuuden ja osakkuuden hyödyistä ja kustannuksista. Sen johtopäätöksenä oli, ettei osakkuus ja asiakkuus mainituissa yhtiöissä ole tällä hetkellä taloudellisesti eikä toiminnallisesti tarkoituksenmukainen ratkaisu. Arviointia + ja + Talouskeskus-liikelaitos pystyi tuottamaan sopimuksenmukaisia ja laadultaan korkeatasoisia talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankintatoimen palveluja + varsinaisen suoritetuotannon tehokkuus nousi + Järjestelmäyhteistyö ja -palvelujen tuottaminen laajeni Hankasalmen kunnan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa + Isoja hankkeita saatiin päätökseen ja näiden myötä laajasti vaikuttavia ja kustannussäästöjä mahdollistavia toiminnallisuuksia saatiin tuotantokäyttöön + osassa säästötoimia onnistuttiin saavuttamaan tuloksia ennakoitua nopeammin + taloudellisesti vuosi 2013 oli positiivinen + henkilöstön jaksamisen kannalta työ jakautui tasaisemmin vuoden ajalle eikä ylityötä jouduttu juuri tekemään - Jyväskylän Energia Oy:n siirtyminen Itella Information Oy:lle ja useat muut pienemmät muutokset sekä aiempien vuosien tappiot aiheuttivat epävarmuutta taloudellisen tilanteen kehittymiseen - hintoja jouduttiin nostamaan talouden tasapainottamiseksi - suunniteltua kehittämistyötä jouduttiin osin lykkäämään tai aikatauluttamaan uudelleen Talousarvion 2013 toiminnallisen tavoitteen toteutumisen arviointi Vuodelle 2013 asetettiin sama valtuustoon nähden sitova tavoite kuin aiempina vuosina: 1. Tavoitteena on alentaa kolmen keskeisimmän palvelutuotteen suoritekohtaisia yksikkökustannuksia edeltävän talousarviovuoden tasoon verrattuna. Vuoden 2013 toteutuneet suoriteyksikkökustannukset ovat: Ostolaskut 3,72 6,13 euroa/suorite, tavoite alle 4,25 6,13 euroa/suorite (vuoden 2012 taso) Myyntilaskut 2,98 euroa/suorite, tavoite alle 2,98 euroa/suorite (vuoden 2012 taso) Palkkapussi 10,99 euroa/suorite, tavoite alle 10,99 euroa/suorite (vuoden 2012 taso) Ostolaskujen osalta tavoite saavutettiin, mutta myyntilaskujen ja palkkapussin osalta tavoite ei toteutunut. Ostolaskuissa suoritekohtaista laskennallista kustannusta alensi verkkolaskuina saapuvien laskujen määrän kasvu. Myyntilaskutuksessa vastaava kehitys on vasta alussa. Näin ollen siinä, kuten ei myöskään palkkapussin suoritekohtaisessa kustannuksessa vielä sähköistymisestä odotettavissa olevat kustannussäästöt ole toteutuneet. Suoritekohtaisia yksikkökustannuksia ja

180 niiden muutosta arvioitaessa on huomioitava, että laskentaperiaatteet ja tuotteet eri vuosien välillä eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuodelle 2013 asetettiin neljä kehittämistavoitetta: 1. Tavoitteena on toteuttaa valittujen palveluprosessien laatuauditointi yhdessä asiakkaiden kanssa ja ulkopuolisen asiantuntijan valvonnassa. Vähintään kaksi prosessia auditoitu vuoden 2013 loppuun mennessä. Toteutui osittain. Auditoitaviksi prosesseiksi valittiin ostolaskujen käsittelyprosessi ja ostolaskujen arvonlisäverokirjaamisen sekä matkahallinnan prosessit. Matkahallinnan auditointityö yhteistyössä konsernihallinnon kanssa aloitettiin 2013, mutta sen loppuunsaattaminen jouduttiin siirtämään alkuvuoteen 2014. Ostolaskujen käsittelyprosessi kuvattiin. Arvonlisäverokirjaamisen prosessi mallinnettiin, mutta varsinainen auditointi siirrettiin vuodelle 2014 tehtäväksi. BDO Oy:n tarkastuksen perusteella nostetaan esille tarkastettavat erityiskohteet. 2. Tavoitteena on kehittää asiakaspalvelua syksyn 2012 asiakastyytyväisyyskartoituksen tulosten perusteella. Kartoituksesta esiin nousseista asioista kaksi kriittisintä kehittämiskohdetta valitaan vuoden 2013 loppuun mennessä toteutettaviksi asiakaspalvelun laatuprojekteiksi. Syksyllä 2012 toteutettu asiakastyytyväisyyskartoitus onnistui vain osittain, sillä vastausprosentti jäi erittäin alhaiseksi (37 vastausta 200 lähetetystä kyselystä). Näiden perusteella otettiin käyttöön säännölliset asiakkuuspalaverit ja tehostettiin monin eri tavoin jatkuvaa yhteydenpitoa asiakkaaseen. Lisäksi otettiin käyttöön asiakaspalautteen sähköinen käsittelyjärjestelmä ja säännöllinen palautteiden kolmannesvuosiraportointi laajennetulle johtoryhmälle ja johtokunnalle. 3. Tavoitteena on uudistaa tietojärjestelmäsopimuksia siten, että järjestelmäkustannusten nousu voidaan pysäyttää. Läpikäydään järjestelmätoimittajien kanssa kustannusten alentamismahdollisuudet, neuvotellaan sopimusmuutokset ja tilanteen niin vaatiessa käynnistetään sopimusten kilpailutusprosessit yhdessä Tietohallinnon kanssa. Tavoite toteutui osittain. Valmistelua ja neuvotteluja käytiin suurimpien järjestelmätoimittajien kanssa kevään 2013 ajan. Neuvottelut keskeytettiin syksyksi Taitoa-selvityksen ajaksi ja niitä päätettiin jatkaa vuoden 2014 puolella. 4. Tavoitteena on arvioida KL-Kuntahankinnat Oy:n sopimusten hyödynnettävyys Jyväskylän kaupungin yhteishankinnoissa ja tehdä suunnitelma sopimuksiin liittymisen aikatauluista sekä näin vapautuvien resurssien suuntaamisesta vaativimpiin hankintoihin. Tavoite on toteutunut kokonaisuudessaan ja suunnitelman käytännön toteutus on käynnistynyt tehokkaasti. KL-Kuntahankinnat Oy:n sopimusten hyödynnettävyys Jyväskylän kaupungin yhteishankintojen osalta on arvioitu kaikkien yhteishankintasopimusten osalta. Vuonna 2013 on KL- Kuntahankinnat Oy:n sopimuksiin liitytty kuuden yhteishankintasopimuksen osalta. Tarkempi jatkosuunnitelma on tehty vuoden 2014 osalta ja alustava suunnitelma vuoden 2016 loppuun saakka. Lisäksi hankintakeskus on konsultoinut KL-Kuntahankinnat Oy:n sopimusten hyödyntämiseen liittyvissä kysymyksissä Jyväskylän kaupungin palvelukokonaisuuksia ja liikelaitoksia. KL-Kuntahankinnat Oy:n sopimusten hyödyntämisen myötä kahden hankinta-asiantuntijan työpanos on lähes kokonaan pystytty suuntaamaan perusturvapalveluiden hankintoihin ja lisäksi yhden hankinta-asiantuntijan työpanosta on voitu vapauttaa muiden vaativien hankintojen konsultointiin kaupunkiorganisaatiossa.

181 Talousarvion 2013 taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Kulunut tilikausi 2013 oli voitollinen tilikauden ylijäämän ollessa 2 560 069,45 euroa. Alkuperäisessä talousarviossa Talouskeskus-liikelaitoksen tilikauden tulostavoite oli 85 800 euroa ja muutetussa talousarviossa 2 244 200 euroa. Muutettuun talousarvioon ja vuoden 2013 tulokseen sisältyy satunnainen tuotto 2 135 711,01 euroa, joka on kaupunginhallituksen päätöksellä tehty sisäinen siirto liikelaitoksen tuloksi vuoden 2012 loppuun mennessä kertyneiden tappioiden kattamiseksi. Muutetun talousarvion mukainen tavoite ylijäämäksi ennen satunnaisia eriä oli 108 500 euroa ja toteuma tilikaudelta 2013 oli 424 358,44 euroa. Tilikauden toiminnallinen tulos toteutui näin ollen merkittävästi talousarviota parempana (+315 858,44 e) Tilikauden tulos siirretään omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. Edellisiltä kausilta alijäämää on 2 135 711,01 euroa. Tilivuoden 2013 päättyessä Talouskeskus-liikelaitoksen kumulatiivinen ylijäämä eli oman pääoman määrä on 424 358,44 euroa. Tilikauden toiminnallinen tulos oli 315 858,44 euroa parempi kuin muutetun talousarvion mukainen tulostavoite. Toimintatuotot jäivät noin 460 000 euroa talousarviota pienemmäksi. Tuottoa vähensi oleellisesti JE-yhtiöiden asiakkuuden päättyminen, mutta toisaalta tätä tuottojen vähennystä kattoi tiettyjen erillispalveluiden kysynnän kasvu sekä asiakkuusprojektien tuottojen toteutuminen ennakoitua suurempana. Toimintamenot toteutuivat noin 654 000 euroa muutettua talousarviota pienempänä ja toimintakate oli noin 193 000 euroa budjetoitua parempi. Tähän vaikuttivat oleellisesti tilikauden aikana toteutetut talouden tervehdyttämiseen tähtäävät toimet. Merkittävimmät säästöt saatiin palvelujen ostoissa joista etenkin järjestelmäkustannuksissa sekä posti- ja telepalveluissa. Lisäksi henkilöstökulut toteutuivat ennakoitua pienempänä johtuen lomapalkkavelan vähennyksestä. Tulostavoitteet on asetettu Talouskeskus-liikelaitoksen keskeisille palveluprosesseille; osto- ja matkalaskuille, ulkoisille ja sisäisille myyntilaskuille sekä palkkatapahtumille. Niitä seurataan kuukausi- ja vuositasolla em. palvelutiimien suoritteina tiimeissä, liikelaitoksen johtoryhmässä ja johtokunnan kolmannesvuosiraporteissa.

182 TUNNUSLUVUT TA 2013 TP 2013 Muutos Tasapainotettu tulosmittaristo (BSC) euroa/kpl % Taloudellinen näkökulma Kustannukset 1.000 euroa/htv 76 81 5,0 6,6 % Henkilöstömenot/kokonaismenot % 53,1 50,1-3,0-5,6 % Asiakasnäkökulma asiakastyytyväisyyskysely (1-5) 3,6 0-3,6-100,0 % Prosessinäkökulma Ostolaskujen määrä / htv 15 439 17 400 1 961,0 12,7 % Myyntilaskujen määrä / htv 62 270 40 547-21 723,0-34,9 % Käsiteltävät palkkatapahtumat / htv 4 829 5 874 1 045,0 21,6 % Henkilöstönäkökulma HOPS laadittu % henkilöstöstä 100 0-100,0-100,0 % VOLYYMITIETOA Ostolaskujen lkm 176 000 154 863-21 137,0-12,0 % Matkalaskujen lkm 24 270 16 912-7 358,0-30,3 % Myyntilaskujen lkm 1 015 000 486 566-528 434,0-52,1 % Palkkatapahtumien lkm 155 000 152 711-2 289,0-1,5 % Henkilöstömäärä 102 86-16,0-15,7 % Henkilötyövuodet 99,7 85,2-14,5-14,5 % Tilaneliöt 1 828,00 1414,0-414,0-22,6 % Tilavuokrat (1000 eur) 403,4 388,7-14,7-3,6 % Tunnuslukujen arviointia Kustannukset henkilötyövuotta kohti toteutuivat alkuperäisessä talousarviossa esitettyyn arvioon nähden 6,6 prosenttia suurempina. Edellisvuoden toteumaan verrattuna kasvu oli 1,25 prosenttia. Sen sijaan henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista toteutui sekä talousarvioon että edellisvuoden toteumaan nähden pienempänä. Varsinaista asiakastyytyväisyysmittausta ei toteutettu vuonna 2013. Suunnitellusti otettiin käyttöön ns. jatkuva asiakaspalautemenettely, minkä kautta saatiin vuoden aikana muutamia yksittäisiä palautteita. Lisäksi vapaamuotoista palautetta pyydettiin ja saatiin asiakastapaamisissa syksyllä 2013. Niiden mukaan palveluun oltiin pääosin tyytyväisiä. Asiakaspalautteesta ja niiden perusteella tehdyistä toimista raportoitiin johtokunnalle säännöllisesti. Henkilötyövuotta kohti lasketut suoritemäärät nousivat sekä talousarviossa suunnitellusta että edellisvuoden toteumaan nähden ostolaskujen ja palkkatapahtumien osalta. Myyntilaskutuksen osalta toteuma jäi talousarviota ja edellisvuoden toteumaa heikommaksi missä tuottavuuden kehittymistä heikensi vuoden 2013 aikana toteutuksessa ollut, ennakoitua enempi henkilöresursseja vaatinut verkkolaskutuksen käyttöönotto.

183 Henkilöstötavoitteena oli tehdä vuonna 2012 toteutettuun osaamiskartoitukseen pohjautuen henkilökohtaiset oppimis- ja urasuunnitelmat vuosien 2013 2014 aikana. Vuoden 2013 aikana suunnitelmia ei laadittu, joten tavoite sellaisenaan jäi toteutumatta. Kehityskeskusteluissa oppimis- ja urasuunnittelua on kuitenkin asiana käsitelty. Talouskeskus-liikelaitos toteutti useita järjestelmä- ja asiakkuuden laajennusprojekteja vuoden 2013 aikana. Lisäksi tehtiin erilaisia toiminnan ja laadun kehittämishankkeita sekä toteutettiin laajahko selvitys taloushallinnon ja palkkahallinnon palvelutuotanto- ja järjestelmäprosesseista. Samaan aikaan Talouskeskus pystyi hoitamaan perustehtävänsä hyvin tuottaen laadukkaita ja kustannustehokkaita talous- ja henkilöstöhallinnon sekä hankintatoimen operatiivisia ja asiantuntijapalveluja. Tulevina vuosina haasteita tuovat erityisesti ulkoisiin kustannuksiin ja henkilöstön nopeutuvaan eläköitymiseen vastaaminen. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 2 560 069,45 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien yli/alijäämään. Tulevan taloudellisen kehityksen arviointi Tarkasteltaessa Talouskeskus-liikelaitoksen talouden ja toiminnan kehitystä viisi vuotta taaksepäin, voidaan nähdä sekä tuloksellisia että tappiollisia vuosia. Vuoden 2009 kuntien yhdistyminen toi liikelaitokselle merkittävän toiminnan tehostumisen kun tuotannon suoritemäärät nousivat suhteessa enemmän kuin liikelaitokseen siirtyi uutta henkilökuntaa. Taloudellisesti ja toiminnallisesti haastavampi jakso käynnistyi 2011 kun samanaikaisesti aloitettiin Jyväskylän Energia Oy:n asiakkuuden käyttöönotto sekä asiakkuusneuvottelut Jykes Oy:n ja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n kanssa. Lisäksi samaan aikaan toteutettiin muita merkittäviä järjestelmäprojekteja, kuten sanomanvälityspalvelujen käyttöönottoa. Jyväskylän Energia Oy:n asiakkuus siirtyi joulukuussa 2012 Itella Information Oy:lle (nyk. OpusCapita Oy). Vuosi 2013 oli toiminnallisesti ja taloudellisesti jälleen tuloksellinen, tilikauden toiminnallinen tulos oli 424 358,44 euroa. Talouskeskus-liikelaitoksen tulevien vuosien taloudelliseen ja toiminnalliseen kehitykseen vaikuttavat asiakasrakenteeseen vaikuttava mahdollinen kunta- ja palvelurakenteen muutos ja tuotantorakenteeseen vaikuttava nopeutuva henkilöstön eläköityminen. Nämä tekijät yhdessä kehittyneiden tietojärjestelmien monipuolisen hyödyntämisen kanssa tuovat mahdollisuuden nostaa palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta merkittävästi. Talouskeskus-liikelaitos on sitoutunut kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan vuosille 2014 2016, jossa keskeisinä keinoina ovat vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntäminen sekä oman toiminnan tehostaminen ja ostopalvelujen hyödyntäminen. Lisäksi talouden tasapainottamisohjelma voi edellyttää vuoden 2014 talousarviossa pysymiseksi henkilöstömenoihin kohdistuvia säästökeinoja kuten lomautuksia, irtisanomisia ja osaaikaistamisia. Talouskeskus on laatinut vuosille 2014 2018 taloussuunnitelman, jonka mukaan vuoden 2016 loppuun mennessä Talouskeskuksen kumulatiivinen ylijäämä on 402 500 euroa.

184 Talouskeskus-liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma 1.000 TA 2013 Muutokset TA/M 2013 Toteuma Poikkeama Toimintatulot 8 319,9 0,0 8 319,9 7 859,4-460,5 Toimintamenot -7 558,7 22,7-7 536,0-6 882,2 653,8 Toimintakate 761,2 22,7 783,9 977,2 193,3 Rahoitustulot ja -menot Muut rahoitustulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut rahoitusmenot 0,0 0,0 0,0-13,7-13,7 Vuosikate 761,2 22,7 783,9 963,5 179,6 Poistot -675,4 0,0-675,4-539,1 136,3 Satunnaiset tuotot 0,0 2 135,7 2 135,7 2 135,7 0,0 Tilikauden tulos (sitova) 85,8 2 158,4 2 244,2 2 560,1 315,9 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 85,8 2 158,4 2 244,2 2 560,1 315,9 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 761,2 22,7 783,9 963,5 179,6 Satunnaiset erät 0,0 2 135,7 2 135,7 2 135,7 0,0 Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0-532,7-532,7 Toiminnan ja investointien rahavirta 761,2 2 158,4 2 919,6 2 566,5-353,1 Muut maksuvalmiuden muutokset -675,4 0,0-675,4-2 566,5-1 891,1 Rahoituksen rahavirta -675,4 0,0-675,4-2 566,5-2 244,2 Rahavarojen muutos 85,8 2 158,4 2 244,2 0,0-2 597,3

185 Talouskeskus-liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Liikevaihto 7 420 253,61 6 873 348,05 Liiketoiminnan muut tuotot 439 161,02 591 450,32 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -41 155,53-70 811,21 Palvelujen ostot -2 403 479,40-2 444 634,93-2 497 996,39-2 568 807,60 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 915 368,76-3 778 391,41 Henkilösivukulut Eläkekulut -631 802,18-812 777,43 Muut henkilösivukulut -173 024,28-3 720 195,22-228 734,85-4 819 903,69 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -539 133,92-569 182,62 Liiketoiminnan muut kulut -717 397,66-894 641,77 Liikeylijäämä (-alijäämä) 438 052,90-1 387 737,31 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut -13 694,46-13 694,46-221,91-221,91 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 424 358,44-1 387 959,22 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot 2 135 711,01 0,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 2 560 069,45-1 387 959,22 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 560 069,45-1 387 959,22 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 100,0 % -65,0 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 0,0 % 0,0 % Voitto, % 34,5 % -20,2 %

186 Talouskeskus-liikelaitoksen tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 618 796,88 570 131,67 Muut pitkävaikutteiset menot 38 816,63 657 613,51 93 875,76 664 007,43 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 602 840,17 677 507,27 Muut saamiset 224 733,79 0,00 Siirtosaamiset 17 893,04 845 467,00 116 884,14 794 391,41 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 503 080,51 1 458 398,84 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -2 135 711,01-747 751,79 Tilikauden yli-/alijäämä 2 560 069,45-1 387 959,22 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 255 617,09 260 717,58 Korottomat velat kunnalta 0,00 2 367 578,29 Muut velat 160 268,07 131 939,94 Siirtovelat 662 836,91 1 078 722,07 833 874,04 3 594 109,85 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 503 080,51 1 458 398,84 Liikelaitoksen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 28,23 % -146,44 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,73 % 48,15 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 424,4-2 135,7

187 Talouskeskus-liikelaitoksen rahoituslaskelma 2013 2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 438 052,90-1 387 737,31 Poistot ja arvonalentumiset 539 133,92 569 182,62 Rahoitustuotot ja -kulut -13 694,46-221,91 Satunnaiset erät 2 135 711,01 0,00 3 099 203,37-818 776,60 Investointien rahavirta Investointimenot -532 740,00-34 829,65 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 566 463,37-853 606,25 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -224 733,79 0,00 Saamisten muutos muilta 173 658,20-322 427,28 Korottomien velkojen muutos kunnalta -2 367 578,29 940 004,85 Korottomien velkojen muutos muilta -147 809,49 236 028,68 Rahoituksen rahavirta -2 566 463,37 853 606,25 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 0,00 0,00 Rahavarat 1.1. 0,00 0,00 0,00 0,00 Liikelaitoksen tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 180,9 % 0,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä viideltä vuodelta, 1000 euroa 396,4-2 359,8 Talouskesku-liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. 2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Liikelaitoksen taseen laadinnassa on noudatettu tasejatkuvuuden periaatetta.

188 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 9) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginhallituksen hyväksymää poistosuunnitelmaa (26.11.2012 385). Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä Aineettomat oikeudet 2-5 vuotta Tasapoisto Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 18) Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien tase-eräkohtaiset tiedot rah.osuus vähennys tase 1.1.2013 lisäys 2013 2013 2013 sis.siirrot poistot 2013 31.12.2013 Tietokoneohjelmistot 570 131,67 532 740,00 0,00 0,00 0,00-484 074,79 618 796,88 Muut pitkävaikutteiset menot 93 875,76 0,00 0,00 0,00 0,00-55 059,13 38 816,63 Pysyvät vastaavat yhteensä 664 007,43 532 740,00 0,00 0,00 0,00-539 133,92 657 613,51 22) Saamisten erittely 2013 2012 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 108 241,73 0,00 431 367,11 Yhteensä 0,00 108 241,73 0,00 431 367,11 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 245 751,37 0,00 118 137,64 Yhteensä 0,00 245 751,37 0,00 118 137,64 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 248 847,07 0,00 128 002,52 Muut saamiset 0,00 224 733,79 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 17 893,04 0,00 116 884,14 Yhteensä 0,00 491 473,90 0,00 244 886,66 Saamiset yhteensä 0,00 845 467,00 0,00 794 391,41 23) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Liikelaitos 2013 2012 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Muut tulojäämät 17 893,04 116 884,14 Tulojäämät yhteensä 17 893,04 116 884,14 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 17 893,04 116 884,14

189 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 25) Oman pääoman erittely Liikelaitos 2013 2012 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -2 135 711,01-747 751,79 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. -2 135 711,01-747 751,79 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 560 069,45-1 387 959,22 Oma pääoma yhteensä 424 358,44-2 135 711,01 33) Vieras pääoma Lyhytaikainen 2013 2012 Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0,00 33 172,30 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 33 172,30 Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä Ostovelat 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Velat kunnalle Muut velat 0,00 2 367 578,29 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 2 367 578,29 Velat muille Ostovelat 255 617,09 227 545,28 Muut velat 160 268,07 131 939,94 Siirtovelat 662 836,91 833 874,04 Yhteensä 0,00 1 078 722,07 0,00 1 193 359,26 Vieras pääoma yhteensä 0,00 1 078 722,07 0,00 3 594 109,85 36) Muiden velkojen erittely Liikelaitos 2013 2012 Muut velat Yhdystilin velkasaldo 0,00 2 367 578,29 Muut velat 160 268,07 131 939,94 Muut velat yhteensä 160 268,07 2 499 518,23

190 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Liikelaitos 2013 2012 Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 659 606,00 694 697,72 Muut menojäämät 3 230,91 138 099,75 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 662 836,91 832 797,47 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44) Leasingvastuiden yhteismäärä Liikelaitos 2013 2012 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 7 779,00 5 190,00 Myöhemmin maksettavat 6 499,50 14 278,50 Yhteensä 14 278,50 19 468,50 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Jyväskylän kaupunki laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 32) Henkilöstön lukumäärä 31.12.2013 Henkilöstön lukumäärä 31.12.2013 on 85 vakituista ja 1 määräaikainen. 33) Henkilöstökulut Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.

