Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2013

Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 2 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5 1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 11 1.1.5 Kunnan henkilöstö 32 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista 35 1.1.7 Ympäristötekijät 39 1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 42 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 44 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 44 1.3.2 Toiminnan rahoitus 54 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset 59 1.5 Kokonaistulot ja -menot 63 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous 65 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 65 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus 69 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 70 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 70 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 71 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 81 1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely 81 1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 82 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 83 2.1 Tavoitteiden toteutuminen 83 2.1.1 Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen 83 2.1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 91 2.1.3 Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 95 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 99 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen 99 2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 114 2.2.3 Investointien toteutuminen 116 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen 123 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 125 3.1 Tuloslaskelma 125 3.2 Rahoituslaskelma 126 3.3 Tase 127 3.4 Konsernilaskelmat 129 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 133 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 133 4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 133 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 134

4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 135 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot 139 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 139 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 146 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 148 4.5 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen 149 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 151 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 153 5.1 Liikelaitosten erillistilinpäätökset 153 5.1.1 Tilapalvelu-liikelaitos 153 5.1.2 Työterveys Aalto -liikelaitos 166 5.1.3 Talouskeskus-liikelaitos 178 5.1.4 Altek Aluetekniikka -liikelaitos 191 5.1.5 Kylän Kattaus -liikelaitos 207 5.1.6 Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 219 5.2 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 232 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 234 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 235 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstökertomus 2013 246

1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Jyväskylän väkiluku oli toimintavuoden 2013 lopussa 134 658 asukasta. Jyväskylä on seitsemänneksi suurin kaupunki Suomessa ja sen väestönkasvu on ollut 2000-luvulla määrällisesti kuudenneksi ja suhteellisesti viidenneksi voimakkainta. Uuden kaupunginvaltuuston ensimmäinen toimintavuosi alkoi kaupungin talouden kannalta haastavassa tilanteessa. Kansantalouden ja kunnallistalouden heikkojen näkymien seurauksena maan hallitus teki kuntien menoihin ja valtionosuuksiin huomattavia leikkauksia. Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittanut kaupunginhallitus asetti heti alkuvuodesta taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on kaupunginhallituksen apuna valmistella valtuustokauden mittaisia toimenpiteitä, joilla kaupungin vuosikate vastaa poistoja eikä lisävelkaantumista tapahdu valtuustokauden viimeisenä vuonna 2016. On syytä uskoa, että valtuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma johtaa toivottuun lopputulokseen, sillä vuonna 2013 Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Talouden ja työllisyyden epävarmuudessa elinkeinopolitiikan merkitys korostuu entisestään. Vuoden 2013 alussa kaupunginhallitus asetti kilpailukyky- ja elinkeinopoliittisen työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä kaupungin elinkeinopolitiikan, kilpailukyvyn ja suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi. Jyväskylän kaupunkiseudun yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys käynnistyi valtiovarainministeriön asettamien kuntajakoselvittäjien johdolla. Jyväskylän kaupunki uudisti kuntarakennelakivalmistelun yhteydessä aiemman linjauksensa, jonka mukaan kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee selvitysalueella hakea yhdistymisratkaisu, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät kahdeksi kunnaksi seuraavasti: Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella mahdollisesti muita kuntia. Laukaa on selvitysalueen toinen kunta, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Vuonna 2013 allekirjoitetun Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimuksen 2014 2015 olennaisena sisältönä on kumppanuus valtion kanssa Jyväskylän innovaatiokeskittymän toteuttamisessa, johon Innovatiiviset kaupungit 2014 2020 (INKA) -ohjelma tarjoaa puitteet. Jyväskylällä on kansallinen vetovastuu kyberturvallisuus-teemasta ja lisäksi kumppanuus biotalous-teemassa Joensuun ja Seinäjoen kaupunkien kanssa. Jyväskylän kaupunki ja Sitra toteuttavat vuosina 2013 2015 Kohti resurssiviisautta -hankkeen, jonka tarkoituksena on yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle. Kokeilujen ja pilottien avulla etenevässä hankkeessa tavoitteena on luoda resurssiviisaan alueen -toimintamalli, jossa resurssiviisaus sidotaan paitsi osaksi strategioita ja johtamisjärjestelmiä, mutta myös jokaisen kuntalaisen arkea. Kaupunginhallitus päätti syyskuussa 2013 yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Yhteistoimintamenettelyn peruste on talouden tasapainottamisessa ja sen edellyttämissä rakenteellisissa ja pysyvissä muutoksissa kaupungin palveluverkossa ja palveluissa sekä organisaatiossa. Kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, asukkaita ja sidosryhmiä kuluneesta vuodesta 2013 ja toivotan kaikille innostavaa ja haastavaa vuotta 2014. Markku Andersson kaupunginjohtaja

2 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto Valtuustossa oli 67 valtuutettua, ja paikkajako oli seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Perussuomalaiset r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 17 valtuutettua 13 valtuutettua 11 valtuutettua 8 valtuutettua 7 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Pauli Partanen (Kok.) ja varapuheenjohtajina Jari Colliander (Kesk.) ja Tuulikki Väliniemi (SDP). Kaupunginvaltuusto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 156 asiaa (edellisenä vuonna 161). Valtuustossa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: Uusien toimielinten valinta (kaikkiaan noin 700 tehtävää, joista valtuusto päätti 380, kaupunginhallitus 250 ja lautakunnat 70) Vastaus valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta sekä sosiaalija terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksista KymppiR2013-ohjelma, Kankaan osayleiskaava ja 18 asemakaavaa (mm. Mannisenmäki, Ruusupuisto, Parviaisentie 10, Kuokkalan keskustan puukortteli ja Jyvälän alue) Jyväskylän kaupungin äänestysalueet Palvelulinjaukset 2013 2016 Pienten kouluyksiköiden muodostamisen kriteerit Jyväskylän kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämän lainan muuttaminen sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon Liikelaitosten johtosäännöt Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 15 valtuustoaloitetta, uusia jätettiin 17 (edellisenä vuonna 20). Vuoden aikana järjestettiin viisi valtuustoseminaaria. Seminaarien teemoja olivat muun muassa tilinpäätöksen ennakkotiedot, palvelulinjaukset, konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä ja kuntayhtymissä, selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys, kasvusopimus- ja INKA-ohjelma sekä elinkeinotoiminnan kehittäminen. Valtuutetut osallistuivat kevään 2013 aikana luottamushenkilöille järjestettyihin perehdytystilaisuuksiin. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava: Asikainen Aimo (Kesk.) varajäsen Jokitalo Juha Holm Pauliina (Kok.) varajäsen Timperi Kati-Erika Hovikoski Mervi (SDP) varajäsen Viikari Tarja Ikkelä-Koski Tuulia (Kesk.) varajäsen Knuuttila Kirsi Lumela Meri (Vihr.) varajäsen Mäkinen Tuija Melville Tony (SDP) varajäsen Kemiläinen Allan