191 5.1.4 ALTEK ALUETEKNIIKKA -LIIKELAITOS Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen toimintakertomus 2013 Toimintavuosi 2013 toteutui toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvin. Sopimuksen mukaiset työt sekä lisä- ja muutostyöt suoritettiin tilaajien kanssa sovitun mukaisesti. Henkilöstöpoistuman hyödyntämistä ja tehtävien uudelleen järjestelyjä jatkettiin. Uusia työntekijöitä vakinaistettiin kolme. Nettopoistuma oli seitsemän työntekijää. Vuoden 2013 lopulla päätettiin yhdistää liikelaitosjohtajan tehtävät kaupungininsinöörin tehtäviin ja liikelaitosjohtajan virka päätettiin lakkauttaa vuoden 2014 alusta. Ylläpitopalvelut Alueiden hoito sekä kone- ja kuljetuspalvelut Ylläpitopalveluiden osalta vuosi oli kokonaisuutena hyvä, sisäinen tulos parani edellisvuoteen nähden. Alkuvuoden talvihoitokausi oli hyvä, aurauslähtöjä oli paljon, mutta useita päiviä jatkuvia sateita ei ollut ja se antoi aikaa jälkitöiden tekemiseen. Aurauksista tuli talven ajalta poikkeuksellisen paljon positiivistakin palautetta. Lumen ajossa työllistettiin omaa kalustoa. Ylityömäärät pysyivät kohtuullisena. Hiekannosto päästiin kunnolla aloittamaan viikon 16 alusta, ruutukaava saatiin pestyä vapuksi ja hiekannosto paikkauksia vaille valmiiksi viikon 19 loppuun mennessä. Ilmanlaadun alituksia oli keväällä viitenä päivänä. Talvitöiden aliurakoitsijat kilpailutettiin kevätkesän aikana ja tehtiin 2-vuotiset sopimukset. Sopimuksen mukaiset viherhoitotyöt menivät kesäkautena aikataulun mukaisesti. Katualueilla oli lisätöitä runsaasti mm. routavaurioiden korjauksia, reunavallien leikkauksia ja päällystykset työllistivät kaivonkansien vaihto- ja säätötöissä. Viherrakentaminen on uutena osa-alueena ylläpidon yhteydessä, vuoden 2013 aikana toteutettiin seuraavia kohteet: Kirkkopuiston lehmusrivi, Luhtinen, Sarvivuori, Sääksvuori, Vuoripuisto, Lilliputti, Revontuli ja Riihipuisto sekä kävelyranta asuntomessualueella. Kohteet tulivat talveen mennessä pääosin valmiiksi, viimeistelytöitä ja takuukorjauksia tehdään 2014 keväällä, jolloin työt jatkuvat myös messualueella. Syksyksi saatiin hiekoitusmateriaali katon alle vuokraamalla Kankaalta hallitilaa varastoksi. Loppuvuosi oli talven osalta poikkeuksellinen; ensilumi lokakuussa, sitten joulukuun puolessa välissä lämpötila nousi nollan yläpuolelle ja vesisade vei lumet joulun alla. Lumenajo oli lisätyönä vähäistä, hiekoitusmateriaaleja käytettiin edellisvuoden samaan ajankohtaan nähden 2,5-kertainen määrä. Talvihoitosopimuksen laadunalituksia oli 3 kappaletta, kaksi liukkauden torjunnasta ja yksi aurauksesta. Kalusto ei loppuvuodesta täysin työllistynyt, koska talvityöt kävivät vähiin ja työmaita ei ollut monta käynnissä. Kone- ja kuljetuspalveluissa on parannettu pienkaluston huollon ennakointia ja kalustonhallintaa kehitysprojektin myötä, joka jatkuu vuoden 2014 puolella. Ylläpidon palveluyksiköstä eläköityi tai muista syistä palvelussuhde päättyi 7 henkilöllä. Yksi määräaikainen työntekijä vakinaistettiin. Kesä- ja kausityöntekijöitä oli 118 henkilöä eripituisissa työsuhteissa. Rakentamispalvelut Rakentaminen Henkilöstö työllistyi hyvin koko vuoden. Talvikohteina alkuvuonna käynnissä oli neljä hanketta. Määrällisesti työkanta kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin muutos toiminnassa oli viherrakentamisen siirtäminen rakentamispalveluista ylläpitopalveluihin. Tällä järjestelyllä pyrittiin varmistamaan viherrakentamisen resurssien riittävyys. Liikevaihdollisesti tämä tarkoittaa noin 0,8 M :n leikkausta rakentamisen liikevaihtoon. Rakentamisen liikevaihto oli vuonna 2013 noin 9,2 M. Tämä ylitti talousarvion mukaisen liikevaihtotavoitteen noin 1,3 M ja kasvua viime vuoteen nähden oli noin 1,0 M

192 kadunrakentamisen osalta. Tarjouksien mukaisen laskutuksen osuus oli noin 8,2 M, ja laskutusja lisätöiden osuus noin 1,0 M. Pieniä laskutustöitä oli yhteensä 19 kpl, näiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 144 t. Vuodelle 2013 katurakentamisen nimettyjä hankkeita oli 27 kappaletta, suurimpina kohteina Mankola II, Matinmäki ja Läntinen Palokärki. Katurakentamisen nimettyjen hankkeiden osalta saneerauksen osuus tuloista oli 28 % ja katuneliömäärästä 22 %. Liikevaihto tilaajittain Tilaaja Maksuerät Lisätyöt Laskutustyöt Yhteensä LiiVi 6 175 972,10 310 954,79 455 805,28 6 942 732,17 JE-vesi 1 912 761,95 80 009,97 24 859,23 2 017 631,15 JE-lämpö 47 970,29 960,03 48 930,32 Muut 102 637,30 65 222,81 28 012,50 195 872,61 Yhteensä 8 239 341,64 457 147,60 508 677,01 9 205 166,25 Liikevaihdon hanketyypeittäin Hanketyyppi Liikevaihto Määrä Osuus (liikevaihto) Osuus (kpl) Uudisrakentaminen 5 845 973,54 13 64 % 45 % Saneeraus 2 585 940,14 11 28 % 38 % Viimeistely 264 575,56 5 3 % 17 % Laskutustyöt 508 677,01 6 % Yhteensä 9 205 166,25 29 100 % 100 % Rakentamisen määrätiedot Hanketyyppi Katuneliöt Osuus Jätevesiviemärit/m Hulevesiviemärit/m Vesijohdot/m Uudisrakentaminen 46170 58 % 6448 2391 6659 Saneeraus 17353 22 % 1996 2041 2510 Viimeistely 16016 20 % 0 0 0 Yhteensä 79539 8445 4431 9170 Työturvallisuuden osalta rakentamisessa vältyttiin vakavammilta työtapaturmilta. Rakentamisesta viisi työntekijää aloitti vesihuollon ammattitutkintoon johtavan oppisopimuskoulutuksen. Maa- ja kiviaines Maa- ja kiviaineksen toiminta jatkui edellisvuonna aloitetulla Palokankaan murskauksella, joka saatiin tehtyä kesäkuun alkuun mennessä. Murskauksessa tehtiin eri lajikkeita kaupunkikonsernien käyttöön noin 370 000 t urakkahinnan ollessa noin 1,7 milj.. Soidenmäessä aloitettiin loppuvuodesta murskauksen valmistelevat työt ja louhintatyöt saatiin joulukuussa käyntiin. Varsinainen murskaus alkaa tammikuussa 2014. Syksyllä Leppäveden sora-alueen loppuosa jalostettiin eri lajikkeiksi mm. osa hiekoitushiekaksi ja maisemointityöt saatettiin loppuun. Vesangan sora-alueen käyttö melko vähäistä ainoastaan aiemmin jalostettuja lajikkeita käytettiin. Valkolan sora-alueelta kuormattiin 37 200 t suodatinhiekkaa omiin rakentamisen kohteisiin. Maankaatopaikoista Mustalammen ja Nenäinniemen maakaatopaikat maisemoitiin puiden istutuksia vaille valmiiksi ja Palokan maankaatopaikan etuosa maisemoitiin. Puhtaiden maa-ainesten läjittämiselle entiselle maa-ainestenottoalueelle Lekatien päähän saatiin ympäristölupa noin 140 000 m 3 ktr omaan käyttöön, johon läjitettiin noin 11 500 m 3 ktr rakentamisesta syntyneitä puhtaita moreeni maita. Hyötykäyttöön sopimattomien ylijäämämaiden vastaanotto on kaupungissa keskittynyt

193 Palokan ja Kivilammen maankaatopaikoille. Kivilammen maankaatopaikka on täyttynyt voimassa olevan luvan mukaiseen määrään. Siitä johtuen ylijäämämaita on ohjattu enemmän Palokan maankaatopaikalle, joka onkin täyttynyt kovaa vauhtia. Vuoden lopussa saatiin päätös uudesta luvasta Kivilammelle, jonka valitusaika päättyy 16.1.2014. Laajennusosan täyttötilavuus on noin 1 185 000 m 3 rtr, joka arvioiden mukaan riittää vuoteen 2022 asti. Korpilahden ja Tikkakosken maankaatopaikkojen käyttö on ollut vähäistä ja niillä on vielä hyvin läjitystilaa. Maastomittaus Maastomittauksen kirjanpitovaikutteisten töiden osalta päästiin lähes talousavion tavoitteeseen, mutta sisäisten töiden osuus jäi noin 110 000 alle talousarviotavoitteen. Työkanta kirjanpitovaikutteisten töiden osalta painottui vahvasti kesälomien jälkeiseen aikaan. Kirjanpitovaikutteisten töiden osuus on 34 % ja oman tuotannon osuus 66 %. Työkannan vertailu tulokseen osoitti maastomittauksen veloitushintojen jääneen kulukehityksestä jälkeen ja näin ollen veloitushintojen tarkistus tehdään vuoden 2014 alusta alkaen. Vuoden 2013 aikana rekrytoitiin yksi kartoittaja ja yksi mittausetumies eläköityi. Kirjanpitovaikutteisten töiden suurimpia kohteita oli Läntisen Palokärjen, Mannisenmäen ja Koskenniskan kaava-alueiden maaperätutkimukset sekä Tikkakosken ja Varassaaren rakennettavuus selvitykset. Sisäisten töiden huomattavampia kohteita oli Matinmäen, Mankolan ja Sääksvuoren asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamisen mittaukset sekä Läntisen Palokärjen teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentamisen mittaukset. Maalaboratoriota työllisti vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana Palokankaan murskauksen laadunvalvonta muun laadunvalvonnan lisäksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteko Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen sisäinen valvonta on riittävää ja asianmukaista. Sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu riittävään ohjeistukseen ja läpi organisaation toteutuvaan systemaattiseen riskien hallintaan, jolloin katetaan olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät erilaiset riskit ja ymmärretään riski myös mahdolliseksi. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä arvioidaan systemaattisesti. Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen sisäinen valvonta toimi kuluneena vuonna suunnitelman mukaisesti. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisen valvonta on normaalia esimiestoimintaa. Muuttuneen ohjeistuksen jakaminen laajalle kentälle vie aikaa ja yhteisen toimintatavan aikaansaaminen vaatii keskustelua ja ymmärryttämistä. Kaupungin ohjeistuksen viestintä on keskitetty yhdelle tiedotuksesta vastaavalle henkilölle, mutta ymmärryttäminen kuuluu jokaisen esimiehen tehtäviin. Lakien noudattaminen kuuluu työntekijän ja esimiehen ammattitaitoon, jota on pidettävä yllä koulutuksella. Toimintatapoja ja ohjeita käytiin läpi yhteisissä koulutustilaisuuksissa sekä koko henkilöstölle että esimiehille. Tavoitteiden toteutuminen, varojenkäytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinninpätevyys ja luotettavuus Liikelaitoksen arvot ja toimintaperiaatteet on määritelty. Toiminnalliset tavoitteet on asetettu liikelaitoksen kannalta kattavasti ja niiden seuranta on systemaattista. Vuoden 2012 aikana tehty selvitys Kaupunkirakennepalveluiden kärkihankeesta on tuonut omat tavoitteensa toiminnan hallittuun supistamiseen ja liikelaitoksen henkilöstösuunnitteluun. Liikelaitoksen vastuuhenkilöt tuntevat vastuunsa ja osaavat valvoa yksikkönsä toimintaa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on arvioitu kolmannesvuosittain ja taloudellisen tavoitteen toteutumista suoriteperusteisella kuukausiraportoinnilla. Raportteja läpikäytiin johtoryhmässä, joh-

194 tokunnassa sekä annettiin tiedoksi koko henkilöstölle. Tulokset perustuivat toimintayksikköjen omaan laskutuksen seurantaan ja liikelaitoksen kirjanpitoon. Talousarvio on mitoitettu vakituisen henkilöstön ja kaluston työllistymisen ehdoilla. Vakituisen henkilöstön ikärakenne fyysisesti kuormittavissa töissä on huolestuttava ja lukuisia työkyvyttömyyseläkepoistumia on vuosittain muun eläköitymisen rinnalla. Liikelaitoksessa on toteutettu varhaisen puuttumisen mallia ja sitä pyritään käyttämään jatkossa entistä aikaisemmin. Määräaikaisilla työntekijöillä ja alihankinnalla on pyritty paikkaamaan syntyneet ruuhkahuiput. Työtapaturmia sattui vuoden aikana 29 kappaletta, joista viidessä aiheutui sairauspoissaoloja (yhteensä 50 päivää). Pisin työtapaturmasta aiheutunut poissaolo oli 25 päivää. Henkilöstöriskit näkyvät työtapaturmien lisäksi myös sairauspoissaoloissa. Sairauspoissaoloja vuonna 2013 oli 25,0 pv/henkilö ja työkyky on merkittävästi alentunut osalla henkilöstöä. Henkilöstöyksikön ja työterveyden kanssa on käyty keskusteluja yksittäisten henkilöiden työskentelymahdollisuuksista muissa tehtävissä kaupungin organisaatiossa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 5 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden lopussa 8 henkilöä. Toimitiloihin ja työtehtäviin on tehty työterveyden kanssa työpaikkakäyntejä. Lisätilatoiveena ollut hiekoitushiekkavarasto on saatu toteutettua Kankaan tiloihin. Päätukikohdan osalta kaikki tilat eivät ole hyötykäytössä. Asiasta on informoitu tilapalvelua ja kiinteistön omistajaa Jykesiä. Tietojärjestelmät eivät palvele Altekin toimintaa eivätkä toiminnanohjausta. Rakentamisen laskentaan on tehty excel-sovellus jatkokäsittelemään SAPin tuottamaa tietoa. Lisäksi laitteiden toimivuus, etenkin toimivien tietoliikenneyhteyksien osalta, on epävarmaa olosuhteista tai sijainnista riippuen. Näihin puutteisiin on edelleen yritetty etsiä ratkaisua liikelaitoksen sisältä ja ulkopuolelta. Riskienhallinnan järjestäminen Liikelaitoksen jokapäiväinen toiminta sisältää taloudellisia, aineellisia, ympäristö- ja henkilöstöriskejä. Niiden hallintaan vaikuttaa tunnistamisen ja tiedostamisen lisäksi ohjeistuksen, osaamisen ja koulutuksen ajantasaisuus. Liikelaitoksessa pyritään pitämään tarvittava tieto- ja taitotaso yllä koulutuksella, perehdyttämisellä sekä kiinnittämällä työturvallisuusasioihin huomio jokapäiväisessä toiminnassa. Osaamisen ylläpito on toteutettu koulutuksilla. Rakentamispalveluissa 1 henkilö suoritti kartoittajan tutkinnon oppisopimuskoulutuksena, uusina koulutuksina alkoi 2 henkilölle työmaainsinöörin koulutus, 1 työnjohtajalle työmaapäällikön koulutus ja 5 työntekijälle vesihuollon ammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena. Ylläpitopalveluissa jatkui kuljettajien direktiivikoulutus. Lisäksi 1 työnjohtaja aloitti työmaapäällikön koulutuksen, 1 puistomestari aloitti tekniikan erikoisammattitutkinnon ja 2 työntekijää vesihuollon ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena. Näiden lisäksi eri henkilöstöryhmät osallistuivat kaupungin yhteisiin koulutuksiin sekä oman ammattialansa koulutuksiin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Uusien koneiden ja laitteiden hankinnat tehdään kalustoryhmän suunnitteleman ja johtokunnan hyväksymän hankintasuunnitelman puitteissa. Koneissa ja autoissa on oma vuosihuoltosuunnitelma. Irtaimen omaisuuden osalta inventaario tehdään vuosittain. Lisäksi painotamme asennetta, kuinka liikelaitoksen omaisuutta kohdellaan ja jokaisella käyttäjällä on vastuu käyttämästään laitteesta, tilasta tai esineestä. Vuoden aikana tarkennettiin vielä ohjeistusta sopimusten mukaisten hankintapaikkojen käytöstä. Poistuvaa kalustoa myytiin tarjousten perusteella, minimihinta määritettynä kaupan edellytykselle. Sopimustoiminta Hankintasopimuksia tehdään sekä liikelaitoksessa että koko kaupungin tasolla. Yhtenäiseen sopimustenhallintajärjestelmään muun kaupungin kanssa päästään vuoden 2014 aikana. Sopimusosaamiseen tarvitaan edelleen koulutusta hankintakeskuksen tuoman avun lisäksi (mm. kilpailutukseen). Sopimusten tekeminen ja hallinta on ollut liikelaitoksessa useammalla vastuuhenkilöllä. Sopimusten toteutumista arvioidaan palautteiden ja/tai kustannusten kautta sekä pistokokein. Kilpailutuksista seurasi yksi valitus johtokunnan käsiteltäväksi.

195 Talousarvion toteutumisvertailu Toiminnalliset tavoitteet 1. Rakentamisen työohjelman toteuttaminen täysimääräisenä Tavoite toteutui. Työohjelma toteutui sovitun mukaisesti lukuun ottamatta Haapa- Heikintietä. Haapa-Heikintieltä jäi asfaltoimatta n. 50 metrin osuus. Syynä oli kohteen arvioitua hitaampi etenemä, työt suoritetaan loppuun 2014 kesän alussa. Suurin aikataulumuutos oli Korteniityntien rakentamisen aloittamisen siirtyminen elokuulta syyskuun loppuun. Tämä johtui suunnittelun viivästymisestä. 2. Talvihoitosopimuksen täyttäminen sovittuun laatutasoon Tavoite toteutui. Talvihoidon laatu oli v. 2013 tasaista. Pääosin toimenpideajoissa pysyttiin ja tavoite toteutui yksittäisiä poikkeamia lukuun ottamatta. Alkuvuodesta alituksia tuli polanteenpoistossa, kun yksittäisissä kohteissa raja-arvot ylittyivät. Loppuvuoden laadunalitukset tulivat liukkaudentorjunnasta joulun vesi-jää -kelien aikaan. Hiekannosto toteutui laatutavoitteiden mukaisesti. Ilmanlaadun raja-arvon ylityksiä keskustan alueella oli 5 kpl, kun sallittu ylitysten määrä on 35 kpl. 3. Liikevaihtotavoite 90 290 euroa/henkilötyövuosi Tavoite toteutui. Toimintatuottojen toteutuma oli 106 995,74 euroa/henkilötyövuosi, liikevaihdon toteutumana 105 355,25 euroa/henkilötyövuosi. Toteutunut henkilötyövuosimäärä oli 198,3 htv, joka pitää sisällään palkkaa vuonna 2013 saaneen vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön. Toimintatuotot 21 217 254,30. Liikevaihto 20 891 946,91. Taloudellinen tavoite Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen toiminta on pitkällä aikavälillä taloudellisesti tuloksellista ja liikelaitos rahoittaa omat käyttöomaisuusinvestointinsa toiminnasta saatavilla tuloilla. Toteutuminen: Käyttöomaisuusinvestoinnit on rahoitettu toiminnasta saaduilla tuloilla. Tilikauden tulos oli ylijäämäinen 580 951,06 euroa. Liikelaitoksen taseessa on kertynyttä ylijäämää tilikauden jälkeen 1 200 262,07 euroa. Kehittämistavoitteet 1. Rakentamisen toiminnallinen laatumittaristo on otettu käyttöön. Laatua seurataan asukaspalautteen ja laatuvirhekustannusten kautta sekä tilaajan kanssa käytävissä työmaakokouksissa. 2. Talousseurannan, kustannusseurannan ja raportoinnin kehittäminen eteni. Rakentamisessa on otettu käyttöön excel-pohjainen hankekohtainen kustannusseuranta. Kustannusseurannan tueksi luvattua automaattista sap-siirtoajoa ei saatu. Korjaamon työtilaus- ja seurantamenetelmää kehitettiin. Kustannusten oikeellista kohdistamista on edelleen tarkennettu. 3. Energiatehokkuussopimuksen 2008-2016 mukainen tavoite vähentää polttoaineen keskikulutusta auto- ja koneluokissa 1% vuodessa huomioiden kunkin toimintavuoden sääolosuhteista johtuvat toimintavaihtelut. Toimenpiteillä on tavoitteena myös alentaa ympäristön hiilidioksidikuormitusta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Polttoainetalouden seuranta, litraa/100km ja litraa/h, auto- ja koneluokittain on käytössä. 2. Suositaan energiatehokkaita moottoreita ja voimansiirtolaitteita korvaushankinnoissa. Kaluston koko määritetään oikeankokoiseksi tarpeen mukaan ja markkinoilla olevia lisälaitteita hyödynnetään peruskonetta hankittaessa. Uusien autojen ja koneiden hankinnoissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia moottoreiden

196 päästömääräyksiä. Pyritty hankinnassa ottamaan huomioon oikeanlaiset ja kokoiset autot ja koneet, ts. toteutettava työ ja palvelu määrittelevät hankittavan koneen koon, ottaen myös hankinnassa huomioon moottoreiden kulloinkin voimassa olevat päästö- ja meluarvot. 3. Työnsuunnittelua ja työmenetelmiä kehitetään talvihoitotöissä aurausalueiden ennakkosuunnittelua parantamalla ja siten turhia siirtymäajoja vähentämällä. Koneja kuljetuspalveluiden sekä kunnossapidon yhteisissä viikkopalavereissa on pyritty käymään läpi tulevan viikon kone- ja kuljetustarpeet ottaen huomioon mahdollisimman paljon alueellisia tekijöitä, ts. vähennetään siirtymäajoja tarpeen mukaan. 4. Pyritään vaikuttamaan asenteisiin ja käyttötottumuksiin ajotapakoulutuksella. Syksyllä 2010 käynnistetty laajamittainen kuorma-autokuljettajille suunnattu direktiivikoulutus (pakollinen), jossa kukin henkilö joutuu käymään 09/2014 mennessä 35 -tuntisen koulutuksen, joka sisältää mm. ennakoivan ajon koulutusta ym. Lisäksi muutamat henkilöt suorittavat ns. auto- ja konepuolen ammattitutkintoa, jossa täydennetään jo opittuja asioita. Ajotapakoulutusta on syytä jatkaa, koska henkilö- ja pakettiautojen keskikulutus on seurannan mukaan kasvanut. TUNNUSLUVUT (Balance Scorecard) Vaikuttavuus TAM 2013 TOT 2013 Muutos Muutos-% Taloudellinen näkökulma Liikevaihto /vak. htv (1.000 ) 113,0 128,0 15,0 13,3 % Kustannukset/vak.htv (1.000 ) 113,0 125,3 12,3 10,9 % Henk.kust. / kok.kustannuksista % 46 42,7-3,3-7,2 % Asiakasnäkökulma Asukastyytyväisyyskysely 4,2 4,4 0,2 4,8 % Kysely toteutettiin viidestä saneerauskohteesta, jotka ovat luonteeltaan haastavampia kuin uudisrakennuskohteet. Alla on kysymyskohtaiset keskiarvopisteet, arvosteluasteikko on 1 (heikoin) 5 (paras). 1. Työmaan väliaikaiset liikennejärjestelyt ovat olleet toimivat 4,3 2. Olen saanut riittävästi tietoa työmaasta 4,1 3. Työmaa on valmistunut ilmoitettuna aikana 4,4 4. Työmaan henkilökunta on suhteutunut minuun asiallisesti 4,8 5. Yleisarvosanani työmaan toteuttamisesta 4,4 YHTEENSÄ 4,4 Prosessinäkökulma Raskaan kaluston käyttöaste % 95,0 89,6 Koneiden käyttöaste % 70,0 71,8 Laatuvirhekust. /vuosi 55 000 206 416,2 151 416,2 275,3 % Rakentamisen laatuvirhekustannukset olivat 62 790,23. Suurimpana yksittäisenä laatuvirhekertymänä oli Matinmäen asuntoalueen putkipainumien korjaukset 33 832,73. Putkipainumat johtuivat talvitöinä toteutetun hankkeen maaperän jäätymisen aiheuttamista painumista. Muut kustannukset koostuivat pääosin maakaapeleiden katkaisemisista, jotka ovat tyypillisiä vaurioita maarakennushankkeissa. Ylläpidon laatuvirhekustannukset olivat 143 626, suurinpana talvihoitovauriot 137 895. Talvihoitovaurioissa mm. reunakivien ja kaivon kansien korjausta. Henkilöstönäkökulma Koulutuspäivät / hlö 2,0 1,1-0,9-45,0 % Aloitteet kpl/vuosi 7 17 10,0 142,9 % Sairauspoissaolopäivät/hlö/vuosi 30 25,0-5,0-16,7 % Kesto 1-3 pv: 2,9; kesto 4-14 pv: 8,8; kesto 15-60 pv: 7,5; kesto yli 60 pv:5,8 = yht. 25,0 pv/hlö/v 2012 Kesto 1-3 pv: 2,8; kesto 4-14 pv: 10,3; kesto 15-60 pv: 9,7; kesto yli 60 pv:7,2 = yht. 30,0 pv/hlö/v Luvuissa vakituisten poissaolot.