3 Mäkinen Riitta (SDP) varajäsen Sahindal Anna-Leena Pulli Terhi (Kok.) varajäsen Marjalaakso Olli 10.6.2013 asti, 11.6.2013 lähtien Hyökyvaara Jorma Selin Jaakko (Kok.) varajäsen Savolin Reijo Suomi Kimmo (SDP) varajäsen Hämäläinen Jukka Uski Jorma (PS) varajäsen Björk Matti Visakorpi Marika (KD) varajäsen Sipinen Raija Yksjärvi Kari (Vas.) varajäsen Huttunen Marjukka Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Riitta Mäkinen (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jaakko Selin (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Meri Lumela (Vihr.). Kaupunginhallitus kokoontui 32 kertaa (edellisenä vuonna 33) ja käsitteli 410 (447) asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin 13 (14) ja niissä käsiteltiin 40 (46) asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: Liikelaitosten johtokuntien ja kaupunginhallituksen toimikuntien valinta Edustajien nimeäminen erityisen kuntajakoselvityksen selvitysryhmään ja työvaliokuntaan Kaupungin ohje koulutuskuntayhtymälle lukioverkkoa koskevassa päätöksenteossa Kortepohjan matkailualue Oy:n osakkeiden myynti Hankintojen toimintaperiaatteet ja pienhankintaohjeet Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen toimivuuden arvioinnin tulokset Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Tikkakosken uimahallitoiminnasta ja tilasta luopuminen Leppälahden leirikeskuksen toiminnan lakkauttaminen Jyväskylän kaupungin kasvusopimus ja INKA - innovatiiviset kaupungit 2014 2020 -ohjelmaan osallistuminen Yhteistoimintamenettelyn aloittaminen Luottamushenkilöille maksettiin palkkioita ja korvauksia vuonna 2013 yhteensä 743 828 euroa.

4

5 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Maailman talouden kasvu on hitaasti palautumassa, nyt teollisuusmaiden vetämänä. Elpymisestä vastaavat lähinnä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, joiden yksityissektorit ovat nyt elpymässä finanssikriisiä seuranneiden romahdusten jälkeen. Suhdanteita kohentaa valtiovarainministeriön raportin mukaan erityisesti teollisuusmaiden erittäin löysä rahapolitiikka ja aiempaa kevyempi finanssipolitiikan sopeuttaminen uuteen kasvun vaiheeseen. Kasvua hidastaa se, että monissa teollisuusmaissa yksityinen kulutus ja varsinkin investoinnit supistuvat edelleen ja maailmankauppa on kriisin jälkeen kasvanut hitaammin kuin tuotanto. Suomen bruttokansantuote pieneni Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan -1,2 prosenttia vuonna 2013 ja vuoden 2014 kasvuksi on arvioitu 0,8 %. Bruttokansantuote pieneni jo toista vuotta peräkkäin ja kasvu käynnistyy ulkomaankaupan vetämänä hitaasti. Ulkomaankaupassa Suomen ongelmana on tärkeimpien vientimaiden kotimarkkinoiden heikko kysyntätilanne, teollisuudessa tapahtunut rakennemuutos ja erityisesti investointien supistuminen maailmalla. Vuonna 2011 BKT kasvoi vielä 2,7 prosenttia, mutta nyt Suomen bruttokansantuotteen ennustettu lähivuosien kasvu on euroalueen hitaimpia. Lähivuosien heikosta talouskasvusta aiheutuu entistä suurempia haasteita julkisen talouden rahoitusaseman kannalta. Julkisen talouden rahoitusasema on parissa vuodessa heikentynyt n. 3 mrd. euroa hallituksen mittavista sopeutustoimista huolimatta kokonaistuotannon alenemisen vuoksi. Talouskasvu tulee olemaan myös lähivuosina sen verran vaimeata, että kasvu ei yksin riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon nousee 60 prosenttiin ensi vuonna. Valtionvarainministeriön arvion mukaan valtiontalouden rahoitusaseman arvioidaan kohenevan hieman ennustejaksolla, vaikka velkaantuminen jatkuu edelleen. Suomen talouden yhtenä haasteena on työmarkkinoiden toiminnan tehostaminen. Ikääntyvä väestö yhdistettynä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan voi muodostua aidoksi kasvun esteeksi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys nousi vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna ja ennusteiden mukaan nousu jatkuu edelleen vuonna 2014. Vuoden 2013 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,2 prosenttia. Myös työllisten määrä vähentyi vuonna 2013. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,4 prosenttiin vuonna 2014. Ennustettu talouskasvun hidas käynnistyminen ei vielä ensi vuonna näy työttömyysluvuissa. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 2010 2011 2012* 2013* 2014* Bruttokansantuote, % 3,3 2,7-0,8-1,2 0,8 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,2 8,4 Ansiotaso, % 2,6 2,7 3,2 2,0 1,3 Kuluttajahintaindeksi, % 1,2 3,4 2,8 1,5 1,5 Pitkät korot (10 vuotta) 3,0 3,0 1,9 1,9 2,3 Euribor 3 kk, % 0,8 1,4 0,6 0,2 0,3 Julkisyhteisöjen menot % BKT:sta 55,8 54,8 56,6 58,6 58,9 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 48,5 49,0 53,6 57,0 60,0 Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu hidastui merkittävästi ja oli 1,5 % vuonna 2013. Myös inflaatioodotukset tuleville vuosille ovat maltilliset, selvästi alle kaksi prosenttia, mikä tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden keveän rahapolitiikan jatkamiselle. Pitkät kymmenen vuoden korot säilyivät edellisen vuoden tasolla, mutta lyhyet korot alenivat alimmalle tasolleen koko seuranta-ajanjaksolla. Sekä lyhyet että pitkät korot ovat pysyneet poikkeuksellisen matalina koko euroalueella kriisimaita lukuun ottamatta.

6 Alhaisesta korkotasosta huolimatta kotitalouksien taloudelliset näkymät ovat kuluvalle vuodelle vaikeat. Vuonna 2014 reaalitulojen laskun, työttömyyden lisääntymisen ja varovaisten tulevaisuuden odotusten vuoksi yksityinen kulutus ei juuri lisäänny. Vuonna 2014 ja 2015 ansiotaso kehittyy työmarkkinaosapuolten syksyllä 2013 neuvotteleman työmarkkinaratkaisun mukaisesti. Kasvu- ja työllisyyssopimus nostaa sopimuspalkkoja ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,7 % ja toisena vuonna 0,5 %. Kuntatalouden kehitys Kuntasektori on tällä hetkellä useiden samanaikaisten kuntatalouteen merkittävästi vaikuttavien muutosten ytimessä. Samanaikaisesti on ollut valmistelussa valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos. Heikentyvä kuntatalous tuo lisähaasteita näiden tärkeiden uudistuksien toteuttamiselle. Tilinpäätösennakkotietojen mukaan kuntien talous toteutuu vuonna 2013 olosuhteisiin nähden ennustettua parempana. Merkittävänä positiivisena tekijänä on ollut kuntien verotulojen kokonaisuutena kohtalainen kehitys. Kasvua ovat tuoneet mm. tilitysuudistuksen muutokset ja kuntakohtaisten jako-osuuksien oikaisut, jotka toivat kunnille lisää verotuloja kokonaisuutena 674 miljoonaa euroa. Verotulojen määrän kasvusta huolimatta kuntien haastava taloudellinen tilanne näkyy lainakannan nopeana kasvuna. Kuntien lainakanta kasvoi vuoden 2013 aikana 1,6 miljardia euroa. Vuoden lopussa kuntien lainakanta oli yhteensä 13,9 miljardia euroa. Asukasta kohti laskettuna lainakannan keskiarvo Manner-Suomessa oli ennakkotietojen mukaan noin 2 550 euroa vuonna 2013, kun edellisenä vuonna lainakannan keskiarvo asukasta kohti laskettuna oli 2 262 euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa noin 15,6 miljardia euroa. Kunnat ovat reagoineet tilanteeseen nostamalla veroprosenttejaan vuodelle 2014. Keskimääräinen painotettu veroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksikköä 19,74 prosenttiin. Ero matalimman ja korkeimman veroprosentin välillä on 5,75 prosenttiyksikköä. Lisäksi huomattaviakin sopeutuksia menoihin on odotettavissa lähes kaikissa kunnissa. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on tiedostettu kunnissa Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan hyvin. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate on noin 2,0 miljardia euroa, kasvua edellisestä vuodesta 700 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi ennakkotietojen mukaan poistoista 99 prosenttia. Vuonna 2013 negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 36, vuotta aiemmin vuosikate oli negatiivinen 73 kunnassa. Asukasta kohti laskettu vuosikate vuonna 2013 oli 371 euroa, kun vuonna 2012 vuosikate asukasta kohti oli 248 euroa. Kuntien yhteenlaskettu investointien omahankintahinta oli vuonna 2013 noin 4,5 miljardia euroa, nousua edellisestä vuodesta noin 100 miljoonaa euroa. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin. Tästä syntynyttä tulorahoitusvajetta kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja lainanotolla. Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi Suomen hallitus teki 29.11.2013 päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, joka tuo kunnille kahden miljardin säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa ja kolmen miljardin pidemmän ajan tehostamistavoitteen. Rakennepoliittisessa ohjelmassa julkisen talouden kestävyysvajeeksi on arvioitu 4,7 prosenttia eli arviolta 8 10 miljardia euroa. Ohjelman mukaan yksi miljardi euroa säästötavoitteesta tulee saavuttaa kuntien omien toimien kautta, lähinnä veronkorotuksin ja toimintoja tehostamalla. Toinen miljardi euroa tulee kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Yhtenä merkittävänä tekijänä kunnille on ohjelmassa esitetty kuntatalouden ohjausjärjestelmä, joka Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan hyvin toteutuessaan voi olla ratkaisu kuntien tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon pidemmällä aikavälillä. Vaikka taloustilanne Suomessa on epävarma, luottamus Suomen kuntiin on pysynyt kokonaisuutena tarkastellen korkealla tasolla. Standard & Poor s ja Moodies luokittelivat Kuntien Takauskeskuksen ja Kuntarahoituksen kolmen A:n arvoiseksi marras-joulukuussa. Tämä on tärkeä viesti siitä, että epävarmassa maailmassa niin Suomen valtion kuin kuntiinkin luotetaan.