197 VOLYYMITIEDOT TP2012 TOT 2013 Muutos Poikkeama VOLYYMITIEDOT(1000 ) Liikevaihto 19 837,2 20 891,9 1 054,7 5,3 % - Hallinto 26,5 10,1-16,4-61,7 % - Rakentaminen 9 072,6 9 204,5 131,9 1,5 % - Alueiden hoito 9 999,6 10 272,2 272,6 2,7 % - Maa- ja kiviaines 474,3 385,4-88,9-18,7 % - Kone- ja kuljetuspalvelut 26,4 26,4 0,0-0,1 % - Viherrakentaminen 0,0 811,2 811,2 - Maastomittaus 237,7 182,6-55,1-23,2 % 0,0 Tuet ja avustukset 128,0 204,3 76,3 59,6 % Muut toimintatuotot 43,7 121,1 77,4 177,0 % Yhteensä 20 008,9 21 217,3 1 208,4 6,0 % Toimitilaneliöt 6 905,1 7 905,1 1000 14,5 % Henkilötyövuosien määrä Vakitusen henkilön määrä 173 166-7 -4,0 % - Rakentaminen 38 32-6 -15,8 % - Viherrakentaminen 0 4 - Alueiden hoito 55 54-1 -1,8 % - Maa- ja kiviainestoimi 4,2 4,2 0 0,0 % - Kone- ja kuljetuspalvelut 55 51-4 -7,3 % - Hallinto 9 9 0 0,0 % - Maastomittaus 11,8 11,8 0 0,0 % Osa-aikatyöntekijöitä, henk. 15 11-4 -26,7 % Tuotantosopimukset Alueiden hoitosopimus /vuosi 5 907 287 6 287 489 380202 6,4 % Kiinteistönhoito/pihat /vuosi 790 840 715 706-75134 -9,5 % Lumikuutiot/vuosi 151 011 142 680-8331 -5,5 % Hiekoitustonnit/vuosi 8 234 8 632 398 4,8 % Maanläjityspaikoille tuodut ylijäämämaat(m 3 itd 251 375 161 369-90006 -35,8 % Uusien rakennettujen puistojen määrä, m 2 2 480 1 880-600 -24,2 % Uusien katujen määrä, m 2 25 095 59 659 34564 137,7 % Saneerattujen puistojen määrä, m 2 12 593 15 200 2607 20,7 % Saneerattujen katujen määrä, m 2 25 120 19 760-5360 -21,3 %

198 Toteutumisvertailu Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma 1.000 TA 2013 Muutokset TA/M 2013 Toteuma Poikkeama Toimintatulot 18 888,9 0,0 18 888,9 21 217,3 2 328,4 Toimintamenot -19 022,2-161,5-19 183,7-20 446,2-1 262,5 Toimintakate -133,3-161,5-294,8 771,1 1 065,9 Rahoitustulot ja -menot Muut rahoitustulot 0,0 0,0 0,0 3,3 3,3 Muut rahoitusmenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuosikate -133,3-161,5-294,8 774,4 1 069,2 Poistot -174,0 0,0-174,0-193,4-19,4 Tilikauden tulos (sitova) -307,3-161,5-468,8 581,0 1 049,8 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -307,3-161,5-468,8 581,0 1 049,8 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta -133,3-161,5-294,8 997,6 1 292,4 Investointien rahavirta -225,0 0,0-225,0-146,8 78,2 Rahoituksen rahavirta 0,0 0,0 0,0-850,9-850,9 Rahavarojen muutos -300,0-12,0-262,0-0,20 261,8

199 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Liikevaihto 20 891 946,91 19 837 186,55 Liiketoiminnan muut tuotot 121 054,88 43 715,34 Tuet ja avustukset kunnalta 40 000,00 43 500,00 Muut tuet ja avustukset 164 252,51 84 487,74 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -4 415 804,10-4 109 196,25 Varastojen lisäys (+) tai vähennys 1 924 185,41 1 294 864,08 Palvelujen ostot -7 615 412,44-10 107 031,13-6 802 906,78-9 617 238,95 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -6 232 535,59-6 663 616,10 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 131 535,85-2 031 081,49 Muut henkilösivukulut -371 413,50-8 735 484,94-397 831,24-9 092 528,83 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot -193 426,14-177 934,35 Arvonalentumiset 0,00-193 426,14 0,00-177 934,35 Liiketoiminnan muut kulut -1 603 666,96-1 637 351,50 Liikeylijäämä (-alijäämä) 577 645,13-516 164,00 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 3 307,76 72,43 Muut rahoituskulut -1,83 3 305,93-81,18-8,75 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 580 951,06-516 172,75 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 580 951,06-516 172,75 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 580 951,06-516 172,75 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 28,23 % -25,08 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 28,23 % -25,08 % Voitto, % 2,78 % -2,60 %

200 Tase ja sen tunnusluvut Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen tase 31.12.2013 31.12.2012 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 532 058,37 509 807,59 Muut aineelliset hyödykkeet 112 406,04 117 293,72 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 644 464,41 0,00 627 101,31 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 1 866 117,52 882 842,96 Keskeneräiset tuotteet 0,00 0,00 Ennakkomaksut 1 866 117,52 882 842,96 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 808 940,03 808 940,03 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 548 758,07 309 296,94 Saamiset kunnalta 1 519 967,71 2 345 841,32 Muut saamiset 167 944,82 264 817,33 Siirtosaamiset 43 467,36 3 089 077,99 42 451,43 3 771 347,05 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 0,00 200,00 200,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 5 599 659,92 5 281 491,32 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 2 058 148,62 2 058 148,62 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 619 311,01 1 135 483,76 Tilikauden yli-/alijäämä 580 951,06-516 172,75 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 308 446,78 308 446,78 21 297,81 21 297,81 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 864 615,67 1 330 816,36 Muut velat 140 042,66 143 911,46 Siirtovelat 1 028 144,12 2 032 802,45 1 108 006,06 2 582 733,88 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 5 599 659,92 5 281 491,32 Liikelaitoksen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 36,75 % 38,97 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 5,53 % 5,53 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 1 200,26 619,31

201 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen rahoituslaskelma 2013 2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 577 645,13-516 164,00 Poistot ja arvonalentumiset 193 426,14 177 934,35 Rahoitustuotot ja -kulut 3 305,93-8,75 Tulorahoituksen korjauserät 223 186,49-70 268,50 Investointien rahavirta 997 563,69-408 506,90 Investointimenot -218 379,76-159 763,69 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 71 553,00 0,00-146 826,76-159 763,69 Toiminnan ja investointien rahavirta 850 736,93-568 270,59 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -983 274,56-453 695,77 Saamisten muutos kunnalta 825 873,61 377 150,69 Saamisten muutos muilta -143 604,55 18 706,37 Korottomien velkojen muutos muilta -549 931,43 626 109,30 Rahoituksen rahavirta -850 936,93 568 270,59 Rahavarojen muutos -200,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 0,00 0,20 Rahavarat 1.1. -0,20-0,20-0,20 0,00 Liikelaitoksen tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -353,1 211,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % -100,4-72,5 Lainanhoitokate -1,2-0,7 Kassan riittävyys, pv 0,0 0,0 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 580 951,06 euroa, siirretään taseeseen oman pääoman edellisten tilikausien yli/alijäämään.

202 Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Vaihto-omaisuuden arvostus Varasto: 31.12.2013 31.12.2012 Muutos Inventaario Teräs- ja varaosavarasto 17 764,13 18 548,50-784,37 Fyysinen Murskevarasto 1 848 353,39 864 294,46 984 058,93 Paperi Yhteensä 1 866 117,52 882 842,96 983 274,56 Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoina on esitetty vuoden 2012 tilinpäätöstiedot. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 9) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginvaltuuston hyväksymää (8.6.2009, kv 122) suunniteltujen poistojen poistosuunnitelmaa. Suunnitelma perustuu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 7.10.2008 antamaan yleisohjeeseen kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä Koneet ja kalusto 5 vuotta Tasapoisto Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Substanssi Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Ennen vuotta 2009 tehtyjen investointien/hankintojen poistosuunnitelmia tarkistetaan vain, mikäli poiston perusteena olevaa taloudellista käyttöaika-arviota on perusteltua muuttaa. 10) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit 2013 2016 Suunnitelman mukaiset poistot 183 356,54 euroa Investointien omahankintameno 210 844,94 euroa Poikkeama -27 488,40 euroa Poikkeama % -15,1 %

203 11) Pakollisten varausten muutokset Vuonna 2013 varauksia käytettiin 12 851,03 Leppäveden sora-alueen sekä Mustalammen, Palokan ja Nenäinniemen maankaatopaikkojen maisemointitöihin. Varausten lisäys, 300 000,00, käytetään vuosien 2014 2016 maisemointitöihin Vesangan, Leppäveden ja Petruman sora-alueilla sekä Kivilammen, Palokan, Mustalammen ja Nenäinniemen maankaatopaikoilla, mahdollisesti myös Korpilahden, Tikkakosken ja Lekatien maankaatopaikoilla. Varausten summa 31.12.2013 on 308 446,78. Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 18) Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien tase-eräkohtaiset tiedot tase 31.12.2012 lisäys 2013 rah.osuudet 12 vähennys 13 sis.siirrot poistot 2013 tase 31.12.2013 Koneet ja kalusto 509 807,59 218 379,76 0,00-7 590,52 0,00-188 538,46 532 058,37 Muut aineelliset hyödykkeet 117 293,72 0,00 0,00 0,00 0,00-4 887,68 112 406,04 Aineelliset hyödykkeet 627 101,31 218 379,76 0,00-7 590,52 0,00-193 426,14 644 464,41 Käyttöomaisuus yhteensä 627 101,31 218 379,76 0,00-7 590,52 0,00-193 426,14 644 464,41 Yhteensä 644 464,41

204 22) Saamisten erittely Altek Aluetekniikka Liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos 2013 2012 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 431 330,69 0,00 216 918,31 Yhteensä 0,00 431 330,69 0,00 216 918,31 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 8 076,12 0,00 9 264,43 Yhteensä 0,00 8 076,12 0,00 9 264,43 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 592,55 0,00 743,69 Yhteensä 0,00 592,55 0,00 743,69 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 108 758,71 0,00 82 370,51 Muut saamiset 0,00 167 944,82 0,00 264 817,33 Siirtosaamiset 0,00 43 467,36 0,00 42 451,43 Yhteensä 0,00 320 170,89 0,00 389 639,27 Saamiset kunnalta Siirtosaamiset 808 940,03 808 940,03 Muut saamiset 0,00 1 519 967,71 0,00 2 345 841,32 Yhteensä 808 940,03 1 519 967,71 808 940,03 2 345 841,32 Saamiset yhteensä 808 940,03 2 280 137,96 808 940,03 2 962 407,02 23) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Altek Aluetekniikka Altek Aluetekniikka Liikelaitos Liikelaitos 2013 2012 Pitkäaikaiset siirtosaamiset 808 940,03 808 940,03 Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä 808 940,03 808 940,03 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Kelan korvaus työterveydenhuollosta 41 075,27 41 931,46 Ennakkomaksut(palkkojen rästit) 2 392,09 519,97 Tulojäämät yhteensä 43 467,36 42 451,43 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 43 467,36 42 451,43

205 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 25) Oman pääoman erittely Altek Aluetekniikka Liikelaitos 2013 2012 Peruspääoma 1.1. 2 058 148,62 2 058 148,62 Peruspääoma 31.12. 2 058 148,62 2 058 148,62 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 619 311,01 1 135 483,76 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 619 311,01 1 135 483,76 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 580 951,06-516 172,75 32) Pakolliset varaukset Altek Aluetekniikka Liikelaitos 2013 2012 Muut pakolliset varaukset Maisemointivaraus 1.1. 21297,81 91566,31 Ympäristövastuut, maisemointi -12 851,03-70 268,50 Maisemointivarauksen lisäys 300 000,00 0,00 Muut pakolliset varaukset yhteensä 308 446,78 21 297,81 33) Vieras pääoma Lyhytaikainen Altek Aluetekniikka Liikelaitos 2013 2012 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 37 941,92 38 183,29 Yhteensä 37 941,92 38 183,29 Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä Ostovelat 0,00 3 610,99 Yhteensä 0,00 3 610,99 Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 2 344,66 411,98 Yhteensä 2 344,66 411,98 Velat muille Ostovelat 824 329,09 1 288 610,10 Muut velat 140 042,66 143 911,46 Siirtovelat 1 028 144,12 1 108 006,06 Yhteensä 1 992 515,87 2 540 527,62 Vieras pääoma yhteensä 2 032 802,45 2 582 733,88

206 36) Muiden velkojen erittely Altek Aluetekniikka Liikelaitos 2013 2012 Muut velat Ennakonpidätysvelka 123 086,36 125 588,14 Sosiaaliturvamaksuvelka 10 965,69 12 073,11 Eläkevakuutusmaksuvelka Kuel, työnantaja 0,00 86,36 Eläkevakuutusmaksuvelka Kuel, työntekijä 0,00 34,13 Ay-jäsenmaksuvelka 5 990,61 6 129,72 Muut velat yhteensä 140 042,66 143 911,46 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Altek Aluetekniikka Liikelaitos 2013 2012 Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Lomapalkkajaksotus 1 003 708,91 1 065 719,97 Muut menojäämät 24 435,21 42 286,09 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 1 028 144,12 1 108 006,06 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44) Leasingvastuiden yhteismäärä Altek Aluetekniikka Liikelaitos 2013 2012 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 777 170,08 744 054,77 Myöhemmin maksettavat 860 557,86 1 165 802,84 Yhteensä 1 637 727,94 1 909 857,61 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Jyväskylän kaupunki laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48) Henkilöstön lukumäärä 31.12. Henkilöstön lukumäärä yhteensä on 169, josta vakituisia 166 ja 3 määräaikaista. Vakituisista vuoden lopussa oli osa-aikaeläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 11 henkilöä sekä 1 henkilö vuorotteluvapaalla. 49) Henkilöstökulut Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.

207 5.1.5 KYLÄN KATTAUS -LIIKELAITOS Kylän Kattaus Liikelaitoksen toimintakertomus 2013 Kylän Kattaus liikelaitoksen strategisena tavoitteena on tuottaa kilpailukykyistä ruokapalvelua asiakkaiden tarpeisiin. Tätä tavoitetta Kylän Kattaus on toteuttanut toimimalla asiakaslähtöisesti ja tavoittelemalla tasapainoista hinta/laatusuhdetta. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Kylän Kattaus Liikelaitoksen toimintavuosi 2013 sujui pääosin asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Taloudellisesti arvioituna Kylän Kattauksen talous toteutui talousarviota parempana. Tähän vaikuttivat tulopuolella ateriahintojen tarkistus vuodelle 2013. Elintarvikehintojen korotukset ja TA - 2013 muutokset (eläkemenoperusteisten maksujen lisäys 44 200 euroa) vaikuttivat menopuolella tulosta heikentävästi. Menopuolen tulosta paransi kuitenkin VARHE- maksujen vähennys 9 300 euroa, lomapalkkavarauksen vähennys 30 488 euroa sekä heti vuoden alusta käyttöönotettu oma säästöohjelma. Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa hanke / Sapere III päättyi vuoden 2013 lopussa. Kylän Kattaus oli mukana toteuttamassa projektia jo vuodesta 2009 alkaen. Projektin tavoitteena oli ruokakasvatusmenetelmän valtakunnallinen levittäminen. Kylän Kattaus tuotti projektin käyttöön lapsilähtöisen SAPERE pedagogisen ruokalistan. Päiväkotien ruokalistan suunnittelussa huomioitiin Sapere-menetelmän erityispiirteet ja näin pyrittiin juurruttamaan ruokailoa arkeen. Päivähoito on linjannut, että menetelmä otetaan käyttöön kaikissa päiväkodeissa ruokakasvatusmenetelmänä. Kouluruokadiplomin vuonna 2013 sai seitsemän koulua. Kouluruokadiplomi valittiin vuoden 2013 ravitsemusteoksi. Koulun rehtori ja ruokapalveluhenkilöstö kävivät yhteistyössä läpi laajan kysymyssarjan. Tällä kysymyssarjalla mitataan kouluruokailutilanteen valtakunnallista tasalaatuisuutta ja hyvien käytänteiden toteutumista. Kriteereissä ovat mukana mm. ravitsemuksellisesti täysipainoinen ruokalista, inhimilliset ruokailuajat, ruokailutilojen viihtyisyys sekä terveellisyys- ja makukriteerien huomioiminen elintarvikkeiden hankinnassa. Tavoitteena on, että kouluruokadiplomien suorittaminen jatkuu vuoden 2014 aikana. Ympäristötavoitteiden mukaisesti hävikin vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat mm. olleet ympäristöteemakuukausi, biojätteiden seurantaviikot sekä erityisesti erityisruokavalioiden hävikkiin keskittyvä seurantakuukausi kouluissa. Hyviä käytäntöjä tai kokeiluja (mm. biojäteastiaton ruokasali) on pyritty levittämään. Resurssiviisas Jyväskylä hankkeeseen valittiin mukaan Kylän Kattauksen idea hävikkiruuan vähentämisestä. Vaajakummun koulussa kokeilu jatkuu toistaiseksi. Kokeilu on saanut paljon niin paikallista kuin valtakunnallistakin huomiota ja vastaavanlaisia kokeiluja on käynnistetty muissa kaupungeissa. Ideasta tehtiin myös eduskunnassa aloite. Kehittämistavoitteiden toteutuminen Keittiöverkkoa kehitettiin siten että, Aittorinteen päiväkodin valmistuskeittiö muutettiin palvelukeittiöksi. Koulujen loma-aikoina ruuanvalmistuksen keskittämistä lisättiin ja samalla varmistettiin ammattitaitoisten vuosilomasijaisten saanti. Keittiöiden henkilöstömitoitusta tarkennettiin ja kesäaikana kokeiltiin myös kahden palvelukeittiön muuttamista kesäajaksi toimituspisteiksi asiakasmäärien vähenemisen vuoksi. Toimintaprosesseja kehitettiin aktiivisesti. Riittävä tuotantokapasiteetti keskuskeittiöissä on mahdollistanut omavalmisteisen ruuan osuuden lisäämisen ruokalistalle. Valmisruokien ja pitkälle jalostettujen raaka-aineiden käytöstä on lähes luovuttu. Valmisruokien vähentäminen on parantanut myös ruokalistan ravitsemuksellista sisältöä. Tuotekehitystyötä jatkettiin. Elintarviketoimittajavaihdokset ovat vaatineet raaka-aineiden, reseptiikan ja työohjeiden tarkistamista. Kehitystyö on jatkuvaa niin paremman laadun kuin tehokkaampien prosessien osalta. Tavoitteena on ollut elintarvikemäärärahan riittävyyden turvaaminen.

208 Sähköisen ostamisen projekti viivästyi Kylän Kattauksesta riippumattomista syistä. SVOP (sanomanvälitysoperaattori) projekti päättyi. Sanomanvälityksessä siirryttiin tuotantokäyttöön ja sähköisen ostamiseen siirryttiin vaiheittain. Aromi sähköinen ostaminen on käytössä Ristonmaan ja Kuokkalan keskuskeittiöissä ja sähköinen osto tapahtuu kolmelta toimittajalta. Muut tuotantokeittiöt siirtyvät tilaamaan samoin kuin muut toimittajat otetaan käyttöön keväällä 2014. Aromi ohjelmiston kehittämisessä ja tulevan Aroma ohjelmiston käyttöönoton arvioinnissa tehdään yhteistyötä Caterinan kanssa. Sopimus- ja tilauskäytäntöjen kehittämistä jatkettiin asiakkaiden kanssa yhteistyössä mm. ravitsemustyöryhmissä ja asiakaskohtaisissa kehittämiskokouksissa. Henkilöstön ammattitaitoa päivitettiin ja täydennettiin siten, että vuonna 2012 käynnistettiin esimiehille suunnattu ja vuosille 2012 2013 ajoittuva esimiesvalmennus. Valmennus jatkui koulutussuunnitelman mukaisesti. Kouluruokailusta 32 henkilöä osallistui ResTaRu- koulutukseen. Koulutuksen keskeisenä sisältönä oli oman työn arvostus, hävikin vähentäminen ja yhteistyön parantaminen asiakkaan kanssa. Hotelli-, Ravintola- ja Suuratalousesimiehen erikoisammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena suoritti kaksi työntekijää. Tammikuussa valmistui viisi suurtalouskokin ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena suorittanutta työntekijää. Dieettikokin erityisammattitutkintokoulutus käynnistyi syksyllä oppisopimuskoulutuksena, johon osallistui kolme työntekijää.. Kylän Kattauksen vuoden 2010 henkilöstökyselyyn perustuen valittiin henkilöstön kanssa yhdessä kaksi kehittämiskohdetta: perehdyttäminen sekä rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Kehittämistyö eteni suunnitelmien mukaisesti siten, että Kylän Kattauksen yleinen perehdytyskansion lisäksi valmistuivat keittiökohtaiset perehdytyskansiot. Vuoden 2012 lopulla tehtiin uusi henkilöstökysely työhyvinvoinnista, jonka tuloksena jatkettiin perehdytyksen kehittämistä. Korpilahden alueen ruokapalvelun ostopalvelusopimus päättyi 31.7.2013. Uusi kilpailutusprojekti alkoi vuoden 2012 lopulla. Kylän Kattaus toimi yhteystahona hankinnan valmistelussa. Korpilahden kiinteistö-, ruoka- ja siivous- ja vahtimestaripalvelut kilpailutettiin Jyväskylän Tilapalvelun toimesta. Palvelut kilpailutettiin ns. monipalvelukilpailutuksena ja palveluntuottajaksi valittiin ainoana palveluntarjoajana ISS Palvelut Oy. Sopimuskauden pituus valitun palveluntuottajan kanssa on 1.8.2013 31.7.2016. Sopimuksessa on mahdollisuus ensimmäiseen optioon 1.8.2016 31.7.2017 ja toiseen optioon 1.8.2017 31.7.2018. Kylän Kattaus toimii yhteystahona myös sopimusaikaisessa yhteistoiminnassa. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kylän Kattaus Liikelaitoksella on johtokunnan hyväksymä sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan suunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelmassa on määritelty toimintatavat, joita noudattaen voidaan varmentaa valvonnan ja riskien hallinnan toteutuminen. Jokaisella esimiehellä on ajantasainen tieto vastuullaan olevan alueen olennaisten asioiden tilasta ja tavoitteista. Tieto on edellyttänyt raportointijärjestelmän laatimista, jonka avulla kuukausittain varmistetaan tarpeellinen tiedon saaminen sisäiseen valvontaan, johtamiseen ja riskienhallintaan. Keittiöiden vastuuhenkilöt raportoivat keittiön taloudesta, asiakasyhteistyöstä, toiminnasta ja henkilöstöstä tulosalueensa palvelupäällikölle, joka raportoi edelleen liikelaitosjohtajalle. Liikelaitosjohtaja raportoi edelleen apulaiskaupunginjohtajalle. Joka toinen Kylän Kattauksen raportointikokous on tulosaluekohtainen ja joka toinen kaikille tulosalueille yhteinen. Vuonna 2012 aloitettiin myös hallinnon henkilöstön raportointi liikelaitosjohtajalle. Kolmannesvuosiraportti sisältää kuvauksen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta sekä arvion talousarvion toteutumisesta vuoden lopussa. Säännöllinen raportointi mahdollistaa toimenpiteisiin ryhtymisen mahdollisimman varhain, jos jotain hälyttävää ilmenee. Ruokapalvelussa merkittävimmät riskit liittyvät ruokatuotantoon ja sen turvallisuuteen. Tilat ja laitteet asettavat omat haasteensa, samoin henkilöstöresurssin riittävyys. Lisäksi erityisen tärkeää on hyväksyttyjen omavalvontasuunnitelmien noudattaminen ja dokumentoiminen. Terveysvalvontaviranomaisen hyväksymä omavalvontasuunnitelma kattaa koko Kylän Kattauksen toiminnan. Omavalvonta on osa laadun tarkistusta, jolla varmistetaan elintarvikelainsäädännön määräysten nou-

209 dattaminen ruokapalvelussa. Vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta kuuluu sekä tuottajalle että ruoan valmistajalle ja tarjoajalle. Tehokkaan omaehtoisen laadunvalvonnan avulla tuotetaan turvallista ja korkealaatuista ruokaa ja ennalta ehkäistään ruokaan liittyvät riskit, esim. ruoan pilaantuminen ja ruokamyrkytykset. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen tapahtuu seuraavasti: Kylän Kattauksen liikelaitoksella on oma johtokunta, jonka päätökset voidaan alistaa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Johtokunnan ja liikelaitosjohtajan tehtävät on määritelty liikelaitosten johtosäännössä. Johtokunta kokoontuu n. kerran kuukaudessa paitsi kesäkuukausina. Ennen johtokuntaan viemistä päätettävät asiat käsitellään Kylän Kattauksen johtoryhmässä, johon kuuluvat liikelaitosjohtajan lisäksi tulosalueiden palvelupäälliköt, talouspäällikkö ja henkilöstön edustaja. Johtoryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Päätösten ym. toimeenpanosta tiedotetaan erillisellä Kylän Kattauksen henkilöstötiedotteella. Johtoryhmän pöytäkirjat ja henkilöstötiedotteet löytyvät myös Kylän Kattauksen Aatamin sivuilta. Valvonnan varmistaminen tapahtuu mm. raportointijärjestelmän avulla. Liikelaitoksen tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi kaikilla liikelaitoksen työntekijöillä on tiedossa oman työn tavoitteiden lisäksi oman keittiön tavoitteet. Esimiehillä on tiedossa oman keittiön ja oman tulosalueen lisäksi koko liikelaitoksen tavoitteet. Tämä varmistetaan käsittelemällä asiat esimiesiltapäivissä sekä aluekokouksissa, joihin jokainen Kylän Kattauksessa työskentelevä osallistuu. Työntekijöiden kanssa käydään kehityskeskustelut, joissa käsitellään edellisen vuoden toiminnan tulokset, tavoitteet jatkossa sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Riskienkartoitus työpistekohtaisesti kartoitettiin marraskuussa 2013 ja tehdään uudelleen aina joka toinen vuosi. Tulosten perusteella korjaavien toimenpiteiden tekemistä jatketaan. Kylän Kattauksen työsuojeluohjelman mukaan sisäisiä työsuojelutarkastuksia lisättiin. Tarkastuksista tehtiin suunnitelma, aikataulutus ja vastuualuejako eri työsuojeluasiamiesten kesken. Sisäisissä tarkastuksissa kiinnitettiin huomiota riskienhallintaan. Hankinnoissa noudatetaan kaupungin hankintaohjeita. Raaka-ainetilaukset ruokatuotantoa varten tehdään hankintakeskuksen kilpailuttamilta sopimustoimittajilta. Laskujen tarkastuksesta ja kierron ohjauksesta on tehty päätös, jonka mukaisesti laskujen käsittely hoidetaan. Aterialippujen hankinta, myynti ja tilitys on ohjeistettu ja siitä on tehty päätös. Isompiin keittiöihin, joissa on ulkopuolisia asiakkaita ja/tai välipalamyyntiä, on hankittu kassakoneita. Kassatarkastuksia tehdään säännöllisesti. Vuonna 2013 kassantarkastuksia tehtiin joka keittiöön, jossa on kassakone. Kylän Kattauksen toiminta perustuu asiakkaan kanssa tehtyihin kirjallisiin sopimuksiin, jotka tarkistetaan vuosittain. Asiakkaan kanssa määritellään palveluntarve, laatutaso ja palvelun hinta sekä sovitaan toimintatavoista ja yhteistyöstä. Talouden toteumasta kerrotaan asiakkaille sopimuksessa kirjatun aikataulun mukaisesti. Ulkoisen asiakkaan kanssa käydään kerran vuodessa neuvottelu, jossa käsitellään palaute ja tarkistetaan, onko käynnistettävä korjaavia toimenpiteitä. Samalla keskustellaan kustannusrakenteesta, hinnoittelun periaatteista ja tarkistetaan asiakkaan tilaamien tuotteiden hinnat. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuutta on arvioitu annetun ohjeistuksen mukaisesti omalla liitteellään. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on hoidettu järjestelmällisesti johtamisjärjestelmän ja raportoinnin avulla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelma päivitetään samassa yhteydessä kaupungin suunnitelman kanssa. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 365 056,53 euroa, siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien yli-/ alijäämään.