7 Jyväskylän kaupungin kehityspiirteitä Vuoden 2013 lopulla jyväskyläläisiä oli 134 658, kaupungin asukasluku nousi 1 176:lla, mikä oli suhteellisesti kahdeksanneksi suurin kasvukehitys 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Kuopion seutujen ohella. Jyväskylän seutukunnan väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 65 % ja Jyväskylän vastaava osuus 49 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 335 (388 vuonna 2012). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 209, joka oli 129 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen kasvu (637) oli hieman edellisvuotta alhaisempi. Päivähoito-, koulu- ja työikäisten jyväskyläläisten määrät ovat edellisvuoden tasolla. Ikääntyneiden määrä hieman kasvoi edellisvuodesta. Asuntorakentamisen määrä on normalisoitunut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Asuntoja valmistui vuonna 2013 yhteensä 1 115 vuosien 2010 2012 keskiarvon oltua 1 109. Koko rakennustuotanto oli 700 041 kuutiometriä, joka on noin 24 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin. Vanhojen kerros- ja rivitalojen neliöhinta oli vuonna 2013 Jyväskylässä 1 874 euroa ja vuosimuutos 1,1 % (vertailukaupungeissa 2 249 euroa ja 1,2 %, vertailukaupungit: Helsinki, Espoo-Kauniainen, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Kouvola). Keskineliövuokra oli vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä Jyväskylässä 11,46 euroa ja vuosimuutos 3,1 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa (Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti) vastaavasti 11,47 euroa ja 3,3 %. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi vuoden 2013 1. 3. vuosineljänneksellä 597. Vastaava luku vuonna 2012 oli 588. Neljän suurimman (Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto ja Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt) työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes.

8 Työpaikat Jyväskylässä vuosina 2000-2011 (lkm) 65 000 62 253 60 000 55 000 52 294 50 000 45 000 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0-500 -1 000-1 500-2 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosittainen muutos (lkm) 2 292 1 697 1 596 1 442 1 361 1 127 1 417 1 448 520 649 48-1 941 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työttömyys jatkui edelleen ongelmallisena. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2013 lopulla 11 446 eli 1 724 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä kasvoi 20,3 %, naisten 14,3 % ja alle 25-vuotiaiden 21,4 %. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (3 173) oli kasvua 20,6 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 14,4 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 15,6 % ja Jyväskylässä 17,4 %.

9 Jyväskylän työttömyysaste joulukuussa 1993-2013, % 30 25 20 25,5 24,1 22,8 22,8 20,9 19,8 18,5 17,4 15 16,2 15,9 15,0 15,0 14,5 14,4 14,6 14,9 13,0 13,4 13,3 12,0 12,2 10 5 0 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Poliisin tietoon tuli vuonna 2013 Jyväskylässä 5 893 (-631) omaisuusrikosta sekä 1 060 (-117) henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta. Huumausainerikosten kokonaismäärä oli 499 (+26). Jyväskylän talouden kehitys Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 34,3 miljoonaa eli 27,9 miljoonaa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 14,0 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 24,2 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 72,8 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 47,1 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus ei edelleenkään ole tasapainossa. Tilikauden alijäämä oli 38,2 miljoonaa euroa ja lainakanta kasvoi 15,1 miljoonaa euroa. Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin vuoden 2013 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 17,3 miljoonalla eurolla mutta alittuivat muutettuun talousarvion nähden 1,9 miljoonaa. Verotulot toteutuivat 9,6 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Käyttötalouden toimintatuotot toteutuivat 11,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Valtionosuuksia kertyi 1,7 miljoonaa euroa enemmän ja korkokulut olivat 2,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat 17,3 miljoonaa euroa (5,8 %) ja toimintakulut 33,0 miljoonaa euroa (3,7 %), joten käyttötalouden toimintakate heikkeni 15,7 miljoonalla eurolla (2,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulut kasvoivat 16,4 miljoonaa euroa (5,3 %) ja sivistyspalvelujen 8,4 miljoonaa euroa (3,5 %) vuoteen 2012 verrattuna. Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) toteutui yhteenlaskettuna 8,5 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Talousarvio ylittyi kasvun ja oppimisen palveluissa 0,7 miljoonaa euroa ja kaupunkirakennepalveluissa 0,1 miljoonaa euroa. Kaupungin verotulot olivat vuonna 2013 yhteensä 478,1 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 37,6 milj. euroa (8,5 %). Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 34,3 milj. euroa (8,8 %), kiinteistövero 2,2 milj. euroa (6,2 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 1,2 milj. euroa (7,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisveron kasvusta noin 9,7 milj. euroa johtui kunnallisveroprosentin nostamisesta 0,5 prosenttiyksiköllä 20,0 prosenttiin.

10 Valtionosuudet olivat 144,3 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,1 milj. euroa (4,4 %). Kuntien valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2012 eli yhteensä 756 milj. euroa. Investointien määrä oli yhteensä 112,6 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy Jyväskylän Energia Oy:n kanssa toteutettu lainajärjestely (SVOP), joka lisäsi investointien määrää 53,8 miljoonalla eurolla, antolainojen määrä väheni samalla summalla. Ilman tätä järjestelyä investointien määrä oli 58,7 miljoonaa, joka on 35,2 miljoonaa euroa (37 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 396,9 miljoonaa euroa eli 2 948 euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 15,1 miljoonaa euroa (87 euroa/asukas). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on suuri. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2013 tilinpäätöksissä 2 553 euroa.

11 1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Strategiset kehittämishankkeet 2013 1. Talouden tasapainotus Uusi kaupunginhallitus aloittaa heti alkuvuodesta 2013 kaupungin talouden ja palvelujen tasapainottamiseen ja velkakierteen katkaisemiseen tähtäävän ohjelman ja toimenpiteiden valmistelun. Tätä varten kaupunginhallitus nimeää keskuudestaan taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella kaupunginhallitukselle esitys valtuustokauden mittaisista toimenpiteistä, joilla kaupungin vuosikate vastaa poistoja eikä lisävelkaantumista tapahdu valtuustokauden viimeisenä vuonna 2016. Taloustoimikunnan tehtävänä on koko kaupunkikonsernin toimintojen ennakkoluuloton tarkastelu ja niiden tehostaminen sekä tarvittaessa myös konsernin päällekkäisten toimintojen karsintaehdotukset. Taloustoimikuntaan nimetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Taloustoimikunnan apuna toimii kaupunginjohtajan nimeämä talousohjausryhmä (talousjohtaja ja talousvastaavat), joka valmistelee, seuraa ja raportoi talouden tasapainottamiseksi tehtäviä toimenpiteitä yhdessä apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien kanssa. Muutosjohtajan ja kehittämisen vastuualueen sekä henkilöstöhallinnon vastuualueen tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2013 on osallistua sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ja erityisesti terveydenhuollon talouden ja johtamisen uudistamiseen apulaiskaupunginjohtajan ja vastuualuejohtajien apuna. Työssä voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita erikseen rajattujen kohteiden selvittämiseen. Tavoitteena on saada aikaan muutoksia, joilla vältetään talousarvion määrärahojen ylittyminen tai toiminnallisten tavoitteiden alittuminen. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä johtamisen tehostamiseksi vuonna 2013 laajennetaan johdon sopimuskäytäntöä, jolloin myös apulaiskaupunginjohtajille, vastuualuejohtajille ja liikelaitosjohtajille tehdään vuosisopimukset, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien tulee huolehtia siitä, että palvelukokonaisuuden määräraha ei ylity. Mahdollisen ylitysuhkien osalta on kuukausiraportoinnin yhteydessä raportoitava toimenpiteistä, joilla talousarvion ylitykset voidaan välttää talousarviovuoden aikana. Apulaiskaupunginjohtajien tulee samassa yhteydessä raportoida kaupunginhallitukselle, mikäli lautakuntien tekemät päätökset vaarantavat talousarvion toteutumisen. Taloustavoitteiden ja talousohjausta vahvistavien toimien osana valmistellaan kaupungin palvelulinjaukset 2013 2016. Valtuuston päätettäväksi valmistellaan palveluverkkoja koskevat periaatelinjaukset siten, että toiminnan tehostumisen ja kiinteistökustannusten pienenemisen kautta saadaan aikaan tilakustannusten viiden prosentin säästö. Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä tuodaan valtuuston päätettäviksi kevään 2013 aikana. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa sekä konserniohjeet tuodaan hallituksen päätettäväksi kevään 2013 aikana. Toteutuminen: Kaupunginhallitus nimesi vuoden 2013 alussa taloustoimikunnan, joka kokoontui vuoden aikana 14 kertaa. Taloustoimikunta osallistui kaupunginhallituksen apuna vuoden 2014 talousarvion laadintaan. Taloustoimikunnan työskentelystä on annettu vuoden 2014 alussa erillinen raportti. Talousohjausryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko ja valmisteli osaltaan talouden tasapainotustoimenpiteitä. Muutosjohtaja osallistui Jyte-johtoryhmän työskentelyyn kevään 2013 aikana. Tilaisuuksissa käytiin läpi terveydenhuollon talouden tasapainottamistoimia ja johtamisjärjestelmää. Valtuuston hyväksymissä palvelulinjauksissa terveyspalvelujen osalta tavoitteena on sairaalapalvelujen keskittäminen terveyskeskussairaalaan niin, että synergiaedut uuden keskussairaalan

12 kanssa voidaan hyödyntää sekä avosairaanhoidon keskittäminen joillekin terveysasemille ja uusien monipalvelupisteiden käyttöön ottaminen joissakin avopalveluissa. Perusturvapalvelujen johtoryhmätyöskentelyn arviointia ja kehittämistä työstettiin yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa OJOPA-projektin (osallistuva johtaminen ja palvelujen kehittäminen Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa) keinoin. Henkilöstöyksikön järjestämässä esimiesvalmennuksessa yhtenä osiona oli talousosaaminen, jossa pilottiryhmänä oli vanhus- ja vammaispalvelujen lähiesimiehet. Kaupunginhallitus päätti syksyllä 2013, että terveyspalvelujen organisoinnista ja johtamisesta hankitaan ulkoinen arviointi. Palvelulinjaukset vuosille 2013 2016 hyväksyttiin valtuustossa 30.9.2013/124. Palvelulinjauksiin on kirjattu periaatteet, joilla kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla toimintaympäristön muuttuessa. Palvelulinjauksiin sisältyvät myös kaupungin kattavien palveluverkkojen kehittämisen periaatteet, jotka mahdollistavat tilasäästöt. Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 20.5.2013 78. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa sekä konserniohjeet valmistellaan hallituksen päätettäväksi vuoden 2014 aikana sen jälkeen, kun Kuntaliiton asiaa koskeva suositus on valmistunut. 2. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen sekä suurten kaupunkien kasvusopimukset ja innovaatiokeskittymä Kaupunki asettaa elinkeinopolitiikan kohentamisen, yritysten toimintaedellytysten parantamisen, työpaikkojen lisäämisen ja veropohjan laajentamisen toimintansa keskeiseksi tavoitteeksi ja palvelujensa varmistamisen turvaksi. Valtuusto sitoutuu ottamaan vuosiohjelmaansa katsauksen elinkeinopolitiikan tilasta, näkymistä ja tarvittavista toimenpiteistä. Kaupunginhallitus asettaa alkuvuodesta 2013 Kilpailukyky ja elinkeinopoliittisen työryhmän (Kelporyhmä), jonka tehtävänä on tehdä esityksiä kaupungin kilpailukyvyn, elinkeinopolitiikan ja suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi sekä tehdä uusia avauksia, joilla vaikutetaan kaupungin kasvuun, kilpailukykyyn ja osaamiseen sekä vetovoimaan ja suotuisaan työpaikkakehitykseen. Kaupungin edustajien lisäksi työryhmään kutsutaan elinkeino- ja yrityselämän arvostettua osaamista. Työryhmä kuulee monipuolisesti asiantuntijoita. Kelpo-työryhmän toimista raportoidaan valtuustolle puolivuosittain. Suurten kaupunkien kasvusopimukset ja innovaatiokeskittymä Koheesio- ja kilpailukykyohjelma päättyi vuonna 2012. Vuonna 2013 valmistaudutaan uudenlaiseen alue- ja kaupunkipolitiikan toteuttamiseen. Vuodesta 2014 alkaen yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduille tehdään kasvusopimukset ja muodostetaan innovaatiokeskittymien verkosto. Tarkoituksena on edistää yhteistyötä ja voimavarojen käyttöä suurten kaupunkien ja valtion keskeisten toimijoiden välillä. Kelpo-ryhmän työskentelyyn läheisesti liittyen kaupunki valmistelee omalta osaltaan siirtymistä suurten kaupunkien kasvusopimuskäytäntöön ja Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskittymän rakentamista. Suurten kaupunkien innovaatiokeskittymien tavoitteina ovat korkealuokkainen innovaatioympäristö, huipputason tutkimus- ja kehittämisosaaminen, monipuolinen elinkeinorakenne sekä tehokkaan toiminnan mahdollistavat riittävät voimavarat. Innovaatiokeskittymien luomiseksi työ- ja elinkeinoministeriö avaa kansallisen kilpailun, joka päättyy alkuvuonna 2013. Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskittymän valmistelussa määritellään strategiset painopisteet ja teemat. Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväs-