210 Kylän Kattaus liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma 1.000 TA 2013 Muutokset TA/M 2013 Toteuma Poikkeama Toimintatulot 18 747,4 0,0 18 747,4 18 980,7 233,3 Toimintamenot -18 747,4-34,9-18 782,3-18 615,7 166,6 Toimintakate 0,0-34,9-34,9 365,1 400,0 Rahoitustulot ja -menot Muut rahoitustulot 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 Muut rahoitusmenot 0,0 0,0 0,0-0,1-0,1 Vuosikate 0,0-34,9-34,9 365,1 400,0 Tilikauden tulos (sitova) 0,0-34,9-34,9 365,1 400,0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0,0-34,9-34,9 365,1 400,0 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 0,0-34,9-34,9 365,1 400,0 Investointien rahavirta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutok 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Taloudellinen tavoite Liikelaitoksen toimintaa ohjataan kaupungin talousarvion suunnitteluohjeessa annettavalla hinnoitteluohjeella. Vuoden 2011 hinnoitteluohjeen mukaisesti ateriahintoja tarkistettiin alaspäin ja vuoden 2012 hinnoittelu pysyi vuoden 2011 tasolla. Hinnoitteluohjeen tavoitteena oli purkaa liikelaitoksen taseeseen aikaisempina vuosina kertynyttä ylijäämää. Ylijäämä purettiin vuonna 2012. Toimintakate toteutui vuonna 2012 kuitenkin talousarviota heikompana, jolloin taseeseen kertyi alijäämää. Vuodelle 2013 hintoja tarkistettiin kustannusvastaavasti palveluaste huomioiden. Hinnoitteluohjeen tavoitteena oli saada aikaan vuodelle 2013 ylijäämäinen tulos ja siten aloittaa vuosien 2011 ja 2012 syntyneen alijäämän kattaminen. Vuoden 2013 talousarvio muodostui lisätalousarvion jälkeen kuitenkin -34 900 alijäämäiseksi. Talousarvio toteutui arvioitua paremmin ja kertyneet alijäämät katetaan vuosien 2014 2016 aikana. Liikevaihto ylittyi arvioidusta 0,9 % asiakkaiden palvelutarpeen lisääntymisestä johtuen. Kaupunkikonsernin linjauksen mukaisesti tilaaja-tuottajamallia toteutetaan käytännössä siten, että tilaaja arvioi palveluntarpeensa riittävän ajoissa toiminnan suunnittelua ja talousarvion laadintaa varten. Tilauskäytäntöjä on kehitetty yhteistyössä ja työ jatkuu edelleen. Liikevaihdon kehittymiseen vaikutti myös uusina asiakkaina aloittaneet Sovatekin päihdesäätiö, Hoivakoti Hannala ja hoitokoti Paatela. Ateriat tuotetaan Ristonmaan Ateriakeskuksesta. Liikelaitoksen budjetti on laadittu tulosalueittain. Tulosalueittain tilikauden liikevaihdon tulos toteutui seuraavasti: Päiväkotiruokailussa liikevaihto ylitettiin 11,5 %, vanhus- ja vammaisruokailussa 9,0 % ja kouluruokailussa liikevaihto ylitettiin 9,3 % verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Taloudellisesti arvioituna Kylän Kattaus Liikelaitoksen talous toteutui talousarviota parempana. Liikelaitoksen toiminnan on lähtökohtaisesti oltava tehokasta ja kannattavaa. Vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa, että Kylän Kattauksen toiminta on ollut taloudellisesti terveellä pohjalla ja liikelaitosta

211 on hoidettu hyvien liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti. Toiminnan tulorahoitus on kattanut lyhytvaikutteiset menot johtuen kaupungin talousarviossa annetusta hinnoitteluohjeesta ja Kylän Kattauksen omasta mittavasta säästöohjelmasta. Kylän Kattaus on suoriutunut hyvin lähes kaikilla muilla mittareilla mitaten ja selviytynyt toiminnan laajentumisen ja lisääntyneiden palveluiden asettamista haasteista. Tässä työssä on auttanut jo aikaisemmin luotu hyvä yhteistyö asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja henkilöstön kesken. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen Kylän Kattauksen tavoitteena on toimia asiakaslähtöisesti ottaen huomioon eri asiakasryhmien tarpeet. Tavoitetta mitataan mm. asiakaspalautteella. Koko Kylän Kattauksen asiakastyytyväisyyden tavoitteeksi asetettiin vuodelle 2013 3,2 (palautekyselyn asteikko 1 4 ). Asiakastyytyväisyystavoite saavutettiin tehtyjen asiakaskyselyjen perusteella. Sähköisen palautejärjestelmä Innolinkin kautta ei saatu toivotulla tavalla palautteita ja sen käyttö asiakkaiden toimesta jäi sisäisestä markkinoinnista huolimatta vähäiseksi. Sopimus Innolinkin kanssa irtisanottiin. Jatkuvan palautteen keräämistä varten käyttöönotettiin Jyväskylän kaupungin käytössä oleva epalaute-järjestelmä. Jotta asiakaspalautteita tultaisiin saamaan jatkossa riittävässä laajuudessa, asiakaskohtaisia kyselyjä suunniteltiin lisättävän. Kohdistetut asiakaskyselyt tehtiin Webropol ohjelmalla. Myös Webropol on Jyväskylän kaupungilla yleisesti käytössä Toiminnan tehostamista mitataan liikevaihdon määrällä henkilötyövuotta kohti. Tavoite vuodelle 2013 oli 75 000 / htv. Toiminnan tehostamisessa asetettu tavoite ylitettiin 11,9 %:lla.

212 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Muutos Tunnusluvut: 2012-2013, % Vaikuttavuusnäkökulma: Toimipisteitä päiväkotiruokailu 43 43 43 0,0 % kouluruokailu 29 30 30 3,4 % vanhusruokailu 16 16 16 0,0 % keskuskeittiöt 5 5 5 0,0 % toimituspisteet 74 80 74 0,0 % Toimitilat, m2 9 568,5 9 566,7 9 566,7 0,0 % Asiakasnäkökulma: Asiakastyytyväisyys 2,8 3,2 3,2 14,3 % Prosessinäkökulma: Aterioita/vuosi, 1000 kpl Päiväkotiruokailu 2 209,2 2 285,6 2 284,4 3,4 % Kouluruokailu 2 591,3 2 616,4 2 692,8 3,9 % Vanhusruokailu 2 194,8 2 144,0 2 146,0-2,2 % Muu ruokapalvelu 94,4 117,0 100,7 6,7 % Liikevaihto/henkilötyövuosi, 75 440 75 000 83 896 11,2 % Koulutus/tuntia/henkilö 13,0 16,0 16,6 27,7 % Henkilöstönäkökulma: Henkilötyövuodet 227,3 232,5 224,0-1,5 % Sairauslomapäivät/henkilö 18,3 12,3 12,8-30,1 % Työtyytyväisyys 3,3 4,0 - Volyymitietoa Liikevaihto, 1000 euroa 17 147,4 18 617,2 18 792,6 9,6 % päiväkotiruokailu 5 240,7 5 733,1 5 842,0 11,5 % kouluruokailu 5 339,8 5 823,3 5 835,9 9,3 % vanhusruokailu 6 370,2 6 725,8 6 943,8 9,0 % muu ruokapalvelu 196,7 335,0 170,9-13,1 % Henkilöstön työkykyvyn ja työssä jaksamiseen on pyritty vaikuttamaan eri tahojen kanssa yhteistyössä siten, etteivät sairauspoissaolot lisääntyisi. Henkilöstön jaksamista ja työkyvyn tukemista toteutettiin eri tulosalueilla vuoden aikana tekemällä mm. työkiertoa, sisäisiä työkokeiluja ja sisäisiä henkilöstösiirtoja. Asetettuun tavoitteeseen ei aivan päästy, mutta verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen sairauspoissaolot vähenivät 30,1 %:lla. Pitkiä eläkkeeseen johtavia poissaoloja oli neljä. Tuottavuus- ja tasapainotavoitteiden mukainen virka- ja työvapaiden euromääräinen kustannusvaikutus vuodelta 2013 on 59 100 euroa, 3,4 pv/hlö. Henkilöstön ammattitaitoa on päivitetty ja täydennetty seudullista koulutussuunnitelmaa toteuttaen. Tavoitteeksi asetettu 16 tuntia koulutusta /työntekijä suhteutettuna työaikaan ylitettiin 3,8 %:lla. Uusina palvelukeittiöinä toimintansa aloittivat elokuussa Mankolan koulun keittiö ja Huhtasuon päiväkodin ja erityiskoulun keittiöt.

213 Kylän Kattaus liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1.-31.12.2012 Liikevaihto 18 792 640,35 17 147 370,76 Liiketoiminnan muut tuotot 185 069,94 185 294,89 Tuet ja avustukset kunnalta 3 000,00 4 072,77 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -5 573 025,16-5 982 273,19 Palvelujen ostot -1 065 290,04-6 638 315,20-1 070 228,91-7 052 502,10 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -6 684 670,02-6 866 754,30 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 742 960,70-1 734 074,47 Muut henkilösivukulut -396 642,19-8 824 272,91-416 683,04-9 017 511,81 Liiketoiminnan muut kulut -3 153 068,83-2 861 648,24 Liikeylijäämä (-alijäämä) 365 053,35-1 594 923,73 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 91,60 27,55 Muut rahoituskulut -88,42 3,18-378,30-350,75 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 365 056,53-1 595 274,48 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 365 056,53-1 595 274,48 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 365 056,53-1 595 274,48 Liikelaitoksen tunnusluvut 1.1. - 31.12.2013 1.1.-31.12.2012 Voitto, % 1,94-9,30

214 Kylän Kattaus liikelaitoksen tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 628 592,82 628 592,82 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 160 673,46 134 925,73 Saamiset kunnalta 527 967,92 101 333,83 Muut saamiset 106 559,75 113 524,27 Siirtosaamiset 49 194,52 1 472 988,47 52 480,03 1 030 856,68 Rahat ja pankkisaamiset 20,00 20,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 473 008,47 1 030 876,68 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -801 783,26 793 491,22 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 365 056,53-1 595 274,48 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 583 731,57 508 393,85 Muut velat 113 748,78 123 624,58 Siirtovelat 1 212 254,85 1 909 735,20 1 200 641,51 1 832 659,94 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 473 008,47 1 030 876,68 Liikelaitoksen tunnusluvut 31.12.2013 31.12.2012 Omavaraisuusaste, % -29,65-77,78 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 10,06 10,57 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa -436,73-801,78

215 Kylän Kattaus liikelaitoksen rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 365 053,35-1 594 923,73 Rahoitustuotot ja -kulut 3,18-350,75 365 056,53-1 595 274,48 Toiminnan ja investointien rahavirta 365 056,53-1 595 274,48 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -426 634,09 1 467 888,55 Saamisten muutos muilta -15 497,70 48 709,56 Korottomien velkojen muutos muilta 77 075,26 78 676,37 Rahoituksen rahavirta -365 056,53 1 595 274,48 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 20,00 20,00 Rahavarat 1.1. -20,00-20,00 0,00 0,00 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 2) Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoina on esitetty vuoden 2012 tilinpäätöstiedot.

216 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 8) Toimintatuotot 2013 2012 Liikelaitos Päiväkotien ruokapalvelut 5 903 009,49 5 276 049,47 Koulujen ruokapalvelut 5 860 057,29 5 359 746,31 Vanhusten ruokapalvelut 6 944 489,80 6 371 155,35 Tuotanto 210 275,62 257 471,70 Hallinto 62 878,09 72 315,59 Toimintatuotot yhteensä 18 980 710,29 17 336 738,42 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 25) Saamisten erittely 2013 2012 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa Jyväskylä on jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 48 805,46 0,00 48 933,39 Yhteensä 0,00 48 805,46 0,00 48 933,39 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamiset kunnalta Muut saamiset 0,00 527 967,92 0,00 101 333,83 Siirtosaamiset 628 592,82 0,00 628 592,82 0,00 Yhteensä 628 592,82 527 967,92 628 592,82 101 333,83 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 111 868,00 0,00 85 992,34 Muut saamiset 0,00 106 559,75 0,00 113 524,27 Siirtosaamiset 0,00 49 194,52 0,00 52 480,03 Yhteensä 0,00 267 622,27 0,00 251 996,64 Saamiset yhteensä 628 592,82 844 395,65 628 592,82 402 263,86

217 26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Liikelaitos 2013 2012 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Kelan korvaus työterveyshuollosta 48 700,00 51 000,00 Muut tulojäämät 494,52 1 480,03 Tulojäämät yhteensä 49 194,52 52 480,03 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 49 194,52 52 480,03 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28) Oman pääoman erittely Liikelaitos 2013 2012 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -801 783,26 793 491,22 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. -801 783,26 793 491,22 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 365 056,53-1 595 274,48 Oma pääoma yhteensä -436 726,73-801 783,26 33) Vieras pääoma Lyhytaikainen 2013 2012 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä Ostovelat 0,00 479,96 Yhteensä 0,00 479,96 Velat muille Ostovelat 583 731,57 507 913,89 Muut velat 113 748,78 123 624,58 Siirtovelat 1 212 254,85 1 200 641,51 Yhteensä 1 909 735,20 1 832 179,98 Vieras pääoma yhteensä 1 909 735,20 1 832 659,94 36) Muiden velkojen erittely Liikelaitos 2013 2012 Muut velat Muut velat 113 748,78 123 624,58 Muut velat yhteensä 113 748,78 123 624,58

218 37) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Liikelaitos 2013 2012 Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Palkkojen ja henkilöstösivukulujen ja 1 161 350,42 1 191 838,14 Muut menojäämät 50 904,43 8 803,37 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 1 212 254,85 1 200 641,51 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44) Leasingvastuiden yhteismäärä Liikelaitos 2013 2012 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 3 829,12 4 278,73 Myöhemmin maksettavat 2 604,00 6 433,12 Yhteensä 6 433,12 10 711,85 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Jyväskylän kaupunki laatii laajemman, erillisen ympäristötilinpäätöksen. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48) Henkilöstön lukumäärä 31.12. Henkilöstön lukumäärä 31.12.2013 on 241 henkilöä. 49) Henkilöstökulut Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.

219 5.1.6 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen toimintakertomus vuodelta 2013 Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Tilikauden keskeisiä asioita olivat mm. kolme suurta, kansallisesti ja kansainvälisestikin mielenkiintoa herättänyttä onnettomuutta. Laukaan ratsastusmaneesin kattosortumassa menehtyi pieni tyttö ja onnettomuuden myötä käynnistyi monella taholla tarkka tutkinta. Merkittävä oli myös Eino- Myrsky ja sen vaikutukset yli 150 pelastustoimen tehtävää. Valtakunnallisesti suurin pelastustoimen tapahtuma-suuronnettomuusvaaratilanne koettiin heinäkuussa Laukaan Vihtavuoressa. Räjähdysainetehtaalla varastoidun, räjähdysainetyömaalta tuodun jätekontin voimakas kuumeneminen yli kahden sadan räjähdejätekontin keskellä ja suuren räjähdevaraston välittömässä läheisyydessä aiheutti mm. maassamme sodan jälkeisen ajan suurimmat evakuoinnit. Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta valitaan aina kunnallisvaalikaudeksi vaalitulokseen perustuen ja tämän vuoksi uusi johtokunta aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Johtokunnan jäsenistä vaihtui suurin osa eli 13 jäsenestä vaihtui 10 ja vain kolme edellisen johtokunnan jäsentä jatkaa nykyisessä kokoonpanossa. Toinen uudistus tapahtui isäntäkunnan Jyväskylän kaupungin organisaatiossa, jossa ennen apulaiskaupunginjohtaja Timo Koiviston alaisuudessa ollut pelastuslaitos siirtyi kaupunginjohtaja Markku Anderssonin alaisuuteen. Kaupunginjohtaja delegoi pelastuslaitoksen asiat edelleen kansliapäällikkö Heli Leinonkosken hoidettavaksi. Pelastuslaitoksen talous on saatu viimeisen viiden vuoden aikana hyvään kuntoon, joka on myös mahdollistanut mm. Jyväskylän uusien paloasemien toteuttamisen sekä muitakin huomattavia parannuksia. Taloutta on parannettu monella eri keinolla, joista merkittävimpiä ovat edellisen johtokunnan käynnistämät talouden kehittämistoimenpiteet mm. ylitöiden, investointien, työurien, jne. tehostamistoimien myötä. Pelastuslaitoksen toiminnan kannalta keskeisin asiakirja on Pelastustoimen palvelutasopäätös, joka on laadittu vuosille 2013-2016. Asiakirjan huolelliseen valmisteluun panostettiin jälleen merkittävästi niin, että riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntti irrotettiin varsinaisesta tehtävästään n. puoleksi vuodeksi palvelutasopäätös-projektiin. Pelastuslaitos solmi vihdoin yhteistoimintasopimuksen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Pelastuslaitos tuottaa yli 70 % maakunnan ensihoidosta ja 100 % ensivastetoiminnasta / - palveluista. Toiminnallinen muutos tapahtui Pihtiputaalla, jossa pelastuslaitos luopui ensihoitotoiminnasta työaikajärjestelyjen vuoksi. Valtioneuvosto päätti loppusyksystä 2013 käynnistää pelastustoimen rakenneuudistuksen siten, että nykyiset 22 pelastuslaitosta yhdistetään 11 laitokseksi lähtökohtaisesti poliisialuejaon mukaisesti. Lopulliset päätökset asiasta tehtäneen vuoden 2014 alkupuoliskolla. Palveluprosessi Ensihoidon siirtyessä sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle keskeisimpänä uudistuksena toteutettiin ensihoidon eriyttäminen pelastustoimesta. Eriyttäminen kosketti erityisesti Keuruun, Viitasaaren ja Äänekosken paloasemien toimintaa. Samassa yhteydessä muodostettiin Keuruun ja Viitasaaren päiväpaloasemat, joiden vahvuus on kolme palomiestä virka-aikana. Keuruun ja Viitasaaren lisäksi päiväpaloasemina toimivat Saarijärvi ja Laukaa. Jämsään sijoitettiin yksi palomiehen virka ja tavoitteena on vuonna 2014 lisätä edelleen yksi palomiehen virka, jolloin Jämsästä muodostuu myös ns. päiväpaloasema. Päiväpaloaseman tarkoituksena varmistaa lähtövalmiutta laajemmalle alueelle.

220 Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue saattoi loppuun Äänekosken, Saarijärven, Keuruun, Jämsän ja Jyväskylän paloasemien työsuojelutarkastuksen. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomio paloasemien ja toimintojen vaarojen selvittämiseen ja riskien arviointiin. Tarkastuksen myötä kehitettiin ja otettiin käyttöön pelastustoimen riskienarviointityökalu, jonka avulla kuluneena vuotena arvioitiin kaikkien paloasema kiinteistöjen, kaluston ja pelastustehtävien riskit. Pelastuslaitoksen komentotoimisto vakiinnutti asemansa pelastuslaitoksen henkilöresurssien suunnittelussa niin pelastustoiminnassa kuin ensihoidossakin. Pelastustoiminnassa merkittävimmät onnettomuudet olivat Laukaan maneesionnettomuus ja Vihtavuoren vaaratilanne, jonka yhteydessä evakuoitiin Vihtavuoren keskustan asukkaat. Keski- Suomeen kohdistuivat myös syysmyrskyt, jotka työllistivät koko pelastuslaitoksen henkilöstön. Pelastustoiminta Sammutus- ja pelastustehtävät suoritetaan siten, että aina hälytetään lähin palokunta ja lähimmät avustavat palokunnat. Keski-Suomen pelastuslaitos hälytettiin vuoden 2013 aikana 5 916 kertaa sammutus-, pelastus-, vahingontorjunta- ja tarkastustehtäviin. Kokonaismäärässä on kasvua 10 % eli 533 tehtävää vuoteen 2012 verrattuna. Suurin kasvu tehtävämäärillä mitaten tapahtui Eino, Oskari ja Seija -myrskyjen seurauksina pelastustoimelle välitetyissä vahingontorjuntatehtävissä, joiden määrä 629 (+283 kpl) ylitti jopa kesän 2010 myrskyjen yhteenlasketun tehtävämäärän. Mukana luvussa 5 916 on myös tehtävät, joissa pelastustoimi tuki muita viranomaisia ja turvallisuustoimijoita. Näistä suurimpana ryhmänä olivat ensihoitojärjestelmässä palokuntien suorittamat 1 862 ensivastetehtävää. Ensivastetehtävien määrä Keski-Suomessa kasvoi 6 % (+104 kpl). Muita avunantotehtäviä kirjattiin 190 (+7 kpl) ja virka-aputehtäviä 69 (+26 kpl). Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen tehtävämäärät vähenivät selvästi. Rakennuspalojen lukumäärä vuonna 2013 oli 119, joka on 13 % (-17 kpl) vähemmän kuin vuonna 2012. Vastaavasti myös rakennuspalovaarojen 189 osuus pieneni 11 % (-23 kpl). Keski-Suomen pelastuslaitos on kehittänyt useita vuosia turvallisuusviestintäänsä ja valvontatoimintaansa riskiperusteisesti, ja tällä tehdyllä työllä näyttäisi olleen nyt myönteinen vaikutus rakennuspalojen ja syttymien määriin. Rakennuspaloista vuonna 2013 aiheutui yhteensä arviolta vain 3,6 miljoonan euron vahingot, vaikka niissä oli uhattuna omaisuutta lähes 112 miljoonan euron arvosta. Vuoteen 2012 verrattuna sekä tuhoutuneet (-2,8 M ) ja uhatut omaisuusarvot (-30 M ) pienenivät merkittävästi. Pelastustoiminnan valmius tehostui päätoimisen päivälähdön paloasemien (Viitasaari, Saarijärvi, Laukaa ja Keuruu) täysimääräisellä käyttöön otolla. Kyseiset paloasemat varmistavat oman vastealueen lisäksi myös ympäröivien alueiden arkipäivälähtöjen toimintavalmiutta. Pelastustoiminnan suunnitelmia täydennettiin yhdessä Keski-Suomen kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa valmistellulla sammutusvesisuunnitelmalla. Johtamisen tukemisen toimintaohje, jälkivahingontorjunnan toimintaohje ja pelastustoimintaohje ovat tervetullut lisä pelastustoiminnan suunnitelmarunkoon. Ajoneuvokalustosta uusittiin Jyväskylän johtamisalueen johtoauto ja keskuspaloaseman nostolavaauto. Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn kuuluvat valvontakohteiden määrittely, niiden palotarkastukset ja omavalvonnan seuranta, asiakirjavalvonta, rakennuslupakäsittelyt, erilaiset lausunnot, turvallisuusviestintä, nuohouksen valvonta ja räjähdysvaarallisten aineiden ja kemikaalien valvontatehtävät. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään pelastuslain 79 :n mukaisessa valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointeihin. Kaikkien palotarkastuskohteiden tarkastusvälit on arvioitu uudelleen riskeihin perustuen noudattamalla kansallisia ohjeita. Valvontakohteet on jaettu luokkiin A1-A8. Luokkaan A7; kuuluvat asuinra-

221 kennukset, luokkaan A8; vapaa-ajanrakennukset. Luokkiin A1-A6 kuuluvat kaikki muut rakennukset ja kohteet. Luokkiin A1-A6 kuuluvien kohteiden tarkastusprosentti oli 95. Yhteensä vuonna 2013 tarkastusvuorossa olleista 1 555 kohteesta tarkastettiin 1479 kohdetta. Valvontasuunnitelmaan keväällä 2012 arvioitiin, että tarkastusvuoroon vuonna 2013 tulisi A1-A6 luokkiin kuuluvia kohteita yhteensä 1 959. Näiden kohteiden määrä on kuitenkin pienentynyt vuoden 2013 aikana. Luokkaan A7 kuuluvien asuinrakennusten osalta siirryttiin vuonna 2013 uuden omavalvontakäytänteen käyttöön koko Keski-Suomen alueella. Tavoitteena oli tavoittaa 10 % Keski-Suomen asuinrakennuksista. Omavalvontalomakkeita lähetettiin lopulta 6 343 kohteeseen, joista täytettyinä palautuneiksi on kirjattu 5 376 eli 85 % lähetetyistä. Täytetyistä omavalvontalomakkeista selvisi, että näistä vapaa-ajan asuinrakennuksia oli 148 kohdetta ja muita kuin asuinrakennuksia 25 kohdetta. Kirjeenvaihdon lisäksi on tehty varmentavia valvontakäyntejä palotarkastuksen muodossa 696 asuinkiinteistöön, joista lomaketta ei palautunut sekä 496 asuinkiinteistöön palautetun lomakkeen perusteella. Luokkaan A7 kuuluvien asuinrakennusten palotarkastusprosentti oli 93, joka on paras tulos koko Keski- Suomen pelastuslaitoksen historiassa. Luokkaan A8 kuuluviin vapaa-ajanrakennuksiin Keski- Suomen pelastuslaitoksen toiminta-alueella ei tehdä valvontakäyntejä eli palotarkastuksia kuin pyydettäessä. Jälkipalotarkastuksia, erityisiä tai ylimääräisiä palotarkastuksia ja yleisötilaisuuksien palotarkastuksia tehtiin yleisten palotarkastusten lisäksi yhteensä 1 272 tapauksessa. Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtiin Keski-Suomen pelastuslaitoksella yhteensä 128 tarkastusta ja päätöstä. Rakentamisen ja maankäytön suunnitteluun ohjaamiseksi annettiin yhteensä 542 lausuntoa ja päätöstä. Poistumisturvallisuusselvityksiä käsiteltiin vuonna 2013 yhteensä 25 kohteen osalta. Turvallisuusviestintää tehtiin vuonna 2013 saman verran kuin edellisenä vuonna. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on onnettomuuksien vähentäminen valistuksen, neuvonnan ja koulutuksen keinoin erilaisten kampanjoiden yhteydessä. Rakennuspalojen lukumäärä ja niistä aiheutuneet vahingot pienivät selvästi vuodesta 2012. Väestöhälytinjärjestelmän päivitystyö saatettiin valmiiksi vuoden 2013 aikana. Kangasvuoren väestöhälytin tuhoutui vesitornin romahduksen yhteydessä. Suojavarusteinvestoinnit toteutettiin täysimääräisinä. Määrärahalla pystyttiin parantamaan myös pelastuslaitoksen tulvantorjunta- ja kaasuntiedustelukykyä. Ensihoito ja sairaankuljetus Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille koko maakunnassa hieman aikataulusta myöhästyneenä 1.4.2013 alkaen. Keski-Suomen pelastuslaitos toteutti sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen keskinäisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ensihoitopalvelua yhteensä 14 ambulanssilla ja 41 ensivasteyksiköllä maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen ambulansseilla toteuttaman ensihoidon piirissä oli n. 200000 maakunnan n. 250000 asukkaasta ja ensivastetoiminta saavutti koko maakunnan väestön. Ambulansseista 9 oli hoitotasoisia ja 5 perustasoisia. Hoitotason ambulansseista ympärivuorokautisessa 60 sekunnin lähtövalmiudessa olevista ambulansseista 4 oli sijoitettuna Jyväskylän paloasemille ja 1 Äänekosken, Viitasaaren ja Keuruun paloasemille. Joutsan paloasemalle sijoitettu hoitotason ambulanssi oli 60 sekunnin lähtövalmiudessa kaikkina päivinä klo 8-20 ja 15 min lähtövalmiudessa klo 20-8 kaikkina päivinä. Muurameen sijoitettu hoitotason ambulanssi oli 60 sekunnin lähtövalmiudessa arkisin klo 9-21 ja viikonloppuisin klo 10 22. Perustasoisista ambulansseista ainoa ympärivuorokautisessa 60 sekunnin lähtövalmiudessa ollut ambulanssi oli sijoitettuna Äänekosken paloasemalle. Tikkakosken ja Viitasaaren paloasemille sijoitetut perustason ambulanssit olivat 60 sekunnin lähtövalmiudessa kaikkina päivinä klo 9-21. Petäjäveden paloasemalle sijoitettu perustason ambulanssi oli 60 sekunnin lähtövalmiudessa arkisin klo 8-16 ja viikonloppuisin klo 8-20. Lisäksi Keuruun paloasemalle sijoitettu perustason ambulanssi oli 60 sekunnin lähtövalmiudessa arkisin klo 13 21. Sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen keskinäisen ensihoitopalvelun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitoksen ambulanssien toiminta-alue kattoi Jyväskylän, Muuramen, Petäjäveden, Uuraisen, Toivakan, Keuruun, Multian, Joutsan, Luhangan, Ääne-