13 kylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylä Innovation Oy solmivat keväällä 2012 aiesopimuksen innovaatiokeskittymän rakentamisesta. Innovaatiokeskittymien ja niihin liittyvien hankkeiden pääasiallinen rahoituslähde on Euroopan aluekehitysrahasto. Uusi Innovatiiviset kaupungit (INKA-ohjelma) 2014 2020 -ohjelma tukee tätä työtä 50 prosentin rahoitusosuudella. Toteutuminen: Kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset Kaupunginhallituksen 29.1.2013/55 asettama kilpailukyky- ja elinkeinopoliittinen työryhmä kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Valtuuston seminaarissa 30.9.2013 oli esillä kaupungin kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät teemat. Valtuustolle esiteltiin 4.11.2013/142 selonteko kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta. Kaupunginhallitus päätti 28.10.2013/354 edellä mainitun selonteon käsittelyn yhteydessä kaupunkistrategian kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvistä valmistelukokonaisuuksista ja niiden aikatauluista vuoden 2014 aikana. Kasvusopimuksen ja INKA-ohjelman valmistelu Suomen valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välinen kasvusopimus allekirjoitettiin 20.12.2013. Sen tavoitteena on kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistuminen, työpaikkojen ja yritysten määrän lisääntyminen ja yritysten liikevaihdon kasvu. Jyväskylän kaupunkiseudun erikoistumisvalinnat kasvusopimuksessa ovat: 1. Kyberturvallisuuteen ja resurssiviisaaseen biotalouteen erikoistunut innovaatiokeskittymä 2. Liikunnan ja hyvinvoinnin uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyväksikäyttö 3. Panostaminen uusyrittäjyyteen, yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä 4. Innovatiiviset julkiset hankinnat. Innovatiiviset kaupungit 2014 2020 (INKA) -ohjelman hakemukset jätettiin Työ- ja elinkeinoministeriöön 28.2.2013. Ministeriö hyväksyi 17.6.2013 ohjelmaan viisi teemaa ja niille koordinaattorikaupungit. Jyväskylä sai kansallisen vetovastuu kyberturvallisuusteemasta. 30.8.2013 päättyneessä hakumenettelyn toisessa vaiheessa kaupunkiseudut voivat hakea kumppaneiksi jo valittuihin temaattisiin painopisteisiin. Lopullinen päätös INKA-ohjelmaan hyväksytyistä kaupunkiseuduista ja niiden toteutettaviksi tulevista teemoista tehtiin 4.10.2013. Sen mukaan Jyväskylän kaupunkiseutu osallistuu myös biotalousteeman toteutukseen yhdessä Joensuun ja Seinäjoen kaupunkiseutujen kanssa. INKA-ohjelman yksityiskohtainen valmistelu jatkuu vuoden 2014 alkupuoliskolla. Jyväskylän kaupungin ja Sitran Kohti resurssiviisautta -yhteishanke Jyväskylän kaupunki ja Sitra aloittivat maaliskuussa 2013 yhteishankkeen, jonka tavoitteena on edistää luonnonvarojen viisaampaa käyttöä, parantaa hyvinvointia sekä vähentää haittoja ympäristölle yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Energiatehokkuus paranee, paikallistalous kohenee ja omavaraisuus kasvaa. Kankaan alue tarjoaa erinomaisen demonstraatioalustan innovatiiviselle, resurssiviisaalle yrittäjyydelle. Vuoden aikana aloitettiin RVAtoimintamallin rakentaminen ja toteutettiin 14 kuntalaisten resurssiviisaista ideoista valittua kokeilua, joista varsinkin tähderuokakokeilu levisi valtakunnalliseen tietoisuuteen ja käytännöksi noin viiteentoista muuhun kaupunkiin. Resurssiviisaan liiketoiminnan edistämistyötä aloiteltiin suunnitelmallisesti alan keskeisten yrittäjien kanssa yhteistyössä ja uusia mahdollisia toimijoita sparraten. Sitran rahoitusosuus kaupungille vuonna 2013 oli 40 000, joka sisälsi myös osan hankkeen projektipäällikön palkkakuluista. Hanke jatkuu kesään 2015 saakka. Lisätietoja: http://www.sitra.fi/ekologia/resurssiviisaus.

14 3. Kaupunkistrategia ja palvelulinjaukset Kaupungin strategian valmistelu aloitetaan seuraavien painopisteiden pohjalta: Taloustavoitteiden ja talousohjausta vahvistavien toimien lisäksi kaupungin uudet kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset sekä palvelulinjaukset 2013 2016 kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Näiden linjausten ydinkohdat tulevat myöhemmin osaksi kaupunkistrategiaa. Kaupunkistrategia kokonaisuudessaan tuodaan valtuuston päätettäväksi valtuustokauden aikana. Toteutuminen: Kelpo-ryhmän työskentelyssä tuotettiin aineistoa myös kaupunkistrategiatyötä varten. Palvelulinjaukset 2013 2016 pohjustavat kaupunkistrategian valmistelua.

15 Kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset Valtuustolle esiteltiin 4.11.2013/142 selonteko kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta. Kaupunginhallitus päätti 28.10.2013/354 edellä mainitun selonteon käsittelyn yhteydessä kaupunkistrategian kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvistä valmistelukokonaisuuksista ja niiden aikatauluista vuoden 2014 aikana. Palvelulinjaukset Palvelulinjausten valmisteluun otettiin alkuvuoden aikana laajasti mukaan päätöksentekijät, palveluorganisaatio ja henkilöstö. Myös kuntalaisia osallistettiin valmistelutyöhön. Palvelulinjauksissa on palvelujen kehittämistä, järjestämistä ja tuottamista koskevat yhteiset periaatteet, joita noudatetaan kaikissa kaupungin palveluissa. Kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti. Palvelulinjauksiin sisältyy kaupungin kattavien palveluverkkojen kehittämisen periaatteet. Palveluverkkojen runkona on kaupungin kasvusuunnat: pohjoinen, itäinen ja eteläinen kasvusuunta, jolloin alueellisia palvelukeskittymiä muodostuu Palokkaan, Vaajakoskelle ja keskustaan. Tihein palveluverkko on lähipalveluissa, joita ovat pääosa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta sekä osa vanhuspalveluista. Uudenlaisten monipalvelupisteiden muodostamista selvitetään aluksi Huhtasuolle, Korpilahdelle, Säynätsaloon ja Tikkakoskelle. Niiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen muiden palveluiden ja erityispiirteiden mukaan. 4. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen toimeenpano ja jatkokehitys Kaupungin uusi luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio tulee voimaan 1.1.2013 hallintosäännön määrittelemällä tavalla. Uuteen organisaatioon siirtymistä tuetaan muutosvalmennuksella organisaation eri tasoilla. Samoin vahvistetaan luottamushenkilöorganisaation toimivuuden edellytyksiä, hyvää hallitustyöskentelyä sekä kehitetään paikallisdemokratian uusia muotoja. Uudistukseen jatkokehitykseen kuuluvat mm. uuden asiakaspalvelumallin käyttöönotto, tietotuotannon ja toimintaympäristökuvauksen kehittäminen sekä tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin valmistelu. Toteutuminen: Luottamushenkilöorganisaation uudistaminen toteutui hallintosäännön mukaisesti lukuun ottamatta maaseutu- ja asukastoimikuntaa, jonka tehtävät siirtyivät hyvinvointipoliittiselle toimikunnalle. Luottamushenkilöorganisaation toimintaedellytykset paranivat mm. sähköisen kokouskäytännön laajenemisen myötä. Palveluorganisaatio järjestettiin palvelukokonaisuuksiin ja samalla johtamisjärjestelmää uudistettiin. Esimiesten valmennusohjelma koostui esimiesten henkilöstöhallinnon, talousosaamisen, hyvän hallinnon ja viestinnän moduuleista. Valmennuksiin osallistui huomattava määrä kaupungin esimiehiä. Uudistuksen toteuttamisessa tehtiin useita erillisratkaisuja muun muassa tehtävien hoitamisen varmistamiseksi siirtymävaiheessa ja henkilöstön sijoittamiseksi kuntarakennelain 1698/2009 mukaisen vuoden 2008 henkilöstösopimuksen perusteella. Osana uuden organisaation käynnistämistä tehtiin hallinnon ja esimiestyön selvitys, jossa on toimenpide-ehdotuksia tehtävien uudelleen järjestelemisestä ja tiivistämisestä. Tavoitteena on henkilöstöpoistuman hyödyntäminen ja -menojen säästöt vuosina 2014 2016. Uusi asiakaspalvelumalli otettiin käyttöön 1.1.2013. Mallin mukaisesti asiakaspalvelu järjestetään joustavasti, keskitetysti ja monikanavaisesti, jolloin kuntalainen voi saada palvelun paikan päällä, puhelimitse tai verkossa.