222 kosken ja Viitasaaren kuntien alueet. Sen lisäksi ensihoidon yksikkömme paikkasivat myös ambulanssityhjiöitä oman toiminta-alueemme kuntien rajojen ulkopuolella tarvittaessa. Ensihoitotehtäviä tehtäviä vuoden 2013 aikana oli yhteensä 26109 kpl. Edellisestä vuodesta tehtävien kokonaismäärä väheni 5754 kappaleella eli noin 18 %. Kiireettömien siirtokuljetusten määrä väheni edellisestä vuodesta 4461kpl eli n.62 %. Samaan aikaan ns. kansalaistehtävien määrä väheni 1317 kpl eli n. 5 %. Tehtävistä 2686 kpl (n. 10 %) oli kiireettömiä hoitolaitosten välisiä siirtokuljetuksia ja muita ensihoitopalvelun tehtäviä oli 23399 kpl (n.90 %). Kuljetukseen johtamattomia ns. X-tehtäviä oli yhteensä 9386 kpl ja niiden suhteellinen osuus kansalaistehtävistä oli n. 40 %. Nousua edellisestä vuodesta oli n. 0,5 %. Lisäksi pelastuslaitos tuotti edelleen ensivastepalveluja viideltä päätoimisten miehittämältä paloasemalta ja kolmeltakymmeneltäviideltä sopimushenkilöstön miehittämältä paloasemalta jokaisen Keski-Suomen kunnan alueella. Ensivastepalvelussa toimii kaikkiaan n. 800 henkilöä. Ensivastetehtäviä kertomusvuotena suoritettiin 1862 kpl. nousua edellisestä vuodesta oli 104 kpl (5,6 %). Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kaupunginhallituksen (19.1.2009/asia 35) antaman sisäisen valvonnan yleisohjeen lisäksi pelastuslaitoksella on oma sisäisen valvonnan ohjeistus. Ohjeistus sisältää sisäisen valvonnan toimintaohjeen ja valvontasuunnitelmapohjan. Sisäisistä valvontatoimenpiteistä ja mahdollisesti havaituista poikkeamista raportoidaan johtokunnalle kolmannesvuosittain. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai oikeusseuraamus, ei ole tiedossa. Tavoitteiden toteutuminen, varojenkäytön hallinta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion toteutumisesta, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta tai poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimista kerrotaan toimintakertomuksessa. Varojen käytön hallinnasta ei ole löytynyt puutteita. Riskienhallinnan järjestäminen Toimintaan ja talouteen liittyvät riskienhallinta-asiat sisältyvät johtokunnan hyväksymään sisäisen valvonnan suunnitelmaan. Tilikauden aikana ei ole raportoitu sellaisia merkittäviä riskejä, joista olisi aiheutunut vahinkoa tai menetystä pelastuslaitoksen toiminnalle. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovutuksessa tai käyttöarvossa merkittäviä menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Pelastuslaitoksen johdolla ei ole tiedossa sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seurauksia toiminnalle.

223 Talousarvion toteutumisvertailu Strategisten tavoitteiden toteutuminen 1. Onnettomuuksien kokonaismäärä nousi edellisestä vuodesta. Rakennuspalojen tehtävämäärät vähenivät selvästi. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Onnettomuuksien ehkäisy: 1. Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2013 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palotarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet. Toteuma: Valvontakohteet on jaettu luokkiin A1-A8. Valvontasuoritteiden määrälliset tavoitteet saavutettiin 100 prosenttisesti Valvontakohteiden palotarkastukset 2013 2012 2011 2010 suoritetaan 100 % Tavoite [lukumäärä] 8 525 7 851 8 475 8 794 Toteuma [lukumäärä] 8 518 5 567 5 464 5 272 Toteuma [%] 100 % 70,9 % 64 % 60 % 2. Turvallisuusviestintää kohdistetaan valvontasuunnitelmassa ja palvelutasopäätöksessä erikseen vahvistettavalla tavalla vähintään 10 prosentille maakunnan väestöstä. Toteuma: Turvallisuusneuvontaa ja -koulutusta annettiin 15,1 % maakunnan väestöstä. Turvallisuusviestintää annetaan 2013 2012 2011 2010 10 %:lle maakunnan väestöstä Tavoite [lukumäärä] 27 516 27 438 27 363 27 278 Toteuma [lukumäärä] 41 678 42 082 40 153 43 894 Toteuma [%] 151 % 153 % 147 % 161 % Pelastustoiminta: 1. Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskohtaisempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä mediaaniaikaa riskiluokittain. I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa. II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa. III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.

224 IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa. Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Riskiluokka Ruutujen määrä [kpl, km 2 ] Väestömäärä 2012 Riskiluokka I 13 39 958 Riskiluokka II 152 113 292 Riskiluokka III 211 45 784 Riskiluokka IV 19 576 75 404 Yhteensä 19 952 274 438 Toteutuma: Tavoitteiden täyttymisprosentit ja mediaaniajat sekä tapausten lukumäärät a) Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaika kaikissa kiireellisissä pelastustoimintatehtävissä riskiluokasta riippumatta oli 13:04 (n=1 188 tehtävää, joissa toimintavalmiusaika on mitattu). b) Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö tavoitti kiireellisistä tehtävistä kohteen tavoiteajassa riskiluokittain (I, II, III ja IV) 6 min 47 % tapauksista, mediaanin ollessa 6:07 (n=386) 10 min 84 %, mediaanin olleessa 6:51 (n=1 492) 20 min 97 %, mediaanin olleessa 7:55 (n=864) 36 min 98 % mediaanin ollessa 13:28 (n=1 888) c) Pelastustoimintatehtävissä tehokas pelastustoiminta alkoi riskiluokittain (I,II, III ja IV) 11 min 39 %, mediaanin ollessa 11:16 (n=114) 14 min 81 %, mediaanin ollessa 11:24 (n=356) 22 min 98 %, mediaanin ollessa 11:12 (n=143) 38 min 97 %, mediaanin ollessa 16:05 (n=575) d) Pelastusjoukkueen osalta (pienin vahvuus 1+2+6) toteutuma riskiluokittain (I, II, III, ja IV) 20 min 97 %, mediaanin ollessa 7:55 (n=145) 30 min 97 %, mediaanin ollessa 10:42 (n=178) 30 min 93 %, mediaanin ollessa 13:04 (n=60) 40 min 83 %, mediaanin ollessa 22:57 (n=253) Yli puolen tunnin saapumisajoista useat selittyvät kirjausvirheillä (toinen ryhmä on kirjattu kiireellisiksi, vaikka kyseessä on ollut täydennys alkuperäiseen vasteeseen) e) Pelastuskomppania hälytettiin 16 kertaa vuonna 2013. Maneesin sortuminen Laukaassa, Vihtavuoren räjähdysvaara ja syysmyrskyjen aiheuttamat vahingontorjuntatehtävät olivat toimintavuoden haastavimpia operaatioita. Väestönsuojelu: 4. Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa. Toteuma: Väestöhälytinjärjestelmän päivittäminen (ohjaus- ja ylläpitojärjestelmä, yksittäiset hälyttimet) saatiin valmiiksi vuoden 2013 aikana. Pelastuslaitos toteutti yhteistyöviranomaisten kanssa

225 Toteutumisvertailu Kunnallisen liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma 1.000 TA 2013 Muutokset TA/M 2013 Toteuma Poikkeama Toimintatulot 29 699,60 0,00 29 699,60 29 181,61-517,99 Toimintamenot -28 980,80-88,00-29 068,80-27 381,78 1 687,02 Toimintakate 718,80-88,00 630,80 1 799,83 1 169,03 Rahoitustuotot ja -kulut 0,00 Muut rahoitustuotot 0,50 0,00 0,50 0,51 0,01 Muut rahoituskulut -65,90 0,00-65,90-25,03 40,87 Vuosikate 653,40-88,00 565,40 1 775,31 1 209,91 Poistot -1 530,80 0,00-1 530,80-1 186,89 343,91 Tilikauden tulos (sitova) -877,40-88,00-965,40 588,42 1 553,82 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -877,40-88,00-965,40 588,42 1 553,82 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate 653,40-88,00 565,40 1 775,31 1 209,91 Investointien rahavirta -1 471,40-1 471,40-1 294,97 176,43 Rahoituksen rahavirta 818,00 88,00 906,00-480,34-1 386,34 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

226 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Liikevaihto 26 297 301,83 25 179 380,97 Liiketoiminnan muut tuotot 2 527 208,57 2 897 568,47 Tuet ja avustukset kunnalta 357 097,98 178 385,23 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -1 592 815,17-1 614 500,28 Palvelujen ostot -4 098 832,71-5 691 647,88-4 136 111,91-5 750 612,19 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -14 740 981,72-14 361 115,37 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 739 088,49-2 578 487,24 Muut henkilösivukulut -414 291,84-17 894 362,05-726 997,29-17 666 599,90 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot -1 186 893,92-1 029 303,05 Liiketoiminnan muut kulut -3 795 769,29-3 630 019,85 Liikeylijäämä (-alijäämä) 612 935,24 178 799,68 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 510,36 345,53 Kunnalle maksetut korkokulut -24 944,58-19 769,68 Muut rahoituskulut -83,89-24 518,11-67,00-19 491,15 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 588 417,13 159 308,53 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 588 417,13 159 308,53 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 588 417,13 159 308,53 Liikelaitoksen tunnusluvut 1.1.-31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Sijoitetun pääoman tuotto, % 17 % 6 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 17 % 6 % Voitto, % 2 % 1 %

227 Tase Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0 25 554,69 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 4 415 606,22 4 086 980,18 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 56 584,00 4 472 190,22 251 578,46 4 338 558,64 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset -432 831,99 1 245 436,55 Muut saamiset 3 485 343,54 1 222 066,79 Siirtosaamiset 123 890,11 3 176 401,66 133 261,78 2 600 765,12 Rahat ja pankkisaamiset 0 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 7 648 591,88 6 964 878,45 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä 2 089 626,00 1 930 317,47 Tilikauden ylijäämä 588 417,13 159 308,53 2 678 043,13 2 089 626,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat 2 958,98 0,00 2 958,98 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta/kuntayhtymältä 1 029 196,73 1 029 196,73 Muut velat 18 033,75 35 754,75 Lyhytaikainen Ostovelat 932 942,56 756 827,70 Muut velat 374 093,17 348 346,23 Siirtovelat 2 613 323,56 2 705 127,04 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 7 648 591,88 6 964 878,45 Liikelaitoksen tunnusluvut 31.12.2013 31.12.2012 Omavaraisuusaste, % 35 % 31 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 17 % 17 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä) 2 678 043,13 Rahoituslaskelma 2 089 626,00

228 Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen rahoituslaskelma 2013 2012 Toiminnan rahavirta +/- Liikeylijäämä (-alijäämä) 612 935,24 178 799,68 Poistot ja arvonalentumiset 1 186 893,92 1 029 303,05 +/- Rahoitustuotot ja -kulut -24 518,11-19 491,15 +/- Tulorahoituksen korjauserät 0 0 1 775 311,05 1 188 611,58 Investointien rahavirta - Investointimenot -1 568 738,81-1 845 619,76 + Rahoitusosuudet investointimenoihin 273 768,00 207 300,00 + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta 480 340,24-449 708,18 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset - Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Oman pääoman muutokset 0,00-196 392,86 Muut maksuvalmiuden muutokset +/- Saamisten muutos kunnalta -2 273 326,58 +/- Saamisten muutos muilta 1 702 901,18 178 901,94 +/- Toimeksiantojen varat 2 958,98 +/- Korottomien velkojen muutos kunnalta 0,00 0,00 +/- Korottomien velkojen muutos muilta 87 126,18 467 199,10 Rahoituksen rahavirta -480 340,24 449 708,18 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos + Rahavarat 31.12. 0,00 0,00 - Rahavarat 1.1. 0,00 0,00 0,00 0,00 Liikelaitoksen tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -137 % -73 % Pääomamenojen tulorahoitus, % -137 % -73 % Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Johtokunta allekirjoittaa tilinpäätöksen ja esittää, että tilikauden tulos 588 417,13 euroa merkitään omaan pääomaan.

229 Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 7) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginvaltuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa (14.10.1996 asia 129 ja 24.1.2000 asia 18). Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenosta arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Taseryhmä Poistoaika/prosentti Poistomenetelmä Aineettomat oikeudet 3 20 vuotta Tasapoisto Puusto Käytön mukainen poisto Substanssi Rakennukset 20 50 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 25 % Menojäännös Koneet ja kalusto 3 10 vuotta Tasapoisto Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Substanssi Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. 8) Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit 2011-2015 Suunnitelman mukaiset poistot 6,3 milj. euroa Investointien omahankintameno 7,1 milj. euroa Poikkeama -0,8 milj. euroa Poikkeama % -11,0 % Selvitys poikkeaman syistä: Pelastuslaitos osti omistajakunnilta perustamisvaiheessa vuonna 2004 kalustoa noin 3,5 milj. eurolla. Tämän kaluston viimeinen poistovuosi oli 2008, jonka jälkeen suunnitelman mukaiset poistot laskivat oleellisesti. Tehdyn kalustoselvityksen pohjalta investointitarve on aiempaa suurempi. Poikkeama rahoitetaan kuntien maksuosuuksilla ja lainojen lisäyksillä. Poistosuunnitelmaa on muutettu vuodesta 2009 lukien siten, että poistoajat lyhenevät, jolloin myös poikkeama pienenee. 9) Pakollisten varausten muutokset Ei muutoksia. 10) Erittely poistoeron muutoksista Poistoeroja ei ole kirjattu.

230 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 11) Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Taseeseen ei ole aktivoitu mainittuja menoja. 12) Arvonkorotukset Tase ei sisällä arvonkorotuksia. 13) Aktivoidut korkomenot Tase ei sisällä aktivoituja korkomenoja. 19) Saamisten erittely 2013 2012 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 637,94 3 323,84 Yhteensä 0,00 637,94 0,00 3 323,84 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 3 241,80 0,00 89 381,54 Yhteensä 0,00 3 241,80 0,00 89 381,54 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0,00-436 711,73 0,00 1 152 731,17 Muut saamiset 0,00 3 485 343,54 0,00 1 222 066,79 Siirtosaamiset 0,00 123 890,11 0,00 133 261,78 Yhteensä 0,00 3 172 521,92 0,00 2 508 059,74 Saamiset yhteensä 0,00 3 176 401,66 0,00 2 600 765,12 Muihin saamisiin sisältyy sisäisen yhdystilin saldo 3 153 754,78 euroa. 14) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2013 2012 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Kelan korvaus työterveydenhuollosta 80 000,00 94 563,04 Muut siirtosaamiset 43 890,11 28 548,48 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 123 890,11 123 111,52 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 15) Oman pääoman erittely 2013 2012 Oma pääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2 089 626,00 1 930 317,47 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 588 417,13 159 308,53 Oma pääoma yhteensä 2 678 043,13 2 089 626,00

231 30) Pitkäaikaiset velat 2013 2012 Laina Jyväskylän kaupungilta 1 029 196,73 1 029 196,73 Joutsan ambulanssin velka 18 033,75 35 754,75 Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 047 230,48 1 064 951,48 34) Vieras pääoma Lyhytaikainen 2013 2012 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 20 171,29 38 199,33 Yhteensä 20 171,29 38 199,33 Velat kuntayhtymille, joissa Jyväskylä on jäsenenä Ostovelat 301,01 419,30 Yhteensä 301,01 419,30 Velat muille Ostovelat 912 470,26 718 209,07 Muut velat 374 093,17 348 346,23 Siirtovelat 2 613 323,56 2 705 127,04 Yhteensä 3 899 886,99 3 771 682,34 35) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2013 2012 Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 1 935 598,07 2 039 854,56 Muut siirtovelat 677 725,49 665 272,48 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 2 613 323,56 2 705 127,04 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 36) Leasingvastuiden yhteismäärä 2013 2012 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 295 111,00 309 960,39 Myöhemmin maksettavat 283 999,00 295 111,00 Yhteensä 579 110,00 605 071,39 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 37) Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2013 2012 Virka- ja työsuhteita 279 271 Määräaikaisia 47 60 Työllistettyja 2 1 Sivutoiminen henkilöstö 576 580 Sopimuspalokuntien henkilöstö 548 517 38) Henkilöstökulut Henkilöstökulut on esitetty tilinpäätöslaskelmien yhteydessä.

232 5.2 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN Sitovuustarkastelu Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Talousarvion toteutuminen Kunta Liikelaitokset Kunta Liikelaitokset Tuloslaskelma kunnan yhteensä yhteensä tilinpäätöksessä Toimintatuotot 140 682 772 176 274 078-8 321 867-139 135 353 169 499 630 Myyntituotot 42 351 397 89 825 937-7 169 574-60 695 162 64 312 598 Maksutuotot 44 787 663 0-55 896 0 44 731 767 Tuet ja avustukset 25 133 298 3 575 468-136 035-43 000 28 529 730 Muut toimintatuotot 28 410 415 82 872 673-960 361-78 397 191 31 925 536 Valmistevaraston muutos 0 Toimintakulut -784 106 883-132 853 488 136 840 445 10 616 775-769 503 151 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -219 452 262-36 000 509-255 452 771 Henkilösivukulut -69 562 516-9 981 314-79 543 829 Eläkekulut -56 192 292-8 299 210-64 491 503 Muut henkilöstösivukulut -13 370 223-1 682 103-30 909-15 083 236 Palvelujen ostot -320 198 451-40 546 402 62 395 293 5 488 047-292 861 514 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -19 099 265-19 167 314 308 364 19 479-37 938 735 Avustukset -73 649 048-106 031 304 674 0-73 450 405 Muut toimintakulut -82 145 341-27 051 919 73 863 023 5 109 249-30 224 988 Toimintakate -643 424 110 43 420 590 128 518 579-128 518 579-600 003 521 Verotulot 478 130 826 478 130 826 Valtionosuudet 144 276 915 144 276 915 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 16 516 071 0-23 363 16 492 709 Muut rahoitustuotot 20 602 872 51 787-18 200 000 2 454 659 Korkokulut -7 026 497-24 945 0 23 363-7 028 078 Muut rahoituskulut -36 284-18 215 036 18 200 000-51 320 Vuosikate 9 039 793 25 232 396 110 295 216-110 295 216 34 272 189 Poistot ja arvonalentumiset -26 445 497-46 313 824-72 759 321 Suunnitelman mukaiset poistot -26 445 497-24 916 862-51 362 359 Muut lisäpoistot 0-20 643 100-20 643 100 Arvonalentumiset 0-753 862-753 862 Satunnaiset erät -26 470 711 26 470 711 26 470 711-26 470 711 Satunnaiset tuotot 0 26 470 711-26 470 711 0 Satunnaiset kulut -26 470 711 26 470 711 0 Tilikauden tulos -43 876 415 5 389 283 136 765 927-136 765 927-38 487 132 Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) 340 441 340 441 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -4 444-4 444 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -43 540 418 5 389 283 136 765 927-136 765 927-38 151 135

233 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN Sitovuustarkastelu Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Talousarvion toteutuminen Kunta Liikelaitokset Kunta Liikelaitokset Rahoituslaskelma kunnan yhteensä yhteensä tilinpäätöksessä Tulorahoitus -26 260 676 50 860 048 0 0 24 599 372 Vuosikate 9 039 793 25 232 396 34 272 189 Satunnaiset erät -26 470 711 26 470 711 0 Tulorahoituksen korjauserät -8 829 758-843 059-9 672 818 Investointien rahavirta -53 292 428-21 112 925-23 772 271 532 740-97 644 885 Investointimenot -89 616 044-23 474 697 0 532 740-112 558 001 Rahoitusosuudet invest.menoihin 1 360 500 373 768 0 1 734 268 Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 34 963 116 1 988 004-23 772 271 0 13 178 849 Toiminnan ja investointien rahavirta -79 553 104 29 747 123-23 772 271 532 740-73 045 513 Rahoituksen rahavirta 81 269 458-29 747 323 0 23 239 531 74 761 667 Antolainasaamisten lisäys -215 465 0 0,00-215 465 Antolainasaamisten vähennys 55 796 058 55 796 058 Antolainauksen muutokset 55 580 593 0 0,00 55 580 593 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30 000 000 0 0 30 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -19 796 088-19 796 088 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 930 905 4 930 905 Lainakannan muutokset 15 134 818 0 0 15 134 818 Oman pääoman muutokset 0-23 239 531 23 239 531 0 Toim.ant.varojen ja pääomien muutokset -95 433 15 083-80 351 Vaihto-omaisuuden muutos 186 765-983 275-796 510 Saamisten muutos 10 850 348-1 272 619 9 577 729 Korottomien velkojen muutos -387 632-4 266 981-4 654 612 Muut maksuvalmiuden muutokset 10 554 047-6 507 791 4 046 256

234 Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit LIITE 1 Varsinaiset kirjanpitokirjat Tasekirja Pääkirja Päiväkirja Tase-erittelyt Palkkaerittelyt Tositelajit sidottu, keskusarkisto cd-rom yksi kappale keskusarkisto yksi kappale Talouskeskus-liikelaitos cd-rom yksi kappale keskusarkisto yksi kappale Talouskeskus-liikelaitos arkistomappi, sivut numeroitu, keskusarkisto paperiarkisto, keskusarkisto arkistomapissa numerojärjestyksessä Tos.laji Nimi Yritykset 1000 1007 Paperilla/Sap-järjestelmässä AA Käyttöomaisuus kirjanpito KG Toimittajat - hyvit. AB Kirjanpitotosite KH Toim. - lasku resk AF Poistokirjaukset KM Toim.- matkustajat AS KOM saldokirjaus KP Tilin ylläpito AZ Investointien purku KR Toim.- lasku Basware B1 Tiliote Nordea KS Sisäiset maksut B2 Tiliote Sampo KT Toimittajat - tasaus B3 Tiliote KSOP KU Ulkom.maksut B4 Tiliote Optia KX Sisäinen lasku B5 Tiliote Nordea Sotepa KY Toimitt. - man.maksu BH Tiliote Handelsbanken KZ Toimittajat - maksu BL Tilio. KSOP Sotepa lapset L4 YPH BS Tilio. KSOP Sotepa aikuiset L7 Analyste, palv.kassa DA *Asiakastosite L8 TIMMI avustukset DG Asiakkaat - hyvitys PA Palkkaliittymä DK Korkolasku PE Peruutustosite DL Luottotapp.tilitys PR *Hinnanmuutos(MM) DP Perintätoimiston rahatilitys RE Lasku - brutto(mm) DR Asiakkaat - lasku RS Sis.sopimuslask. DS Viites.yhdystilikirj RU Ulk.sopimuslask. DT Asiakkaat - tasaus RV Laskun siirto(lask.p DV Myyntisuor.(autom. RX Sisäinen laskutus DZ Myyntisuor.(man.) SA Muistiotositteet K1 Toim.- lasku Basware SC Käteisal.kirjaus K2 Toim.- lasku Basware SL Sopimusl.muistio K3 Toim.- lasku Basware ST Pääkirjatil.tasaus K4 Toim.- lasku Basware SU Alv-jakoajo K5 Toim.- lasku Basware WA *Tavaranluovutus(MM) K6 Toim.- lasku Basware WE *Tavaranvast.ottoMM K7 Toim.- lasku Basware WI *InventointitositeMM K8 Effica ip laskut WL *Varast.otto/toimit. K9 KRP/Kankaan alue.

235 Yhdistelmälaskelmat LIITE 2 TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus yhteensä 1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007 Toimintatuotot 140 682 772,40 90 521 591,19 8 513 499,15 29 181 608,38 18 980 710,29 21 217 254,30 7 859 414,63 316 956 850,34 Myyntituotot 42 351 396,74 8 211 985,13 8 197 174,48 26 297 301,83 18 797 030,35 20 902 191,75 7 420 253,61 132 177 333,89 Maksutuotot 44 787 663,08 44 787 663,08 Tuet ja avustukset 25 133 297,84 314 822,55 2 881 277,56 160 253,48 204 252,51 14 861,49 28 708 765,43 Muut toimintatuotot 28 410 414,74 82 309 606,06 1 502,12 3 028,99 23 426,46 110 810,04 424 299,53 111 283 087,94 Toimintakulut -784 106 882,84-51 689 841,25-7 837 800,05-27 381 779,22-18 615 656,94-20 446 183,03-6 882 227,81-916 960 371,14 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -219 452 261,78-1 437 208,52-3 989 744,49-14 740 981,72-6 684 670,02-6 232 535,59-2 915 368,76-255 452 770,88 Henkilösivukulut Eläkekulut -56 192 292,40-326 850,07-726 972,87-2 739 088,49-1 742 960,70-2 131 535,85-631 802,18-64 491 502,56 Muut henkilöstösivukulut -13 370 223,43-86 570,29-240 161,27-414 291,84-396 642,19-371 413,50-173 024,28-15 052 326,80 Palvelujen ostot -320 198 451,30-23 309 145,85-2 054 241,72-4 098 832,71-1 065 290,04-7 615 412,44-2 403 479,40-360 744 853,46 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -19 099 264,88-9 263 505,71-205 193,24-1 592 815,17-5 573 025,16-2 491 618,69-41 155,53-38 266 578,38 Avustukset -73 649 048,25-106 031,00-73 755 079,25 Muut toimintakulut -82 145 340,80-17 266 560,81-621 486,46-3 689 738,29-3 153 068,83-1 603 666,96-717 397,66-109 197 259,81 Toimintakate -643 424 110,44 38 831 749,94 675 699,10 1 799 829,16 365 053,35 771 071,27 977 186,82-600 003 520,80 Verotulot 478 130 826,15 478 130 826,15 Valtionosuudet 144 276 915,00 144 276 915,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 16 516 071,45 16 516 071,45 Muut rahoitustuotot 20 602 871,56 47 235,37 641,91 510,36 91,60 3 307,76 20 654 658,56 Korkokulut -7 026 496,58-24 944,58-7 051 441,16 Muut rahoituskulut -36 284,12-18 201 145,76-21,46-83,89-88,42-1,83-13 694,46-18 251 319,94 Vuosikate 9 039 793,02 20 677 839,55 676 319,55 1 775 311,05 365 056,53 774 377,20 963 492,36 34 272 189,26 Poistot ja arvonalentumiset -26 445 497,28-44 394 369,88-1 186 893,92-193 426,14-539 133,92-72 759 321,14 Suunnitelman mukaiset poistot -26 445 497,28-22 997 407,62-1 186 893,92-193 426,14-539 133,92-51 362 358,88 Ylimääräiset poistot -20 643 100,40-20 643 100,40 Arvonalentumiset -753 861,86 0,00-753 861,86 Satunnaiset erät -26 470 711,01 24 335 000,00 2 135 711,01 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 24 335 000,00 2 135 711,01 26 470 711,01 Satunnaiset kulut -26 470 711,01 0,00-26 470 711,01 Tilikauden tulos -43 876 415,27 618 469,67 676 319,55 588 417,13 365 056,53 580 951,06 2 560 069,45-38 487 131,88 Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) 340 440,74 340 440,74 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -4 443,64-4 443,64 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -43 540 418,17 618 469,67 676 319,55 588 417,13 365 056,53 580 951,06 2 560 069,45-38 151 134,78

236 TULOSLASKELMAN ELIMINOINNIT Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus yhteensä 1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007 Toimintatuotot -8 321 866,68-85 959 452,26-2 403 482,27-10 181 237,41-16 431 691,17-17 984 383,66-6 175 106,60-147 457 220,05 Myyntituotot -7 169 573,97-7 889 402,00-2 403 482,27-10 181 237,41-16 417 669,09-17 944 383,66-5 858 987,55-67 864 735,95 Maksutuotot -55 896,49-55 896,49 Tuet ja avustukset -136 035,23-3 000,00-40 000,00-179 035,23 Muut toimintatuotot -960 360,99-78 070 050,26-11 022,08-316 119,05-79 357 552,38 Toimintakulut 136 840 445,25 3 138 769,63 797 737,66 1 101 344,42 3 510 202,79 1 055 771,63 1 012 948,67 147 457 220,05 Henkilöstökulut 0,00 Palkat ja palkkiot 0,00 0,00 Henkilösivukulut Eläkekulut 0,00 Muut henkilöstösivukulut -30 909,00-30 909,00 Palvelujen ostot 62 395 292,50 2 933 883,23 285 766,36 895 503,38 378 462,79 370 801,36 623 629,67 67 883 339,29 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 308 364,41 134,00 17 688,79 676,70 860,00 119,86 327 843,76 Avustukset 304 674,30 304 674,30 Muut toimintakulut 73 863 023,04 204 752,40 494 282,51 205 164,34 3 130 880,00 684 850,41 389 319,00 78 972 271,70 Toimintakate 128 518 578,57-82 820 682,63-1 605 744,61-9 079 892,99-12 921 488,38-16 928 612,03-5 162 157,93 0,00 Verotulot 0,00 Valtionosuudet 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot -23 362,77-23 362,77 Muut rahoitustuotot -18 199 999,56-18 199 999,56 Korkokulut 23 362,77 23 362,77 Muut rahoituskulut 18 199 999,56 18 199 999,56 Vuosikate 110 295 216,24-64 620 683,07-1 605 744,61-9 056 530,22-12 921 488,38-16 928 612,03-5 162 157,93 0,00 Poistot ja arvonalentumiset 0,00 Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 Ylimääräiset poistot 0,00 Arvonalentumiset 0,00 Satunnaiset erät 26 470 711,01-24 335 000,00-2 135 711,01 0,00 Satunnaiset tuotot -24 335 000,00-2 135 711,01-26 470 711,01 Satunnaiset kulut 26 470 711,01 26 470 711,01 Tilikauden tulos 136 765 927,25-88 955 683,07-1 605 744,61-9 056 530,22-12 921 488,38-16 928 612,03-7 297 868,94 0,00 Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 136 765 927,25-88 955 683,07-1 605 744,61-9 056 530,22-12 921 488,38-16 928 612,03-7 297 868,94 0,00

237 TULOSLASKELMA ELIMINOITU Toimintatuotot 169 499 630,29 Myyntituotot 64 312 597,94 Maksutuotot 44 731 766,59 Tuet ja avustukset 28 529 730,20 Muut toimintatuotot 31 925 535,56 Toimintakulut -769 503 151,09 Henkilöstökulut 0,00 Palkat ja palkkiot -255 452 770,88 Henkilösivukulut 0,00 Eläkekulut -64 491 502,56 Muut henkilöstösivukulut -15 083 235,80 Palvelujen ostot -292 861 514,17 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -37 938 734,62 Avustukset -73 450 404,95 Muut toimintakulut -30 224 988,11 Toimintakate -600 003 520,80 Verotulot 478 130 826,15 Valtionosuudet 144 276 915,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 16 492 708,68 Muut rahoitustuotot 2 454 659,00 Korkokulut -7 028 078,39 Muut rahoituskulut -51 320,38 Vuosikate 34 272 189,26 Poistot ja arvonalentumiset -72 759 321,14 Suunnitelman mukaiset poistot -51 362 358,88 Muut lisäpoistot -20 643 100,40 Arvonalentumiset -753 861,86 Satunnaiset erät 0,00 Satunnaiset tuotot 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 Tilikauden tulos -38 487 131,88 Poistoerän lisäys (-) tai vähennys (+) 340 440,74 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -4 443,64 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -38 151 134,78

238 RAHOITUSLASKELMA 1.1-31.12.2013 Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä 1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007 Vuosikate 9 039 793,02 20 677 839,55 676 319,55 1 775 311,05 365 056,53 774 377,20 963 492,36 34 272 189,26 Satunnaiset erät -26 470 711,01 24 335 000,00 2 135 711,01 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -8 829 758,38-1 066 245,61 0,00 223 186,49-9 672 817,50 Toiminnan rahavirta -26 260 676,37 43 946 593,94 676 319,55 1 775 311,05 365 056,53 997 563,69 3 099 203,37 24 599 371,76 Investointimenot -89 616 044,24-21 154 838,64-1 568 738,81-218 379,76-532 740,00-113 090 741,45 Rahoitusosuudet invest.menoihin 1 360 500,00 100 000,00 273 768,00 1 734 268,00 Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 34 963 116,29 1 916 450,77 0,00 71 553,00 36 951 120,06 Investointien rahavirta -53 292 427,95-19 138 387,87 0,00-1 294 970,81 0,00-146 826,76-532 740,00-74 405 353,39 Toiminnan ja investointien rahavirta -79 553 104,32 24 808 206,07 676 319,55 480 340,24 365 056,53 850 736,93 2 566 463,37-49 805 981,63 Antolainasaamisten lisäys -215 465,00 0,00-215 465,00 Antolainasaamisten vähennys 55 796 057,95 55 796 057,95 Antolainauksen muutokset 55 580 592,95 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 55 580 592,95 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30 000 000,00 30 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -19 796 087,61-19 796 087,61 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 930 905,18 4 930 905,18 Lainakannan muutokset 15 134 817,57 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 15 134 817,57 Oman pääoman muutokset 0,00-23 239 531,24 0,00-23 239 531,24 Toim.ant.varojen ja pääomien muutokset -95 433,46 12 123,85 2 958,98-80 350,63 Vaihto-omaisuuden muutos 186 764,70 0,00-983 274,56 0,00-796 509,86 Saamisten muutos 10 850 348,14-549 660,24-341 595,24-570 425,40-442 131,79 682 269,06-51 075,59 9 577 728,94 Korottomien velkojen muutos -387 631,91-1 031 138,44-334 724,31 87 126,18 77 075,26-549 931,43-2 515 387,78-4 654 612,43 Muut maksuvalmiuden muutokset 10 554 047,47-1 568 674,83-676 319,55-480 340,24-365 056,53-850 936,93-2 566 463,37 4 046 256,02 Rahoituksen rahavirta 81 269 457,99-24 808 206,07-676 319,55-480 340,24-365 056,53-850 936,93-2 566 463,37 51 522 135,30 Rahavarojen muutos 1 716 353,67 0,00 0,00 0,00 0,00-200,00 0,00 1 716 153,67 Rahavarat 31.12. 4 491 720,97 20,00 0,00 4 491 740,97 Rahavarat 1.1. 2 775 367,30 20,00 200,00 2 775 587,30 Rahavarojen muutos 1 716 353,67 0,00 0,00 0,00 0,00-200,00 0,00 1 716 153,67

239 RAHOITUSLASKELMAN 2013 ELIMINOINNIT Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä 1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007 Vuosikate 0,00 Satunnaiset erät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 Toiminnan rahavirta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Investointimenot 532 740,00 532 740,00 Rahoitusosuudet invest.menoihin 0,00 Pys.vast.hyödykk.luovutustulot -23 772 271,24 0,00-23 772 271,24 Investointien rahavirta -23 772 271,24 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 532 740,00-23 239 531,24 Toiminnan ja investointien rahavirta -23 772 271,24 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 532 740,00-23 239 531,24 Antolainasaamisten lisäys 0,00 Antolainasaamisten vähennys 0,00 Antolainauksen muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 Lainakannan muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset 23 239 531,24 23 239 531,24 Toim.ant.varojen ja pääomien muutokset 0,00 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 Saamisten muutos 0,00 0,00 Korottomienvelkojen muutos 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta 0,00 23 239 531,24 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 23 239 531,24 Rahavarojen muutos -23 772 271,24 23 239 531,24 0,00 0,00 0,00 0,00 532 740,00 0,00

240 RAHOITUSLASKELMA 2013 ELIMINOITU Vuosikate 34 272 189,26 Satunnaiset erät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -9 672 817,50 Toiminnan rahavirta 24 599 371,76 Investointimenot -112 558 001,45 Rahoitusosuudet invest.menoihin 1 734 268,00 Pys.vast.hyödykk.luovutustulot 13 178 848,82 Investointien rahavirta -97 644 884,63 Toiminnan ja investointien rahavirta -73 045 512,87 Antolainasaamisten lisäys -215 465,00 Antolainasaamisten vähennys 55 796 057,95 Antolainauksen muutokset 55 580 592,95 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -19 796 087,61 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 930 905,18 Lainakannan muutokset 15 134 817,57 Oman pääoman muutokset 0,00 Toim.ant.varojen ja pääomien muutokset -80 350,63 Vaihto-omaisuuden muutos -796 509,86 Saamisten muutos 9 577 728,94 Korottomienvelkojen muutos -4 654 612,43 Muut maksuvalmiuden muutokset 4 046 256,02 Rahoituksen rahavirta 74 761 666,54 Rahavarojen muutos 1 716 153,67 Rahavarat 31.12. 4 491 740,97 Rahavarat 1.1. 2 775 587,30 Rahavarojen muutos 1 716 153,67

241 Tase 31.12.2013 Kaupunki Tilapalvelu Työterveys PelastuslaitosKylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä 1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 989 896 155,08 359 549 142,78 0,00 4 472 190,22 0,00 644 464,41 657 613,51 1 355 219 566, 00 Aineettomat hyödykkeet 4 621 478,43 4 021 122,51 0,00 0,00 0,00 0,00 657 613,51 9 300 214,45 Aineettomat oikeudet 2 975 219,77 0,00 618 796,88 3 594 016,65 Muut pitkävaikutteiset menot 1 646 258,66 4 021 122,51 38 816,63 5 706 197,80 Aineelliset hyödykkeet 248 522 612,32 341 711 701,74 0,00 4 472 190,22 0,00 644 464,41 0,00 595 350 968,69 Maa- ja vesialueet 118 296 652,72 0,00 118 296 652,72 Rakennukset 3 397 052,33 332 686 802,70 336 083 855,03 Kiinteät rakenteet ja laitteet 104 826 485,05 283 821,05 105 110 306,10 Koneet ja kalusto 13 536 422,22 64 677,34 4 415 606,22 532 058,37 18 548 764,15 Muu aineelliset hyödykkeet 112 406,04 112 406,04 Enakkomaksut ja kesken 8 466 000,00 8 676 400,65 56 584,00 0,00 17 198 984,65 eräiset hankinnat Sijoitukset 736 752 064,33 13 816 318,53 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 750 568 382,86 Osakkeet ja osuudet 510 803 285,80 13 608 983,63 524 412 269,43 Joukkovelkakirjalainasaamiset 212 274 069,88 212 274 069,88 Muut lainasaamiset 13 188 711,07 13 188 711,07 Muut saamiset 485 997,58 207 334,90 693 332,48 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 261 771,31 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 261 771,31 Valtion toimeksiannot 128 522,34 128 522,34 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 133 248,97 133 248,97 Muut toimeksiantojen varat 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT -8 040 894,10 35 854 936,79 1 037 379,69 3 176 401,66 1 473 008,47 4 955 195,51 845 467,00 39 301 495,02 Vaihto-omaisuus 675 980,48 0,00 0,00 0,00 0,00 1 866 117,52 0,00 2 542 098,00 Aineet ja tarvikkeet 225 131,23 0,00 1 866 117,52 2 091 248,75 Muu vaihto-omaisuus 450 849,25 450 849,25 Saamiset -13 208 595,55 35 854 936,79 1 037 379,69 3 176 401,66 1 472 988,47 3 089 077,99 845 467,00 32 267 656,05 Pitkäaikaiset saamiset 1 325 852,11 1 759 071,65 122 758,41 0,00 628 592,82 808 940,03 0,00 4 645 215,02 Myyntisaamiset 37 440,00 17 774,75 55 214,75 Lainasaamiset 1 029 196,73 1 029 196,73 Muut saamiset 259 215,38 1 741 296,90 2 000 512,28 Siirtosaamiset 122 758,41 628 592,82 808 940,03 1 560 291,26 Lyhytaikaiset saamiset -14 534 447,66 34 095 865,14 914 621,28 3 176 401,66 844 395,65 2 280 137,96 845 467,00 27 622 441,03 Myyntisaamiset 11 576 551,39 80 225,68 350 941,63-432 831,99 160 673,46 548 758,07 602 840,17 12 887 158,41 Lainasaamiset 121 619,57 121 619,57 Muut saamiset -34 697 850,25 34 012 740,96 523 887,87 3 485 343,54 634 527,67 1 687 912,53 224 733,79 5 871 296,11 Siirtosaamiset 8 465 231,63 2 898,50 39 791,78 123 890,11 49 194,52 43 467,36 17 893,04 8 742 366,94 Rahat ja pankkisaamiset 4 491 720,97 0,00 20,00 0,00 4 491 740,97 VASTAAVAA YHTEENSÄ 982 117 032,29 395 404 079,57 1 037 379,69 7 648 591,88 1 473 008,47 5 599 659,92 1 503 080,51 1 394 782 832,33

242 Tase 31.12.2013 Kaupunki Tilapalvelu Työterveys PelastuslaitosKylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä 1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 476 987 812,37 388 276 781,65 22 032,50 2 678 043,13-436 726,73 3 258 410,69 424 358,44 871 210 712,05 Peruspääoma 423 184 877,57 387 383 349,54 2 058 148,62 812 626 375,73 Muut omat rahastot 397 635,86 397 635,86 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä 96 945 717,11 274 962,44-654 287,05 2 089 626,00-801 783,26 619 311,01-2 135 711,01 96 337 835,24 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -43 540 418,17 618 469,67 676 319,55 588 417,13 365 056,53 580 951,06 2 560 069,45-38 151 134,78 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 6 808 814,84 6 808 814,84 VARAUKSET 0,00 Poistoero 6 808 814,84 6 808 814,84 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 1 984 146,04 0,00 0,00 0,00 0,00 308 446,78 0,00 2 292 592,82 Eläkevaraukset 861 600,00 861 600,00 Muut pakolliset varaukset 1 122 546,04 308 446,78 1 430 992,82 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 377 663,90 12 123,85 0,00 2 958,98 0,00 0,00 0,00 1 392 746,73 Valtion toimeksiannot 111 665,13 111 665,13 Lahjoitusrahastojen pääomat 25 361,59 25 361,59 Muut toimeksiantojen pääomat 1 240 637,18 12 123,85 2 958,98 0,00 1 255 720,01 VIERAS PÄÄOMA 494 958 595,14 7 115 174,07 1 015 347,19 4 967 589,77 1 909 735,20 2 032 802,45 1 078 722,07 513 077 965,89 Pitkäaikainen 314 982 860,23 29 572,55 0,00 1 047 230,48 0,00 0,00 0,00 316 059 663,26 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 312 581 647,95 312 581 647,95 Lainat julkisyhteisöiltä 791 973,96 1 029 196,73 1 821 170,69 Ostovelat 0,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 48 947,06 29 572,55 18 033,75 96 553,36 Siirtovelat 1 560 291,26 1 560 291,26 Lyhytaikainen 179 975 734,91 7 085 601,52 1 015 347,19 3 920 359,29 1 909 735,20 2 032 802,45 1 078 722,07 197 018 302,63 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 31 776 016,99 31 776 016,99 Lainat julkisyhteisöiltä 21 655,93 21 655,93 Lainat muilta luotonantajilta 51 766 943,58 51 766 943,58 Saadut ennakot 4 968 442,48 4 968 442,48 Ostovelat 35 757 570,10 6 692 704,06 222 738,26 932 942,56 583 731,57 864 615,67 255 617,09 45 309 919,31 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 4 914 105,41 35 268,32 76 882,96 374 093,17 113 748,78 140 042,66 160 268,07 5 814 409,37 Siirtovelat 50 771 000,42 357 629,14 715 725,97 2 613 323,56 1 212 254,85 1 028 144,12 662 836,91 57 360 914,97 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 982 117 032,29 395 404 079,57 1 037 379,69 7 648 591,88 1 473 008,47 5 599 659,92 1 503 080,51 1 394 782 832,33

243 Tase Eliminoinnit 31.12.2013 Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä 1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 389 441 498,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 389 441 498,16 Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineettomat oikeudet 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 Aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Maa- ja vesialueet 0,00 Rakennukset 0,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet 0,00 Koneet ja kalustoo 0,00 Muu aineelliset hyödykkeet 0,00 Enakkomaksut ja kesken 0,00 eräiset hankinnat 0,00 Sijoitukset 389 441 498,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 389 441 498,16 Osakkeet ja osuudet 389 441 498,16 389 441 498,16 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 Muut lainasaamiset 0,00 Muut saamiset 0,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion toimeksiannot 0,00 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,00 Muut toimeksiantojen varat 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT -36 954 879,88 32 082 402,38 598 008,44 3 153 754,78 1 156 560,74 2 328 907,74 224 733,79 2 589 487,99 Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineet ja tarvikkeet 0,00 Muu vaihto-omaisuus 0,00 Saamiset -36 954 879,88 32 082 402,38 598 008,44 3 153 754,78 1 156 560,74 2 328 907,74 224 733,79 2 589 487,99 Pitkäaikaiset saamiset 1 029 196,73 0,00 122 758,41 0,00 628 592,82 808 940,03 0,00 2 589 487,99 Myyntisaamiset 0,00 Lainasaamiset 1 029 196,73 1 029 196,73 Muut saamiset 0,00 Siirtosaamiset 122 758,41 628 592,82 808 940,03 1 560 291,26 Lyhytaikaiset saamiset -37 984 076,61 32 082 402,38 475 250,03 3 153 754,78 527 967,92 1 519 967,71 224 733,79 0,00 Myyntisaamiset 0,00 Lainasaamiset 0,00 Muut saamiset -37 984 076,61 32 082 402,38 475 250,03 3 153 754,78 527 967,92 1 519 967,71 224 733,79 0,00 Siirtosaamiset 0,00 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 352 486 618,28 32 082 402,38 598 008,44 3 153 754,78 1 156 560,74 2 328 907,74 224 733,79 392 030 986,15

244 Tase Eliminoinnit 31.12.2013 Kaupunki Tilapalvelu Työterveys Pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Talouskeskus Yhteensä 1000 1001 1002 1003 1004 1005 1007 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 387 383 349,54 0,00 0,00 0,00 2 058 148,62 0,00 389 441 498,16 Peruspääoma 387 383 349,54 2 058 148,62 389 441 498,16 Muut omat rahastot 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 0,00 VARAUKSET 0,00 Poistoero 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 PAK 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Eläkevaraukset 0,00 Muut pakolliset varaukset 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion toimeksiannot 0,00 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,00 Muut toimeksiantojen pääomat 0,00 VIERAS PÄÄOMA 1 560 291,26 0,00 0,00 1 029 196,73 0,00 0,00 0,00 2 589 487,99 Pitkäaikainen 1 560 291,26 0,00 1 029 196,73 0,00 0,00 2 589 487,99 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 1 029 196,73 1 029 196,73 Ostovelat 0,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 0,00 Siirtovelat 1 560 291,26 1 560 291,26 Lyhytaikainen 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Saadut ennakot 0,00 Ostovelat 0,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 560 291,26 387 383 349,54 0,00 1 029 196,73 0,00 2 058 148,62 0,00 392 030 986,15

245 Eliminoitu tase 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 965 778 067,84 Aineettomat hyödykkeet 9 300 214,45 Aineettomat oikeudet 3 594 016,65 Muut pitkävaikutteiset menot 5 706 197,80 Aineelliset hyödykkeet 595 350 968,69 Maa- ja vesialueet 118 296 652,72 Rakennukset 336 083 855,03 Kiinteät rakenteet ja laitteet 105 110 306,10 Koneet ja kalustoo 18 548 764,15 Muu aineelliset hyödykkeet 112 406,04 Enakkomaksut ja kesken 17 198 984,65 eräiset hankinnat 0,00 Sijoitukset 361 126 884,70 Osakkeet ja osuudet 134 970 771,27 Joukkovelkakirjalainasaamiset 212 274 069,88 Muut lainasaamiset 13 188 711,07 Muut saamiset 693 332,48 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 261 771,31 Valtion toimeksiannot 128 522,34 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 133 248,97 Muut toimeksiantojen varat 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT 36 712 007,03 Vaihto-omaisuus 2 542 098,00 Aineet ja tarvikkeet 2 091 248,75 Muu vaihto-omaisuus 450 849,25 Saamiset 29 678 168,06 Pitkäaikaiset saamiset 2 055 727,03 Myyntisaamiset 55 214,75 Lainasaamiset 0,00 Muut saamiset 2 000 512,28 Siirtosaamiset 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 27 622 441,03 Myyntisaamiset 12 887 158,41 Lainasaamiset 121 619,57 Muut saamiset 5 871 296,11 Siirtosaamiset 8 742 366,94 Rahat ja pankkisaamiset 4 491 740,97 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 002 751 846,18 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 481 769 213,89 Peruspääoma 423 184 877,57 Muut omat rahastot 397 635,86 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 96 337 835,24 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -38 151 134,78 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 6 808 814,84 VARAUKSET 0,00 Poistoero 6 808 814,84 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 2 292 592,82 Eläkevaraukset 861 600,00 Muut pakolliset varaukset 1 430 992,82 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 392 746,73 Valtion toimeksiannot 111 665,13 Lahjoitusrahastojen pääomat 25 361,59 Muut toimeksiantojen pääomat 1 255 720,01 VIERAS PÄÄOMA 510 488 477,90 Pitkäaikainen 313 470 175,27 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 312 581 647,95 Lainat julkisyhteisöiltä 791 973,96 Ostovelat 0,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 96 553,36 Siirtovelat 0,00 Lyhytaikainen 197 018 302,63 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 31 776 016,99 Lainat julkisyhteisöiltä 21 655,93 Lainat muilta luotonantajilta 51 766 943,58 Saadut ennakot 4 968 442,48 Ostovelat 45 309 919,31 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 5 814 409,37 Siirtovelat 57 360 914,97 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 002 751 846,18

246 LIITE 3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ 1 Henkilöstötyön vuosi 2013 2 Henkilöstömäärä ja rakenne 2.1 Vakituinen henkilöstö 2.2 Määräaikainen henkilöstö ja sijaiset 2.2 Henkilöstön profiili 3 Henkilöstön vaihtuvuus 3.1 Henkilöstöpoistuma ja eläköityminen 4 Terveysperusteiset poissaolot ja sairastavuus 4.1 Sairauspoissaolot 4.2 Ammatillinen kuntoutus 4.3 Työtapaturmat ja uhkatilanteet 4.4 Työyhteisöjen riskienkartoitus 4.5 Työterveyshuollon palvelut 5 Osaamisen kehittäminen 5.1 Kohti ennakoivampaa osaamisen kehittämistä 5.2 Osaamislähtöiset kehityskeskustelut esimiehen työkaluksi osaamisen hallintaan 5.3 Sisäinen liikkuvuus osaamisen kehittämisen työkaluksi 5.4 SAP toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä laajennettiin mittavilla käyttäjäkoulutuksilla 5.5 Osaamisen kehittämisen räätälöity tuki esimiehille ja työyhteisöille 5.6 Esimiesinfoista tietoa ajankohtaisista henkilöstöjohtamisen teemoista 5.7 Uudet henkilöstöedut käyttöön 6 Työvoimakustannukset 6.1 Henkilöstökustannukset ja maksetut palkat ja palkkiot 6.2 Palkkaus sopimusaloittain 7 Yhteistoiminta