16 Tietotuotannon ja toimintaympäristönkuvauksen valmistelu aloitettiin vuoden 2013 aikana liittyen mm. kokonaisarkkitehtuurivalmistelutyöhön, jota on ohjeistettu JYKKA-ryhmän ja kaupungin ICT-ohjausryhmän toimesta. Asukkaiden osallisuutta ja paikallisdemokratiaa parannettiin järjestämällä asukasfoorumeita ja kyläiltoja. Hyvinvointia Huhtasuolle -hankkeen yhteydessä toteutettiin alueellinen kansalaisraati. Sähköinen palautejärjestelmä otettiin käyttöön ja Otakantaa.fi -avoin keskustelukanavaa käytettiin muun muassa palvelulinjauksia valmisteltaessa. 5. Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset Suuret keskuskaupungit ja kaupunkiseutujen muut kunnat ovat kasvun ja kilpailukyvyn edistäjiä ja työssäkäynnin edellytysten luojia alueillaan. Hallitusohjelman mukaan vahvistetaan keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Jyväskylän kaupunki on aloitteellinen hallitusohjelman tavoitteiden edistämisessä. Jyväskylä oli ensimmäisenä aloittamassa suurten kaupunkien kuntaliitoksia vuoden 2009 alusta. Kaupunginvaltuusto katsoo 1. lausunnossaan 10.4.2012/32 valtiovarainministeriölle, että rakennetyöryhmän ehdottamalla Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysalueella erityisen kuntajakoselvityksen tulee pohjautua kahden vahvan peruskunnan vaihtoehtoon ja kuntajaon muutokset tulee toteuttaa vuoden 2015 alusta. Valtuusto antaa 2. lausunnon kuntarakennelaista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjauksista valtiovarainministeriölle alkuvuodesta 2013. Kaupungilla on tilaisuus esittää kuntajakolain mukaisen erityisselvityksen aloittamista jo vuonna 2013. Samanaikaisesti valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjausten mukaisia järjestelyjä. Kaupunki on mukana myös itäisen erityisvastuualueen (ERVA) organisoitumisen valmistelussa. Toteutuminen: Kuntauudistus ja erityinen kuntajakoselvitys Valtuusto teki 4.3.2013/43 valtiovarainministeriölle esityksen erityisen kuntajakoselvityksen toteuttamisesta. Päätöksen mukaan kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee erityisellä kuntajakoselvityksellä hakea yhdistymisratkaisua, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät vähintään kahdeksi kunnaksi seuraavasti: - Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia - Laukaa, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Valtiovarainministeriö määräsi 11.7.2013 kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten selvitysalueella. Selvitystyö alkoi 1.8.2013 ja päättyy 30.3.2014. Kuntajakoselvittäjät esittelivät selvityksen väliraportin selvitysalueen yhdeksälle kunnalle 18.12.2013. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistus Vastatessaan valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta 4.3.2013/43 valtuusto lausui myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksista. Valtuuston lausunnon perusteella kaupunginhallitus antoi tarkemman lausunnon 7.10.2013/325 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista. Lausunnon mukaan Keski-Suomeen toivotaan perustettavan maakunnan laajuinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalue niin, ettei sote-alueen sisällä ole perustason järjestämisalueita. Laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutetaan. Sote-alueen palvelut järjestetään lähtökohtaisesti vahvistettavan järjestämislain mukaan, eli nykytulkinnan mukaan vastuukuntamallilla. Jyväskylän kaupungilla on valmius sopia muiden kuntien kanssa myös muusta

17 hallintomallista, mikäli vastuukuntamalli ei ole mahdollinen järjestämis- tai perustuslain mukaan. Tällöin hallintomallina voi olla esimerkiksi kuntayhtymä ilman äänivaltaleikkuria. 6. Nuorison työllisyyden parantaminen ja kuntakokeilu 2012 2015 Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta vuodesta 2013 alkaen. Nuorten työllisyyden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviä toimia vahvistetaan vuonna 2013 siten, että nuorten yhteiskuntatakuun periaatteet toteutuvat. Kaupunki on myös mukana Jämsän ja Muuramen kanssa työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämässä työllisyydenhoidon kuntakokeilu 2012 2015 yhteishankkeessa, jonka kokonaisrahoitus on 6,5 milj. euroa. Tarkoitusta varten talousarvioon on varattu 1 350 000 euroa, johon kaupunki saa rahoituksen. Kokeilun tavoitteena on, että kokeilualueella on sen päättyessä ainakin 200 toimijaa, joilla on aktiivinen rooli työllistämisessä ja ainakin 1 000 työllistettävästä 70 prosentille on pystytty tarjoamaan työpaikkoja tai muita työllistymistä edistäviä toimia. Toteutuminen: Jyväskylä on opiskelukaupunki ja nuorten työttömyys on siitä syystä huolestuttavan korkea. Vuoden 2013 aikana alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys on kasvanut noin 20 % ja nuoria työttömiä oli yhteensä noin 2000. Jyväskylän kaupunki on korostanut nuorten työllistämistä ja aktivointia omassa toiminnassaan niin, että nuorten asiakkaiden määrää on nostettu sekä työvoiman palvelukeskuksessa että työllisyyden kuntakokeilussa. Lisäksi talousarvioin valmistelun yhteydessä päätettiin, että Nuorten taidetyöpajan laajentuminen toteutuu pysyvästi. Lisäksi perustettiin erillinen työryhmä edistämään ja seuraamaan nuorten palvelujen kehittymistä. Työllisyyden kuntakokeilun palveluihin osallistui vuoden 2013 aikana 700 eri henkilöä. Heistä 1/3 oli alle 30-vuotiaita. Vuoden aikana Jyväskylässä kuntakokeilun asiakkaille tehtiin 204 työsopimusta, 170 henkilöä oli työkokeilussa ja 62 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Työllisyyden kuntakokeilun Töihin!-palvelu oli vuoden 2013 aikana yhteistyössä 318 eri yrityksen kanssa. 7. Kankaan alueen kehittäminen Kangas on Jyväskylän merkittävin kehityshanke, jossa kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, älykäs kaupunkiympäristö ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista kaupunkiympäristöä. Modernin asumisen, laadukkaiden palvelujen ja yli 2000 työpaikan Kangas muodostaa ydinkeskustan vetovoimaisen laajentumisalueen. Toteutuminen: Kankaan osayleiskaavan vahvistuminen ennätysnopeasti siirtää Kankaan uuteen vaiheeseen. Ensimmäisten asemakaavojen käynnistyminen, Kankaan yhteisjärjestelyjen vaikutustenarvioinnin ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman valmistuminen vuoden 2013 lopussa valmistelevat rakentamisvaiheeseen siirtymistä. Purkutyöt alueella ovat käynnistyneet paperikone 4 poistumisen myötä. Tavoiteaikataulun mukaan Kankaalla kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyy syksyllä 2014 ja asuntorakentaminen keväällä 2015. Kangas urbaanin pöhinän alueena kiinnostaa jo nyt. Uudessa paperitehtaassa on 38 vuokralaista, logistiikkafirmoista tietotekniikka-alan yrityksiin. Kesällä 2013 Kankaalla vieraili ja vietti aikaa yli 40 000 kävijään mm. avoimien ovien, kesäteatterin ja kaupunkiviljelyn parissa.