247 1 HENKILÖSTÖTYÖN VUOSI 2013 Vuoden 2013 alku sisälsi kohtuullisen suuria muutoksia hallinnon tehtävien järjestelyissä. Kuntajakosopimuksessa viitoitettu Uuden sukupolven organisaation tai tuttavallisemmin USO:n mukainen organisoituminen tehtiin tuolloin käytännössä. Esimerkiksi henkilöstötyöhön saatiin lisävoimaa kokoamalla kaikki henkilöstötyötä tekevät työntekijät saman hallinnollisen yksikön alle. Toimintaa tehtiin viiden pääprosessin voimin kahdessa fyysisessä työyksikössä. Ensimmäinen vuosi on tätä kirjoitettaessa takana ja omasta mielestäni pystyimme vastaamaan tarpeisiin ja toiveisiin varsin hyvin. Oman näkemykseni mukaan yhteisissä tiloissa toimiminen tuo varsin paljon lisäarvoja ja käytännön helppoutta työhön. Sama positiivinen vire koskettaa myös muuta palvelujen ja hallintojen uutta organisoitumista. Kuntapuolellakaan emme lepää paikoillamme pitkään ja uudet mallit ovat kehitteillä. Muutoin kulunut vuosi sujui tutuissa ja turvallisissa teemoissa. Koko organisaation tasolla työlistalla ovat olleet talouden ja palvelujen tasapainotusohjelma, jossa keskeisessä roolissa on ollut kaupunginhallituksen nimeämä taloustoimikunta. Tulevaisuuden elinvoimaa on rakennettu kaupunginhallituksen nimeämän kilpailukyky ja elinkeinopoliittisen työryhmän avulla. Jyväskylä on ollut mukana Valtiovarainministeriön määräämässä erityisessä kuntajakoselvityksessä yhdessä kahdeksan keskisuomalaisen kunnan kanssa, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset, Kankaan alueen kehittäminen, Uusi sairaala -hanke, nuorison työllisyyden parantaminen ja kuntakokeilu jne. ovat esimerkkejä kaupungin strategisista kehittämishankkeista. Kaikkien tärkein työ eli kuntalaisten parissa tehtävä perustyö saa myös kiitoksen. Tilinpäätös ja erilaiset palvelujen laatua selvittävät tutkimukset osoittavat, että hyvää työtä on tehty ja suunta näyttää oikealle. Terveisin, Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

248 2 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstömäärällä kuvataan Jyväskylän kaupungin palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä 31.12.2013. Kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden lopussa yhteensä 6 782 työntekijää, joista 6 502 vakituisessa ja 280 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Jyväskylän kaupungin henkilöstön rekrytointia ohjaa kaupungin yhteinen henkilöstösuunnitelma, joka on laadittu yhteistyössä palvelukokonaisuuksien kanssa talous- ja henkilöstöyksikön avulla. Henkilöstösuunnittelua on ohjannut määrällinen talouden tasapainottamiseen tähtäävä henkilöstösuunnittelu, joka on henkilöstömäärää vähentävä. Palvelutarpeet, organisaatiorakenteen muutokset sekä talouden heikentyminen vuona 2013 ovat edellyttäneet toimenpiteitä, joissa henkilöstösuunnittelun palvelualuekohtaisen suunnittelun tavoitteena on ollut tarkka mitoitus, kohdentaminen sekä uudelleen sijoittaminen terveydellisin sekä osaamisperustein. 2.1 Vakituinen henkilöstö Kuvio 1 Vakituisen henkilöstön määrä palvelukokonaisuuksittain Kaupungin vakituinen henkilöstö on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna kahdeksalla työntekijällä yhteensä. Vakituisen henkilöstön mitoitus peruspalveluissa nykyisellä palvelurakenteella on lähes vakio. Henkilöstöpoistuma vuonna 2013 oli yhteensä 344 henkilöä ja tilalle rekrytoitiin 336 työntekijää. Rekrytointeja ohjaa täyttölupamenettely, jossa arvioidaan jokaisen tehtävän perusteet. Kaupungin vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt kulttuuri- ja liikuntapalveluissa sekä liikelaitoksissa. Liikelaitoksissa henkilöstöpoistuma on ollut suurinta Altekin alueiden hoidossa, Talouskeskuksessa sekä Työterveys Aallossa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärän kasvu on johtunut palvelutarpeen kasvusta ja avointen terveydenhuollon virkojen täyttämisestä. Sosiaalipal-

249 veluissa lastensuojelun oman toiminnan kehittäminen on lisännyt henkilöstömäärää. Kasvun ja oppimisen henkilöstömäärä on pysynyt lähes samana perusopetuksen oppilasmäärän ja päivähoidossa olevien lasten määrän pysyessä ennallaan. Kuvio 2 Vakituisen henkilöstön määrä liikelaitoksittain 2.2 Määräaikainen henkilöstö ja sijaiset Sijaisten käyttö väheni edelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen, vanhus- ja vammaispalvelujen sekä perusopetuksen ohjeistuksen myötä. Vuonna 2013 sijaisia käytettiin keskimäärin 100 henkilötyövuoden verran vähemmän kuukaudessa kuin edellisenä vuonna.

250 Kuvio 3 Koko kaupungin sijaisten määrä henkilötyövuosina Keskitetyn sijaisvälityksen kautta vastaanotettiin esimiehiltä yhteensä 660 sijaispyyntöä, joista saatiin täytettyä 438 kpl. Suurimmat ammattiryhmät koostuvat sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Eniten sijaisvälitystä käyttivät kotihoito, terveyskeskussairaalat, päivähoito ja palveluasumisen yksiköt. Sijaisrekrytoinnissa haastateltiin vuoden aikana 257 sijaisehdokasta. Sijaisten käyttö on laajinta hoito- ja hoivatyössä kesälomakauden aikana. Sijaisten käyttö on vähentynyt eniten vanhus- ja vammaispalveluissa prosessien kehittämisen, varahenkilöstön vakiintumisen sekä asiakaspaikkojen vähentämisen myötä. Peruspalveluissa on laadittu ohjeistukset lyhytaikaisten sijaisten käyttöön siten, että vuoden aikana sijaisuudet hoidettiin työtehtäviä jakamalla ja uudelleen järjestelyin. Määräaikaista henkilöstöä kaupungilla työskenteli vuoden 2013 aikana keskimäärin 200 henkilötyövuotta kuukaudessa. Määräaikaista henkilöstöä työskentelee pääosin erilaisissa projekteissa, hankkeissa tai avoimen tehtävän hoitajana. Työllistettyjä kaupungilla työskenteli yhteensä 152 henkilöä eniten kasvun ja oppimisen palveluissa. Vuonna 2013 Jyväskylän kaupunki tarjosi koululaisille ja opiskelijoille yhteensä 346 kesätyöpaikkaa. Tehtävistä arvottiin 100 kahden viikon mittaista kesätyötä peruskoulun päättäneiden nuorten kesken. Järjestelmän kautta vastaanotettiin yli 9 000 hakemusta.

251 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Tilanne 31.12. Taulukko 1 Jyväskylän kaupungin henkilöstö 2013 Sivutoim. vakituiset Sivutoim. määräaik. 2013 Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Sijaiset Työllistetyt Konsernihallinto ja kilpailukyky 162 4 166 1 1 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 402 88 1 490 273 27 Vanhus- ja vammaispalvelut 1 144 12 1 156 308 29 Kasvun ja oppimisen palvelut 2 269 81 2 350 248 52 1 16 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 443 74 517 41 24 203 Kaupunkirakennepalvelut 212 8 220 10 4 Liikelaitokset 0 Tilapalvelu 30 0 30 1 0 Työterveys Aalto 89 0 89 9 0 Keski-Suomen pelastuslaitos 275 7 282 40 2 578 Kylän Kattaus 225 4 229 29 10 Altek Aluetekniikka 166 0 166 1 2 Talouskeskus 85 2 87 4 1 Henkilöstö yhteensä 6 502 280 6 782 965 152 579 219 Henkilöstön rekrytoinnit vakituisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin suunnitellaan henkilöstö- ja taloussuunnittelun mukaisesti jokaiselle talousarviokaudelle ennakoiden palvelutarpeen ja toimintaympäristön muutoksia. Toiminnassa on siirrytty organisaatiouudistuksen myötä keskitetympään toimintamalliin, jossa rekrytoinnit suunnitellaan yhdessä esimiesten kanssa tavoitteena tehostaa toimintatapaa sekä helpottaa esimiestyötä. Vuoden 2013 aikana julkaistiin lähes 400 työpaikkailmoitusta sisäisiin ja ulkoisiin rekrytointeihin. Rekrytoinnissa siirryttiin käyttämään KuntaRekry-järjestelmää. 2.3 Henkilöstön profiili Jyväskylän kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä on vuonna 2013 47 vuotta, sijaisten ja määräaikaisten keski-ikä on noin kymmenen vuotta alempi. Henkilöstöstä 80 % on naisia ja heidän keski-ikänsä on vuotta korkeampi kuin miesten. Keskimääräinen palvelusaika on 14,5 vuotta ja osa-aikaisesti työtä tekee 12 % työntekijöistä. Vakituinen henkilöstö 2013 Miehet Naiset Yhteensä Sukupuoli 20 % 80 % 100 % Keski-ikä 46 v. 47 v. 46 v. Palvelusaika 14,1 v. 14,6 v. 14,5 v. Suurin ikäryhmä 50 59 v. 50 59 v. 50 59 v. Osa-aikaisia vakituisista 6 % 14 % 12 % * Osa-aikaisuus raportoitu työllistymisaste-%:n perusteella Taulukko 2 Vakituisen henkilöstön profiili

252 3 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS 3.1 Henkilöstöpoistuma ja eläköityminen Jyväskylän kaupungin palveluksesta poistui yhteensä 344 työntekijää ja suurin syy oli eläkkeelle jääminen. Vanhuus tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 185 työntekijää ja palvelussuhteesta eronneita oli 140 työntekijää. Keskimääräinen eläköitymisikä vanhuuseläkkeen perusteella oli 62,5 vuotta vuonna 2013. Varhennettuihin eläkeratkaisuihin päädyttiin edellisvuotta harvemmin. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 30 henkilöä vuoden 2012 määrän ollessa 36 työntekijää. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 58,8 vuoden iässä. Yli 65-vuotiaista työuraansa jatkoi vuonna 2013 13 työntekijää. Kuvio 4 Päättyneet palvelussuhteet palvelukokonaisuuksittain Kuvio 5 Päättyneet palvelussuhteet liikelaitoksittain

253 Vakituisessa palvelussuhteessa olevien kaupungin työntekijöiden lähtövaihtuvuus oli erittäin vähäistä. Lähtövaihtuvuudella tarkoitetaan vuoden aikana päättyneitä palvelussuhteita suhteutettuna edelliseen vuoteen, johon lasketaan eläkepoistuman lisäksi myös muutoin päättyneet palvelussuhteet. Lähtövaihtuvuus vuonna 2013 oli 5,3 %. Tulovaihtuvuudella tarkoitetaan rekrytointien määrää vuoden aikana suhteutettuna edelliseen vuoteen. Vuoden aikana kaupungille rekrytoitiin yhteensä 288 työntekijää ja vakinaistettiin 48 määräaikaisen työntekijän palvelussuhde. Tulovaihtuvuus oli yhteensä 5,2 % ja näin ollen henkilöstöpoistumaa käytettiin vuoden 2013 aikana marginaalisesti. Vakituisen henkilöstön kokonaismäärä vähentyi kahdeksalla työntekijällä, kun poistumasta on vähennetty uudet rekrytoidut työntekijät. VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN TP 2011 TP 2012 TP 2013 MUUTOS Konsernihallinto ja kilpailukyky 160 163 162 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 381 1 390 1 402 Vanhus- ja vammaispalvelut 1 136 1 144 1 144 Kasvun ja oppimisen palvelut 2 263 2 270 2 269 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 437 451 443 Kaupunkirakennepalvelut 211 208 212 Liikelaitokset Tilapalvelu 28 29 30 Työterveys Aalto 90 92 89 Keski-Suomen pelastuslaitos 246 271 275 Kylän Kattaus 228 226 225 Altek Aluetekniikka 179 173 166 Talouskeskus 96 93 85 Henkilöstö yhteensä 6 455 6 510 6 502 Muutos ed.vuoteen Muutoksen kuvaaminen koko kaupungin tasolla: + Henkilöstön lisäys yht. 772 55-8 1 107 398 336 + Kaup.org. ulkopuolelta tulevat henkilöt 1 062 322 288 + Jyte 613 + Seudullinen työterveyshuolto 40 + Talouskeskus 16 + Muut kaup. org. ulkopuolelta tulleet 393 322 288 + Määräaikaisten vakinaistaminen 45 76 48 - Henkilöstön vähennys yht. -335-343 -344 - Kaup.org. poistuneet henkilöt -299-332 -333 - Eläkkeelle -172-171 -185 - Eronnut -117-139 -140 - Muu syy -10-22 -8 - Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle -36-11 -11 - Aikuispsykiatrian siirto ksshp:lle -36 - Röntgenin siirto ksshp:lle -11 - JE:n taloushal. palv. liikkeenluovutus -11 Muutos ed. vuoteen 772 55-8 * Lasten päivähoitopalveluiden vakituinen henkilöstömäärä on siirretty sivistyspalveluihin vuodelta 2011 Taulukko 3 Vakituisen henkilöstön muutos 2011 2013 palvelukokonaisuuksittain ja liikelaitoksittain

254 4 TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT JA SAIRASTAVUUS 4.1 Sairauspoissaolot Sairausloman perusteena ovat työkykyä haittaavat sairaudet, jotka jaetaan keston perusteella lyhyisiin ja pitkiin sairauslomiin. Lyhyet sairauslomat ovat tilapäisiä, kun taas pitkän sairausloman tarpeen arvioi työterveyshuolto. Jyväskylässä on käytössä työkyvyn hallintamalli, jossa määritellään toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseksi, varhaisesta välittämisestä, sairauspoissaolojen seurannasta ja toimenpiteistä sekä ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet. Sairastavuuden vähentämiseksi on esimieskoulutuksen sekä työntekijöiden ja esimiesten neuvontaa lisäämällä panostettu sairausloman syihin ja toimenpiteiden käynnistämiseen välittömästi, kun työkykyisyyteen tulee muutosta. Sairauspoissaolot vähenivät edelleen edelliseen vuoteen verrattua. Vakituisen henkilöstön lukumäärään suhteutetut sairauspäivät olivat 14,6 päivää/hlö. Yhteensä sairauslomapäiviä oli 99 947 vuonna 2013. Kuvio 6 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot palvelukokonaisuuksittain Myönteinen kehitys on jatkunut myös sairauslomien lyhentymisessä. Pidemmän sairausloman alkaessa ja sen aikana on syytä selvittää toipumista ja työkyvyn palautumista tukevat mahdollisuudet. Työkyvyn hallintamallilla, jossa työntekijä, esimies ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat järjestelyistä työhön palatessa, voidaan merkittävästi lyhentää sairauslomien kestoa. Työterveyshuoltolain sekä sairausvakuutuslain nojalla työnantaja käynnistää toimenpiteet viimeistään sairausloman kestettyä 30 päivää.

255 Vuoden 2013 aikana yli kahden viikon sairauslomissa on tapahtunut myös muutosta myönteiseen suuntaan. Pv/hlö 2012 2013 Kaupunki yht. 1-3 pv 2,6 2,5 4-14 pv 4,3 4,4 15-60 pv 5,5 5,2 yli 60 pv 3,1 2,5 Taulukko 4 Sairauspoissaolot keston mukaan pv/hlö 4.2 Työtapaturmat Työtapaturmien sekä työmatkatapaturmien aiheuttamissa poissaolopäivissä syntyy tilastollinen ajallinen viive, koska näistä tapahtumista syntyviä poissaoloja korvataan usein seuraavan vuoden puolelle. Näiden tapaturmien aiheuttamat poissaolot olivat vuonna 2013 yhteensä 2359 päivää tammikuun tilanteen mukaisesti. Vuonna 2013 Jyväskylän kaupungilla maksettiin korvausta yhteensä 20 ammattitaudista tai ammattitautiepäilystä. Vakuutusyhtiö OP-Pohjolan mukaan maksussa olleita työpaikkatapaturmia oli vuonna 2013 yhteensä 348 kappaletta. Näistä osa on aiemmin sattuneita tapaturmia ja työpaikkatapaturmista maksetut korvaukset vuonna 2013 olivat yhteensä 264 797 euroa. Maksussa olleita työmatkatapaturmia oli vuonna 2013 yhteensä 144 kappaletta. Näistä osa on aiemmin sattuneita tapaturmia. Työmatkatapaturmista maksetut korvaukset vuonna 2013 olivat yhteensä 271 065 euroa. 4000 Työtapaturmat ja työmatkatapaturmat vuosina 2011-2013 3500 k p l 3000 2500 2000 1500 1487 1377 702 Työmatkatapaturmat Työtapaturmat 1000 500 2293 2156 1655 0 2011 2012 2013 Kuvio 7 Työtapaturmat ja työmatkatapaturmat 2011 2013 4.3 Ammatillinen kuntoutus ja uudelleen sijoittumien Henkilöstön uudelleensijoittamista tehdään sisäisin siirroin ja erityisesti aktiivisen tuen prosessien toimenpitein. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea yksitäistä työntekijää, työyhteisöjä ja esimiestä tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on alentunut terveydellisistä syistä. Tukitoimet voivat olla työjärjestelyjä työpaikalla, osa-aikatyöratkaisuja, räätälöityä tukea palatessa pitkältä sairauslomalta työhön, työkokeiluja omassa tai uudessa työssä tai sijoittumista kokonaan uuteen työtehtävään kaupungilla. Vuoden 2013 aikana ammatillisen kuntoutuksen toimenpitein aktivoitiin yh-

256 teensä 153 kaupungin vakituista työntekijää, työterveysneuvotteluita järjestettiin yhteensä 172, työpaikkaneuvotteluita 51, asiakastapaamisia 118 sekä neuvontapalveluja yhteensä 700 esimiehelle tai asiakkaalle. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet 2013 Neuvonta/viestintä 67 % Työterveyden neuvottelu 17 % Työpaikkaneuvottelu 5 % Asiakastapaamiset 11 % Kuvio 8 Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet 2013 Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen avulla voidaan hallita työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Terveydellisien perustein toteutettu uudelleensijoitus alentaa korkeita varhaiseläkemaksuja, eläkemenoperusteisia maksuja sekä vähentää sairauspoissaoloista ja sijaiskuluista aiheuttavia kustannuksia. Vuoden 2013 aikana ammatillisen kuntoutuksen perusteella työjärjestelyin tai uudelleen sijoituksen perusteella 72 työntekijää jatkoi työssä ja 32 työntekijää tekee osa-aikaista työtä. Ammatilllinen kuntoutus - ratkaisut v. 2013 180 160 153 140 120 100 80 99 72 60 40 20 32 7 5 1 1 12 0 Kuvio 9 Ammatillisen kuntoutuksen asiakasratkaisut

257 Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita rahoituksen järjestämisessä ovat Keva, Kela ja Jyväskylän kaupungin käyttämä tapaturmavakuutusyhtiö. Työkokeilun rahoitusratkaisuja on Jyväskylän kaupungin työntekijöille tehty vuonna 2013 yhteensä 55 henkilölle, joiden keski-ikä on 46,7 vuotta. 60 Kevan rahoittamat työkokeilut 55 50 40 38 35 36 30 20 10 0 19 2009 2010 2011 2012 2013 Työkokeilu Kuvio 10 Kevan rahoittamat työkokeilut 2009 2013 4.3 Toiminnallisten riskien arviointi 2013 Kaikkia Jyväskylän kaupungin työyhteisöjä koskeva toiminnallisten riskien arviointi toteutettiin 21.10. 8.12. 2013 välisenä aikana Webropol-kyselynä. Vastauksia saatiin 439 kpl, joka on noin 70 % työyhteisöistä. Työyhteisön perustehtävä ja keskeiset tavoitteet tunnetaan työyksiköissä varsin hyvin, työyhteisö toimii vuorovaikutteisesti ja tehtävien suorittamiseen saa tarvitessaan tukea, vastuut ja velvollisuudet ovat selkeästi jaettu, työpaikkakokouksia pidetään säännöllisesti ja tietoa koko kaupunkia ja omaa työyhteisöä koskien on helposti saatavilla. Kehitettävää kyselyn mukaan on työyhteisötason perehdyttämissuunnitelmissa, työolosuhteissa ja työympäristössä, työtilojen siivoustasossa, suunniteltujen korjaustoimenpiteiden toteuttamisaikatauluissa, poikkeustilanteisiin varautumisessa, fyysisen uhan sekä työkuormituksen hallinnassa. Edelleen on haasteita kaupungin yhteistoimintajärjestelmän roolin ja tehtävien tunnistamisessa. 4.4 Uhkatilanne- ja läheltä piti -raportit 2013 2013 oli toinen kokonainen kalenterivuosi nykymuotoisen, sähköisesti täytettävän ja lähetettävän ilmoitusmenettelyn osalta. Tällä menetelmällä on haluttu tehdä asioista ilmoittaminen mahdollisimman helpoksi ja ajantasaiseksi. Ilmoitukset tulevat suoraan työsuojeluvaltuutetuille ja työturvallisuuspäällikölle. Ilmoituksia tuli kuluvan vuoden aikana yhteensä 777 kappaletta (558 vuonna 2012) ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 219 ilmoituksen verran eli lähes 40 prosenttia. Huolestuttavan kasvun taustalla on aikaisempaa parempi ilmoittamiskäytäntö ja asian tehokas viestintä, mutta myös laa-

258 jemmin työelämässä ilmenevä ihmisten käyttäytymisen muutos. Yhä useampi työntekijä joutuu tekemisiin aggressiivisesti käyttäytyvien asiakkaiden ja henkilöiden kanssa. Työpaikkojen turvallisuus ja siihen liittyvät suunnitelmat, tekniset ratkaisut, turvallisuusjärjestelyt ja asianmukainen koulutus ovat nousseet voimakkaasti esille myös viime vuosien työpaikkatarkastuksissa. 4.5 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tärkeimpänä toiminnallisena tavoitteena oli tukea organisaatiota työhyvinvoinnin edistämisessä ja terveysriskien torjunnassa. Sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten vähentämisen osalta onnistuttiin hyvin. Sairastavuuden kokonaismäärä jatkoi vuonna 2012 alkanutta laskuaan, myös varhennettuihin eläkeratkaisuihin päädyttiin edellisvuotta harvemmin. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 30 henkilöä vuoden 2012 määrän ollessa 36 työntekijää. Työterveyshuoltolain ja sairausvakuutuslain muutosten johdosta vuonna 2013 valmisteltiin uusia käytäntöjä henkilöstön työkyvyn johtamiseen. Lakimuutosten tavoitteena on ohjata esimiehiä ja työntekijöitä etsimään ratkaisuja välttää tai lyhentää työkyvyttömyyttä. Myös työterveyshuollolle tuli lakimuutosten myötä aiempaa selvempi rooli henkilöstön terveydentilan ylläpitämisestä vastaavana koordinaattorina. Vuoden 2013 aikana järjestettiin kaupungin esimiehille useita tilaisuuksia, joiden tavoitteena oli löytää uusia näkökulmia sisäilmastoon liittyvän kokonaisuuden hallintaan. Koulutuksissa esiteltiin, aiemmin vahvasti rakennustekniikkaan painottuneen keskustelun rinnalla, sisäilmastoon liittyviä asioita terveydenhoidon, henkilöstöjohtamisen sekä asiakasvastuuta korostavan ympäristöterveydenhuollon näkökulmista. Vuosi 2013 oli työterveyshuollon palvelujen näkökulmasta sikäli poikkeuksellinen, että hyväksyttyä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa muutettiin kesken toimintakauden. Muutos johtui alkuvuoden aikana havaitusta työterveyshuollon palveluille kohdennetun talousarvion määrärahan vakavasta ylitysuhkasta. Yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa käsitellyssä muutoksessa palvelut sopeutettiin loppuvuoden osalta niin, ettei määräraha ylity. Tavoitteessa onnistuttiin. Määrärahan ylittymisen uhka oli seurausta käynnissä olevasta työterveyshuollon palveluiden sisällöllisestä muutoksesta. Muutokset työterveyshuolto- sekä sairausvakuutuslaissa toivat työterveyshuollon asiantuntijoille uusia lakisääteisiä velvoitteita, jotka aiheuttivat päällekkäisyyttä ja ylikuormitusta vanhan toimintamallin säilyessä ennallaan. Loppuvuoden aikana valmisteltiin vuoden 2014 alusta voimaanastunut työterveyshuollon palveluiden uudistus, jossa työterveyden rooli keskittyy aiempaa enemmän henkilöstön työkyvyn tukemiseen. Työterveyshuollon palvelut kustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä 1 890 870,17 euroa, joista lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset olivat 897 874,32 euroa ja työterveyspainotteisen sairaanhoidon kustannukset 986 898,12 euroa. Lakisääteisen työterveyshuollon palvelut ovat koko henkilöstön käytössä heti työsuhteen alusta alkaen ja sairaanhoidon palvelujen piirissä yhden vuoden yhtäjaksoisen palvelun jälkeen.

259 5 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 5.1 Kohti ennakoivampaa osaamisen kehittämistä Vuonna 2013 jatkettiin ennakoivan osaamisen kehittämisen ja henkilöstösuunnittelun kehittämistyötä. Tavoitteena on kytkeä talous-, toiminta- ja henkilöstösuunnittelu entistä tiiviimmin yhteen. Talousarvioprosessiin kytketyn laadullisen henkilöstösuunnitteluosion sisältöä täsmennettiin. Palvelukokonaisuudet kuvasivat talousarvion laadullisessa henkilöstösuunnitteluosiossa kolme tärkeintä osaamisen kehittämiskohdettaan ja ne henkilöstöryhmät, joihin kehittäminen kohdistuu. Lisäksi samassa osiossa kuvattiin mahdollinen tuen tarve henkilöstöyksiköstä ja sisäisen liikkuvuuden tarpeet. Esimiehille tarjottiin tukea henkilöstösuunnitteluun henkilöstöyksikön oman valmennusohjelman avulla. Sisäisellä valmennusohjelmalla valmennettiin esimiehet käyttämään osaamislähtöistä henkilöstösuunnittelua ennakoinnin ja arjen johtamisen työkaluna. Henkilöstöyksikkö tilasi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kartoituksen esimiesten laadullisen, osaamislähtöisen henkilöstösuunnittelun tuen tarpeista. Anni Puttosen pro gradu - tutkielma Laadullinen henkilöstösuunnittelu esimiesten puheessa Kuntaorganisaation esimiesten laadulliselle henkilöstösuunnittelulle tuottamien merkitysten tulkinta diskurssianalyysin keinoin valmistui keväällä 2013. Henkilöstösuunnittelun ja osaamisen kehittämisen ennakoinnilla talousarvioprosessissa valmistauduttiin myös uuden osaamisen kehittämisen lainsäädännön vaatimuksiin. Säädösten mukaista toimintaa tukemaan laadittiin osaamisen kehittämisen toimintamalli, jossa on käytännönläheiset osiot osaamistarpeiden määrittämiselle, osaamisen analysoinnille, kehittämiselle ja toimenpiteiden arvioinnille. Mallin työstämiseen osallistui myös vuoden 2013 aikana koottu koko kaupungin yhteinen osaamispääomaverkosto, jossa on edustajia kaikista palvelukokonaisuuksista ja vastuualueilta. Toimintamallin tavoitteena on tarjota esimiehille selkeä, muun toiminnan kehittämiseen niveltyvä tapa osaamisen suunnitelmalliseen johtamiseen. Toimintamalli pilotoitiin Keski-Suomen pelastuslaitoksessa syksyllä 2013. Pelastuslaitos laati vuoden 2014 koulutussuunnitelman uuden toimintamallin pohjalta, priorisoiden koko organisaation kolme tärkeintä osaamisen kehittämisen teemaa ja niille osaamistavoitteet. Toisena uuden toimintamallin pilottina toimi kaupunkirakennepalvelut, jossa mallia käytettiin osaamistarpeiden priorisointiin. Molemmat pilotit jatkavat keväällä 2014 kriittisten osaamisten tasoa mittaavilla osaamistarvekartoituksilla sekä uudentyyppisillä osaamispainotteisilla tiimi- ja työyhteisökeskusteluilla. Uuden lainsäädännön mukainen, koko kaupungin yhteinen koulutussuunnitelma osana henkilöstösuunnitelmaa käsiteltiin kaupungin yhteistyötoimikunnassa joulukuussa 2013. 5.2 Osaamislähtöiset kehityskeskustelut esimiehen työkaluksi osaamisen hallintaan Jyväskylän kaupungissa otettiin käyttöön ennakoivan osaamisen kehittämisen työkaluksi uudistetut kehityskeskustelut. Keskustelut painottuvat entistä enemmän osaamisen kehittämiseen ja niissä huomioidaan vahvemmin työyhteisö- ja tiiminäkökulma yksilönäkökulman lisäksi. Työyhteisötason osaamiskeskustelussa arvioidaan ja sovitaan yhteiset vaalittavat, kehitettävät, poistuvat ja uudet osaamistarpeet. Esimiesten käytettävissä on myös ryhmä- ja tiimitason keskustelumalli. Uuden työntekijän tulokeskusteluun laadittiin yhtenäinen pohja ja käyttöön otettiin myös lähtökeskustelu, jonka tavoitteena on koota tietoa työyhteisöstä poistuvasta osaamisesta. Johdon kehitys- ja suorituskeskustelu otetaan käyttöön tukemaan ennakoivampaa johtamista. Sen käyttöönotosta päätettiin talousarviossa vuodelle 2013. Esimiesten valmennus uuteen kehitys- ja suorituskeskustelujen toimintatapaan aloitettiin.

260 5.3 Sisäinen liikkuvuus osaamisen kehittämisen työkaluksi Jyväskylän kaupungin tavoitteena on kaupungin monipuolisen ja -alaisen osaamisen hyödyntäminen sisäisen liikkuvuuden toimintamallin avulla. Sisäinen liikkuvuus lisää osaamisen käyttöä ja hyödyntämistä yli palvelualuerajojen. Sen avulla lisätään ja laajennetaan osaamista, saadaan hyvät käytännöt kiertoon ja lisää tietoa omista osaamisresursseista kaupunkitasolla. Liikkuvuus myös lisää muutosvalmiutta. Vuoden 2013 alusta alkaen käytössä on ollut kaksi uutta sisäisen liikkuvuuden muotoa: vastavuoroinen työvaihto ja varjostus. Työvaihto on pidempiaikainen, suunnitelmallinen ammatillisen osaamisen kehittämisen muoto, jossa työntekijä siirtyy vapaaehtoisesti määräajaksi toiseen tehtävään. Varjostamalla työntekijä pääsee kurkistamaan toisen työyhteisön arkeen. Tavoitteena on, että sisäisestä liikkuvuudesta muodostuu kaupungin keskeinen osaamisen kehittämismenetelmä. 5.4 SAP-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä laajennettiin mittavilla käyttäjäkoulutuksilla SAP-portaalin käyttöönottoprojekti jatkui vuoden 2013 aikana. Poissaolojen hakeminen ja matkalaskujen tekeminen tehostui siirtymällä paperisista poissaolopyynnöistä sähköiseen toimintatapaan. Vuoden 2013 aikana koulutettiin noin 1800 uutta SAP-portaalin käyttäjää. Yhteensä SAPportaalin käyttäjiä oli vuoden 2013 lopussa yli 5 000. Esimiehiä koulutettiin SAP-tietovarastoraportoinnin käyttäjiksi (SAP BI). Esimiehet saivat koulutuksen myötä talouden ja henkilöstön seurantaan johtamista tukevia työkaluja. Sähköisen työsopimuksen pilottien esimiehet koulutettiin sähköisen, portaalialustalla toimivan työsopimuksen käyttöön. SAP-koulutustenhallinnan käyttöönoton valmistelut aloitettiin. Koulutusilmoittautumiset ja - tallennukset siirtyvät portaaliin suunnitelman mukaan vuoden 2014 2015 aikana. Samalla kehitetään uuden lainsäädännön edellyttämää raportointia. 6000 SAP itsepalveluportaalin käyttäjät 5000 4000 3000 2000 1000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 11 SAP-portaalin käyttäjät

261 5.5 Osaamisen kehittämisen räätälöity tuki esimiehille ja työyhteisöille Palvelukokonaisuudet vastasivat pääosin itse henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvistä järjestelyistä, mutta esimiehille ja työyhteisöille annettiin tarvittaessa tukea ja konsultaatiota henkilöstön kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Koko henkilölle suunnattuja yhteisiä valmennus- ja kehittämiskokonaisuuksia olivat mm. Työhyvinvointi- ja työturvallisuuskortti -koulutukset sekä hätäensiapukoulutukset. Syksyllä 2013 harjoiteltiin uudenlaista yhteistyömuotoa Keski-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. Henkilöstöyksikkö kiersi kiertokouluna maakunnassa seitsemällä eri paloasemalla palvelussuhdeasioiden merkeissä. Oppiminen oli molemminpuolista, sillä henkilöstöyksikön väki näki pilkahduksen maakunnan alueen pelastuslaitoksen henkilöstön toiminnoista ja erityistarpeista, samalla kun käytiin yhteisesti työvuoron henkilöstön kanssa lävitse esimerkiksi työaika- ja vuosilomaasioita. Kiertokoulumallia jatketaan pelastuslaitoksen kanssa vuonna 2014 uusilla teemoilla. Esimiehenä kaupungilla -perehdytykset aloitettiin vuonna 2013. Valmennuksilla tuettiin erityisesti kaupungin uusien esimiesten siirtymistä esimiehiksi, mutta mukaan olivat tervetulleita myös kokeneet_esimiehet. Hyvän hallinnon ja päätöksenteon kokonaisuudessa teemoina olivat kunnan tehtävät ja toiminta, esimiehen sopimusosaaminen, sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä säännöt johtamisen ja ohjauksen kokonaisuudessa. Talousperehdytyksen osioissa käytiin läpi kunnan talouden kokonaisuus ja esimiehen rooli sekä tehtävät talouden hallinnassa. Viestintäperehdytyksissä käsiteltiin viestinnän perusteita. Kouluttajina kaikissa osioissa toimivat kaupungin omat asiantuntijat. Valmennuksista tallennettiin videotiivistelmät, jotka ovat kaikkien esimiesten käytössä jatkossakin. Esimiehenä kaupungilla - perehdytykset jatkuvat vuoden 2014 aikana uusilla ja tarvittaessa aikaisemmillakin teemoilla. 5.6 Esimiesinfoista tietoa ajankohtaisista henkilöstöjohtamisen teemoista Henkilöstöyksikkö aloitti vuonna 2013 vastuualuejohtajille tarkoitetut henkilöstöjohtajan aamukahvitilaisuudet, joissa käydään läpi ja keskustellaan esimiehille tärkeitä henkilöstöasioita. Vastuualuejohtajille tarkoitettujen esimiesinfotilaisuuksien materiaalit ja videot ovat kaikkien esimiestemme katsottavissa. Jyväskylän kaupungin esimiehille järjestettiin muutostukivalmennuksia syksyllä alkaneen ytprosessin yhteydessä. Kouluttajina toimivat kaupungin omat asiantuntijat. Tapaamisissa oli teemoina perustietoa yt-prosessista: lakiperusta, käytännöt ja esimiehen rooli. Lisäksi käsiteltiin esimiestyötä muutostilanteessa, esimiehen roolia muutoksen toteuttajana, muutosreaktioiden ymmärtämistä ja hallintaa sekä esimiesviestintää muutoksessa. Viimeksi mainittuja teemoja käsiteltiin pyynnöstä myös perusopetuksen johtoryhmien kehittämispäivillä syksyllä 2013. Keväällä 2013 aloitettiin kaksi kasvuryhmän nimellä säännöllisesti kokoontuvaa esimiesten vertaisvalmennusryhmää. Toisessa ryhmässä osallistujat ovat melko uusia ja toisessa kokeneempia esimiehiä. Esimiesten kasvuryhmät jatkavat kokoontumisia kevään 2014 ajan. Molempia ryhmiä ohjaa työparina kaksi psykologia. Ryhmään osallistuminen edellyttää esimiehiltä omakohtaista halua tarkastella toimintaansa esimiehenä ja sitoutumista ryhmään koko vuoden prosessin ajaksi. Tapaamisissa tarkastellaan osallistujien aitoja työtilanteita yhdessä vertaisryhmän kanssa esimerkiksi teemoista muutosten hallinta esimiehenä, arkijohtamisen luovat keinot, oma jaksaminen esimiehenä, haastavien tilanteiden ja työntekijöiden kohtaaminen tai vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen.

262 Esimiesten kasvuryhmien teemoilla järjestettiin pyynnöstä erillinen esimiesten kehittämispäivä myös kirjaston esimiehille syksyllä 2013. 5.7 Uudet henkilöstöedut käyttöön Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön uudet henkilöstöedut ja palkitsemistuotteet. Henkilöstön muistamislahjat (50- ja 60 vuotta sekä eläkkeelle siirtyminen) muuttuivat esinelahjoista hyvinvointia ja terveellistä elämäntapaa tukeviksi palveluiksi, joissa hyödynnetään kaupungin omia liikunta- ja kulttuuripalveluja. Uuden toimintatavan myötä luovuttiin myös yksilökohtaisista vuoden työntekijä ja vuoden esimies palkitsemisista. Tilalle otettiin uusi koko kaupungin henkilöstöä koskeva palkitsemiskäytäntö, Ilmianna hyvin tehty työ. Tavoitteena on palkita ryhmiä, tiimejä ja työyhteisöjä hyvin tehdystä työstä. Ilmiantajat voivat olla esimiehiä tai porukkaan kuuluvia tai naapuriyksikön työntekijöitä. Vuoden 2013 aikana palkittiin keskenään hyvin erilaisia työyhteisöjä ja -porukoita muun muassa hyvästä fiiliksestä ja työilmapiiristä, tuloksen tekemisestä ja positiivisesta asiakaspalvelusta. Palkinnot ovat olleet yhteisiä aamiaisbrunsseja, kakkukahveja tai liikunta- ja kulttuurilippuja. Hyvää palautetta saanutta käytäntöä jatketaan vuonna 2014. Henkilöstölle järjestettiin henkilöstöetuna myös hyvinvointia ja terveellistä elämäntapaa tukevia teematapahtumia tietotiistai ja toimintatorstai nimillä. Vuoden aikana toteutettiin erilaista tekemistä, liikuntaa, askartelua ja lajikokeiluja sisältäviä tapahtumia. Henkilöstö sai kokeilla esimerkiksi islanninhevosratsatusta, erilaisia liikuntalajeja, aromaterapiaa ja käsitöitä. Yhteisen tekemisen tavoitteena oli lisätä yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia sekä antaa virikkeitä uusiin harrastuksiin.

263 6 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 6.1 Henkilöstökustannukset Henkilöstömenot (1000 ) TP 2012 TP 2013 Yhteensä 336 991 334 997 Henkilöstömenojen vertailukelpoinen muutos ( ) -1 994 Henkilöstömenojen vertailukelpoinen muutos (%) -0,6 % Henkilöstömenojen muutokseen vaikuttavat syyt: Sopimuskorotuksien vaikutus 1.2.2013 (1,88 %) 5 796 Lomapalkkajaksotuksen muutos TP 2012-TP 2013 (-1,29 %) -4 323 Eläkemenoperusteiset maksut (0,47 %) 1 594 Varhaiseläkemenoperusteiset maksut (-0,18 %) -610 Vakituisen henkilöstön määrän muutokset ja palkkauksen tarkistukset (0,38 %) 1 293 Sijaisten henkilöstömenot (-0,98 %) -3 288 Määräaikaisten henkilöstömenot (-0,30 %) -1 020 Luottamushenkilöpalkkiot (-0,10 %) -351 Muiden henkilöstömenoerien muutokset TP 2012-TP2013 (-0,22 %) -1 085 Yhteensä -1 994 Taulukko 5 Henkilöstökustannukset * Henkilöstömenot on esitetty sivukuluineen Vuonna 2013 henkilöstömenot olivat 334 997 000 euroa. Henkilöstökustannukset sisältävät maksetut palkat ja palkkiot sekä sivukulut sisältäen eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut. Henkilöstökustannuksissa on mukana myös lomapalkkajaksotus sekä joitain eriä takautuvia palkkoja. Tällaisia eriä ovat esimerkiksi takautuvat palkanoikaisut, palkkauspäätökset muun muassa vuosisidonnaisista lisistä sekä työaikakorvaukset, jotka maksetaan työaikajakson päätyttyä. Määräaikaisten henkilöstömenot sisältävät myös toimeksiantosuhteiset, sivutoimiset palomiehet sekä palkkionsaajat. Muut henkilöstömenoerät pitävät sisällään esimerkiksi työeläkemaksuja, tapaturmavakuutusmaksuja, tapaturmakorvauksia sekä maksuja vakuutusyhtiöille. Henkilöstökustannukset ovat kokonaisuudessaan (vertailukelpoinen muutos) vuoteen 2012 verrattuna 1 994 000 euroa pienemmät. Merkittävä muutos henkilöstömenoissa vuoden 2012 tilinpäätökseen oli lomapalkkajaksotuksen muutoksen lasku. Myös sijaisten käyttö oli jokaisena kuukautena vuotta 2012 vähäisempää, esimerkiksi joulukuussa 2013 sijaisia oli 74,9 henkilötyövuotta vähemmän kuin joulukuussa 2012. Sijaisten henkilöstömenot olivat 3,3 miljoonaa euroa vuotta 2012 pienemmät. Vastaavasti myös määräaikaisten henkilöstön menot olivat aiempaa pienemmät. Palkkojen ja palkkioiden osuus ilman sivukuluja ja lomapalkkajaksotusta henkilöstökustannuksista oli 259 288 000 euroa (vuonna 2012 palkat ja palkkiot 257 468 000 euroa). Pelkästään palkkoja ja palkkioita tarkasteltaessa henkilöstökustannukset kasvoivat 1,8 miljoonaa euroa. Valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten sopimuskorotusten vaikutus oli suurin henkilöstömenoja kasvattava tekijä, sivukuluineen yhteensä 5,8 miljoonaa euroa. Vuoden aikana tapahtui myös tehtävämuutoksia ja näillä oli merkitystä tehtäväkohtaiseen palkkaan. Tehtävän muuttuessa olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativammaksi, muuttuu vastaavasti virka- ja työehtosopimusten määräysten mukaisesti myös tehtäväkohtainen palkka. Tehtävämuutosten taustalla ovat esimerkiksi tehtävien uudelleenjärjestelyt sekä työtehtävien muuttuminen toimintaympäristön ja työnjakojen muutosten vuoksi.

264 Jyväskylän kaupungin ohjeistuksen mukaan hinnoittelemattomien ja toimistoalan tehtäväkohtaiset palkantarkistukset, henkilökohtaiset lisät, kertapalkkiot ja rekrytointilisät käsitellään ennen päätöksentekoa palkkatyöryhmässä. Palkkatyöryhmässä ovat edustettuina henkilöstöjärjestöt ja työnantaja. Työryhmän tarkoitus on varmistaa sitä, että palkkauspäätökset ovat virka- ja työehtosopimusten sekä kaupungin linjausten mukaisia ja kohtelevat henkilöstöä yhdenvertaisesti. Tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamista arvioitaessa palkkatyöryhmällä oli työkaluna voimassaoleva työn vaativuuden arviointijärjestelmää. Palkkatyöryhmä puolsi 98 henkilökohtaista lisää vuoden aikana. Vuodelle 2013 henkilökohtaisista lisistä aiheutuvat kustannukset olivat ilman sivukuluja noin 93 000 euroa. Myönnetty henkilökohtainen lisä oli keskimäärin 98 euroa. Tämän lisäksi sopimuksen mukaista järjestelyerää käytettiin jonkin verran henkilökohtaisiin lisiin. Kertapalkkiota työryhmässä puollettiin 188 kappaletta. Kokonaiskustannus oli 58 000 euroa ilman sivukuluja, keskimäärin kertapalkkion suuruus oli 300 euroa. Rekrytointilisiä oli palkkatyöryhmän käsittelyssä vain muutama. Tulospalkkiota (maksettiin kertapalkkiona) sai 1000 henkilöä varhaiskasvatuspalveluissa, jaettava summa oli yhteensä noin 129 000 euroa, maksettu summa vaihteli päiväkodeittain saavutettujen tavoitteiden perusteella. 6.2 Palkkaus ja palkkausmuutokset sopimusaloittain Vuoden 2013 helmikuussa palkkoja korotettiin yleiskorotuksella, joka vaihteli sopimusaloittain. KVTES:n (kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus), teknisten ja tuntipalkkaisten sopimusaloilla korotus oli 1,46 prosenttia, opetusalalla 1,36 prosenttia ja lääkärisopimuksessa 1,3 prosenttia. Helmikuussa toteutettiin myös sopimusalakohtaiset järjestelyerät. Osassa sopimuksia rahaa kohdennettiin myös valtakunnallisesti keskitetyllä järjestelyerällä sopimusten tekstillisinä muutoksina. Järjestelyerän kohdentaminen valmisteltiin yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen, vastuualueiden ja liikelaitosten sekä henkilöstöyksikön kanssa. KVTES:n sopimusalalla järjestelyerä oli 0,6 prosenttia palkkasummasta (noin 897 000 euroa 11 kuukaudelta ilman sivukuluja). Järjestelyerä kohdennetaan palkkausepäkohtien korjaamiseen sekä työn vaativuuden arviointijärjestelmän edelleen kehittämiseen. Korotus koski esimerkiksi seuraavia ammattiryhmiä: lastentarhanopettajat, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat sekä erilaisissa ohjaajan tehtävissä työskentelevät. Ratkaisu perustui työn vaativuudessa kokonaisarviointiin ammattiryhmittäin. Opetusalalla järjestelyerä oli suuruudeltaan 0,3 % kuukausittaisesta palkkasummasta (noin 114 000 euroa 11 kuukaudelta ilman sivukuluja). Erä kohdennettiin sekä henkilökohtaisiin lisiin että erityisesti perusopetuksen opettajien tehtäväkohtaisen palkan työn vaativuuden arvioinnin mukaisen palkkataulukon I tason erittäin maltilliseen korotukseen. Muilla sopimusaloilla henkilökohtainen lisä on ollut käytössä huomattavasti laajemmin, nyt saatiin päänavaus myös OVTES:n piiriin kuuluvilla. Teknisten sopimusalalla järjestelyerän jakamista valmisteltiin myös sopimuksen määräämässä TSkehittämistyöryhmässä. Järjestelyerä kohdennettiin pääosin palkkaryhmään II ja jossain määrin myös palkkaryhmään I, palkkausepäkohtien korjaamiseen sekä työn vaativuuden arviointi järjestelmän edelleen kehittämiseen. Järjestelyerä oli suuruudeltaan 0,6 prosenttia palkkasummasta (noin 123 000 euroa 11 kuukaudelta ilman sivukuluja). Lääkärisopimuksen paikallinen järjestelyerä ei koskenut Jyväskylän kaupungin lääkäreitä. Vastaavaa tasoa oleva järjestelyerä oli jaossa helmikuussa myös tuntipalkkaisten, kunnallisten muusikkojen, teatterialan muusikkojen sopimuksissa sekä helmi- ja syyskuussa teatterialan sopimuksessa. Näissä sopimuksissa henkilöstömäärä ja siten myös jaettava järjestelyerä oli pienempi.

265 Kuvio 12 Keskipalkat sopimusaloittain Jyväskylän kaupungissa vuosina 2011 2013 Keskipalkkalaskentaan on otettu vakinainen täyttä työaikaa tekevä henkilöstö ja heidän koko vuoden kaikki ansiot. Palkkakustannuksissa ovat silloin mukana esimerkiksi lääkäreiden toimenpide- ja käyntipalkkiot, opetushenkilöstön ylituntipalkkiot sekä koko henkilöstön työaikakorvaukset. 6.3 Palkattomat virka- ja työvapaat Henkilöstöä kannustettiin edellisten vuosien tapaan ottamaan palkattomia virka- ja työvapaita säästösyistä myös vuonna 2013. MÄÄRÄRAHA / LIIKELAITOS 1 000 Taulukko 6 Säästösyistä pidetyt palkattomat vapaat palvelukokonaisuuksittain ja liikelaitoksittain vuonna 2013 Pidetyt vapaat, pv pv/hlö Säästöt, 1 000 (sis. sivukulut) Konsernihallinto 420 2,5 64,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 286 1,8 263,8 Vanhus- ja vammaispalvelut 439 0,4 41,9 Kasvun ja oppimisen palvelut 5 759 2,8 496,9 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 371 0,9 36,8 Kaupunkirakennepalvelut 652 3,2 86,2 Liikelaitokset Altek Aluetekniikka 267 1,6 27,6 Työterveys Aalto 136 1,6 17,1 Keski-Suomen pelastuslaitos 9 0,04 1,2 Kylän Kattaus 731 3,4 59,1 Talouskeskus 87 1,1 11,9 Tilapalvelu 35 1,2 5,9 YHTEENSÄ 11 192 1,8 1 112,4

266 Kuvio 13 Säästö palkattomista vapaista vuosina 2009 2013 (1000 ) Vuositasolla säästösyistä pidetyistä palkattomista vapaista on kertynyt säästöä noin miljoona euroa. 7 YHTEISTOIMINTA 7.1 Yhteistoiminta ja toimenpiteet Kaupungin yhteistoimintajärjestelmä uusittiin vuoden 2013 alussa. Järjestelmä muodostuu edelleen yhdennetyn yhteistoiminnan periaatteille, joka tarkoittaa varsinaisen yhteistoiminnan ja työsuojelun sulautumista samaan toimikuntaan. Yhteistyötoimikunta muodostuu työnantajan edustuksesta, pääluottamusmiehistä, työsuojeluvaltuutetuista sekä työterveyshuollon edustuksesta. Palvelukokonaisuuksiin ja liikelaitoksiin on muodostettu vastaavilla periaatteilla ja kokoonpanoilla toimivia yhteistyöryhmiä. Yhteistyötoimikunta ja -ryhmät kokoontuvat säännönmukaisesti kerran kuukaudessa tai joka toinen kuukausi. Vuoden 2013 yhteistoimintaa sävytti vahvasti kaupunginhallituksen syykuun lopun päätös yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Syykuun lopun poikkileikkaustilanteessa talouden kokonaiskuva näytti, että korjaustarvetta on enintään 50 miljoonaa euroa ja enintään 900 henkilötyövuotta jaksotettuna vuosille 2014 2016. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin kaupunginjohtajan talousarvioesityksen sisällöillä ja neuvottelukutsun mukaisesti työnantajan esittämissä toimenpiteissä olivat seuraavat asiakohdat: - Palvelurakenteet, palveluverkko ja palvelut o Palvelut ja toiminta mitoitetaan kaupungin taloudellisten voimavarojen mukaisesti. Palvelurakenteiden, palveluverkkojen ja toimintamallien uudistamisessa haetaan kokonaistaloudellisia ratkaisuja, jolloin palvelut tuotetaan nykyistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Samalla uudistetaan organisaatiota, johtamisjärjestelmää, henkilöstörakenteita ja palvelussuhteiden ehtoja

267 - Hallinto- ja tukitoiminnot sekä organisaation johtaminen ja esimiestyö o Kaupungin hallinto- ja tukitoimintoja tuottava organisaatio arvioidaan toimintaprosessien selkeyttämiseksi. Tehtäviä vähennetään ja ne tuotetaan pienemmällä henkilöstömäärällä. Johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistetaan vastaamaan palvelujen järjestämisen ja tuottamisen uusia vaatimuksia. Samalla vahvistetaan kaupungin kilpailukykyä ja elinvoimaa. Syksyn yhteistoimintamenettely päätettiin marraskuussa ja prosessi siirtyi kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyihin. Prosessi jatkuu vuoden 2014 puolella.